Taso 1: Pelaamme fyysisiä pelejä kokouksessa

Transkriptio

1 Aktiviteetti: Fyysinen treeni Taso 1: Pelaamme fyysisiä pelejä kokouksessa Tavoite: Vartio pelaa fyysistä kuntoa kehittäviä pelejä kokouksessa ja ymmärtää niiden merkityksen hyvinvointiin. Vartionjohtajan ohje: Tarpojille on kerrottava peleistä etukäteen, jotta vaatteet sopivat riehumiseen. Tarkoituksena on, että tarpoja sopeutuu kasvun muutoksiin ja hyväksyy ne sekä ymmärtää ulkoilun ja liikkumisen merkityksen. Hän tunnistaa oman fyysisen kuntonsa, kokee liikkumisen iloa ja innostuu liikkumaan vapaaaikanaan. Mikäli perinteinen jalkapallo Mannerheimin puistossa ei innosta, voitte kokeilla jotain hieman erikoisempaa peliä, vaikkapa Impivaaran tenniskentällä. Mm. lacrossen suosio Turussa on kasvussa ja saatte varmasti jonkun innostuneen opettamaan teille perusasiat lajista. Turussa toimii Turku Titans lacrossejoukkue, johon voitte ottaa yhteyttä sähköpostitse Esimerkkejä peleistä Kyykkä (ohjeet liitteessä) Jalkapallo Sähly Tennis Lacrosse Ultimate Luotsin ohje: Luotsi auttaa järjestelyissä, esim. liikuntasalin varaamisessa. Turun kaupungin liikuntaviraston kautta saa varattua koulujen liikuntasaleja pelikäyttöön. Tarvikkeet: Pelissä tarvittavat varusteet, pilli yms. Liitteet: Kyykkä

2 Kyykkä Oletko koskaan kuullut pelistä nimeltä Kyykkä? Kyseessä on vuosisatoja vanha karjalainen ulkopeli. Suomessa toimii jopa Suomen Kyykkäliitto, joka järjestää vuosittain SM-kisoja lajista! Koska kyykällä on pitkät perinteet myös partioperinteessä, päätimme omin kätösin veistää kololle kyykkävarusteet. Niiden säilytyspaikaksi pyhitettiin tilpehöörivarasto, joten jos (toivottavasti) vartionne innostuu sitä pelaamaan, niin hakekaa ihmeessä! Pelin idea on yksinkertainen. Maahan on piirretty neliö, jonka sisässä on puupalikoita eli kyykkiä. Nämä palikat on tarkoitus saada neliön ulkopuolelle heittämällä kyykkämailoja. Eniten neliön ulkopuolelle palikoita saanut pelaajaa voittaa. Aluksi maahan piirretään n. 4m x 4m neliö. 20 kyykkää (eli puupalikkaa) asetetaan tasaisin välimatkoin neliön yhdelle sivulle kaksi päällekkäin (=10 tornia ). Kyykkää voi pelata joukkue-, pari- tai yksilöpelinä. Joukkue- ja paripelissä on piirrettävä kaksi neliötä. Joukkuepelissä jokaisella pelaajalla on kaksi heittovuoroa, yksilöpeleissä neljä. Heittäjä heittää mailan n. 5m päästä neliöstä. Henkilön heittovuorojen loputtua pisteet lasketaan seuraavasti: neliön ulkopuolelle lentäneistä kyykistä tulee +1-piste ja sisäpuolelle jääneistä -1- piste.

3 Aktiviteetti: Fyysinen treeni Taso 2: Osallistumme koko ikäkauden liikuntatapahtumaan Tavoite: Vartio haastaa muutaman muun tarpojavartion joukkuelajiturnaukseen. Hän tunnistaa oman fyysisen kuntonsa, kokee liikkumisen iloa ja innostuu liikkumaan vapaa-aikanaan! Vartionjohtajan ohje: Vartio haastaa muutaman muun tarpojavartion joukkuelajiturnaukseen. Tämä voi tarkoittaa esim. Sählyturnaus Jääkiekko-ottelu Futsal- tai jalkapallopeli Kyykkäottelu Baseball-turnaus (kunnon USA -teemalla: johtajat toimikoon cheerleaderneinä ja puoliajalla maapähkinävoileipä tarjoilut!) Paintball-peli. Turussa varusteita voi maksua vastaan vuokrata Splat- liikkeestä, joka sijaitsee Patterihaassa. Vesipalloilua Impivaaran uimahallissa. Ottakaa yhteyttä uimahalliin altaan ja varusteiden varaamiseksi. Beachvolleyta rannalla Pelejä varten tulee useimmiten varata liikuntasali. Kaikki Turun koulujen liikuntasalit ovat ilmaiseksi varattavissa Turun kaupungin sivuilta. ( ) Ulkonurmikenttien (kuten Paavo Nurmen Stadionin yläkenttä, Kupittaan jalkapallokentät yms.) varaukset samoilta sivuilta. Luotsin ohje: Luotsi on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa ikäkausitapaamista ja osallistuu tapahtumaan. Tarvikkeet: Tarvittavat peli- ja urheiluvarusteet.

4 Aktiviteetti: Fyysinen treeni Taso 3: Teen pienen säännöllisen harjoituksen Tavoite: Vartio suunnittelee yhdessä viikon ajaksi liikuntasuunnitelman, jota jokainen toteuttaa omalla tahollaan. Vartionjohtajan ohje: Liikunnan tulisi kuulua jokaisen elämään jossain määrin. Kaikki eivät pidä liikkumisesta, mutta liikunnan terveyshyötyjä ei silti voi kiistää. Keskustelkaa kokouksessa tarpojien liikuntatottumuksista. Kuinka usein he sitä tekevät, millä tavoin ja miksi. Jokainen kertoo parhaimman liikuntakokemuksensa ja kamalimman luonnollisesti myös. Mitä ne opettivat omasta kehosta? Keskustelkaa myös liikaliikunnan haittapuolista. Palautuminen on yhtä tärkeää kuin itse liikunta. Mitä liikuntamahdollisuuksia Turussa on? Mikä on useimmiten liikkumisen este? Mikä saa liikkeelle? Laatikaa vartiollenne oma liikuntasuunnitelma viikon ajaksi. Miettikää, minkälaiset liikuntasuoritukset ovat itselle tärkeimpiä ja mieluisimpia. Lenkki, uiminen, pyöräily, kuntosalijumppa, sauvakävely.. yms. Johtajan on oltava hyvin hienotunteinen ja huolehdittava, ettei kukaan tule kiusatuksi fyysisten ominaisuuksiensa tähden. Liitteenä jumppa- ja lihaskunto-ohjeita, joita voitte harjoitella kokouksessa. Näin tarpoja saa vinkkejä omaan liikkumiseensa. Luotsin ohje: Luotsi huolehtii, että treeni on jokaiselle sopiva. Hän tukee ja kannustaa fyysisesti heikompia. Tarvikkeet: Kaikilla liikuntavarusteet ja harjoitukseen tarvittavat tarvikkeet. Liitteet: Good morning my body! Lihaskuntoharjoitteita

5 Good morning my body! Jo muutama jumppaliike aamulla auttaa mukavaan heräämiseen uuteen päivään. Toista liikkeitä muutamia kertoja rauhallisesti nautiskellen keskittyen omaan hyvään oloosi. 1. Herättyäsi juo muutama lasillinen vettä tai tuoremehua. 2. Häränselkä. Konttausasento, selkä ja olkapäät kannatettuina keskiasentoon. Puske kämmeniä lattiaa vasten ja työnnä rintarankaa pyöreäksi lapaluiden välistä ylös kohti kattoa, kuin levittäisit lapaluita irti toisistaan! Avainsana: PUSKE! 3. Kissannotko. Konttausasento, leveähkö käsien asento. Lähde painamaan rintaa kohti lattiaa, käsiä koukistamalla. Yritä kurottaa niin pitkälle, että rinta koskettaa lattiaa aivan käsien välissä. Ojentaudu konttausasentoon. Avainsana: Miauuuu! 4. Leijonanharja. Istu haarakoukkuistunnassa. Vie kädet pään päälle ja pudota kyynärpäät eteen. Lähde pyöristämää niskaa ja selkää, vartalo painuu polvien väliin. Venytys tuntuu koko selässä ja niskassa. Kädet lepäävät yllä, ethän kisko niillä päätä. Rauhallisesti edeten, ei joustoja. Avainsana: Alemmas, alemmas, alemmas! 5. Joutsenenkaula. Istu risti-istuntaan. Tarkista, että selkäsi on suora. Paina kämmenet sivulla kohti lattiaa, kallista päätä vasemmalle, ja kierrä leukaa hieman oikealle ylös. Katsot yläviistoon ja venytys tuntuu oikealla kaulan sivu-etuosassa, sekä hartian päällä. Etsi asento huolella, sitä ei ole aivan helppo löytää. Asento on oikein, mikäli niskassa ei ole yhtään poimua. Avainsana: Hengitä! Lopuksi voit tehdä vielä muutaman lihaskuntotoiston: vatsa, selkä ja punnerrukset kpl jokaista kahdella toistolla on jo tuloksia tuottavaa! Aamujumpan avulla päiväsi alkaa paremmin ja jaksat puskea läpi haasteiden hymy korvissa.

6 Lihaskuntoharjoitteita 1. Vatsalihasrutistus polvien avauksella Alkuasento: Koukkuselinmakuu kädet vartalon jatkona (muista hymyillä :) Liike: Paina lanneselkä napakasti lattiaan, irrota pää ja hartiat lattiasta, rutista vatsalihaksilla, tuo suorat kädet katon kautta ja kurkota ne sivulle avautuvien polvien väliin. Palaa alkuasentoon. Toistot: 20, tauko, Tähtinosto - selkäliike Alkuasento: Päinmakuu, kädet ja jalat tähtiasennossa Liike: Nosta kaikki raajat yhtä aikaa ylös, palaa alkuasentoon. Tee liike sitkeästi, vältä nykäystä nostossa ja passiivista tipautusta laskussa. Helpompi versio: Nosta vastakkaiset raajat. Toistot: 20, tauko, 20 Jos niskassa tuntuu epämiellyttävältä, noston voi tehdä kädet ristissä takapuolen päällä. Kurkota tällöin käsillä kohti jalkoja, niin yläselkä aktivoituu myös. 3. Punnerrus - ylävartaloliike Alkuasento: Etunoja polvet leveällä ja lantio alhaalla(kevennetyn punnerruksen paras alkuasento) Liike: Päästä kyynärpäät koukistumaan sivuille, lapaluut liikkuvat toisiaan kohti ja rintakehä laskeutuu lattiaa kohti. Toistot: 10, 10, 10, 10 (tai 20,20 tai 40).

7 4. Kylkilankku ja kyynärpäätikkaus - kylki(hartia)liike Alkuasento: Kyynärnoja kylkimakuulla, tukikäden hartia vahvana ja ryhdikkäänä, päällimmäinen käsi niskan takana kyynärpää kohti kattoa, lantio suorassa linjassa vartalon kanssa, alempi polvi koukussa. Liike: Nosta lantio ylös ja jätä se ylös. Tikkaa yläkäden kyynärpää alemman kämmenen viereen ja palauta ylös & avaa rintakehä kunnolla. Toistot: 10, vaihda puoli, 10, vaihda, 10, vaihda, Vankilakyykky - alaraajaliike Alkuasento: Pystyasento, jalat lantion leveydellä, kädet niskan takana Liike: Koukista polvia ja kyykää alas, pidä paino koko jalkaterillä (Huom! Mieluummin enemmän kantapäillä kuin päkiöillä), ojenna polvet ja palaa takaisin ylös. Toistot: 40. Copy:

8 Aktiviteetti: Fyysinen treeni Taso 4: Harjoitan kuntoani säännöllisesti Tavoite: Tarpoja harjoittaa säännöllisesti fyysistä kuntoaan oman henkilökohtaisen harjoitusohjelman avulla. Vartionjohtajan ohje: Tarpoja ymmärtää liikunnan merkityksen omaan kehitykseensä ja haluaa tehdä sitä. Käykää ensin kokouksessa keskustellen läpi seuraavia asioita tarpojien liikuntatottumuksista. Kuinka usein he sitä tekevät, millä tavoin ja miksi. Jokainen kertoo parhaimman liikuntakokemuksensa ja kamalimman luonnollisesti myös. Mitä ne opettivat omasta kehosta? Keskustelkaa myös liikaliikunnan haittapuolista. Palautuminen on yhtä tärkeää kuin itse liikunta. Mitä liikuntamahdollisuuksia Turussa on? Mikä on useimmiten liikkumisen este? Mikä saa liikkeelle. Sen jälkeen voitte kokeilla erilaisia liikunta-/jumppamuotoja kololla tai puistossa. Tason 3 kohdassa Liitteet löytyy muutama esimerkki. Toinen hyvä keino lisätä tarpojien liikkumista on se, että jonakin kokouksena sovitaan, että kaikki tulevat kokoukseen pyörällä tai kävellen. Voitte myös pitää kokouksen silmälläpitäen tulevaa vaellusta. Tällöin treeni vaatii jalkojen vahvistamista sekä kestävyyttä. Mikäli haluatte ottaa tavoitteeksi osallistumisen esim. julkiseen juoksutapahtumaan, ovat joka vuosi järjestettävät Naisten kymppi tai Paavo Nurmi-juoksut hyvä vaihtoehto. Helsingissä järjestetään vuosittain Helsinki Midnight Run, joka on siis 1okm juoksu (naamiaisvaatteet sallittu!), joka juostaan keskiyössä Helsingin kaduilla. Hyvä osoitus siitä, että juoksu on hauskaa! Luotsin ohje: Luotsi huolehtii, että treeni on jokaiselle sopiva. Hän tukee ja kannustaa fyysisesti heikompia. Tarvikkeet: Kaikilla liikuntavarusteet sekä harjoitukseen tarvittavat tarvikkeet. Liitteet: Good morning my body! (Löytyy Tason 3 kohdalta) Lihaskuntoharjoitteita (Löytyy Tason 3 kohdalta)

9 Aktiviteetti: Heikot jäät Taso 1: Tiedän heikkojen jäiden tuntomerkit Tavoite: Tarpoja oppii, mitkä ovat jäällä heikoimmat paikat. Hän tuntee luonnonvoimien mahdin ja kunnioittaa luontoa. Hän tunnistaa omaa turvallisuuttaan uhkaavia tekijöitä ja osaa välttää vaaratilanteita. Vartionjohtajan ohje: Tutustutaan asiaan esimerkiksi muistipelin avulla. Hyvä keino on myös jakaa jokaiselle paperia ja kynän ja sitten jokainen piirtää kuvaan järven, johon täydennetään piirtämällä vaarakohdat. Vartionjohtaja kyselee vartiolaisilta vaarapaikkoja ja sitä mukaa kun oikeita vastauksia tulee, täydennetään ne omaan kuvaan. Johtaja voi piirtää seinällä olevalle kartongille mallikuvan. Liitteenä opetusmoniste ja oikein/väärin kyselymoniste. (löytyvät myös kolon koneen Tarpojaohjelma-kansiosta!) Ks. Reppu, s Tarvikkeet: Ulkoiluvarusteet; tietoa, kuvia tai video heikoista jäistä, paperia, kyniä. Oikein/väärin monisteen oikeat vastaukset: 1. Oikein. 5cm kantaa yhden ihmisen, joukolla liikuttaessa on jään paksuuden oltava 10cm. Jäällä ei saa liikkua yksin! 2. Oikein. Vesien virtauskohdissa jää ei kerkeä jäätyä yhtä nopeasti ja kestäväksi kuin aavoilla kohdilla. 3. Väärin. Lumi tuo jäähän ilmaa, joka tekee jäästä höttöä. Kirkas jää on paljon kestävämpää. 4. Väärin. 5. Väärin. 6. Oikein. 7. Oikein. 8. Väärin. 9. Oikein, auringon haurastama kevätjää saattaa pettää jopa 30cm paksuisena! Jään vahvuus voi yleensäkin vaihdella eri paikoissa lyhelläkin matkalla riippuen esim. virtauksista ja pohjan laadusta. 10. Väärin. 11. Väärin. 12. Oikein. 13. Oikein. Liitteet: Heikkoja jäätä? Heikoilla jäillä

10 Heikkoa jäätä? Merkitse O (oikein) tai V (väärin) tietämyksesi mukaan! 1. Syysjää on kestävää, vähintään 5cm kirkasta jäätä kantaa ihmisen, 20cm kantaa auton. O V 2. Viemärien laskupaikat ja jokien lähtö- suualueet ovat heikkoja kohtia. O V 3. Lumisade jäätymisen yhteydessä kovettaa jäätä. O V 4. Siltojen alla jää on kestävää. O V 5. Kun jää kestää ja kantaa kerran, sen kestävyys säilyy koko talven. O V 6. Kirkas, läpinäkyvä jää on kestävämpää kuin valkoinen, läpinäkymätön jää. O V 7. Kaislikoissa ja vedenpäällisten kivien ympäristössä jää on heikkoa. O V 8. Jos vesistö on vielä illalla sula, mutta yön kovan pakkasen jälkeen umpi jäässä, se kantaa henkilön. O V 9. Kevätjään vahvuus vaihtelee pienelläkin alueella. O V senttimetriäkään paksu valkoinen, läpinäkymätön jää ei välttämättä ole riittävän paksu kantamaan henkilöä. O V 11. Kapeat salmet ovat jään kannalta kestäviä kohtia. O V 12. Jään paksuus ei aina ole luotettava kantavuuden ja kestävyyden mittari. O V 13. Tuulella jäätynyt jää on heikompaa kuin tyynellä säällä jäätynyt. O V

11 HEIKOILLA JÄILLÄ Jäälle ei pidä mennä, kun o näkyvyys on huono o pimeällä tai lumipyryllä o on syytä epäillä jään olevan heikkoa o syksyllä, kun järven tai meren selällä näkyy vielä avovettä o keväällä, kun jää on alkanut sulaa rannasta o kovalla pakkasella Heikosta jäästä voi kertoa o lähistöllä, muutaman kymmenenkin metrin päässä olevat avoveden laikut o keltainen ja musta jää o vettä jäällä, jalanjäljet tummia ja vetisiä Jää on heikkoa o virtapaikoissa o jokisuissa o kapeissa salmissa o laivaväylien läheisyydessä o viemärien suulla o niemien kärjissä o näkyvän luodon tai kiven lähellä o sillan alla o laiturin alla tai lähellä o jyrkän kalliorannan lähellä kapeassa salmessa tai joessa o näkyvän halkeaman eli railon lähellä

12 Aktiviteetti: Heikot jäät Taso 2: Osaan pelastaa jäihin pudonneen Tavoite: Tarpoja tietää, miten jäistä pelastetaan ja osaa auttaa jäistä pelastettua rannalla. Hän oppii kunnioittamaan luontoa ja sen mahtia. Vartionjohtajan ohje: Leikkikää, että yksi vartiolaisista (tai vartionjohtaja) on pudonnut jäihin muutaman metrin päästä muista. Muiden on pystyttävä rauhallisina ja säilytettävä malttinsa. Yksi lähestyy vahvan jään suunnasta konttaamalla ja heikon jään lähestyessä ryömimällä. Hän auttaa pudonneen takaisin jäälle vetämällä hänet puukepin, narun tai vaikka takin avulla pois avannosta. Voitte järjestää pelastusketjun, tai ainakin turvata lähintä pelastajaa turvaköysin. Pelastuksen jälkeen pudonnutta on lämmiteltävä varovasti. Mitä voin itse tehdä, jos olen tippunut jäiden läpi? Kaikkein tärkeintä on säilyttää malttinsa ja hengitysrytminsä. Huuda heti apua ja puhalla pilliisi. Riko heikkoa edeltäsi niin kauan kuin se särkyy. Kohota itsesi uimapotkuilla vaaka-asentoon ja ponnista itsesi jääpäälle naskaleiden avulla. Kieri, ryömi ja konttaa, kunnes olet varmasti kestävällä jäällä. Muista pysyä liikkeessä! Hakeudu nopeasti lämpimään. Jos et pääse ylös, pidä kiinni jään reunasta, pysy liikkumattomana lämpöhukan pienentämiseksi ja huuda apua! Ks. Reppu, s Tarvikkeet: Naskalit, kaulaliina/heittoköysi tms.

13 Aktiviteetti: Heikot jäät Taso 3: Harjoittelemme jäistä pelastamista Tavoite: Tarpoja harjoittelee jäihin tippuneen ihmisen pelastamista konkreettisesti ja tietää, miten kylmässä vedessä ollutta ihmistä tulee kohdella. Vartionjohtajan ohje: Pelastettava voi olla avantouimari tai aikuinen märkäpuvussa. Turussa toimii kaksi avantouintiseuraa: Saronniemen Saukot ry. ja Turun Avantouimarit ry. Vartionjohtaja tai luotsi ottaa yhteyttä seuraan ja kysyy vapaaehtoisen harjoituspelastettavan mahdollisuutta. Pelastusharjoitus tapahtuisi luontevimmin yhdistyksen kotirannoilla, jotka ovat Ispoisten uimaranta (Turun Avantouimarit) ja Saukkorannassa (Saaronniemen Saukot). Yhteystiedot: Turun Avantouimarit: Sirkka Perho (puheenjohtaja) , Saaronniemen Saukot: Kari Nevala Pelastusohjeet sekä opetusmonisteet löytyvät tämän aktiviteetin tasojen 1 ja 2 kohdalta. Ks. Reppu, s Luotsin ohje: Luotsi auttaa vartionjohtajaa puitteiden järjestelyssä. Hän huolehtii vartionjohtajan kanssa harjoittelun turvallisuudesta. Tarvikkeet: Pelastusköysi, naskalit, lämmintä vaatetta, tunnustelukeppi yms. Liitteet: Heikkoa jäätä? (Löytyy Tason 1 kohdalta) Heikoilla jäillä (Löytyy Tason 1 kohdalta)

14 Aktiviteetti: Riista- ja kalaruoat Taso 1: Maistamme riistaruokaa Tavoite: Tarpoja opettelee tuntemaan Suomen yleisimmät riistaeläimet ja maistaa riistaruokaa. Vartionjohtajan ohje: Suomen yleisimmät riistaeläimet ovat sorsat, hanhet, kyyhky, varis, metso, riekko, kiiruna, teeri, pyy, peltopyy, fasaani, metsäjänis, rusakko, villikani, kettu, supikoira, minkki, näätä, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, karhu, susi, ahma, ilves, hirvi, kauris, peurat, majava, orava, villisika, lehtokurppa ja hylje. Käykää kokouksessa läpi edellä mainitut riistaeläimet kuvien kanssa. Tarpojien on myös hyvä tietää jotain metsästyksen perusteita ja niitä onkin lueteltu liitteessä olevassa monisteessa. Perinteistä suomalaista riistaruokaa on poronkäristys. Kolon keittiö on sen valmistamiseen hieman liian pieni, joten voitte varata seurakunnan keittiön. Poronkäristys 750 g poronkäristys lihaa 100 g voita suolaa, mustapippuria 3 dl vettä 1 sipuli Ota lihapussi sulamaan noin tuntia ennen laittamista. Kuumenna paistinpannu kuumaksi. Lisää ruskistuneeseen voihin lihat pikkuerissä, lisää sipulisilppua. Paistele vähän aikaa ja lisää vesi ja mausteita. Laita kansi päälle ja anna hautua 1½ - 2 tuntia. Tee lisäksi perunamuusia. Karpalo tai puolukka sopii seuraan ohje pussissa, sipuli lisätty, koska mielestäni käristys vaatii sipulin. Pussi käristyslihaa maksoi 10.99, halvalla saa hyvää! Valmistan mieluummin sulaneesta lihasta toisin kun pussissa kehoitetaan. Tiedoksi kyselijöille ja muillekin liha on valmiiksi siivutettu, ei muuta kun heittää pannulle! (Lähde: kotikokki.net) Tarvikkeet: Aterian valmistukseen tarvittavat aineet. Liitteet: Metsästys

15 Metsästys - Suomessa metsästys on melko yleinen harrastus: lajin harrastajaa, joista 5% on naisia. - Metsästys on luonnonvaraisten eläinten eli riistan pyydystämistä ja niiden ruhojen hyödyntämistä. - Ruhoa hyödynnetään eri tavoin: Suomen luontoon kuulumattomat minkki ja supikoira käytetään usein turkiseläimiksi. Ne kantavat usein vesikauhua, joten metsästys on tärkeää. - Monia eläimiä, kuten hirviä ja sorsia, saa metsästää vain niiden saalistukseen katsotulla ajanjaksolla, muutoin ne ovat rauhoitettuja. Hirven metsästysaika alkaa syyskuun viimeisenä sunnuntaina ja jatkuu vuoden loppuun. Sorsien ja muiden pyynti alkaa 20. elokuuta ja päättyy vuoden lopussa. - Metsästys omaan tarkoitukseen on ekologista, sillä se on lähiruokaa. - Suomessa metsästys on tarkoin säädeltyä. - Eräiden lajien metsästyksen lopettaminen (esim. hirven) toisi paljon liikenneuhkia ja metsätuhot lisääntyisivät huomattavasti. Metsistä täytyy pitää huolta, sillä nehän ovat Suomen vihreää kultaa myös taloudellisessa merkityksessä. - Metsästysrikoksia tapahtuu myös Suomessa: salakaatoa ja kiellettyjen ansojen käyttöä. - Yleisesti metsästys on kohtuullisena hyväksi luonnolle ja ihmiselle. Vire

16 Aktiviteetti: Riista- ja kalaruoat Taso 2: Maistamme perinteistä suomalaista kalaruokaa Tavoite: Vartio tutustuu kalojen ulkonäköön ja kalastukseen. Tarpoja osaa fileoida ja valmistaa tavallisimpia suomalaisia ruokakaloja. Vartionjohtajan ohje: Opetelkaa Suomen yleisimmät ruokakalat. Ne ovat ahven, hauki, kuha, lahna, lohi, muikku, siika ja silakka. Valmistakaa jostakin edellä mainitusta kalalajista ruokaa. Tässä aktiviteetissa esitellään uunilohen resepti ja siihen liittyvän taidon, fileoinnin, ohjeet. Ks. Reppu, s Uunilohi ½ perattu ja fileoitu lohi 1 sitruuna merisuolaa hyppysellinen sitruunapippuria 1 prk smetanaa 2 dl ruokakermaa 1 tl sokeria sinappia chili explosion maustesekoitusta nippu tuoretta tilliä Voitele pitkänomainen uunivuoka. Jos kalassa on ruotoja, nypi ne pois ja nosta lohifile vuokaan nahka alaspäin. Purista pintaan hieman sitruunamehua ja mausta hyppysellisellä merisuolaa ja pippurilla. Sekoita kulhossa smetana ja ruokakerma ja ja mausta se n.5 cm pätkällä sinappia, hieman sitruunamehua, sokerilla, suolalla, chilisekoituksella ja pippurilla. Kaada seos kalan päälle tasaisesti. Ripottele pinnalle reilusti tillisilppua ja paista 200 asteessa noin min. Kun kala on valmis voit koristella sen vielä sitruunaviipaleilla ja tuoreella tillillä. Kalan fileointi 1. Fileinä käytettävää kalaa ei tarvitse suomustaa. Huuhdo ja kuivaa kala. Poista kidukset keittiösaksilla. Avaa vatsa, poista sisälmykset ja selkärankaan kiinnittyneet, maksoittuneelta vereltä näyttävät munuaiset. Pyyhi kalan vatsa talouspaperilla. Huuhdo kala lopuksi kylmällä vedellä ja kuivaa. 2. Tee terävällä, pitkäteräisellä fileerausveitsellä viilto kalan niskaan ja kuljeta veistä selkärankaa pitkin pyrstöön päin. Irrota molemmat fileet selkäruodosta. 3. Poista fileistä kylkiruodot ja nypi muut ruodot pihdeillä. 4. Ota tukeva ote pyrstöstä kalapiikillä ja viillä filee nahasta. Liitteet: Kalastus

17 KALASTUS - Kalastus on yksi vanhimmista elinkeinoista. - Suomen yleisimmät ruokakalat ovat ahven, hauki, kuha, lahna, lohi, muikku, siika ja silakka. - Kalastus jaetaan teollisuustuotantoon, kalankasvatukseen, vedenalaiseen kalastukseen, kalaöljyn tuotantoon sekä harrastus- ja urheilukalastukseen. Myös joki-, järvi- ja merikalastuksessa on omat erikoisominaisuutensa. - Maailman johtavat kalastusmaat ovat Kiina, Yhdysvallat, Japani ja Norja. - Suomen kansalliskala ahven on onkikaloista tärkein. - Kalastuslupia tulee maksaa valtiolle ja/tai kalaveden omistajalle. Niillä rahoitetaan mm. kalatutkimusta, kalavesien hoitoa ja kalaistutuksia. Mökkionkijan ja pilkkijän ei tarvitse olla huolissaan maksuista, sillä sitä suoritetaan vain erikoistekniikoista, kuten viehekalastuksesta ja verkkopyynnistä. - Erilaisia kalastustyylejä ovat mm. onkiminen, pilkkiminen, virvelöinti, vetouistelu, perhokalastus ja katiskan tai verkon käyttö. - Suomen maineikkaita ja hyviä kalavesiä/-jokia ovat mm. Tenojoki ja Könkämäeno Lapissa! - Suomessa on noin 2400 rekisteröitynyttä ammattikalastajaa, jotka pyytävät vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa kalaa. - Itämeren kalastus on merikalastusta ja tärkeimpiä saaliskaloja ovat silakka ja vähemmässä määrin lohi. Kalastus ja kalateollisuus on taloudellisesti merkittävää. - Kalakantoja vähentävät sekä kalastus että kalojen luonnollinen kuolema, jonka syynä ovat muun muassa ravinnon puute, toisten kalojen ravinnoksi joutuminen ja sairaudet. - Kalanviljely eli kalankasvatus on vesiviljelyn tärkein muoto. Se tapahtuu altaissa tai meressä olevissa verkkokasseissa. Kalat (Itämeressä mm. kirjolohi, taimen, nieriä, siika, kuha ja sampi) käytetään useimmiten ruuaksi tai luonnonvesiin istutettaviksi. Joskus niissä kasvatetaan myös akvaariokaloja. - Kalastus on hauska harrastus, jonka voi aloittaa minkä ikäisenä ja missä elämäntilanteessa tahansa! u

18 Aktiviteetti: Ruoan kuivaus Taso 1: Kuivaamme ruokaa Tavoite: Vartio tutustuu ruoan kuivaukseen ja suunnittelee sellaiset vaellusruoat, joissa voidaan käyttää valmiiksi kuivattuja raaka-aineita. Tarpoja oppii, ettei kaikkea ruokaa tarvitse ostaa valmiina kaupasta. Vartionjohtajan ohje: Muista varmistaa tarpojien ruokavaliot etukäteen. Ruoan kuivatus sopii hyvin KITT:n aiheeksi. Kuivaaminen on pitkä prosessi ja joidenkin ruokien kuivaaminen saattaa kestää jopa 14 tuntia uunissa. Sen vuoksi voitte halutessanne yhdistää kuivausoperaation esim. Makuupussililjaan (24h makuupussissa)! Helpommalla pääsette jos lainaatte Partiopiiriltä ruokien hyötykuivuria, jota ei tarvitse vahtia koko ajan. Luotsin ohje: Auttaa suunnittelussa. Tarvikkeet: Uuni tai hyötykuivuri sekä kuivattavat ainekset. Liitteet: Ruoan kuivaus

19 Ruoan kuivaus Ruokien kuivaaminen on ikivanha säilytystapa. Sen avulla maut, värit ja aromit säilyvät hyvin. Ruokien kuivaamisessa ideana on poistaa vesi, jolloin tuotteet kevenevät. Periaatteessa täydellisesti onnistunut kuivattu tuote palaa ennalleen kun siihen lisätään vettä. Ruokaa voi kuivata vaikkapa kotiuunissa, mutta helpoiten se tapahtuu hyötykuivurilla. Partiopiirin hyötykuivuria saa varata lainakäyttöön. Kuivattavien ruoka-aineiden tulee aina olla mahdollisimman tuoreita ja vähärasvaisia. Ruoat levitellään ohuena ja tasaisena kerroksena ritilöille kuivumaan. Lihaa, katkarapuja ja broileria kuivattaessa on hyvä käyttää leivinpaperia ritilän päällä. Muutenkin leivinpaperi suojaa ritilöitä likaantumasta. Kuivattaa voi monenlaisia aineita. Kokeilunhalusimmat ovat kuivanneet jopa lehtipihviä tai homejuustoa! Kuivattuja ruoka-aineita kannattaa säilyttää viileässä ja kuivassa valolta suojattuna. Vähärasvaiset tuotteet, kuten kasvikset, säilyvät hyvinkin pitkään kuivattuina, jos ne säilytään riittävän kuivissa olosuhteissa. Rasvaisemmat ruoka-aineet, kuten jauheliha, säilyy oikein säilytettynä n. muutamista viikoista kuukauteen. Kuivatut ruoka-aineet käytetään vaelluksella turvotettuina vedellä. Mukaan rinkkaan kannattaa siis ottaa ns. turvotuspurkki, joka on leveäsuinen ja tiiviskorkkinen muovipurnukka. Kun kuivatut ruoat laittaa purkkiin ja peittää ne runsaalla vedellä, syntyy parissa tunnissa ruoanlaittoon sopivaa pehmentynyttä raaka-ainetta, jota voi käyttää normaaliin tapaan esimerkiksi vaikka pata- ja kastikeruoissa. Muutamia esimerkkejä ruoka-aineiden kuivaamisesta: Jauheliha Valitse vähärasvaista tuoretta paistijauhelihaa. Paista liha pannulla ilman rasvaa pieniksi murusiksi. Levitä paistettu jauheliha ritilöille leivinpaperin päälle. Anna kuivua n h, kunnes jauheliha on tummaa, kuivaa murua, jonka sisäosatkin ovat kuivuneet. Pakkaa kuivattu jauheliha valmiisiin annospusseihin. Säilytä kuivassa ja viileässä. Naudanliha Suikaloi naudanliha ohuiksi siivuiksi ja paista pannulla ilman rasvaa kypsäksi. Levitä ritilöille leivinpaperin päälle ja anna kuivua vähintään 10 h, kunnes liha on sisältäkin kuivaa. Pakkaa annospusseihin. Säilytä kuivassa ja viileässä. Broileri Valitse mahdollisimman tuoretta broilerisuikaletta, joka saa olla myös marinoitua. Paista pannulla ilman ylimääräistä rasvaa. Kuivata vähintään 10 h ritilöillä leivinpaperin päällä, kunnes liha näyttää sisäosistaankin kuivalta. Pakkaa annospusseihin. Säilytä kuivassa ja viileässä.

20 Vihannekset Pakastevihannekset voi levittää suoraan ritilälle leivinpaperin päälle. Kuivausaika vaihtelee vihannesten koon mukaan, mutta n. 8 h voisi kuvitella riittävän. Kuiva vihannes on kova, pienentynyt, eikä tunnu nahkealta. (jotkut vihanneslaadut jäävät aina nahkeiksi, ja se on normaalia) Pakkaa annospusseihin. Säilytä kuivassa paikassa. Katkaravut Katkaravut kannattaa huuhdella kylmällä vedellä niin, että ne sulavat ja kuivata alustavasti talouspaperin päällä hetken aikaa niin, että ne valuvat ylimääräisen pintaveden pois. Levitä katkaravut ritilälle leivinpaperin päälle ja kuivata ainakin 8 h, kunnes tuntuvat kovilta ja kuivilta myös sisäosistaan. Pakkaa annospusseihin vartioittain ja säilytä kuivassa ja viileässä. Tomaattipyree Levitä pienten tomaattipyrepurkkien sisältö ritilöille leivinpaperin päälle. Kuivumisaika on arvoitus, mutta kokeile aluksi vaikkapa 6 h. Kuiva pyree on nahkamainen ja taipuisa. Pakkaa läpyskät annospusseihin taivuteltuina. Säilytä kuivassa paikassa. Perunat Siivuta perunat ohuiksi siivuiksi ja huuhtele ylimääräinen tärkkelys kylmällä vedellä. Keitä suolalla maustetussa vedessä n. 10 minuuttia. Nostele reikäkauhalla pois, kuivaa hieman ja levitä ritilöille kuivumaan. Anna kuivua n. 10 tuntia, kunnes perunat ovat perunalastujen näköisiä kaarevia kuivia läpysköjä. Kääntele kuivumisen aikana, jos tuntuu, ettei kuivu tasaisesti. (Lähde: Partio-Puhurien Retki- ja leiriruokia vinkkikirjastosta: _ja_leiritaitoja:ruoan_kuivaaminen)

21 Aktiviteetti: Sään ennustaminen Taso 1: Tutustumme säähän liittyviin sanontoihin Tavoite: Vartio etsii kirjastosta tai kyselee eri ihmisiltä erilaisia sanontoja ja aforismeja säähän liittyen. Vartio miettii, onko löydetyissä sanonnoissa jotain perää. Vartionjohtajan ohje: Tämä aktiviteetti toimii hyvin paussina kokouksessa, jossa aiheena on ollut jokin vaativammista tämän aktiviteetin tasoista. Kirjastossa käynnin yhteydessä voidaan haastatella ihmisiä. Etsikää myös netistä sanontoja, liitteestä löytyvien sanontojen lähteet ovat (kaikki hakusanalla säähän liittyviä sanontoja : (Yle Elävä Arkisto, video) - (Jyväskylän Palokan koulun sivu) Osa sanonnoista liittyy asioihin, jotka ovat yhteydessä johonkin luonnonilmiöön. Tarvikkeet: Mahdollisesti muistiinpanovälineet. Liitteet: Sääsanontoja

22 Sääsanontoja - Pihlaja ei kanna kahta taakkaa (jos pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi) - Minkä helmi helpottaa, sen maalis maksattaa (jos helmikuussa tulee leutoja kelejä, niin maaliskuussa tulee kovia pakkasia) - Kun kuulet kurjen äänen, älä mene lammen jäälle. (jää on silloin jo niin heikkoa, ettei kestä kävellä) - Simo siltoja tekee, Martti aisoilla ajelee (Simon päivä tuo jääkelit ja Martin päivänä jään pitäisi kantaa) - Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko (jos on iltarusko, niin seuraava päivä on kaunis, ja jos on aamurusko, niin tulee huono sää) - Jos talitintit tulevat ikkunalaudalle kurkistelemaan niin tulee pakkassää. - Jos nurkat paukkuu, niin sää lauhtuu. (Puutalo natisee lämpötilojen vaihtelusta.) - Lehmät tietää milloin tulee ukkonen. - Jos on talvella poutia, niin ensi kesänä heinänteon aikaan on myös poutaa. - Sateeks päivä sierii - Pouviks kuu kehii (kuussa kehä ympärillä, tulossa poutaa) - Iän ilimat ilikeimmät (jos tuulee idästä, niin sitä jatkuu pitkään ja on yleensä huonoja kelejä) - Lännen tuulet lämpimät - Pohjosesta polosen tuulet (tulossa huonoa elämää kun tuulee pohjoisesta) - Etelästä elämän tuulet (kun etelästä tuulee, tulossa on parempaa elämää) - Kuikka kun hihkaisee ensimmäisen kerran, niin kolmen päivän päästä se hihkaisee selällä (eli järvi on sula) - Heikin päivänä katkee talven selkä (talvi on puolivälissä). - Jos pääskyt lentävät matalalla, tulee sade. - Jos aamulla on kostea nurmikko, tulee kaunis sää. - Sää on kuin koiranilmaa. (huonoa) - Tyyntä myrskyn edellä. - Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa. - Jos ei pauku Paavalina (25.1), ei tule kunnon kesää. - Eteenpäin se on sekin, sanoi mummu kun lumessa kaatui! - Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.7 - Kevättä kynttelistä (kevät alkaa kynttilän päivänä 2.2) - Jos laskiaisena on poutasää, niin kesällä tulee marjoja. - Varis huutaa iltasella huomiseksi hyvää säätä. - Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä. - Tapanina päivä kukonaskelen pitempi. - Loppiaisena on satanut puolet talven lumesta.

23 Aktiviteetti: Sään ennustaminen Taso 2: Seuraamme viikon ajan sääennustuksia Tavoite: Kukin tarpoja pitää viikon ajan kirjaa sääennustuksista. He oppivat ilmanpaineen, tuulten ja lämpötilojen merkityksen säähän. verrataan tuloksia ja yritetään löytää eri sääolojen välille syy - seuraus-suhteita. Vartionjohtajan ohje: Anna vartiolaisille erilaisia tehtäviä edellisessä kokoontumisessa: yhden tehtävänä voi olla seurata säätiedotuksia televisiosta, toinen leikkaa lehdestä sääkartat, kolmas mittaa päivittäisen lämpötilan ja ilmanpaineen mikäli mahdollista ja niin edelleen. Toki samaa tehtävää voi tehdä myös kaksi henkeä. Varsinaisessa sääaiheisessa kokouksessa yritetään visualisoida näitä tietoja piirtämällä niistä esimerkiksi seinätaulu. Liitteenä säähän liittyvä opetusmoniste, jota vartionjohtaja voi käyttää myös omien pohjatietojensa kartuttamisessa. Ks. Reppu, s Kirjastosta apua löytyy: Sää Luonto tutuksi! Storm Dunlop, 2006 Sää, Seija Paasonen 2001 (parempi, selkeämmät kuvat ja selitykset) Tarvikkeet: Muistiinpanvälineet Liitteet: Huomenna pakkanen kiristyy

24 Huomenna pakkanen kiristyy Sää vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen. Mitä jos huomenna pakkanen kiristyykin, enkä voikaan lähteä ulos ystävieni kanssa? Mitä jos ilmat eivät ole suotuisia pelloilleni? Muun muassa näiden syiden vuoksi sään ennustaminen on ollut ihmiselle elintärkeää aikojen alusta asti. Tullakseen toimeen, on täytynyt arvioida, tehdä havaintoja ja muistiinpanoja. Nykyisin säätä seurataan mm. luotausten ja satelliittien avulla. Ennustukset ovat tarkkoja ja paikkakohtaisia. Silti, kuten kaikki muukin tulevaisuudessa, sääkin voi olla arvaamaton. Määritelmä kuuluu: Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.. Kuulostaa aika tieteelliseltä. Kaasukehähän tarkoittaa ilmakehää. Ilmakehässä tapahtuvien muutosten myötä me havaitsemme tilan täällä maankamaralla säänä. Ensimmäinen asia, joka useimmille tulee mieleen säästä, on lämpötila. Kokemamme lämpö on suoraa auringon suomaa lämpösäteilyä sekä erilaisten muutosprosessien kautta kulkenutta auringon lämpöä (mm. ilmavirrat). Kun aurinko on talvisin kauempana, ilma paikassa jäähtyy. Ilmanpaineella kuvataan tavallaan sitä, kuinka suurella voimalla yllä oleva ilmakehä kehoamme rasittaa. Sen virallinen yksikkö on hehtopascal, hpa, mutta yleisesti käytetään myös millibaareja, mbar. Ilmanpaine on siis ilmakehän paino pinta-ala yksikköä kohden. Ylempänä ilmakehässä on ohuempaa ja kevyempää. Ilmanpaineeseen vaikuttaa myös lämpötila. Kun esimerkiksi kesäpäivän kuluessa ilma lämpenee, yläpuolellamme oleva ilmapatsas laajenee ja kevenee. Matalapaineessa ilmanpaine on kevyempi kuin ympäröivässä ilmamassassa. Siihen liittyy usein sateita, huonoa säätä, voimakkaita tuulia ja ukkosiakin. Korkeapaine taas tarkoittaa muuta ilmamassaa korkeampaa ilmanpainetta. Se tuo mukanaan aurinkoisia kelejä ja heikkoa tuulta. Tuuli on ilman liikettä. Se syntyy lämpötila- ja ilmanpaine-eroista. Mitä suurempi ilmanpaine-ero kahden paikan välillä on, sitä kovempi tuuli. Ilma pyrkii aina virtaamaan korkeammasta paineesta matalampaan paineeseen, jotta vallitseva ero tasoittuisi. Lämmin rintama liikkuu kohti koillista, kuuluttaa Pekka Pouta säätiedotuksessa. Ilmamassat ovat erilaisia. Ne voivat olla kylmiä tai lämpimiä, riippuen siitä, missä ne ovat syntyneet. Ilmamassat nimittäin imevät itseensä paikalliset ominaisuudet alustastaan. Ilmarintamaksi kutsutaan ilmamassan rajapintaa. Suomen kannalta tärkein on polaaririntama, joka erottaa kylmän ja lämpimän ilmamassan toisistaan. (Kuvassa sininen kaari on kylmä, punainen lämmin ja violetti okluusiorintama, joka on kahden edellisen sekoitus ) Sade on kaiken kasvun edellytys. Säiden ollessa lämpimät, puhutaan vesisateesta. Kylminä ilmoina sade tulee lumena tai räntänä. Sateen muodostumiseksi tarvitaan pilvi. Ainoastaan kovalla pakkasella voi pieniä jääkiteitä leijailla kirkkaalta taivaalta. Pilvessä muodostuu jääkiteitä, sillä ilma pilvien korkeudella on pakkasen puolella. Kun jääkiteet laskeutuvat kohti lämpimämpää ilmakerrosta ja maanpintaa, ne muuttuvat vesipisaroiksi. Sateen voimakkuus (tihkusade, rajut ryöpyt yms.) riippuu pilven muodosta ja tyypistä. Muita säähän liittyviä ilmiöitä ovat mm. sumu, ukkonen, raesade, sateenkaari, revontulet, haloilmiö, aamurusko, pilvien sädekimput ja pilvien eri muodot. Ota rohkeasti selvää! Vire

25 Aktiviteetti: Sään ennustaminen Taso 3: Tarkkailemme pilviä Tavoite: Vartio tutustuu erilaisiin pilvimuodostelmiin ja käy ulkona tutkimassa sen hetkistä tilannetta. Pilvet ovat paras tapa arvioida sään muuttumista. Pilviä on olemassa noin 10 eri tyyppiä, jotka liittyvät erilaisiin säätiloihin. Vartionjohtajan ohje: Tutustukaa Taitokirjasta ja liitteestä erilaisiin pilviin. Tehkää kokouksessa pumpulista eri tyyppisiä pilviä, myös sadepilviä. Hyvällä mielikuvituksella pystytte keksimään, mitkä asiat vaikuttavat pilven muotoon. tehkää ainakin yksi jokaista pilvilajia. Käykää ulkona arvioimassa, mitä sen hetkiset pilvet ovat. Ks. Reppu, s Tarvikkeet: Taitokirja, pumpulia, vettä, paperia ja kynä. Liitteet: Pilvilinnoja

26 Pilvilinnoja Pilvet koostuvat aerosolista, joka sisältää kaasuja ja pienen pieniä pilvipisaroita. Alapilvet ovat maanpinnasta korkeuksilla 0-2km. Sumu (Stratos) on pilveä, jonka alapinta ulottuu maahan saakka. Usein korkeat rakennukset, puut ja mastot katoavat sumupilveen. Kumpukerrospilvi (Stratocumulus) ovat suurehkoja pehmeän näköisiä hattaroita, usein järjestäytyneinä pilvijonoiksi, rulliksi tai makkaroiksi, joissa on tummemmaan ja vaaleamman harmaita osia. Kumpupilvi (Cumulus) on yleinen pilvilaji, joka on tunnistettavissa keon muotoisita yksittäisistä pilvistään. Ne ovat nopeasti muuttuvia ja kehittyviä hattaroita. Aamupäivän ensimmäiset kumpupilvet ovat lyhytikäisiä epämääräisiä kokkareita. Myöhemmin päivällä tasapohjaisia kukkakaalimaisia kekoja. Kumpupilvet voivat kehittyä kuuropilviksi. Keskipilvet leijailevat 2-6km korkeudella. Verhopilvi (Altostratus) on juovikas ja kurttuinen, tasaisen harmaa pilvipeite. Hahtuvapilvi (Altocumulus) muodostuvat usein kerroksiksi ja lautoiksi. Ne ovat muodostuneet pienistä levyistä tai litteistä hattaroista, jotka ovat usein järjestäytyneet ryhmiksi, riveiksi tai valleiksi. Lammaspilvi on kansanomainen nimitys ohuelle hahtuvapilvelle. Yläpilvet muodostuvat 6-12km:n korkeudelle. Untuvapilvi (Cirrus) on pelkkiä ohuita kuituja, jotka muodostavat usein koukkuja, raitoja tai kalanruotoja. Pilvet ovat hentoja, varjottomia ja väriltään yleensä valkoisia.

27 Harsopilvi (Cirrostratus) on sileä ja osittain kuitumainen, valkeahko ja ohut pilviharso. Harsopilvissä nähdään yleensä erilaisia haloilmiöitä kuten renkaita ja kehiä kuun ja auringon ympärillä. Kaukana näkyvä harsopilvi antaa taivaalle harsomaisen värin. Palleropilvi (Cirrocumulus) on pienistä valkoisista hahtuvista tai palleroista muodostunut pilvimatto, jonka osaset ovat varjottomia ja usein ryhmiin tai jonoihin järjestäyneitä. Rastaan rinta tai makrillin kylki ovat kansanomaisia nimityksiä palleropilvien peittämälle taivaalle. Sadepilviä ovat laaja sadepilvi (Nimbostratus) ja kuuropilvi (Cumulonimbus).

28 Lähde: Wikipedia ja Ilmatieteenlaitos, sekä kirjalliset painokset Luonto tutuksi: Sää! (toim. Storm Dunlop)