ESLogC / Syklin osahanke Ekologinen logistiikkakeskus Tulevaisuusverstas 1 Maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut 1/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESLogC / Syklin osahanke Ekologinen logistiikkakeskus Tulevaisuusverstas 1 Maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut 1/10 26.3."

Transkriptio

1 ESLogC / Syklin osahanke Ekologinen logistiikkakeskus Tulevaisuusverstas 1 Maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut 1/ TAUSTAA Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittämishankkeen tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen yhteistoimintakykyinen logistiikkakeskusten verkosto, joka muodostaa tuottavan, tehokkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen palvelukokonaisuuden. Teknologiakeskus TechVilla Oy hallinnoi ESLogC- kokonaishanketta, jossa Suomen ympäristöopisto Syklin tavoitteena on tuottaa tietoa Huomisen ekologisen logistiikkakeskuksen hyvistä käytännöistä ja logistiikkakeskuksen prosessikaavio ekologisesta näkökulmasta. Tuloksena syntyvä prosessikaavio tulee sisältämään logistiikkakeskuksen toimintakokonaisuuden sen suunnittelun alkuvaiheista itse keskuksessa tapahtuvaan arkipäivän toimintaan asti. Hankkeesta tulevat hyötymään erityisesti logistiikkakeskuksia kehittävät, suunnittelevat ja toteuttavat tahot. Syklin järjestämä ensimmäinen tulevaisuusverstas pidettiin Malmilla. Tulevaisuusverstaassa kuultiin eri asiantuntijoiden esityksiä liitteen 1 ohjelman mukaisesti. TAVOITTEET Ensimmäisen verstaan teemana oli maankäyttö, kaavoitus ja liikenneratkaisut. Verstaan tavoitteena oli hahmottaa logistiikkakeskuksen sijoittumisen kannalta ekologisesti olennaiset tekijät, sekä pohtia alan asiantuntijoiden kanssa yhdessä, kuinka ekologisuuden voisi ottaa logistiikkakeskuksissa paremmin huomion. TOTEUTUSTAPA Tulevaisuusverstaaseen kutsuttiin maankäytön ja kaavoituksen asiantuntijoita, sekä muita logistiikka-alan vaikuttajia. Tulevaisuusverstaan työtä pohjusti lyhyet asiantuntijoiden pitämät alustukset, joissa käsiteltiin logistiikkakeskus -käsitettä sekä tulevaisuuden logistiikkakeskusta kestävän kehityksen näkökulmasta. Verstaassa esiteltiin myös näkemyksiä maakuntakaavoituksen ja kunnan kaavoituksen nykykäytännöistä, ja tulevaisuuden vaikutusmahdollisuuksista. Asiantuntijoiden pitämät alustukset on liitetty raportin liitteiksi 2-9. Tausta-aineistona käytettiin myös Syklin tekemää kahdeksaa asiantuntijahaastattelua ja näistä saatuja tuloksia. Haastattelut suoritettiin Kercalogistiikkakeskuksen toimijoille ja sidosryhmille. Esitysten jälkeen työskentelyä jatkettiin pienryhmässä tulevaisuusverstastyöskentelyllä. Verstaassa tehtiin ryhmätyö, jossa pohdittiin millainen Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus on ja kuinka se toteutetaan.

2 ASIANTUNTIJOIDEN ESITYKSET: 2/10 ESLogC-HANKKEEN KÄSITTELY Janne Siikonen, Techvilla ESLogC-hankkeen projektipäällikkö Janne Siikonen aloitti esittelemällä projektin toimijat, EAKR- hankkeen taustat sekä sen ensisijaisen vaikutusalueen. Hän käsitteli hankkeesta saatavia yhteistyöhön, tehokkuuteen, tuottavuuteen, kansainväliseen kilpailukykyyn, ekologisuuteen, sijainnin määritykseen, logistiikkakeskustoiminnan erikoistumiseen, toimintaratkaisujen yhteensopivuuteen, turvallisuuteen sekä ekologiseen teknologiaan ja ICT-ratkaisuihin hyötyjä. Siikonen esitteli hankkeen toteutusmallin sekä tarkensi sen toimijoiden, kumppaneiden ja pilotointiympäristöjen merkitystä. Hankkeen toteutusta tarkisteltiin myös osahankekohtaisesti. Siikonen päätti esityksensä esittelemällä Techvillan osaprojektin sisällystä. Siikosen esitys on raportin liitteenä 2. SYKLIN OSAHANKKEEN HUOMISEN EKOLOGINEN LOGISTIIKKAKES- KUS-KUVAUS JA TAVOITTEET Päivi Saarnia, Sykli Suomen ympäristöopisto Syklin ESLogC-osahankkeen projektipäällikkö Päivi Saarnia pohti esityksessään logistiikan tulevaisuutta, kuten vaatimustasomuutoksia, räätälöinnin tarvetta, globalisoitumista sekä vihreän logistiikan kasvua. Hän keskittyi ekologisuuteen sekä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan logistiikkakeskustoiminnassa. Hän jakoi vaikutusmahdollisuudet muun muassa seuraaviin osa-alueisiin: energiatehokkuus ja materiaalitehokkuus energiaratkaisut, uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet jätehuolto ja kierrätyksen tehostaminen toimintojen sijoittelu oikein liikenteen koordinointi niin alueen ympäristössä kuin sen sisälläkin energia+, materiaali+ yhteiskuntavastuu Saarnia esitteli Syklin osahankkeen tavoitteet hyvien käytäntöjen haarukoinnista sekä keskustelun (visioinnin) luonnista. Haarukoinnilla pyritään tunnistamaan ekologisen logistiikkatoiminnan hyvät tekijät ja niiden mahdollisuudet käytännössä. Saadut tulokset esitellään osahankkeen omilla verkkosivuilla sekä visioinnit visionäärisessä loppuraportissa. Hyvistä käytännöistä rakennetaan lisäksi prosessikaavio. Saarnia esitteli lisäksi osahankkeen toteutustavan ja kertoi tulevien tulevaisuusverstaiden sisällöistä. Lopuksi hän alusti Tulevaisuusverstas 1 tavoitteita ja toimintatapoja. Saarnian esitys on raportin liitteenä 3.

3 3/10 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN OHJAAMISMAHDOLLISUUDET LOGISTII- KAKESKUSTEN SIJOITTUMISESSA Pekka Normo, Uudenmaan liitto EU:n teettämien arvioiden mukaan kuljetusvolyymit kasvavat 50 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2020, jolloin ruuhkat, ilmaston muutos, energia ja turvallisuus tulevat olemaan suuria haasteita. Oikealla sijoittumisella pystytään oleellisesti vaikuttamaan ruuhkien, ilmaston muutoksen ja energian kulutuksen vähentämiseen eli pystytään rakentamaan energiatehokas kuljetusketju. Uudenmaan liiton kaavoituspäällikkö Pekka Normon esitys käsitteli Uudenmaan maakuntakaavaa ja logistiikkaa. Uudenmaan liitto toimii maakuntakaavoittajana Uudenmaan alueella. Maakuntakaava ja logistiikka Yleispiirteinen maakuntakaava tarkastelee aluetta kokonaisuutena ja ohjaa kuntien kaavoitusta, sekä muiden viranomaisten maankäyttöä koskevaa päätöksentekoa. Maakuntakaavalla voidaan mahdollistaa pitkän aikavälin toimintoja ja aluevarauksia. Maankäytön suunnittelulla turvataan toimivat aluerakenteet, riittävät rakennusmaa- ja viheraluevaraukset sekä liikenneverkostot. Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja liikennealueet sekä terminaalien kohdemerkintöjä. Liikennealueita maakuntakaavassa ovat esim. Vuosaaren, Hangon, Koverharin, Skogbyn, Inkoon ja Kantvikin satamat sekä Helsinki-Vantaan ja Helsinki- Malmin lentoasemat. Logistiikan painopiste pääkaupunkiseudulla on aina seurannut toiminnassa olevien satamien sijaintia. Uudenmaan liitto toteutti satamaselvityksen vuonna Tämä selvitys tehtiin Vuosaaren satamahankeen vaikutuksista Uudenmaan alueelle. Selvityksen perusteella tultiin siihen johtopäätökseen, että Vuosaaren sataman myötä logistiikan painopiste tulee siirtynyt selvästi itään päin. 1. vaihemaakuntakaavaa valmistellessa pyrittiin logistiikkakeskusten ja logististen toimintojen kehittämisvyöhykkeiden esittämiseen. Merkintöjä pidettiin tarpeellisina logistiikkatoimintojen ohjaamiseksi ja kuntakaavoituksen helpottamiseksi. Alan toimijat, ja elinkeinoelämä olivat kuitenkin sitä mieltä, että merkinnät saattavat jatkossa rajoittaa logistiikan toimintoja ja siksi haluttiin varmistua, että toimintoja voidaan tarvittaessa sijoittaa vyöhykkeiden ulkopuolelle. Samoin ympäristöviranomaisten taholta tehtyjä selvityksiä erityisesti Kehä V:n vyöhykkeen pohjavesialueilla pidettiin riittämättöminä. Näin ollen Uudenmaan liitto luopui logististen toimintojen kehittämisvyöhykkeiden esittämisestä ja päätyi siihen tulokseen, että logistiikkateemaa tullaan käsittelemään seuraavilla kaavakierroksilla Maakuntakaavan uudistamisessa (2. vaihemaakuntakaava 2009) käynnistyneen kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä, eikä kaikkia maankäyttömuotoja sisällytetä kaavaan. Maankäyttöä ja liikennettä on tutkittu erilaisin rakennemallein ( Monikeskus-, Silmukka- ja Sormimalli). Logistiikan sisällyttäminen kaavaan on mahdollista, mutta sen mukaan

4 4/10 ottaminen kuitenkin riippuu käytössä olevista selvityksistä ja niiden riittävyydestä (MRL). Selvitykset tullaan tekemään liiton omana työnä ja ESLogC -projektilta odotetaan tähän lisätietoa. Esimerkiksi hankkeessa koottavasta Etelä-Suomen logistiikkakeskus rekisteristä saattaisi olla hyötyä. Liitto voisi saada esim. suosituksia mitkä alueet olisivat hyviä logistiikan kannalta. Normon mukaan huomioitavaa kuitenkin on, että maakuntakaavalla ei pystytä ohjaamaan esimerkiksi logistiikkakeskusten sijoittelua alueelle tarkennetusti ja näin ollen maakuntakaavan ohjauskeinot ovat hyvin rajalliset. Kuntakaavoitus on täten tärkeämpi ohjaaja. Normo päätti esityksensä Uudenmaan liiton odotuksiin ESLogC-projektin tuloksista, jotka koostuivat Riittävistä selityksistä perustuva ES-logistikkakeskusten verkosto Ympäristövaikutusten arviointi (ympäristö + logistiikka) Nykytilan kartoitus Logistiikkateeman otto mukaan kaavaan päätetään tulosten perusteella Logistiikan huomioonottaminen myöhemmillä maakuntakaavakierroksilla. Normon esitys on raportin liitteenä 4. MITÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS/LOGISTIIKKAKESKITTYMÄ Heikki Lahtinen, Laurea Suomessa, kuin muuallakin maailmassa, sanalla logistiikkakeskus on yhtä monta merkitystä kuin käyttäjää. Logistiikkakeskukselle ei tällä hetkellä löydy tarkkaa ja täsmällistä yksiselitteistä määritelmää. Osittain tämä voi johtua siitä, että nykypäivänä keskusten toiminnassa tapahtuu nopeita muutoksia ja jatkuvasti syntyy uusia keskittymiä, joiden toiminnot ja rakenteet poikkeavat aikaisemmin rakennetuista. Toimintojen jatkuva kehittyminen ja moninaiset logistiikkakeskuksissa suoritettavat tehtävät ovat johtaneet siihen, että sana logistiikkakeskus on vaikea määritellä täsmällisesti. Heikki Lahtinen käsitteli alustuksessaan aihetta Mikä on Logistiikkakeskus / Logistiikkakeskittymä. Lahtinen pyrki avaamaan logistiikkakeskuksen käsitettä eri henkilöiden ja organisaatioiden kautta (mm. Pirkanmaan liitto, Bentzen, Limowa, Vafidis ja Ojala jne.). Hän esitti muun muassa seuraavat ajatukset: 1. Voisiko logistiikkakeskus olla kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski vai Singapore? 2. Suomessa ei ole yhtään logistiikkakeskusta (Sirkiä, 1998) 3. Suomessa on yli 250 logistiikkakeskusta (LIMOWA, 2010) 4. Länsi-Euroopassa on yli 100kpl (Pirkanmaan liitto, 2006). Lahtinen vertaili logistiikkakeskus-käsitettä sen lähikäsitteisiin (muun muassa rahtiterminaali, jakelukeskus). Hän päätti alustuksensa EsLogC-hankkeessa käytettävään

5 5/10 termistöön, jossa hankkeen hengen mukaisesti logistiikkakeskus -määrittelyssä tullaan kunnioittamaan kielen käyttäjiä ja pidättäytymään siinä, että: logistiikkakeskus on yleiskäsite erilaisille logistiikan virtojen solmukohdille, jolle on eri tasoja: 1. Logistiikkakeskusjärjestelmä tai logistiikka(keskus)klusteri 2. Logistiikkapuisto, logistiikkakylä tai logistiikkakeskusalue 3. Erilaisia logistiikkatoimintoja harjoittavat yksittäiset toimipisteet: jakelukeskus, keskusvarasto, läpivirtausterminaali. Lahtinen päätti alustuksensa käsittelemällä lyhyesti EsLogC-hankkeen logistiikkakeskusten osaaminen osahankkeen projektiorganisaatiota. Lahtisen esitys on raportin liitteenä 5. TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKAKESKUS Erkki Aalto, RAKLI RAKLI:n kehitysjohtaja Erkki Aalto visio esityksessään tulevaisuuden logistiikkakeskusten toteuttamista. Hänen mielestään logistiikkakeskuksille olisi luotava oma jatkuvasti kehitettävä toimintakonsepti, joka olisi joustava ja ketterä. Keskuksen omistaja olisi sijoittajan ominaisuudessa toimiva taho, jonka omat toiminnot eivät olisi sijoitettuna keskukseen. Omistaja olisi halukas kehittämään keskuksen toimintaa ja järjestäisi rakentamisen keskitetysti. Keskuksen energiaratkaisussa huomioitaisiin myös keskittäminen alueellisesti (ei omakohtaisia ratkaisuja), joka mahdollistaisi isojen järjestelmien hyödyntämisen. Omistaja ostaisi logistiikkakeskuksen kehittämispalvelut yritykseltä, joka tuntisi logistiikka- alan hyvin, seuraisi alalla vallitsevia trendejä ja tarpeita, sekä hallitsisi markkinoinnin. Kiinteistömanageri hoitaisi tilojen vuokrauksen markkinoinnin, sekä kiinteistöjen yleisen hallinnoinnin. Vastaavalla ajattelumallilla toteutettuihin logistiikkakeskuksiin syntyisi toisiaan täydentävä ja toimiva verkosto. Tämä loisi tehokkuutta, synergiaetuja ja pienetkin toimijat voisivat kehittyä ja kasvaa. Tilankäytön tehostamista voitaisiin lisätä valitsemalla logistiikkakeskukseen toimijoita, joiden tilantarve vaihtelee sesonkikausien mukaan. Kiinteistöjen huolto ja isännöinti ulkoistettaisiin alan parhaille osaajille, jolloin siivouksen, vartioinnin, teknisten palveluiden sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden synergiaedut tulisivat kaikkien alueella toimivien yrityksien hyödyksi. Aalto pohti esityksessään myös logistiikkakeskuksessa toimivia tahoja. Hänen mukaansa tulevaisuuden logistiikkakeskuksessa voisi toimia paikallinen pienteollisuus ja maatalous, jolloin mahdollistettaisiin omien paikallisten tuotteiden myynti keskuksesta lähtien. Logistiikkakeskus voisi olla myös keskus, josta myytäisiin asiakkaille biopolttoainetta, sesonkituotteita, kuten puutarhakalusteita, tilaa vievää tavaraa, kuten huonekaluja tai isoja koneita ja laitteita, Se voisi toimia esim. tavaroiden noutopisteenä tai outlet myyntipisteenä. Keskuksen toiminnan tulee myös monipuolistua tulevaisuudessa. Tulevaisuuden logistiikkakeskukset keskittyisivät aiempaa enemmän palveluun tarjoten asiakkailleen ja työntekijöilleen mahdollisuuden ruokailla keskuksessa. Ekologista

6 6/10 painotusta lisättäisiin lähiruuan suosimisella. Keskuksen väellä olisi myös yhteiset sosiaalitilat Aalto näkisi logistiikkakeskuksen alueella erilaisia varastoja (kuiva, lämmin, viileä, kylmä, pakaste). Ulkopuolisten tahojen olisi mahdollista myös vuokrata tiloja tilapäiseen käyttöön tilanteen salliessa. Keskuksen vastaanotto- ja lähetyspalvelut olisi keskitetty yhden keskuksen alle ja siirto- ja nosto komennot, sekä kuljetustilaukset hoituisivat sähköisesti yhden pisteen kautta. Kaikki tuotteet olisi pakattu älykkäisiin pakkauksiin, jotka ilmoittaisivat esim. valmistusajan, tuoreuden jne. Keskuksen kierrätys toimisi myös sisäisesti. Energiatehokkuuden parantaminen RAKLIn energia- ja ekovisiona on, että Suomi on edelläkävijä rakennetun ympäristön energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisyydessä. Tavoitteeksi RAKLI on asettanut, että tulevaisuudessa kiinteistöjä, yhdyskuntatekniikkaa ja väyliä käytetään, johdetaan, ylläpidetään, vuokrataan, uudistetaan, kehitetään puretaan ja rakennetaan ympäristö-, asiakas- ja liiketoimintanäkökulmista kestävästi. Liiton tavoitteena on myös parantaa suomalaisen rakennetun ympäristön vertailukelpoista energiatehokkuutta vähintään 20 % 2020 mennessä ja vähintään 50 % 2050 mennessä. Tavoitteksi on myös asetettu rakennetun ympäristön hiilineutraalius, energiaomavaraisuus (rakennettu ympäristö) sekä polttomoottoriliikenteen vähentäminen. Aalto ehdottaa esityksen päätteeksi logistiikkakeskuksen energia- ja ekotehokkuusmittariksi seuraavia: tavaratonnia, kuljetusta, kuormaa / kwh CO2 / kuormatonni, kuljetus -mittarit Aallon esitys on raportin liitteenä 6. KYLÄYHDISTYKSEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET KAAVOITUSPRO- SESSISSA Matti Leskinen, Savion kyläyhdistys Savion kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Leskinen käsitteli esityksessään kyläyhdistyksen vaikutuksia pilotointikohde Kercan välityksellä. Hän kertoi kyläyhdistyksen mahdollisuuksista vaikuttaa kaavoituksen ongelmiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa, että ympäristöasiat tarkistetaan jo suunnitteluvaiheessa, jolloin myös kyläyhdistyksille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi suunnitelmia tehtäessä. Kyläyhteisön huomio ei yleensä kiinnity niinkään itse kohteen laadun, toiminnallisuuden tai kustannuksien arvioimiseen, vaan ympäristöominaisuuksiin, kuten terveellisyyteen turvallisuuteen sekä esteettisyyteen. Nämä arvot ovat myös osa ekotehokasta rakenta-

7 7/10 mista. Savion kyläyhdistyksen jäsenet esittivät Kerca-pilottihankkeen kaavatyön aikana ratkaistavaksi muun muassa seuraavia ongelmia: Liikenne ja liikennöintiratkaisut (Liityntäliikenne junayhteyksiin, pikavuoroihin sekä, työmatkaliikenteeseen) Meluntorjunta Sade- ja tulvavesien ohjaaminen Viheryhteydet Maisemointi Pysäköintiin liittyvät kysymykset. Leskisen mukaan kaavoitusvaiheessa syntyvien turhien valitusten, kohtuuttomien viivästysten sekä ylimääräisten kustannusten tuottaminen on vältettävissä ja hyvien asukassuhteiden luominen mahdollista, jos väärinkäsitysten ehkäisemiseksi suunnitellaan vuorovaikutusprosessi, jossa esimerkiksi Kohteen suunnitteluvaiheessa järjestetään asukastilaisuuksia, joiden yhteydessä kerrotaan tarkemmin suunnitelmista ja vaihdetaan mielipiteitä. Valitaan yhteyshenkilöt, jotka vievät tietoa eteenpäin omissa yhteisöissään Perustetaan työryhmiä, sekä valmistellaan lausuntoja. Hyödynnetään sosiaalista median, kuten Facebookia ja pidetään blogia, kuten esimerkiksi Savion kyläyhdistys on tehnyt. Kercan suunnitteluprosessin yhteydessä Savion kyläyhdistys on käynyt yhdessä katsomassa logistiikkakeskusmalleja ja kuinka ne toimivat käytännössä Suomessa ja jopa ulkomailla. Näin on saatu vastauksia asukkaita askarruttaviin kysymyksiin. Leskinen esitti esityksessään lisäksi toiveen, jossa tulevaisuuden logistiikkakeskus olisi hyvä naapuri. Leskisen esitys on raportin liitteenä 7. KERCA LOGISTIIKKAKESKUKSEN KAAVOITUSPROSESSI Jouni Lindberg, Keravan kaupunki Keravan kaupungin geodeetti Jouni Lindberg esitteli logistiikkakeskuksen kaavoitusprosessia Kerca-pilottihankkeen näkökulmasta. Luonnoskaavassa Kercan alueelle oli suunniteltu asuntoja, mutta SRV:n aloitteesta Kercan aluetta ehdotettiin logistiikkakeskuksen alueeksi. Muutosta perusteltiin alueen hyvällä sijoittumisella moottoritien, raideverkon sekä sataman läheisyyteen. Hankkeen kehitys aloitettiin vuonna 2005 SRV:n ja Keravan kaupungin toimesta. He vastasivat liikeidean kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta sekä hankkeen markkinoinnista. SRV:n ja Keravan kaupungin kanssa tehtiin puitesopimus Kercan alueen kehittämisestä ja alueen kaavoitus- ja selvitystyö suoritettiin Ensimmäinen kauppasopimus solmittiin 12/2008.

8 8/10 Kercan kehittämistyön ensimmäisinä projekteina olivat paikalla jo toimivan Lassila & Tikanojan ympäristötekniikan alue ( ), Keravan lämpövoimalan voimalaitos Kelvo OY (2010)sekä Anttilan korkeavarasto ( ). Aluetta kehitettäessä huomattiin, että kaatopaikka-alueille rakentaminen avaa mahdollisuuksia, koska kaatopaikoille tehdyt isot suoja-alueet mahdollistavat myöhemmän laajentumismahdollisuuden, alueella ei ole läheisiä naapureita, ja maat ovat yleensä kaupungin tai kunnan omistuksessa. Kerca rakentuu asteittain valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. Valmistuessaan alueella on noin 1000 työpaikkaa ja noin kerrosneliömetriä tilaa. Alueelle tullaan lisäksi toteuttamaan raideyhteys, jotta alkuperäinen Satama - kumipyörät raideliikenne liikeidea toteutuu. Lindbergin esitys on raportin liitteenä 8. KEHÄ V VERKOSTON IDEOLOGIA JA VÄYLÄT Reijo Lehtinen, Techvilla Techvillan DI Reijo Lehtinen esitteli tulevaisuusverstaan alustuksessaan Kehä V hankkeen toimijoita, aikataulua sekä liitännäishankkeita, joihin myös ESLogC-hanke kuuluu. Kehä V pyrkii nostamaan metropolialueen ulkoisen kehän esille ja rakentamaan sille brändin. Projekti perustuu vetovoiman ja kilpailukyvyn kohottamiseen yhteistyön voimin. Kehä V ytimenä on valtatie 25 ja kantatie 2. Kehä V pyritään muodostamaan ympäristön ehdoilla kehittyvä kansainvälinen logistiikan laatukäytävä. Sen teemat jakautuvat seuraavasti: Ekologinen Kehä V Älykäs kehä V Esteettinen kehä V ja Vastaanottava kehä V Laatukäytävään on otettu huomioon kestävä kehitys ja palvelujen tärkeys. Lehtisen esitys on raportin liitteenä 9.

9 YHTEENVETO VERSTASTYÖSTÄ 9/10 Liikenne ja Viestintäministeriön teettämän logistiikkaselvityksen 2009 raportin keskeisten havaintojen perusteella logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on 14,2 % ja ne muodostavat noin 19 % BKT:sta. Saatu luku on kansainvälisesti korkea. Saman tutkimuksen mukaan ajankohtaisia aiheita, kuten ekologisen jalanjäljen pienentämistä ja turvallisuusriskien hallintaa, priorisoi vain harva yritys. Ekologisella logistiikalla voidaan vähentää energiankulutusta ja jätteen määrää koko logistisessa toimitusketjussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnonvarojen niukkeneminen ja energiankulutuksen kasvu ovat globaaleja haasteita, jotka tulee ottaa huomioon myös huomisen ekologisessa logistiikkakeskuksessa. Kestävän kehityksen mukaisella logistiikkakeskuksella voidaan luoda organisaatioille kilpailuetua kustannussäästöjen ja imagon muodossa. Asia tulisi sisäistää myös logistiikkayrityksissä. Infrastruktuurin tuottajana, kaavoittajana ja markkinoiden säätelijänä julkinen valta vaikuttaa logistiikan toimintaympäristöön Yritysten tehtävä on kuitenkin vastata logistiikkansa tehokkuudesta ja toimivuudesta. Ennen sijoittumispäätöstä on syytä määritellä ympäristöarvot, tavoitteet, politiikka ja strategia. Sijainti- ja tilavaihtoehtojen ympäristövaikutukset tulee tarkistaa ja niistä tulee tehdä ympäristöselvitys. Verstaassa käytyjen keskustelujen pohjalta keskeisimmiksi tekijöiksi ekologisen logistiikkakeskuksen sijoittumisen kannalta listattiin seuraavia asioita: Alueella tulee olla valmis infra Alueen tulee olla helposti rakennettavissa Alue tulee olla kustannustehokkaasti käyttöönotettavissa Kuljetussuoritteet tulee pystyä minimoimaan Intermodaali mahdollisuus Uusiutuvan energialähteen käyttöönoton mahdollisuus- tavoite energia + Riittävän suuri alue, mahdollisuus laajentua Työvoiman saatavuuden varmuus Tukipalvelujen läheisyys Ei pohjavesialueella Verstaassa pohdittiin myös kuinka logistiikkakeskuksessa voisi ottaa enemmän huomioon ekologisuus. Seuraavat seikat kirjattiin ylös: Energiaratkaisut, esim geo Aurinkokennot - energia+ Bioenergia Lämpö ja lähikylmä Liikenne polttoaineen Pakkausjätteiden hyödyntäminen Pakkaustuottaja logistiikkakeskuksessa Älykkäät pakkaukset, pakkaus itse tuote

10 10/10 Tilojen muunneltavuus, joustavuus ja multikäyttö Logistiikkakeskusten yhteinen hallinta ja koko ajan kehittyvä managerointi Logistiikkakeskusten välinen runkoliikenne Pohjoiset rautatiet koillisväylä Perustamis- tai rakennusvaiheen ympäristövaikutukset Muuntojoustavuus Palvelukeskittymät E-kauppa jakelukeskus Lähituotteiden kysyntä? Lähilogistiikkaa? Kuljetusten CO2 jalanjälki Logistiikkakeskus osana alueellista verkostoa / yhteisöä Yhteiskuntavastuu Rakennusten energiatehokkuus sertifikaatti E-logistiikkan käyttö Käänteisen logistiikan, kuten kierrätyksen, uusiokäytön jne. hyödyntäminen. Mittarit ja laitteet, joiden avulla minimoidaan energiankulutus ja vedenkulutus Informaatioteknologian hyödyntäminen Tulevaisuusverstaan 1 tuotokset esiteltiin päivän päätteeksi ja Sykli jalostaa niitä tulevaisuusverstas 2 silmälläpitäen. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella verstastyöskentelymalli koettiin mielekkääksi ja hyväksi tavaksi pohtia tulevaisuuden asioita.

11 LIITE 1 ESLogC- HANKKEEN TULEVAISUUSVERSTAS Aika Paikka: Suomen ympäristöopisto SYKLI, Malminkaari 5, Helsinki OHJELMA Ilmoittautuminen ja kahvit Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Esa Leinonen, vararehtori, SYKLI Tilaisuuden avaus Eeva Hämeenoja, rehtori, Suomen ympäristöopisto SYKLI EslogC- hankkeen esittely Janne Siikonen, projektipäällikkö, Techvilla SYKLIN osahankkeen Huomisen ekologinen logistiikkakeskus - kuvaus ja tavoitteet Päivi Saarnia, projektipäällikkö, SYKLI Maakuntakaavoituksen ohjaamismahdollisuudet logistiikkakeskusten sijoittumisessa Pekka Normo, kaavoituspäällikkö, Uudenmaan liitto Mikä on Logistiikkakeskus / Logistiikkakeskittymä Heikki Lahtinen, projektipäällikkö, Laurea Tulevaisuuden logistiikkakeskus Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI Kyläyhdistyksen vaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa Matti Leskinen, varapuheenjohtaja, Savion kyläyhdistys Kerca logistiikkakeskuksen kaavoitusprosessi Jouni Lindberg, geodeetti, Keravan kaupunki Kehä V verkoston ideologia ja väylät Reijo Lehtinen, DI, Techvilla Ryhmätyöt Kati Lundgren, projektipäällikkö,ympäristöosaajat2025, SYKLI Aiheet : 1. Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus? 2. Kuinka se toteutetaan Ryhmätyön purku ja yhteenveto Tilaisuuden päätteeksi Buffet Suomen ympäristöopisto Sykli PL 72 (Kalevankatu 5-11) (11100) Riihimäki puh faksi

12 LIITE 2 Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen Huomisen logistiikkaa -

13 LIITE 2 Yhteistyössä

14 LIITE 2 Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman päätavoite on edistää Etelä-Suomen kehittymistä alueena yhtenäiseksi, tasapainoiseksi sekä kansainvälisesti ja kansallisesti vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi maakuntien vahvuuksien pohjalta. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaa toteutetaan Etelä- Karjalan, Itä-Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa.

15 LIITE 2 Etelä-Suomen EAKR-alue

16 LIITE 2 Tulokset Etelä-Suomen logistiikkakeskusten tuottavuuden, tehokkuuden, kansainvälisen kilpailukyvyn sekä toimijoiden yhteistyön edistäminen Etelä-Suomen logistiikkakeskusten sijainnin, aluetarpeiden ja toteutuksen priorisointi, aluetarpeet ja työnjako Perusta ekologiselle intermodaalikuljetusjärjestelmälle Etelä Suomessa Logistiikkakeskusten sijainnin, erikoistumisen ja toimintaratkaisujen yhteensopivuus Turvalliset ja ekologiset teknologia ja ICT-ratkaisut

17 LIITE 2 Toteutus ESLogC kehittää alueen logistiikkakeskusten toimintaedellytyksiä ja toimintaa, sekä luo alueelle yhteistoimintakykyisen logistiikkakeskusten verkoston, joka on vahvasti linkittynyt ulkoisiin yhteistyökumppaneihin Hankkeen koko on 1,97 miljoonaa euroa Tuloksia esitellään kolmessa Foorum-tapahtumassa: - Toukokuu 2010, Huhtikuu 2011 ja Kesäkuu 2012 Lisätietoa hankkeeseen osallistumisesta ja tuloksista voi pyytää projektipäälliköltä sivusto avattu vuoden 2010 alussa

18 LIITE 2 Hankkeen toteuttajat Toteuttamista koordinoi Teknologiakeskus TechVilla Partnereina ovat: - Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) - Laurea ammattikorkekoulu (Laurea) - Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) - Suomen ympäristöopisto SYKLI - Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus 11 kilpailutettavaa konsulttiprojektia

19 LIITE 2 Hankkeen kumppanit ja pilotointiympäristöt LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri KERCA Kerava Cargo Center; Keravan kaupunki + SRV LogiCity; Pilot Turku Oy Mustola; Lappeenranta Rocla Oy Tokmanni Oy

20 LIITE 2

21 LIITE 2 Osakokonaisuudet WP 0. Koordinointi / TechVilla WP1. Logistiikkakeskustoiminta / TechVilla, konsultit WP2. Huomisen logistiikkakeskus / TechVilla, konsultit, SYKLI WP3. Osaaminen / Lamk, Hamk, Laurea WP4. Alueelliset vaikutukset / TechVilla, konsultit, Valonia WP5. Yhteistoiminta ja jatkuvuus / TechVilla Foorumtilaisuudet

22 LIITE 2 Sisältö WP0 ja WP1 WP0 Koordinointi WP01 Taloushallinto WP02 Ohjelmat ja seuranta WP03 Kilpailutukset WP04 ESLogC yhteistyö TechVilla TechVilla TechVilla TechVilla TechVilla WP1 Logistiikkakeskustoiminta TechVilla WP11 Kartoitus ja yhteistyösopimukset TechVilla WP12 Toiminta ja käyttöselvitys TechVilla Kootaan osaprojektien kohteiden toimintatiedot WP13 Osallistuva analyysi Kootaan eri osaprojektien kohdeaineisto WP14 Sijainti ja verkostot TechVilla TechVilla K6 Sijainti- ja verkostoanalyysi, ennusteet Konsultti

23 LIITE 2 Sisältö WP2 WP2 Huomisen Logistiikkakeskus WP21 Sisälogistiikka K2 Sisälogistiikan toimintamallit ja tekniikat K7 Sisälogistiikan uusi tekniikka K11 Kehittäminen pilottikohteissa WP22 Ekologia Perustiedot ja esimerkkikohteet Ekologiset ratkaisut, hyvät käytännöt Ekologinen toiminta, prosessikaavio Suunnittelun apuvälineet ja tietopankit WP23 Safety & Security K5 Safety & Security WP24 Tunnistus ja ICT-teknologia K8 Tunnistus ja ICT TechVilla TechVilla Konsultti Konsultti Konsultti SYKLI TechVilla Konsultti TechVilla Konsultti

24 LIITE 2 Sisältö WP3 WP3 Osaaminen WP31 Keskinen alue Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi WP32 Itä Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi WP33 Uusimaa Tarvekartoitus Koulutuksen rakenne ja sisältö Logistiikkakeskusten kehittämisohjelmat Tulosten arviointi LAMK HAMK LAMK LAUREA

25 LIITE 2 Sisältö WP4 ja WP5 WP4 Alueelliset vaikutukset TechVilla WP 41 Kestävä liikkuminen ja logistiikkakeskukset VALONIA Tutkimus ja selvitykset Suunnittelun työkalut, best practices Tulosten koonti WP42 Logistiikkakeskittymät K3 Logistiikka-alueet ja toimintamallit K9 Kehittämispotentiaali ja tarpeet WP43 Kehä V logistiikkavyöhykkeenä K4 Vyöhykkeen tila ja kehityspotentiaali K10 Kehittäminen, alueet ja toteuttaminen WP5 Yhteistoiminta ja jatkuvuus WP51 Yhteistoimintamallit WP52 Yhteiset foorumit K1 Virtuaali ESLogC sivuston pohja WP53 Jatkon toimintamallit TechVilla Konsultti Konsultti TechVilla Konsultti Konsultti TechVilla TechVilla TechVilla Konsultti TechVilla

26 LIITE 2 Osaprojekti: TechVilla Kokonaisuuden koordinointi Tiedotus Kumppanihallinta Foorumien järjestäminen Tulosten julkaisu Taloushallinto Logistiikkakeskusten kartoitus Tulosten pohjalta jatkuvuuden rakentaminen Konsulttiprojektit sivusto Sisälogistiikka (3 projektia) Logistiikkakeskittymät (2 proj.) KehäV logistiikkavyöhykkeenä (2 projektia) Safety & Security Tunnistus ja ICT-teknologia

27 LIITE 2

28 LIITE 3 Ekologisuus huomisen logistiikkakeskuksessa EslogC - osahanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Päivi Saarnia Tuotevastaava Projektipäällikkö Kuva: Danilo Rizzuti Freedigitalphotos.net

29 LIITE 3 Logistiikan menestystekijät Vaatimusten muuttuessa on logistiikkapalveluiden tarjoajien oltava ajoissa liikkeellä Globalisoituminen Räätälöidyt ratkaisut asiakkaiden herkkyys kestävälle kehitykselle on kasvanut selkeästi vuosien kuluessa. Voimme odottaa vihreän logistiikan merkityksen tulevaisuudessa kasvavan. Schenker AG:n toimitusjohtaja Dr. Thomas C. Lieb (Suomen logistiikkayhdistyksen Logistiikkaseminaari, Helsinki, ) (www.schenker.fi)

30 LIITE 3 Päästötavoitteet luovat tarvetta kehittää logistiikka-alaa ekologisesti kestävälle pohjalle energiatehokkuus ja materiaalitehokkuus energiaratkaisut, uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet jätehuolto ja kierrätyksen tehostaminen toimintojen sijoittelu oikein liikenteen koordinointi niin alueen ympäristössä kuin sen sisälläkin energia+, materiaali+ yhteiskuntavastuu Hyviä käytäntöjä? Suunnitelmia? Visioita?

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas

Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut. Tulevaisuusverstas Tulevaisuuden ekologinen logistiikkakeskus: energiaratkaisut Tulevaisuusverstas 1 Millainen on tulevaisuuden ekologinen ja energiatehokas logistiikkakeskus ja miten se toteutuu? Miten logistiikkakeskus

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Koko Uudenmaan rakennemallit 2035

Koko Uudenmaan rakennemallit 2035 1 Koko Uudenmaan rakennemallit 2035 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu 3 1. vaihemaa- kuntakaava Vahvistettavana

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla

Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla Maakuntakaavan uudistaminen Uudellamaalla Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Riitta Murto-Laitinen 18.1.2011 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyvät Maakuntakaavojen uudistaminen tarpeen Uudenmaan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot