5. Luento: Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin (+ lyhyesti reaaliajasta) Arto Salminen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. Luento: Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin (+ lyhyesti reaaliajasta) Arto Salminen,"

Transkriptio

1 5. Luento: Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin (+ lyhyesti reaaliajasta) Arto Salminen,

2 Agenda Rinnakkaisuus käsitteenä Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Yhteenveto

3 Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden tehtävän suorittamista samanaikaisesti Mahdollisia hyötyjä: yksinkertaistaa testausta, työnjakoa, ajoitusta, parantaa modulaarisuutta ja suorituksen nopeutta jne

4 Todellinen Rinnakkaisuus Monisuoritinjärjestelmä / hajautettu järjestelmä Oheislaitteiden itsenäinen toiminta Näennäinen Moniajo Keskeytykset

5 Rajat hämärtymässä Multicore-prosessorit yhä pienemmissä laitteissa Erikoistarkoitukseen soveltuvat kiihdyttimet, jotka kumminkin osaavat suorittaa muitakin ohjelmia kunhan ne kirjoitetaan sopivasti Laitteen sisäinen rinnakkaisuus yleistä, vaikka ohjelmoijalle homma näyttäytyisikin peräkkäisenä Sivuvaikutukset

6 Esim. SSD-levyn sisäinen rinnakkaisuus Channel-level parallelism Flash-muistipaketeille useita rinnakkaisia väyliä Package-level parallelism Itsenäisiä Flash-muistipaketteja on useita Die-level parallelism Flash-muistipaketti koostuu useasta Flash-muistipiiristä Plane-level parallelism Muistipiiri koostuu kahdesta tai useammasta tasosta, jotka voivat toimia rinnakkain Sivuvaikutuksia Luku- ja kirjoitusoperaatioiden sekoittaminen -> kirjoittaminen hidastuu 4.5x hitaammaksi Hyvin suunniteltu tietokantahaku -> 5x nopeampi

7 Prosessien vuorovaikutus Suora vaikutus Yhteiset resurssit Viestinvälitys Epäsuora vaikutus Kilpailu yhteisistä resursseista Johtavat joukkoon hyvin tunnettuja käytännön ongelmia mutta silti on hävyttömän helppo epäonnistua!

8 Perusongelmat Poissulkeminen Synkronointi Lukkiutuminen Nälkiintyminen Testaus + debuggaus (oikeastaan ajoitus?)

9 Termejä Kriittinen alue Atominen operaatio Kilpailutilanne (race condition) Lukkiutuminen (deadlock) Nälkiintyminen (starvation)

10 Poissulkeminen Vain yksi ohjelma kerrallaan voi suorittaa kriittistä aluetta Keskeytyskielto Semaforit Erilaiset muut lukitusrutiinit Poissulkemisen vähentäminen tehtävä harkiten Yleensä ajoituksiin liittyvät syyt voivat pakottaa tähän (dokumentoi!) Toisaalta ylenmääräinen poissulkeminen sarjallistaa ohjelman

11 Synkronointi Ohjelman osa odottaa toisen ohjelman valmistumista tai oheislaitetta Semaforit Wait, Signal, Notify Pienissä sulautetuissa ohjelmissa harvoin suoraan ohjelmien välistä mutta sitäkin useammin keskeytyksiin liittyvää Synkronoinnin vähentäminen syytä tehdä harkiten Yleensä ajoituksiin liittyvät syyt voivat pakottaa tähän (dokumentoi!) Toisaalta ylenmääräinen synkronointi sarjallistaa ohjelman

12 Lukkiutuminen Ohjelman suoritus pysähtyy odottamatta Lukkiutuminen estyy jos neljästä ehdosta jonkin täyttyminen estetään Poissulkemisehto prosessi varaa resurssin itselleen Varaus-odotusehto prosessi ei vapauta resursseja odotuksen ajaksi Irroittamattomuusehto varatun resurssin vapauttaa vain prosessi itse Silmukkaodotusehto prosessit odottavat toisten varaamia resursseja Käytännössä hämmästyttävän helppo saada aikaan vahingossa

13 Nälkiintyminen Ohjelman suoritus etenee, mutta joku osa ohjelmaa ei saa koskaan suoritusvuoroa Nälkiintyminen voi tapahtua, jos ohjelmassa on poissulkemista Syynä yleensä epäsuora vaikutus, joten löytäminen testaamalla tai muuten perinteisin keinoin voi olla vaikeaa Ei selkeää ehtolistaa kuten lukkiutumiselle

14 Testaaminen Koska suoritus etenee rinnakkain, voivat eri säikeet/prosessit edetä eri suorituskerroilla eri tahtiin Ongelmia voi tuoda ainoastaan 1 suoritus Eli siis vikaa tulee aina joskus Ei voida toistaa testein Vaikka virhe voitaisiin toistaakin, ei aina olla kuivilla Ongelmat voivat poistua kun testaustuki lisätään Varsinainen ongelma voi olla aivan muualla kuin missä virheen seuraukset havaitaan

15 Miksi rinnakkaisuus on vaikeaa? koska ohjelmoinnin opetuksessa alusta asti aivopestään kaikki ajattelemaan peräkkäisesti? Luonnostaanhan kaikki ajattelisivat muuten rinnakkaisesti ;-) koska alun perin ohjelmien avulla piti pystyä ratkaisemaan erityisesti algoritmisia ongelmia, ja melkein kaikki yleisesti käytetyt ohjelmointikielet perustuvat tälle lähtökohdalle? Ohjelmointikielen tehtävä on rajoittaa ratkaisun avaruutta ymmärrettävälle tasolle

16 Ratkaisuehdotuksia Ohjelmointikieli/tyyli joka peittää joitain rinnakkaisuuteen liittyviä ongelmia Esim. monet koordinaatiokielet (jotka eivät tosin ole enää kovin muodikkaita mutta joissa oli mahdollista erikseen määritellä miten tehtävät vaikuttivat toisiinsa) Funktionaalinen ohjelmointi Arkkitehtuurityyli, joka ohjaa tietynlaiseen tehtävien allokointiin Selkeä kriteeristö mitä tehdään rinnan ja mitä ei

17 Esimerkki koordinaatiokielestä: Linda Kommunikointi prosessien välillä tapahtuu globaaliin tuple spaceen talletettujen tuple:jen avulla Lindassa on määritelty seuraavat primitiivit: out: out(t) adds tuple t to tuple space in: in(t) attempts to match some tuple t in tuple space to the template m and, if a match is found, removes t from tuple space rd: rd(t) Similar to in except that the matched tuple remains in tuple space. The executing process suspends if it fails to match a tuple eval(expression) Similar to out except that the tuple argument to eval is evaluated after t is added to tuple space Toteutus on saatavilla useille ohjelmointikielille: C-Linda, CppLinda, Erlinda, JavaSpaces, PyLinda

18 Esimerkki koordinaatiokielestä: Linda, Hello World real_main(int argc,char *argv[]) { int nworker, j, hello(); nworker = atoi(argv[1]); for (j=0; j<nworker; j++) eval("worker", hello(j)); for (j=0; j<nworker; j++) in("done"); printf("hello_world is finished\n"); return(0); } hello(int i) { printf("hello, world from number %d\n",i); out("done"); return(0); }

19 Jako prosesseihin Toiminnallisuus Skedulointi Rakenne Tehokkuus Monisuoritinympäristössä Näiden yhdistelmä

20 Toiminnallinen jako Sovelluksen loogiseen toimintaan perustuva jako Etuja: ongelman ymmärtäminen, toteuttaminen ja testaaminen yksinkertaistuvat Haittoja: poissulkeminen, raskas kommunikaatio, muistinkulutus

21 Skedulointiin perustuva jako Samanaikaisesti suoritettavat tehtävät samassa prosessissa Etuja: reaaliaikaominaisuuksien laskenta yksinkertaistuu Haittoja: epämodulaarista, ohjelman ymmärtäminen voi vaikeutua

22 Rakenteeseen perustuva jako Fyysisille toimilohkoille, esim oheislaitteille, oma prosessi Etuja: jos laitteisto muuttuu -> helppo muuttaa myös koodi Haittoja: sovelluksen hallitseminen voi vaikeutua, erilaiset ajastustarpeet törmäävät

23 Rinnakkaistaminen Algoritmin jakaminen monisuoritinjärjestelmässä Etuja: nopeus Haittoja: vaikea suunnitella, nopeushyöty voi olla kyseenalaista Monisuoritinjärjestelmä voi olla myös epäsymmetrinen OpenCL, jne.

24 Erilaisista yhdistelmistä Saattavat helposti sekoittaa ohjelman perusfilosofian Muutosten tekeminen hankaloituu, jos useita mahdollisia paikkoja lisätä uutta toiminnallisuutta Pidä tyylien määrä pienenä! Dokumentoi erityisesti Yleiset suunnitteluperiaatteet Yksittäiset poikkeukset jotka kumminkin unohtuvat

25 Automaattinen rinnakkaistaminen Täydellisessä maailmassa ohjelmojat voisivat kirjoittaa ohjelmia kuten aina ennenkin ja kääntäjät, virtuaalikoneet ja käyttöjärjestelmät huolehtisivat laitteiston sopivasta kuormituksesta Onnistuu nykyisin tiettyyn rajaan asti datacentereissä jne, Toimii vähän huonommin pienemmissä yksiköissä, jos coreja on oikeasti paljon 2 ok, 4 ok, 8-16???, 32nok, 64NOK,

26 Ongelmat Prosessit harvoin oikeasti riippumattomia Epäsuora vaikutus esim. I/O järjestelmän, muistien, jne. kautta Dynaamisesti muuttuvat tilanteet voivat olla vaikeita hallita Ohjelmistotasolla ei keinoja auttaa käyttöjärjestelmää rinnakkaisuuden hallinnassa Arkkitehtuurityyli voisi auttaa; nykyiset kielet sallivat mielivaltaiset ohjelmat Koordinaatiokielet edelleen voisivat helpottaa

27 Yhteenveto Rinnakkaisuuden ongelmat Jakoperusteet

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

5. Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin

5. Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin 89 5. Rinnakkaisuus ja jako prosesseihin Tietokoneen oheislaitteet toimivat toisistaan riippumatta. Ne edustavat todellista rinnakkaisuutta, sillä niiden toimintojen

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä Paula Kemppi 24.4.2008 Esityksen rakenne Johdantoa Rinnakkaisuus Pelimoottorien rinnakkaisuuden mallit Funktionaalisen rinnakkaisuuden malli Rinnakkaisen tiedon malli

Lisätiedot

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi

Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi 17.5.2006 1/5 Oppimistavoitteet kurssilla Rinnakkaisohjelmointi Rinnakkaisuus ja rinnakkaisuuden soveltaminen tietojenkäsittelyjärjestelmissä Kurssin Tietokoneen toiminta perusteella ymmärtää, miten ohjelman

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

Rinnakkaistietokoneet luento S

Rinnakkaistietokoneet luento S Rinnakkaistietokoneet luento 5 521475S Silmukalliset ohjelmat Silmukat joissa ei ole riippuvuussyklejä voidaan vektoroida eli suorittaa silmukan vektorointi Jokainen yksittäinen käsky silmukan rungossa

Lisätiedot

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät

Palvelut. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut käyttöjärjestelmät Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Palvelut Käyttöjärjestelmän tehtävänä on tarjota ohjelmoijalla erilaisia palveluita Tyypillisin palvelu, jota sulautetut käyttöjärjestelmät tarjoavat on prosessien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3

Lisätiedot

9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 9. Luento: Ohjelmistotyö Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Ristikäännös Testaus ja virheen jäljitys Yleensä Kehitysympäristössä Käyttöympäristössä Laitteiston testaus Iteratiivisesta

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 19: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 24. 3. 2011 Sisältö 1 Säikeet 2 Lukot 3 Monitorit 4 Muuta säikeisiin

Lisätiedot

Rinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka

Rinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka Rinnakkaisuus parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa Rinnakkaisuuden etuja: laskennan nopeutuminen (sarjoittuvat operaatiojonot) ilmaisuvoima (ongelman

Lisätiedot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa. Sisältöä. Poissulkeminen. Halutut ominaisuudet 2-1. Rinnakkaiset, atomiset operaatiot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa. Sisältöä. Poissulkeminen. Halutut ominaisuudet 2-1. Rinnakkaiset, atomiset operaatiot Sisältöä OSA I: Poissulkeminen ja nti Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa Lukkiutuminen Monitorit 2-1 2-2 Poissulkeminen ja nti Rinnakkaiset, atomiset

Lisätiedot

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta? OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 4. Luento: Prosessit ja säikeet Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Monitorit. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5

Monitorit. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5 Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Andrews 5.1-5.2, Stallings 5.5 Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla -

Lisätiedot

Monitorit. Tavoite. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5. Minimoi virhemahdollisuuksia

Monitorit. Tavoite. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä. Andrews , Stallings 5.5. Minimoi virhemahdollisuuksia Monitorit Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Andrews 5.1-5.2, Stallings 5.5 Tavoite Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla -

Lisätiedot

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Ohjelmointi 1. Kumppanit Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 IX Rinnakkainen ohjelmointi Sisältö 1. Yleistä rinnakkaisuudesta 2. Prosesseista ja säikeistä 3. Rinnakkaisen ohjelman oikeellisuudesta 4. Rinnakkaisuuden

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) /~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti

Lisätiedot

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet

Lisätiedot

812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus

812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus 812315A Ohjelmiston rakentaminen. Asynkronisuus Ari Vesanen ari.vesanen (at) oulu.fi Yleistä moduulista Tällä kertaa sisältää Java-kielistä monisäieohjelmointia Suoritustapa: Neljästä ohjelmointitehtävästä

Lisätiedot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Prosessit samassa koneessa. Rio 2004 / Auvo Häkkinen 2-1

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Prosessit samassa koneessa. Rio 2004 / Auvo Häkkinen 2-1 OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa 2-1 Sisältöä Poissulkeminen ja synkronointi Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Lukkiutuminen Monitorit 2-2 Poissulkeminen ja synkronointi

Lisätiedot

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Sisältöä. Prosessit samassa koneessa. Poissulkeminen ja synkronointi. Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta

OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö. Sisältöä. Prosessit samassa koneessa. Poissulkeminen ja synkronointi. Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa 2-1 Sisältöä Poissulkeminen ja synkronointi Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Lukkiutuminen Monitorit 2-2 Poissulkeminen ja synkronointi

Lisätiedot

Intel Threading Building Blocks

Intel Threading Building Blocks Intel Threading Building Blocks Markku Vajaranta Esko Pekkarinen TBB Pähkinänkuoressa C++ luokkamallinen rinnakkaisuus Abstrahoi rinnakkaisuutta korkean tason tehtävät (tasks) ja niiden skedulointi suuri

Lisätiedot

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka

Lisätiedot

Erlang. Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE Principles of Programming Languages Seminaariessee. Yleistä

Erlang. Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE Principles of Programming Languages Seminaariessee. Yleistä Yleistä Erlang Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariessee Erlang on Ericcsonin kehittämä funktionaalinen ohjelmointikieli ja ajoympäristö,

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Työn ja tohtoriopintojen yhteensovittaminen

Työn ja tohtoriopintojen yhteensovittaminen Työn ja tohtoriopintojen yhteensovittaminen Jatko-opiskelijoiden toimeentulo ja sosiaalinen asema -seminaari 3.4. Joonas Lehtinen, PhD CEO Oy IT Mill Ltd Yhteensovittaminen - Miten? Don t do it! Miksi?

Lisätiedot

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen

Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen Helsingin Yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Rinnakkaisohjelmointi (syksy 2006) Liite 1. Projektin tulokset (Semaforit Javassa) Jukka Hyvärinen Aleksanteri Aaltonen a. Käyttötarkoitus ja sovellusalue

Lisätiedot

Samanaikaisuuden hallinta

Samanaikaisuuden hallinta Samanaikaisuuden hallinta TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 20. maaliskuuta 2007 Samanaikaisuus engl. concurrency useampaa

Lisätiedot

OSA I: Sisältöä. Atomisuus (atomic action) v Poissulkeminen ja synkronointi. Kriittinen (koodi)alue (critical section)

OSA I: Sisältöä. Atomisuus (atomic action) v Poissulkeminen ja synkronointi. Kriittinen (koodi)alue (critical section) Sisältöä OSA I: Yhteisten muuttujien käyttö Prosessit samassa koneessa Poissulkeminen ja nti Semaforit ja rinnakkaisuuden hallinta Lukkiutuminen Monitorit 2-1 2-2 Atomisuus (atomic action) v Poissulkeminen

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Lukkiutuminen. Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely. Andrews 4.3 Stallings (tai mikä tahansa KJ-kirja)

Lukkiutuminen. Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely. Andrews 4.3 Stallings (tai mikä tahansa KJ-kirja) Lukkiutuminen Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely Andrews 4.3 Stallings 6.1-6.6 (tai mikä tahansa KJ-kirja) prosessi P pyydä A? OK. pyydä B? Odota! Taustaa yksityiskäyttöiset

Lisätiedot

TIE Tietorakenteet ja algoritmit 1. TIE Tietorakenteet ja algoritmit

TIE Tietorakenteet ja algoritmit 1. TIE Tietorakenteet ja algoritmit TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 1 TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 2 Lähteet Luentomoniste pohjautuu vahvasti prof. Antti Valmarin vanhaan luentomonisteeseen

Lisätiedot

Lukkiutuminen. Taustaa

Lukkiutuminen. Taustaa Lukkiutuminen Andrews 4.3 Stallings 6.1-6.6 (tai mikä tahansa KJ-kirja) Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely prosessi P pyydä A? OK. pyydä B? Odota! Taustaa yksityiskäyttöiset

Lisätiedot

4-13. Ratkaisu 4: OK, mutta... vrt. 2. Ratkaisu 3: OK. Ratkaisu 5: OK? Nälkiintyminen?

4-13. Ratkaisu 4: OK, mutta... vrt. 2. Ratkaisu 3: OK. Ratkaisu 5: OK? Nälkiintyminen? Taustaa prosessi P prosessi Q yksityiskäyttöiset objektit q Lukkiutuminen pyydä A? OK. Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely A pyydä B? Odota! C Andrews. Stallings 6.-6.6 (tai

Lisätiedot

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2

Lisätiedot

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen

C++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kesä 2002 Avoin yliopisto 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet

Lisätiedot

Ongelmakenttä. Yhteenvetoa. Mekanismit. Ratkottava. Lukkomuuttujat, Spin Locks. Lukkomuuttujat. Rinnakkaisohjelmistot 2004 / Auvo Häkkinen 9-1

Ongelmakenttä. Yhteenvetoa. Mekanismit. Ratkottava. Lukkomuuttujat, Spin Locks. Lukkomuuttujat. Rinnakkaisohjelmistot 2004 / Auvo Häkkinen 9-1 Ongelmakenttä Yhteenvetoa Rinnakkaisuuden tarve Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Kommunikointiin tarvitaan Yhteisiä muuttujia (data) Kommunikointikanavia one-to-one

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

Transaktiot - kertausta

Transaktiot - kertausta Hajautettujen järjestelmien perusteet Transaktiot - kertausta Distributed Systems, Concepts and Design, George Coulouris, Jean Dollimore, Tim Kindberg Addison-Wesley 1988,1994. Pearson Education 2001 ISBN:

Lisätiedot

3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen,

3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen, 3. Luento: Muistin hallinta Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti Yhteenveto

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

Ongelmakenttä. Rinnakkaisuuden tarve. Kommunikointiin tarvitaan. Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus

Ongelmakenttä. Rinnakkaisuuden tarve. Kommunikointiin tarvitaan. Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Yhteenvetoa Ongelmakenttä Rinnakkaisuuden tarve Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Kommunikointiin tarvitaan Yhteisiä muuttujia (data) Kommunikointikanavia one-to-one

Lisätiedot

Tavoite. Monitorit. Monitori Hoare 1974. Monitori. Minimoi virhemahdollisuuksia. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä

Tavoite. Monitorit. Monitori Hoare 1974. Monitori. Minimoi virhemahdollisuuksia. Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Tavoite Monitorit Andrews 5.1-5.2, Stallings 5.5 Monitori Synkronointimenetelmiä Esimerkkejä Minimoi virhemahdollisuuksia poissulkeminen ohjelmoijan vastuulla P():t ja V():t siellä, täällä ja tuolla -

Lisätiedot

Ongelmakenttä. Yhteenvetoa. Ratkottava. Mekanismit. Lukkomuuttujat. Lukkomuuttujat, Spin Locks. Rinnakkaisuuden tarve. Kommunikointiin tarvitaan

Ongelmakenttä. Yhteenvetoa. Ratkottava. Mekanismit. Lukkomuuttujat. Lukkomuuttujat, Spin Locks. Rinnakkaisuuden tarve. Kommunikointiin tarvitaan Ongelmakenttä Yhteenvetoa Rinnakkaisuuden tarve Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Kommunikointiin tarvitaan Yhteisiä muuttujia (data) Kommunikointikanavia one-to-one

Lisätiedot

Yhteenvetoa. Ongelmakenttä

Yhteenvetoa. Ongelmakenttä Yhteenvetoa Ongelmakenttä Rinnakkaisuuden tarve Ympäristö Suunnittelun yksinkertaistaminen Suorituskyky Luotettavuus Kommunikointiin tarvitaan Yhteisiä muuttujia (data) Kommunikointikanavia one-to-one

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

Taustaa. Lukkiutuminen. Seuraukset. Määritelmiä Lukkiuma (deadlock) päättymätön odotus BLOCKED-tilassa. prosessi P. prosessi Q. pyydä A? OK.

Taustaa. Lukkiutuminen. Seuraukset. Määritelmiä Lukkiuma (deadlock) päättymätön odotus BLOCKED-tilassa. prosessi P. prosessi Q. pyydä A? OK. Lukkiutuminen Taustaa Aterioivat Filosofit Ennaltaehkäisy Havaitseminen Välttely Taustaa prosessi P pyydä A? OK. pyydä B? Odota! yksityiskäyttöiset objektit objekti: puskuri, sivu, skanneri, levyajuri,

Lisätiedot

OSA II: Hajautettu ympäristö. Sisältö, osa II. Ei yhteistä muistia. Sanomanvälitys. Etäproseduurikutsu. Rendezvous. Rio 2004 / Auvo Häkkinen

OSA II: Hajautettu ympäristö. Sisältö, osa II. Ei yhteistä muistia. Sanomanvälitys. Etäproseduurikutsu. Rendezvous. Rio 2004 / Auvo Häkkinen OSA II: Hajautettu ympäristö Ei yhteistä muistia 6-1 Sisältö, osa II Sanomanvälitys Etäproseduurikutsu Rendezvous 6-2 Sanomanvälitys Käsitteistöä Kanavat Asiakkaat ja Palvelijat Kommunikointitapoja Andrews

Lisätiedot

Ohjelmien automaattisen verifioinnin reunamailla

Ohjelmien automaattisen verifioinnin reunamailla Ohjelmien automaattisen verifioinnin reunamailla Antti Siirtola Tietotekniikan laitos, Perustieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, antti.siirtola@aalto.fi Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten akatemiaklubi,

Lisätiedot

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.

Lisätiedot

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013

Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 10 Rinnakkaisuus käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Rinnakkaisuus ja käyttöliittymäohjelmointi

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Muuntokoulutettaville Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. X Poikkeusten käsittelystä 812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk X Poikkeusten käsittelystä Sisältö 1. Yleistä poikkeusten käsittelystä 2. Poikkeuskäsittelyn perusteita C++:ssa 3. Standardissa määritellyt poikkeukset 4. Poikkeusvarmuus

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Rinnakkaisohjelmistot. Liisa Marttinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Kevät 2004

Rinnakkaisohjelmistot. Liisa Marttinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Kevät 2004 581332-8 Liisa Marttinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Kevät 2004 Asema opetuksessa cl-oppimäärän pakollinen kurssi Esitiedot: Tietokoneen toiminta (2 ov) Käyttöjärjestelmät I (2

Lisätiedot

8/20: Luokat, oliot ja APIt

8/20: Luokat, oliot ja APIt Ohjelmointi 1 / syksy 2007 8/20: Luokat, oliot ja APIt Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Kohti

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Tiina Niklander Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kalvot: Teemu Kerola 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet

Lisätiedot

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Älysopimusten kehittäminen. Sopimus suuntautunut ohjelmointi

Älysopimusten kehittäminen. Sopimus suuntautunut ohjelmointi Älysopimusten kehittäminen Sopimus suuntautunut ohjelmointi There are currently 5,000 blockchain developers. By 2020, we project a global need for over 500,000 - ConsenSys Älysopimus alustat q Ethereum

Lisätiedot

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät Tenttikysymyksiä ja vastauksia Aliohjelman suoritusperiaate, ts. selvitä pinon käyttö ja paluuarvon välittäminen (3p) 1. Ennen aliohjelman aloittamista kutsuja tallettaa

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo

ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Muuntokoulutettaville 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi 3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti

Lisätiedot

Rinnakkaistietokoneet luento S

Rinnakkaistietokoneet luento S Rinnakkaistietokoneet luento 3 521475S Rinnakkaiset Numeeriset Algoritmit Silmukattomat algoritmit Eivät sisällä silmukka lauseita kuten DO,FOR tai WHILE Nopea suorittaa Yleisimmässä muodossa koostuu peräkkäisistä

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot