Opetusministeriön perusmuistio ; KOM(2004) 469 lopullinen,kom(2004)

Transkriptio

1 Opetusministeriö E-KIRJELMÄ OPM KAS Koponen Johanna Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Kulttuuri ohjelman perustamisesta ( ) U/E-tunnus: EUTORI-numero: Viitaten perustuslain 97 :ään opetusministeriö lähettää eduskunnan suurelle valiokunnalle tiedoksi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen Kulttuuri ohjelman perustamisesta ( ) sekä opetusministeriön asiaa koskevan perusmuistion Kansliapäällikkön sijainen, Hallitusneuvos Heikki Rosti LIITTEET 469 slutlig Opetusministeriön perusmuistio ; KOM(2004) 469 lopullinen,kom(2004)

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kulttuuri OPM EUE,VM,VNEUS

3 Opetusministeriö PERUSMUISTIO OPM KUPO/TK Mäkelä Laura Y EI JULKINEN Asia Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Kulttuuri ohjelman perustamisesta ( ) Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyvaihe ja käsittelyn tarkoitus: Komissio on antanut ehdotuksen uudesta, nykyisen Kulttuuri ohjelman seuraajasta eli vuonna 2007 käynnistyvästä kulttuurin toisesta puiteohjelmasta. Ohjelmaehdotusta e delsi keväällä ( ) annettu aktiivista kansalaisuutta koskeva komission tiedonanto "Kansalaisuus toimivaksi", jossa hahmoteltiin alustavia suuntaviivoja myös uusille nuoriso-, av- ja kansalaisosallistumisen ohjelmille. Komission ehdotuksen käsittely alkaa neuvoston kulttuurikomiteassa (CAC) ja EP:n kulttuurivaliokunnassa syksyllä Komission tavoitteena on ohjelman hyväksyminen vuoden 2005 lopussa UK:n puheenjohtajuuskaudella. Asiakirjat: 11572/04 CULT 56 CODEC 921 CADREFIN 15 ja ADD 1 (KOM(2004) 469 lopull.) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Perustamissopimuksen artikla 151 Käsittelijä(t): Neuvotteleva virkamies Risto Kivelä, OPM, p Kulttuurisihteeri Mervi Tiensuu-Nylund, p Kulttuurisihteeri Laura Mäkelä, p

4 Suomen kanta/ohje: 2(6) Suomen ensisijaisena tavoitteena ohjelmaehdotuksen neuvostokäsittelyn suhteen on nopeassa käsittelyaikataulussa pysyminen, jotta mahdollisille sovitteluille jää niihin tarvittava aika. Opetusministeriö pitää komission ohjelmaehdotuksen avointa ja joustavaa lähestymistapaa onnistuneena ja hyvänä lähtökohtana uudelle kulttuurin puiteohjelmalle. Uusi Kulttuuri ohjelma perustuu pitkälle käynnissä olevaan Kulttuuri ohjelmaan, jota suomalaiset kulttuurialan toimijat ovat varsin tehokkaasti hyödyntäneet. (Vuosina ohjelmasta on tuettu kaikkiaan 167 miljoonalla eurolla 1096 hanketta, joista suomalaisia toimijoita on mukana 128 hankkeessa joita on tuettu yhteensä n. 30 miljoonalla :lla.) Komission ehdotus on rakenteeltaan pääosin hyvin selkeä. Toimintalohko 1:stä tuettavien "yhteistyökeskusten" (cooperation focal points) koostumus jää kuitenkin ehdotuksessa vielä epäselväksi. Niiden roolin ja toimintamallien määrittely vaatii vielä lisäkehittelyä ja tarkennusta. Mallin mahdollinen uhka on mm. se, että ohjelmassa siirrytään tukemaan erilaisia rakenteita suoraan tuettujen yhteistyöhankkeiden sijaan. Erityistoimiin (special actions) kohdistetun tuen osuus vaikuttaa sisältöönsä nähden suurelta (17%). Toimintalohko 2:sta tuettavien organisaatioiden joukkoon tulee voida nostaa uusia organisaatioita, jotka heijastavat kulttuurialan ajankohtaisia kehitystarpeita. Kulttuurin yhteyspisteet (CCPs) on ehdotuksessa nostettu ohjelma-artiklaan (artikla 10). Kulttuurin yhteyspisteiden rooli ohjelman hyodyntämisessä kansallisella tasolla on merkittävä ja on tärkeää, että niille varmistetaan riittävä rahoitus ja toimintakapasiteetti. Tuemme komission pyrkimyksiä yksinkertaistaa ohjelman hallintoa ja hakumenettelyjä. Kulttuuriohjelmien helppokäyttöisyyden vaatimus on ollut vuosia rahoituksen hakijoiden yhteinen toive. Kannatamme erityisen toimeenpanoviraston perustamista ja toivomme selvitystä siitä, mitä ohjelmaan liittyviä hallinnointitehtäviä ja toimintoja tälle toimeenpanovirastolle siirretään. Ohjelman budjettia on tarkoitus käsitellä uusista rahoituskehyksistä käytävien keskustelujen yhteydessä. Komissiolta on pyydetty lisäselvitystä siitä, miten ohjelmaehdotuksen budjetti suhteutuu nykyisen kulttuuriohjelman budjettiin. Komissiolta toivotaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten budjetti on laskettu? Mitkä ovat laajentumisen vaikutukset ohjelman budjettiin? Mitä taloudellisia seurauksia on tulossa jäsenmaille? Ohjelmaehdotuksen nimi on mielestämme epäonnistunut ja voi jopa aiheuttaa sekaannusta hakijoissa, kun julisteaan haettaviksi esim. vuoden 2008 rahoja. Opetusministeriö on pyytänyt lausunnot kansallisilta kulttuurialan toimijoilta ohjelmaehdotusta koskien. Pääasiallinen sisältö: Kulttuurin puiteohjelmaehdotus seuraa keväällä ( ) annettua aktiivista kansalaisuutta koskevaa komission tiedonantoa. Uuteen ohjelmaan on yhdistetty kaksi nykyistä ohjelmaa siten, että toimintalohko 1. vastaa pääpiirteissään nykyistä Kulttuuri ohjelmaa ja toimintalohko 2. Euroopan laajuisesti toimivien kulttuuriorganisaatioiden tukemista varten perustettua ohjelmaa. Toimintalohko 3. (tutkimushankkeet ja tiedotustoiminta) on kokonaan uusi elementti. Ohjelmaehdotuksen valmistelussa on hyödynnetty 1. sukupolven kulttuuriohjelmista (Kaleidoskooppi etc.) tehtyä arviointia ja Kulttuuri ohjelman väliarviointia sekä järjestetty erilaisia

5 konsultaatioita (Kulttuurifoorumi syksyllä 2001, ns. "viisaiden ryhmä" v ja julkinen kuuleminen kesällä 2003). 3(6) Komission ehdotuksen mukaan uuden puiteohjelman tavoitteena on edistää 1) kulttuurialalla toimivien henkilöiden liikkuvuutta, 2) teosten ja kulttuurituotteiden kansainvälistä levitystä ja 3) kulttuurien välistä vuoropuhelua. Näiden tavoitteiden taustalla on pyrkimys tehdä Euroopan kansalaisuudesta ja yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä konkreettista todellisuutta edistämällä kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Samalla pyritään poistamaan eriarvoisuutta, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta sekä torjumaan syrjintää, rasismi ja muukalaisviha mukaan lukien. Edelleen tavoitteena on Euroopan unionin näkyvyyden parantaminen unionin ulkopuolella. Ohjelma koostuu kolmesta toimintalohkosta : 1) Suora tuki yksivuotisille luovuuteen ja innovointiin suuntautuville yhteistyöhankkeille, pitkäjänteiseen yhteistyöhön keskittyville yhteistyökeskuksille (cooperation focal points) sekä erityistoimille, kuten esimerkiksi Euroopan kulttuuripääkaupungeille. 2) Tuki Euroopan laajuisesti toimiville kulttuuriorganisaatioille, jotka tekevät pitkäjänteisesti työtä kulttuuriyhteistyön hyväksi tai toimivat eurooppalaisen kulttuurin lähettiläinä (esim. Euroopan nuoriso-orkesteri, Euroopan teatteriliitto). Tähän toimintalohkoon kuuluvat myös toimet, joilla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin (keskitysleireihin) liittyvät keskeiset paikat ja arkistot ja vaalimaan niiden muistoa. 3) Tuki kulttuuriyhteistyötä koskeville tutkimushankkeille ja tiedotustoimintaan (mm. tuki kansallisille yhteyspisteille). Kolmannen toimintalohkon tarkoituksena on tukea tutkimuksia ja analysointityötä, joilla lisätään eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön tuntemusta ja luodaan yhteistyötä edistävä toimintaympäristö. Kulttuuri ohjelmaan voivat osallistua täysimääräisesti ETA:an kuuluvat Efta-maat, ehdokasmaat ja Länsi-Balkanin maat. Ohjelma mahdollistaa myös yhteistyön muiden kolmansien maiden kanssa. Keskeisenä periaatteena on ohjelman täydentävyys suhteessa yhteisön muiden sektorien (esim. koulutuksen, nuorison ja tutkimuksen) toimiin. Hallinto Komissio pyrkii keventämään ohjelman hallintoa mm. yksinkertaistamalla lomakkeita ja hakemusten jättämistä koskevia sääntöjä sekä lisäämällä myöntämismenettelyn avoimuutta ja parantamalla hakijoille suunnattua tiedotusta. Edelleen komissio pyrkii lisäämään ohjelman tehokkuutta ja vaikuttavuutta osoittamalla ohjelman hallinnoinnin erityiselle toimeenpanovirastolle. Hallinnoinnissa avustava toimeenpanovirasto toimii komission suoran valvonnan alla. Sen tehtävänä on huolehtia useiden muidenkin ohjelmien toimeenpanotehtävistä, näin saadaan aikaan synergiaetuja. Ulkopuolisen henkilökunnan rekrytointi vapauttaa komission henkilöstöresursseja muihin tehtäviin. Määrälliset tavoitteet ja budjetti Komissio esittää, että uuden kulttuuriohjelman seitsenvuotiselle toimintakaudelle osoitettaisiin kaikkiaan 408 miljoonaa euroa, mikä on 171,5 miljoonan euron lisäys nykyiseen verrattuna (236,5 miljoonaa euroa vuosina ). Budjetin kasvussa on otettava huomioon EU:n laajentuminen ja ohjelmaan osallistuvien maiden lukumäärän kasvu sekä se tosiasia, että uuden ohjelman budjettiin sisältyy (40,3 milj. euroa) toimintalohkon 2 mukaiseen tukeen Euroopan laajuisesti toimiville kulttuuriorganisaatioille, johon vuosina myönnetään erillisellä päätöksellä noin 19 milj. euroa Kulttuuri ohjelman budjetin ulkopuolelta.

6 4(6) Ohjelman määrällisinä tavoitteina esitetään, että laajentuneessa unionissa tuettaisiin noin kulttuuriyhteistyöhanketta ohjelmakaudella ( ) ja vuosittain noin 50 yleiseurooppalaista kulttuuriverkostoa tai -järjestöä. Hankemäärä vastaa nykyistä tasoa (n. 200 hanketta/vuosi), tosin monivuotisten kulttuurin yhteistyökeskus-hankkeiden määrä olisi alustavan suunnitelman mukaan hieman nykyisiä monivuotisia hankkeita pienempi. Ohjelman budjettivarojen ohjeellinen jakautuminen, kokonaisrahoitus ja hankkeiden arvioitu kokonaismäärä vuosina : Prosenttia budjetista euroa hankkeiden n. arvioitu määrä Toimintalohko 1 (tuki noin 77 % 314 milj hankkeille) - yhteistyökeskukset noin 36 % 147 milj yhteistyötoimet noin 24 % 98 milj erityistoimet noin 17 % 69 milj. 400 Toimintalohko 2 (tuki organisaatioille) noin 10 % 40 milj. 305 Toimintalohko 3 (analysointi, tiedotus, yhteyspisteet) noin 5 % 20 milj. Toimintamenot yhteensä noin 92 % 375 milj. Ohjelman hallinnointi noin 8 % 33 milj. Kansallinen käsittely: EU-asiain komitea: Jaosto 31 (kulttuuri- ja av-asiat) , jaosto 34 (budjettijaosto) EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely: Kansallinen lainsäädäntö: Taloudelliset vaikutukset: Ohjelmien budjetteja on tarkoitus käsitellä uusista rahoituskehyksistä käytävien keskustelujen yhteydessä. Komissiolta on pyydetty lisäselvitystä siitä, miten ohjelmaehdotuksen budjetti suhteutuu nykyisen kulttuuriohjelman budjettiin. Komissiolta toivotaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten budjetti on laskettu? Mitkä ovat laajentumisen vaikutukset ohjelman budjettiin? Mitä taloudellisia seurauksia on tulossa jäsenmaille? Uusi ohjelma tulee osaltaan jatkamaan suomalaisten kulttuuritoimijoiden nopeaa kansainvälistymistä, jossa aiemmilla kulttuuriohjelmilla on ollut suuri merkitys. Tähänastisista EU:n kulttuuriohjelmista saadun kokemuksen perusteella on perusteltua arvioida, että suomalaisten osallistujien saamat tuet ylittävät uudessakin ohjelmassa Suomen laskennallisen maksuosuuden ohjelman budjetista.

7 Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: 5(6)

8 6(6) Asiasanat Hoitaa kulttuuri,kulttuuriesineet,kulttuuriperintö Tiedoksi

9 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2004) 469 lopullinen 2004/0150 (COD). Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Kulttuuri ohjelman perustamisesta ( ). (komission esittämä) {SEK(2004) 954} FI FI

10 PERUSTELUT 1. JOHDANTO: TAUSTAA 1.1 Oikeusperusta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 151 artikla on soveltuva oikeusperusta yhteisön toiminnalle kulttuurin alalla. Tässä artiklassa korostetaan, että toiminnassa on noudatettava kahta perusperiaatetta: ne ovat toisaalta kulttuurien monimuotoisuus toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja toisaalta yhteisen kulttuuriperinnön korostaminen ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö. Kyseessä on siten kulttuuriyhteistyön kannustaminen jäsenvaltioiden välillä ja niiden toiminnan täydentäminen. 1.2 Perustamissopimuksen 151 artiklan täytäntöönpano Tämän artiklan perusteella tehtiin päätökset kahdesta ensimmäisestä ohjelmasukupolvesta: ensin vuosina alakohtaisista ohjelmista, joita olivat Kaleidoskooppi, Ariane ja Rafael 1, ja sen jälkeen helmikuussa 2000 Kulttuuri ohjelmasta, joka on yhteinen puiteohjelma 2. Kaikissa näissä ohjelmissa pyrittiin kannustamaan taiteilijoiden luovaa toimintaa ja liikkuvuutta, tarjoamaan mahdollisimman monille mahdollisuus hyödyntää kulttuuripalveluja ja edistämään taiteen ja kulttuurin levitystä sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua ja Euroopan kansojen historian tuntemusta. Euroopan unioni tukee samanaikaisesti myös kulttuuriyhteistyötä tekeviä organisaatioita ja verkostoja, jotka toimivat maanosan yhdentymisen ja eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan toteutumisen puolesta 3, ja on osaltaan mukana varmistamassa pakkosiirtoihin liittyvien keskeisten paikkojen ja arkistoiden säilyttämistä ja niiden muiston vaalimista 4. Lisäksi Euroopan unioni on vuodesta 1985 nimennyt joka vuosi yhden tai useampia Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, joille se myös myöntää taloudellista tukea UUDEN OHJELMAN PERUSTA 2.1 Laaja analysointi- ja suunnittelutyö Uuden ohjelman valmistelemiseksi ja yhteenvedon laatimiseksi kulttuuriyhteistyön alaan liittyvistä toimista suoritettiin arviointeja yhteisön toimista ja ohjelmista kulttuurialalla 6. 1 Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset N:o 719/96/EY (EYVL L 99, ), N:o 2085/97/EY (EYVL L 291, ) ja N:o 2228/97/EY (EYVL L 305, ). 2 Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset N:o 508/2000/EY (EYVL L 63, ) ja N:o 626/2004/EY (EYVL L 99, ). 3 Ks. erityisesti annettu neuvoston päätöslauselma, joka koskee eurooppalaisia kulttuurialan verkostoja (EYVL C 314, ). 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 792/2004/EY (EUVL L 138, ). 5 Kyseessä oli alun perin hallitustenvälinen aloite, ja siitä tehtiin varsinainen yhteisön toimi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1419/1999/EY (EYVL L 166, ). FI 2 FI

11 Näiden arviointien lisäksi otettiin huomioon kulttuurisektorilta saadut lukuisat kannanotot sekä komission kokemukset kulttuuriohjelmien täytäntöönpanosta. Lisäksi komissio toteutti useita tulevaisuuteen suuntautuvia toimia. Komissio järjesti kulttuuriyhteistyötä käsittelevän foorumin 7, antoi asiantuntijaryhmälle tehtäväksi pohtia tulevaa kulttuuriohjelmaa 8 ja järjesti julkisen kuulemismenettelyn 9. Komissio järjesti myös seminaareja ja osallistui seminaareihin, joissa käsiteltiin laaja-alaisia tai sektorikohtaisia aiheita, ja tilasi erilaisia tutkimuksia kulttuuriyhteistyöhön liittyvistä aiheista 10. Komissio otti ehdotustaan laatiessaan myös huomioon neuvoston, Euroopan parlamentin ja alueiden komitean työt Tärkeimmät tulokset Tämä erittäin laaja työ osoitti ensinnäkin Euroopan unionin kulttuuritoiminnan oikeutuksen ja asiaankuuluvuuden. Sen lisäksi se osoitti myös joitain puutteita, jotka uudessa ohjelmassa on tarkoitus korjata Eurooppalainen kulttuuritoiminta Yhteisön toiminta on nykyisellään liian hajanaista. Kulttuuri puiteohjelman rinnalla on pääasiassa kaksi suurta yhteisön toimea: tuki kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille ja Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma. Niiden yhteys tähän ohjelmaan on vähäinen, jopa olematon. Tämä toiminnan hajautuminen kolmeen toimeen haittaa yhteisön imagoa kansalaistensa keskuudessa, koska he eivät ole tietoisia niistä mittavista ponnisteluista, joilla pyritään säilyttämään alueen kulttuurit ja niiden kukoistus, tai kulttuuriulottuvuuden huomioon ottamisesta Euroopan rakentamisessa. Tämä hajanaisuus haittaa erityisesti koko toiminnan yhtenäisyyttä Kulttuuri ohjelma Kulttuuri ohjelmalla on liian monia tavoitteita suhteessa sen käytössä oleviin rajallisiin varoihin. Tämä haittaa ohjelman tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, koska tuetut ohjelmat voivat moninaisuutensa ja monimuotoisuutensa vuoksi antaa hajanaisen kuvan. 6 Aiempien kulttuuriohjelmien (Kaleidoskooppi, Ariane ja Rafael) jälkiarviointi, Kulttuuri ohjelman väliarviointi, kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden arviointi. 7 Marraskuun päivänä 2001 järjestetty foorumi, joka käsitteli kulttuuriyhteistyötä Euroopassa. 8 Tässä yhteydessä asiantuntijaryhmä laati kesäkuussa 2003 raportin, joka koski uuden kulttuurin puiteohjelman laatimista ( Towards a new cultural framework programme of the European Union ). 9 Tulevaa eurooppalaista kulttuuriohjelmaa koskeva julkinen kuulemismenettely, joka toteutettiin huhtiheinäkuussa 2003 Internetissä. 10 Tutkimus kulttuurisektorin työllisyyspotentiaalin hyödyntämisestä ja kehittämisestä digitaaliaikana (kesäkuu 2001), tutkimus henkilöiden ja tuotantojen liikkumisesta ja vapaasta liikkuvuudesta kulttuurin alalla Euroopassa (huhtikuu 2002), eurobarometri-tutkimukset osallistumisesta kulttuurin alalla Euroopan unionissa (huhtikuu 2002), toteutettavuustutkimus kulttuuriyhteistyön eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamisesta (elokuu 2003), raportti kulttuuriyhteistyön tilasta Euroopassa (lokakuu 2003). 11 Ks. erityisesti neuvoston päätöslauselmat, annettu (EYVL C 162, ) ja (EYVL C 13, ), Euroopan parlamentin päätöslauselmat, annettu (EYVL C 72 E, ), (EYVL C 293 E, ) ja (EYVL C 300 E, ), sekä annettu alueiden komitean lausunto, joka koski Kulttuuri ohjelman jatkamista. FI 3 FI

12 Lisäksi alan toimijat ovat todenneet, että eri kulttuurialojen erotteleminen omiin lokeroihinsa Kulttuuri ohjelman sisällä koetaan rajoituksena, koska sen johdosta ei ole mahdollista ottaa tarpeeksi huomioon alan muuttuvaa toimintakenttää, jolloin jotkin kulttuurin ilmaisumuodot voivat jäädä ohjelman ulkopuolelle Tuetut toimintamuodot Tiettyjä toimintamuotoja ei oteta huomioon yhteisön kulttuuriohjelmassa. Sen vuoksi nykyisellään ei tueta toimia, joissa pohditaan eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön haasteita ja välineitä. 3. KOLMANNEN SUKUPOLVEN OHJELMA 3.1 Kattava näkemys Yhteisön toiminnan yleisenä tavoitteena on luoda eurooppalaisten yhteinen kulttuurialue kehittämällä kulttuuriyhteistyötä Euroopassa. Tällä toimella edistetään näin ollen aktiivisesti eurooppalaisen identiteetin kehittymistä sen perustasta lähtien. Kuten komission äskettäin antamassa tiedonannossa 12 todetaan, Euroopan kansalaiset ovat kaikkien EU-toimien lopullinen kohderyhmä kulttuurin alalla. EU:n toimielimet tarvitsevat kuitenkin välittäjiä tavoittaakseen kansalaiset ja tarjotakseen korkealaatuisia kulttuuritoimia, joilla on eurooppalainen ulottuvuus. Näitä välittäjiä ovat teatterit, museot, ammattialajärjestöt, tutkimuskeskukset, yliopistot, kulttuuri-instituutit, viranomaiset jne. Edellä mainittujen pohdintojen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tavoitteiden määrää olisi vähennettävä ja sen vuoksi olisi asetettava etusijalle pääasiassa seuraavat kolme toimintalinjaa, joista on saavutettu laaja yhteisymmärrys 13 : edistetään kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden liikkumista kansallisten rajojen yli, kannustetaan teosten ja taideja kulttuurituotteiden levitystä yli rajojen ja suositaan kulttuurien välistä vuoropuhelua. Kulttuurialan toimijoille ja sitä kautta kansalaisille olisi tarjottava enemmän tilaisuuksia verkostojen luomiseen, hankkeiden toteuttamiseen, liikkuvuuden lisäämiseen ja kulttuurivuoropuhelun edistämiseen Euroopassa ja muissa maanosissa. Ohjelmasta tuettujen hankkeiden on oltava riittävän laajoja ja niiden on tuotettava mahdollisimman suuri lisäarvo Euroopan tasolla: jokaisessa hankkeessa on sen vuoksi pyrittävä vähintään kahteen näistä tavoitteista. Kahteen ensimmäiseen kulttuuriohjelmien sukupolveen verrattuna nyt ehdotetusta ohjelmasta on tarkoitus tehdä johdonmukainen, yleinen ja kattava väline monenvälisen kulttuuriyhteistyön edistämiseksi Euroopassa: ohjelma, jonka avulla voidaan käsitellä alaa kaikessa monimuotoisuudessaan. Ohjelmaan kuuluu kolme toiminnan tasoa, joista kukin koskee kolmea erilaista, toisiaan täydentävää kulttuuriyhteistyön osa-aluetta ja vastaa näin 12 Kansalaisuus toimivaksi: eurooppalaisen kulttuurin ja monimuotoisuuden edistäminen nuoriso- ja kulttuuriohjelmien sekä audiovisuaalialaa ja kansalaisten osallistumista koskevien ohjelmien avulla, KOM(2004) 154 lopullinen. 13 Ks. muun muassa neuvoston päätöslauselma, annettu (EYVL C 32, ), neuvoston päätöslauselma, annettu (EYVL C 13, , s. 5), Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu (EYVL C 300 E, s. 156), Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu , kulttuuriyhteistyöä käsitelleen foorumin päätelmät, julkisen kuulemismenettelyn tulokset sekä asiantuntijaryhmän kesäkuussa 2003 esittämä raportti. FI 4 FI

13 ollen erilaisiin mutta toisistaan riippuvaisiin tarpeisiin. Tässä onkin ohjelman tärkein innovaatio: kattava näkemys, jonka avulla käsitellään kulttuurialaa kokonaisuutena ja vahvistetaan yhteisvaikutuksia. Kutakin toiminnan tasoa vastaa oma toimintalohkonsa. Ensimmäiseen toimintalohkoon kuuluu suora rahoitus yhteistyöhankkeille, jotka ovat pitkäjänteisiä tai toimintaa tunnustelevia tai erityishankkeita 14. Tämä toimintalohko on tarpeen, koska sillä edistetään Euroopan laajuisen kulttuuritoiminnan dynaamisuutta ja toteutetaan toimia, jotka saavat näkyvyyttä Euroopan kansalaisten keskuudessa niin ohjelmaan osallistuvien maiden alueella kuin niiden ulkopuolella. Tämä toimintalohko antaa myös Euroopan unionille mahdollisuuden vahvistaa kulttuurinsa vaikutusta kansainvälisellä tasolla edistämällä hankkeiden runsautta kentällä. Tätä toimintaa on kuitenkin täydennettävä organisoidummalla toiminnalla, jotta yhteistyötä voidaan vahvistaa hankkeisiin pohjaavan toiminnan lisäksi. Siksi toisen toimintalohkon tarkoituksena on yhdistää ohjelmaan kokonaisuudessaan yhteisön toimintaohjelma kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi; toimintatukea myönnetään eurooppalaisille organisaatioille, jotka tekevät pitkäjänteisesti työtä kulttuuriyhteistyön hyväksi tai toimivat eurooppalaisen kulttuurin lähettiläinä ja ovat saavuttaneet laajan asiantuntemuksen tällä alalla 15. Monivuotisen tuen tarkoituksena on antaa näille organisaatioille mahdollisuus hyödyntää kokemuksiaan ja kehittää toimintaansa. Organisaatioille tarkoitetun tukiohjelman jatkuvuuden vuoksi olisi myös tuettava toimia, joilla pyritään säilyttämään muistomerkkeinä keskitysleireihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot. Kolmannen toimintalohkon tarkoituksena on antaa tukea analysointi- ja tiedotustoimiin, jotta luotaisiin yhteistyötä edistävä toimintaympäristö. Tähän toimintalohkoon kuuluu kolme toisiaan täydentävää toimea, jotka liittyvät kulttuuriyhteistyöhön eri tasoilla. Ensimmäisen toimen tarkoituksena on edistää käsitteellisten välineiden tuottamista tukemalla kulttuuriyhteistyöhön liittyvien tutkimusten ja analyysien toteutusta. Näin voidaan parantaa tämän ilmiön tuntemusta. Toisen toimen tarkoituksena on poistaa tiettyjä yhteistyön käytännön esteitä kehittämällä tietojen ja hyvien käytänteiden vaihtoon tarkoitettu Internetissä toimiva väline 16. Kolmannen toimen tarkoituksena on antaa tukea kulttuurin yhteyspisteille, 14 Alueiden komitea totesi antamassaan lausunnossa kannattavansa paikallisten ja korkeatasoisten kulttuuritoimien edistämistä. Myös Kulttuuri ohjelman väliarviointi ja aiempien kulttuuriohjelmien arviointi on osoittanut tämän hankeperustaisen lähestymistavan sopivuuden ja johdonmukaisuuden. 15 Neuvosto korosti antamassaan päätöslauselmassa (EYVL C 314, ) kulttuuriorganisaatioiden muodostamien verkostojen tärkeää tehtävää kulttuuriyhteistyön alalla Euroopassa. 16 Neuvosto kehotti antamassaan päätöslauselmassa (EYVL C 32, , s. 1) komissiota ja jäsenvaltioita edistämään jäsenvaltioissa olevien tai tulevaisuudessa mahdollisesti luotavien verkkojen käyttöä yhteistyön helpottamiseksi sekä informaation ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi Euroopan tasolla ja edistämään sellaisen kulttuuri-informaation verkottamista, jonka tarkoituksena on eurooppalaisten kulttuurisisältöjen saattaminen kaikkien kansalaisten ulottuville uusimpien tekniikoiden avulla, varsinkin tukemalla edelleen komission alullepanemaa eurooppalaisen sähköisen portaalin kehittämistä ja liittämällä tämä portaali jäsenvaltioissa jo oleviin digitaalisiin kulttuurisisältöihin. Myös kulttuuriyhteistyön seurantakeskuksen perustamista koskeva toteutettavuustutkimus osoitti, että on tarpeen organisoida se valtava tietomäärä, jonka monenlaiset verkostot ja Internet-sivustot tarjoavat kulttuurialan toimijoiden käyttöön. FI 5 FI

14 joiden avulla varmistetaan uutta ohjelmaa koskevien tietojen kohdennettu, tehokas ja käytännönläheinen levitys. Kussakin toimessa on otettava huomioon kolme erityistavoitetta. 3.2 Uuden ohjelman erityistavoitteet Jäljempänä mainitut erityistavoitteet tuovat todellista lisäarvoa Euroopan tasolla. Sen vuoksi näihin tavoitteisiin pyrkiminen yhteisön toimilla on täysin perusteltua siltä osin kuin niitä ei voida saavuttaa kansallisilla toimilla 17. Kaikkien yhteisön tukea saavien hankkeiden ja toimien on vastattava vähintään kahteen näistä erityistavoitteista Kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden rajatylittävän liikkuvuuden tukeminen Ammattihenkilöille annetaan edelleen liian hajanaista tietoa sosiaali- ja verosäännöksistä, joita sovelletaan toisessa maassa vietettävän lyhyemmän tai pidemmän jakson aikana. Jotta näiden ammattihenkilöiden liikkuvuutta edistettäisiin, on välttämätöntä kannustaa verkostojen perustamista, lisätä koordinointia ja edistää asiantuntemuksen ja tietojen levittämistä. Kulttuurialaa koskevalla yhteisön toiminnalla kannustetaan kahdentyyppistä liikkuvuutta: liikkuvuus kulttuuripalvelujen tarjoamiseksi (esim. kiertueet) sekä sijoittuminen ja liikkuvuus, jonka tarkoituksena on kouluttautua, tutustua muihin kulttuureihin tai taiteen käytänteisiin ja vaihtaa kokemuksia Taideteosten ja taide- ja kulttuurituotteiden rajatylittävän levittämisen kannustaminen Aineellisten ja aineettomien taideteosten ja taide- ja kulttuurituotteiden levittäminen kansallisten rajojen yli aiheuttaa järjestäjälle lisäkustannuksia, jotka liittyvät kuljetuksiin, vakuutuksiin, uusien markkina-alueiden kartoittamiseen, mainoksiin, joilla tehdään tunnetuksi ulkomailla vähemmän tunnettuja teoksia ja taiteilijoita, ja kohdemarkkinoihin tutustumiseen käytettävään aikaan (yhteyspisteet, hallinnolliset muodollisuudet ja säännökset jne.). Tämä tavoite vastaa kuitenkin perustamissopimuksessa asetettuja tavoitteita (3 artiklan 1 kohdan q alakohta ja 151 artikla) ja tiettyjä yhteisön perustehtäviä (sisämarkkinoiden toteuttaminen ja Euroopan integraation vahvistaminen luomalla yhteinen eurooppalainen kulttuurialue) Kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen Kun kulttuurienvälinen vuoropuhelu perustuu kulttuurien avoimuuteen ja tasa-arvoon, se rikastuttaa osapuolia vastavuoroisesti ja saa etsimään yhteisiä arvoja ja tulkintoja. Lisäksi sillä voi olla olennainen merkitys eri kulttuureja edustavien uusien Euroopan kansalaisten integroitumisessa. 3.3 Välineet Uusi avoimempi väline Uusi ohjelma on entistä avoimempi, koska sen lähestymistapa ei enää ole alakohtainen (taideja kulttuurialan mukainen). Toimijat voivat vapaasti ehdottaa omia kiinnostuksenkohteitaan ja tavoitteitaan vastaavia hankkeita, sekä alakohtaisia että monialaisia, kunhan hankkeilla 17 Em annettu päätöslauselma (EYVL C 13, , s. 5). FI 6 FI

15 pyritään vähintään kahteen edellä kuvatuista tavoitteista. Mitään taide- ja kulttuuritoiminnan osaa ei siis lähtökohtaisesti suljeta pois. Yhteisön kulttuuritoiminnasta halutaan avoin laajalle joukolle erilaisia osanottajia viranomaisista verkostoihin, kulttuuriyhdistyksiin ja kulttuurialan yrityksiin, ja tavoitteena on antaa mahdollisuus monille erilaisille yhteistyömuodoille. Ohjelman on myös tarkoitus olla entistä avoimempi kolmansista maista tuleville osallistujille ja erityisesti maille, joita uusi naapuruuspolitiikka koskee. Lisäksi tarkoituksena on tukea hankkeita, jotka toteutetaan Euroopan unionin rajojen ulkopuolella ja joilla edistetään siten eurooppalaisen kulttuurin levitystä Uusi kattavampi väline Uusi ohjelma on entistä kattavampi, koska siinä yhdistetään saman rahoitusvälineen alle kulttuuriyhteistyön eri muodot. Ohjelmaan kuuluu kolme suurta toimintalohkoa Ensimmäinen toimintalohko: kulttuuritoimien tukeminen Tässä toimintalohkossa annetaan suoraa tukea kestoltaan ja laajuudeltaan vaihteleville eurooppalaisille yhteistyöhankkeille, joilla pyritään vähintään kahteen edellä määritellyistä erityistavoitteista. Yhteistyökeskukset keskittyvät pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Kukin keskus kokoaa yhteen yhden tai useamman sektorin toimijoita erilaisiin monivuotisiin toimiin tai hankkeisiin, jotka voivat olla alakohtaisia tai monialaisia mutta joilla pyritään yhteisiin tavoitteisiin. Yhteistyötoimet suuntautuvat luovuuteen ja innovointiin ja avaavat väyliä uudenlaiselle yhteistyölle, jota voidaan joissain tapauksissa jatkaa yhteistyökeskusten yhteydessä. Näiden toimien kesto on korkeintaan vuosi, ja ne kokoavat yhteen eurooppalaisia toimijoita alakohtaisiin tai monialaisiin toimiin. Erityistoimille on ominaista niiden tunnuskuvallinen ja liittoperustainen luonne. Toimet ovat ulottuvuudeltaan ja laajuudeltaan merkittäviä, ja niiden pitäisi saavuttaa laajaa vastakaikua Euroopan kansojen keskuudessa ja lisätä tietoisuutta kuulumisesta samaan yhteisöön. Lisäksi niiden pitäisi lisätä ymmärrystä jäsenvaltioiden kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja kulttuurienvälisestä ja kansainvälisestä vuoropuhelusta. Erityistoimiin kuuluu muun muassa Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma, jonka eurooppalaista ulottuvuutta on vahvistettava Toinen toimintalohko: kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen Yhteistyöhankkeille annettavan suoran tuen lisäksi on annettava toimintatukea kulttuuriyhteistyön alalla toimiville tai eurooppalaisen kulttuurin lähettiläinä toimiville organisaatioille. Uuteen ohjelmaan on tarkoitus sisällyttää näille organisaatioille annettava tuki, jotta yhteisön toiminnan johdonmukaisuutta voitaisiin lisätä. Tähän toimintalohkoon kuuluvat myös tuettavat toimet, joilla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot ja vaalimaan niiden muistoa näitä symboloivat keskitysleireihin ja muille joukkomurha- ja tuhoamispaikoille perustetut muistomerkit sekä toimet, joilla pyritään kunnioittamaan uhrien muistoa näillä paikoilla. FI 7 FI

16 Kolmas toimintalohko: analysointiin ja tiedon keruuseen ja levitykseen liittyvän työn tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla On välttämätöntä saada käyttöön tietoja ja lukumääriä kulttuuriyhteistyöstä Euroopan tasolla ja erityisesti toimijoiden liikkuvuudesta, teosten levityksestä ja kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta. Näiden tietojen avulla voidaan laajentaa yhteistyön tuntemusta ja luoda sen nopealle kehitykselle suotuisa ympäristö. Ohjelman tarkoituksena on myös kannustaa Internetissä toimivan tehokkaan viestintä- ja tiedotusvälineen kehittämistä. Sen kohteena olisivat yhteistyöhön liittyvät ammattihenkilöiden tarpeet. Jotta varmistettaisiin ohjelmaa koskevien tietojen kohdennettu, tehokas ja käytännönläheinen levitys, siihen kuuluu myös tuki kulttuurin yhteyspisteille. Nämä kansallisella tasolla toimivat elimet perustetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vapaaehtoisuuden pohjalta. 3.4 Tavoitteena entistä helppokäyttöisempi ohjelma Komissio korosti edellä mainituissa, 10. helmikuuta 2004 ja 9. maaliskuuta 2004 antamissaan tiedonannoissa myös lainsäädäntövälineiden tarkistamista ja tämän hyödyntämistä siten, että yksinkertaistetaan huomattavasti yhteisön lainsäädäntövälineiden toiminta-ajatusta ja toimintaa ja järkeistetään mahdollisuuksien mukaan näitä uusia ohjelmia Edunsaajia koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen Komissio tarkastelee kaikkia nykyisin mahdollisia keinoja edunsaajien velvoitteiden keventämiseksi siten, että noudatetaan voimassa olevia varainhoitosääntöjä, erityisesti: - yksinkertaistamalla lomakkeita ja hakemusten jättämistä koskevia sääntöjä - lisäämällä myöntämismenettelyn avoimuutta ja parantamalla hakijoille suunnattua tiedotusta - soveltamalla suhteellisuusperiaatetta aina kun se on mahdollista esimerkiksi käyttämällä kertasuorituksiin perustuvia järjestelmiä pieniin avustuksiin tai selvästi määriteltävissä oleviin kuluihin sekä rajoittamalla vaatimuksia, jotka koskevat pienten avustusten edunsaajina olevien organisaatioiden vakavaraisuuden tarkistamista Järkeistetty hallintomalli Komissio pyrkii lisäämään ohjelman tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja osoittaa sen vuoksi sen hallinnoinnin toimeenpanovirastolle tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen 18 sekä yhteisöjen talousarviosta rahoitettavia toimeenpanovirastoja koskevien suuntaviivojen ( Guidelines for the Establishment and Operation of Executive Agencies Financed by the General Budget of the European Communities ) 19 mukaisesti. 18 Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu , (EYVL L 11, ). 19 C/2003/4645, FI 8 FI

17 4. PÄÄTELMÄ Euroopan komissio pyrkii luomaan kansallista ja alueellista monimuotoisuutta kunnioittavan yhteisen kulttuurialueen, ja se ehdottaa ohjelmaa, jonka tarkoituksena on kehittää kansalliset rajat ylittävää kulttuuriyhteistyötä tukemalla kulttuuriyhteistyötoimia, kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivia organisaatioita, tutkimusten ja analyysien tekemistä sekä tiedotus- ja viestintätoimia. Näin ollen komissio esittää Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi liitteessä olevan päätöksen, joka koskee Kulttuuri ohjelmaa. FI 9 FI

18 Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Kulttuuri ohjelman perustamisesta ( ) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 151 artiklan 5 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 20, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 21, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä, sekä katsovat seuraavaa: (1) On olennaista kannustaa kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi sekä parantaa Euroopan kansalaisten tietoisuutta Euroopan muista kulttuureista. Kulttuuriyhteistyön ja kulttuurien monimuotoisuuden edistäminen auttaa näin osaltaan tekemään Euroopan kansalaisuudesta konkreettista todellisuutta, kun Euroopan kansalaisia kannustetaan osallistumaan suoraan yhdentymisprosessiin. (2) Kulttuurin olisi osaltaan parannettava Euroopan unionin näkyvyyttä unionin ulkopuolella tuomalla esiin sen kulttuurien monimuotoisuutta ja niiden yhteisiä piirteitä. (3) Kansalaisten kattava liittyminen ja osallistuminen Euroopan yhdentymiseen edellyttää, että heidän yhteisiä arvojaan ja kulttuuriperintöään tuodaan entistä enemmän esiin olennaisena osana heidän identiteettiään ja kuulumistaan yhteiskuntaan, joka perustuu vapauteen, oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen. (4) On myös tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa kaikenlaisen syrjinnän torjumista, rasismi ja muukalaisviha mukaan luettuina. 20 EUVL C [...], [...], s. [...]. 21 EUVL C [...], [...], s. [...]. FI 10 FI

19 (5) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 3 artiklassa määrätään, että toteuttaessaan tässä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. (6) Kulttuuriohjelmat Kaleidoskooppi, Ariane ja Rafael sekä Kulttuuri 2000, jotka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksillä N:o 719/96/EY 22, N:o 2085/97/EY 23, N:o 2228/97/EY 24 ja N:o 508/2000/EY 25, ovat olleet myönteisiä vaiheita kulttuuria tukevien yhteisön toimien täytäntöönpanossa. Näin on saatu runsaasti kokemuksia, erityisesti näiden kulttuuriohjelmien arvioinnista. Yhteisön kulttuuritoimintaa olisi järkeistettävä ja vahvistettava näiden arviointien tulosten, kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemisen ja unionin toimielinten työn pohjalta. Sen vuoksi on syytä perustaa ohjelma tätä tarkoitusta varten. (7) Unionin toimielimet ovat eri yhteyksissä ilmaisseet kantansa aiheista, jotka liittyvät yhteisön toimintaan kulttuurin alalla sekä kulttuuriyhteistyöhön: erityisesti neuvosto 25 päivänä kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevasta uudesta työsuunnitelmasta 26 ja 19 päivänä joulukuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevan työsuunnitelman täytäntöönpanosta 27, Euroopan parlamentti 5 päivänä syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriyhteistyöstä Euroopan unionissa 28, 28 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa Kulttuuri ohjelman toteuttamisesta 29 ja 22 päivänä lokakuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa teatterin ja esittävien taiteiden merkityksestä ja dynamiikasta laajentuneessa Euroopan unionissa 30 sekä alueiden komitea 9 päivänä lokakuuta 2003 antamassaan lausunnossa, joka koski Kulttuuri ohjelman jatkamista. (8) Neuvosto painotti, että yhteisössä on omaksuttava johdonmukaisempi lähestymistapa kulttuurin alalla ja että eurooppalainen lisäarvo on eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön keskeisen tärkeä peruskäsite sekä yksi yhteisön kulttuuritoiminnan yleisistä edellytyksistä 31. (9) Jotta Euroopan kansojen yhteisestä kulttuurialueesta tulisi todellisuutta, on tärkeää edistää kulttuurialan toimijoiden sekä teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa. (10) Tässä yhteydessä on syytä edistää yhteistyön lisääntymistä kulttuurialan toimijoiden välillä kannustamalla näitä muodostamaan yhteistyökeskuksia, joiden avulla voidaan kehittää yhteisiä toimia, antaa tukea todellista eurooppalaista lisäarvoa tuottaville kohdennetuille toimille, tukea tunnuskuvallisia kulttuuritapahtumia, tukea eurooppalaisia kulttuuriyhteistyötä tekeviä organisaatioita ja kannustaa tutkimusta, joka koskee Euroopan tasolla kiinnostavia aiheita sekä kannustaa tiedon keruuta ja levitystä koskevia toimia kulttuuriyhteistyön alalla. 22 EYVL L 99, , s EYVL L 291, , s EYVL L 305, , s EYVL L 63, , s EYVL C 162, , s EYVL C 13, , s EYVL C 72 E, EYVL C 293 E, , s EUVL C 300 E, , s Em. neuvoston päätöslauselmat, annettu ja FI 11 FI

20 (11) Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta tehdyn päätöksen 32 soveltamiseksi olisi myönnettävä merkittävästi rahoitusta tälle eurooppalaisten keskuudessa hyvin näkyvälle tapahtumalle, joka vahvistaa osaltaan tunnetta kuulumisesta yhteiseen eurooppalaiseen kulttuurialueeseen. Tässä tapahtumassa päähuomio on kiinnitettävä rajatylittävään eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. (12) Olisi annettava tukea sellaisten organisaatioiden toimintaan, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön alalla Euroopan laajuisesti ja ovat siten eurooppalaisen kulttuurin lähettiläitä, ja tätä tukea olisi annettava niiden kokemusten pohjalta, jotka Euroopan unioni on saanut yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY soveltamisesta 33. (13) Olisi myös jatkettava edellä mainitun päätöksen N:o 792/2004/EY mukaisesti aloitettua Euroopan unionin toimintaa natsien keskitysleirien suojelemiseksi historiallisina muistomerkkeinä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla. (14) Yhteisön toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi on tarpeen varmistaa tämän päätöksen ja muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikan alojen, toimien ja välineiden mukaisesti toteutettavien toimien johdonmukaisuus ja keskinäinen täydentävyys perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. (15) On tarpeen, että ohjelma edistää sananvapauden periaatetta noudattaen unionin pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi. (16) Euroopan unionin ehdokasmaat ja ETA-sopimuksen tehneet EFTA-maat voivat osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. (17) Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa, jonka mukaan yhteisön ohjelmien olisi oltava avoimia vakautus- ja assosiaatioprosessin maille yhteisön ja näiden maiden välillä allekirjoitettavien puitesopimusten pohjalta. Näiden maiden on voitava halutessaan ja budjettinäkökohtien ja poliittisten painopistealueiden salliessa osallistua ohjelmaan tai hyötyä rajoitetummasta yhteistyön muodosta lisämäärärahojen ja asianomaisten osapuolten välillä sovittavien erityisten sääntöjen pohjalta. (18) Ohjelman on myös oltava avoin muiden sellaisten kolmansien maiden yhteistyölle, jotka ovat allekirjoittaneet Euroopan yhteisön kanssa kulttuuriosuuden sisältäviä sopimuksia, ja tätä varten on määriteltävä yksityiskohtaiset säännöt. (19) On suotavaa perustaa kulttuuriyhteistyötä varten yhtenäinen rahoitus- ja ohjelmointiväline, nimeltään Kulttuuri ohjelma, 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi. 32 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1419/1999/EY, tehty 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina , (EYVL L 166, ). 33 EUVL L 138, FI 12 FI

21 (20) Yhteisön toiminta täydentää kulttuuriyhteistyön alalla toteutettavia kansallisen ja alueellisen tason toimia. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa ehdotetun toiminnan tavoitteita (kulttuurialan toimijoiden rajat ylittävä liikkuvuus Euroopassa, taideteosten ja kulttuuri- ja taidetuotteiden rajat ylittävä levitys sekä kulttuurien välinen vuoropuhelu) niiden kansalliset rajat ylittävän luonteen vuoksi vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. (21) Yhteisön tuen osalta olisi otettava huomioon kulttuurialan erityisluonne Euroopassa ja erityisesti valvottava, että hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä menettelyjä yksinkertaistetaan mahdollisimman paljon ja mukautetaan asetettuihin tavoitteisiin sekä kulttuurialan käytänteisiin ja kehitykseen. (22) Komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä olisi varmistettava tämän ohjelman jatkuva seuranta ja arviointi, jotta siihen voitaisiin tehdä tarkistuksia erityisesti toimenpiteiden täytäntöönpanon tärkeysjärjestyksen suhteen. Arviointiin sisältyy ulkopuolisten, riippumattomien elinten suorittama arviointi. (23) Olisi pantava täytäntöön soveltuvat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten torjumiseksi ja menetettyjen taikka aiheettomasti maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi. (24) Tässä päätöksessä olisi vahvistettava ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän olisi pidettävä budjettia koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission toimielinten välisen sopimuksen kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. (25) Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä on syytä päättää menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 35 mukaisesti. (26) On syytä säätää siirtymäsäännöksiä, jotta varmistetaan ongelmaton siirtyminen toisaalta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksillä N:o 508/2000/EY ja N:o 792/2004/EY perustettujen ohjelmien ja toisaalta tällä päätöksellä perustetun ohjelman välillä, OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA: 1 artikla Ohjelman perustaminen ja kesto 1. Tällä päätöksellä perustetaan Kulttuuri ohjelma, jäljempänä ohjelma, joka on monivuotinen yhtenäinen ohjelma yhteisön kulttuuritoimia varten. 34 EYVL C 172, , s EYVL L 184, , s. 23. FI 13 FI

22 2. Ohjelma pannaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyvänä aikana. 2 artikla Ohjelman rahoituspuitteet 1. Rahoituspuitteet tämän ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklassa tarkoitettuna kautena vahvistetaan 408 miljoonaksi euroksi. 2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa. 3 artikla Ohjelman tavoitteet 1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä kulttuurialuetta kehittämällä luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja ohjelmaan osallistuvien valtioiden kulttuurilaitosten välistä kulttuuriyhteistyötä, jotta edistettäisiin Euroopan kansalaisuuden näkyvyyttä. 2. Ohjelman erityistavoitteina on (a) edistää kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta; (b) kannustaa teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä; (c) suosia kulttuurien välistä vuoropuhelua. 4 artikla Ohjelman toimintalinjat 1. Ohjelman tavoitteet pyritään toteuttamaan panemalla täytäntöön seuraavat toimet, sellaisina kuin ne kuvataan liitteessä: (a) kulttuuritoimien tukeminen yhteistyökeskukset yhteistyötoimet erityistoimet (b) kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen ja toimet, joilla pyritään säilyttämään pakkosiirtoihin liittyvät keskeiset paikat ja arkistot ja vaalimaan niiden muistoa näitä symboloivat keskitysleireihin ja muille joukkomurha- ja tuhoamispaikoille perustetut muistomerkit sekä toimet, joilla pyritään kunnioittamaan uhrien muistoa näillä paikoilla FI 14 FI

23 (c) analysointiin ja tiedon keruuseen ja levitykseen liittyvän työn tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla. 2. Nämä toimet toteutetaan liitteessä vahvistettujen säännösten mukaisesti. 5 artikla Kolmansia maita koskevat säännökset 1. Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat: ETA:an kuuluvat Efta-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti; ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksessa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten edellytysten ja sääntöjen mukaisesti; Länsi-Balkanin maat niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa tehtävien, niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien puitesopimusten johdosta. Tässä kohdassa mainitut maat osallistuvat täysimääräisesti ohjelmaan, sillä varauksella että vaaditut edellytykset täyttyvät ja lisämäärärahoja maksetaan. 2. Ohjelma mahdollistaa myös yhteistyön muiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa kulttuuria koskevia lausekkeita sisältäviä assosiaatio- tai yhteistyösopimuksia, lisämäärärahojen pohjalta ja sovittavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut Länsi-Balkanin maat, jotka eivät halua osallistua täysimääräisesti ohjelmaan, voivat tehdä yhteistyötä ohjelman kanssa tässä kohdassa säädetyin edellytyksin. 6 artikla Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa Ohjelma mahdollistaa yhteistyön toimivaltaisten kulttuurialan kansainvälisten järjestöjen, kuten Unescon tai Euroopan neuvoston, kanssa yhteisrahoituksen pohjalta ja noudattaen jokaisen toimielimen ja järjestön omia, 4 artiklassa lueteltujen toimien toteuttamista koskevia sääntöjä. 7 artikla Täydentävyys muiden yhteisön toimintavälineiden kanssa Komissio varmistaa ohjelman ja yhteisön muiden toimenpiteiden yhteen sovittamisen erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison, urheilun, kielten, sosiaalisen integroitumisen, syrjinnän torjumisen ja tutkimuksen alalla. FI 15 FI

24 8 artikla Täytäntöönpano 1. Komissio varmistaa tämän ohjelman kohteena olevien yhteisön toimien täytäntöönpanon liitteen mukaisesti. 2. Seuraavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen: (a) (b) (c) vuotuinen työsuunnitelma, mukaan luettuna ensisijaiset toimintakohteet, sekä valintaperusteet ja -menettelyt; vuotuinen talousarvio ja varojen jakautuminen ohjelman eri toimien välillä; ohjelman seuranta- ja arviointitoimenpiteet. 3. Kaikista muista tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. 9 artikla Komitea 1. Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. 2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artikla. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika on kaksi kuukautta. 3. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 8 artikla. 4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä. 10 artikla Kulttuurin yhteyspisteet 1. Liitteessä olevassa I.3.3 kohdassa määritellyt kulttuurin yhteyspisteet toimivat täytäntöönpanoeliminä, jotka tiedottavat ohjelmasta kansallisella tasolla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/ artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 3 kohtaa noudattaen. 2. Kulttuurin yhteyspisteiden on noudatettava seuraavia periaatteita: FI 16 FI