Lausuntopyyntö hallituksen esityksistä laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) VIITE: Asia OKM045:00/2014 Lausuntopyyntö hallituksen esityksistä laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta Lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (korkeakoulujen opiskelijavalintojen toisen vaiheen säädösmuutokset sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeutta ja poissaolooikeutta koskevat säädösmuutokset) Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteaa seuraavaa: Yleistä Opiskelijavalintojen nykytilan arviointi on haasteellista, koska viimeisimpien lakimuutosten voimassaoloajalta ei ole olemassa käytännön kokemuksia eikä todellista vertailupohjaa tuleville lakimuutoksille. Alkuperäinen ajatus hyödyntää opiskelijavalintauudistuksen ensimmäistä vaihetta kokeiluna kiintiöiden ja yhteisen korkeakouluhaun vaikutuksista oli hyvä ja perusteet opiskelijavalintauudistuksen toteuttamiselle kaksivaiheisena vahvat. Ennen toisen vaiheen lakimuutoksia olisi ollut järkevämpää systemaattisesti aiempien suunnitelmien mukaisesti ensin arvioida jo tehtyjen linjausten vaikutuksia käytännössä, ja vasta arviointien jälkeen tehdä muutokset. Nyt joudutaan luottamaan epävarmoihin ennusteisiin ja arvioihin siitä, miten muutokset todellisuudessa tulevat vaikuttamaan korkeakouluopintojen aloittamisikään ja hakijoiden käyttäytymiseen. Lakiluonnoksessa on kuitenkin myös monia kannatettavia asioita, kuten yhden opiskelupaikan säännökset, opiskelijaksi ilmoittautumismenettely sekä rajattu poissaolooikeus. Myös siirto-opiskelijan opiskeluoikeutta koskevien määritelmien lisääminen lakiin on kannatettava asia. 12 Opetuksen maksuttomuus FINNIPS -verkoston jäsenenä SeAMK yhtyy verkoston ohjausryhmän laatimaan kannanottoon ( ) ja katsoo hakijamaksujen lähtökohtaisesti heikentävän ammattikorkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen houkuttelevuutta, vähentävän hakija- ja sitä myötä opiskelijamääriä sekä tämän seurauksena vaikuttavan muihinkin kansainvälistymiseen liittyviin toimintoihin korkeakouluissa. Hakijamaksuja koskevalla esityksillä on suoranaisia vaikutuksia ammattikorkeakoulujen vieraskielisten koulutusoh-

2 Lausunto 2 (5) jelmien opiskelijarekrytoinnin, hakuprosessin käytäntöjen, valintakokeiden ja niistä viestimisen, sekä hakija- ja opiskelijamäärien näkökulmista. FINNIPSin kannanoton lopussa on lueteltu toimintaedellytyksiä ja kipupisteitä, jotka myös SeAMK toivoo huomioitavan esitettyjen hakijamaksujen perimistä pohdittaessa. FINNIPSin kannanotossa osoitetaan lisäksi kriittisyyttä hakijamaksujen tuottojen ohjautumisesta itse järjestelmän pyörittämiseen sekä huomioidaan luonnoksessa esitetyt epämääräiset viittaukset todistusten tarkastamisen ja hakijaneuvonnan hoitamisesta keskitettynä palveluna. Myös SeAMK haluaa tuoda esille ammattikorkeakoulujen erityisosaamisen hakijoiden hakukelpoisuuden ja toisen asteen todistusten tarkastamiseen liittyvissä tehtävissä. Tämän asiantuntemuksen tunnustaminen, sen hyödyntäminen ja ylläpitäminen on keskeistä ja mahdollisten hakijamaksujen keräämisen tuotot olisikin ohjattava jo olemassa olevien järjestelmien kehittämiseen nimenomaan ammattikorkeakoulujen välisessä yhteistyössä. 28 Opiskelijavalinta On tärkeää, että ammattikorkeakoulut saavat jatkossakin päättää opiskelijavalinnan perusteista. Valintaperusteiden tulee olla hakijoille selkeät ja yhdenvertaista kohtelua edistävät. Ammattikorkeakoulujen tulee jatkossa edelleen kehittää opiskelijavalinnan perusteita ja valintakokeiden sisältöä niin, että koulutukseen saadaan laadukkaita, motivoituneita ja hyvät opiskeluvalmiudet omaavia opiskelijoita, joka suorittavat tutkinnon määräajassa. Erityisesti tulee kehittää monimuotototeutuksena (työn ohessa suoritettava) järjestettävän koulutuksen valintaperusteyhteistyötä ammattikorkeakouluissa. 28 a Yhteishaku ja erillisvalinta On tärkeää, että laissa määritellään selkeästi yhteishaun ja erillisvalintojen järjestäminen. Lakiesityksen mukaan yhteishakua käytetään valittaessa opiskelijoita ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Erillisvalinnan käyttämisestä yhteishaun asemesta pykälässä mainitaan, että opiskelijoita suomen- ja ruotsinkieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vieraskielisen koulutuksen haun kanssa. Miten siis valitaan opiskelijat ylempään amk-tutkintoon johtaviin opintoihin? Säännöksen teksti vaatii selkiyttämistä.

3 Lausunto 3 (5) Avoimen ammattikorkeakouluopintojen perusteella hakevien valinnat voitaisiin toteuttaa lakiesityksen mukaan erillisvalintaa käyttäen. Pykälän perusteluissa mainittu opiskeluoikeus myönnetään heti riittävien suoritusten valmistuttua ei saa johtaa siihen, ettei valintaprosessia ja kriteereitä ole ammattikorkeakouluissa selkeästi määritelty. Erillisvalintojen toteuttamisessakin on muistettava hakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Esityksestä ei käy ilmi, tullaanko erillisvalinnoista säätämään jossakin. 28 b Opiskelupaikkojen varaaminen Aloituspaikkojen varaaminen ensikertalaisille on selkeämpi, kannatettavampi ja taloudellisestikin järkevämpi ratkaisu kuin ei-ensikertalaisten siirtäminen erillishakuihin. Voidaan kuitenkin pohtia, että kun opiskelupaikkoja varataan ensikertalaisille, kuinka todennäköistä on, että heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikommat kuin aiemmin opiskelleilla? Jos näin on, vaikuttaako tämä opiskelija-ainekseen ja sitä kautta myös valmistumiseen? Ensikertalaisten kiintiön suuruuden määrittelyyn liittyen perusteluissa mainitaan: "Kohtuullisen määrän arvioinnissa on siis käytettävä ensisijaisesti ensikertalaisten osuutta aiemmissa valinnoissa valituista". On kysyttävä, onko tätä tietoa luotettavasti korkeakoulujen saatavilla hakukohteittain. Herää myös kysymys, jääkö korkeakouluille käytännössä yhä mahdollisuus "mitätöidä" kiintiöiden merkitys sillä, että kiintiön koon voi määritellä itse. Kiintiöiden käytön ulkopuolelle jäisivät mm. koulutukset, johon korkeakoulu valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että paikkojen varaamisesta aiheutuisi hakijoiden asettaminen kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. Mikä on luonnoksessa esitetty pieni määrä ja miten määritellään kohtuuttomuus? Onko OKM:ltä tulossa raameja em. asioiden määrittelyyn ja varmistamaan yhdenvertaista käytäntöä korkeakoulusektoreiden toiminnalle? Avoimia korkeakouluopintoja suorittaneet ovat mahdollisesti myös ensikertalaisia, joten tullaanko heitä käsittelemään sellaisina. Myös opiskeluoikeuden menettäneet tai oma-aloitteisesti eronneet ovat aiemmin korkeakouluopintoja suorittaneita (kuten siirto-opiskelijat), mutta mihin ryhmään he kuuluvat? Nämä asiat vaatisivat mielestämme tarkennusta.

4 Lausunto 4 (5) 28 c Opiskelupaikan vastaanottaminen Esitetty yhden opiskelupaikan säännöksen laajentuminen koskemaan yhteishaun lisäksi erillisvalintoja on hyvä uudistus. Perustelumuistiossa pohditaan hakijoiden käyttäytymisen muuttumista opiskelupaikan vastaanottamisen suhteen. Asia on erittäin tärkeä, mutta vaikeasti ennustettavissa. Vain aika näyttää, miten hakijat käyttäytyvät ja saadaanko korkeakoulujen opiskelupaikat kohdennettua toivotulla tavalla. Kuinka todennäköistä ja lisääntyvä trendi tulevaisuudessa on, että hakijat (ensikertalaiset) jättävät ottamatta vastaan opiskelupaikan, joka ei ole heidän ensimmäinen hakutoiveensa? Hakijoilla ei välttämättä tällä hetkellä ole käsitystä siitä, mitkä ovat heidän realistiset mahdollisuutensa päästä mieluisimmalle alalle/korkeakouluun, jolloin he hakeutuvat yhä uudelleen koulutuksiin, jonne he eivät kenties koskaan tule pääsemään. Jos hakija ei ota vastaan mitään opiskelupaikkaa, hän jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle, eikä tämä edistä koulutettujen nopeaa siirtymistä työmarkkinoiden käytettäväksi ja työllisyysasteen nostamista. 29 Opiskelijaksi ilmoittautuminen Esitetyt muutokset opiskelijaksi ilmoittautumisen osalta ovat hyvät ja yhden vuoden poissaolomahdollisuus opintojen aikana riittävä. On myös hyvä, että aloittavan opiskelijan poissaolo-oikeutta rajataan mainituilla erityisillä perusteilla. Yhden vuoden erityisillä perusteilla rajattu poissaolo-oikeus tulee kuitenkin ongelmalliseksi siinä tapauksessa, jos asepalvelu alkaa ensimmäisen lukuvuoden tammikuussa jatkuen vuoden eteenpäin ja ajoittuen osittain myös toiselle lukuvuodelle. Jos poissa oleviksi ilmoittautuneilta opiskelijoilta aletaan vaatia todistuksia asevelvollisuuden suorittamisesta tai äitiys-/isyys-/vanhempainvapaista, ja lääkärintodistuksia / sairauspäivärahapäätöksiä opiskelua estävistä sairauksista, vaadittavien paperiliitteiden määrä lisääntyy entisestään. Tehokkaan ja laadukkaan toiminnan edellytys olisi, että luotettava tieto ainakin asevelvollisuuden/siviilipalveluksen suorittajista ja äitiys-/isyys-/ vanhempainvapaista saataisiin sähköisesti suoraan asianomaisten viranomaisten järjestelmistä, ei hakijan toimittamina papereina. Siirtymäkausi uuteen lainsäädäntöön tuo haasteita ohjauksellisesti ja myös opiskelijahallintojärjestelmälle (WinhaWille), koska säädös ei tule koskemaan takautuvasti vanhoja opiskelijoita. Ammattikorkeakoulussa tulee olemaan useamman vuoden ajan erilaisilla opiskeluoikeuksilla olevia opiskelijoita yhtä aikaa.

5 Lausunto 5 (5) 30 Opiskeluoikeus Siirto-opiskelijan opiskeluoikeutta koskevan määritelmän lisääminen lakiin on kannatettava. Ammattikorkeakouluissa on yhteisesti sovitun mukaisesti käytännössä näin jo pitkään toimittukin. Siirto-opiskeluun liittyvien menettelyjen edelleen kehittäminen ja prosessien täsmentäminen on tärkeää. Erityisesti kaivataan tarkennusta siihen, miten määritellään koulutusalalta toiselle siirtymiset ja siirtyminen korkeakoulusektoreiden välillä. Kehittämistyö edellyttää korkeakouluissa panostuksia ja resursseja opintojen ohjaukseen. Ohjauksessa tulee jatkossa kiinnittää huomiota mm. siihen, että siirto-opiskelija saa riittävästi tietoa täydentävistä ja hyväksiluettavista opinnoista. 30 a Opiskeluoikeuden jatkaminen On tärkeää, että opiskeluoikeuden jatkamisen osalta ammattikorkeakoululle jää edelleen mahdollisuus päättää jatkoajasta tai palauttamisesta kuten ennenkin. 32 Opiskeluoikeuden menettäminen Siirto-opiskelijoiden opiskeluoikeuden menettämistä koskeva lisäys lakiin on kannatettava asia. Esitykseen kirjattu menettely on käytössä ammattikorkeakouluissa nykyisinkin. 57 Oikaisumenettely Esitys oikaisumenettelyjen yhtenäistämisestä korkeakoulusektorien välillä on erittäin kannatettava. Yhdessä oikaisumenettelykäytännön yhtenäistämisen kanssa on laadittava yhtenäiset ja läpinäkyvät oikaisuvaatimusohjeet kummallekin sektorille. Hakijoiden on voitava luottaa yhdenvertaiseen, oikeudenmukaiseen ja avoimeen kohteluun. SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Tapio Varmola rehtori