Lähtökohdat: Biologian didaktiikan perusosa Raportti Taiminen Pia-Maria, opiskelijanumero (1 / 7)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähtökohdat: Biologian didaktiikan perusosa Raportti Taiminen Pia-Maria, opiskelijanumero (1 / 7)"

Transkriptio

1 opiskelijanumero (1 / 7) POP 2004 luokat 5-6 oppilaan oppimisen sisältönä lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu, erityisesti digikasvion tekeminen. Miten LuontoPortti-verkkopalvelu voi toimia apuna ohjatussa kasvien keruussa? Lähtökohdat: Ryhmän tehtäväksi saimme suunnitella ja toteuttaa yhteisille wiki-sivuillemme tehtäviä ja niiden toteuttamiseen liittyviä linkkejä sekä käsitekarttoja koskien 5 6-luokkalaisten biologian osaaluetta 'lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu, erityisesti digikasvion tekeminen'. Tehtävänä oli tarkastella, miten LuontoPortti-verkkopalvelu voi toimia apuna opetuksen suunnittelussa, opetuksessa ja oppimisen arvioinnissa ja mitä sieltä mahdollisesti puuttuu. Opetuksen suunnittelussa ja eliölajiston tunnistamisessa tärkeänä pohjana ja ohjenuorana toimii opetussuunnitelma, jossa on määritelty kullekin luokka-asteelle omat tavoitteet ja sisällöt. Lisäsin wiki-sivuillemme linkin opetussuunnitelman perusteisiin ja listasin tärkeimmät tavoitteet yhteisille sivuillemme. Opetussuunnitelman perusteissa keskeiset tavoitteet 5 6-luokkalaisille koskien aihettamme ovat seuraavat: Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa Opetussuunnitelman perusteissa on myös määritelty, mitä 6.-luokan loppuun mennessä tulisi hallita saadakseen arvosanaksi 8: Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti. Eliöt ja elinympäristöt Oppilas

2 opiskelijanumero (2 / 7) tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Lähialueiden keskeisten eliölajien tunnistaminen 5.-luokkalaiset ovat jo aikaisempina kouluvuosinaan tottuneet tarkastelemaan eliöitä ja elinympäristöjä lähinnä lähtien yksittäisestä eläimestä tai kasvista ja tutkimaan sen riippuvuutta ympäristön tekijöistä. 5.-luokalla laajennetaan tarkastelua koskemaan myös eliöiden rakennetta elimistötasolla sekä tutkimaan kokonaisia eliöyhteisöjä ja niiden välisiä riippuvuussuhteita. Jotta voidaan tarkastella lähialueiden eliölajistoa, tulee oppilaille ensin selvittää eliöjärjestelmä. Kuten Leena Aho, Sari Havu-Nuutinen ja Helena Järvinen tuovat esille teoksessaan Opetus, opiskelu ja oppiminen ympäristö- ja luonnontiedossa 2003, eliökunta voidaan jakaa viiteen kuntaan: tumattomiin pieneliöihin, tumallisiin pieneliöihin, kasveihin, sieniin ja eläimiin. Tämä jaottelu perustuu eliöiden rakenteeseen ja ravinnonottotapaan. Oppilaiden kanssa tarkastellaan aluksi eliöiden evoluutiokehitystä pieneliöistä kasveihin, sieniin ja eläimiin. Opetellaan eri ravinnonsaantitavat ja muodostetaan yhdessä erilaisia ravintoketjuja (tuottaja-kuluttaja-hajottaja). Eliöiden samankaltaisuus tulee kuitenkin selkeimmin esiin ulkonäössä ja rakenteessa. Oppilaat luokittelevat eliöt kasveihin, sieniin ja eläimiin havaitsemiensa ominaisuuksien mukaan. Pieneliöihin voidaan tutustua puhuttaessa esim. 'hammaspeikosta' tai 'pöpöistä'. (Leena Aho 2003). Kuva 1: Esimerkki käsitekartasta 5.-luokalla jaottelua jatketaan eläinten pääryhmiin (selkärankaiset ja selkärangattomat) sekä niiden alaryhmiin (selkärankaiset: nisäkkäät, linnut, matelijat, sammakkoeläimet ja kalat, selkärangattomat: niveljalkaiset, nilviäiset ja piikkinahkaiset) Havainnollistamiseksi olisi hyvä tehdä käsitekartta kyseisestä jaosta.

3 opiskelijanumero (3 / 7) Kuva 2: Eläinten pääryhmät. (Ryhmittelyjä voi myös värittää) Myös kasvien rakenteeseen, ravinnon tuottamiseen, lisääntymiseen ja tunnistamiseen tarkennutaan lähemmin eliölajien yleisen tarkastelun jälkeen. Keskustellaan myös kasvien merkityksestä ihmisille ja ihmisen toiminnan vaikutuksista kasvi- ja muille eliökunnille. Jaetaan kasvit itiö- ja siemenkasveihin ja opitaan erottamaan sienet kasveista. Kasvien rakennetta ja kasvupaikkaa tarkastellaan oppikirjojen lisäksi LuontoPortti-verkkopalvelua apuna käyttäen. Oppilaille opetetaan LuontoPortin eri tunnistamis- ja hakutavat; aakkosellinen haku, hakusanalla tai heimolla hakeminen sekä eri ominaisuuksilla tunnistaminen (aika ja paikka, kukka ja kukinto, lehdet ja lehdykät, muut ominaisuudet). Aluksi opettaja voi tuoda muutaman kasvin luokkaan, jossa yhdessä oppilaiden kanssa harjoitellaan luokittelua LuontoPorttia apuna käyttäen. Tämän jälkeen tehdään yhteisiä luontoretkiä, joissa harjoitellaan kasvien tunnistamista erityisesti digikasvion tekoa varten. Lähialueen keskeiseen eliölajistoon tutustuessa voidaan rajata näkökulma esimerkiksi niityn eliömaailmaan ja lähteä liikkeelle oppilaille jo tutuista kasveista ja eläimistä. Luokan seinälle voidaan laatia oma 'luokan taulu' niityn eliömaailmasta esimerkiksi piirtämällä ensin tuttuja kasveja ja eläimiä ja laajentamalla taulua uusilla kasveilla ja eläimillä tehtyjen retkien ja LuontoPortin avulla. LuontoPortista voidaan kasvien lisäksi tutkia lintuja ja perhosia. Aluksi keskustellaan niitystä kasvupaikkana ja opitaan erottamaan keto ja tuore niitty. Kuten oppikirjassa Koulun Ympäristötieto on tuotu esille, huomataan monien niityn kasvien olevan

4 opiskelijanumero (4 / 7) melko kookkaita, niillä on usein melko vahva varsi ja kukat ovat tiheänä kukintona. Huomataan myös kuivien niittyjen kasveilla olevan pieniä ja kapeita lehtiä toisin kuin kosteiden niittyjen kasveilla. Oppilaiden kanssa tehdään retkiä lähialueen niityille, jolloin opitut asiat konkretisoituvat ja voidaan havainnoida paikan päällä paitsi kasveja myös tuttuja niityn eläimiä, kuten heinäsirkkoja, perhosia ja kovakuoriaisia. Niityn lisäksi näkökulmaa voidaan laajentaa tutkimaan esimerkiksi metsän tai kaupungin elinympäristöä. Kasvien keruu ja erityisesti digi-kasvion tekeminen Kuten Nettikasviossa ( ohjeistetaan, kasvien keruu kannattaa aloittaa jo aikaisin keväällä ja opastaa oppilaat keräämään erilaisista kasvupaikoista, niityiltä, pelloilta ja metsistä. Oppilaille tulee myös opettaa luonnossa kulkemisen sääntöjä ottaen huomioon kestävä kehitys ja luonnon moninaisuuden kunnioittaminen ja suojelu. Oppilaat ohjeistetaan keräämään yleisiä kasveja ja painotetaan, ettei ainoata saa ottaa. Aluksi on hyvä käydä yhdessä oppilaiden kanssa keräämässä kasveja. Tämän jälkeen oppilaat voivat laajentaa omaa kasvikansiotaan itsenäisesti esimerkiksi kesän aikana. Yhteisillä retkillä oppilaat opetetaan käyttämään jo keräyspaikalla kasvioppaita, jotta tunnistaminen on helpompaa. Kätevin opas voisi olla sellainen, jossa kasvit on ryhmitelty kasvupaikan mukaan. (Nettikasvio). Lisäksi oppilaat opetetaan valitsemaan mahdollisimman ehjä, kaunis ja tyypillisen näköinen kasvi. Kasvit opetellaan keräämään juurineen. Tätä varten voidaan käyttää esimerkiksi istutuskuokkaa. (Nettikasvio). Kasvit putsataan käsin mullasta ja kerätään märillä papereilla kostutettuun muovipussiin. Oppilaille neuvotaan kirjaamaan ylös heti keräämisen yhteydessä kasvin löytöpaikka, tietoja kasvupaikasta ja keräyspäivämäärä. Näitä tietoja tarvitaan myös LuontoPorttia käytettäessä. Luokassa käydään myös läpi huolellisesti kasvien kuivatus. Kuten Nettikasviossa on neuvottu, kasvit oiotaan huolellisesti valkoisen käärepaperiarkin väliin ja siihen merkitään keräystiedot. Arkin sisällä oleva kasvi laitetaan sanomalehden väliin. Sanomalehtiä vaihdetaan kasvin kosteudesta riippuen muutaman tunnin tai päivän kuluttua. Kasvien annetaan olla puristimessa kaksi viikkoa. Sanomalehtien päälle asetetaan painoksi esimerkiksi vaneri- tai lastulevyä ja tiiliskiviä. (Nettikasvio). Puristimen jälkeen kasvio voidaan tehdä esimerkiksi kiinnittämällä kasvit pahville kontaktimuovin alle. Toinen vaihtoehto on asettaa kasvit muovitaskuihin. Näytteisiin liitetään tiedot kasvin nimestä, löytöpaikasta, kasvupaikasta ja keräyspäivämäärä. (Nettikasvio). Luontoa säästävä ja kunnioittava tapa tehdä kasvio on valokuvata kasvit keräämisen sijaan. Yleiset ohjeet ovat samat kuin edellä, mutta oppilaiden kanssa on syytä harjoitella kuvan ottamista maassa maaten tai istuen, jotta kaikki piirteet ja tuntomerkit tulevat esille. Puita ja muita suuria kasveja kuvatessa ohjeistetaan ottamaan kokonaiskuvan lisäksi erillinen kuva lehdistä ja rungosta. Hyvän kameran lisäksi kasveja kuvatessa on hyvä olla mukana jokin makuualusta ja tuki, joka voi olla esimerkiksi jokin laatikko. (Nettikasvio). Oppilaiden kanssa kannattaa keskustella myös sään vaikutuksesta valokuvan laatuun ja opastaa ottamaan samasta kasvista useita kuvia eri kuvakulmista. Näistä paras valitaan itse kasvioon. Valmis

5 opiskelijanumero (5 / 7) kuvakasvio voi olla paperikuvina tai digitaalisessa muodossa. Digikasviolla on joitakin etuja verrattuna perinteiseen kasvioon. Kasvit saavat jäädä luontoon, joten harvinaisiakin kasveja voi ottaa mukaan. Kasvit eivät pääse kuihtumaan, ja kasviota on helpompi työstää ja jakaa kuvia muiden kanssa. Valokuvissa kasvi nähdään luonnollisessa kasvuympäristössä, jolloin myös tunnistaminen helpottuu. Digikasvion tekemisessä yhdistyy myös tekninen osaaminen. Digikasvioon voidaan myös liittää linkki Luontoporttiin, josta voi nähdä lisätietoa kasvista. Haittapuolina digikasvion tekemisessä on, ettei kasveja voida tunnustella tai haistella. Myös koko nähdään paremmin perinteisellä keruumenetelmällä. Parhaillaan digikasvion tekeminen edistää paitsi lajien tuntemusta myös innostusta valokuvaamista ja luonossa liikkumista kohtaan. Kuten teoksessa Biologia eläväksi Biologian didaktiikka (Varpu Eloranta, Eila Jeronen, Irmeli Palmberg 2005) tuodaan esille, maastotöillä ei ole merkitystä ainoastaan tiedollisten taitojen kehittämisessä, vaan ne ovat yhtä keskeisiä myös taidollisten ja asenteellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteiksi teoksessa on astettu mm seuraavat asenteet: kiinnostuksen herättäminen luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan luontoharrastuksen löytäminen herkkyys luonnonympäristölle, luontorakkaus ympäristövastuullisuuden herättäminen Oppilaiden kanssa on syytä keskustella myös ihmisten ja luonnon riippuvuussuhteesta. On hyvä käydä luokkakeskustelua siitä, mitä kasveja ihminen käyttää ravinnontuotannossa, mitä viljellään ja mitä jokainen voi kerätä metsästä. Sienistä ja niiden ruoaksi valmistamisesta ja myrkyllisyydestä on syytä keskustella myös oppilaiden kanssa. Kasvien tunnistamisen yhteydessä on myös hyvä keskutella Suomen puutaloudesta ja metsänhoidosta. LuontoPortin käyttö opetuksen suunnittelussa, oppimisessa ja arvioinnissa Olen käsitellyt LuontoPortin käyttöä opetuksessa jo aikaisemmissa kappaleissa 'Lähialueiden keskeisten eliölajien tunnistaminen' sekä 'Kasvien keruu sekä erityisesti digi-kasvion tekeminen'. LuontoPorttia voidaan edellä mainitun lisäksi hyödyntää myös keskusteltaessa erilaisista kasvupaikoista, tarkastelemalla missä ja minkälaisessa maastossa eri kasvit viihtyvät. LuontoPortin ohella tehdään oikeita retkiä lähialueen maastoihin, joissa sen kasvupaikat ja kasvit tulevat konkreettisesti tutuiksi oppilaille. Luonnossa voidaan tehdä esim kasviruutu, jossa rajataan tietty pieni alue ja tarkastellaan kyseisen alueen kasveja ja kasvikerroksia. Kasviruudusta voidaan kerätä joitakin esimerkkikasveja, joita tarkastellaan luokassa LuontoPorttia apuna käyttäen. Harjoitellaan nimeämistä ensin tutuilla kasveilla ja siirrytään vaikeammin tunnistettaviin. Opetuksen suunnittelua tehdessään opettajan on kätevä LuontoPorttia apuna käyttäen tarkistaa tiettyjen kasvien kasvualueet, esimerkiksi jo kukkineiden kasvien kukinnot tai tietyn kasvin kukkimisajat. LuontoPortista voi myös kätevästi nähdä pikaisen katsauksen siihen, kuinka paljon tietynlaisia kasveja on milläkin alueella ja mikä on esimerkiksi yleisin tai harvinaisin kukan väri, koko tai muoto. Myös kasvin kokoon tulee kiinnittää oppilaiden kanssa huomiota. Maastossa liikkumisen ohella myös LuontoPortista voi palauttaa mieleen kasvin koon.

6 opiskelijanumero (6 / 7) LuontoPorttia voi myös hyödyntää opetuksen arvioinnissa antamalla oppilaille esimerkiksi tehtäväksi tunnistaa opettajan tai parin kuvaaman kasvin LuontoPorttia apuna käyttäen. Opettaja voi myös kysellä kasvien tunnusmerkkejä näyttämällä vain kasvin nimen (LuontoPortista voi valita myös näytettäväksi pelkän tekstin) ja oppilaiden tulee kuvailla/valita annetuista kuvista oikea ja LuontoPortin kuvista voidaan tarkistaa oikea vastaus. LuontoPortissa voisi myös toteuttaa leikkimielisiä nimeämiskilpailuja pareittain tai koko luokan kanssa. LuontoPortti on helppokäyttöinen ja mielekäs tapa oppia tunnistamaan kasveja ja niiden erityispiirteitä. Heikommille oppilaille se on hyvä apu tunnistamisessa, kun ei tarvitse selailla suuria sivumääriä tai tekstiä, vaan muutamalla napin painalluksella onnistutaan jo tunnistamaan yksinkertaisia kasveja. Kuvat ovat hyvälaatuisia ja värikkäitä. Kasvit, linnut ja perhoset löytyvät LuontoPortista, mutta muita eliöitä tutkittaessa täytyy kuvat ja tiedot etsiä toisista lähteistä. Lopuksi Mielestäni yhteisten wiki-sivujen laatiminen antoi paljon uusia virikkeitä omiin työtapoihin. Itselläni olisi ollut hankalampaa järjestää ryhmätapaamisia muiden ryhmän jäsenten kanssa pienen lapsen äitinä, joten koin erittäin helpottavaksi rakentaa yhteisiä sivuja ja jakaa ajatuksia muiden ryhmän jäsenten kanssa netin välityksellä, kukin haluamallaan ajalla. Lisäksi jokainen pääsi katsomaan myös muiden ryhmien ideointia ja työvaiheita, eikä pelkästään jo valmiita töitä. Kuten raportistani ilmenee, pidin aiheemme kannalta tärkeänä lähteä liikkelle Opetussuunnitelman perusteista, siksi linkitin Opetussuunnitelman perusteet wiki-sivuillemme ja listasin wikiin OPS:in tärkeimmät tavoitteet koskien aihettamme. Lisäsin wiki-sivuillemme myös linkin LuontoPorttiverkkopalveluun, jota aiheessamme käytettäisiin aktiivisesti. Oppilaita varten laatimani käsitekartat eliöistä sekä eläinten pääryhmistä lisäsin myös wiki-sivuillemme. Omassa ideoinnissani käytin hyväksi myös muiden antamia linkkejä, esimerkiksi koin erityisen kattavaksi Jyväskylän Yliopistossa laaditun kasvio-esittelyn. Mielestäni myös alaluokkien oppilaiden kanssa voisi toteuttaa vastaavanlaisia oppilaiden kehitystasoa vastaavia projekteja. Näitä taitoja oppilaat tulevat varmasti tarvitsemaan myös myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässään. Lähdeluettelo: Biologia eläväksi Biologian didaktiikka 2005 Varpu Eloranta, Eila Jeronen, Irmeli Palmberg toim. Opetus, opiskelu ja oppiminen ympäristö- ja luonnontiedossa 2003 Leena Aho, Sari Havu-Nuutinen, Helena Järvinen Koulun Ympäristötieto Satu Arjanne, Pirkko Kenno, Matti Leinonen, Teuvo Nyberg, Matti Palosaari, Päivi Vehmas, Olavi Vestelin

7 opiskelijanumero (7 / 7) Linkit: (biologia ja maantieto vuosiluokat 5-6 sivut )

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

9.2.8 Biologia ja maantieto BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKILLA 5 6

9.2.8 Biologia ja maantieto BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKILLA 5 6 9.2.8 Biologia ja maantieto BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKILLA 5 6 Biologiassa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Biologiassa opitaan tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

Kannustetaan oppilasta tekemään havaintoja lähiympäristöstä (esim. eri vuodenaikoina). Pohditaan oman toiminnan merkitystä itselle, muille ihmisille.

Kannustetaan oppilasta tekemään havaintoja lähiympäristöstä (esim. eri vuodenaikoina). Pohditaan oman toiminnan merkitystä itselle, muille ihmisille. Tavoitteet S L 1. lk 2. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi itselleen

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun biologian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden biologian

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET

YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET YMPÄRISTÖOPPI JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

3.lk 4.lk 5.lk 6.lk (valtakunnalliset kriteerit) Oppilas ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja osaa lajitella jätteitä.

3.lk 4.lk 5.lk 6.lk (valtakunnalliset kriteerit) Oppilas ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja osaa lajitella jätteitä. Ympäristöopin taitotasotaulukko 3.6.lk Opetukse n tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet (T1,T2,T3) Tutkimise n ja toimimise n taidot (T4-T11) 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk (valtakunnalliset kriteerit) kierrätyksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

5. ja 6. vuosiluokalla ympäristö- ja luonnontiedon ala eriytyy biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian erillisiksi oppiaineiksi.

5. ja 6. vuosiluokalla ympäristö- ja luonnontiedon ala eriytyy biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian erillisiksi oppiaineiksi. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontieto on oppiaine, joka rakentuu biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön

Lisätiedot

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO 7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKAT 5 6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

KOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille

KOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille KOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille 11.3.2015 Vesa Lakaniemi 1 Taustaa Suunnittelu käynnistyi keväällä 2014 Uusi ajatus Raumalla peruskoulun ympäristökasvatuksessa, yhteistyökumppaneina

Lisätiedot

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN:

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN: Lataa Suomen luonto-opas - Lasse J. Laine Lataa Kirjailija: Lasse J. Laine ISBN: 9789510239421 Sivumäärä: 421 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.84 Mb Jokaisen luonnossa liikkuvan perusteos, joka soveltuu

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ekosysteemien toimintaa, ihmisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.

Etsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan. Mobiilit luontorastit 4. 6.lk Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: 4 6.lk Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: luonnossa

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten

Lisätiedot

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ekosysteemien

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lataa Sienet - aloittelijan opas - Teija Saarinen. Lataa

Lataa Sienet - aloittelijan opas - Teija Saarinen. Lataa Lataa Sienet - aloittelijan opas - Teija Saarinen Lataa Kirjailija: Teija Saarinen ISBN: 9789526606163 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.15 Mb Luonnonsienineuvoja Teija Saarisen sienioppaassa käsitellään

Lisätiedot

Lataa Suomen luonto - Lasse J. Laine. Lataa

Lataa Suomen luonto - Lasse J. Laine. Lataa Lataa Suomen luonto - Lasse J. Laine Lataa Kirjailija: Lasse J. Laine ISBN: 9789511262602 Sivumäärä: 447 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.15 Mb Näyttävästi kuvitettu, lajirunsaudessaan mittava tunnistusopas

Lisätiedot

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO 2013 2014 BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7 9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

AARNIHIIPPASAMMAL- SEINÄVAATE. Anne Ruokonen, Annukka Mäntynen, Sirke Reiman ja Eeva-Leena Sirviö, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto

AARNIHIIPPASAMMAL- SEINÄVAATE. Anne Ruokonen, Annukka Mäntynen, Sirke Reiman ja Eeva-Leena Sirviö, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto AARNIHIIPPASAMMAL- SEINÄVAATE Anne Ruokonen, Annukka Mäntynen, Sirke Reiman ja Eeva-Leena Sirviö, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto Aarnihiippasammal (Orthotrichum gymnostomum) Aarnihiippasammal

Lisätiedot

Lataa Luonnon poluilla. Lataa

Lataa Luonnon poluilla. Lataa Lataa Luonnon poluilla Lataa ISBN: 9789187841057 Sivumäärä: 192 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.42 Mb Aineellinen elintasomme perustuu luonnon antimien varaan, mutta luonto tarjoaa meille monia muitakin

Lisätiedot

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelmaprosessissa? Miten tänä syksynä edetään? Aikataulu Valtioneuvoston

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN 2016 TAVOITTEET: YMPÄRISTÖOPPI. TVT vuosiluokilla 1-2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN 2016 TAVOITTEET: YMPÄRISTÖOPPI. TVT vuosiluokilla 1-2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN 2016 TAVOITTEET: YMPÄRISTÖOPPI Laaja-alaiset osaamistavoitteet L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

ELO JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

ELO JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET ELO JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Oppimiskäsitys Elon oppimateriaali tukee tutkivaa oppimista biologialle tyypillisillä menetelmillä ja työkaluilla. Elämä, sen edellytykset ja ilmiöt tulevat tutuiksi

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Ympäristöoppi vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun ympäristöopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

Lataa Pieni lintukirja - Tore Fonstad. Lataa

Lataa Pieni lintukirja - Tore Fonstad. Lataa Lataa Pieni lintukirja - Tore Fonstad Lataa Kirjailija: Tore Fonstad ISBN: 9789510317273 Sivumäärä: 64 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.06 Mb Pienissä luontokirjoissa opastetaan koko perhe lähemmäksi

Lisätiedot

Lataa Pieni kukkakirja - Tore Fonstad. Lataa

Lataa Pieni kukkakirja - Tore Fonstad. Lataa Lataa Pieni kukkakirja - Tore Fonstad Lataa Kirjailija: Tore Fonstad ISBN: 9789510317280 Sivumäärä: 64 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.61 Mb Pienissä luontokirjoissa opastetaan koko perhe lähemmäksi

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Lataa Pieni jälkikirja - Tore Fonstad. Lataa

Lataa Pieni jälkikirja - Tore Fonstad. Lataa Lataa Pieni jälkikirja - Tore Fonstad Lataa Kirjailija: Tore Fonstad ISBN: 9789510317297 Sivumäärä: 64 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.79 Mb Pienissä luontokirjoissa opastetaan koko perhe lähemmäksi

Lisätiedot

LUKUVUOSI LIIKUNTA (4.-6.-luokat) MUSIIKKI (4.-6.-luokat)

LUKUVUOSI LIIKUNTA (4.-6.-luokat) MUSIIKKI (4.-6.-luokat) Haminan koulu 4.-6.-luokkien VALINNAISAINEOPAS lv. 2017-2018 LUKUVUOSI 2017-2018 Uudessa opetussuunnitelmassa 1.8.2016 alkaen valinnaisaineita opetetaan neljännellä vuosiluokalla yksi 45 min. viikkotunti.

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

7.8. Biologia ja maantieto

7.8. Biologia ja maantieto 7.8. Biologia ja maantieto 7.8.1 Biologia Vuosiluokat 5 6 Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2008

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2008 HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2008 Kirkkovaltuusto (seurakunnan ja kaupungin juhlakokous) KOKOUSAIKA Maanantai 3.11.2008 klo 19.00. (huom. kelloaika) KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Haapajärven

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Lataa Lintujen Suomi - Pertti Koskimies. Lataa

Lataa Lintujen Suomi - Pertti Koskimies. Lataa Lataa Lintujen Suomi - Pertti Koskimies Lataa Kirjailija: Pertti Koskimies ISBN: 9789522206886 Sivumäärä: 331 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.26 Mb Lintujen Suomi on uudentyyppinen ja kattava tietokirja

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot Kevätohjelma 1. KERHOKERTA Tavoitteena on oppia solmu nimeltään kirurginsilmukka. Lisäksi opetellaan laittamaan onkivapa onkikuntoon valmistamalla jokaiselle kerholaiselle omat onkilaitteet. 1) Solmun

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

T1 Oppilas harjoittelee havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja tekee taidetta

T1 Oppilas harjoittelee havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja tekee taidetta KUVATAITEEN OPETUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot