Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) lausuu kunnioittavasti hallituksen esityksiin yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta seuraavaa:

Transkriptio

1 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) lausuu kunnioittavasti hallituksen esityksiin yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta seuraavaa: Korkeakoulujen opiskelijavalintojen toisen vaiheen säädösmuutokset OYY on koko opiskelijavalintojen uudistamista käsittelevän valmisteluprosessin aikana suhtautunut kriittisesti kiintiöiden käyttöönottoon. OYY näkee, että tavoite korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamisesta on hyvä ja perusteltu, mutta opiskelijavalinnoissa ensikertalaisten suosiminen johtaa hyvin todennäköisesti tarpeettomiin välivuosiin. Mitä vahvempaa ensimmäistä opiskeluoikeuttaan hakevien suosiminen on, sitä suurempi kynnys hakijalla on ottaa vastaan paikka toissijaisesta hakukohteesta hyvät kokemukset ensimmäisen vuoden opiskelusta voivat kuitenkin kiinnittää opiskelijan vielä hakuvaiheessa toissijaiselle alalle. Mikäli näin ei kävisikään toimivat siirtokäytänteet ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen tekisivät toissijaisenkin paikan vastaanottamisesta opiskeluaikojen lyhentämisen kannalta kannatettavaa. Ei ole kuitenkaan selvää, että hyvin hiotutkaan siirtokäytännöt näkyvät hakijalle selkeinä. Lisäksi OYY suhtautuu skeptisesti koko korkeakouluverkon yhteistyökykyyn toimivien siirtymien luomisessa. Näistä syistä johtuen OYY kannattaa lausuntomateriaalissa käsitellyistä vaihtoehdoista ehdottomasti valintauudistuksen toisessa vaiheessa hallituksen esityksen mallia, jossa korkeakouluja velvoitetaan varaamaan osa aloituspaikoista uusille hakijoille. Päätäntävalta kiintiöiden koosta tulee olla koulutusohjelmakohtaista ja kuulua täysimääräisesti yliopistojen autonomian piiriin. OYY on tyytyväinen hallituksen esittämään lisäykseen, joka mahdollistaa suomalaisten korkeakoulujen osallistumisen kaksois- ja yhteistutkinto-ohjelmiin sellaisten korkeakoulujen kanssa, jotka oman maansa lainsaä da nno n puitteissa perivaẗ tutkintoon johtavassa koulutuksessa maksuja opiskelijoilta. OYY kuitenkin vastustaa hakijamaksujen käyttöönottoa. OYY kokee, että ne eivät hyödytä yhdenkään sidosryhmän toimintaa merkittävällä tavalla, ja että ne toimivat Suomen korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteita vastaan. Seuraavassa hallituksen esityksen yksityiskohtainen tarkastelu: 8 Maksuton koulutus Hakijamaksut OYY vastustaa hakijamaksujen käyttöönottoa ja esittää lisäystä poistettavaksi lakiesityksestä. Hakijamaksut eivät ole linjassa Suomen koulutuspoliittisten eikä kansainvälistymistavoitteiden kanssa, sillä ne vaikuttavat negatiivisesti etenkin ulkomaisten opiskelijoiden hakijamääriin ja rajoittavat tänne tulevien kansainvälisten opiskelijoiden diversiteettiä. OYY kokee, että hakijamaksuista koituu kaikille osapuolille ja sidosryhmille huomattavasti enemmän haittaa ja hukkaan heitettyjä resursseja kuin hyötyä ja ministeriön tavoittelemia säästöjä. Hakijamaksut heikentäisivät tilannetta erityisesti sellaisissa korkeakouluissa, joissa

2 on jo toimivat järjestelmät. Samalla lisättäisiin entisestään kansainvälisen korkeakouluhallinnon byrokratiaa. OYY pitää epätodennäköisenä, että hakijamaksujärjestelmän vaatimat kustannukset voidaan kattaa kestävällä tavalla Suomeen ulkomaisella todistuksella hakeutuvilla pienillä määrillä ilman, että hakijakohtainen maksu paisuu kohtuuttomaksi. Kokemukset Ruotsin korkeakoulukentältä kertovat, että siellä vuonna 2012 käyttöönotetut noin 100 euron hakijamaksut koetaan aivan liian korkeina. Hakijamaksujen sijaan Suomen tulisi harkita muita keinoja lisätä motivoituneiden hakijoiden määrää ja helpottaa ulkomaisten todistusten tunnustamista. Kaikkien sidosryhmien kannalta kustannustehokkaampia ja kansainvälistymisen kannalta vähemmän haitallisia keinoja ovat esimerkiksi älykkäät hakemuslomakkeet ja -prosessit. Mikäli hakijamaksut päätetään ottaa käyttöön korkeakoulujen, opiskelijoiden ja muiden mahdollisten sidosryhmien yleisestä vastustuksesta huolimatta, on hallituksen esittämä keskitetty malli OYY:n mielestä paras vaihtoehto. OYY kuitenkin kokee, että kaikkien hakujärjestelmäkustannusten vyöryttäminen opiskelijan hartioille olisi epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa. Maksun suuruutta ja maksukertymän kohdistamista koskevissa asetuksissa tulisi määrätä, että hakijaan voi kohdistua ainoastaan ne lisäkustannukset, jotka koituvat ulkomaisen todistuksen todentamisesta ja kelpoisuuden tarkistamisesta. Useampana vuonna samoilla papereilla hakevilta opiskelijoilta ei myöskään tulisi veloittaa maksua useammin kuin kerran. Olisi epäoikeudenmukaista ja epätarkoituksenmukaista velvoittaa hakijaa maksamaan useaan kertaan samasta jo suoritetusta viranomaispalvelusta. Esitys sellaisenaan jättää Suomen laissa tunnustetuilla kansainvälisillä toiseen asteen ylioppilastutkinnoilla kuten International Baccalaureate -diplomilla korkeakoulupaikkaa hakevat hyvin kyseenalaiseen asemaan. Tämä on ristiriidassa heille ylioppilastutkinnon järjestämislaissa asetettujen oikeuksien kanssa (672/ ). Ministeriön tulisi asetuksia säädettäessä kiinnittää huomiota siihen, että näitä ryhmiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Tässä on hyvä tehdä kansainvälistä vertailua. Esimerkiksi Iso-Britanniassa hyväksytään yleensä IBtutkinnot automaattisesti suoritusmaasta riippumatta ilman erillisiä hakijamaksuja. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, kuuluvatko hakijamaksut julkisoikeudellisista suoritteista perittäviä maksuja säätelevän lainsäädännön piiriin (150/1992 6). Yhteis- ja kaksoistutkinnot OYY kannattaa sellaisenaan hallituksen esittämää kirjausta, joka mahdollistaa suomalaisten korkeakoulujen osallistumisen kaksois- ja yhteistutkinto-ohjelmiin sellaisten korkeakoulujen kanssa, jotka oman maansa lainsaä da nno n puitteissa perivaẗ tutkintoon johtavassa koulutuksessa maksuja opiskelijoilta. OYY kokee, että tämä luo korkeakouluille lisää mahdollisuuksia laajentaa koulutustarjontaansa ja verkostoitua kansainvälisesti. On kuitenkin varmistettava, että uusi laki ei synnytä suomalaisille korkeakouluille vääränlaisia kannusteita kiertää maksuttoman koulutuksen periaatetta ja veloittaa lukukausimaksuja esimerkiksi kumppaneiden välisten tulonsiirtojen kautta. 36a Yhteishaku ja erillisvalinnat

3 OYY pitää hakukohteiden sisällyttämistä lähtökohtaisesti osaksi yhteishakua hyvänä ja nykykäytäntöä selkeyttävänä linjauksena. Esityksestä poiketen OYY kannattaa myös Avoimen korkeakoulun kautta tehtävien valintojen rajaamista yhteishaun ulkopuolelle. Tämä lisäisi paitsi Avoimen korkeakoulun hakumenettelyn joustavuutta myös antaisi hakijalle tarkemman käsityksen eri hakumenettelyjen eroavaisuuksista. 36b Opiskelupaikkojen varaaminen OYY pitää varaamisvelvoitetta opiskelijavalintauudistuksen ns. toisen vaiheen toteuttamistapana järkevämpänä kuin päävalintojen rajaamista pelkästään ensi kertaa korkeakoulupaikkaa hakeville. Päävalintojen ulkopuolisissa joustavissa siirtymissä korkeakouluverkon sisällä on vielä valtavasti tekemistä, erityisesti korkeakoulusta toiseen, joten päävalintojen varaaminen ensikertalaisille hankaloittaisi kohtuuttomasti alanvaihtajien asemaa suhteessa ensikertalaisiin. OYY ei näe syytä varata valtioneuvostolle asetuksenantovaltuutta tarkempien säädösten antamiseksi, sillä esimerkiksi kiintiöiden koosta päättäminen on järkevää tehdä koulutusohjelmakohtaisesti hakukohteiden hakijapopulaation vaihdellessa suuresti. OYY ei kannata yliopistojen autonomisen päätöksenteon rajaamista opiskelijavalintojen osalta nyt säädettävän varaamisvelvoitteen lisäksi yhtään enempää. 38 Opiskelupaikan vastaanottaminen OYY ei näe kirjausta mielekkäänä hallintoresurssien käyttönä sen koskettaessa niin pientä hakijaryhmää. 39 Lukuvuosi ja opiskelijaksi ilmoittautuminen OYY pitää lukukauden määrittelyn ottamista mukaan lakiin järkevänä linjauksena. Korkeakouluverkon sisäisten siirtymien kannalta on tarpeellista, että korkeakoulut noudattavat samaa lukukausirytmiä. 41 Opiskeluoikeus OYY kannattaa siirtoväylien kehittämistä osana päävalintojen hakupaineen keventämistä. OYY pitää kuitenkin ongelmallisena aiempaan opiskeluoikeuteen käytetyn ajan vähentämistä siirtymällä saadusta opiskeluoikeudesta. Mikäli opiskelija täyttää siirtymisen kriteerit hän hyvin todennäköisesti voisi hakeutua uuteen pääaineeseen myös päävalintojen kautta. Mikäli päävalintojen kautta saatu opiskeluoikeus näyttäytyy opiskelijalle joustavampana siirtoväylät menettävät houkuttelevuutensa, ja vaikutus päävalintojen hakijamääriin jää pieneksi. Esitetty kirjaus edellyttää erittäin toimivia ja yhteisesti hyväksyttyjä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen käytäntöjä. Nykytilanteen vallitessa OYY pitää erittäin hyvänä ajatuksena siirtymisen huomioimisen lisäaikaa myönnettäessä. OYY näkee, että tämä tulisi sisällyttää lisäajan myöntämistä koskevaan pykälään.

4 43 Opiskeluoikeuden menettäminen OYY pitää aiemman opiskeluoikeuden menettämistä siirryttäessä tarpeellisena, sillä se selkeyttää siirto-opiskelijan käsitettä sekä opiskelijamääriin perustuvia tilastointeja ja resursointeja. OYY pitää tärkeänä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain yhtenäistämistä oikaisumenettelyjen osalta kannatettavana ja näkee yliopistolain mukaisen kirjauksen yksiselitteisyydessään sopivampana. Lopuksi OYY haluaa vielä kommentoida lausuntomateriaaleissa esitettyä tavoitetta lisätä koulutuksen tasa-arvoa osana opiskelijavalintauudistusta. OYY näkee opiskelijavalintauudistuksen toteutuksessa valtavia riskejä nimenomaan koulutuksen periytyvyyden kannalta. Mikäli alanvaihdon mahdollisuudet heikentyvät oikeaan osuneella koulutusalavalinnalla on aiempaa suurempi merkitys. Näin ollen hakijan esitiedot korkeakoulutuksesta ja sitä kautta hakijan perheen koulutustausta nousevat merkityksellisempään rooliin. Sama ongelma liittyy arvioon siitä, että aloituspaikat kohdentuvat paremmin motivoituneille hakijoille hakijoiden ottaessa vastaan paikkoja ainoastaan ensisijaisilta toivealoiltaan. Tuoreen ylioppilaan arvio häntä motivoivasta alasta ei välttämättä vastaa todellisuutta, ja näin koulutusjärjestelmää ja aloja tuntematon hakija on heikossa asemassa tehdessään päätöstä siitä ottaako paikan vastaan vai ei. Vaikka siis aloituspaikkoja olisi tarjolla useammalle ensikertalaiselle hakijalle, OYY näkee, että nyt tehtävillä uudistuksilla lisätään rakenteellisesti koulutuksen periytyvyyttä aiemmasta. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeutta ja poissaolo-oikeutta koskevat säädösmuutokset OYY suhtautuu kriittisesti subjektiivisen poissaolo-oikeuden rajoittamiseen. Erityisesti rajoittamisen perustelu työurien pidentämisen toimenpiteenä on kyseenalainen. Lausuntomateriaaleissakin esitetyn Opiskelijabarometrin mukaan yleisin syy ilmoittautua poissaolevaksi on työssäkäynti. Sivutoimisesti toimeentulon vuoksi tehtävä työ harvemmin johtaa poissaolevaksi ilmoittautumiseen; erityisesti tutkinnon suorittamisen aikainen työssäkäynti on tällöin jo sisällöllisesti mielekästä. Tämän tunnustaminen osaksi työuraa on tärkeää, jotta työurien pidentämisessä voidaan keskittyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät pidennä työuraa yhdestä kohtaa ja vastaavasti lyhennä sitä jostain aiemmasta vaiheesta. Nyt esitetyt toimenpiteet eivät vaikuta kokonaistarkastelussa työuran pituuteen. Seuraavassa hallituksen esityksen yksityiskohtainen tarkastelu: 39 Lukuvuosi ja opiskelijaksi ilmoittautuminen OYY ei kannata poissaolo-oikeuden rajaamista lakisääteisiin syihin aloittavien opiskelijoiden osalta. Työssäkäynnin vuoksi pidetyt välivuodet ovat OYY:n mielestä ymmärrettäviä, mikäli

5 opiskelija katsoo tarpeelliseksi kerätä pääomaa päätoimisten opintojen aloittamiselle. Harkittu välivuosi voi myös antaa paremman pohjan opintojen menestyksekkäälle aloittamiselle kuin kesken vaikean elämäntilanteen pakotettu ensimmäinen lukuvuosi. OYY näkee kuitenkin ensimmäisen vuoden poissaolevaksi ilmoittautumisen rajoittamisessa myös hyviä puolia, sillä syksyllä aloittaville on tarjolla runsaasti ohjausta ja tukea opintoihin kiinnittymiseen. Keväällä aloittaville ohjauspalvelut ja lisäksi kurssitarjonta voi olla niukempaa. Keväällä aloittavien opintoihin kiinnittymiseen tulee kuitenkin jatkossakin kiinnittää huomiota lakisääteisten syiden vuoksi aloittamistaan keväälle siirtävien opiskelijoiden osalta. OYY esittää, että lakisääteisiin syihin lisätään mainittujen lisäksi omaishoitajana toimiminen tai muu välittömän lähiomaisen vakava sairaus. 41 Opiskeluoikeus OYY ei aiemmin esitetyistä syistä pidä mielekkäänä subjektiivisen poissaolo-oikeuden rajaamista kahteen lukukauteen nykyisestä neljästä. Tutkinnon suorittamisen aikainen työssäkäynti on laskettava osaksi työuraa. Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain yhtenäistäminen on kannatettavaa esitetyllä tavalla. Lopuksi OYY haluaa vielä kommentoida lausuntomateriaaleissa esitettyyn huoleen osaaikaisen opiskelun aiheuttamasta ongelmasta. OYY näkee, että osa-aikainen opiskelu on tunnustettava koulutuksen järjestämisessä, ellei opiskelijoiden toimeentuloa paranneta merkittävästi aidosti mahdollistamaan täysipäiväinen opiskelu. Opiskelijoita ei pidä lainsäädännöllä asettaa puun ja kuoren väliin valitsemaan haluavatko edistää opintojaan vai kattaa elinkustannuksiaan. Oulussa Oulun yliopiston ylioppilaskunta Vili Koistinen Hallituksen puheenjohtaja Eero Manninen Pääsihteeri Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen,