9308/Onni kutsuu kylään hanke Tiedonvälityshanke LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9308/Onni kutsuu kylään hanke Tiedonvälityshanke LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 9308/Onni kutsuu kylään hanke Tiedonvälityshanke LOPPURAPORTTI Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset 1

2 LOPPURAPORTTI 1. HANKKEEN TIEDOT 2. YHTEENEVTO HANKKEESTA 3. RAPORTTI 3.1. TAVOITTEET 3.2. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET 3.3. AIKATAULU JA RESURSSIT 3.4. RAPORTOINTI JA SEURANTA 3.5. TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT 3.6. YHTEISTYÖKUMPPANIT 3.7. TULOKSET JA VAIKUTUKSET 4. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 5. ALLEKIRJOITUKSET JA PÄIVÄYS LIITTEET 2

3 1. HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi Onni kutsuu kylään Hankenumero: 9308 Toteuttaja Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Turun yliopisto ( alkaen Turun yliopiston Brahea-keskus) TURUN YLIOPISTO Tuensiirron osapuoli Satakuntaliitto Yhteyshenkilö Eija Eloranta, puh , 2. YHTEENVETO HANKKEESTA Onni kutsuu kylään hankkeen ( ) ensisijainen tavoite on ollut elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen maaseutuasumisen ja kylien näkökulmasta. Hanke toteutettiin Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeen osatavoitteita olivat 1) kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen, 2) maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi, 3) maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen sekä 4) kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen. Onni kutsuu kylään -hankkeessa 1) vahvistettiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen maaseutualueiden ja kylien tunnetuutta ja profiilia monipuolisina ja vetovoimaisina asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöinä, 2) kehitettiin maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja osaamista maaseutualueiden ja kylien kehittämiseksi ja profiloimiseksi sekä 3) sekä tuotettiin tietoa maaseutuasumisen, maallemuuton ja kylien tilanteesta hankkeen teemoissa. Hankkeessa tiedotettiin maaseutuasumisen teemoista, järjestettiin tilaisuuksia, koulutuksia ja opintomatkoja eri kohderyhmille, markkinoitiin maakuntien maaseutuasumista ja kyliä messuilla ja muissa tapahtumissa sekä edistettiin kylien yhteistilojen käyttöä. Onni kutsuu kylään -hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa. Hanketta hallinnoi ja Varsinais-Suomessa toteutti Turun yliopiston Braheakeskus. Satakunnassa hankkeen toteutuksesta vastasi Satakuntaliitto. Molemmissa maakunnissa keskeiset yhteistyökumppanit hankkeen toteutuksessa ovat olleet maakunnalliset kyläyhdistykset; SataKylät ry ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Leader-ryhmien kanssa. Hankkeen toimenpiteiden keskeisenä kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat olleet kunnat ja erityisesti kylien toimijat. 3. RAPORTTI 3.1. TAVOITTEET Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Onni kutsuu kylään -hanke vastasi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman linjauksiin tavoitteellaan elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymisestä. Hankkeessa on vaikutettu siihen, että Satakunnan ja Varsinais-Suomen maaseutualueet kylineen koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi, sekä kehitetty maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja osaamista maaseutualueiden kehittämiseksi ja profiloimiseksi. Hanke on myös osaltaan toteuttanut Satakunnan maakunnallista kyläohjelmaa vuosille (Elämänvirtaa 3

4 Satakunnan maaseudulle!), sekä Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelmaa (Sujuva arjen maaseutu). Hankkeen tavoitteet Onni kutsuu kylään hankkeen ensisijainen tavoite on ollut elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen maaseutuasumisen ja kylien näkökulmasta. Hankkeen osatavoitteita olivat 1) kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen, 2) maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi, 3) maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen sekä 4) kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen TOTEUTUS JA TOIMENPITEET Hankkeessa tiedotettiin maaseutuasumisen teemoista, järjestettiin tilaisuuksia, koulutuksia ja opintomatkoja eri kohderyhmille, markkinoitiin maakuntien maaseutuasumista ja kyliä messuilla ja muissa tapahtumissa, edistettiin kylien yhteistilojen käyttöä sekä tuotettiin tietoa maaseutuasumisen, maallemuuton ja kylien tilanteesta hankkeen teemoissa a. Kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen Molemmissa maakunnissa on tarjottu neuvontaa ja työkaluja kylien, kuntien ja maaseudun kehittäjien profilointi-, markkinointi- ja viestintätyöhön. Neuvonnan, koulutusten ja työpajojen lisäksi toimijoille on tarjottu mahdollisuuksia osallistua yhteismarkkinointiin messuilla, tapahtumissa ja markkinointimateriaaleissa. Avoimet Kylät-päivästä kehittyi hankkeen, SataKylät ry, Varsinais- Suomen Kylät ry:n ja kylien yhteistyönä kyliä markkinoiva menestystuote (liitteenä). Satakunnassa vuonna 2013 kehitetty Avoimet Kylät-päivä laajennettiin vuonna 2014 myös Varsinais-Suomeen, ja päivän aikana 60 kyläkohteessa oli mahdollisuus tutustua kylien elämään, asumiseen ja käyntikohteisiin (esite liitteenä). Tapahtumalla on lisätty kylätoiminnan näkyvyyttä, markkinoitu kyliä vierailu- ja asuinpaikkana ja madallettu niin maaseudun kuin kaupunkien asukkaiden kynnystä tutustua lähikyliin. Avoimet Kylät-päivä onkin kerännyt hankkeen aikana useamman tuhat kävijää kyliin, vahvistanut kylien profiilia ja nostanut esiin kylätoiminnan monipuolisuutta. Vuoden 2013 päivä valittiinkin Kuntamarkkinoinnin SM-semifinalistien joukkoon, ja päivä on vuoden 2014 aikana monistettu jo useampaan maakuntaan. Hankkeessa on vahvistettu myös maakuntien yhteistä profiilia ja tunnettuutta yhtenäisellä visuaalisella ilmeellä karttoineen (liitteenä). Varsinais-Suomessa on kylätoimijoille välitetty tietoa ja järjestetty neuvontaa oman asukashankinnan, kylän markkinoinnin ja profiloinnin tueksi. Kylien omaa profiloitumista ja omien vahvuuksien löytymistä on vahvistettu seminaarein, tilaisuuksin, työpajoin ja kyläkohtaisin neuvontakäynnein läpi hankkeen toteutusajan. Kylätoimijoiden viestintäosaamista on vahvistettu työpajoin ja neuvontamateriaalein (kotisivut, sosiaalinen media, karttatyökalut). Erityisen suurta kysyntää onkin hankkeessa löytynyt kylätoimijoiden markkinointi- ja viestintäosaamisen konkreettiselle kehittämiselle. Markkinointimateriaalien osalta kysyntää on löytynyt hyvin myös kunnista kyliä esittelevälle materiaalille (yhteisesitteet, kotisivut mm. Pöytyällä, Mynämäessä, Somerolla). Hankkeessa tuotetut esimerkit, oppaat ja materiaalipohjat koottiin hankkeen lopuksi materiaalipankiksi kylätoimijoiden käyttöön. Hankesuunnitelman mukainen case-suunnitelma ja profilointipilotti toteutettiin NiiniJokilaiset ry:n (www.niinijokilaiset.fi) kanssa Loimaalla (raportti liitteenä). Pilotin kokemuksia hyödynnettiin ja välitettiin muualla hankealueella. Pilotissa toteutetusta kyläkävelystä saatiin toimintamallia ja kokemusta erilaisten kyläalueiden kartoitukseen ja vahvuuksien hakemiseen alueiden markkinointiin ja profilointiin. 4

5 Kuvat 1 ja 2: Kyliin tutustui hankkeen aikana useampi tuhat kävijää. Maakuntien yhteisen Avoimet kylät -päivän lisäksi Varsinais-Suomessa hanke on ollut tukemassa paikallisten kylämatkailutuotteiden kehittämistä. Sauvon Karunassa tuettiin kyläyhdistyksen valmisteleman museaalisen höyrylaivaristeilyn toteutusta. Tapahtuma saavutti suuren suosion ja on jäänyt elämään kannattavana kylämatkailutuotteena, tukien Varsinais-Suomen vuoden kyläksikin valitun Karunan profiilia kylänä meren sylissä. Laadukkaat, alueen ominaispiirteitä vahvistavat kylämatkailutuotteet ja -tapahtumat voivat Onni-hankkeen kokemuksen mukaan usein ollakin tonttimarkkinointia tai muuta perinteistä asukashankintaa vetovoimaisempia keinoja kylien profilointiin ja tunnettuuden lisäämiseen. Myös kunnille on hankkeesta järjestetty seminaareja työpajoja kuntamarkkinoinnin ja asukashankinnan terävöittämiseksi. Tilaisuuksissa on välitetty tietoa ajankohtaisista tutkimustuloksista, hyvistä esimerkeistä sekä työstetty ja arvioitu kuntien itsensä toteuttamaa asukashankintaa ja markkinointia. Satakunnassa on järjestetty tilaisuuksia ja tapahtumia kylien asukashankinnan tueksi sekä välitetty tietoa ja kannustettu kyliä yhteistyöhön kunnan kanssa, omaan aktiiviseen asumisen markkinointiin ja uusien asukkaiden juurruttamiseen osaksi uutta yhteisöä. Hankkeessa on järjestetty mm. luentoja asukashankinnasta ja maankäytön suunnittelusta sekä kutsuttu kyliä mukaan messutapahtumiin markkinoimaan omaa aluettaan asuinpaikkana. Tapahtumien järjestäminen on lisännyt kylien tunnettuutta ja helpottanut kylien mahdollisuuksia markkinoida itseään. Hankkeen aikana laadittiin Satakunnassa muutamia esimerkkiesitteitä kylien markkinoinnin kehittämiseksi yhteistyössä kylien kanssa (Kiukaisten kylät, Nakkilan kyläkouluesite, Länsi-Euran kyläsuunnitelmaesite, Kukonharjan maakuntakyläesite, Leväsjoen kylän esite). Lisäksi työstettiin esimerkkinä esittelykansioita (Siikainen, Leväsjoki; Eurajoki Sydänmaa) kylien ja kuntien tonteista sekä messuosastoille screenesityksiä tonttien ja asumisen mahdollisuuksien markkinoimiseksi eri messutapahtumissa. Hanke julkaisi lisäksi Onneksi on Satakunta lehden, jossa tietoa Satakunnan kunnista, maaseudusta ja maaseutuasumisesta (liitteenä). Hankesuunnitelman mukaisena case-esimerkkinä kylän markkinoinnista Satakunnassa toimi Siikaisten Leväsjoki. Pilotissa tuotettiin esitemuotoinen palveluopas sekä opaskartta kylälle, käyntikortiksi uusien asukkaiden tavoittelemiseen ja juurruttamiseen yhteisöön. Pilotin tavoitteena oli myös päivittää kyläsuunnitelma siten, että lopputuloksena on tiivis esitemuotoinen kyläsuunnitelma, joka toimii kylän esitteenä mm. uusien asukkaiden tavoittelemisessa sekä yhteydenotoissa rahoittajan tai muiden yhteistyökumppanien suuntaan. 5

6 Hankkeessa on järjestetty erilaisia kyläiltoja, joissa kylien ja kunnan edustajat ovat keskustelleet yhteistyömahdollisuuksista ja vuorovaikutuksen lisäämisestä. Hankkeessa on lisäksi päivitetty selvitys maakunnan kylien palveluista (liitteenä). Selvityksessä on päivitetty sekä julkiset, yksityiset että tekniset palvelut ja niiden muutokset vuosien välillä. Satakunnassa järjestettiin myös kylien ja kuntien toimijoille avoimia aamuseminaareja paikan markkinoinnin keinoista kyläja kuntamarkkinoinnissa sekä paikkatiedon hyödyntämisestä. Hanke järjesti lisäksi opintomatkat tutustumaan Jalasjärven kylätaloihin 2011 sekä Elma maaseutumessuille 2012 hakemaan vinkkejä maaseudun markkinointiin. Kylien profiilin ja identiteetin vahvistamiseksi Satakunnassa on panostettu paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksiin: Paikkatietoaineistoista tuotettiin hankkeessa erilaisia karttoja ja aineistoja sidosryhmien käyttöön (liitteenä). Paikkatiedon hyödyntäminen maaseudun ja kylien kehittämisessä seminaarissa esiteltiin paikkatietojen moninaisia käyttömahdollisuuksia ja aineistojen erilaisia käyttöoikeuksia sekä opastettiin osallistujia hyödyntämään ilmaisia paikkatietoaineistoja ja - ohjelmia. Lisäksi järjestettiin yhdessä Leader Karhuseudun kanssa paikkatietokoulutusta kahtena iltatilaisuutena satakuntalaisille kylätoimijoille joulukuussa Koulutuksessa keskityttiin paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksiin kyläsuunnitelmien teossa ja vapaiden tonttien markkinoinnissa. Koulutusten avulla kyläläiset oppivat tuottamaan itse uusia karttoja käyttöönsä. Karttaaineistojen vapautuminen ilmaiseen käyttöön tarjoaakin kylille nykyaikaisia mahdollisuuksia markkinointinsa ja profiloitumisensa tueksi. Paikkatiedon ohella koulutusta järjestettiin halukkaille myös sosiaalisen median, erityisesti Facebookin, käytöstä. Facebookin hyödyntämisen on todettu tuovan aiempaa huomattavasti suurempaa tunnettuutta kyläyhdistyksille, kustannustehokkaasti. Kuva 3: Paikkatietoaineistot ja kartat havainnollistavat alueita ja mahdollistavat kehityksen kuvaamisen Hankkeessa suunniteltiin myös infopakettia maaseudun maankäytön mahdollisuuksista. Infossa oli tarkoitus kertoa tiivistetysti kylien maankäytön mahdollisuuksista ja esitellä koko kaavahierarkia. Paketin oheen oli tarkoitus liittää erilaisia kaavoitustyötä ohjaavia oppaita auttamaan kylätoimijoita kaavoitusasioissa. Tehtävä osoittautui erittäin haastavaksi: suunnitelmasta yleisen infopaketin laatimiseksi jouduttiin luopumaan, sillä kylien maankäytön tilanteet vaihtelevat kunnittain, ja jopa 6

7 kuntien sisällä niin paljon, ettei maakuntatason neuvontamateriaalia koettu riittävän hyödylliseksi ohjaamaan kylätason toimintaa. b. Maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi Potentiaalisille muuttajille on hankkeessa välitettyä tietoa messuilla ja tapahtumissa hankkeen toiminta-alueella sekä pääkaupunkiseudulla. OmaKoti -messujen 2012 yhteydessä postitettiin myös laajalla jakelulla pääkaupunkiseudun kotitalouksiinvartti-lehden välissä liitteenä Varsinais-Suomen ja Satakunnan asumista, kyläelämää ja maaseudun yrittäjyyttä esittelevä lehti (liitteenä). Hankkeen toteuttajat olivat vuodesta 2011 alkaen mukana myös valtakunnallisen uudistamisessa. Sivustolle asennetun kävijälaskurin mukaan sivuilla on parhaimmillaan ollut käyntiä/kk, ja käynneistä suurin osa suuntautuu etusivulta löytyvään Talo- ja tonttipörssiin. Maakuntien kylätoimijoille onkin tiedotettu ja heitä kannustetta hyödyntämään ilmaista pörssiä toiminta-alueidensa vapaiden rakennuspaikkojen tai kiinteistöjen markkinoinnissa. Varsinais-Suomessa hankkeen järjestämillä opintomatkoilla, tapahtumissa ja messuilla (kiertoajelut, kylätapahtumat, messuosastot) kiinnostuneet (maahanmuuttajat, uudet asukkaat, kaupunkiväestö, potentiaaliset paluumuuttajat) ovat päässeet tutustumaan kyliin ja maaseutuun, asumisen vaihtoehtoihin ja saaneet tietoa vanhojen rakennusten kunnostamiseen ja korjaus- ja perinnerakentamiseen. Avoimet Kylät -päivässä Varsinais-Suomen 33 kohteessa vieraili keskimäärin vierasta/kyläkohde. Yhteensä kyliin tutustui päivän aikana Varsinais-Suomessa arviolta henkilöä. Lisäksi päivän medianäkyvyys nosti kyliä esiin vahvasti myös asumisen näkökulmasta. Maaseutuasumisen, asukashankinnan ja tonttien/rakennuspaikkojen osalta hankkeessa on pääasiassa edistetty mahdollisten kohteiden markkinointia kylien ja kunnan yhteistyönä. Kyliä on myös avustettu tarvittaessa oman asukashankinnan kehittämisessä (markkinointimateriaalit, sähköiset kanavat, suoramarkkinointi). Uusia rakennuspaikkoja on löydetty kylätoimijoiden ja maanomistajien yhteistyönä, samoin kuntien markkinoimattomia tontteja on saatu takaisin markkinoinnin piiriin muutamissa kohteissa. Monin paikoin kylätoiminta sijoittuu Varsinais-Suomessa haja-asutusalueiden lisäksi myös taajamiin ja kaava-alueille, joilla kuntavetoinen asukashankinta/-markkinointi on aktiivista. Näillä alueilla, kuten muuallakin, hanke on tarvittaessa pyrkinyt edistämään kylätoiminnan ja yhteisöllisyyden esiin nostamista asumisen markkinoinnissa sekä kylien ja kunnan keskinäistä yhteistyötä. Satakunnasta on välitetty tietoa hyvistä käytännöistä kyläosayleiskaavoituksesta sekä vapaiden kiinteistöjen ja liiketilojen kartoittamisesta ja markkinoinnista. Kylien ja kuntien markkinointia, asukashankintaa ja maankäytön suunnittelua tukemaan hankkeessa tutkittiin Varsinais-Suomen maaseutumaisten kuntien asukashankinnan ja asumisen markkinoinnin keinoja Varsinais-Suomessa (Jyllikoski 2012, liitteenä) sekä muuttoon vaikuttaneitta tekijöitä Varsinais-Suomen maaseutumaisiin kuntiin vuonna 2011 suuntautuneissa muutoissa (Jyllikoski 2013, liitteenä). Tutkimustulosten mukaan kuntien kaava-alueiden tontit eivät ole merkittävä vetovoimatekijä maaseutumaisiin kuntiin muutettaessa, toisaalta myöskään kuntakohtaisia vetovoimatekijöitä ei ylipäätään noussut esiin aineistosta merkittävästi: keskimäärin muuttoa harkittiin 2-3 kunnan alueella sijaitsevaan kohteeseen, ja tyypillinen määrittävä tekijä oli tulevan asuinpaikan tietty maksimietäisyys työpaikalta. Tutkimustulosten mukaan kuntien asukashankintaan tähtäävää markkinointia tulisi täsmentää ja lähestyä uusistakin näkökulmista, esimerkiksi kylien potentiaalia hyödyntäen niin maankäytön kuin vetovoimatekijöiden osalta. 7

8 Kuva 4: Tutkimustuloksista saatiin myös tietoa siitä, mistä muuttajat hakevat tietoa muuttopäätöksensä tueksi (Jyllikoski 2013). Aineistosta laadittiin myös tutkimuskuntiin kuntakohtaiset raportit. Tutkimustulokset vahvistivat osaltaan hankkeessa kerättyä kokemusta kylien hyödyntämättömästä potentiaalista kuntamarkkinoinnissa, ja muuttoa harkitsevien kysynnän hajaantumisesta monentyyppisiin asumispreferensseihin ja muuttovaikuttimiin, jotka tulisi huomioida myös kuntien tarjonnassa ja markkinoinnin sisällöissä. Satakunnassa vuonna 2013 kehitetty Avoimet Kylät päivä (liitteenä) oli menestys, joka sai jatkoa vuonna 2014 useassa maakunnassa. Tapahtuma on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi saada ihmiset liikkeelle tutustumaan kylien toimintaan, ihmisiin ja ympäristöön. Vuoden 2013 tapahtumassa oli mukana 27 kylää eri puolilta Satakuntaa ja vuoden 2014 yhdessä Varsinais-Suomen kanssa järjestetyssä tapahtumassa satakuntalaisia kyliä oli mukana 26. Päivää on markkinoitu etukäteen esitteitä jakamalla, lehdissä, internet-sivuilla, SataKylät ry:n kotisivuilla, Facebookissa ja paikallisuutisissa. Lisäksi kyläyhdistykset ovat markkinoineet tapahtumaa paikallisesti. Satakunnan Onni kutsuu kylään hanke on ollut tiedottamassa Satakunnan maaseutualueista potentiaalisille uusille asukkaille ja paluumuuttajille useissa eri tapahtumissa. Tavoitteena on ollut markkinoida Satakunnan maaseutua edullisena, hyvänä ja turvallisena asumisen ja vapaa-ajan vieton paikkana. (Tapahtumat: Farmari 2011 Porissa, Koti, ruoka ja Viini messut asumisen ja rakentamisen teema 2011 Porissa, Elma maaseutumessut 2011 Helsingissä, OmaKoti messut 2012 Helsingissä, Lapsimessut 2012 Helsingissä, Koti, ruoka ja liikunta -messut 2012 Porissa, Elma maaseutumessut 2012 Helsingissä, Matka 2013 messut Helsingissä Satakuntaliiton osastolla, Satakunnan maaseutunäyttely ja ponikuninkuusravit 2013 Porissa, Koti, ruoka ja energia messut 2013 Porissa, Elma 2013 messut Helsingissä, Tampereen messut 2014 Tampereella, Piha ja puutarha - messut 2014 Porissa. Farmari maatalousnäyttelyn 2011 Satakunnan maaseututoriin ja Satakunta Areenaan liittyvät järjestelyt ja yhteydenpito satakuntalaisiin maaseutu- ja muihin toimijoihin vahvistivat hankkeen näkyvyyttä sekä tunnettuutta Satakunnassa. Lisäksi Farmari oli hyvä tilaisuus verkostoitua maakunnan toimijoiden kanssa ja hakea mahdollisia yhteistyön muotoja hankkeen alkuvaiheessa. Farmari maatalousnäyttelyyn tuotettiin maaseutuasumisen paneelikeskustelu Kirjurinluoto Arenalla Satakuntatorin esiintymislavalla. Onni kutsuu kylään -hanke järjesti lisäksi Suomi Areenan Puuvillan Puistoon keskustelutilaisuuden Väärin asuttu vai onnistuneesti syyllistetty keskustelua tulevaisuuden asumisen mahdollisuuksista. Kesällä 2013 Satakunnan Onni hanke järjesti Satakunnan maaseudun asumisen, elämisen ja yrit- 8

9 tämisen tiedotus/markkinointikiertueen, jonka aikana järjestettiin markkinointi- ja esittelytilaisuudet Turussa, Lempäälässä (Ideapark), Vantaalla ja Helsingissä. Kiertue toteutettiin vuokrattavalla esittelyvaunulla. Markkinointikiertue päätettiin järjestää yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin hallinnoiman Sikses Parasta lähiruokahankkeen kanssa, sillä asiat tukivat toinen toisiaan. Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin vielä sosiaalisen median koulutuksia eri puolilla Satakuntaa tarkoituksena kehittää kylien tunnettuutta ja markkinointia mm. Facebookin avulla. Hankkeen aikana toteutettiin lisäksi yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa selvitys siitä, miten Satakunnan kuntien verkkosivut palvelevat muuttajaa tai rakentajaa. Kuvat 5, 6 ja 7: Maakuntien maaseudusta ja kylistä välitettiin tietoa suurelle yleisölle useita kanavia hyödyntäen. c. Maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen Vajaakäyttöisten kiinteistöjen käytön osalta hankkeessa toimenpiteet rajattiin maaseudun ja kylien yhdistysten omistamiin kiinteistöihin. Molemmissa maakunnissa on hankkeen toimesta, yhteistyössä Leader-ryhmien ja maakunnallisten kyläyhdistysten kanssa koottu kylien vuokratilat yhteen: Varsinais-Suomessa verkkosivulle (www.vskylat.fi) ja Satakunnassa Leader-ryhmittäin painettuihin esitteisiin. Varsinais-Suomessa kylien juhla- ja kokoustilat kartoitettiin kylätalokyselyllä vuonna Kohteita (kylätaloja, työväentaloja, maamiesseurantaloja, nuorisoseurantaloja jne) löydettiin yhteystietoineen maakunnasta noin sata eri lähteitä hyödyntäen, ja näille lähetettiin tilojen kuntoa, käyttöä ja kehittämistarpeita kartoittava kysely (poislukien Leader-ryhmä Ravakan alue). Vastausten perusteella kohteista laadittiin esittelyt Varsinais-Suomen kylät ry:n sivuille, sekä laadittiin raportti (liitteenä). Vastausten mukaan kiinteistöjen käyttöastetta on varaa nostaa, ja erityisen vahvasti esiin nousee tarve talojen yhteismarkkinoinnin kehittämiselle vuokratulojen lisäämiseksi. Kohteita markkinoitiinkin hankkeesta yhteisosastolla messuilla, laadittiin esitteitä, päivitettiin kotisivuja, kehitettiin kohteiden tuotteita ja palveluita. 9

10 Kuva 8: Kylätalokyselyssä nousi esiin tarve kehittää kohteiden markkinointia. Kylätaloille on tarjottu myös kyläkohtaista neuvontaa (työpajat, arviointikäynnit) tilojen käytön ja markkinoinnin kehittämiseen (tilat, kotisivut, sosiaalinen media, hinnoittelu, markkinointimateriaalit) sekä välitetty tietoa avoimissa kylätaloilloissa talojen vuokrauksen, hinnoittelu ja markkinoinnin hyvistä käytännöistä. Kysyntää hinta-laatu-suhteeltaan kilpailukykyisille kylätaloille löytyy runsaasti hankkeen kokemusten perusteella. Suurin haaste kylätalojen käyttöasteen kasvulle on selvästi puutteet talojen löydettävyydessä, liiketoimintaosaamisessa ja markkinoinnin määrässä ja vaikuttavuudessa. Maaseudun vajaakäyttöisten tai tyhjien kiinteistöjen käytön toiminnallista kehittämistä tarkasteltiin yhdessä Kemiönsaarella toimivan, yhteiskunnallisen ja voittoa tavoittelemattoman Osuuskunta Vinden kanssa. Osuuskunnan tavoite on luoda, tuottaa, kehittää ja testata sosiaalisesti kestävän kehittämisen mukaisia malleja erilaisten yhteisöjen (kuten kunta, kaupunginosa tai muu avoin yhteisö) käyttöön. Toiminnan muotoja voivat olla esimerkiksi yhteisten tilojen ja puuttuvien palveluiden luominen yhteisöllisesti tai vertaispalveluina. Osuuskunta ylläpitää yhteisökahvila Lalla Vindea, ja on yhteistyössä Onni-hankkeen kanssa dokumentoinut kokemustensa pohjalta toimintamallin osuuskuntatoiminnan vaiheista. Malli on luettavissa osoitteessa ja osuuskunta Vinde jatkaa sen pohjalta mallin monistamista ja kehittämistä. Mallista löytyy hyödynnettävää niin yhteisöllisten tilojen käytön järjestämiseen, yhteisölliseen yrittäjyyteen, uusien asukkaiden sitouttamiseen ja juurruttamiseen kuin oman asuinympäristön elävöittämiseen. Satakunnassa kerättiin yhteistyössä Satakunnan alueen Leader-ryhmien kanssa tietoja yhteisöjen hallinnassa olevista vuokrattavista sauna-, kokous- ja juhlatiloista. Kohteista tehtiin painetut esitteet. Lisäksi tiedot viedään hankkeen jälkeen kartalle ja Satakunta.fi-sivuston Palveluhakemistoon. d. Kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen Hankkeen aikana on tuettu kylien ja kuntien keskinäistä yhteistyötä sekä kerätty että välitetty tietoa toimintamalleista maakuntien välillä. Maaseudun kehittäjien paikkatieto-osaamista on myös kehitetty työpajoin ja kurssein paikallisen kyläsuunnittelun tueksi. Varsinais-Suomessa hanke on ollut mukana käynnistämässä uusia kylien neuvottelukuntia, sekä tehnyt yhteistyötä jo aiemmin toimineiden neuvottelukuntien kanssa kylien ja kunnan yhteistyön edistämiseksi. Luontevin yhteistyöteema on tässäkin yhteydessä ollut kylien ja kunnan yhteismarkkinoinnin kehittäminen, lisäksi on selvitetty kylien maankäyttöä ja infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä. Pöytyällä oltiin myös mukana laatimassa kyläsuunnitelmia neuvottelukunnan kylille. Kylien neuvottelukuntien lisäksi on hankkeesta järjestetty yhteistyöpalavereita kylien ja kuntien kes- 10

11 ken sekä avustettu markkinointiyhteistyössä tuottamalla materiaaleja kuntien käyttöön. Työtä on tehty yhteistyössä kyläasiamiehen kanssa. Kuvat 9 ja 10: Kylien ja kuntien yhteistyö on edennyt hankkeen aikana ja kyliä on hyödynnetty kuntien markkinoinnissa Satakunnassa kuntia on kannustettu pohtimaan, suunnittelemaan ja käynnistämään oman kuntansa alueella toteutettavissa olevia lähidemokratian malleja. Helmikuussa 2013 kuntarakennelakiluonnoksen ollessa kunnissa lausunnoilla laadittiin ja lähetettiin kuntiin yhdessä Satakylät ry:n kanssa kirjelmä ja tietoa muualla jo käytössä olevista lähidemokratian malleista. Hankkeen kautta tarjottiin kunnille myös kylien iltoja, joissa Onni hanke kutsuisi koolle kylien ja kunnan edustajat keskustelemaan. Tavoitteena oli vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen kylien välillä sekä kylien ja kuntien välillä. Kylien iltoja pidettiin Huittisissa ja Siikaisissa. Kuntakohtaista tietoa kylistä tuotettiin Satakuntaliiton toteuttamassa kylien palveluselvityksen päivityksessä. Alkuperäinen selvitys on tehty osana Satakunnan maakuntakaavatyötä vuonna Selvityksen kautta saatiin tietoa kylissä olevista julkisista ja yksityisistä sekä teknisistä palveluista ja niiden muutoksista vuosien välillä. Lisäksi kouluverkon kehittäjien avuksi kuntiin ja kyliin laadittiin tietopaketti yhteistyössä Satakuntaliiton koulutuskoordinaattorin kanssa. Listaa laadittaessa haastateltiin kuntien koulutusasioista vastaavia sellaisissa kunnissa, joissa kouluja on lakkautettu ja sellaisissa, joissa kouluverkon järjestelyjä suunnitellaan. Muistilista Huomioita kouluverkon kehittämisen perusasioista on saatavilla -sivulla. Hanke on myös kutsunut koolle Satakunnan maaseututoimijoiden yhteistyöryhmää, jota on kutsuttu maaseutufoorumiksi. Maaseutufoorumi on järjestetty hankkeen aikana viisi kertaa teemoinaan Onni kutsuu kylään -hanke, vapaaehtoistyö, yhteisöllinen kehittäminen, lähidemokratian mallit ja maaseudun kehittäminen Satakunnassa AIKATAULU JA RESURSSIT Hankkeen toteutusaika oli Hanke tuli vireille , mutta hankkeen työntekijät aloittivat Hankkeen alkuperäinen päättymisaika oli mutta hanketta jatkettiin vuodella saakka. Hanke on ollut alueiden välinen hanke Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeen hakijana ja 11

12 hallinnoijana on toiminut Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea ( alkaen Turun yliopiston Brahea-keskus). Brahea on vastannut myös hankkeen toteutuksesta Varsinais- Suomessa. Satakunnassa hanketta on toteuttanut Satakuntaliitto. Brahean ja Satakuntaliiton välillä on tuensiirtosopimus. Hankkeen projektipäällikkönä Turun yliopistossa toimi Eija Eloranta. Hankkeen osa-aikaisina suunnittelijoina toimivat Kaija Roiha sekä Sami Tantarimäki. Projektisihteerinä toimi Ritva Rantala ja atk-työstä vastasivat Peter Dahl/Sami Nurmela hankkeen ajan. Keijo Viljakainen vastasi hankkeen taittotöistä. Satakuntaliitossa hankkeessa toimi kokoaikaisesti ja 50 % työajalla maaseutukoordinaattori Krista Tupala. Hankkeen kokoaikaisena projektisuunnittelijana toimi Eeva Paitula. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli , josta tukikelpoisten kustannusten osuus Tästä tuensiirtosopimuksella siirrettävän tuen osuus Satakuntaliitolle on euroa. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset 100 % tuella. Hankkeen tukipäätöksessä hyväksytyt kokonaiskustannukset Palkat Ostopalvelut Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Vuokrat Muut kustannukset Tästä tuloja 1000 Kokonaiskustannukset Hyväksytyt kustannukset RAPORTOINTI JA SEURANTA Hankkeen väliraportit ja maksatushakemukset on laadittu puolen vuoden välein, ja maksatushakemuksia on laadittu yhteensä 8 kappaletta. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa, yhteensä 8 kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Ilppo Vuorinen (Turun yliopisto / Saaristomeren tutkimuslaitos), puheenjohtaja Risto-Matti Niemi (Suomen Kylätoiminta ry), varapuheenjohtaja Tauno Linkoranta (Varsinais-Suomen kylät ry) Hanna Ruohola (SataKylät ry) Raisa Ranta (Karhuseutu ry) Heidi Valtari (Turun yliopisto/brahea) Sami Heinonen (Samassa veneessä ry saakka, alkaen Varsinais-Suomen liitto) Anne Heino (Lounais-Someron kyläyhdistys), saakka Jussi Jauhiainen (Turun yliopisto/maantiede), saakka Viveka Lanne (Satakuntaliitto), saakka Pasi Oksanen (Loimaan kehittämiskeskus), saakka Esko Pennanen (Satakuntaliitto), saakka Tapio Penttilä (Varsinais-Suomen liitto), saakka Sami Suikkanen (Sauvo saakka >Pöytyä saakka) 12

13 Seppo Allén (Sauvo), alkaen Krista Tupala (Satakuntaliitto), alkaen Emil Oljemark (Samassa veneessä ry), alkaen Rahoittajan edustajana ohjausryhmään on osallistunut Jarmo Lamminen (Varsinais-Suomen ELYkeskus) TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT Hankkeen lähtöoletuksena on ollut näkemys siitä, että maaseudun vetovoima asuinkohteena ja yrittämispaikkana riippuu sen imagosta, päättäjien, viranhaltijoiden ja asukkaiden asenteesta maaseutua kohtaan ja niistä konkreettisista asioista, joita maaseudulla on tarjolla. Aktiiviset kylät houkuttelevat uusia asukkaita sekä kylissä järjestettävien hyvinvointi-, matkailu- ja muiden palvelujen käyttäjiä. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeänä oletuksena onkin ollut, että toteutusalueen kunnat ja kylätoimijat saadaan aktiivisesti mukaan hankkeeseen sen toteutusaikana, ja että hankesuunnitelma konkretisoidaan onnistuneesti vastaamaan näiden kohderyhmien odotuksia. Hankkeen aikana on pyritty keräämään palautetta ja kehittämistoiveita kohderyhmiltä sekä yhteistyökumppaneilta, ja hankkeen toimenpiteitä on täsmennetty ja tarkennettu tarpeen mukaan vastaamaan kysyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista riskinä ovat olleet myös mahdolliset päällekkäisyydet muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Yhteistyö maakuntien toimijoiden, Leaderryhmien ja kyläasiamiesten kesken on ollut tiivistä ja sujuvaa. Yhteistyöllä onkin vältetty päällekkäisyydet hankkeissa ja toiminta-alueissa, ja löydetty lisäarvoa kunkin hankkeille (työnjako tapahtumien järjestelyissä, tiedotus ym. käytännön yhteistyö) YHTEISTYÖKUMPPANIT Molemmissa maakunnissa keskeiset yhteistyökumppanit ovat olleet maakunnalliset kyläyhdistykset; SataKylät ry ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Leader-ryhmien kanssa. Hankkeen toimenpiteiden keskeisenä kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat olleet kunnat ja erityisesti kylien toimijat. Hankkeen toteuttajien keskinäinen yhteistyö on ollut sujuvaa, maakuntien toimenpiteet ovat täydentäneet toisiaan ja maakuntien välille on luotu yhteistyötä, jolla on hyvät edellytykset jatkua hankkeen jälkeenkin. Varsinais-Suomessa yhteistyö kylätoimijoiden kanssa on onnistunut erinomaisesti, palaute kylätoimijoilta on ollut varsin positiivista ja hanke on onnistunut tuomaan lisäarvoa maakunnan kylätoimijoiden neuvontaan. Yhteistyötä on tehty noin 120 kylätoimijan kanssa. Kylätoimijoilta kerätyn palautteen perusteella hanke on tarjonnut konkreettista apua erityisesti kylien markkinointiin ja profilointiin. Sujuva yhteistyö Varsinais-Suomen Kylät ry:n kanssa on ollut edellytys hankkeen onnistuneelle yhteistyölle kylätoimijoiden kesken. Maakuntatason asumisen markkinoinnin osalta toiminnasta on vastannut hankkeen aikana Kuntia hankkeen toimenpiteissä on ollut mukana 24. Satakunnassa tehtiin hyvää ja aktiivista yhteistyötä Satakunnan kuntien ja kylien, SataKylät ry:n, Satakunnan Leader-toimintaryhmien ja Satakunnan Ely-keskuksen kanssa. 13

14 3.7. TULOKSET JA VAIKUTUKSET Laadulliset tulokset Hankkeessa on tuotettu tietoa kylien palveluista, maaseutumaisten kuntien vetovoimatekijöistä, maaseutumaisiin kuntiin muuttaneiden muuttoon vaikuttaneista tekijöistä, kylien vajaakäyttöisten kiinteistöjen (kylätalojen) nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä kartta-aineistoja maaseutualueista. Kylien näkyvyys ja tunnettuus on kasvanut, samoin kyliin tutustuneiden määrä. Kylien näkyvyys osana maakunta- ja kuntatason markkinointia on kasvanut molemmissa maakunnissa. Hanke on tuottanut tutkittua tietoa maaseutuasumisen tilanteesta sekä konkreettisia työkaluja kylien, kuntien ja kehittäjien itsenä käyttöön. Hankkeen vaikutuksesta kylät ja maaseudun mahdollisuudet elinympäristönä ovat aiempaa vahvemmin esillä molemmissa maakunnissa. Saadun palautteen perusteella hanke on vahvistanut ja tukenut kylätason toimintaa ja lisännyt kylien aktiivisuutta ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä kylissä. Hankkeen tavoitteet on saavutettu kaikissa toimintasuunnitelman mukaisissa toimenpidekokonaisuuksissa, hankkeen aikana täsmennettyjen toimenpidekokonaisuuksien mukaisesti. Hankkeessa on tiedotettu maallemuuton mahdollisuuksista ja maaseutuasumisen vaihtoehdoista suurelle yleisölle sekä vahvistettu kylien ja kuntien keskinäistä yhteistyötä, markkinointia ja profiloitumista sekä maaseututoimijoiden keskinäistä verkostoitumista. Näin ollen hankesuunnitelmassa määritellyt laadulliset tulokset: maaseutuasumisen tietoisuuden kasvu, maaseutuasumisen tunnettuuden lisääntyminen, maaseutuasumisen verkoston ja yhteistyön vahvistuminen erityisesti kylätoimijoiden kesken Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella, ovat toteutuneet, luoden myös vahvaa pohjaa tulevalle yhteistyölle. Määrälliset tulokset Varsinais-Suomi Satakunta Yhteiset Yhteensä Tavoite Tilaisuudet*: Raportit, selvitykset, esitteet, julkaisut: *avoimet tilaisuudet, ei sisällä kyläkohtaisia käyntejä 4. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Hankkeen kokemusten ja tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikissa hankkeen neljässä toimenpidekokonaisuudessa on tarvetta jatkotoimenpiteille. Tarpeisiin vastataan jatkossa niin paikallisin, maakunnallisin, kuin alueiden välisinkin hankkein ja toimenpitein. Lisäksi hankkeen teemoissa tarvitaan valta-kunnallista tukea alueellisen ja paikallisen kehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Valtakunnallisesti tulee tuottaa alueiden käyttöön tietoa, työkaluja ja toimintamalleja ja kiinnittää erityistä huomioita näiden jalkauttamiseen hankkeen teemoissa. Kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen Kylätoimijoilta saadun palautteen ja kysynnän perusteella on selvää, että kylien viestintä- ja markkinointiosaamista tulee kehittää edelleen, ja tähän tarkoitukseen tarvitaan resursseja jatkossakin. Onni kutsuu kylään- hankkeessa ei kyetty tarjoamaan riittävästi neuvontaa kylille, sillä erityisesti kyläkohtaista neuvontaa pyydettiin enemmän kuin hankkeesta oli mahdollista hoitaa. Kylien hyödyntämistä kunta-, seutu- ja maakunnanmarkkinoinnissa kannattaa kehittää edelleen. 14

15 Kylämatkailua tule kehittää edelleen kylien omaa osaamista ja paikallistuntemusta hyödyntäen. Täsmätapahtumat soveltuvat erinomaiset kylien käytettävissä oleviin resursseihin, eivätkä vaadi vapaaehtoisilta kylätoimijoilta ajallisesti pitkäjänteistä sitoutumista tuotteen saatavuuteen (vrt. esim. tilattavat ohjelmapalvelut). Tällaisia tapahtumia tulee kehittää lisää, ja erityisesti tulee selvittää miten Avoimet Kylät-päivän jatko saadaan turvattua. Maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi Maaseutuasumisen markkinoinnissa tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota markkinoinnin sisältöön: kuntien ja alueiden markkinoinnissa tulee hakea uusia avauksia erilaisten maaseutualueiden vahvuuksien mukaan, perinteisten vetovoimatekijöiden, kuten luonnonläheisyyden tai palveluiden, sijaan. Kylien potentiaali tulee tunnistaa nykyistä tehokkaammin myös osana kuntamarkkinointia. Onni-hankkeen tutkimuksen mukaan yhteistyö pienempien yhteisöjen kanssa voisi tehostaa kuntien asukashankintaa. Muuttajat kiinnittävät huomiota erityisesti asuinalueen ja asunnon ominaisuuksiin ja kuntakeskuksen asemakaavoitettu taajama-alue ei aina ole muuttokohde, jota muuttajat etsivät. Tämän tutkimuksen mukaan kuntarajoihin rajautuvat ominaisuudet eivät ole merkittävä muuton motiivi, vaan muuttopäätökseen vaikuttaa ennen kaikkea asuinalueen ja asunnon ominaisuudet. Tähän saakka muuttoliiketutkimus on painottunut kuntien välisten muuttoliikkeiden tarkasteluun, sillä hallinnollisiin rajoihin perustuva tutkimus on ollut luonnollinen tapa tarkastella alueellisia ja väestöllisiä rakennemuutoksia. Kehittyneet paikkatietomenetelmät kuitenkin mahdollistavat kuntarajoista irrallisen alueluokituksen ja siten myös muuttoliiketutkimuksen uudistaminen on mahdollista. Hankkeen tulokset osaltaan puoltavat kuntarajoista irrallista muuttoliiketutkimusta, sillä maaseutumaisiin kuntiin muuttaneiden muuttomotiiveissa ei nouse esiin erityisiä kuntarajoihin nojautuvia tekijöitä. Tämä on syytä huomioida jatkossa myös kuntamarkkinoinnin sisältöjä ja konsepteja rakennettaessa. Maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen Kylien kiinteistöjen käytön lisäämiseksi vuokraustoiminnassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Lisäämällä vuokrakäyttöä nostetaan talojen käyttöastetta ja lisätään tuloja talon ylläpitoon. Kylätalojen käyttöä yleisötapahtumien keskipisteenä tulee myös kehittää, ja samalla pohtia muun yhteisöllisen käytön yhteensovittamista liiketoiminnan kanssa. Kylätoimijoiden liiketoimintaosaamista kannattaisi myös kehittää (hinnoittelu, tuotteistus, oheispalvelut, asiakaspalvelu), samoin markkinointiosaamista. Tilojen yhteismarkkinointia tulisi edelleen kehittää ja varmistaa kaikkien kohteiden ajantasainen esittely yhteisellä sivustolla. Toimenpiteen toteuttamiseksi asiaa tulee edistää myös valtakunnan tasolla, toimijoiden kuten Suomen Kotiseutuliiton, Suomen Kylätoiminta ry:n ja Nuorisoseurojen Liiton yhteistyönä. Maakuntatasolla luontevina vastuutahoina ja yhteistyökumppaneina toimivat maakunnalliset kyläyhdistykset ja Leader-ryhmät sekä erilaiset hankkeet. Kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen Kylien ja kuntien vuoropuhelua, ja käytännön yhteistyötä tulee kehittää edelleen. Nykyisten kyläsuunnitelmien soveltuvuutta kylien kehittämisen välineeksi kunnissa tulee arvioida kriittisesti ja hakea uusia avauksia. Esimerkiksi paikkatietoaineistot mahdollistavat havainnollisen kylien kuvaamisen, kehityksen seurannan ja vaihtoehtojen mallintamisen. Paikallisten kehittäjien paikkatietoosaamista tuleekin lisätä, ja selvittää uusia tapoja kyläsuunnitteluun. Kyläkävelystä on menetelmä hankkeessa saatu myös hyvää kokemusta, ja tämän kaltaisia asiantuntijoita, kylätoimijoita, virkamiehiä ja asukkaita yhdistäviä menetelmiä kannattaisi kylien kehittämisessä jatkossakin hyödyntää, nykyistä enemmän. Samalla tulee varmistaa että maakunnissa on riittävästi osaamista ja asiantuntijuutta ohjata menetelmien käyttöä kylillä ja kunnissa. Myös kylien määritelmää tulee tarkentaa tapauskohtaisesti (toiminnalliset kylät, maantieteelliset kylät, palvelukylät jne.) ja samalla pohtia, 15

16 miten perinteisten kylätoimijoiden (kyläyhdistykset) lisäksi kunnan ja ylipäätään kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö järjestetään. Hankkeen kokemusten mukaan kylien neuvottelukuntatoimintaa ei tule rinnastaa yksinään kunnan lähidemokratiasta vastaavaksi tahoksi, vaan lähidemokratian toteutuminen vaatii kyliä laajempaa näkökulmaa asukkaiden osallistumiseen. Maaseutuasumisen ja maankäytön osalta kylien ja kunnan yhteistyön kehittäminen tulee jatkossa toteuttaa paikallisista tarpeista lähtien. Erilaiset maaseutu- ja kyläalueet tarvitsevat erilaisia suunnittelu- ja kehittämismenetelmiä, kuntakohtaisesti. Kyläkaavoitus-termiä tulisi selkeyttää (tai jopa välttää). Tapauskohtaisesti kylien maankäytöllä viitataan joko oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen (osayleiskaavat, yleiskaavat, asemakaavat) tai epäviralliseen kylien (maankäytön) suunnitteluun. Tähän jälkimmäiseen kyläsuunnittelu olisi selkeämpi termi kuin nykyisin käytettävä kyläkaavoitus, joka sotkeutuu edelliseen. Erilaiset lähtötilanteet olisi hyvä tunnistaa ja huomioida jatkossa erilaisia kylien asukashankinta-hankkeita valmistellessa, jotta toimenpiteet valitaan ja resursoidaan oikein. Kylien asukashankinta vaatii käsitteenä tarkennuksia, jotta erityisesti kokonaisuuden hallinta toteutuu kylään suuntautuvan kysynnän tunnistamisesta kylien asuinpaikkojen (talot, rakennuspaikat) kartoitukseen ja edelleen kohteiden markkinointiin ja myyntiin, yhteistyötä kunnan kanssa unohtamatta. Kylien maaseutuasumisen edistämisen tulee jatkossakin olla muutakin kuin maankäyttöä ja tonttien markkinointia. Aktiivinen kylätoiminta, asukkaiden harrastusmahdollisuudet, asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen ja yleinen elinvoimaisuus edistävät asukasviihtyvyyttä ja vähentävät siten osaltaan myös lähtömuuttoa. Monipuolinen kylätoiminta ja sen esiin nosto jo sinällään luo myönteistä kuvaa maaseudusta ja edistää kylien vetovoimaa asuinpaikkoina, kuten hankkeen kokemukset osoittavat. 5. ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS LIITTEET Maakuntien kartta Avoimet Kylät 2014 esite Avoimet Kylät 2013-esite Niinijokivarren loppuraportti (case-esimerkki kylän imagotyöstä) Onneksi on Satakunta-lehti Paikkatietoaineistoja Satakunnasta Satakunnan kylien palvelut-selvitys Maaseutumaisten kuntien asukashankinnan ja asumisen markkinoinnin keinot Varsinais-Suomessa selvitys Muuttoon vaikuttaneet tekijät Varsinais-Suomen maaseutumaisiin kuntiin vuonna 2011 suuntautuneissa muutoissa-tutkimus Varsinais-Suomen Kylätalokyselyn tulokset-raportti 16

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA

KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA KYLÄTALOT VARSINAIS-SUOMESSA Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Kysely keväällä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Olipa yhdistyksen asia, kohderyhmä tai kanava mikä tahansa, viestinnässä keskeistä on yhdenmukaisuus: - yhtenäisyys

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Sosiaalisten vaikutusten arviointiosuus Kick off 6.3.2013, Helsinki TY, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Sami Tantarimäki TOTEUTUSAIKATAULU

Lisätiedot

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 23.9.2014 Eija Eloranta Yhdistyksen viestinnän tehtävänä: persoonallisuuden esilletuominen, erottautuminen, omaleimaisuus = mielenkiinnon herättäminen! Olipa

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Tontti ja talomarkkinointi

Tontti ja talomarkkinointi Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

HANKKEEN LOPPURAPORTTI Työvoima- ja elinkeinokeskus HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite kehittämishankkeen maksamislomakkeeseen 316_03 EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto 1 Hankkeen nimi Kulttuurimatkailun vientiverkosto

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Paikkatieto kyläsuunnittelun apuna

Paikkatieto kyläsuunnittelun apuna Paikkatieto kyläsuunnittelun apuna 5.4.2014 Projektisuunnittelija Eeva Paitula, Onni kutsuu kylään hanke, Satakuntaliitto eeva.paitula@satakunta.fi 02 620 4356 Onni kutsuu kylään -hanke (2010 2013) edistää

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 2.2.2011 Helvi Walli, Ari Vaitiniemi, Henna Lempiäinen NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Toimikunnan toiminta-ajatus,

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1303 SAUVON KUNTA KALLENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.5.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue

Lisätiedot