Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta Suomessa. Fulla politiska rättigheter för finländska kvinnor i 100 år. Järjestää/Organiserar:

Transkriptio

1 Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta Suomessa Fulla politiska rättigheter för finländska kvinnor i 100 år. Järjestää/Organiserar: naisjärjestöt yhteistyössä, kvinnoorganisationer i samarbete

2

3 Äänessä naiset Ihmisellä on tarve tulla kuuluksi. Äänioikeus on ihmisoikeus. Se on kansalaisen perusoikeus. Aikaisemmin oikeus äänestää oli vain varakkailla miehillä. Yhtäläinen ja yleinen äänioikeus varmistaa oikeuden köyhälle, rikkaalle, naiselle ja miehelle. Oikeus ei ole syntynyt itsestään, vaan on vaatinut monien eri ryhmien yhteistyötä ja naisjärjestöjen arvokasta työpanosta. Tänään on aika hetkeksi pysähtyä: ihailla Minna Canthin rohkeaa avausta hänen nostaessaan naisten oikeudet esille; kulkea ensimmäisten naiskansanedustajien mukana eduskuntaan 100 vuotta sitten; nähdä naiset aktiivisina vaikuttajina ja tekijöinä yhteiskunnassamme; silti tunnustaa aikanamme, että työ on vielä kesken ja naisten oikeudet eivät toteudu kaikkialla. Ohjelmalehtinen on kuin työrukkanen. Se kertoo Sinulle tärkeät juhlavuoden tapahtumat Kuopiossa ja valottaa laajasti äänioikeuden historiallista taivalta tähän hetkeen saakka. Äänessä naiset - Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta, Savon alueellista juhlaa vietetään Kuopion kaupunginteatterissa. Kutsun Sinut lämpimästi juhlaan mukaan tutustumaan äänioikeuden historiaan ja nykypäivään tanssin ja tervehdysten siivittäminä. Maailma muuttuu. Pelottavinta ei ole ääntänsä korottavat ja eri mieltä olevat ihmiset. Pelottavinta ovat hiljaiset, kun epäoikeudenmukaisuus valtaa alaa. Kaikukoon naisten, miesten, rikkaiden ja köyhien kuuluva ja rohkea ääni tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta kaiken aikaa, kaikkialla. Naisen ääni menneisyydestä Yhteiskunta edessäni kuin tekstitön paperi, olen sille outo. Koen naiseuden, toiseuden. Näkymätön huntuni on mykkyys, kirjoittamaton kohtaloni. Harhailin pimeässä, etsin ääntä. Ääni repii ikkunastani verhot. karkottaa iäksi pahan. Ääni luo valon, ilon ja riemun. Äänellä näkymättömyyden suljen, kuulluksi kuljen. Pääseekö nainen yhteiskuntaan? Laidalle en tahdo jäädä! Yhteisen äänen mahti on suunnaton, sen edessä olen niin pieni. Nimeni ei ole vain nainen, mukautuvainen ja äänetön. Milloin saan olla ihminen? Inga Angersaari Puheenjohtaja Savon alueellinen juhlatyöryhmä Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta

4 Suomalaiset edelläkävijöinä vuonna 1906 eduskuntauudistus toi naiset parlamenttiin Suomessa 1906 toteutettu eduskuntauudistus merkitsi suomalaisen kansanedustusjärjestelmän mullistusta: säätyvaltiopäivät vaihtuivat moderniin yksikamariseen eduskuntaan ja äänioikeutettujen kansalaisten määrä kasvoi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä kymmenkertaiseksi. Naisten lisäksi äänioikeuden saivat voimaan astuneen lain myötä myös säätyihin kuulumattomat miehet. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisten joukossa maailmassa. Erityisesti varhain saavutettu vaalikelpoisuus ja se seikka, että naiset myös asettuivat ehdolle valtiollisissa vaaleissa ja tulivat heti valituiksi, tekee Suomen äänioikeushistoriasta erityislaatuisen. Viime vuosisadan alussa Suomi oli Venäjän valtakunnan autonominen osa. Äänioikeustaistelu liittyi maassamme venäläistämistoimia vastustaneeseen liikehdintään, ja myös naiset aktivoituivat osana yleistä kansallista heräämistä. He järjestäytyivät edistämään mm. kansallisen sivistyshankkeen ja raittiusliikkeen päämääriä. Naiset perustivat myös omia järjestöjään, vaikka naisliike ei saavuttanutkaan meillä samoja mittoja kuin esimerkiksi Britanniassa tai Yhdysvalloissa. Suomalainen erityispiirre oli naisten järjestäytyminen miesten rinnalla edistämään kansakunnan yhteistä asiaa. Jo 1800-luvun loppupuolella maassamme oli esitetty vaatimuksia lajentaa äänioikeus koskemaan myös naisia. Vasta vuoden 1905 suurlakko tarjosi kansanedustuslaitoksen uudistukselle otollisen ilmapiirin. Venäjän tsaari Nikolai II lopetti venäläistämistoimet Suomen suuriruhtinaskunnassa ja perusti keväällä 1906 kansanedustuslaitoksen uudistusta valmistelevan komitean rauhoittaakseen valtakuntansa läntisen rajamaan. Eri puolueiden naisilla oli äänioikeustaistelun varhaisemmissa vaiheissa ollut eriäviä käsityksiä äänioikeuden myöntämisen perusteista, mutta loppuvaiheessa naiset asettuivat yli puoluerajojen kannattamaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Suomalaiset naiset olivat todistaneet kelpoisuutensa yhteiskunnalliseen toimintaan sortokausien ja suurlakon aikana mm. nimienkerääjinä, kuriireina ja kiellettyjen lehtisten levittäjinä. Äänioikeuskomitea päätyikin lopulta ehdottamaan, että äänioikeus ja vaalikelpoisuus myönnettäisiin kaikille 24 vuotta täyttäneille kansalaisille. Keskustelua kuitenkin herätti mm. vaimojen asema uudistuksessa, olivathan he miestensä edusmiehisyyden alaisia aina vuoteen 1930 saakka, jolloin uusi avioliittolaki astui voimaan. Tsaarin vahvistettua uuden vaalilain kesällä 1906 havahduttiin puolueissa siihen tosiasiaan, että äänestäjäkunnasta yli puolet oli naisia. Naisia oli siis saatava myös ehdokkaiksi, jotta ääniä ei menetettäisi. Naisehdokkaita hankittiinkin innolla raittius- ja nuorisoseuroista, opettajattarista ja tunnetuista naisagitaattoreista. Seuraavan vuoden vaaleissa työ palkittiin, kun ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan valittiin 19 naista. Maailman ensimmäiset naiskansanedustajat aloittivat työnsä 23. toukokuuta He toimivat puolueissaan erityisesti naisten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja sosiaalilainsäädännön edistämiseksi. Lisätietoa aiheesta: 4

5 Naisten oikeuksien kehityksestä Suomessa 1901 Me pääsemme yliopistoon ilman erivapautta Me saamme äänestää valtiollisissa vaaleissa ja meitä voi valita kansanedustajiksi Meitä ei saa enää naittaa 15-vuotiaina, vaan vasta 17-vuotias nainen voi mennä naimisiin Me saamme äänestää kunnanvaaleissa ja meitä voi valita valtuutetuiksi Ensimmäiset meistä saavat neljän viikon äitiysloman Me saamme perustaa liikeyrityksen ilman aviomiehen lupakirjaa Kuntiin on palkattava kätilöitä auttamaan meitä synnytyksissä Me voimme solmia työsuhteen ilman aviomiehen lupakirjaa Ensimmäinen meistä nimitetään ministeriksi Meillä on oikeus tulla valituiksi valtion virkoihin ja saada samat edut niissä kuin miehet Meistä tulee naimisissa ollessammekin täysivaltaisia kansalaisia Jotkut meistä saavat äitiysavustuksen Meille maksetaan lapsilisää, kun saamme lapsen Kaikki äidit saavat äitiysavustuksen Me voimme saada terveydellisistä syistä abortin Meillekin maksetaan kansaneläkettä Me voimme päättää, milloin haluamme lapsia Me saamme saman palkan kuin miehet, kun olemme samassa virassa Meille aletaan maksaa äitiyspäivärahaa Me voimme saada abortin, jos aika ei ole lapsentulolle sopiva Perustetaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunta asioitamme hoitamaan Kunnat tarjoavat lapsillemme päivähoitoa Me pääsemme kaikkiin julkisiin virkoihin paitsi puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen ja kirkkoon Suomen hallitus tekee meitä varten tasa-arvo-ohjelman Me voimme pitää oman nimemme, vaikka menemme naimisiin Säädetään laki meidän ja miesten välisestä tasa-arvosta Kuntien pitää järjestää päivähoito alle kolmivuotiaille lapsillemme Meistä ensimmäinen nimitetään eduskunnan puhemieheksi Meitä ei saa raiskata tai pahoinpidellä avioliitossakaan Meitä on oltava vähintään 40 % kaikissa julkisissa elimissä Kuntien pitää järjestää päivähoito alle kouluikäisille lapsillemme Meistä ensimmäinen valitaan presidentiksi Meistä ensimmäinen nimitetään pääministeriksi Meidän työpaikoillamme on laadittava tasa-arvosuunnitelma ja vielä seurattava sen toteutumista. Lähde: Naisjärjestöjen Keskusliiton juhlavuosinäyttely Helsingin kaupungin tiedotustoimiston Jugend-salissa

6 Sukupuolen politiikka - naisten äänioikeuden 100 vuotta Suomessa Naisjärjestöt Yhteistyössä Nytkis ry on tuottanut suomalaisen naisen äänen satavuotisen historian kunniaksi artikkelikokoelman sukupuolesta ja demokratiasta sekä naisten poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Asiantunijoiden kirjoittamissa artikkeleissa käsitellään teemoja naisten pätkätöistä maaseudun naiskulttuureihin, prostituutioon, kirkon naiskuvaan ja miesliikkeisiin. Hinnat: Toimittaja: Kustantaja: Muut tiedot: Artikkelien kuvaus: suomi 18 + toimituskulut, ruotsi ja englanti 23 + toimituskulut Anna Moring Otava 167 x 220 mm, liimanidottu, pehmeät kannet, n. 40 mustavalkokuvaa, 160 sivua Tilaukset ja kyselyt: niina.sinkkonen@nytkis.org, Lämmin kiitos yhteistyökumppaneille ja tukijoille! Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta -juhlavuoden tapahtumat on järjestetty yhteistyössä valtakunnallisen naisjärjestöjen kattojärjestön Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n ( kanssa. NYTKISin poliittisten oikeuksien juhlavuosihanketta on tukenut opetusministeriö. Seuraavat tahot ovat tukeneet Nytkis ry:n juhlavuosihanketta: Svenska Kulturfonden Kansan Sivistysrahasto Föreningen Konstsamfundet 6

7 Savon alueelliset tapahtumat syys-lokakuussa 2006 Äänessä naiset - naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta Savossa juhlitaan naisten täysien polittisten oikeuksien juhlavuonna 2006 yhteistyössä lukuisten järjestöjen, organisaatioiden ja vapaaehtoisten kanssa. Syyskuun 16. päivänä kokoonnutaan torille keskustelemaan demokratiasta ja tasa-arvosta, ja lokakuun 1. päivänä suuntaamme askeleemme Kuopion kaupungin ja Kuopion kesäyliopiston järjestämään juhlaseminaariin sekä sen jälkeen pääjuhlaan kaupunginteatterille. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Toritapahtuma Aika La klo Paikka Kuopion tori Järjestäjä Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Savon alueellinen juhlatyöryhmä Torilla keskustellaan syyskuisena lauantaipäivänä demokratiasta, tasa-arvosta ja äänioikeuden merkityksestä pullakahvien äärellä. Torilavalla kuullaan tietoiskuja äänioikeudesta, vapaaehtoisjärjestöjen esittelyjä sekä laulu- ja musiikkiesityksiä. Tapaat torilla mm. seuraavien järjestöjen ja organisaatioiden edustajia. Elatusvelvolliset ry Irti huumeista ry Kuopion eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunta Kuopion kristillinen koulu Mannerheimin Lastensuojeluliitto NNKY Nuorisovaltuusto Setlementti Puijola Savolaisia naisjärjestöjä. Tule Sinäkin! Juhlaseminaari Aika Su klo Paikka Kuopion kaupungin valtuustosali Järjestäjä Kuopion kaupunki ja Kuopion kesäyliopisto Juhlaseminaarin teemana on Säätyvallasta edustukselliseen demokratiaan. Seminaarissa luennoivat ja keskusteluun yllyttävät professori emerita Sirkka Sinkkonen ja Snellman-instituutin johtaja Teppo Vihola. Lisäksi juhlaseminaarissa julkistetaan filosofian lisensiaatti Antero Karttusen kirjoittama elämänkerta Kustaa Killisestä, Mies, joka ehdotti naisille äänioikeutta. 7

8 Pääjuhla Aika Paikka Järjestäjä Su klo , kahvitarjoilu klo alkaen Kuopion kaupunginteatteri Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Savon alueellinen juhlatyöryhmä Yli satavuotinen tarina naisten täysistä poliittisista oikeuksista kerrotaan Kuopion kaupunginteatterissa nykytanssin keinoin. Tanssiteos koostuu useasta osasta, joissa esitetään tunnelmia eri vuosikymmeniltä. Tarina alkaa Minna Canthin esittämistä väkevistä naiskysymyksistä 1800-luvun lopulta ja jatkuu tanssin ja puheenvuorojen välityksellä ja eri aikausien kautta nykypäivään. Myös Topra-Heikki Minna Canthin Kovan onnen lapsia -näytelmästä tuo köyhän miehen tervehdyksensä juhlaan, ja saattaapa juhlavieras löytää tarinoiden keskeltä muitakin tuttuja henkilöitä. Tervehdyksensä juhlaan tuovat: Savon alueellinen juhlatyöryhmä Itä-Suomen lääninhallitus Valtioneuvosto Kuopion kaupunki Inga Angersaari Puheenjohtaja Eila Vuorinen Oikeushallintopäällikkö Tuula Haatainen Sosiaali- ja terveysministeri Petteri Paronen Kaupunginjohtaja Ilmaisia pääsylippuja pääjuhlaan voi hakea Kuopion kaupungintalolta, tiedotusneuvonnasta (Tulliportinkatu 31) ma alkaen.. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! 8

9 Savon alueellinen juhlatyöryhmä kiittää lämpimästi yhteistyöstä: Koreografi Kati Raatikainen Kuopion kaupunki Kuopion kaupunginteatteri Kuopion kristillinen koulu Kuopion teatterikerho KuPS Juniorit Kuopion kaupungin mediapaja Näyttelijä Auli Poutiainen Pukusuunnittelija Jonna Nykänen Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemia S.K. Trube Oy, Trubenkuja 1, KUOPIO Tanssijat Tiina Hiekkala, Sonja Koskinen, Terhi Kuokkanen, Enni Turunen ja Jenni Vesterinen Savon alueellisessa juhlatyöryhmässä mukana olleet organisaatiot: Kallaveden Kokoomusnaiset ry Kanttilan kultturikeskuksen kannatusyhdistys ry KD:n Pohjois-Savon naispiiri Keskustan Naiset Kuopion kaupunki Kuopion kesäyliopisto Kuopion Sosialidemokraattinen Naispiirijärjestö ry Kuopion Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry, naisjaosto Maahanmuuttajanaiset Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry Pohjois-Savon Marttapiiriliitto ry Soroptimist International - Kuopion soroptimistiklubi ry Vasemmistonaiset Vihreät Naiset Zonta International 9