RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7

Transkriptio

1 LIITE 5 / Khall Erillisliite Kvalt RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2004, MRL 7 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). 1. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristölainsäädäntö on uudistunut vuoden 1996 jälkeen suuresti: uudet luonnonsuojelu- ja metsälait astuivat voimaan vuoden 1997 alussa, maankäyttö- ja rakennuslaki vuoden 2000 alussa ja ympäristönsuojelulaki Suunnittelujärjestelmän yleiskuvaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä rakentuu ylhäältä alaspäin tarkentuvasta suunnittelusta siten, että ylimmällä valtakunnan tasolla ovat alemmantasoista suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seuraava suunnittelutaso on maakunnan taso. Tällä tasolla suunnittelun väline on maakuntakaava, jolla pyritään ohjaamaan yleispiirteisesti alueidenkäyttöä maakunnassa. Kuntatasolla alueidenkäytön suunnittelun muotoja on kaksi, yleiskaava ja asemakaava.suunnittelujärjestelmän hierarkkisuudesta johtuen tarkempi suunnitelma syrjäyttää yleisemmän tason suunnitelman. 3. Maankäytön suunnittelutilanne Ristijärvellä I Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessä, valtioneuvosto , alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraavasti: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaavoitukseen nähden yleisenä lähtökohtana on, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vaikuttavat suoraan maakuntakaavoitukseen (velvoittavia) ja välillisesti kuntakaavoitukseen.

2 2 II Maakuntakaava Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaava syrjäyttää seutukaavallisen suunnittelutason. Maakunnallinen suunnittelu koostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntakaavasta ja alueellisesta kehittämisohjelmasta. Maakuntakaavan keskeisin tehtävä on alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteiden esittäminen ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten aluevarausten osoittaminen. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen maakunnalliset ja paikalliset tarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelma on täysin uusi suunnitelmamuoto, vaikka se vastaa pitkälti seutusuunnitelmia ja maakuntien kehittämisstrategioita. Maakuntasuunnitelma on strategiapainotteinen ja siinä osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Kainuun maakuntakaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto ovat olleet maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja -asetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä ajalla Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. III Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sitominen. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Yleiskaavan hyväksyminen kuuluu kunnanvaltuustolle, eikä kaavan hyväksymistä koskevaa päätöstä tarvitse enää alistaa valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Konkreettinen rakentamisen ohjaus yleiskaavalla on mahdollista ranta-alueilla sekä kylä- ja maaseutualueilla. Näissä tapauksissa yleiskaava voi olla suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Voimassa olevat yleiskaavat: Ristijärven kirkonkylän yleiskaava, Iijärven ja Ristijärven rantayleiskaava, Rakennuslain mukainen kunnanvaltuuston hyväksymä Saukkovaaran osayleiskaava. Vireillä olevat yleiskaavat: 1. Saukkovaaran oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka laaditaan osalle Saukkovaaran aiemman yleiskaavan mukaista aluetta. Yleiskaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset on tehty kesällä Möttölänniemen oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka sijoittuu osalle Kemilän rantaasemakaava-aluetta. Kunta käynnisti yleiskaavatyön, koska Hietaniemen alueelle halutaan sijoittaa pysyvää asumista, joka tukeutuu olemassa olevaan kylärakenteeseen. Yleiskaavoitukseen liittyvä luontoselvitys on tehty suunnittelualueella kesällä 2004.

3 3 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat suoraan ilman asemakaavoitusta. IV Asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain ainoa detaljikaavamuoto on nimeltään asemakaava. Rakennuskaavan ja rantakaavan muuttumisessa asemakaavaksi ja ranta-asemakaavaksi on kysymys suuressa määrin pelkästään kaavamuodosta käytettävän nimityksen muutoksesta. Rakennuslain mukaiset rakennuskaavat ja rantakaavat ovat edelleen voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina asemakaavoina. Asemakaavoituksen tarkoituksena on alueiden yksityiskohtainen järjestäminen. Kunnan on laadittava asemakaava ja pidettävä se ajan tasalla siten kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta sekä laatii että hyväksyy omat asemakaavansa, eikä asemakaavoja enää alisteta valtion viranomaisen vahvistettaviksi. Voimassa olevat asemakaavat: Kirkonkylän asemakaava Kirkonkylän asemakaavaa on muutettu Kalliopellon alueella vuonna Vireillä olevat kirkonkylän asemakaavan muutokset: 1. Koistilan asemakaava 2. Tasalan asemakaava Voimassa olevat ranta-asemakaavat: Liusko ja Kuusirannan, Aittolahden, Multiniemen sekä Kemilän ranta-asemakaavat. 4. Maankäytön suunnittelutarpeet Ristijärvellä Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukainen suunnittelutarvealue on korvannut rakennuslain taaja-asutus käsitteen. Suunnittelutarvealueet ovat alueita, joilla edellytetään yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. Ristijärven kunnan rakennusjärjestyksessä on määritelty suunnittelutarvealueiksi keskustaajaman ja Saukkovaaran osayleiskaava-alueet lukuun ottamatta asemakaava-alueita. 5. Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus Kaavoitusmenettelyä koskevat perussäännökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus ja osallisuus. Osallisia kaavoitusprosessissa ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.

4 4 Kunnan kaavoitusmenettely: Kunnan toiminta Osallisen vaikutusmahdollisuus Vireilletulo. - Kunnan päätös kaavan laatimisesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta. - Vireilletulosta ilmoittaminen Mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen laadinta. Mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen kaavaa valmisteltaessa, kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnos nähtäville Kaavaehdotuksen laadinta luonnoksen ja mielipiteiden perusteella. Kaavaehdotus nähtäville Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus muistutusten tekemiseen, kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisten lausunnot kaavaehdotuksesta Muutoksia ehdotukseen UUSI NÄHTÄVILLÄPITO Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätös Valitus kaavapäätöksestä Oulun hallintooikeuteen. - Kunnallisvalitus OULUN HALLINTO- OIKEUS Jatkovalitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen KORKEIN HALLINTO- OIKEUS Lainvoimainen päätös, päätöksen voimaantulosta ilmoittaminen

5 5 6. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten lisäksi on noudatettava rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä on annettu paikallista rakentamista koskevia ohjeita mm. tarvittavista luvista, sallitun rakentamisen määrästä ja laadusta, rakennuspaikasta, vesihuollosta ja ympäristönsuojelusta. Ristijärvellä Liisa Korhonen aluearkkitehti