Hyvinvoiva Kymenlaakso

Transkriptio

1 Hyvinvoiva Kymenlaakso Raportti Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, hytetyöryhmän työskentelystä sekä johtopäätöksistä ja ehdotuksista jatkotyöskentelylle

2 HS PÄÄKIRJOITUS Paras asiantuntemus kunnissa tähän tehtävään on luonnollisesti terveydenhuollossa, mutta asukkaiden terveys pitäisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Silloin tärkeimpiä päätöksiä ovat kaavoitusratkaisut siis se, millaista asuin ja työympäristöä ihmisille rakennetaan. Digitalisaatio vahvistaa jokaisen mahdollisuuksia tulla terveytensä johtajaksi.

3 Mitä maakunta ja soteuudistuksella tavoitellaan: tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja hillitä kustannusten kasvua. peruspalveluja vahvistetaan ja palveluja hyödynnetään paremmin.

4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä esittää painopisteiksi ja jatkotyöskentelyn pohjaksi, että

5 Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus ELÄÄ PÄIHTEETÖNTÄ ELÄMÄÄ JA SAADA TUKEA SIIHEN TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN JA HYVÄÄN MIELENTERVEYTEEN ELÄÄ TURVALLISTA ARKEA TERVEELLISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ MERKITYKSELLISEEN ELÄMÄÄN

6 Ratkaisua ja toimenpiteitä vaativat ongelmat: Sairastavuus on korkealla tasolla, erityisesti mielenterveys ja dementiasairastavuuden kasvua Sosioekonomiset terveyserot näkyvät alkoholin käytössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa ylisukupolvinen huono osaisuus Rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys ja ikääntyvien (yli 50 v) työttömyys tuo uhkia ja haasteita Ikääntyneiden (yli 65 v) toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen vahvasti ikääntyvässä Kymenlaaksossa Epätasaiset ja puutteelliset resurssit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kunnissa ja maakunnassa Yhteistyörakenteiden puute toimijoiden kesken

7 Strategiapäällikkö Ari Evwaraye, sisäministeriö, maanpuolustuskurssi, Kouvola

8 Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitokustannukset Kymenlaaksossa 14 M vuonna 2015 Lähde: Tapaturmakatsaus 2017, Kymenlaakson pelastusalue, THL + perusterveydenhuollon kustannukset? + sairauspoissaolojen kustannukset? v

9 Tapaturmia voidaan ehkäistä

10 THL:N IKÄVAKIOIDUN SYÖPÄINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Miehikkälä 82,7 THL:n syöpäindeksi ilmaisee uusien syöpätapausten määrän vuotiaiden ikäryhmässä suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Indeksi kattaa henkilöt, joilla on todettu syöpä kuluneen vuoden aikana. Iitin kunnan indeksin arvo sisältyy Kymenlaakson maakunnan lukuun. Kouvola Hamina Kymenlaakso Pyhtää 104,0 105,8 107,1 108,4 Ainoastaan yksi kunta oli Kymenlaaksossa selvästi alle koko maan indeksin luvun: Miehikkälä (82,7). Korkein syöpäindeksin arvo oli Vironlahdella: 119,0. Alhaisinta Miehikkälää lukuun ottamatta, muiden kuntien indeksien arvot olivat varsin lähellä toisiaan. Kotka 114,5 Virolahti 119,0 0,0 50,0 100,0 150,0 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Kartta ja luokittelu: Iida Mäkelä ja Timo Aro Aluejako 2017 Puolet Kymenlaakson kuntien indekseistä olivat korkeampia ja puolet matalampia kuin maakunnan keskiarvo (107,1). Carean hallituksen pöytäkirja SÄDEHOIDON TIETOKONETOMOGRAFIASIMULAATTORIN SEKÄ SGRTJÄRJESTELMÄN HANKINTA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN SÄDEHOITOON Koko hankinnan hinta yhteensä ,00.

11 THL:N IKÄVAKIOIDUN AIVOVERISUONITAUTI-INDEKSIN KEHITYS VUOSINA Miehikkälä +14,9 % Virolahti 55,6 % Tässä tarkastelemme miten THL:n aivoverisuonitautiindeksi on kehittynyt vuodesta 2005 vuoteen 2013 mennessä Kymenlaakson maakunnassa ja kunkin Kymenlaakson kunnan kohdalla. Indeksien arvojen muutokset on kuvattu prosenttiyksikköinä. Iitin kunnan indeksin arvon muutos sisältyy Kymenlaak-son maakunnan lukuun. Muutos% 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40,0-50,0-60,0 14,9-1,3-21,2-28,5-30,8-31,2-55,6 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Kartta ja luokittelu: Iida Mäkelä ja Timo Aro Aluejako 2017 Kartasta on nostettu erikseen esille suurin indeksin kasvu ja lasku. Ainoastaan yhden Kymenlaakson kunnan aivoverisuonitauti-indeksin arvo kasvoi tarkasteluajanjakson aikana. Miehikkälän indeksi kasvoi +14,9 %-yksikköä. Selvästi eniten indeksin arvo laski Virolahdella: -55,6 %-yksikköä. Kaaviossa on vertailtu vielä tarkemmin Kymenlaakson kuntien aivoverisuonitauti-indeksien kehitystä: Kymenlaakson maakunnan indeksi laski -28,5 %- yksikköä vuosina Mikä selittää eroa?

12 Maakunta on mahdollisuus, koska Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädännön pohja vahvistuu Monialainen, poikkihallinnollinen yhteistyö vahvistuu, ja sen on todettu tuottavan tulosta Hyvinvoinnin ja terveyden edellytykset luodaan kunnissa ja maakunnassa yhteistyön edellytykset paremmat Alueellinen yhteistyö kuntien kanssa ja järjestöjen kanssa tiivistyy Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausmahdollisuudet ja kannustimet saadaan käyttöön Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohja vahvistuu ja laajenee

13 Maakuntien lisävaltionsosuus ns. hyte kerroin: maksimaalinen valtionosuus edellyttää monialaista yhteistyötä Seurantajärjestelmät on oltava valmiina Seuranta edellyttää asianmukaisia kirjauksia potilastietojärjestelmään ja muihin järjestelmiin Edellyttää saumattomia palveluketjuja, yhteistyötä maakunnan ja kuntien ja maakunnan eri palveluiden välillä MIKÄLI TIETOA EI OLE SAATAVILLA, SAA AUTOMAATTISESTI MINIMIN! Maakuntien valtionrahoituksesta noin 1 %. Otetaan käyttöön v. 2022? Kymenlaakso/asukasmäärä v.2017 (poistettu Iitti) Minimi 23 /asukas Maksimi 57 /asukas , ,00

14 Mitä tarvitaan, jotta onnistutaan Poliittista tahtoa ja sitoutumista Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja mittarit kirjataan maakunnan ja kuntien strategioihin Vahvaa ja sitoutunutta johtamista, yhdessä toimimista maakunnan, kuntien, järjestöjen ja muiden kumppanien kanssa Vaikuttavien työkalujen ja hyvien käytäntöjen käyttöönottoa Resurssien kohdentamista ja turvaamista valmistelussa sekä varsinaisessa toiminnassa kaikilla tasoilla

15 Hyte maakunnan organisaatiossa Maakunnan hyte yhteistyöryhmä (poliittinen pj.)/ hyte linjaukset /HYTE Strategiapalvelut/Hyte vastuutaho/johtaja Järjestäjän tehtävät/monialainen hyte tiimi /HYTE Liikelaitosten hyteasiantuntijat/koordina attorit HYVINVOIVA KYMENLAAKSO VERKOSTO yhdyspinnat Kirsi Marja Karjalainen,sotekoordinaattori, hyte ryhmän pj

16 ja turvallisuuden Hyten ohjauksen keinot ja kannusteet Kirsi Marja Karjalainen,sotekoordinaattori, hyte ryhmän pj

17

18 HYTE valmistelu jatkuu Kuntien hyvinvointikoordinaattorit ryhmä Kirsi Marja Karjalainen Tarja Alamattila, Kouvola Johanna Sipari, Kotka Asta Saario, Pyhtää Minna Haaja, Hamina Sari Rasi, Kaakon kaksikko Maritta Harju, henkilöstö Kaarina Tilli, sote projekti Sote edustaja? Ehkäisevän päihde ja mielenterveystyön ryhmä Kirsi Marja Karjalainen Sanna Koste, Kouvola Hannu Liikkanen, Hamina Veli Matti Ahonen, Kaakon kaksikko Nana Toivanen, Pyhtää Kotkan edustaja? Maija Melto Gurung, Pihlajalinna Tarja Alastalo, ehkäisevä mielenterveys Heli Vaija, Ehyt Miia Kurttila, Kakspy ry Satu Toivanen, Kouvolan mielenterveysseura Hyte järjestämisen tehtävät Kirsi Marja Karjalainen Jussi Lehtinen, Kymenlaakson liitto Annikki Niiranen, Carea Kaarina Tilli, sote projekti Henna Hovi, Kykasote Heli Veripää, Kymenlaakson liitto Aija Matero, Kymenlaakson liitto Anu Salonen, Carea Ari Ronkainen, Carea Hanna Kailasto, Ely kesksus Sote projektijohtaja? HYVINVOIVA Kymenlaakso verkosto valmistelu kesken

19 Tapahtuu syksyllä: - Tiivis kuntayhteistyö, mm. hyvinvointikertomuksissa, kuntakierrokset yhteistyössä osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntijan ja järjestöagentin kanssa, työpajoja (yhteistyö XAMK:n kanssa?) - Kymsoten johdon tapaamiset - Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön alueellinen suunnittelu - Järjestämisen tehtävät projektisuunnitelman mukaan - Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen - Turvallisuuden edistämisen valmistelu osana hyteä Avoimia kysymyksiä: - Kulttuurin liikunnan ja luonnon yhteistyöverkosto? - Alueellisen hyvinvointikertomuksen aikataulu: milloin maakuntavaltuusto kokoontuu ja hyväksyy? - Hyte-valmistelun kokonaisuus yhteensovittaminen Kymsoten kanssa? - Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus-, seuranta- ja arviointi osana järjestämisen tehtäviä yhteistyö sote-projektijohtajan kanssa?

20 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena on, että asukkaat innostuvat osallistumaan ja vaikuttamaan omaan, yhteisönsä ja ympäristönsä hyvinvointiin. Kunta ja maakunta mahdollistavat yhdessä asukkaiden kanssa paikallisen toiminnan ja saumattoman yhteisen tekemisen.

21