OSALLISUUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNASSA. Osallisuus-työryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 OSALLISUUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNASSA Osallisuus-työryhmän loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Taustaa osallisuusvalmistelusta Toimintaympäristön muutokset ja megatrendit Osallisuuden määrittely ja pohdittavaa maakuntauudistuksessa Kuvaus osallisuuden nykytila Etelä-Karjalassa Osallisuus maakuntauudistuksessa Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö Valmisteluvaiheen osallisuus Tulevan maakunnan osallisuusmalli Edustuksellisuus Suora osallisuus Tieto-osallisuus Osallisuustyön arviointi Muutokseen valmistautuminen

3 1. Taustaa osallisuusvalmistelusta Esitys maakuntalaiksi korostaa asukkaiden osallistumisen merkitystä vahvasti samaan tapaan kuin nykyinen kuntalaki (410/2015), jossa on kuvattu merkittävästi erilaisia osallistumisen ja asukkaiden kuulemisen muotoja. Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen valmistelussa päädyttiin perustamaan osallisuus-alatyöryhmä viestintäryhmän alaisuuteen. Lokakuussa aloitettu vapaamuotoinen keskustelu johti järjestäytyneeseen valmisteluun ja koordinaatioon. Työryhmään nimettiin innostuneesti työhön osallistuneet jäsenet ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Varajäsen Antikainen Elina Eksote Haakana Pia Lappeenrannan kaupunki Hakalisto Hannu Eksote Kailasto Hanna Kaakkois-Suomen ELY-keskus Liukkonen Tiina Laihanen Anni Etelä-Karjalan liitto, sihteeri Pitkänen Pentti Länsi-Saimaan kunnat Pulkkinen Ritva-Liisa Etelä-Karjalan liitto Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Heino Kaisa Tanttu Ritva Etelä-Karjalan pelastuslaitos Valtoaho Jukka Tuimala Aija Etelä-Karjalan liitto, puheenjohtaja Valtonen Sirpa Kaakkois-Suomen TE-toimisto Alkukeskusteluissa havaittiin, että osallisuus terminä on erittäin laaja. Ryhmä kokosi eri toimijoiden suunnitelmia ja tutustui aiheeseen sekä eri toimintatapoihin sen ympäriltä. Etelä-Karjalan perinne on osallisuudessa vahva, sillä sekä kaupungit että Eksote ovat usein esillä valtakunnan tasollakin osallisuusesimerkkeinä. Eksote toteuttaa hanketta Asiakasosallisuus Eksotessa: Asiakas kehittäjäkumppanina, joka on valtakunnan hallituksen kärkihankkeen Palvelut asiakaslähtöiseksi mukainen STM:n rahoittama projekti. Ryhmä luetteloi myös osallisuuden eri muotoja, teki kyselyn organisaatioihin toimintatavoista, piti työpajoja osallisuuden määrittelystä ja muodoista maakunnassa erityisesti valinnanvapausmallin myötä. Lisäksi ryhmä valmisteli eri näkökulmia pienemmissä työryhmissä. Osallisuusryhmä koosti nykytilakuvaa laajalla maakuntaan siirtyvien organisaatioiden kyselyllä. Kartoituksen kohteena oli toimijoiden osallisuussuunnittelu, kyselyt, tapahtumat, raadit ja rakenteet sekä muu tiedottaminen ja toiminta. Kartoituksen tuloksena selvisi, että osallisuustoimenpiteitä toteutetaan osittain päällekkäin eri asiakasryhmille Eksoten, maakunnan liiton sekä kuntien toimesta. Kuntapohjaisten tehtävien lisäksi TE-toimiston ja ELY-keskuksen yhteiset keskustelut ja toiminnan lähentyminen eri osaamisalueilla on erittäin tärkeää. Jatkossa on tärkeää pohtia, millaisia yhteistyön muotoja ja mitä foorumeita yhteistyön syventämiselle on näissä valtiolta siirtyvissä palveluissa. Lappeenrannan uudet yhteiset toimitilat antavat hyvät mahdollisuudet yhteistyön toteuttamiselle ja jatkokehittämiselle. Osallisuustoiminta vaihtelee eri organisaatioissa todella paljon ELY:llä on toimialakohtaisia asiakaskuulemisia, Lappeenrannassa asukasraateja ja kunnilla tapahtumia, tiedotteita ja kyselyitä. Eksotella hyödynnetään myös näitä mainittuja osallisuuden keinoja tarpeen mukaan, ja osallisuutta kehitetään parhaillaan edelleen. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden ja neuvostojen kanssa. 1

4 Johtopäätöksenä todettiin, että: / Kokonaiskoordinaatio ja yhteistyö ovat tärkeää osallisuudessa (valmistelun aikana eri organisaatioiden välillä ja jatkossa maakunta kunnat) / Kevään 2017 osalta koordinoidaan yhteen tapahtumia ja toimintaa, erityisesti vaalit ja kyselyt / Uudelle maakunnalle luonnostellaan osallisuuteen liittyviä tavoitteita jatkovalmistelun tueksi / Kokonaistarkastelussa käytetään yhdenmukaista pohjaa edustuksellisuus, suora osallisuus ja tieto-osallisuus sekä otetaan huomioon valtakunnallisen STM:n asiakasosallisuus-kärkihankkeen toimintamalli. Etelä-Karjalan kunnissa on vahvaa toimintaa koskien osallistamista ja vaikuttamista. Kuntien vahva ja aktiivinen osallisuustoiminta on hyödynnettävissä maakunnassa sekä omana toimintanaan että yhteistyönä maakunnan ja kuntien välillä. 1.1 Toimintaympäristön muutokset ja megatrendit Tulevaisuustyöryhmä on työstänyt koostetta megatrendeistä kommentoitavaksi jokaiseen työryhmään. Osallisuustyöryhmän näkökulmasta yhteisöllisyyden vahvistuminen on merkittävä trendi. Samansuuntaista kehitystä on tapahtunut ympäristöasioiden merkityksen kasvamisessa. Toisaalta huoli asukkaiden osallistumishalukkuudesta yhteisten asioiden hoitamiseen on ajankohtainen. Esimerkiksi äänestysprosentin taso Etelä-Karjalassa on ollut muuta maata alhaisempi. Osallisuuden lisäämisen avulla vahvistetaan asukkaiden halua ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin. Digitaaliset osallistumisen keinot helpottavat kokousten etäseurantaa, kyselyihin vastaamista tai vaikkapa tiedon saantia. Esitetty valinnanvapausmalli lisää mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan omiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Lisäksi omavastuu palveluista kasvaa konkreettisesti ja toivottavasti se vahvistaa myös innostusta ja aktiivisuutta mm. oman hyvinvoinnin edistämiseen. Sähköinen osallisuus luo tasa-arvoa joka puolelle Suomea. On lisäksi tärkeää pohtia, miten kasvokkain tapahtuville kohtaamiselle luodaan mahdollisuuksia ja miten valinnanvapaus vaikuttaa palvelun saamiseen. Myös asukkailta ja järjestöiltä kysyttiin megatrendeistä ja Etelä-Karjalan tulevaisuudesta. Etelä- Karjalan liiton tammi-helmikuussa 2017 toteuttaman asukaskyselyn 255 vastaajasta 41 % uskoi nykyisen kaltaiseen tulevaisuuteen ja 33 % nykyistä parempaan tulevaisuuteen. Myös käsitys omasta tulevaisuudesta nähtiin pääosin nykyisenlaisena (54 %) tai nykyistä parempana (25 %). Asukkaiden mielestä maakunnan tärkeimpiä kehitettäviä kohteita ovat hyvinvointi, kasvupalvelut, osaamisen ylläpitäminen ja elinkeinojen kehittäminen sekä kestävä kasvu. Menestyksen keskeisinä eväinä nähdään olevan toimivat peruspalvelut, postiivinen ilmapiiri sekä sijainti, yritysten ja organisaatioiden uudistumiskyky ja liikenneyhteydet. Järjestökyselyyn, joka toteutettiin helmi-maaliskuussa 2017, vastasi yhteensä 65 eri järjestöä. Näiden mielipiteiden näkökulmasta maakunnassa tulisi mm. keskittyä olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä tarttua rohkeasti mahdollisuuksiin. Saimaa ja maakunnan ympäristö ovat erityislaatuiset ja myös niitä tulee korostaa sekä hyvinvoinnin että elinkeinoelämän moottorina. Etelä-Karjalassa yhteisöllisyys koetaan myös vahvana ja siihen halutaan panostaa. 2

5 Kuva 1. Luonnos Etelä-Karjalan tulevaisuuteen vaikuttavista megatrendeistä Osallisuus, yhteenkuuluvaisuuden ja vaikuttamisen kokemus vahvistavat myös kykyä kohdata maailman muutoksia ja niiden vaikutuksia Etelä-Karjalaan. Esimerkiksi kaupungistuminen ja kansainvälisen politiikan muutokset vaikuttavat arkielämään eivätkä aina vain positiivisesti. 1.2 Osallisuuden määrittely ja pohdittavaa maakuntauudistuksessa Osallisuutta tarkasteltiin työryhmässä aluksi nelikentän kautta, mutta lopputuloksena ryhmä päätyi osallisuuden kolmiportaiseen luokitteluun: edustuksellisuus, suora osallisuus sekä tieto-osallisuus. Jokaiselle osallisuuden näkökulmalle on useita erilaisia toimintatapoja. Maakunnan tulee toimia aktiivisesti ja asukkaiden kanssa kaikissa näissä osallisuuden muodoissa. Maakunnan toivotaan jatkossa muodostavan selkeät edustukselliset rakenteet, luovan osallistumisen mahdollisuuksia asukkaille sekä tarjoavan ajankohtaista tietoa monimuotoisesti. Myös jatkuva ennakoinnin ja arvioinnin näkökulmien huomioiminen maakunnan toiminnassa lisää asukkaiden luottamusta ja halua yhteistyöhön. 3

6 Kuva 2. Osallisuuden näkökulmat sekä keskeiset toimintamuodot PILKUT POIS Kaikissa näkökulmissa on huomioitava ennakointi ja ennakkoarviointi toiminnan vaikutuksista. Kuntaliiton vuonna 2011 julkaistun ennakkoarviointisuosituksen mukaisia arviointinäkökulmia on esitelty seuraavassa kuvassa (kuva 3). Kuntalaisvaikutuksia on sittemmin arvioitu myös tarkemmin mm. lapsivaikutusten ja sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Kuntaliiton, kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä on kehitetty sähköinen päätöksenteon apuväline, jolla helpotetaan esille nousseiden vaihtoehtojen, päätösesitysten ja tavoitteiden vaikutusten arviointia etukäteen jo valmistelun alkuvaiheesta alkaen. Kuva 3. Kuntaliiton 2011 arviointioppaan esimerkinomainen viitekehys Maakuntahallinnossa muuttuu moni perinteinen asiointitapa, koska valinnanvapausuudistus muuttaa perinteistä hallinnon toimintatapaa ja rakennetta. Osallisuuden näkökulmasta on monia uudistuksesta johtuvia seikkoja, joita työryhmä nosti esille jatkopohdinnan tueksi: 4

7 Edustuksellisuus Suora osallisuus Tieto-osallisuus - Päätöksentekijät tarvitsevat tietoa laadusta ja määrästä sekä asiakkaista - Miten maakunnassa voi vaikuttaa - kerrottava asukkaille - Maakunta on selvä lobbauksen kohde - Objektiivisuus määrittelyissä mm. laatu - Hallinnossa ei voi valita asiointiaan - maakunnassa on yksi järjestäjä - Politiikka vastaa järjestämisestä - Demokratia vahvistuu - aiemmin eduskunta on kaukaa ohjannut ELYjä, joiden palvelut nyt siirtyvät maakuntaan - Järjestäjän ja tuottajan sovittava työnjaosta - Lisääntyykö osallistuminen yleisesti - Asukkaat sitoutuvat tuottajaan vähintään vuodeksi - Eksoten palveluihin liittyvä osallisuuden jaottelu on hyvä - Miten asukkaat osallistuvat kehittämistoimintaan - Sähköinen palautejärjestelmä yhteisesti eri toimijoille? - Asioinnin muodot ja palvelupisteet - Yritysten tilanne muuttuu, ei liikesalaisuuksia vaan avointa raportointia ja yhteistyötä - Valitsija tarvitsee tietoa, voivatko kaikki valita - Palvelujen tuottajilla tiedon tuottamisvastuu - Oma vastuu vs. maakunnan vastuu - Sähköiset palvelut ja viestintä korostuvat: trollauksen (tiedon vääristely ja agitointi) mahdollisuus, oikea tieto ja netin käyttö on tärkeää - Ohjaus palveluihin Työpajakeskusteluissa työryhmä mietti uuden maakunnan osallisuudesta mm. seuraavia perustavaa laatua olevia kysymyksiä: - Miten yhdistetään valinnanvapaus ja osallisuus sekä suoraviivainen tehokas toiminta? - Onko osallisuus vain oman maakunnan kattava asia? - Mikä osa työstä on viranomaistoimintaa? - Miten johtajuus muuttuu uudessa mallissa? Maakuntahallinnon rakentumisen edetessä tarkentuvat myös vastaukset näihin kysymyksiin. 1.3 Kuvaus osallisuuden nykytila Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalassa jokainen organisaatio vastaa asukkaiden osallisuudesta itsenäisesti ja käytössä ovat monipuoliset toimintatavat. Valtion toimijat keskittyvät palveluissaan asiakkaisiin (mm. yritykset, työnhakijat, rahoitusavustusten saajat). Kunnallisilla organisaatioilla on tämän lisäksi laajempi demokraattinen näkökulma osallistamiseen. Kaikilla organisaatioilla on samoja asiakkaita ja sidosryhmiä, osallisuudessa on eri keinovalikoima. Edustuksellisuus ja vaalit Etelä-Karjalan kunnissa on lakisääteiset edustukselliset toimielimet valtuusto ja hallitus sekä kuntien päättämät määrät lautakuntia. Vuoden 2017 Kuntavaaleissa oli tavoitteena kasvattaa maakunnan asukkaiden äänestysaktiivisuutta. Tavoite toteutui kolmessa kunnassa. Määrälliset kuntakohtaiset nousut jäivät kuitenkin vähäiseksi. 5

8 Maakunnan äänestysprosentit kuntavaaleissa 2017 olivat (suluissa kuntavaalit 2012): Imatra 56,5 % (55,2) Lappeenranta 54,4 % (54,3) Lemi 64,0 % (65,3) Luumäki 62,1 % (66,7) Parikkala 60,6 % (64,6) Rautjärvi 62,1 % (62,3) Ruokolahti 61,9 % (65,0) Savitaipale 67,1 % (69,3) Taipalsaari 65,0 % (64,3) Yhteensä koko Etelä-Karjala 61,5 % (63,0) Koko Etelä-Karjalan maakuntaa tarkasteltaessa äänestysprosentti laski edellisistä kuntavaaleista. Koko Suomen äänestysprosenttiin 58,9 nähden Etelä-Karjalan osuus 61,5 % oli hyvä. Maakuntavaaleja silmällä pitäen voidaan todeta työtä riittävän. Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 asettavat haasteen, johon tulee kaikkien kuntien vastata maakunnan apuna, jotta saadaan tietoisuus maakuntavaalien merkityksellisyydestä ja toiminnasta maakunnan asukkaiden tietoon. Vuodesta 2021 alkaen tätä vaaliäänestysaktiivisuuden kasvatusta voidaan tehdä yhteistyössä maakunnan ja kuntien kesken. Virallisten päätöksentekotoimielinten lisäksi kaikissa kunnissa on vaikuttamiselimenä lakisääteinen vanhusneuvosto. Muutamissa kunnissa on ollut myös vammaisneuvostot, nuorisovaltuustot ja lasten parlamentit, vaikka niitä ei lainsäädäntö velvoitakaan. Nuorisovaltuusto, lasten parlamentti sekä vanhus- ja vammaisneuvostot kokoontuvat säännöllisesti ottamaan kantaa palvelujen saatavuuteen, laatuun, kehittämiseen ja uudistamiseen. Myös Eksotessa toimii oma vammais- ja vanhusneuvosto. Hyvänä esimerkkinä mainittiin myös ns. järjestöparlamentti, jossa eri järjestöjen edustajat säännöllisesti (=muutaman kerran vuodessa) kokoontuvat yhdessä miettimään toimintaansa ja sen yhteensovittamista muiden järjestöjen ja yhteisöjen tapahtumien kanssa. ELY-keskuksen piirissä toimii säännöllisesti monia erilaisia ryhmiä, joihin osallistuu sekä ELY-keskuksen että sidosryhmien edustajia. Ryhmissä keskustellaan ELY-keskuksen toimialaan liittyvistä laaja-alaisista ja usein hyvinkin poikkitieteellisistä kysymyksistä. Yksi esimerkki tällaisesti ryhmästä on ELY-keskuksen neuvottelukunta. Suora osallisuus Kunnat käyttävät uuden kuntalain mahdollistamia osallistamis- ja vaikuttamistoimintoja kuten alue- ja asukassekä asiakasraati toimintaa, avoimia asukastilaisuuksia, kuntalaisaloitteita, Otakantaa.fi -sivuston tai muun vastaavan sivuston käyttöä. Kunnilla on käytössä myös sähköisiä ja paperisia kyselyjä asukkaiden mielipiteiden kartoittamiseen. Myös kansalaisraateja toimii Etelä-Karjalassa. Suoran osallistumisen mahdollistamiseksi kehitetään sähköisiä kanavia ja sosiaalista mediaa käyntiasiakkuutta unohtamatta. Lisäksi suoran osallisuuden mahdollisuuksia tarjotaan mm. toimialakohtaisen palautteen sekä kyselyiden kautta. Esimerkiksi Eksotella on käytössään tekstiviestipalaute kotiutuville asiakkaille. Eksotella suoraa osallisuutta toteutetaan myös kokemusasiantuntijoiden, kehittäjäasiakkaiden, pelillistämisen (tulossa), henkilökohtaisen budjetoinnin, kyselyiden, yhteisten työpajojen ja Learnig Café sekä palvelumuotoilu avulla. Keskeisessä asemassa ovat suunnitelmat ja kokeilut sekä some ja sen luomat mahdollisuuden osallistua. Lisäksi Eksotella 6

9 on käytössään erilaiset asiakas- ja asukasfoorumit, alueelliset keskustelutilaisuudet, tiedotustilaisuudet, kyselyt ja tutkimukset, mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun, lausunnot, yhteistyöverkostot ja hankkeet sekä vuokrattavat tilat. Yksi suoran osallisuuden muoto ovat myös oikaisuvaatimus tai kantelu. Kouluilla on toteutettu vuorovaikutuspäiviä pari kertaa vuodessa. Näissä oppilaat voivat suoraan esittää kysymyksiä ja toivomuksia kunnan päättäjille. Tilaisuuteen liittyy myös ajankohtaiskatsaus kunnan vireillä olevista, suunnitelluista ja toteutetuista asioista. Imatra tekee tulevaisuuden 2030 ja Osallistu ja vaikuta -ohjelma ovat Imatralla keskeisiä ohjausasiakirjoja yhteistyöhön toimijoille ja asukkaille. Neuvostojen toiminnan lisäksi järjestöjen kanssa tehdään säännöllisesti palveluyhteistyötä. Asukkaat voivat antaa palautetta sähköisen kanavan ja asiakaspalvelupisteen kautta tai ottamalla yhteyttä suoraan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin. Erityisesti ELY-keskuksen ympäristö- ja liikennevastuualueilla on paljon hankkeita, joihin liittyy kansalaisille ja muille sidosryhmille tarkoitettuja osallistumismahdollisuuksia, mm. erilaisia yleisötilaisuuksia, maastokäyntejä ja rajatumman osallistujajoukon kokouksia. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa erilaiset tienparantamishankkeet, YVA-hankkeet ja kaavahankkeet. Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueella (E-vastuualue) osallistuminen liittyy muun muassa yritysyhteistyöhön. Juuri valmistumassa olevissa kasvupalveluissa tämä yhteistyö on keskiössä. E-vastuu alueen työllisyyteen, yrittäjyyteen osaamiseen ja maahanmuuttoon liittyvät seuraavat osallistumismahdollisuudet: seudulliset yrityspalvelut ja yritys-suomiverkostot, työllisyyden hoitoon liittyvät ryhmät, työvoimakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ryhmät, te-palvelujen ostamiseen liittyvät ryhmät, ESR-hankkeiden ohjaus ryhmät, elinikäisen ohjauksen ja yrittäjyyskasvatuksen ryhmät, luovan talouden ja kulttuurin ryhmät ja foorumit, työelämän kehittämisen verkostot, maahanmuuttoon kirjoittamiseen ja laajamittaisen maahantulon varautumisen ryhmät ja jaostot, nuorten osallisuuden edistäminen eli Ohjaamot ja nuorisotakuuverkostot sekä ennakointiin liittyvät verkostot. ELY-keskuksen vetämiin hankkeisiin liittyy myös palautekanavia, joiden kautta kansalaiset ja sidosryhmät voivat kertoa näkemyksiään. Erilaiset palvelulinjat kuten tienkäyttäjän linja, tarjoavat vaikuttamiskanavan kansalaisille. ELY-keskuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan mm. palvelutyytyväisyyskyselyjen avulla. Valtakunnallisessa vertailussa Kaakkois-Suomen ELY-keskus sijoittui keväällä 2017 julkaistuissa tuloksissa lähes kaikilla osaalueilla viiden parhaan joukkoon. Erityisen hyvän arvosanan asiakkaat antoivat palvelun asiantuntemuksesta, josta tuloksena oli toinen sija. Annetussa neuvonnassa Kaakkois-Suomen ELY-keskus oli maan kolmanneksi paras ja palvelun ystävällisyydessä sekä päätöksen perusteluissa maan neljänneksi paras. Joka toinen vuosi ELY-keskusten osalta tehdään valtakunnallinen sidosryhmätyytyväisyyskysely laajalle sidosryhmäverkostolle ja erikseen ELYjen ohjaaville tahoille. Sidosryhmätutkimuksella kartoitetaan viidentoista ELYkeskuksen sidosryhmien tyytyväisyyttä pääosin vuoden 2016 toiminnasta. Työ- ja elinkeinoministeriö on vastannut sidosryhmätutkimuksen toteuttamisesta vuosina 2011 ja 2013, KEHA-keskus vuonna 2015 ja Sidosryhmätutkimuksen avulla saatavaa tietoa hyödynnetään ELY-keskusten tulosohjauksessa ja kehittämisessä. Tulosohjauspuolen tavoitteita ovat kokonaistyytyväisyys, onnistuminen eli vaikuttavuus alueella, yhtenäiset toimintatavat ja tehokkuus sekä asiakaslähtöisyys ja asiantuntemus. Tavoitteena on lisäksi palvella maakuntauudistusta ja kartoittaa muutoksenhallinnan tilannetta. Tutkimukseen lisätään maakuntauudistukseen liittyvä, osin tulevaisuuteen suuntautuva osuus, jossa arvioidaan toimintaa vuonna 2016 ja 2017 vuoden alkupuolella. 7

10 Asiakaskyselyjä toteutetaan kaikissa organisaatioissa, mutta hyvin erilaisilla muodoilla. Asukkaiden ja asiakkaiden mielipiteitä kysytään mm. itsetehdyillä nettilomakkeilla, Webropolilla, Innoduelin Arenalla, Surveypalilla, Infowebillä sekä Sharepointilla tai ulkopuolisina ostopalveluina ja LUT:n avulla. Tieto-osallisuus Laaja-alaiseen tiedottamisen kunnat käyttävät tiedotusvälineitä, verkkoviestintää, tiedotteita sekä asukaslehtiä. Myös kuntien omien some -sivujen käyttöä tiedottamisessa on aktiivisesti hyödynnetty Etelä-Karjalassa. Tämän lisäksi tiedotuskanavia ovat muun muassa henkilöstölehdet sekä intranetit. Lisäksi käytetään ja kehitetään sähköisiä kanavia ja sosiaalista mediaa unohtamatta kuitenkaan kirjallisen palautteen jättömahdollisuutta ja käyntiasiakkuutta. Jokaisella toimijalla on kuntalain edellyttämät keinot käytössään (ilmoitustaulu ja kuulutukset). Kunnissa julkaistaan myös epävirallisia tapahtumakalentereita, johon sisältyy muutakin hyödyllistä tietoa. Eksoten tietoosallisuus koostuu lähinnä Eksote-lehdestä, esitteistä, tapahtumista, paikallislehtien ilmoituksista ja jutuista, esityslistoista ja pöytäkirjoista sekä verkkoviestinnästä eri kanavien kautta. ELY-keskus tiedottaa sosiaalisessa mediassa ja monien muiden kanavien kautta toiminnastaan aktiivisesti. ELYkeskuksen uutiskirje ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja kulttuurin uutiskirje kaksi kertaa vuodessa. 2. Osallisuus maakuntauudistuksessa Sote- ja maakuntauudistusta ohjaava lainsäädäntö huomioi asukkaat ja osallisuuden monella eri tavoin myös tavoitteissaan. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita asukkaiden tarpeista lähtien ovat: / Edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä / Varmistaa yhdenvertaiset kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sote-palvelut koko maassa 2.1 Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö Lakiluonnoksissa puhutaan paljon asiakkaista ja heidän tarpeistaan, palvelujen yhteensovittamista kokonaisuuksiksi sekä esteettömyydestä. Lisäksi palveluista pitää tiedottaa laajasti ja maakunta järjestäjänä vastaa palveluista asukkailleen. Kuntien vastuulla on edelleen asukkaiden hyvinvointi ja asukkaiden elinolojen seuranta, mutta maakunta tukee tässä tehtävässä. Hyvinvointitehtävistä raportoidaan valtuustolle vuosittain ja hyvinvointikertomus tehdään kerran valtuustokaudessa. Maakunta ja kunta tekevät yhteistyötä näissä asioissa. Maakunnan tulee myös arvioida päätösten vaikutuksia ennakkoon eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Maakunnan tulee valmistella maakunnan hyvinvointikertomus ja raportoida tehdyistä toimenpiteistä. Maakunnan toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä maakuntastrategia, jonka osana on palvelustrategia. Palvelustrategiassa todetaan pitkän aikavälin tavoitteet sekä mm. yksityisiltä ostettavien palvelujen vähimmäismäärä. Palvelulupaus pohjautuu strategioihin, mutta se on konkreettinen tahdonilmaisu siitä, miten palvelut toteutetaan asukkaiden tarpeet huomioiden. 8

11 Maakunnan asukkailla on äänestysoikeus maakuntavaaleissa, jotka toteutetaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä. Jatkossa vaalit on tarkoitus järjestää kuntavaalien yhteydessä. Maakuntavaltuustolla on merkittäviä velvoitteita osallisuuden turvaamiseksi, koska lakiesityksen mukaan sen on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista Järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja Selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa Valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin Suunnittelemalla palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan budjetin suunnitteluun Tukemalla asukkaiden ja järjestöjen omaehtoista aktiivisuutta Lisäksi aloiteoikeus on asukkailla ja alueen yhteisöillä sekä säätiöillä ja palveluista palvelujen käyttäjillä. Maakuntavaltuuston niin päättäessä voidaan toteuttaa myös neuvoa-antava kansanäänestys. Maakunnalla on ns. pakolliset maakunnan vaikuttamistoimielimet (nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto), joissa edustajina on 1 henkilö/kunnan vastaavan toimielimen edustaja. Vaikuttamistoimielinten yhteys on erittäin vahva kuntien ja maakunnan välillä. Soten järjestämislaissa kuvataan lisäksi, että asukkaiden näkemykset on huomioitava palvelulupauksen ja maakuntien yhteistyösopimuksen sekä suunnitelmien laadinnassa. Maakunnan järjestämiä palveluja sekä maakunnan toimintaa koskevat keskeiset tiedot on julkaistava yleisessä tietoverkossa. Yleisessä tietoverkossa on oltava saatavilla ainakin seuraavat tiedot: 1) maakuntastrategia; 2) hallintosääntö; 3) talousarvio- ja suunnitelma; 4) tilinpäätös; 5) tarkastuslautakunnan arviointikertomus; 6) tilintarkastuskertomus; 7) maakuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset; 8) konserniohje; 9) luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset; 10) luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten perusteet; 11) palveluista perittävät maksut; 12) maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavan palvelulaitoksen ja maa-kunnan ja maakunnan palvelulaitoksen yhtiön toiminnasta, taloudesta, henkilöstöstä ja palveluista; 13) maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden palveluista sekä maakunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteuttamisesta Taloutta ja toimintaa koskevat seurantatiedot on myös julkaistava, muista tiedoista säädetään erikseen. 9

12 2.2 Valmisteluvaiheen osallisuus Esivalmisteluvaiheessa (9/2016 6/2017) osallisuusryhmässä on koordinoitu yhteen kyselyjä sidosryhmille ja kuntalaisille sekä tapahtumia ja niissä asian esille tuomista. Lisäksi tiedon jakamista eri tahoille on tuettu, jotta kuntavaalien alla tietoisuus maakuntauudistuksesta olisi mahdollisimman laaja. Yhteiseen kalenteriin koottiin merkittäviä tapahtumia kevään aikana, jotta eri organisaatioissa on tietoisuus osallisuuden eri toiminnoista ja päällekkäisyyksiä voidaan välttää. Kalenteri auttoi myös keskustelussa siitä, mitä pitäisi tehdä erityisesti syksyn väliaikaishallinnon aikana. Koska valtakunnallisia linjauksia ei eduskunnasta saatu vielä keväällä 2017, asukasinfoja ei ole erikseen pidetty maakuntauudistuksesta. Sitä vastoin erityisesti muutosjohtaja on käynyt puhumassa muiden järjestäjien tilaisuuksissa uudistuksen eri vaiheista. Keväällä 2017 toteutetaan mm. - Kuntalaiskysely netissä 1-2/17, aiheena maakunnan tulevaisuus - yhteistyökumppaneille suunnattu kysely ja elinvoimaseminaari 1/17, megatrendit ja maakunnan tulevaisuus - järjestöille suunnattu osallisuuskannanottopyyntö 4/17, aiheena osallisuuden toimintatavat - nuorille suunnatut tapahtumat ja tilaisuudet 4-5/17, maakunnan tulevaisuus ja osallisuus - organisaatioiden omia kehittämistilaisuuksia, muun muassa Eksoten palvelumuotoilun pajat huhtikuussa Vanhus- ja vammaisneuvostojen puheenjohtajistolle pidettiin oma info ja nuorisovaltuustoille on tulossa oma tapaamisensa loppukeväästä. Opiskelijoiden edustajia tavataan ja kuullaan loppukeväästä järjestettiin Etelä-Karjalassa lapsille ja nuorille Suomi 100 -päivä. Tietoisuutta tulevasta maakuntahallinnosta on lisätty median, -nettisivuston sekä uutiskirjeen ja some-viestinnän avulla. Lisäksi maakuntauudistustietoa on jaettu vaaleihin liittyen sekä puolueille että kuntakohtaisesti. Erityistoimenpiteenä oli osallistuminen Lappeenrannan ylläpitämään pop up vaali-infoon kauppakeskus Iso-Kristiinassa. Jokainen organisaatio on vastannut omasta henkilöstöstään ja sidosryhmistään, koska maakuntaa ei vielä ole olemassa. Palvelunäkökulmasta vastuu on täysin organisaatioilla ja esimerkiksi pelastuslaitos, Eksote tai ELYkeskus ja TE-toimisto ovat hoitaneet osallisuusasioita omien käytäntöjensä mukaisesti. Yhteinen osallisuusvalmistelu on saanut kuitenkin miettimään myös näitä käytäntöjä laajemmin. Yhteistyö ja laaja osallisuus on merkittävää valmisteluvaiheessa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on edistää uudistuksen toteutusta ja sen päämäärien saavuttamista, tukea muutosjohtamista ja henkilöstön sitouttamista muutokseen viestinnän keinoin sekä pitää henkilöstöä ja sidosryhmiä ajan tasalla ja tarjota mahdollisuus vaikuttamiseen ja vuoropuheluun sekä sitä kautta edistää muutoksen hyväksymistä ja onnistumista. 10

13 3. Tulevan maakunnan osallisuusmalli Keskeisinä haasteina tulevaisuudessa esille on valmistelussa nostettu aiheittain mm. seuraavia asioita: / Edustuksellisen demokratian keskeisin haaste on saada äänestäjät kiinnostumaan ja innostumaan äänestämisestä, viesteinä / Kuntavaalit kuntien tehtävät ja tuleva maakunta / Maakuntavaalit maakunnan rooli järjestäjänä ja palvelukokonaisuudet - Edustukselliseen demokratiaan luetaan myös neuvostot, nuorisovaltuusto, lasten parlamentti. Haasteena on myös neuvostojen toiminnan kiinnostavuus järjestöille. Järjestötoiminnan haasteena on jo nyt havaittavissa aktiivisten toimijoiden väheneminen ja ikääntyminen. Vaikuttamistoimielimet esitetään toteutettavan lain mukaisesti, mutta lisäksi rinnalle halutaan nostaa lainsäädäntöä laajempi lasten ja opiskelijoiden osallisuus. / Suoran osallisuuden keinoja kehitetään erityisen paljon palvelujen ja vaikuttavuuden näkökulmasta / Palvelujen kehittäminen, kokemusasiantuntijat, kyselyt / Mahdollinen valinnanvapausmalli, asukkaiden päätösvalta / Vaikuttamistoimielimet, raadit ja muut tilaisuudet / Vaikuttaa voi yksin tai yhdessä mm. järjestöjen kanssa. / Tieto- osallisuuden merkitys kasvaa valinnanvapausmallin myötä merkittävästi / Yleinen tiedottaminen maakunnan toiminnasta ja kokoustiedottaminen, selkeät kanavat myös sähköisesti / Tietoa kokoava ja jakava interaktiivinen palveluportaali / Vertailutieto asiakkaiden valintojen tueksi - kehitettävä kohde / Tapahtumakalenteri Digitaalisuus lisää osallisuuden toimintamuotoja ja monipuolisuutta sekä nopeutta. Digitaaliset palvelut lisäävät tiedon vapaata liikkumista ja sitä, että tiedon eri muotoja voidaan laajasti hyödyntää. Tieto-osallisuus on perusedellytys, jotta henkilö palvelun asiakkaana voi päästä mukaan niihin prosesseihin, joissa hän voi kokea osallisuutta. Asiakkaan palvelun kannalta on tärkeää, että viranomaiset tekevät hyvää yhteistyötä. Pitää olla paljon tietoa, jotta voi tehdä hyvin perusteltuja valintoja. Myös henkilöstön osallisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Päätöksiä esimerkiksi kasvupalvelujen hoitamisesta tai sote- yhtiöittämisistä ei vielä ole tehty ja se aiheuttaa epävarmuutta henkilöstön keskuudessa. 11

14 3.1 Edustuksellisuus Edustuksellinen osallisuus tarkoittaa toimintoja, joissa asukkaat itse määrittelevät edustajansa päättämään tai nostamaan esille heille tärkeitä asioita. Maakuntavaltuustoon äänestettäisiin maakuntalakiesityksen ( ) mukaan 59 valtuutettua. Valinnassa ei ole kuntakohtaisia kiintiöitä, vaan vaali on suora kansanvaali. Poliittinen johtamisjärjestelmä -ryhmä suunnittelee tarkemmin, miten toimielinrakenne muotoutuu. Vaikuttamistoimielimet esitetään toteutettavan lain mukaisesti. Lisäksi osallisuusryhmä esittää, että maakuntaan perustettaisiin maakunnallinen Lasten Parlamentti sekä Opiskelijoiden Neuvosto. Esimerkiksi Imatralla on hyviä kokemuksia lasten osallistamisesta. Opiskelijoista ja heidän kiinnittymisestään maakuntaan on oltu huolissaan jo pitkään ja neuvottelukunta voisi edistää tämän yhteyden kehittymistä sekä auttaa maakuntaa ymmärtämään paremmin opiskelijoille tärkeitä asioita. Kuva 4. Edustuksellinen demokratia Etelä-Karjalan maakuntahallinnossa 12

15 3.2 Suora osallisuus Suora osallisuus tarkoittaa asukkaan yksin tai yhdessä muiden asukkaiden kanssa tekemää välitöntä yhteistyötä tai vaikuttamista julkisen toimijan toimintaan ja palveluihin asiakkaana. Työryhmässä on kuvattu suoran osallisuuden mahdollisia toimintatapoja tulevassa maakunnan hallinnossa. Kaikki kuvatut keinot ovat käytössä jo tänä päivänäkin, mutta välttämättä kaikkea ei tehdä samaan aikaan tai samalla intensiteetillä kaikissa organisaatioissa. Maakunnassa on tärkeää myös tarkentaa, mikä osallisuustehtävä on järjestäjän, mikä maakunnan liikelaitosten ja mikä yhtiöiden asiaa. Sote-palveluissa on kuvattu työnjakoja suhteellisen tarkasti, mutta muiden palveluiden osalta on vielä paljon kysymyksiä. TE-toimistojen työstä on jatkossa ilmeisesti noin % virkamiestyötä ja muut työt järjestetään muutoin. TE-toimiston asiakkaat pitää kuitenkin jatkossakin pystyä ohjaamaan erilaisten palveltujen piiriin. Ryhmän keskustelussa pohdittiin, mikä on kasvupalvelujen osalta ohjaava taho. SOTE-sektorilla ohjauksen hoitaa maakunta, joka auttaa asiakasta valitsemaan. Pohdittiin, tuleeko maakuntaan valintaasiantuntijoita, jotka ohjaavat myös kasvupalvelujen asiakkaita. Asukkaille asioinnin ja osallistumisen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää ja uudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi asukkaan päätösvaltaa myös palveluihinsa. Kasvupalveluissa (työllistämis- ja yrityspalvelut) asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisista toimenpiteistä hänen kanssaan sovitaan. Moni palvelukokonaisuus räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeitaan vastaavaksi. Esimerkiksi yritysrahoitusasioissa mennään hyvin syvälle asiakkaan tilanteeseen ja asioihin. Kuva 5. Suora osallisuus Etelä-Karjalan maakunnassa 13

16 Kansalaisten ja sidosryhmien osallistaminen erilaiseen tulevaan maakunnan hanketoimintaan on työn vaikuttavuuden turvaamisen kannalta tärkeää. Laajat, tasapuoliset vuorovaikutus-ja osallistumismahdollisuudet ovat keskeisellä sijalla kansalaisten tasavertaisen kohtelun turvaamisen kannalta. Monipuolisella vuoropuhelulla on mahdollista saada uusia ja innovatiivisia näkökulmia sekä lisää tehoa maakunnan toimintaan. ELY-keskuksessa on laajasti käytössä sidosryhmä- ja asiakaskyselyjä, jotka on tärkeää toteuttaa soveltuvin osin myös tulevissa maakunnissa. Kyselyjen kautta voi selvittää organisaation vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä tehdä kokonaisarviota toiminnasta. Maakuntaan uutta näkökulmaa tuo ehkä eniten asukasraatien lisääminen myös teemoittain siten, että asian käsittelyyn voi osallistua vain kertaluontoisestikin pysyvän raadin sijaan. Asiakasosallisuus Eksotessa- kärkihankkeessa Eksote kehittää kokonaismallia asukasyhteistyölle palvelujen kehittämiseen ja käyttöön liittyen. Alla olevassa kuvassa on esitelty luonnosta palveluihin liittyvästä osallisuudesta eri muodoissaan. Kokemusasiakkaat Toimintamalli Yhteistyö ammattilaisten kanssa Kehittäjäasiakkaat Toimintamalli, kehittäjäryhmät Kehittämisryhmän jäsenyys Asiakkaiden osallistaminen alueittain Asukkaiden, väestön osallistaminen Toimintamalli, yksilönäkökulma ammattilainen asiakas Luotsit Toimintamalli Spontaanipalaute verkkosivuilla Luotsit Mitä muita keinoja? Kuva 6. Eksotessa palveluihin liittyvää osallisuutta on havainnollistettu neljällä toiminnan tasolla. Jatkossa näillä tasoilla tarkastellaan, miten edustuksellisuus, suora osallisuus ja tieto-osallisuus näkyvät kullakin tasolla. Hankkeessa yhdistellään suoran osallisuuden eri muotojen tuottamia tuloksia yhdelle sähköiselle alustalle, josta sekä asukkaat, valmistelijat että päätöksentekijät näkevät helposti kerätyt näkemykset asiakohtaisesti ja niistä on myös mahdollista keskustella sähköisellä alustalla. Nykyorganisaatioilla on käytössä mm. Innokylä (Eksote) tai otakantaa.fi (kunnat). Kummankin alustan tavoite on hieman erilainen, mutta tulevaisuutta ajatellen olisi järkevää luoda rakenne ja kuvata maakunnan harmonisoitu sähköinen alustaksi. 14

17 Kuva 7. Yhteinen asukasportaali, siihen liitettävät tiedot ja osallisuuden näkökulmat Yllä olevassa kuvassa on luonnos Eksoten kärkihankkeen yhteisestä tietoportaalista ja siihen liitettävistä tiedoista sekä osallisuuden näkökulmista. Yhteisöllisyyden hyvien käytänteiden jakaminen maakunnassa on tärkeää ja yhteinen portaali voisi olla keino jakaa kokemuksia ja kehittämisideoita. Jatkossa on määriteltävä mitä alustaa käytetään. Suoran osallisuuden muina keinoina ryhmä esittää, että: Asukas- ja kyläfoorumeita otettaisiin laajemmin käyttöön, toivottavasti myös kunnissa. Foorumeilta koottua tietoa siirretään tietovarantoon (kirjasto) aina, kun se on mahdollista. Tehdään foorumeissa ja niiden järjestämisessä maakunnallisesti yhteistyötä. Asiakastilaisuuksista laaditaan aikataulusuunnitelma ja niissä kootut kehittämisideat raportoidaan yhteisellä lomakkeella ja tallennetaan yhteiseen tietovarantoon (kirjasto). Asukas- ja asiakaskyselyt viedään yhteiseen tietovarantoon (kirjasto) tietosuoja huomioon ottaen. Muut foorumit pohditaan aktiivisesti, jokainen palveluntuottaja järjestää itsenäisesti, järjestötilaisuuksien järjestäminen yhdessä, koska yhteistyön lisääminen on tavoitteena kautta linjan. Tiedottaminen sisällöistä ja yhteisestä välineestä on tärkeää. Digitaalisten palveluiden kehittäminen muuttaa merkittävästi myös asiointia. Valtakunnallinen sähköistä asiointia kehittänyt SADE-hanke on päättynyt reilu vuosi sitten. Työmarkkinatori on uusi digitaalinen palvelu, jota 15

18 ollaan rakentamassa työnvälitykseen. Suomi.fi -sivuston alla rakennetaan palvelukokonaisuutta TE-toimiston palvelujen osalta. Tavoitteena on luoda syvempi rajapinta yksityisiin palveluntuottajiin. Tulevaisuudessa osallisuudessa korostuu yhä enemmän digitaalisuus palautteen anto vaikkapa terveydenhuollossa tekstiviestillä, sähköinen kyselyyn vastaaminen tai some-foorumi, jossa ideoidaan palvelua eteenpäin. Osallisuuden näkökulmasta onkin tärkeää pohtia, millaisia vaikutuksia osallisuuteen on sillä, että palvelut siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Verkko muuttaa palvelujen muotoja. Paljonko henkilö voi itse valita digitaalisten palvelujen osalta vai käykö niin että enemmänkin kone hoitaa eli sähköinen järjestelmä hoitaa valinnan sinne syötettyjen kriteerien puolella? Elinympäristön valinta vaikuttaa myös valinnan mahdollisuuksiin niin, että pääkaupunkiseudulla on oletettavasti enemmän valinnanvapautta kuin muualla. 3.3 Tieto-osallisuus Tieto-osallisuudella tarkoitetaan tiedon tarjoamista asukkaille ja sidosryhmille sekä osallisuuden lisäämiseksi että sen asiasisällön avaamiseksi. Maakuntahallinto ja valinnanvapausmalli edellyttävät maakunnalta merkittävää panostusta viestintään ja tiedottamiseen ajankohtaisista asioista, koska asukkaiden tulee olla tietoisia valinnan mahdollisuuksistaan. Myös edustuksellisen demokratian eli vaalien järjestämisen ja päätöksenteosta tiedottamisen avoimuus on olennaista. Lisäksi tieto maakunnan järjestämistä palveluista ja palveluperiaatteista (strategiat ja lupaus) sekä palveluiden saatavuudesta, tuottajista ja näiden vertailuista korostuu entisestään. Kaikki tieto-osallisuudenkin näkökulmat vaativat hieman erilaista analyysia ja raportointia sekä viestinnän menetelmiä, mutta suuri osa tiedosta tulee olla hyödynnettävissä maakunnan eri organisaatioissa, yrityksissä ja asiakkailla. Olennaista on luoda selkeä tietovaranto ja järjestelmä tiedon jakamiselle. Tähän vaikuttavat myös valtakunnalliset arkkitehtuurirakenteet sekä mm. tietosuojalakiin liittyvät käytännöt ja säädetyt lait sekä asetukset, joista kaikista tässä vaiheessa ei ole yksityiskohtaista tietoa. Varmaa on, että viestinnän onnistuminen mm. asioinnista tai osallistumisen mahdollisuuksista on erittäin kriittistä maakunnan järjestäjän onnistumisessa ja siksi siihen kannattaa panostaa. Erityisesti käynnistysvaiheessa tietoa ei voi olla liikaa. Uutena elementtinä julkiselle puolelle tulee myös palvelujen moniulotteinen markkinointi, koska yhtiöitetyt palvelut kilpailevat asiakkaista yksityisten toimijoiden kanssa. Tähän tulee panostaa erikseen sekä markkinointiviestinnällä että tuotteistuksella ja asiakaslähtöisellä tuotekehityksellä. 16

19 Kuva 8. Tieto-osallisuuden huomioitavia näkökulmia ja toteutustapoja 3.4 Osallisuustyön arviointi Osallisuustyötä kaikkine toimenpiteineen tulee määrätietoisesti seurata ja arvioida. Arviointi voidaan toteuttaa itsearviointina. Liitteeseen 1 on luonnosteltu esimerkinomainen seurantalomake, jonka avulla arvioidaan mitä tehdään, kuka vastaa ja miten toimenpide on toteutunut. Jatkossa arvioinnin perusteella voidaan analysoida tulevat tärkeät toimintamuodot ja niiden hyödyt. Osallisuustyön vaatimukset ja muodot mm. digitalisaation kehityksen myötä tulevat muuttumaan jatkuvasti. 17

20 4. Muutokseen valmistautuminen Johtamisjärjestelmä tulevassa maakunnassa eroaa merkittävästi nykyisestä kuntahallinnosta erityisesti järjestäjän ja tuottajan erottamisen vuoksi. Maakunnassa on kiinnitettävä huomiota osallisuuden johtamisessa mm. seuraaviin seikkoihin: / Järjestäjä-tuottaja-malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen osallisuusvastuut / Vastuu palvelukokonaisuuksista ja -prosesseista edellyttää tietoa / Asukkaiden sekä asiakkaiden tietotarpeiden kuvaaminen ja seuranta / Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen on oikeellista, laadukasta ja kattavaa sekä saatavilla olevaa / Sidosryhmäyhteistyö (erit. kuntayhteistyön toteuttaminen) on asukkaiden etu / Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitava tarpeelliset tiedot myös raportoinnissa valtiolle Toimijat voivat usein todeta, että kuulimme asiakkaita, mutta samalla voi myös kysyä, että tuliko myös kuunneltua. Suurin haaste osallisuudessa onkin, että mitä sen avulla toteutetaan, kehitetään tai muutetaan. Osallisuus voi auttaa toiminnan tehostamisessa, priorisoinnissa sekä laadun parantamisessa hyvin hyödynnettynä. Lisäksi toimeen tulee tarttua hetimmiten eli väliaikaishallinnolla on tässä vastuunsa, jottei odoteta vain vuotta Tavoitteiden, vastuiden ja mittareiden asettaminen sekä systemaattinen seuranta auttavat pääsemään asetettuun tavoitetilaan. Liitteenä on esitetty esimerkinomainen luonnos osallisuuden seurantataulukosta. Etelä-Karjala on hakenut Osallisuus-pilotiksi Kuntaliiton koordinoimaan hankkeeseen ja saanut tiedon mukaan pääsystä. Näin ollen työ jatkuu paremman asukaskumppanuuden parissa uusissa maakuntarakenteissakin. Ehdotamme, että maakuntahallinto laatii osallisuussuunnitelman, jota se toteuttaa, ja tekee hyvää yhteistyötä sidosryhmien ja asukkaiden kanssa jatkossakin. 18

21 LIITE 1 SUORAN OSALLISUUDEN RAPORTOINTIPOHJA 1)Kävijämäärä 2)Aiheiden määrä 3)Laadullinen sisällön kuvaus tuloksista Asukasfoorumit SISÄLLÖT KUKA KOORDINOI MITEN TOTEUTTAA MILLOIN TOTEUTTAA TAVOIT- TEET ARVIOINTI Alueelliset keskustelutilaisuudet ja infot Kyselyt ja tutkimukset, lausunnot Foorumit eri asukas- ja sidosryhmille (vanhemmat, seurat) Kokemusasiantuntijat Kehittäjäasiakkaat 19