TJAAKKO LEPPÄNEN. Järvisedimentit kaivosten vesistökuormituksen ja onnettomuuksien tutkimuksessa mahdollisuuksia ja haasteita
|
|
- Katriina Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Järvisedimentit kaivosten vesistökuormituksen ja onnettomuuksien tutkimuksessa mahdollisuuksia ja haasteita TJAAKKO LEPPÄNEN eollisuuden ympäristöonnettomuuksien ja haitallisten aineiden päästöjen tutkinta ja vesistövaikutusten arviointi perustuvat usein vesiparametrien mittauksiin vaikutusalueella. Olemassa olevien rajaarvojen perusteella voidaan päätellä saastumisen vakavuutta ja sen ekologisia vaikutuksia alapuolisissa vesistöissä. Myös erilaiset mallinnusmenetelmät ovat kuluneina vuosikymmeninä yleistyneet ja monipuolistuneet (Bahadur et al. 2013). Ympäristövaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa, jollei vesistön aiempaa tilaa tunneta riittävän tarkasti. Vaikka pitkäkestoisia seurantatietoja ei yleensä ole saatavilla, voidaan paleolimnologisilla menetelmillä saada hyvinkin tarkkaa tietoa sekä kuormitusta tai onnettomuutta edeltävästä ajasta että varsinaisen onnettomuuden vaikutuksista. Vesistöjen pohjille kerrostuu jatkuvasti sedimenttiä (kuva 1), joka parhaassa tapauksessa tarjoaa aikajärjestyksessä olevan arkiston järven tapahtumista (Smol 1992). Sedimentistä voidaan tunnistaa ja kvantifioida eliöiden jäänteitä ja siten tutkia lajistollisia muutoksia. Koska eri lajeilla on erilaiset ympäristövaatimukset, voidaan lajistomuutosten kautta päästä käsiksi ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Toinen olennainen näkökulma liittyy eliöiden rooliin järven ekosysteemissä. Jonkin avainlajin häviäminen voi epäsuorasti aiheuttaa merkittäviä muutoksia myös niissä eliöissä, joihin saastumisella ei ole ollut suoraa vaikutusta. Esimerkkinä voisi olla tilanne, jossa kalanpoikasten ravintonaan käyttämät ja saasteille herkät eläinplanktonlajit katoavat vesistöstä saastumisen seurauksena ja kalojen ravinnonsaanti vaikeutuu. Tällöin muutos kalastossa johtuu epäsuorasti ympäristön saastumisesta, vaikka kaloista mitatut haitta-ainepitoisuudet eivät olisikaan lähellä haitallisia arvoja. Lajistotiedon lisäksi sedimenttikerroksista voidaan mitata monia muitakin järven ympäristöhistoriaan oleellisesti liittyviä tekijöitä kuten myrkyllisten aineiden pitoisuuksia. Valuma-alueen maankäytön muutokset voivat peilautua mm. sedimentin raekokoon tai mineraalikoostumukseen. Sedimentin puutuhka voi kertoa metsäpalohistoriasta ja koprostanolin määrä ihmisasutuksen laajuudesta. 134 GEOLOGI 69 (2017)
2 Kuva 1. Sedimenttinäyte otetaan usein putkeen ja ositetaan myöhemmin syvyys- eli aikasuunnassa. Sukeltaja voi ottaa sedimenttinäytteitä myös sellaisilta pohjilta, joihin on hankalaa päästä käsiksi perinteisillä pintakäyttöisillä noutimilla. Figure 1. Sediments are sampled by tubes to allow vertical i.e. chronological subsampling. Divers are able to collect sediment cores from difficult study sites where surface-operated corers are not an optimal choice. GEOLOGI 69 (2017) 135
3 Lajiston ja sedimentin fysikaalis-kemiallisen tiedon lisäksi tarvitaan kuitenkin jonkinlainen arvio sedimenttisarjan kronologiasta. Ilman ajoitustietoa ei voida arvioida mahdollisten ympäristönmuutosten nopeutta tai yhdistää luotettavasti ympäristön pilaantumista ja lajistomuutoksia toisiinsa. Erilaisia ajoitusmenetelmiä on useita ja niitä käytetään sen mukaan, miten vanhoja sedimenttejä halutaan ajoittaa. Silloin, kun tarkastellaan kuluneen n. 200 vuoden aikana sedimentoitunutta ainesta, ovat ilmakehässä suoritetut ydinkokeet ja Chernobylin ydinonnettomuus oivallisia työkaluja. Chernobylin nelosreaktorin räjähdys vuonna 1986 ja sitä seurannut cesium-isotoopin ( 137 Cs) laskeuma näkyy mm. monien suomalaisten järvien pohjilla ja toimii aikamerkkinä sedimenttikerrosten tutkimuksessa. Toinen yleisesti käytetty radioaktiivisuuteen perustuva ajoitusmenetelmä liittyy uraanin 238 U hajoamiseen. Peruskallion 238 U hajoaa monien välivaiheiden kautta päätyen ilmakehään lyijyn isotoopiksi 210 Pb, joka sateiden mukana laskeutuu takaisin maan pinnalle. Kierto on jatkuva ja 210 Pb-laskeuma maanpinnalle pysyy verrattain muuttumattomana (Appleby 1998). Valuma-alueelta 210 Pb päätyy järviin ja lopulta pohjasedimenttiin. Koska 210 Pb puoliintumisaika on 22 vuotta, ja kun järvisedimentin 210 Pb ei enää saa ilmakehästä tai valunnan mukana tulevaa täydennystä, sen pitoisuus vähenee syvemmällä sedimentissä (ajassa taaksepäin). Lyijyajoitusta ja cesiumin pitoisuuspiikkejä hyödyntäen lasketaan eri sedimenttikerroksille vuosiluku, jota sitten käytetään sedimenttiaineiston ja tunnettujen saastumisepisodien linkittämiseksi. Kaivosten aiheuttamat vesistöhaitat liittyvät jätevesien laatuun, erilaisiin pato- tai allasonnettomuuksiin ja jo suljettujen kaivosten aiheuttamiin ongelmiin. Paleolimnologista lähestymistapaa on Suomessakin käytetty useissa kaivoskohteissa (Kihlman ja Kauppila 2010, Tuovinen et al. 2012, Parviainen et al. 2012, Leppänen et al. 2017), mutta paleolimnologisten tutkimusmenetelmien hyödyntäminen varsinaisten onnettomuuksien tutkinnassa on ollut harvinaisempaa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Ympäristöonnettomuuksien tutkintaan liittyy monia haasteita ja varsinkin kaivosonnettomuuksien tutkija kohtaa usein ajoitusmenetelmiin liittyvän erityisongelman. Esimerkiksi rikastushiekka-altaisiin liittyvissä suuronnettomuuksissa luontoon pääsevä aines sisältää runsaasti maan alta peräisin olevaa materiaalia, joka ei ole joutunut Chernobylin cesiumin eikä luontaisen lyijyn ilmalaskeuman kanssa kosketuksiin. Tämä aines voi laimentaa näytteiden 210 Pb- ja 137 Cs-pitoisuuksia niin, ettei luotettava ajoitus ole mahdollista niissä sedimenttisyvyyksissä, jotka ovat muodostuneet onnettomuuden aikana (McDonald ja Urban 2007) (kuva 2). Tämä vaikeuttaa arvioita saastumisepisodin vaikutuksista, esimerkiksi lajistomuutosten nopeudesta. Tällaisessa tilanteessa on turvauduttava muuhun sedimenttikemiaan, esimerkiksi sellaisten aineiden pitoisuuksiin, jotka varmuudella ovat peräisin onnettomuudesta. Tällöinkään ongelmilta ei aina vältytä, sillä monien metallien tiedetään liikkuvan sedimentissä, mikä johtuu ympäristöolosuhteista tai eliöiden aiheuttamasta bioturbaatiosta (Outridge ja Wang 2016). Viime aikoina tapahtuneiden ympäristöonnettomuuksien tutkintaa helpottavat tarkat päivämäärätiedot sekä yleensä varsin kattavat vesikemialliset mittaukset, joita voidaan käyttää sedimentistä mitattujen pitoisuusmittausten tukena ajoitusmallien luotettavuutta arvioitaessa. Menneiden vuosikymmenien aikana tapahtuneiden onnettomuuksien osalta vastaavanlaisia vesistömittauksia ei aina ole olemassa ja sedimenttikemian rooli korostuu entisestään. Saastumisajankohtien tarkentamiseksi 136 GEOLOGI 69 (2017)
4 Kuva 2. Kaivosjätteen saastuttama sedimenttikerros näkyy selvästi, mutta 137 Cs- ja 210 Pb-pitoisuudet ovat laimentuneet olemattomiin hankaloittaen onnettomuuden kulun ja vaikutusten tutkintaa. Figure 2. The polluted sediment section is clearly visible, but the 137 Cs and 210 Pb records are diluted, hampering the investigation of the accident and its impact. voidaan käyttää myös erilaisia arkistoja tai historiallisia ilmakuvia ja vanhoja karttoja. Suuronnettomuuksia tapahtuu kaikeksi onneksi hyvin harvoin. Voisi kuitenkin ajatella, että nimenomaan suuren kokoluokan katastrofien tutkimuksessa lajistovaikutukset ja onnettomuutta edeltävät olosuhteet selvitettäisiin mahdollisimman tarkasti. Tieto voisi olla tärkeää myös vastuu- ja korvauskysymyksiä puitaessa. Eri eliölajeilla on omat ympäristövaatimuksensa ja ajassa tapahtuvat muutokset lajien suhteissa voivat auttaa tutkijaa selvittämään onnettomuuden luonnetta tai arvioimaan toipumisprosessin kulkua. Muutosten nopeus ja tarkka ajoittaminen ovat oleellista tietoa. Alkoiko lajisto muuttua vasta onnettomuuden jälkeen vai onko muutos ollut käynnissä jo vuosia aiemmin? Suuret ympäristöonnettomuudet, tapahtuma-ajankohdastaan riippumatta, ovatkin useimmiten monitieteisiä ongelmakimppuja, joissa luonnontieteilijä voi hyvinkin joutua oman asiantuntemusalueensa ulkopuolelle ja vaikkapa historiantutkijan juttusille. JAAKKO LEPPÄNEN Ympäristömuutoksen tutkimusyksikkö (ECRU) Ympäristötieteiden laitos PL Helsingin yliopisto Kirjoittaja on tohtorikoulutettava, joka hyödyntää erityisesti vesikirppujen jäänteitä kaivosonnettomuuksien ja kaivosten vesistövaikutusten tutkimuksessa. GEOLOGI 69 (2017) 137
5 Summary: Lake sediments as recorders of mining pollution Sediments accumulating on lake bottoms provide records of lake and catchment histories. Sediments contain an enormous volume of useful data, such as information regarding past species assemblages and water chemistry, and can thus be important in assessing natural reference conditions prior to anthropogenic pollution or environmental disasters. Paleolimnological methods can provide highly relevant information regarding preaccident conditions, the rate and direction of change, the magnitude of impact and the process of recovery. A crucial prerequisite for this kind of data is a reliable chronology, which in turn is typically established using radiometric methods. Large-scale environmental disasters such as tailings dam failures, however, may inflict serious problems for sediment dating due to the dilution of radiogenic isotopes 210 Pb and 137 Cs. Dilution may hamper the establishment of a disaster chronology and complicate the interpretation of the most important samples. Usually, age models can be strengthened using sediment geochemistry (e.g. concentrations of pollutants) and, in modern cases, by using available water monitoring results or known dates of incidents. Moreover, as environmental disasters are usually extremely complex cases, multidisciplinary approach is a necessity. In many instances, consulting historians and historical archives as well as old maps can be extremely beneficial. Kirjallisuus Appleby, P.G., Dating recent sediments by 210 Pb: problems and solutions. Teoksessa: Ilus, E. (toim.), Dating of sediments and determination of sedimentation rate. Proceedings of a seminar held in Helsinki 2 3 April STUK Helsinki, Bahadur, R., Amstutz, D.E. ja Samuels, W.B., Water contamination modeling a review of the state of the science. Journal of Water Resource and Pollution 5: McDonald, C.P. ja Urban, N.R., Sediment radioisotope dating across a stratigraphic discontinuity in a mining-impacted lake. Journal of Environmental Radioactivity 92: Kihlman, S. ja Kauppila, T., Tracking the aquatic impacts of historical metal mine using lacustrine protists and diatom algae. Mine Water and the Environment 29: Leppänen, J.J., Weckström, J. ja Korhola, A., Paleolimnological fingerprinting of the impact of acid mine drainage after 50 years of chronic pollution in a Southern Finnish lake. Water, Soil & Air Pollution. DOI /s Outridge, P.M. ja Wang, F., The stability of metal profiles in freshwater and marine sediments. Teoksessa: Blais, J.M., Rosen, M.R. ja Smol, J.P. (toim.), Environmental contaminants using natural archives to track sources and long-term trends of pollution. Springer Science+Business Media, Dordrecht, Parviainen, A., Kauppila, T., ja Loukola-Ruskeeniemi, K., Long-term lake sediment records and factors affecting the evolution of metal(loid) drainage from two mine sites (SW Finland). Journal of Geochemical Exploration 114: Smol, J.P., Paleolimnology: an important tool for effective ecosystem management. Journal of Aquatic Ecosystem Health 1: Tuovinen, N., Weckström, K. ja Salonen, V-P., Impact of mine drainage on diatom communities of Orijärvi and Määrjärvi, lakes in SW Finland. Boreal Environment Research 17: GEOLOGI 69 (2017)
Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua
Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla Marie Korppoo ja Markus Huttunen 13.5.2019 Päämäärä
Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia
Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia Suomesta ja Kiinasta Jan Weckström Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto yhteistyössä Ge Yu, Menga
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds
PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient
Efficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)
N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK) 2013-2017 Hankkeen tavoite: Arvioida ympäristövaikutuksiltaan ja sosioekonomisesti edullisimpia toimintamalleja
Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta
Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
Täyttyvätkö Suomen järvet? - kansallinen sedimenttitutkimus
Täyttyvätkö Suomen järvet? - kansallinen sedimenttitutkimus Samu Valpola Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 17.10.2012 1 Suomen järvet Suomessa on 187 888 järveä (> 5 a) Näistä 56 000
KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset
KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän
Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
Gap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
Other approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)
Poistuvat kurssit ja korvaavuudet 2016-2017 (RRT ja YYT) Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I CIV-E1030 Fundamentals of Structural Design Rak-43.3111 Prestressed
Miehittämätön meriliikenne
Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property
Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen
Jätehuollon vaikutusten arviointi CIRCWASTEalueilla ja edelläkävijäkunnissa
Jätehuollon vaikutusten arviointi CIRCWASTEalueilla ja edelläkävijäkunnissa Waste management impact assessment in CIRCWASTE regions and frontrunner municipalities Circwaste Deliverable D.2 Tämä kuvaus
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE
TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä
Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä L. Järvi, A. Nordbo, T. Vesala, S. Haapanala 17.11.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 13.12.2010 1 1. Johdanto
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans
Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans Marko Järvinen Finnish Environment Institute SYKE Jyväskylä Office Photo: M. Järvinen Nordic WFD workshop
Capacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
Saimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
Itämeren radioaktiivisuutta on tutkittu
Itämeren sedimenttien radioaktiivisuustutkimus KAISA-LEENA HUTRI JA IISA OUTOLA Itämeren radioaktiivisuutta on tutkittu Suomessa ja muualla Itämeren maiden piirissä jo useita vuosikymmeniä. Suomessa radioaktiivisuustutkimukset
The CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
Stormwater filtration unit
Stormwater filtration unit Background, concept and applied design work Olli Hakala 2018 WSP Finland Aalto university Kyttä ym. 2014. Veden äärellä kysely, ENTJUSTESS-hanke. Aalto yliopisto. STORMWATER
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Yhteenveto projektin päätuloksista 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari Kaivainnaisjätteiden optimointi ja hallinta Toimintamalli kaivannaisjätteiden
Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,
Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto
Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Ohjelmajohtaja Päätökset Karelia ENI CBC ohjelmassa hyväksytyt hankkeet: 7.5.2018 Myönteinen toimeenpanopäätös hankkeesta KA3002: Karelian Art-Residency Network
RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects
1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system
Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy
Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,
Information on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
Salasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
Hulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology
Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies
Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLIRAPORTTI 1 (14) Itä-Suomen yksikkö Kuopio 05.08.2013
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLIRAPORTTI 1 (14) Itä-Suomen yksikkö Kuopio MARTINJÄRVEN JA ISO KIVIJÄRVEN VERTAILUTUTKIMUKSEN JÄRVISEDIMENTTIEN CS-AJOITUSTULOKSET Geologian tutkimuskeskus (GTK) tekee parhaillaan
UUSIA TAPOJA SELVITTÄÄ ONLINE-SUOSION SYITÄ
UUSIA TAPOJA SELVITTÄÄ ONLINE-SUOSION SYITÄ Kompleksisuustieteen mahdollisuudet Presentation Name / Marjoriikka Ylisiurua, Kuluttajatutkimuskeskus 15/11/2018 1 KUKA MARJORIIKKA? Tohtorikoulutettava Helsingin
WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi
WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
ProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
GTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK
Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK Tutkimuksen tarkoitus, tausta ja haasteet Tutkimuksen tarkoitus: selvittää turvetuotannon vaikutuksia
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ
LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ Niina Vieno, TkT Vesialan asiantuntijapalvelut Kolme pääasiallista lähdettä Niina Vieno 2 Lääkeaineen erittyminen elimistöstä muuttumattomana 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20%
Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää?
Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää? Julia Talvitie Post doc- tutkija, MIF-projekti Suomen ympäristökeskus, Merikeskus Roskasakki Suomen meriympäristön roskaantuminen
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
Missä mennään BI? Mikko Kontio
Missä mennään BI? Mikko Kontio Source: EMC - Big Data in 2020 % Business Intelligence Business Analytics set of theories, methodologies, architectures, and technologies that transform raw data into meaningful
Tampere-Pirkkala airport Survey on noise
Tampere-Pirkkala airport Survey on noise Satu Routama Presentation in N-ALM/Copenhagen May 206, Mikko Viinikainen Tampere-Pirkkala airport In 204 400 000 pax (4th biggest in Finland) 5 000 ops (3rd biggest
Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä
M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen
Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen geokemialliset ja paleolimnologiset tutkimukset
Yksikkö S 41/3433/2006/1 Kuopio 24.02.2006 Nuasjärven, Jormasjärven ja Kolmisopen geokemialliset ja paleolimnologiset tutkimukset Jari Mäkinen Tommi Kauppila 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 3 2 Tutkimuksen
Olet vastuussa osaamisestasi
Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
Satelliittikuvat osana öljypäästövalvontaa
Öljypäästövalvonta Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) satelliittikuvilta Kati Tahvonen Suomen ympäristökeskus Kaukokartoituspäivät 2007 Helsinki, 8.11.2007 Satelliittikuvat osana öljypäästövalvontaa
Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa
DIGITAL MARKETING LANDSCAPE. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
DIGITAL MARKETING LANDSCAPE Mobile marketing, services and games MOBILE TECHNOLOGIES Handset technologies Network technologies Application technologies INTRODUCTION TO MOBILE TECHNOLOGIES COMPANY PERSPECTIVE
Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA)
Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Action 8: Vulnerability and adaptation of catchment areas and lakes for climate change impacts Foto: Ilpo
S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO
Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta
Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen
Vaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?
Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä tulisi huomioida kunnostustoimissa? Pekka Rossi Tutkijatohtori Pertti Ala-aho 1, Hannu Marttila 1, Jussi Jyväsjärvi 2, Kaisa Lehosmaa
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella
Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella Hulevesiseminaari 25.11.2014 Hanna Tuominen Sisällys Diplomityön tavoitteet Läpäisemättömän pinnan malli CORINE Land
Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ
Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ Mikhail Sofiev, Jaakko Kukkonen, Leena Kangas, Ari Karppinen Ilmatieteen laitos 27.2.2017 Aiemmin arvioidut leviämismatriisit ja pitoisuudet
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia
Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia IX Valtakunnalliset rapupäivät 16.11.2011 Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti Timo Ruokonen, Jyväskylän
Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila
Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila 29.11. 2018 Hapetus on yleisesti käytetty kunnostusmenetelmä, jonka tarkoituksena on usein vähentää fosforivuota sedimentistä veteen ja alentaa
ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI
00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija
Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosten alapuolisten vesistöjen mallinnus, konsultin näkökulma, Pöyry Finland Oy Miksi mallinnusta tarvitaan? Kaivoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia
FP3: Research task of UTA
FP3: Research task of UTA Task 1.5.1 Acceptability The objective is to study arguments regarding bio-ccs in the Finnish print media. Research questions: How bio-ccs is perceived by different actors? Which
Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto
Alueidenkäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan yhteistyö Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori 30.8.2017 2 ( Vantaan kaupungin mittausosasto 2013, julkaistu tekijänoikeuksien haltijan luvalla). Kunnissa
PYÖRÄILY OSANA HELSINGIN SEUDUN KESTÄVÄÄ KAUPUNKILIIKENNETTÄ
PYÖRÄILY OSANA HELSINGIN SEUDUN KESTÄVÄÄ KAUPUNKILIIKENNETTÄ UUDET AINEISTOT SUUNNITTELUN TUKENA Henrikki Tenkanen Digital Geography Lab Helsingin yliopisto 29.1.2018 DIGITAL GEOGRAPHY LAB Tuuli Toivonen
Aurinkoenergia kehitysmaissa
Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30