Hanke Suviniityn päiväkoti. Uudisrakennus Hankesuunnitelma ESPOON KAUPUNKI TILAPALVELUT - LIIKELAITOS RAKENNUTTAMINEN

Transkriptio

1 Hanke 3690 Suviniityn päiväkoti Uudisrakennus Hankesuunnitelma ESPOON KAUPUNKI TILAPALVELUT - LIIKELAITOS RAKENNUTTAMINEN

2 2 Kuva 1: Suviniityn päiväkodin sijainti

3 3 1 Yhteenveto hankkeesta Hankkeen perustiedot Hankesuunnitelman laadinta Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset Hankkeesta tehdyt selvitykset Hankkeen perustelut ja lähtökohdat Tarpeellisuus ja kiireellisyys Hankkeen toiminnalliset lähtökohdat ja tavoitteet Rakennuspaikka Sijainti ja hallinta Kaava- ja kiinteistötiedot Tontin ympäristö Tontin ominaisuudet Tontin rakennuskanta Liikenne ja paikoitus Kadut ja kunnallistekniikka Suunnittelutavoitteet Yleiset tavoitteet Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Kaupunkikuvalliset tavoitteet, korttelisuunnitelma Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet LVIA-tekniset tavoitteet Sähkötekniset tavoitteet Hankkeen kustannustavoitteet Rakennuskustannusennuste Käyttökustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Rahoitus, toteutus ja aikataulu Tarvittavat toimenpiteet Hankkeen käynnistäminen Hankkeeseen liittyvät muut toimenpiteet Tiedotus...18 LIITTEET Liite 1: Lomake 6 Liite 2: Huonetilaohjelma, alustava, täsmennetään linjausten puitteissa

4 4 1 Yhteenveto hankkeesta Hanke on kaupungin normaali investointihanke. Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki / Tilapalvelut-liikelaitos. Käyttäjä on Sivistystoimi / Suomenkielinen varhaiskasvatus Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 7 ryhmäisen päiväkodin tarveselvityksen muutoksen Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti , että hankesuunnitelmasta poistetaan neuvolan tilat ja hanke toteutetaan 8-ryhmäisenä, mikäli se budjetin puitteissa on mahdollista. Hankkeessa toteutetaan Espoon varhaiskasvatukselle toimiva, tarkoituksenmukainen ja tarpeenmukainen kustannustietoisesti toteutettu päiväkoti asetetun budjetin puitteissa. Lähtökohtana on 7 ryhmäinen päiväkoti, jossa on lisäksi avoin päiväkoti - toiminnan tarvitsemat tilat. Hankkeessa toteutetaan 7 kotialuetta, joissa on 147 rakenteellista varhaiskasvatuspaikkaa sekä lisäksi avoin päiväkoti. Kaksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan vuorohoidon ja kolme tavallisen kokopäivähoidon toimintaan. Yksi lapsiryhmien kotialueista tulee tarvittaessa vuoropäivähoidon käyttöön. Avoin päiväkoti -toiminta täydentää lapsiperheiden palveluja. Päiväkodissa on 35 työntekijää. Valtuusto hyväksyi asemakaavan Kohteen korttelinumero on ja kaavamerkintä YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue, jonka rakennusoikeus on n 3200 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on III. Vuoden 2017 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle sisältäen suunnittelun ja toteutuksen, autopaikkojen hankinnan sekä toteuttamiseen liittyvät rakennuttajan kustannukset oli varattu yhteensä 10,60 M. Neuvolatoiminnan poistamisen jälkeen päiväkotihankkeen budjetiksi esitetään 8,9M jakautuen n. 15% vuodelle 2017, n. 70% vuodelle 2018 ja n. 15% vuodelle Pysäköintilaitoksesta ostettavien rakenteellisten autopaikkojen hankintaa varten varataan päiväkodin toteutuskustannusten lisäksi 0,385 M :n määräraha (11 ap x /autopaikka), joka sisältyy hankkeen budjettiin. Suviniityn päiväkodin arvioitu vuosittainen toimitilavuokra on 662 t /vuosi. Vuokrat täsmentyvät hankkeen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Ensikertainen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste päiväkodin osalta on 260 t ilman alv:a.

5 5 1.1 Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 3690 Kohteen nimi Suviniityn päiväkoti Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi / Suomenkielinen varhaiskasvatus Kiinteistön omistaja + hallinta Espoon kaupunki, Tilapalvelut - liikelaitos Kortteli Tontti 1 Kaupunginosa 40. Espoon keskus Kiinteistötunnus YL Tontin pinta-ala 3573 m² Tontin rakennusoikeus 3200 kem 2 Osoite Suviniitynkatu 3, Espoo Asemakaava Hyväksytty KV , kaava on vahva Tarveselvitys Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen muutoksen Hyötyala 1405 hym² + kylmät tilat Bruttoala 2110 brm² + kylmät tilat n.230 brm² Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1795 htm² Kerrosluku III Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito, vuoropäivähoito, avoin päiväkoti (avoin varhaiskasvatus), resurssierityislastentarhanopettaja Päiväkotipaikat 147 rakenteellista varhaiskasvatuspaikkaa, lisäksi avoin päiväkoti, jossa asiakaskäyntejä on 40-50/päivä Henkilökuntamäärä 35 Aikataulu Hanke on tarkoitus kilpailuttaa KVR urakkana keväällä 2017 ja rakennus valmistuu vuoden 2019 aikana osin riippuen investointiohjelman mahdollistamasta ajoituksesta. Tarveselvityksen kustannusennuste 7 ryhmäisen päiväkodin osalta 6,87 M (ilman alv), KL 80 OVALA

6 6 Hankebudjetti 3/2017 tasossa Tavoitteeksi asetettu hinta Sisäinen toimitilavuokra Lasten tiloja / hoitopaikka Hinta/hoitopaikka 8,9m (alv 0%) (neuvola poistettu, lisätty yksi pk ryhmä), joka on hankkeelle päätettävä kattohinta ja toteuttamisen puite. 6,40 milj., n /brm² (alv 0%), ei laskettu eikä sitova - erittäin haastava tontti ja suhdanne huomioiden (+ 0,385m ap:t) Päiväkoti noin 662 t /vuosi 7,10 hym² (aputilat ja henkilök. tilat vähennetty) hankkeelle asetettuun tavoitteeseen perustuen noin ilman avoimen päiväkodin vaikutusta. 1.2 Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilapalvelut - liikelaitoksen rakennuttamisen palvelualue vastaa hankkeen rakennuttamisesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot. Tilapalvelut - liikelaitos Virastopiha 2 C, PL ESPOON KAUPUNKI Suunnittelupäällikkö Hankepäällikkö Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Pohjarakenteet Kustannussuunnittelu Hankesuunnittelija Sivistystoimi, esikunta Tilat ja alueet yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, ESPOON KAUPUNKI Kimmo Martinsen Kari Puttonen Jari Hyötyläinen Jaana Saira, Kai Jokiranta Annina Auvinen TEKE/GT Kalle Koskenmies Eija Riikonen Aluepäällikkö Sivistystoimi, suomenkielinen varhaiskasvatus, Espoon keskuksen palvelualue, hallinto Kamreerintie 6 A, PL 77331, ESPOON KAUPUNKI Päiväkodinjohtaja Sivistystoimi, suomenkielinen varhaiskasvatus, Suomenojan päiväkoti Suomalaistentie 2-4

7 7 PL 27305, ESPOON KAUPUNKI Kuultu seuraavia asiantuntijoita (edellisissä vaiheissa): Maisema-arkkitehti Tekninen keskus, Viheralueet Virastopiha 2 C, PL 41, ESPOON KAUPUNKI Alue-arkkitehti Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6B, PL 43, ESPOON KAUPUNKI Arkkitehti Kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö Kirkkojärventie 6B, PL 43, ESPOON KAUPUNKI Sari Knuuti Liisa Ikonen Jenni Mikkola

8 8 2 Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset 2.1 Hankkeesta tehdyt aikaisemmat päätökset - Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen muutoksen Tarveselvitystä 7 ryhmää ja avoimen päiväkodin sisältävästä hankkeesta ei ole tehty, mutta tarve lisäryhmälle keskeisellä hyvin saavutettavalla paikalla on olemassa. - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on antanut lausunnon Tilapalvelutliikelaitoksen esittämästä Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman muutoksesta. Lautakunta toteaa lausuntonaan, että Suviniityn päiväkodin hankesuunnitelman muutosta ei voida hyväksyä, elleivät lausunnossa esiin tuotavat ehdot täyty. Lautakunnan näkemykset huomioidaan jatkosuunnittelun yhteydessä. 2.2 Hankkeesta tehdyt selvitykset - Perustamistapaselvitys , J. Oinonen/Ramboll Finland Oy - Ympäristötekninen tutkimusraportti; Päiväkotitontti Espoon keskus , Titta Manninen, Marko Sjölund, Vanhanen Environment Oy 3 Hankkeen perustelut ja lähtökohdat 3.1 Tarpeellisuus ja kiireellisyys Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla. Suviniityn päiväkodin valmistuttua voidaan aikanaan luopua joistakin epätarkoituksenmukaisista, pienistä varhaiskasvatusyksiköistä. Pula varhaiskasvatuspaikoista on väestönkasvusta johtuen yhä suurempi Espoon keskuksen alueella. Vieraskielisen väestön osuus alueella on noin 35 %, kun se koko Espoossa on noin 18 %. Uudisrakennus on välttämätön, koska nykyisissä varhaiskasvatuksen tiloissa ei ole mahdollisuutta toiminnan laajentamiseen ja hyvään suunnitteluun. Suuressa yksikössä voidaan ottaa paremmin huomioon vieraskielisten lasten erityistarpeet esimerkiksi ryhmien muodostamisessa. Alueittaisen lasten kokoaikaisen varhaiskasvatustarpeen lisäksi vuorohoidon tarve ja kysyntä on kasvanut Espoossa ja kasvaa elinkeinoelämän muutoksen, mm. liike-elämän tarpeiden, kauppojen ilta-aukioloaikojen lisääntymisen, teollisuuden ja teknisen sektorin ilta- ja vuorotyön ja hoivasektorin laajenemisen sekä säännöllistä kotimaassa ja ulkomailla matkustamista edellyttävän työn ja tehtävien kasvun myötä. Espoon keskuksessa on tällä hetkellä ostopalveluna pieni ympärivuorokautinen päiväkoti, jonka toimintaa ylläpitää Mannerheimin lastensuojeluliitto. MLL on ollut lakkauttamassa toimintaa jo vuodesta 2017 alkaen. Sen jatkuminen Suviniityn päiväkodin valmistumiseen asti on epävarmaa.

9 9 Vuorohoidon tilaratkaisujen tulee tukea turvallisuutta ja kodinomaisuutta. Lapset voivat olla pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti päiväkodissa ja lapsille järjestetään erilaista tekemistä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sijaintinsa vuoksi Suviniityn päiväkoti sopii hyvin palvelemaan Espoon keskuksen eri alueilla ja muilla lähialueilla asuvia perheitä, jotka tarvitsevat vuorohoitoa. Suviniittyyn toteutettava päiväkoti on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja sijaitsee keskeisellä paikalla. Hanke sisältää korvaavat tilat Suviniityn avoimelle päiväkodille, joka on yksi Espoon aktiivisimmin käytettyjä ja palvelee alueen lapsiperheitä ja pieniä koululaisia. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelut on tarkoitettu täydentäväksi palveluksi kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille sekä tuomaan vaihtelua ja kavereita perheen ja lapsen arkeen. 3.2 Hankkeen toiminnalliset lähtökohdat ja tavoitteet Yleiset lähtökohdat Päiväkodin ja päiväkotitoiminnan yleiset toiminnalliset lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty Espoon päiväkotien suunnitteluohjeessa. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen: jos lepohuoneita sijaitsee toisessa kerroksessa, rakennetaan toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta suora yhteys varsinaiseen kunnolliseen uloskäytävään tai oviyhteys säältä suojattuun varatieportaaseen. Päiväkodin ryhmärakenne Suviniityn päiväkodissa on 7 lapsiryhmää 1-6 -vuotiaille. Tilat jäsennetään 7:ksi kotialueeksi, jotka suunnitellaan ja varustetaan kukin 25 lapselle. Kotialueiden lisäksi on lasten yhteisiä tiloja, palvelukeittiö, hallinnon tiloja, henkilökunnan tiloja sekä huolto- ja varastotiloja. Kotialueen lapsien enimmäisluku on 25 lasta - tämä huomioidaan kotialueen ilmanvaihdossa sekä perusvarustelussa kasvattamatta tilamitoitusta. Päiväkodin toiminta-aika: Päiväkodin toiminta-aika on klo 6:30 18:00, ympärivuorokautinen päivähoito toimii 24 tuntia 7 päivänä viikossa. Tilojen ja ulkoalueiden tulee sopia myös muuttuviin toiminta-aikoihin. Ikäryhmät Kahden kotialueen varustelussa otetaan lisäksi huomioon 1-2 -vuotiaiden erityistarpeet. Vuoropäivähoito Vuorohoitoa tarjotaan tilanteissa, jolloin hoidon tarve on illalla, yön yli tai viikonloppuna. Joskus lapsi saattaa olla hoidossa useita vuorokausia. Avoin päiväkoti Toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja lapsia kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Lähtökohtana on aktiivinen yhdessäolo, jossa vanhemmat ovat vanhemmat toimivat yhdessä lastensa kanssa ja tutustuvat muihin vanhempiin. Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Vapaan yhdessäolon ja

10 10 leikin lisäksi avoimessa päiväkodissa on esim. taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta muiden avointa päiväkotia käyttävien vanhempien kanssa sekä saada varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea. Avoimen päiväkodin yhteydessä voi toimia kerhoja. Avoimena päiväkotina toimiva kotialue suunnitellaan siten, että kulku tiloihin ja toiminta niissä on selkeä vaihtuville käyttäjille. Pienessä keittiötilassa on mahdollisuus lasten ruokien lämmittämiseen, kahvinkeittoon jne. Päiväkodin saavutettavuus Suviniityn päiväkotiin ja avoimeen päiväkotiin tullaan pääsääntöisesti lähialueelta, vuoropäivähoitoon tullaan myös kauempaa. Osa lapsista ja aikuisista tulee päiväkotiin jalkaisin tai bussilla, osa yksityisautoilla. Rakennuksessa on useita sisäänkäyntejä ja niihin liittyvä pihaalueita, joiden sijoittamisessa otetaan huomioon autopaikoitus, kevyen liikenteen väylät ja huoltoliikenne. Ulkoalueet suunnitellaan toimiviksi ja turvallisiksi. Tilojen iltakäyttö ja käyttö asukkaille Avoimen päiväkodin tilat voidaan osoittaa toiminta-ajan ulkopuolella kuntalaiskäyttöön, minkä vuoksi kulku päiväkodin muihin tiloihin tulee voida sulkea. Keittiö ja ruokailu Keittiö on nk. jakelukeittiö, joka suunnitellaan Espoo Cateringin 6-8 ryhmän päiväkodin keittiösuunnitteluohjeen mukaisesti. Isompien lasten ruokailu tapahtuu ruokailu-monitoimitiloissa. Pienemmät lapset ruokailevat kotialueellaan. Päiväkodin ulkoalue Ulkoalueet jäsennetään leikkipihoiksi, kulkuteiksi, huoltoliikenteen ja saattoliikenteen alueiksi sekä henkilökunnan ja asiakkaiden paikoitusalueiksi. Toiminnallisesti erilaiset alueet ja kulkutiet sekä sisäänkäynnit suunnitellaan erillisiksi. Lasten leikkipihan laajuustavoite on noin 2205 m² (n. 15 m² / hoitopaikka) - lopullinen suunnitteluratkaisu vaikuttaa toteutuvaan pihan kokoon. Piha aidataan. Leikkivälineet sijoitetaan ikäryhmittäin omiksi alueikseen. Vuorohoidolle varataan oma alue, joka on helposti valvottavissa vuorohoidon tiloista. Pihaan suunnitellaan aurinkoisia leikkialueita ja kesähelteille varjoalueita. Osa leikkipihoista voidaan jättää luonnontilaiseksi seikkailualueeksi, jolla voi kaivaa ja rakentaa. Piha-alueita jäsennetään myös istutuksin ja kiveyksin. Tavoitteena on virikkeellinen ja toiminnallinen oppimisympäristö sekä ympäristö leikille, mielikuvitukselle ja elämyksille. Eri vuodenajat käytetään toiminnan hyväksi, esimerkiksi lumen kasauspaikka voi toimia liukumäkenä. Pihan suunnittelussa ovat tärkeitä koko alueen valvottavuus, ilkivallan estäminen sekä ylläpito ja kiinteistönhuolto vuoden ympäri. Päiväkotitontin viereen rakennetaan Suviniityn puisto, jonne toteutetaan leikkialue. Leikkialue on tarkoitettu kaikille kuntalaisille, mutta myös päiväkoti voi vapaasti käyttää leikkipuis-

11 11 toa. Avoimen päiväkodin asiakkaat käyttävät pääsääntöisesti leikkipuistoa. Leikkialueiden käytön edistämiseksi sijoitetaan portit yhdistämään niitä. 4 Rakennuspaikka 4.1 Sijainti ja hallinta Suviniityn päiväkoti esitetään toteutettavaksi, Espoon keskukseen Suviniittyyn kortteliin YL-tontille. Tontin sijainti Espoon keskuksessa sopii hyvin palvelemaan vuoropäivähoitoa tarvitsevia perheitä. Päiväkoti sijaitsee keskeisesti ja on julkisella liikenteellä hyvin saavutettavissa eri suunnilta tuleville. Tontti liittyy eteläsivultaan rakennettavaan Suviniityn puistoon. Tontti on kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. 4.2 Kaava- ja kiinteistötiedot Valtuusto hyväksyi asemakaavan Kohteen korttelinumero on ja kaavamerkintä YL: julkisten lähipalveluiden korttelialue, jonka rakennusoikeus on n 3200 kem2 ja suurin sallittu kerrosluku on III. Tontin autopaikkamäärän päättää rakennuslautakunta rakennuslupahakemuksen yhteydessä annetun selvityksen perusteella. Kaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 200 kem 2. Alueen pysäköinti- ja väestönsuojatarpeen tyydyttämiseksi Kirstinrinteen ja Suvelanrinteen sisään oli alun perin suunniteltu rakentaa keskitetty alueellinen asukaspysäköintilaitos ja yhteisväestönsuoja. Suviniityn kallioluolan rakentaminen oli osa Espoon keskuksen kehittämisohjelmaa. Myöhemmin on tehty päätös, että kallioluolan rakentamisesta luovutaan sen kalleuden vuoksi ja kaava-alueen paikoitus järjestetään rakentamalla alueelle kaksi maanpäällistä pysäköintilaitosta. Päiväkodin autopaikoista 11 osoitetaan kesällä 2016 valmistuvaan KOy Suviniityn pysäköinti 1 omistamaan pysäköintilaitokseen, joka sijaitsee kadun vastakkaisella puolella. Saman pysäköintilaitoksen yhteyteen toteutetaan yhteisväestönsuoja Kirkkojärven koululle, kahdelle asuinyhtiölle ja ylijäävät paikat osoitetaan Suviniityn päiväkoti hankkeelle. Rakennusvalvonnalta on haettu lupaa nk. ylibuukata päiväkodin VSS - paikat em. rakentuvaan yhteissuojaan. Koska VSS - paikkojen toteutusratkaisusta ei ole saatu päätöstä, joudutaan hankkeessa toistaiseksi varautumaan näiden toteuttamiseen pääosin päiväkotirakennukseen. 4.3 Tontin ympäristö Tontti sijaitsee Espoon keskuksessa Suviniityssä asumiseen liittyen hyvin liikenneyhteyksien tuntumassa. Tontti rajoittuu etelässä puistoon ja viheralueeseen Kirstinmäen suunnalla. Pohjoisessa tontti rajoittuu Suviniityn puistoon sekä lännessä Suviniitynpolkuun. Tontin lähiympäristö on tällä hetkellä pääosin rakentamaton, mutta se rakentuu voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Muutama asuinrakennushanke sekä Suviniityn pysäköinti 1 ovat rakenteilla.

12 Tontin ominaisuudet Pohjaolosuhteiltaan tontti on varsin haastava, pääosin savea ja edellyttää paalutusta. Paalupituuksien on arvioitu vaihtelevan välillä 3m 21m. Alueen maaperästä teetettiin tutkimus, jonka perusteella maaperässä ei todettu pilaantuneisuutta. Pohjaveden pintaa ei ole mitattu pohjavesiputkesta. Pohjaveden arvioitu taso on + 6, Tontin rakennuskanta Tontilla ei ole olemassa olevia rakennuksia. 4.6 Liikenne ja paikoitus Ks. Kaava- ja kiinteistötiedot Itse tontille on sen pienestä koosta johtuen tarkoitus sijoittaa vain viisi (5) autopaikkaa, joista kaksi (2) varataan liikuntaesteisten paikoiksi. Näistä kolme (3) autopaikkaa varustetaan lämpötolpalla. Tarvittavista autopaikoista 11 lunastetaan Suviniityn pysäköinti 1 p-laitokseen toteutettavista rakenteellisista pysäköintipaikoista. Polkupyöräpaikkoja järjestetään riittävä määrä. Päiväkodin huoltoliikenne järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että siitä päiväkotitoiminnalle aiheutuva häiriö on vähäistä ja päiväkodin toiminta kaiken aikaa turvallista. Liikenteen ja paikoituksen suunnittelussa tulee huomioida käyttäjien turvallinen kulku pihaalueilla. Piha-alueen esteettömyys tulee huomioida myös lasten vaunujen kanssa liikkumisen näkökulmasta. 4.7 Kadut ja kunnallistekniikka Alueen kadut ovat rakenteilla. Tavoitteena on, että ne valmistuisivat samoihin aikoihin hankkeen kanssa. Rakennus liitetään kaukolämpö-, vesi-, viemäri- sekä sähköverkkoon. 5 Suunnittelutavoitteet 5.1 Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Vuoden 2016 lopulla valmistuneeseen Päiväkotien suunnitteluohjeeseen on kirjattu erityisesti päivähoitoa koskevat tavoitteet. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. 5.2 Elinkaari ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin:

13 13 1. Rakennussuunnittelun ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttamasta ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. 2. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. 3. Energiatehokkuus Energiatehokkuus on yksi suunnittelun keskeisistä tavoitteista. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään voimassa olevien määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmanvuotoluvun arvo 0,6 m3/h m2 < q50 < 1,0 m3/h (rakennuksen vaipan neliön läpi virtaava ilmavirta m3/h paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa.) Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla rakennus tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. Rakennuksen energiatehokkuustavoite määritetään uudistuvien energiamääräysten pohjalta kaupungin tulevia tavoitteita vastaavaksi. 4. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaaleiksi valitaan hyvin kulutusta kestäviä materiaaleja. 5. Elinkaaritavoitteet Rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lopputuloksena on koko elinkaarensa kestävät turvalliset, terveelliset, kokonaistaloudelliset rakennukset ja rakenteet. Talotekniset järjestelmätn tulee olla elinkaaritaloudellisia ja toimintavarmoja. Erityinen huomio on kiinnitettävä sekä rakentamisen että käytön aikaiseen kosteuden hallintaan ja rakennuksen vaipan tuulettuvuuteen ja rakennusfysikaalisen toimintaan. 5.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet, korttelisuunnitelma Suviniityn alueelle on laadittu korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman mukaan päiväkoti on Suviniityn uuden asuinalueen sydän. Päiväkoti sijaitsee Suviniityn puiston pitkän näkymäakselin päässä. Rakennus rajautuu pohjoisessa Suviniityn aukioon ja etelässä Suviniitynpuistoon. Idässä Vanhaan Kirstintiehen ja lännessä Suviniitynpolkuun, joka rakennetaan pihakatuna. 5.4 Rakennustekniset tavoitteet Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Rakennus on enintään kolmekerroksinen ja se varustetaan hissillä. Rakennus perustetaan tukipaaluille. Rakennuksessa on kantava alapohja ja betonirakenteinen runko. Julkisivut toteutetaan kestävinä ja vähän huoltoa tarvitsevina noudattaen korttelisuunnitelman yleisiä linjauksia.

14 14 Rakennukselle ja sen eri rakenteille sekä järjestelmille määritetään tarkoituksenmukaiset suunnittelukäyttöikätavoitteet huomioiden normaalit huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet. Lämmöneristävyyden ja energiatehokkuuden osalta noudatetaan vähintään voimassa olevia määräyksiä. Määräykset ovat uudistumassa 2018/2019. Rakennuksen paloluokka on P1. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi LVIA-tekniset tavoitteet Yleistä LVIA -suunnittelun tavoitteena on rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu, joka elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa huomioidaan niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 6 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. Sähkölämmitysten käyttöä tulee välttää tarkoituksenmukaisilla ja harkituilla suunnitteluratkaisuilla. LVIA -laitteiden suunnittelun tavoitteena ovat energiaa säästävät ja sähkötehokkaat ratkaisut, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja ilmanvaihtolaitoksen osalta riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa Lämmitys ja jäähdytys Rakennus liitetään kaukolämpöön. Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella lattialämmityksellä. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan voidaanko aurinkoenergiaa hyödyntää joko sähköenergian tuottamiseen tai käyttöveden lämmittämiseen. Vuorohoidon tilojen olosuhteiden hallinta, erityisesti lepoaikoina, edellyttää tilakohtaista jäähdytystä. Myös keittiön lämpötilan hallinta edellyttää keittiötilan jäähdytystä. Viilennystarve muissa tiloissa selvitetään suunnittelun aikana. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehon tulee olla optimaalinen. Ylisuuri liittymisteho lisää tarpeettomasti liittymismaksua vuotuisia perusmaksuja. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.

15 Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta vältetään. Sekä kylmän että lämpimän veden määrät mitataan. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. Vuorohoidon tilat tulee varustaa automaattisella palonsammutusjärjestelmällä (sumu- tai sprinklerijärjestelmä) Vedenkulutuksen mittaus: Keittiön vedenkulutukset mitataan erikseen Ilmanvaihto Tavoitteena ovat hyvä sisäilmasto ja terveet rakenteet, jotka toteutetaan rakennusmääräyskokoelman kohdan D2 mukaan ottaen huomioon Espoon omat ohjeet ja määräykset. Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S2 luokkaa, pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Ilmavirtojen säätö voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen Kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO2 -että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuustavoitteena vähintään A-luokka. Varjostukset ja aurinkosuojaukset on suunniteltava niin, että kesäajan huone-lämpötilan astetuntivaatimukset täyttyvät ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Olosuhteiden hallitsemiseksi suunnitellaan ilmavaihtokoneisiin viilennys. Ilmanvaihtolaitteisto mitoitetaan SFP-oppaan mukaisesti pienille painehäviöille sähköisen puhallinenergian säästämiseksi. Näin menetellen tulee SFP-luvun alittaa 1,8 kw/(m3/s), 1/1- teholla mitattuna. Ryömintätilalliseen alustatilaan asennetaan koneellinen poistoilmanvaihto, maavaraiseen alapohjaan radonpoisto Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan DDC pohjaisena. Alakeskukset varustetaan selainpohjaisilla käyttöliittymillä TCP/IP-liitännällä. Järjestelmä liitetään kaupungin verkkoon Sähkötekniset tavoitteet Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. Tarkemmin suunnitteluvaatimukset on esitetty Espoon kaupungin päiväkotien sähkösuunnitteluohjeissa Sähkötilat- ja jako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina.

16 16 Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalojakamo, atk-jakamo ja -ristikytkentä sekä kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin, joiden tulee olla ylipaineiset. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitinkeskus, hälytysten jälleenanto, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodien ja betoniraudoituksen maadoitus tulee asentaa seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Maadoituksissa tulee huomioida ATEX- ja lääkintätilojen määräykset Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimisto- ja vastaanottotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Rakennuksen putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. Sähkön kulutuksen mittaus: Keittiön, ilmanvaihdon, valaistuksen ja ulkotilojen sähkö mitataan erikseen Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on Lux. Energiatehokas valaistus edellyttää valaistuksen ohjausta läsnäolon, auringonvalon ja käyttötarkoituksen mukaan. Valolähteenä käytetään ensisijaisesti Led - valaisimia. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pihan valaistussuunnittelu tehdään yhteistyössä puiston suunnittelun kanssa. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä (puhelin, atk, esitystekniikka) varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Rakennukseen toteutetaan langaton verkko. Rakennuksessa tulee toimia kaikkien operaattoreiden puhelimet. Päiväkodissa käytetään matkapuhelimia ja tablettitietokoneita. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULAkuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen asennetaan induktiosilmukkavaraukset RH1:iin ja monitoimitilaan asennetaan induktiosilmukka vahvistinlaitteineen (esitysäänentoisto). Induktiosilmukat voidaan korvata muulla soveltuvalla ja tarkoituksenmukaisella järjestelmällä Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan munakellolla. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan ilkivaltaa ehkäisemään kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona ja sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallennuksella.

17 17 Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitin- tai palovaroitinjärjestelmällä rakennuslupaehtojen mukaisesti. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Porttipuhelinyhteys asennetaan sekä kaikkiin viiteen ryhmätila 1:een ja tämän lisäksi keittiöön videoporttipuhelin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä toteutetaan määräysten mukaan. Paristokäyttöiset aikakellot asennetaan keittiöön ja monitoimitilaan Huoltokirja Tästä kohteesta tullaan laatimaan huoltokirja Granlund Manager- järjestelmään, johon kukin suunnittelija ja urakoitsija omalta osaltaan laatii tarvittavan aineiston. Huoltokirjan tekemisessä käytetään Espoon kaupungin laatimaa ohjetta. 6 Hankkeen kustannustavoitteet 6.1 Rakennuskustannusennuste Hankkeen hintatavoitteeksi Tilapalvelut-liikelaitos on asettanut 3000 /brm² (alv 0%), joka laaditun laajuuslaskelman pohjalta johtaa tavoitteelliseen n. 6,4m :n kokonaishintaan. Aiempaa tavoitehintalaskelmaa ei ole päivitetty. Huomattavaa on, että kustannustaso on noussut n. 5%.vuoden 2016 alusta hankesuunnitelman päiväykseen. 6.2 Käyttökustannusennuste Suviniityn päiväkodin arvioitu toimitilavuokra on noin euroa/vuosi (ilman alv) - vuokramäärä tarkentuu toteutuneiden kustannuksen mukaisesti. 6.3 Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Päiväkodin ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 260 t ilman alv. 7 Rahoitus, toteutus ja aikataulu Vuoden 2017 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle sisältäen suunnittelun ja toteutuksen, autopaikkojen hankinnan sekä toteuttamiseen liittyvät rakennuttajan kustannukset oli varattu yhteensä 10,60 M. Neuvolatoiminnan poistamisen jälkeen päiväkotihankkeen budjetiksi esitetään 8,9M jakautuen n. 15% vuodelle 2017, n. 70% vuodelle 2018 ja n. 15% vuodelle Pysäköintilaitoksesta ostettavien autopaikkojen hankintaa varten varataan lisäksi 0,385 M :n määräraha, joka on huomioitu hankkeen budjetissa (11 ap x /autopaikka). Ennuste toteutuvasta autopaikan hinnasta on n alv 0%. Tilapalvelut-liikelaitos toteuttaa hankkeen KVR urakkamuodolla. Rakennus otetaan käyttöön 2019.

18 18 8 Tarvittavat toimenpiteet 8.1 Hankkeen käynnistäminen Hankkeen KVR urakkakilpailutus käynnistetään keväällä Hankkeeseen liittyvät muut toimenpiteet Päiväkodin tontin eteläpuolella olevan Suviniitynpuiston, pohjoispuolella olevan Suviniityn aukion ja länsipuolella sijaitsevan Suviniitynpolun rakentaminen tulisi käynnistää samanaikaisesti päiväkodin suunnittelun kanssa. Näin puisto, aukio ja katu valmistuisivat samanaikaisesti Suviniityn päiväkodin valmistumiseen mennessä. Tontilla olevien ojat tulee korvata tontin ulkopuolelle sijoitettavin kuivatusrakentein. Käyttöönottoon hyväksyntä saattaa edellyttää, että ympäristö on valmiiksi rakennettu. 8.3 Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan kaupungin normaalin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi pidetään lakisääteisiin lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset.