Vesi biotalouden raaka-aineena Pohjois-Pohjanmaalla

Transkriptio

1 Vesi biotalouden raaka-aineena Pohjois-Pohjanmaalla SINISTÄ BIOTALOUTTA LUONTOPÄÄKAUPUNKIIN Timo Yrjänä Yksikön päällikkö vesistöyksikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

2

3 Sininen biotalous Kasvatetaan vesivarojen ja vesiekosysteemien tuotantopotentiaalia Lisätään vesi- ja kalavarojen sekä vesiviljelyn käyttöä ruuan, energian, ravinteiden ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen

4

5

6 Vesi Sininen biotalous Vedellä monta käyttömuotoa: Aineena hyvin konkreettista, ei paljon Juomavesi, Huuhteluun, Jäähdytykseen Vesivoima Kalantuotanto Virkistykseen ja vapaa-aikaan: välillinen, paljon lisäarvoa tuottava käyttömuoto: palvelut, harrastusvälineet, lomarakentaminen

7 Sinisen biotalouden esimerkkinä Kuusamo Kuusamossa paljon järviä ja rantaviivaa ( km?) Hyvät virkistyskäyttömahdollisuudet Maisema, veneily, kalastus Matkailu Kesämökit Kuusamossa Siniseen biotalouteen liittyy myös Kalanjalostus Kalastusvälineiden valmistus

8 Vesivoiman tuottaminen merkittävä uusiutuva luonnonvara Vesivoima: Vesivoima on merkittävä uusiutuva energian tuotantomuoto, sillä on lisäksi erityinen asema sähköntuotannossa säätöominaisuutensa vuoksi. Kemijoki ja Oulujoki aivan keskeisessä asemassa säätövoiman tuottamisessa Osuus sähköntuotannosta vaihtelee vuosittain % välillä riippuen vesitilanteesta Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin MW. Säätövoiman tarve lisääntyy Iijoella harkitaan vesivoimakapasiteetin lisäämistä PVO suunnittelee, YVA tehty, Natura-lausunto annettu. Iijoen vesistövisiotyö alkamassa Olemassa olevien laitosten käytön tehostamista tehty ja suunnitteilla PP:lla, uusia pienvesivoimahankkeita ei juuri pohjoisessa? Ekoenergia-status olisi mahdollisuus ei vielä Suomessa lyönyt läpi, bisnesmahdollisuuksia olisi

9 Rajoitteita Tulvariskien hallinta, padotus- ja juoksutusselvitykset ja vesienhoito sekä lisääntynyt virkistyskäyttö voivat vaatia kapasiteetin leikkaamista, vaellusyhteyden järjestäminen aiheuttaa kustannuksia. Luonnonsuojelu ym. intressit estävät / haittaavat uuden vesivoiman rakentamista. Huom: Jätevesien lämpö ja lietteet ovat myös bioenergiaa.

10 Kalastus Suomessa Merialueella ammattikalastajia on noin ja sisävesillä 200 määrä laskussa, kannatus usein heikko, rajoitukset ja hylkeet haittaavat Suomessa syödään kohtuullisen paljon kalaa, mutta se on pääosin Norjassa kasvatettua Vedet lievästi rehevöityneitä, kalasto särkikalavaltaista Kokonaissaalis on 120 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo on 33 miljoonaa euroa, josta sisävesiltä 4,5 miljoonaa kiloa kalaa, joka tuotti noin 6,3 miljoonaa euroa eli tosi vähän Vapaa-ajankalastajia 1,7 milj. saalis alle 30 miljoona kg

11 Kalastus ja vesiviljely Pohjois- Pohjanmaalla Kalastus keskittyy voimakkaasti rannikolle ja Kuusamoon Rannikko 5,7 Mkg, josta troolisilakkaa 4,7 Mkg Aiemmin Kuivaniemen rannikko ja Koillismaa olivat merkittäviä kalanviljelyn keskittymiä. Sisävesien muikkukantoja hyödynnetään tehokkaasti, muita kalalajeja vaihtelevasti.

12 Perämeren ammattimaisten kalastajien saalis ilman silakkaa (Lähde: Leader toimintaohjelma)

13 Kalastuksen tulevaisuus Ruokaa vai elämyksiä? Verkkokalastus ja saalis vähenee nopeasti Kalasto muuttunut osin heikompaan suuntaan, suojelu rajoittaa arvokalojen hyödyntämistä, toisaalta suuri osa kannoista kestäisi paljon enemmän kalastusta Palvelujen käyttö kasvaa uusia tuotteita olisi kehitettävissä matkat, opaspalvelut jalostusaste myytävällä kalalla nousee kalaperkaus kohta harvinainen erikoistaito Tulevaisuudessa kala voi olla yksi ratkaisu globaalin ravinto (proteiini) pulaan - arvo nousee. >>> kalastus ja kalankasvatus Suomessakin kannattavaksi.

14 Sininen vallankumous

15 Pohjavesivarat Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa Vedenhankintaa varten tärkeitä 1-luokan pohjavesialueita Pohjois- Pohjanmaalla on 211 kpl Vedenhankintaan soveltuvia 2-luokan pohjavesialueita on 118 kpl ja niissä muodostuu pohjavettä arviolta yhteensä noin m 3 /d. Niissä muodostuu pohjavettä arviolta yhteensä noin m 3 /d. Pohjois-Pohjanmaalla on voimassa 160 vesilain mukaista vedenottolupaa, joiden mukaan pohjavettä saadaan ottaa yhteensä noin m 3 /d. Pohjavettä otetaan vedenjakelua varten keskimäärin m 3 /d, voidaan todeta, että selvästi suurin osa maakunnan pohjavesivaroista on hyödyntämättä. Koko Suomessa on pohjavesialuetta, joilla muodostuu 5,4 miljoonaa kuutiota pohjavettä vuorokaudessa. Ainoastaan noin 10 % muodostuvasta pohjavedestä on käytössä. Alueista yli puolet on vedenhankintaa varten tärkeitä.

16 Pohjavesialueet Pohjois-Pohjanmaalla ja lähialueilla

17 Pohjavesivarojen käyttö Kokonaisuutena pohjavesivaroja on koko Suomessa ja myös Pohjois- Pohjanmaalla runsaasti Koko maailman vesivaroista 0,68%, suurin makeanvedenlähde napajäätiköiden jälkeen, pohjavesiä on eniten pohjoisella pallonpuoliskolla Lapissa kolmannes Suomen pohjavesivaroista Suomessa on noin vesilaitosta, niiden jakamasta vedestä noin 60 % on pohjavettä. PP:lla niiden hyödyntämistä yhdyskuntien vedenhankintaan hankaloittaa hyvälaatuisten ja antoisien pohjavesiesiintymien sijoittuminen etäälle väestökeskittymistä. Rannikon läheisyydessä olevat pohjavesiesiintymät ovat usein pieniä ja niistä saatava raakavesi vaatii lähes aina kemiallisen käsittelyn ennen verkostoon johtamista. Myös luontoarvot ovat osaltaan rajoittaneet vedenhankintamahdollisuuksia maakunnan tietyillä alueilla.

18 Juomavesi Julkiset vesiyhtiöt hoitavat jakelun asukkaille, yleensä ei kilpailutilannetta Jos on kilpailutilanne, pitää yhtiöittää Pohjavettä ei omista kukaan Sitä voi hyödyntää kuka vaan, joka saa ottoluvan ja vuokrattua ottamoa varten maa-alueen Aiheuttanut närää esim. Oulun vedenhankinnan osalta >Pudasjärven esitys luonnonvaralaista Pohjavesien hyödyntäminen pullovesibisnekseen tai muiden juomien raaka-aineeksi mahdollista Ei helppoa päästä markkinoille Kyselyjä kaupallisilta toimijoilta tullut Pohjois-Pohjanmaallakin

19 Haasteita / heikkouksia sinisessä biotaloudessa Pohjois-Pohjanmaalla Pitkät välimatkat Raaka-aineista tuotantolaitoksiin, tuotantolaitoksista kuluttajille Vähän väkeä Vähän yrittäjiä Tuontikalan aiheuttama kilpailu Viime kädessä biotalous on liiketoimintaa, jonka on kasvaakseen menestyttävä kilpailuympäristössä.

20 Pohjois-Pohjanmaan vahvuuksia Paljon biotalouden raaka-aineita Pitkät perinteet uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä Puu selluloosa paperi, maa- ja metsätalous, turve, vesivoima, kalastus, kalankasvatus 3,5 Mrd, työntekijää Paljon kehittämispotentiaalia OY, OAMK, LUKE, SYKY, ammatilliset oppilaitokset, seudulliset kehittämiskeskukset jne. Huomattava etu verrattuna naapurimaakuntiin T&K toiminnan yrityskytkennät avainasemassa Kalanjalostus- ja viljelyosaamista, kalaa jalostetaan paljon enemmän kuin kalastetaan

21 Tulevaisuus (PP:n biotaloustrategia) Toisaalta kalastusmatkailun kehittämisen keskeisempi kysymys on ohjelmapalveluiden järjestäminen ja tuotteistaminen. Vesienhoidon biomassojen käytön kehittäminen on tärkeä kehittämiskohde. Tähän sisältyy vesikasvien poistoteknologia ja hyötykäyttö sekä vähäarvoisen kalan biomassan hyötykäyttö.

22 ELY-keskus on rahoittanut ja rahoittaa biotaloushankkeita Mm. EAKR:sta, Maaseuturahastosta, EMKTR:sta Esim. hajajätevesineuvonta, vesien kunnostusneuvonta, kalatiehankkeet, pohjavesien suojeluhankkeet Biotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön ja vähähiilisyyden edistäminen nostettu ministeriöiden toimesta keskeiseksi tehtäväksi ELYille

23 Tulevaisuuden näkymiä (PP:n biotalousstrategia) Tärkeitä kehittämiskysymyksiä ovat vesiensuojelu ja kalatiehankkeet (Iijoki ja Oulujoki) Vesiviljelyssä toimialan kasvumahdollisuudet riippuvat kaikkein eniten vesiensuojelusta. Myös turvetuotannon luvitusongelma kytkeytyy pääasiassa vesiensuojeluun Ravinne- ja muiden materiaalikiertojen sulkeminen on biotalouden monille osa-alueille tärkeä kehitystekijä. Biotalouden laajalla kehittämisellä on huomattavia ympäristövaikutuksia. Suurelta osin ne ovat myönteisiä, sillä biotalouden kehittäminen on lähtökohdiltaan ympäristö-tavoitteinen. Myös kielteisten vaikutusten riskejä on olemassa, ja ne on otettava huomioon. Mahdollisuuksia on, tulevaisuus riippuu ideoista ja niiden muuttamisesta bisnekseksi!