ESLogC / Syklin osahanke Ekologinen logistiikkakeskus Tulevaisuusverstas 1 Maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut 1/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESLogC / Syklin osahanke Ekologinen logistiikkakeskus Tulevaisuusverstas 1 Maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut 1/10 26.3."

Transkriptio

1 ESLogC / Syklin osahanke Ekologinen logistiikkakeskus Tulevaisuusverstas 1 Maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut 1/ TAUSTAA Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittämishankkeen tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen yhteistoimintakykyinen logistiikkakeskusten verkosto, joka muodostaa tuottavan, tehokkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen palvelukokonaisuuden. Teknologiakeskus TechVilla Oy hallinnoi ESLogC- kokonaishanketta, jossa Suomen ympäristöopisto Syklin tavoitteena on tuottaa tietoa Huomisen ekologisen logistiikkakeskuksen hyvistä käytännöistä ja logistiikkakeskuksen prosessikaavio ekologisesta näkökulmasta. Tuloksena syntyvä prosessikaavio tulee sisältämään logistiikkakeskuksen toimintakokonaisuuden sen suunnittelun alkuvaiheista itse keskuksessa tapahtuvaan arkipäivän toimintaan asti. Hankkeesta tulevat hyötymään erityisesti logistiikkakeskuksia kehittävät, suunnittelevat ja toteuttavat tahot. Syklin järjestämä ensimmäinen tulevaisuusverstas pidettiin Malmilla. Tulevaisuusverstaassa kuultiin eri asiantuntijoiden esityksiä liitteen 1 ohjelman mukaisesti. TAVOITTEET Ensimmäisen verstaan teemana oli maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut. Verstaan tavoitteena oli hahmottaa logistiikkakeskuksen sijoittumisen kannalta ekologisesti olennaiset tekijät, sekä pohtia alan asiantuntijoiden kanssa yhdessä, kuinka ekologisuuden voisi ottaa logistiikkakeskuksissa paremmin huomion. TOTEUTUSTAPA Tulevaisuusverstaaseen kutsuttiin maankäytön ja kaavoituksen asiantuntijoita, sekä muita logistiikka-alan vaikuttajia. Tulevaisuusverstaan työtä pohjusti lyhyet asiantuntijoiden pitämät alustukset, joissa käsiteltiin logistiikkakeskus -käsitettä sekä tulevaisuuden logistiikkakeskusta kestävän kehityksen näkökulmasta. Verstaassa esiteltiin myös näkemyksiä maakuntakaavoituksen ja kunnan kaavoituksen nykykäytännöistä, ja tulevaisuuden vaikutusmahdollisuuksista. Asiantuntijoiden pitämät alustukset on liitetty raportin liitteiksi 2-9. Tausta-aineistona käytettiin myös Syklin tekemää kahdeksaa asiantuntijahaastattelua ja näistä saatuja tuloksia. Haastattelut suoritettiin Kercalogistiikkakeskuksen toimijoille ja sidosryhmille. Esitysten jälkeen työskentelyä jatkettiin pienryhmässä tulevaisuusverstastyöskentelyllä. Verstaassa tehtiin ryhmätyö, jossa pohdittiin millainen Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus on ja kuinka se toteutetaan.

2 ASIANTUNTIJOIDEN ESITYKSET: 2/10 ESLogC-HANKKEEN KÄSITTELY Janne Siikonen, Techvilla ESLogC-hankkeen projektipäällikkö Janne Siikonen aloitti esittelemällä projektin toimijat, EAKR- hankkeen taustat sekä sen ensisijaisen vaikutusalueen. Hän käsitteli hankkeesta saatavia yhteistyöhön, tehokkuuteen, tuottavuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn, ekologisuuteen, sijainnin määritykseen, logistiikkakeskustoiminnan erikoistumiseen, toimintaratkaisujen yhteensopivuuteen, turvallisuuteen sekä ekologiseen teknologiaan ja ICT-ratkaisuihin hyötyjä. Siikonen esitteli hankkeen toteutusmallin sekä tarkensi sen toimijoiden, kumppaneiden ja pilotointiympäristöjen merkitystä. Hankkeen toteutusta tarkisteltiin myös osahankekohtaisesti. Siikonen päätti esityksensä esittelemällä Techvillan osaprojektin sisällystä. Siikosen esitys on raportin liitteenä 2. SYKLIN OSAHANKKEEN HUOMISEN EKOLOGINEN LOGISTIIKKAKES- KUS-KUVAUS JA TAVOITTEET Päivi Saarnia, Sykli Suomen ympäristöopisto Syklin ESLogC-osahankkeen projektipäällikkö Päivi Saarnia pohti esityksessään logistiikan tulevaisuutta, kuten vaatimustasomuutoksia, räätälöinnin tarvetta, globalisoitumista sekä vihreän logistiikan kasvua. Hän keskittyi ekologisuuteen sekä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan logistiikkakeskustoiminnassa. Hän jakoi vaikutusmahdollisuudet muun muassa seuraaviin osa-alueisiin: energiatehokkuus ja materiaalitehokkuus energiaratkaisut, uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet jätehuolto ja kierrätyksen tehostaminen toimintojen sijoittelu oikein liikenteen koordinointi niin alueen ympäristössä kuin sen sisälläkin energia+, materiaali+ yhteiskuntavastuu Saarnia esitteli Syklin osahankkeen tavoitteet hyvien käytäntöjen haarukoinnista sekä keskustelun (visioinnin) luonnista. Haarukoinnilla pyritään tunnistamaan ekologisen logistiikkatoiminnan hyvät tekijät ja niiden mahdollisuudet käytännössä. Saadut tulokset esitellään osahankkeen omilla verkkosivuilla sekä visioinnit visionäärisessä loppuraportissa. Hyvistä käytännöistä rakennetaan lisäksi prosessikaavio. Saarnia esitteli lisäksi osahankkeen toteutustavan ja kertoi tulevien tulevaisuusverstaiden sisällöistä. Lopuksi hän alusti Tulevaisuusverstas 1 tavoitteita ja toimintatapoja. Saarnian esitys on raportin liitteenä 3.

3 3/10 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN OHJAAMISMAHDOLLISUUDET LOGISTII- KAKESKUSTEN SIJOITTUMISESSA Pekka Normo, Uudenmaan liitto EU:n teettämien arvioiden mukaan kuljetusvolyymit kasvavat 50 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2020, jolloin ruuhkat, ilmaston muutos, energia ja turvallisuus tulevat olemaan suuria haasteita. Oikealla sijoittumisella pystytään oleellisesti vaikuttamaan ruuhkien, ilmaston muutoksen ja energian kulutuksen vähentämiseen eli pystytään rakentamaan energiatehokas kuljetusketju. Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Pekka Normon esitys käsitteli Uudenmaan maakuntakaavaa ja logistiikkaa. Uudenmaan liitto toimii maakuntakaavoittajana Uudenmaan alueella. Maakuntakaava ja logistiikka Yleispiirteinen maakuntakaava tarkastelee aluetta kokonaisuutena ja ohjaa kuntien kaavoitusta, sekä muiden viranomaisten maankäyttöä koskevaa päätöksentekoa. Maakuntakaavalla voidaan mahdollistaa pitkän aikavälin toimintoja ja aluevarauksia. Maankäytön suunnittelulla turvataan toimivat aluerakenteet, riittävät rakennusmaa- ja viheraluevaraukset sekä liikenneverkostot. Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja liikennealueet sekä terminaalien kohdemerkintöjä. Liikennealueita maakuntakaavassa ovat esim. Vuosaaren, Hangon, Koverharin, Skogbyn, Inkoon ja Kantvikin satamat sekä Helsinki-Vantaan ja Helsinki- Malmin lentoasemat. Logistiikan painopiste pääkaupunkiseudulla on aina seurannut toiminnassa olevien satamien sijaintia. Uudenmaan liitto toteutti satamaselvityksen vuonna Tämä selvitys tehtiin Vuosaaren satamahankeen vaikutuksista Uudenmaan alueelle. Selvityksen perusteella tultiin siihen johtopäätökseen, että Vuosaaren sataman myötä logistiikan painopiste tulee siirtynyt selvästi itään päin. 1. vaihemaakuntakaavaa valmistellessa pyrittiin logistiikkakeskusten ja logististen toimintojen kehittämisvyöhykkeiden esittämiseen. Merkintöjä pidettiin tarpeellisina logistiikkatoimintojen ohjaamiseksi ja kuntakaavoituksen helpottamiseksi. Alan toimijat, ja elinkeinoelämä olivat kuitenkin sitä mieltä, että merkinnät saattavat jatkossa rajoittaa logistiikan toimintoja ja siksi haluttiin varmistua, että toimintoja voidaan tarvittaessa sijoittaa vyöhykkeiden ulkopuolelle. Samoin ympäristöviranomaisten taholta tehtyjä selvityksiä erityisesti Kehä V:n vyöhykkeen pohjavesialueilla pidettiin riittämättöminä. Näin ollen Uudenmaan liitto luopui logististen toimintojen kehittämisvyöhykkeiden esittämisestä ja päätyi siihen tulokseen, että logistiikkateemaa tullaan käsittelemään seuraavilla kaavakierroksilla Maakuntakaavan uudistamisessa (2. vaihemaakuntakaava 2009) käynnistyneen kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä, eikä kaikkia maankäyttömuotoja sisällytetä kaavaan. Maankäyttöä ja liikennettä on tutkittu erilaisin rakennemallein ( Monikeskus-, Silmukka- ja Sormimalli). Logistiikan sisällyttäminen kaavaan on mahdollista, mutta sen mukaan

4 4/10 ottaminen kuitenkin riippuu käytössä olevista selvityksistä ja niiden riittävyydestä (MRL). Selvitykset tullaan tekemään liiton omana työnä ja ESLogC -projektilta odotetaan tähän lisätietoa. Esimerkiksi hankkeessa koottavasta Etelä-Suomen logistiikkakeskus rekisteristä saattaisi olla hyötyä. Liitto voisi saada esim. suosituksia mitkä alueet olisivat hyviä logistiikan kannalta. Normon mukaan huomioitavaa kuitenkin on, että maakuntakaavalla ei pystytä ohjaamaan esimerkiksi logistiikkakeskusten sijoittelua alueelle tarkennetusti ja näin ollen maakuntakaavan ohjauskeinot ovat hyvin rajalliset. Kuntakaavoitus on täten tärkeämpi ohjaaja. Normo päätti esityksensä Uudenmaan liiton odotuksiin ESLogC-projektin tuloksista, jotka koostuivat Riittävistä selityksistä perustuva ES-logistikkakeskusten verkosto Ympäristövaikutusten arviointi (ympäristö + logistiikka) Nykytilan kartoitus Logistiikkateeman otto mukaan kaavaan päätetään tulosten perusteella Logistiikan huomioonottaminen myöhemmillä maakuntakaavakierroksilla. Normon esitys on raportin liitteenä 4. MITÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS/LOGISTIIKKAKESKITTYMÄ Heikki Lahtinen, Laurea Suomessa, kuin muuallakin maailmassa, sanalla logistiikkakeskus on yhtä monta merkitystä kuin käyttäjää. Logistiikkakeskukselle ei tällä hetkellä löydy tarkkaa ja täsmällistä yksiselitteistä määritelmää. Osittain tämä voi johtua siitä, että nykypäivänä keskusten toiminnassa tapahtuu nopeita muutoksia ja jatkuvasti syntyy uusia keskittymiä, joiden toiminnot ja rakenteet poikkeavat aikaisemmin rakennetuista. Toimintojen jatkuva kehittyminen ja moninaiset logistiikkakeskuksissa suoritettavat tehtävät ovat johtaneet siihen, että sana logistiikkakeskus on vaikea määritellä täsmällisesti. Heikki Lahtinen käsitteli alustuksessaan aihetta Mikä on Logistiikkakeskus / Logistiikkakeskittymä. Lahtinen pyrki avaamaan logistiikkakeskuksen käsitettä eri henkilöiden ja organisaatioiden kautta (mm. Pirkanmaan liitto, Bentzen, Limowa, Vafidis ja Ojala jne.). Hän esitti muun muassa seuraavat ajatukset: 1. Voisiko logistiikkakeskus olla kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski vai Singapore? 2. Suomessa ei ole yhtään logistiikkakeskusta (Sirkiä, 1998) 3. Suomessa on yli 250 logistiikkakeskusta (LIMOWA, 2010) 4. Länsi-Euroopassa on yli 100kpl (Pirkanmaan liitto, 2006). Lahtinen vertaili logistiikkakeskus-käsitettä sen lähikäsitteisiin (muun muassa rahtiterminaali, jakelukeskus). Hän päätti alustuksensa EsLogC-hankkeessa käytettävään

5 5/10 termistöön, jossa hankkeen hengen mukaisesti logistiikkakeskus -määrittelyssä tullaan kunnioittamaan kielen käyttäjiä ja pidättäytymään siinä, että: logistiikkakeskus on yleiskäsite erilaisille logistiikan virtojen solmukohdille, jolle on eri tasoja: 1. Logistiikkakeskusjärjestelmä tai logistiikka(keskus)klusteri 2. Logistiikkapuisto, logistiikkakylä tai logistiikkakeskusalue 3. Erilaisia logistiikkatoimintoja harjoittavat yksittäiset toimipisteet: jakelukeskus, keskusvarasto, läpivirtausterminaali. Lahtinen päätti alustuksensa käsittelemällä lyhyesti EsLogC-hankkeen logistiikkakeskusten osaaminen osahankkeen projektiorganisaatiota. Lahtisen esitys on raportin liitteenä 5. TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKAKESKUS Erkki Aalto, RAKLI RAKLI:n kehitysjohtaja Erkki Aalto visio esityksessään tulevaisuuden logistiikkakeskusten toteuttamista. Hänen mielestään logistiikkakeskuksille olisi luotava oma jatkuvasti kehitettävä toimintakonsepti, joka olisi joustava ja ketterä. Keskuksen omistaja olisi sijoittajan ominaisuudessa toimiva taho, jonka omat toiminnot eivät olisi sijoitettuna keskukseen. Omistaja olisi halukas kehittämään keskuksen toimintaa ja järjestäisi rakentamisen keskitetysti. Keskuksen energiaratkaisussa huomioitaisiin myös keskittäminen alueellisesti (ei omakohtaisia ratkaisuja), joka mahdollistaisi isojen järjestelmien hyödyntämisen. Omistaja ostaisi logistiikkakeskuksen kehittämispalvelut yritykseltä, joka tuntisi logistiikka- alan hyvin, seuraisi alalla vallitsevia trendejä ja tarpeita, sekä hallitsisi markkinoinnin. Kiinteistömanageri hoitaisi tilojen vuokrauksen markkinoinnin, sekä kiinteistöjen yleisen hallinnoinnin. Vastaavalla ajattelumallilla toteutettuihin logistiikkakeskuksiin syntyisi toisiaan täydentävä ja toimiva verkosto. Tämä loisi tehokkuutta, synergiaetuja ja pienetkin toimijat voisivat kehittyä ja kasvaa. Tilankäytön tehostamista voitaisiin lisätä valitsemalla logistiikkakeskukseen toimijoita, joiden tilantarve vaihtelee sesonkikausien mukaan. Kiinteistöjen huolto ja isännöinti ulkoistettaisiin alan parhaille osaajille, jolloin siivouksen, vartioinnin, teknisten palveluiden sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden synergiaedut tulisivat kaikkien alueella toimivien yrityksien hyödyksi. Aalto pohti esityksessään myös logistiikkakeskuksessa toimivia tahoja. Hänen mukaansa tulevaisuuden logistiikkakeskuksessa voisi toimia paikallinen pienteollisuus ja maatalous, jolloin mahdollistettaisiin omien paikallisten tuotteiden myynti keskuksesta lähtien. Logistiikkakeskus voisi olla myös keskus, josta myytäisiin asiakkaille biopolttoainetta, sesonkituotteita, kuten puutarhakalusteita, tilaa vievää tavaraa, kuten huonekaluja tai isoja koneita ja laitteita, Se voisi toimia esim. tavaroiden noutopisteenä tai outlet myyntipisteenä. Keskuksen toiminnan tulee myös monipuolistua tulevaisuudessa. Tulevaisuuden logistiikkakeskukset keskittyisivät aiempaa enemmän palveluun tarjoten asiakkailleen ja työntekijöilleen mahdollisuuden ruokailla keskuksessa. Ekologista

6 6/10 painotusta lisättäisiin lähiruuan suosimisella. Keskuksen väellä olisi myös yhteiset sosiaalitilat Aalto näkisi logistiikkakeskuksen alueella erilaisia varastoja (kuiva, lämmin, viileä, kylmä, pakaste). Ulkopuolisten tahojen olisi mahdollista myös vuokrata tiloja tilapäiseen käyttöön tilanteen salliessa. Keskuksen vastaanotto- ja lähetyspalvelut olisi keskitetty yhden keskuksen alle ja siirto- ja nosto komennot, sekä kuljetustilaukset hoituisivat sähköisesti yhden pisteen kautta. Kaikki tuotteet olisi pakattu älykkäisiin pakkauksiin, jotka ilmoittaisivat esim. valmistusajan, tuoreuden jne. Keskuksen kierrätys toimisi myös sisäisesti. Energiatehokkuuden parantaminen RAKLIn energia- ja ekovisiona on, että Suomi on edelläkävijä rakennetun ympäristön energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisyydessä. Tavoitteeksi RAKLI on asettanut, että tulevaisuudessa kiinteistöjä, yhdyskuntatekniikkaa ja väyliä käytetään, johdetaan, ylläpidetään, vuokrataan, uudistetaan, kehitetään puretaan ja rakennetaan ympäristö-, asiakas- ja liiketoimintanäkökulmista kestävästi. Liiton tavoitteena on myös parantaa suomalaisen rakennetun ympäristön vertailukelpoista energiatehokkuutta vähintään 20 % 2020 mennessä ja vähintään 50 % 2050 mennessä. Tavoitteksi on myös asetettu rakennetun ympäristön hiilineutraalius, energiaomavaraisuus (rakennettu ympäristö) sekä polttomoottoriliikenteen vähentäminen. Aalto ehdottaa esityksen päätteeksi logistiikkakeskuksen energia- ja ekotehokkuusmittariksi seuraavia: tavaratonnia, kuljetusta, kuormaa / kwh CO2 / kuormatonni, kuljetus -mittarit Aallon esitys on raportin liitteenä 6. KYLÄYHDISTYKSEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET KAAVOITUSPRO- SESSISSA Matti Leskinen, Savion kyläyhdistys Savion kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Leskinen käsitteli esityksessään kyläyhdistyksen vaikutuksia pilotointikohde Kercan välityksellä. Hän kertoi kyläyhdistyksen mahdollisuuksista vaikuttaa kaavoituksen ongelmiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että ympäristöasiat tarkistetaan jo suunnitteluvaiheessa, jolloin myös kyläyhdistyksille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi suunnitelmia tehtäessä. Kyläyhteisön huomio ei yleensä kiinnity niinkään itse kohteen laadun, toiminnallisuuden tai kustannuksien arvioimiseen, vaan ympäristöominaisuuksiin, kuten terveellisyyteen turvallisuuteen sekä esteettisyyteen. Nämä arvot ovat myös osa ekotehokasta rakenta-

7 7/10 mista. Savion kyläyhdistyksen jäsenet esittivät Kerca-pilottihankkeen kaavatyön aikana ratkaistavaksi muun muassa seuraavia ongelmia: Liikenne ja liikennöintiratkaisut (Liityntäliikenne junayhteyksiin, pikavuoroihin sekä, työmatkaliikenteeseen) Meluntorjunta Sade- ja tulvavesien ohjaaminen Viheryhteydet Maisemointi Pysäköintiin liittyvät kysymykset. Leskisen mukaan kaavoitusvaiheessa syntyvien turhien valitusten, kohtuuttomien viivästysten sekä ylimääräisten kustannusten tuottaminen on vältettävissä ja hyvien asukassuhteiden luominen mahdollista, jos väärinkäsitysten ehkäisemiseksi suunnitellaan vuorovaikutusprosessi, jossa esimerkiksi Kohteen suunnitteluvaiheessa järjestetään asukastilaisuuksia, joiden yhteydessä kerrotaan tarkemmin suunnitelmista ja vaihdetaan mielipiteitä. Valitaan yhteyshenkilöt, jotka vievät tietoa eteenpäin omissa yhteisöissään Perustetaan työryhmiä, sekä valmistellaan lausuntoja. Hyödynnetään sosiaalista median, kuten Facebookia ja pidetään blogia, kuten esimerkiksi Savion kyläyhdistys on tehnyt. Kercan suunnitteluprosessin yhteydessä Savion kyläyhdistys on käynyt yhdessä katsomassa logistiikkakeskusmalleja ja kuinka ne toimivat käytännössä Suomessa ja jopa ulkomailla. Näin on saatu vastauksia asukkaita askarruttaviin kysymyksiin. Leskinen esitti esityksessään lisäksi toiveen, jossa tulevaisuuden logistiikkakeskus olisi hyvä naapuri. Leskisen esitys on raportin liitteenä 7. KERCA LOGISTIIKKAKESKUKSEN KAAVOITUSPROSESSI Jouni Lindberg, Keravan kaupunki Keravan kaupungin geodeetti Jouni Lindberg esitteli logistiikkakeskuksen kaavoitusprosessia Kerca-pilottihankkeen näkökulmasta. Luonnoskaavassa Kercan alueelle oli suunniteltu asuntoja, mutta SRV:n aloitteesta Kercan aluetta ehdotettiin logistiikkakeskuksen alueeksi. Muutosta perusteltiin alueen hyvällä sijoittumisella moottoritien, raideverkon sekä sataman läheisyyteen. Hankkeen kehitys aloitettiin vuonna 2005 SRV:n ja Keravan kaupungin toimesta. He vastasivat liikeidean kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta sekä hankkeen markkinoinnista. SRV:n ja Keravan kaupungin kanssa tehtiin puitesopimus Kercan alueen kehittämisestä ja alueen kaavoitus- ja selvitystyö suoritettiin Ensimmäinen kauppasopimus solmittiin 12/2008.

8 8/10 Kercan kehittämistyön ensimmäisinä projekteina olivat paikalla jo toimivan Lassila & Tikanojan ympäristötekniikan alue ( ), Keravan lämpövoimalan voimalaitos Kelvo OY (2010)sekä Anttilan korkeavarasto ( ). Aluetta kehitettäessä huomattiin, että kaatopaikka-alueille rakentaminen avaa mahdollisuuksia, koska kaatopaikoille tehdyt isot suoja-alueet mahdollistavat myöhemmän laajentumismahdollisuuden, alueella ei ole läheisiä naapureita, ja maat ovat yleensä kaupungin tai kunnan omistuksessa. Kerca rakentuu asteittain valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. Valmistuessaan alueella on noin 1000 työpaikkaa ja noin kerrosneliömetriä tilaa. Alueelle tullaan lisäksi toteuttamaan raideyhteys, jotta alkuperäinen Satama - kumipyörät raideliikenne liikeidea toteutuu. Lindbergin esitys on raportin liitteenä 8. KEHÄ V VERKOSTON IDEOLOGIA JA VÄYLÄT Reijo Lehtinen, Techvilla Techvillan DI Reijo Lehtinen esitteli tulevaisuusverstaan alustuksessaan Kehä V hankkeen toimijoita, aikataulua sekä liitännäishankkeita, joihin myös ESLogC-hanke kuuluu. Kehä V pyrkii nostamaan metropolialueen ulkoisen kehän esille ja rakentamaan sille brändin. Projekti perustuu vetovoiman ja kilpailukyvyn kohottamiseen yhteistyön voimin. Kehä V ytimenä on valtatie 25 ja kantatie 2. Kehä V pyritään muodostamaan ympäristön ehdoilla kehittyvä kansainvälinen logistiikan laatukäytävä. Sen teemat jakautuvat seuraavasti: Ekologinen Kehä V Älykäs kehä V Esteettinen kehä V ja Vastaanottava kehä V Laatukäytävään on otettu huomioon kestävä kehitys ja palvelujen tärkeys. Lehtisen esitys on raportin liitteenä 9.

9 YHTEENVETO VERSTASTYÖSTÄ 9/10 Liikenne ja Viestintäministeriön teettämän logistiikkaselvityksen 2009 raportin keskeisten havaintojen perusteella logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on 14,2 % ja ne muodostavat noin 19 % BKT:sta. Saatu luku on kansainvälisesti korkea. Saman tutkimuksen mukaan ajankohtaisia aiheita, kuten ekologisen jalanjäljen pienentämistä ja turvallisuusriskien hallintaa, priorisoi vain harva yritys. Ekologisella logistiikalla voidaan vähentää energiankulutusta ja jätteen määrää koko logistisessa toimitusketjussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen niukkeneminen ja energiankulutuksen kasvu ovat globaaleja haasteita, jotka tulee ottaa huomioon myös huomisen ekologisessa logistiikkakeskuksessa. Kestävän kehityksen mukaisella logistiikkakeskuksella voidaan luoda organisaatioille kilpailuetua kustannussäästöjen ja imagon muodossa. Asia tulisi sisäistää myös logistiikkayrityksissä. Infrastruktuurin tuottajana, kaavoittajana ja markkinoiden säätelijänä julkinen valta vaikuttaa logistiikan toimintaympäristöön Yritysten tehtävä on kuitenkin vastata logistiikkansa tehokkuudesta ja toimivuudesta. Ennen sijoittumispäätöstä on syytä määritellä ympäristöarvot, tavoitteet, politiikka ja strategia. Sijainti- ja tilavaihtoehtojen ympäristövaikutukset tulee tarkistaa ja niistä tulee tehdä ympäristöselvitys. Verstaassa käytyjen keskustelujen pohjalta keskeisimmiksi tekijöiksi ekologisen logistiikkakeskuksen sijoittumisen kannalta listattiin seuraavia asioita: Alueella tulee olla valmis infra Alueen tulee olla helposti rakennettavissa Alue tulee olla kustannustehokkaasti käyttöönotettavissa Kuljetussuoritteet tulee pystyä minimoimaan Intermodaali mahdollisuus Uusiutuvan energialähteen käyttöönoton mahdollisuus- tavoite energia + Riittävän suuri alue, mahdollisuus laajentua Työvoiman saatavuuden varmuus Tukipalvelujen läheisyys Ei pohjavesialueella Verstaassa pohdittiin myös kuinka logistiikkakeskuksessa voisi ottaa enemmän huomioon ekologisuus. Seuraavat seikat kirjattiin ylös: Energiaratkaisut, esim geo Aurinkokennot - energia+ Bioenergia Lämpö ja lähikylmä Liikenne polttoaineen Pakkausjätteiden hyödyntäminen Pakkaustuottaja logistiikkakeskuksessa Älykkäät pakkaukset, pakkaus itse tuote

10 10/10 Tilojen muunneltavuus, joustavuus ja multikäyttö Logistiikkakeskusten yhteinen hallinta ja koko ajan kehittyvä managerointi Logistiikkakeskusten välinen runkoliikenne Pohjoiset rautatiet koillisväylä Perustamis- tai rakennusvaiheen ympäristövaikutukset Muuntojoustavuus Palvelukeskittymät E-kauppa jakelukeskus Lähituotteiden kysyntä? Lähilogistiikkaa? Kuljetusten CO2 jalanjälki Logistiikkakeskus osana alueellista verkostoa / yhteisöä Yhteiskuntavastuu Rakennusten energiatehokkuus sertifikaatti E-logistiikkan käyttö Käänteisen logistiikan, kuten kierrätyksen, uusiokäytön jne. hyödyntäminen. Mittarit ja laitteet, joiden avulla minimoidaan energiankulutus ja vedenkulutus Informaatioteknologian hyödyntäminen Tulevaisuusverstaan 1 tuotokset esiteltiin päivän päätteeksi ja Sykli jalostaa niitä tulevaisuusverstas 2 silmälläpitäen. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella verstastyöskentelymalli koettiin mielekkääksi ja hyväksi tavaksi pohtia tulevaisuuden asioita.

11 LIITE 1 ESLogC- HANKKEEN TULEVAISUUSVERSTAS Aika Paikka: Suomen ympäristöopisto SYKLI, Malminkaari 5, Helsinki OHJELMA Ilmoittautuminen ja kahvit Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Esa Leinonen, vararehtori, SYKLI Tilaisuuden avaus Eeva Hämeenoja, rehtori, Suomen ympäristöopisto SYKLI EslogC- hankkeen esittely Janne Siikonen, projektipäällikkö, Techvilla SYKLIN osahankkeen Huomisen ekologinen logistiikkakeskus - kuvaus ja tavoitteet Päivi Saarnia, projektipäällikkö, SYKLI Maakuntakaavoituksen ohjaamismahdollisuudet logistiikkakeskusten sijoittumisessa Pekka Normo, kaavoituspäällikkö, Uudenmaan liitto Mikä on Logistiikkakeskus / Logistiikkakeskittymä Heikki Lahtinen, projektipäällikkö, Laurea Tulevaisuuden logistiikkakeskus Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI Kyläyhdistyksen vaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa Matti Leskinen, varapuheenjohtaja, Savion kyläyhdistys Kerca logistiikkakeskuksen kaavoitusprosessi Jouni Lindberg, geodeetti, Keravan kaupunki Kehä V verkoston ideologia ja väylät Reijo Lehtinen, DI, Techvilla Ryhmätyöt Kati Lundgren, projektipäällikkö,ympäristöosaajat2025, SYKLI Aiheet : 1. Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus? 2. Kuinka se toteutetaan Ryhmätyön purku ja yhteenveto Tilaisuuden päätteeksi Buffet Suomen ympäristöopisto Sykli PL 72 (Kalevankatu 5-11) (11100) Riihimäki puh faksi

12 LIITE 2 Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen Huomisen logistiikkaa -

13 LIITE 2 Yhteistyössä

14 LIITE 2 Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman päätavoite on edistää Etelä-Suomen kehittymistä alueena yhtenäiseksi, tasapainoiseksi sekä kansainvälisesti ja kansallisesti vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi maakuntien vahvuuksien pohjalta. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa toteutetaan Etelä- Karjalan, Itä-Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa.

15 LIITE 2 Etelä-Suomen EAKR-alue

16 LIITE 2 Tulokset Etelä-Suomen logistiikkakeskusten tuottavuuden, tehokkuuden, kansainvälisen kilpailukyvyn sekä toimijoiden yhteistyön edistäminen Etelä-Suomen logistiikkakeskusten sijainnin, aluetarpeiden ja toteutuksen priorisointi, aluetarpeet ja työnjako Perusta ekologiselle intermodaalikuljetusjärjestelmälle Etelä Suomessa Logistiikkakeskusten sijainnin, erikoistumisen ja toimintaratkaisujen yhteensopivuus Turvalliset ja ekologiset teknologia ja ICT-ratkaisut

17 LIITE 2 Toteutus ESLogC kehittää alueen logistiikkakeskusten toimintaedellytyksiä ja toimintaa, sekä luo alueelle yhteistoimintakykyisen logistiikkakeskusten verkoston, joka on vahvasti linkittynyt ulkoisiin yhteistyökumppaneihin Hankkeen koko on 1,97 miljoonaa euroa Tuloksia esitellään kolmessa Foorum-tapahtumassa: - Toukokuu 2010, Huhtikuu 2011 ja Kesäkuu 2012 Lisätietoa hankkeeseen osallistumisesta ja tuloksista voi pyytää projektipäälliköltä sivusto avattu vuoden 2010 alussa

18 LIITE 2 Hankkeen toteuttajat Toteuttamista koordinoi Teknologiakeskus TechVilla Partnereina ovat: - Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) - Laurea ammattikorkekoulu (Laurea) - Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) - Suomen ympäristöopisto SYKLI - Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus 11 kilpailutettavaa konsulttiprojektia

19 LIITE 2 Hankkeen kumppanit ja pilotointiympäristöt LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri KERCA Kerava Cargo Center; Keravan kaupunki + SRV LogiCity; Pilot Turku Oy Mustola; Lappeenranta Rocla Oy Tokmanni Oy

20 LIITE 2

21 LIITE 2 Osakokonaisuudet WP 0. Koordinointi / TechVilla WP1. Logistiikkakeskustoiminta / TechVilla, konsultit WP2. Huomisen logistiikkakeskus / TechVilla, konsultit, SYKLI WP3. Osaaminen / Lamk, Hamk, Laurea WP4. Alueelliset vaikutukset / TechVilla, konsultit, Valonia WP5. Yhteistoiminta ja jatkuvuus / TechVilla Foorumtilaisuudet

22 LIITE 2 Sisältö WP0 ja WP1 WP0 Koordinointi WP01 Taloushallinto WP02 Ohjelmat ja seuranta WP03 Kilpailutukset WP04 ESLogC yhteistyö TechVilla TechVilla TechVilla TechVilla TechVilla WP1 Logistiikkakeskustoiminta TechVilla WP11 Kartoitus ja yhteistyösopimukset TechVilla WP12 Toiminta ja käyttöselvitys TechVilla Kootaan osaprojektien kohteiden toimintatiedot WP13 Osallistuva analyysi Kootaan eri osaprojektien kohdeaineisto WP14 Sijainti ja verkostot TechVilla TechVilla K6 Sijainti- ja verkostoanalyysi, ennusteet Konsultti

23 LIITE 2 Sisältö WP2 WP2 Huomisen Logistiikkakeskus WP21 Sisälogistiikka K2 Sisälogistiikan toimintamallit ja tekniikat K7 Sisälogistiikan uusi tekniikka K11 Kehittäminen pilottikohteissa WP22 Ekologia Perustiedot ja esimerkkikohteet Ekologiset ratkaisut, hyvät käytännöt Ekologinen toiminta, prosessikaavio Suunnittelun apuvälineet ja tietopankit WP23 Safety & Security K5 Safety & Security WP24 Tunnistus ja ICT-teknologia K8 Tunnistus ja ICT TechVilla TechVilla Konsultti Konsultti Konsultti SYKLI TechVilla Konsultti TechVilla Konsultti

24 LIITE 2 Sisältö WP3 WP3 Osaaminen WP31 Keskinen alue Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi WP32 Itä Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi WP33 Uusimaa Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi LAMK HAMK LAMK LAUREA

25 LIITE 2 Sisältö WP4 ja WP5 WP4 Alueelliset vaikutukset TechVilla WP 41 Kestävä liikkuminen ja logistiikkakeskukset VALONIA Tutkimus ja selvitykset Suunnittelun työkalut, best practices Tulosten koonti WP42 Logistiikkakeskittymät K3 Logistiikka-alueet ja toimintamallit K9 Kehittämispotentiaali ja tarpeet WP43 Kehä V logistiikkavyöhykkeenä K4 Vyöhykkeen tila ja kehityspotentiaali K10 Kehittäminen, alueet ja toteuttaminen WP5 Yhteistoiminta ja jatkuvuus WP51 Yhteistoimintamallit WP52 Yhteiset foorumit K1 Virtuaali ESLogC sivuston pohja WP53 Jatkon toimintamallit TechVilla Konsultti Konsultti TechVilla Konsultti Konsultti TechVilla TechVilla TechVilla Konsultti TechVilla

26 LIITE 2 Osaprojekti: TechVilla Kokonaisuuden koordinointi Tiedotus Kumppanihallinta Foorumien järjestäminen Tulosten julkaisu Taloushallinto Logistiikkakeskusten kartoitus Tulosten pohjalta jatkuvuuden rakentaminen Konsulttiprojektit sivusto Sisälogistiikka (3 projektia) Logistiikkakeskittymät (2 proj.) KehäV logistiikkavyöhykkeenä (2 projektia) Safety & Security Tunnistus ja ICT-teknologia

27 LIITE 2

28 LIITE 3 Ekologisuus huomisen logistiikkakeskuksessa EslogC - osahanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Päivi Saarnia Tuotevastaava Projektipäällikkö Kuva: Danilo Rizzuti Freedigitalphotos.net

29 LIITE 3 Logistiikan menestystekijät Vaatimusten muuttuessa on logistiikkapalveluiden tarjoajien oltava ajoissa liikkeellä Globalisoituminen Räätälöidyt ratkaisut asiakkaiden herkkyys kestävälle kehitykselle on kasvanut selkeästi vuosien kuluessa. Voimme odottaa vihreän logistiikan merkityksen tulevaisuudessa kasvavan. Schenker AG:n toimitusjohtaja Dr. Thomas C. Lieb (Suomen logistiikkayhdistyksen Logistiikkaseminaari, Helsinki, ) (www.schenker.fi)

30 LIITE 3 Päästötavoitteet luovat tarvetta kehittää logistiikka-alaa ekologisesti kestävälle pohjalle energiatehokkuus ja materiaalitehokkuus energiaratkaisut, uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet jätehuolto ja kierrätyksen tehostaminen toimintojen sijoittelu oikein liikenteen koordinointi niin alueen ympäristössä kuin sen sisälläkin energia+, materiaali+ yhteiskuntavastuu Hyviä käytäntöjä? Suunnitelmia? Visioita?

Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas

Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas 26.3.2010 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tulevaisuuden logistiikkakeskus Haasteita konsepti joustavuus, ketteryys

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Mikä on logistiikkakeskus? Kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri

LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Valtakunnallisesti toimiva, kansainvälisesti verkottuva logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uuden ajan logistiikkakeskuksessa

Osaamisen kehittäminen uuden ajan logistiikkakeskuksessa Osaamisen kehittäminen uuden ajan logistiikkakeskuksessa Heikki Lah)nen Logis)ikkamessut, Tampere, 12.10.2011 Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 Etelä- Suomen logis)ikkakeskusten

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen

K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen K-EASY /ASTE hankkeesta työkaluja taloyhtiön hallitukselle Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Projektipäällikkö Johanna Veikkolainen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantech-teknologiakeskus

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Logistiikkakeskukset Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 02/2011 Joustava + suunnittelu vastuullisesti + johdettu strategisesti + sijoittunut yksilöllisesti + toteutettu MegaHub

Lisätiedot

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT HUB pähkinänkuoressa Asiakaskohtaisesti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Yhteiset asemat - hanke

Yhteiset asemat - hanke Yhteiset asemat - hanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Pauli Vennervirta 15.6.2011 pauli.vennervirta@sykli.fi p. 050 387 3938 1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on kehittää keinoja tehdä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Seminaarin tulokset 28.1.2015

Seminaarin tulokset 28.1.2015 Seminaarin tulokset 28.1.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Ympäristösi parhaat tekijät Seminaari Lohjan pääkirjastossa 28.1.2015 järjestettiin seminaari Lohjan pääkirjastossa. Tilaisuuden

Lisätiedot

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA Kehityskohde Keskeiset haasteet Tavoitteet FORSSAN SEUDULLA Vihreiden kuljetuskäytävien

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot