9308/Onni kutsuu kylään hanke Tiedonvälityshanke LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9308/Onni kutsuu kylään hanke Tiedonvälityshanke LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 9308/Onni kutsuu kylään hanke Tiedonvälityshanke LOPPURAPORTTI Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset 1

2 LOPPURAPORTTI 1. HANKKEEN TIEDOT 2. YHTEENEVTO HANKKEESTA 3. RAPORTTI 3.1. TAVOITTEET 3.2. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET 3.3. AIKATAULU JA RESURSSIT 3.4. RAPORTOINTI JA SEURANTA 3.5. TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT 3.6. YHTEISTYÖKUMPPANIT 3.7. TULOKSET JA VAIKUTUKSET 4. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 5. ALLEKIRJOITUKSET JA PÄIVÄYS LIITTEET 2

3 1. HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi Onni kutsuu kylään Hankenumero: 9308 Toteuttaja Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Turun yliopisto ( alkaen Turun yliopiston Brahea-keskus) TURUN YLIOPISTO Tuensiirron osapuoli Satakuntaliitto Yhteyshenkilö Eija Eloranta, puh , 2. YHTEENVETO HANKKEESTA Onni kutsuu kylään hankkeen ( ) ensisijainen tavoite on ollut elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen maaseutuasumisen ja kylien näkökulmasta. Hanke toteutettiin Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeen osatavoitteita olivat 1) kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen, 2) maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi, 3) maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen sekä 4) kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen. Onni kutsuu kylään -hankkeessa 1) vahvistettiin Satakunnan ja Varsinais-Suomen maaseutualueiden ja kylien tunnetuutta ja profiilia monipuolisina ja vetovoimaisina asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöinä, 2) kehitettiin maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja osaamista maaseutualueiden ja kylien kehittämiseksi ja profiloimiseksi sekä 3) sekä tuotettiin tietoa maaseutuasumisen, maallemuuton ja kylien tilanteesta hankkeen teemoissa. Hankkeessa tiedotettiin maaseutuasumisen teemoista, järjestettiin tilaisuuksia, koulutuksia ja opintomatkoja eri kohderyhmille, markkinoitiin maakuntien maaseutuasumista ja kyliä messuilla ja muissa tapahtumissa sekä edistettiin kylien yhteistilojen käyttöä. Onni kutsuu kylään -hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY- keskukset. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat euroa. Hanketta hallinnoi ja Varsinais-Suomessa toteutti Turun yliopiston Braheakeskus. Satakunnassa hankkeen toteutuksesta vastasi Satakuntaliitto. Molemmissa maakunnissa keskeiset yhteistyökumppanit hankkeen toteutuksessa ovat olleet maakunnalliset kyläyhdistykset; SataKylät ry ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Leader-ryhmien kanssa. Hankkeen toimenpiteiden keskeisenä kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat olleet kunnat ja erityisesti kylien toimijat. 3. RAPORTTI 3.1. TAVOITTEET Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Onni kutsuu kylään -hanke vastasi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman linjauksiin tavoitteellaan elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymisestä. Hankkeessa on vaikutettu siihen, että Satakunnan ja Varsinais-Suomen maaseutualueet kylineen koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi, sekä kehitetty maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja osaamista maaseutualueiden kehittämiseksi ja profiloimiseksi. Hanke on myös osaltaan toteuttanut Satakunnan maakunnallista kyläohjelmaa vuosille (Elämänvirtaa 3

4 Satakunnan maaseudulle!), sekä Varsinais-Suomen paikallisen kehittämisen ohjelmaa (Sujuva arjen maaseutu). Hankkeen tavoitteet Onni kutsuu kylään hankkeen ensisijainen tavoite on ollut elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen maaseutuasumisen ja kylien näkökulmasta. Hankkeen osatavoitteita olivat 1) kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen, 2) maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi, 3) maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen sekä 4) kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen TOTEUTUS JA TOIMENPITEET Hankkeessa tiedotettiin maaseutuasumisen teemoista, järjestettiin tilaisuuksia, koulutuksia ja opintomatkoja eri kohderyhmille, markkinoitiin maakuntien maaseutuasumista ja kyliä messuilla ja muissa tapahtumissa, edistettiin kylien yhteistilojen käyttöä sekä tuotettiin tietoa maaseutuasumisen, maallemuuton ja kylien tilanteesta hankkeen teemoissa a. Kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen Molemmissa maakunnissa on tarjottu neuvontaa ja työkaluja kylien, kuntien ja maaseudun kehittäjien profilointi-, markkinointi- ja viestintätyöhön. Neuvonnan, koulutusten ja työpajojen lisäksi toimijoille on tarjottu mahdollisuuksia osallistua yhteismarkkinointiin messuilla, tapahtumissa ja markkinointimateriaaleissa. Avoimet Kylät-päivästä kehittyi hankkeen, SataKylät ry, Varsinais- Suomen Kylät ry:n ja kylien yhteistyönä kyliä markkinoiva menestystuote (liitteenä). Satakunnassa vuonna 2013 kehitetty Avoimet Kylät-päivä laajennettiin vuonna 2014 myös Varsinais-Suomeen, ja päivän aikana 60 kyläkohteessa oli mahdollisuus tutustua kylien elämään, asumiseen ja käyntikohteisiin (esite liitteenä). Tapahtumalla on lisätty kylätoiminnan näkyvyyttä, markkinoitu kyliä vierailu- ja asuinpaikkana ja madallettu niin maaseudun kuin kaupunkien asukkaiden kynnystä tutustua lähikyliin. Avoimet Kylät-päivä onkin kerännyt hankkeen aikana useamman tuhat kävijää kyliin, vahvistanut kylien profiilia ja nostanut esiin kylätoiminnan monipuolisuutta. Vuoden 2013 päivä valittiinkin Kuntamarkkinoinnin SM-semifinalistien joukkoon, ja päivä on vuoden 2014 aikana monistettu jo useampaan maakuntaan. Hankkeessa on vahvistettu myös maakuntien yhteistä profiilia ja tunnettuutta yhtenäisellä visuaalisella ilmeellä karttoineen (liitteenä). Varsinais-Suomessa on kylätoimijoille välitetty tietoa ja järjestetty neuvontaa oman asukashankinnan, kylän markkinoinnin ja profiloinnin tueksi. Kylien omaa profiloitumista ja omien vahvuuksien löytymistä on vahvistettu seminaarein, tilaisuuksin, työpajoin ja kyläkohtaisin neuvontakäynnein läpi hankkeen toteutusajan. Kylätoimijoiden viestintäosaamista on vahvistettu työpajoin ja neuvontamateriaalein (kotisivut, sosiaalinen media, karttatyökalut). Erityisen suurta kysyntää onkin hankkeessa löytynyt kylätoimijoiden markkinointi- ja viestintäosaamisen konkreettiselle kehittämiselle. Markkinointimateriaalien osalta kysyntää on löytynyt hyvin myös kunnista kyliä esittelevälle materiaalille (yhteisesitteet, kotisivut mm. Pöytyällä, Mynämäessä, Somerolla). Hankkeessa tuotetut esimerkit, oppaat ja materiaalipohjat koottiin hankkeen lopuksi materiaalipankiksi kylätoimijoiden käyttöön. Hankesuunnitelman mukainen case-suunnitelma ja profilointipilotti toteutettiin NiiniJokilaiset ry:n (www.niinijokilaiset.fi) kanssa Loimaalla (raportti liitteenä). Pilotin kokemuksia hyödynnettiin ja välitettiin muualla hankealueella. Pilotissa toteutetusta kyläkävelystä saatiin toimintamallia ja kokemusta erilaisten kyläalueiden kartoitukseen ja vahvuuksien hakemiseen alueiden markkinointiin ja profilointiin. 4

5 Kuvat 1 ja 2: Kyliin tutustui hankkeen aikana useampi tuhat kävijää. Maakuntien yhteisen Avoimet kylät -päivän lisäksi Varsinais-Suomessa hanke on ollut tukemassa paikallisten kylämatkailutuotteiden kehittämistä. Sauvon Karunassa tuettiin kyläyhdistyksen valmisteleman museaalisen höyrylaivaristeilyn toteutusta. Tapahtuma saavutti suuren suosion ja on jäänyt elämään kannattavana kylämatkailutuotteena, tukien Varsinais-Suomen vuoden kyläksikin valitun Karunan profiilia kylänä meren sylissä. Laadukkaat, alueen ominaispiirteitä vahvistavat kylämatkailutuotteet ja -tapahtumat voivat Onni-hankkeen kokemuksen mukaan usein ollakin tonttimarkkinointia tai muuta perinteistä asukashankintaa vetovoimaisempia keinoja kylien profilointiin ja tunnettuuden lisäämiseen. Myös kunnille on hankkeesta järjestetty seminaareja työpajoja kuntamarkkinoinnin ja asukashankinnan terävöittämiseksi. Tilaisuuksissa on välitetty tietoa ajankohtaisista tutkimustuloksista, hyvistä esimerkeistä sekä työstetty ja arvioitu kuntien itsensä toteuttamaa asukashankintaa ja markkinointia. Satakunnassa on järjestetty tilaisuuksia ja tapahtumia kylien asukashankinnan tueksi sekä välitetty tietoa ja kannustettu kyliä yhteistyöhön kunnan kanssa, omaan aktiiviseen asumisen markkinointiin ja uusien asukkaiden juurruttamiseen osaksi uutta yhteisöä. Hankkeessa on järjestetty mm. luentoja asukashankinnasta ja maankäytön suunnittelusta sekä kutsuttu kyliä mukaan messutapahtumiin markkinoimaan omaa aluettaan asuinpaikkana. Tapahtumien järjestäminen on lisännyt kylien tunnettuutta ja helpottanut kylien mahdollisuuksia markkinoida itseään. Hankkeen aikana laadittiin Satakunnassa muutamia esimerkkiesitteitä kylien markkinoinnin kehittämiseksi yhteistyössä kylien kanssa (Kiukaisten kylät, Nakkilan kyläkouluesite, Länsi-Euran kyläsuunnitelmaesite, Kukonharjan maakuntakyläesite, Leväsjoen kylän esite). Lisäksi työstettiin esimerkkinä esittelykansioita (Siikainen, Leväsjoki; Eurajoki Sydänmaa) kylien ja kuntien tonteista sekä messuosastoille screenesityksiä tonttien ja asumisen mahdollisuuksien markkinoimiseksi eri messutapahtumissa. Hanke julkaisi lisäksi Onneksi on Satakunta lehden, jossa tietoa Satakunnan kunnista, maaseudusta ja maaseutuasumisesta (liitteenä). Hankesuunnitelman mukaisena case-esimerkkinä kylän markkinoinnista Satakunnassa toimi Siikaisten Leväsjoki. Pilotissa tuotettiin esitemuotoinen palveluopas sekä opaskartta kylälle, käyntikortiksi uusien asukkaiden tavoittelemiseen ja juurruttamiseen yhteisöön. Pilotin tavoitteena oli myös päivittää kyläsuunnitelma siten, että lopputuloksena on tiivis esitemuotoinen kyläsuunnitelma, joka toimii kylän esitteenä mm. uusien asukkaiden tavoittelemisessa sekä yhteydenotoissa rahoittajan tai muiden yhteistyökumppanien suuntaan. 5

6 Hankkeessa on järjestetty erilaisia kyläiltoja, joissa kylien ja kunnan edustajat ovat keskustelleet yhteistyömahdollisuuksista ja vuorovaikutuksen lisäämisestä. Hankkeessa on lisäksi päivitetty selvitys maakunnan kylien palveluista (liitteenä). Selvityksessä on päivitetty sekä julkiset, yksityiset että tekniset palvelut ja niiden muutokset vuosien välillä. Satakunnassa järjestettiin myös kylien ja kuntien toimijoille avoimia aamuseminaareja paikan markkinoinnin keinoista kyläja kuntamarkkinoinnissa sekä paikkatiedon hyödyntämisestä. Hanke järjesti lisäksi opintomatkat tutustumaan Jalasjärven kylätaloihin 2011 sekä Elma maaseutumessuille 2012 hakemaan vinkkejä maaseudun markkinointiin. Kylien profiilin ja identiteetin vahvistamiseksi Satakunnassa on panostettu paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksiin: Paikkatietoaineistoista tuotettiin hankkeessa erilaisia karttoja ja aineistoja sidosryhmien käyttöön (liitteenä). Paikkatiedon hyödyntäminen maaseudun ja kylien kehittämisessä seminaarissa esiteltiin paikkatietojen moninaisia käyttömahdollisuuksia ja aineistojen erilaisia käyttöoikeuksia sekä opastettiin osallistujia hyödyntämään ilmaisia paikkatietoaineistoja ja - ohjelmia. Lisäksi järjestettiin yhdessä Leader Karhuseudun kanssa paikkatietokoulutusta kahtena iltatilaisuutena satakuntalaisille kylätoimijoille joulukuussa Koulutuksessa keskityttiin paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksiin kyläsuunnitelmien teossa ja vapaiden tonttien markkinoinnissa. Koulutusten avulla kyläläiset oppivat tuottamaan itse uusia karttoja käyttöönsä. Karttaaineistojen vapautuminen ilmaiseen käyttöön tarjoaakin kylille nykyaikaisia mahdollisuuksia markkinointinsa ja profiloitumisensa tueksi. Paikkatiedon ohella koulutusta järjestettiin halukkaille myös sosiaalisen median, erityisesti Facebookin, käytöstä. Facebookin hyödyntämisen on todettu tuovan aiempaa huomattavasti suurempaa tunnettuutta kyläyhdistyksille, kustannustehokkaasti. Kuva 3: Paikkatietoaineistot ja kartat havainnollistavat alueita ja mahdollistavat kehityksen kuvaamisen Hankkeessa suunniteltiin myös infopakettia maaseudun maankäytön mahdollisuuksista. Infossa oli tarkoitus kertoa tiivistetysti kylien maankäytön mahdollisuuksista ja esitellä koko kaavahierarkia. Paketin oheen oli tarkoitus liittää erilaisia kaavoitustyötä ohjaavia oppaita auttamaan kylätoimijoita kaavoitusasioissa. Tehtävä osoittautui erittäin haastavaksi: suunnitelmasta yleisen infopaketin laatimiseksi jouduttiin luopumaan, sillä kylien maankäytön tilanteet vaihtelevat kunnittain, ja jopa 6

7 kuntien sisällä niin paljon, ettei maakuntatason neuvontamateriaalia koettu riittävän hyödylliseksi ohjaamaan kylätason toimintaa. b. Maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi Potentiaalisille muuttajille on hankkeessa välitettyä tietoa messuilla ja tapahtumissa hankkeen toiminta-alueella sekä pääkaupunkiseudulla. OmaKoti -messujen 2012 yhteydessä postitettiin myös laajalla jakelulla pääkaupunkiseudun kotitalouksiinvartti-lehden välissä liitteenä Varsinais-Suomen ja Satakunnan asumista, kyläelämää ja maaseudun yrittäjyyttä esittelevä lehti (liitteenä). Hankkeen toteuttajat olivat vuodesta 2011 alkaen mukana myös valtakunnallisen uudistamisessa. Sivustolle asennetun kävijälaskurin mukaan sivuilla on parhaimmillaan ollut käyntiä/kk, ja käynneistä suurin osa suuntautuu etusivulta löytyvään Talo- ja tonttipörssiin. Maakuntien kylätoimijoille onkin tiedotettu ja heitä kannustetta hyödyntämään ilmaista pörssiä toiminta-alueidensa vapaiden rakennuspaikkojen tai kiinteistöjen markkinoinnissa. Varsinais-Suomessa hankkeen järjestämillä opintomatkoilla, tapahtumissa ja messuilla (kiertoajelut, kylätapahtumat, messuosastot) kiinnostuneet (maahanmuuttajat, uudet asukkaat, kaupunkiväestö, potentiaaliset paluumuuttajat) ovat päässeet tutustumaan kyliin ja maaseutuun, asumisen vaihtoehtoihin ja saaneet tietoa vanhojen rakennusten kunnostamiseen ja korjaus- ja perinnerakentamiseen. Avoimet Kylät -päivässä Varsinais-Suomen 33 kohteessa vieraili keskimäärin vierasta/kyläkohde. Yhteensä kyliin tutustui päivän aikana Varsinais-Suomessa arviolta henkilöä. Lisäksi päivän medianäkyvyys nosti kyliä esiin vahvasti myös asumisen näkökulmasta. Maaseutuasumisen, asukashankinnan ja tonttien/rakennuspaikkojen osalta hankkeessa on pääasiassa edistetty mahdollisten kohteiden markkinointia kylien ja kunnan yhteistyönä. Kyliä on myös avustettu tarvittaessa oman asukashankinnan kehittämisessä (markkinointimateriaalit, sähköiset kanavat, suoramarkkinointi). Uusia rakennuspaikkoja on löydetty kylätoimijoiden ja maanomistajien yhteistyönä, samoin kuntien markkinoimattomia tontteja on saatu takaisin markkinoinnin piiriin muutamissa kohteissa. Monin paikoin kylätoiminta sijoittuu Varsinais-Suomessa haja-asutusalueiden lisäksi myös taajamiin ja kaava-alueille, joilla kuntavetoinen asukashankinta/-markkinointi on aktiivista. Näillä alueilla, kuten muuallakin, hanke on tarvittaessa pyrkinyt edistämään kylätoiminnan ja yhteisöllisyyden esiin nostamista asumisen markkinoinnissa sekä kylien ja kunnan keskinäistä yhteistyötä. Satakunnasta on välitetty tietoa hyvistä käytännöistä kyläosayleiskaavoituksesta sekä vapaiden kiinteistöjen ja liiketilojen kartoittamisesta ja markkinoinnista. Kylien ja kuntien markkinointia, asukashankintaa ja maankäytön suunnittelua tukemaan hankkeessa tutkittiin Varsinais-Suomen maaseutumaisten kuntien asukashankinnan ja asumisen markkinoinnin keinoja Varsinais-Suomessa (Jyllikoski 2012, liitteenä) sekä muuttoon vaikuttaneitta tekijöitä Varsinais-Suomen maaseutumaisiin kuntiin vuonna 2011 suuntautuneissa muutoissa (Jyllikoski 2013, liitteenä). Tutkimustulosten mukaan kuntien kaava-alueiden tontit eivät ole merkittävä vetovoimatekijä maaseutumaisiin kuntiin muutettaessa, toisaalta myöskään kuntakohtaisia vetovoimatekijöitä ei ylipäätään noussut esiin aineistosta merkittävästi: keskimäärin muuttoa harkittiin 2-3 kunnan alueella sijaitsevaan kohteeseen, ja tyypillinen määrittävä tekijä oli tulevan asuinpaikan tietty maksimietäisyys työpaikalta. Tutkimustulosten mukaan kuntien asukashankintaan tähtäävää markkinointia tulisi täsmentää ja lähestyä uusistakin näkökulmista, esimerkiksi kylien potentiaalia hyödyntäen niin maankäytön kuin vetovoimatekijöiden osalta. 7

8 Kuva 4: Tutkimustuloksista saatiin myös tietoa siitä, mistä muuttajat hakevat tietoa muuttopäätöksensä tueksi (Jyllikoski 2013). Aineistosta laadittiin myös tutkimuskuntiin kuntakohtaiset raportit. Tutkimustulokset vahvistivat osaltaan hankkeessa kerättyä kokemusta kylien hyödyntämättömästä potentiaalista kuntamarkkinoinnissa, ja muuttoa harkitsevien kysynnän hajaantumisesta monentyyppisiin asumispreferensseihin ja muuttovaikuttimiin, jotka tulisi huomioida myös kuntien tarjonnassa ja markkinoinnin sisällöissä. Satakunnassa vuonna 2013 kehitetty Avoimet Kylät päivä (liitteenä) oli menestys, joka sai jatkoa vuonna 2014 useassa maakunnassa. Tapahtuma on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi saada ihmiset liikkeelle tutustumaan kylien toimintaan, ihmisiin ja ympäristöön. Vuoden 2013 tapahtumassa oli mukana 27 kylää eri puolilta Satakuntaa ja vuoden 2014 yhdessä Varsinais-Suomen kanssa järjestetyssä tapahtumassa satakuntalaisia kyliä oli mukana 26. Päivää on markkinoitu etukäteen esitteitä jakamalla, lehdissä, internet-sivuilla, SataKylät ry:n kotisivuilla, Facebookissa ja paikallisuutisissa. Lisäksi kyläyhdistykset ovat markkinoineet tapahtumaa paikallisesti. Satakunnan Onni kutsuu kylään hanke on ollut tiedottamassa Satakunnan maaseutualueista potentiaalisille uusille asukkaille ja paluumuuttajille useissa eri tapahtumissa. Tavoitteena on ollut markkinoida Satakunnan maaseutua edullisena, hyvänä ja turvallisena asumisen ja vapaa-ajan vieton paikkana. (Tapahtumat: Farmari 2011 Porissa, Koti, ruoka ja Viini messut asumisen ja rakentamisen teema 2011 Porissa, Elma maaseutumessut 2011 Helsingissä, OmaKoti messut 2012 Helsingissä, Lapsimessut 2012 Helsingissä, Koti, ruoka ja liikunta -messut 2012 Porissa, Elma maaseutumessut 2012 Helsingissä, Matka 2013 messut Helsingissä Satakuntaliiton osastolla, Satakunnan maaseutunäyttely ja ponikuninkuusravit 2013 Porissa, Koti, ruoka ja energia messut 2013 Porissa, Elma 2013 messut Helsingissä, Tampereen messut 2014 Tampereella, Piha ja puutarha - messut 2014 Porissa. Farmari maatalousnäyttelyn 2011 Satakunnan maaseututoriin ja Satakunta Areenaan liittyvät järjestelyt ja yhteydenpito satakuntalaisiin maaseutu- ja muihin toimijoihin vahvistivat hankkeen näkyvyyttä sekä tunnettuutta Satakunnassa. Lisäksi Farmari oli hyvä tilaisuus verkostoitua maakunnan toimijoiden kanssa ja hakea mahdollisia yhteistyön muotoja hankkeen alkuvaiheessa. Farmari maatalousnäyttelyyn tuotettiin maaseutuasumisen paneelikeskustelu Kirjurinluoto Arenalla Satakuntatorin esiintymislavalla. Onni kutsuu kylään -hanke järjesti lisäksi Suomi Areenan Puuvillan Puistoon keskustelutilaisuuden Väärin asuttu vai onnistuneesti syyllistetty keskustelua tulevaisuuden asumisen mahdollisuuksista. Kesällä 2013 Satakunnan Onni hanke järjesti Satakunnan maaseudun asumisen, elämisen ja yrit- 8

9 tämisen tiedotus/markkinointikiertueen, jonka aikana järjestettiin markkinointi- ja esittelytilaisuudet Turussa, Lempäälässä (Ideapark), Vantaalla ja Helsingissä. Kiertue toteutettiin vuokrattavalla esittelyvaunulla. Markkinointikiertue päätettiin järjestää yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin hallinnoiman Sikses Parasta lähiruokahankkeen kanssa, sillä asiat tukivat toinen toisiaan. Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin vielä sosiaalisen median koulutuksia eri puolilla Satakuntaa tarkoituksena kehittää kylien tunnettuutta ja markkinointia mm. Facebookin avulla. Hankkeen aikana toteutettiin lisäksi yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa selvitys siitä, miten Satakunnan kuntien verkkosivut palvelevat muuttajaa tai rakentajaa. Kuvat 5, 6 ja 7: Maakuntien maaseudusta ja kylistä välitettiin tietoa suurelle yleisölle useita kanavia hyödyntäen. c. Maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen Vajaakäyttöisten kiinteistöjen käytön osalta hankkeessa toimenpiteet rajattiin maaseudun ja kylien yhdistysten omistamiin kiinteistöihin. Molemmissa maakunnissa on hankkeen toimesta, yhteistyössä Leader-ryhmien ja maakunnallisten kyläyhdistysten kanssa koottu kylien vuokratilat yhteen: Varsinais-Suomessa verkkosivulle (www.vskylat.fi) ja Satakunnassa Leader-ryhmittäin painettuihin esitteisiin. Varsinais-Suomessa kylien juhla- ja kokoustilat kartoitettiin kylätalokyselyllä vuonna Kohteita (kylätaloja, työväentaloja, maamiesseurantaloja, nuorisoseurantaloja jne) löydettiin yhteystietoineen maakunnasta noin sata eri lähteitä hyödyntäen, ja näille lähetettiin tilojen kuntoa, käyttöä ja kehittämistarpeita kartoittava kysely (poislukien Leader-ryhmä Ravakan alue). Vastausten perusteella kohteista laadittiin esittelyt Varsinais-Suomen kylät ry:n sivuille, sekä laadittiin raportti (liitteenä). Vastausten mukaan kiinteistöjen käyttöastetta on varaa nostaa, ja erityisen vahvasti esiin nousee tarve talojen yhteismarkkinoinnin kehittämiselle vuokratulojen lisäämiseksi. Kohteita markkinoitiinkin hankkeesta yhteisosastolla messuilla, laadittiin esitteitä, päivitettiin kotisivuja, kehitettiin kohteiden tuotteita ja palveluita. 9

10 Kuva 8: Kylätalokyselyssä nousi esiin tarve kehittää kohteiden markkinointia. Kylätaloille on tarjottu myös kyläkohtaista neuvontaa (työpajat, arviointikäynnit) tilojen käytön ja markkinoinnin kehittämiseen (tilat, kotisivut, sosiaalinen media, hinnoittelu, markkinointimateriaalit) sekä välitetty tietoa avoimissa kylätaloilloissa talojen vuokrauksen, hinnoittelu ja markkinoinnin hyvistä käytännöistä. Kysyntää hinta-laatu-suhteeltaan kilpailukykyisille kylätaloille löytyy runsaasti hankkeen kokemusten perusteella. Suurin haaste kylätalojen käyttöasteen kasvulle on selvästi puutteet talojen löydettävyydessä, liiketoimintaosaamisessa ja markkinoinnin määrässä ja vaikuttavuudessa. Maaseudun vajaakäyttöisten tai tyhjien kiinteistöjen käytön toiminnallista kehittämistä tarkasteltiin yhdessä Kemiönsaarella toimivan, yhteiskunnallisen ja voittoa tavoittelemattoman Osuuskunta Vinden kanssa. Osuuskunnan tavoite on luoda, tuottaa, kehittää ja testata sosiaalisesti kestävän kehittämisen mukaisia malleja erilaisten yhteisöjen (kuten kunta, kaupunginosa tai muu avoin yhteisö) käyttöön. Toiminnan muotoja voivat olla esimerkiksi yhteisten tilojen ja puuttuvien palveluiden luominen yhteisöllisesti tai vertaispalveluina. Osuuskunta ylläpitää yhteisökahvila Lalla Vindea, ja on yhteistyössä Onni-hankkeen kanssa dokumentoinut kokemustensa pohjalta toimintamallin osuuskuntatoiminnan vaiheista. Malli on luettavissa osoitteessa ja osuuskunta Vinde jatkaa sen pohjalta mallin monistamista ja kehittämistä. Mallista löytyy hyödynnettävää niin yhteisöllisten tilojen käytön järjestämiseen, yhteisölliseen yrittäjyyteen, uusien asukkaiden sitouttamiseen ja juurruttamiseen kuin oman asuinympäristön elävöittämiseen. Satakunnassa kerättiin yhteistyössä Satakunnan alueen Leader-ryhmien kanssa tietoja yhteisöjen hallinnassa olevista vuokrattavista sauna-, kokous- ja juhlatiloista. Kohteista tehtiin painetut esitteet. Lisäksi tiedot viedään hankkeen jälkeen kartalle ja Satakunta.fi-sivuston Palveluhakemistoon. d. Kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen Hankkeen aikana on tuettu kylien ja kuntien keskinäistä yhteistyötä sekä kerätty että välitetty tietoa toimintamalleista maakuntien välillä. Maaseudun kehittäjien paikkatieto-osaamista on myös kehitetty työpajoin ja kurssein paikallisen kyläsuunnittelun tueksi. Varsinais-Suomessa hanke on ollut mukana käynnistämässä uusia kylien neuvottelukuntia, sekä tehnyt yhteistyötä jo aiemmin toimineiden neuvottelukuntien kanssa kylien ja kunnan yhteistyön edistämiseksi. Luontevin yhteistyöteema on tässäkin yhteydessä ollut kylien ja kunnan yhteismarkkinoinnin kehittäminen, lisäksi on selvitetty kylien maankäyttöä ja infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä. Pöytyällä oltiin myös mukana laatimassa kyläsuunnitelmia neuvottelukunnan kylille. Kylien neuvottelukuntien lisäksi on hankkeesta järjestetty yhteistyöpalavereita kylien ja kuntien kes- 10

11 ken sekä avustettu markkinointiyhteistyössä tuottamalla materiaaleja kuntien käyttöön. Työtä on tehty yhteistyössä kyläasiamiehen kanssa. Kuvat 9 ja 10: Kylien ja kuntien yhteistyö on edennyt hankkeen aikana ja kyliä on hyödynnetty kuntien markkinoinnissa Satakunnassa kuntia on kannustettu pohtimaan, suunnittelemaan ja käynnistämään oman kuntansa alueella toteutettavissa olevia lähidemokratian malleja. Helmikuussa 2013 kuntarakennelakiluonnoksen ollessa kunnissa lausunnoilla laadittiin ja lähetettiin kuntiin yhdessä Satakylät ry:n kanssa kirjelmä ja tietoa muualla jo käytössä olevista lähidemokratian malleista. Hankkeen kautta tarjottiin kunnille myös kylien iltoja, joissa Onni hanke kutsuisi koolle kylien ja kunnan edustajat keskustelemaan. Tavoitteena oli vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen kylien välillä sekä kylien ja kuntien välillä. Kylien iltoja pidettiin Huittisissa ja Siikaisissa. Kuntakohtaista tietoa kylistä tuotettiin Satakuntaliiton toteuttamassa kylien palveluselvityksen päivityksessä. Alkuperäinen selvitys on tehty osana Satakunnan maakuntakaavatyötä vuonna Selvityksen kautta saatiin tietoa kylissä olevista julkisista ja yksityisistä sekä teknisistä palveluista ja niiden muutoksista vuosien välillä. Lisäksi kouluverkon kehittäjien avuksi kuntiin ja kyliin laadittiin tietopaketti yhteistyössä Satakuntaliiton koulutuskoordinaattorin kanssa. Listaa laadittaessa haastateltiin kuntien koulutusasioista vastaavia sellaisissa kunnissa, joissa kouluja on lakkautettu ja sellaisissa, joissa kouluverkon järjestelyjä suunnitellaan. Muistilista Huomioita kouluverkon kehittämisen perusasioista on saatavilla -sivulla. Hanke on myös kutsunut koolle Satakunnan maaseututoimijoiden yhteistyöryhmää, jota on kutsuttu maaseutufoorumiksi. Maaseutufoorumi on järjestetty hankkeen aikana viisi kertaa teemoinaan Onni kutsuu kylään -hanke, vapaaehtoistyö, yhteisöllinen kehittäminen, lähidemokratian mallit ja maaseudun kehittäminen Satakunnassa AIKATAULU JA RESURSSIT Hankkeen toteutusaika oli Hanke tuli vireille , mutta hankkeen työntekijät aloittivat Hankkeen alkuperäinen päättymisaika oli mutta hanketta jatkettiin vuodella saakka. Hanke on ollut alueiden välinen hanke Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeen hakijana ja 11

12 hallinnoijana on toiminut Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea ( alkaen Turun yliopiston Brahea-keskus). Brahea on vastannut myös hankkeen toteutuksesta Varsinais- Suomessa. Satakunnassa hanketta on toteuttanut Satakuntaliitto. Brahean ja Satakuntaliiton välillä on tuensiirtosopimus. Hankkeen projektipäällikkönä Turun yliopistossa toimi Eija Eloranta. Hankkeen osa-aikaisina suunnittelijoina toimivat Kaija Roiha sekä Sami Tantarimäki. Projektisihteerinä toimi Ritva Rantala ja atk-työstä vastasivat Peter Dahl/Sami Nurmela hankkeen ajan. Keijo Viljakainen vastasi hankkeen taittotöistä. Satakuntaliitossa hankkeessa toimi kokoaikaisesti ja 50 % työajalla maaseutukoordinaattori Krista Tupala. Hankkeen kokoaikaisena projektisuunnittelijana toimi Eeva Paitula. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli , josta tukikelpoisten kustannusten osuus Tästä tuensiirtosopimuksella siirrettävän tuen osuus Satakuntaliitolle on euroa. Hanketta ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset 100 % tuella. Hankkeen tukipäätöksessä hyväksytyt kokonaiskustannukset Palkat Ostopalvelut Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Vuokrat Muut kustannukset Tästä tuloja 1000 Kokonaiskustannukset Hyväksytyt kustannukset RAPORTOINTI JA SEURANTA Hankkeen väliraportit ja maksatushakemukset on laadittu puolen vuoden välein, ja maksatushakemuksia on laadittu yhteensä 8 kappaletta. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa, yhteensä 8 kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Ilppo Vuorinen (Turun yliopisto / Saaristomeren tutkimuslaitos), puheenjohtaja Risto-Matti Niemi (Suomen Kylätoiminta ry), varapuheenjohtaja Tauno Linkoranta (Varsinais-Suomen kylät ry) Hanna Ruohola (SataKylät ry) Raisa Ranta (Karhuseutu ry) Heidi Valtari (Turun yliopisto/brahea) Sami Heinonen (Samassa veneessä ry saakka, alkaen Varsinais-Suomen liitto) Anne Heino (Lounais-Someron kyläyhdistys), saakka Jussi Jauhiainen (Turun yliopisto/maantiede), saakka Viveka Lanne (Satakuntaliitto), saakka Pasi Oksanen (Loimaan kehittämiskeskus), saakka Esko Pennanen (Satakuntaliitto), saakka Tapio Penttilä (Varsinais-Suomen liitto), saakka Sami Suikkanen (Sauvo saakka >Pöytyä saakka) 12

13 Seppo Allén (Sauvo), alkaen Krista Tupala (Satakuntaliitto), alkaen Emil Oljemark (Samassa veneessä ry), alkaen Rahoittajan edustajana ohjausryhmään on osallistunut Jarmo Lamminen (Varsinais-Suomen ELYkeskus) TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT Hankkeen lähtöoletuksena on ollut näkemys siitä, että maaseudun vetovoima asuinkohteena ja yrittämispaikkana riippuu sen imagosta, päättäjien, viranhaltijoiden ja asukkaiden asenteesta maaseutua kohtaan ja niistä konkreettisista asioista, joita maaseudulla on tarjolla. Aktiiviset kylät houkuttelevat uusia asukkaita sekä kylissä järjestettävien hyvinvointi-, matkailu- ja muiden palvelujen käyttäjiä. Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeänä oletuksena onkin ollut, että toteutusalueen kunnat ja kylätoimijat saadaan aktiivisesti mukaan hankkeeseen sen toteutusaikana, ja että hankesuunnitelma konkretisoidaan onnistuneesti vastaamaan näiden kohderyhmien odotuksia. Hankkeen aikana on pyritty keräämään palautetta ja kehittämistoiveita kohderyhmiltä sekä yhteistyökumppaneilta, ja hankkeen toimenpiteitä on täsmennetty ja tarkennettu tarpeen mukaan vastaamaan kysyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista riskinä ovat olleet myös mahdolliset päällekkäisyydet muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Yhteistyö maakuntien toimijoiden, Leaderryhmien ja kyläasiamiesten kesken on ollut tiivistä ja sujuvaa. Yhteistyöllä onkin vältetty päällekkäisyydet hankkeissa ja toiminta-alueissa, ja löydetty lisäarvoa kunkin hankkeille (työnjako tapahtumien järjestelyissä, tiedotus ym. käytännön yhteistyö) YHTEISTYÖKUMPPANIT Molemmissa maakunnissa keskeiset yhteistyökumppanit ovat olleet maakunnalliset kyläyhdistykset; SataKylät ry ja Varsinais-Suomen Kylät ry. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Leader-ryhmien kanssa. Hankkeen toimenpiteiden keskeisenä kohderyhmänä ja yhteistyötahoina ovat olleet kunnat ja erityisesti kylien toimijat. Hankkeen toteuttajien keskinäinen yhteistyö on ollut sujuvaa, maakuntien toimenpiteet ovat täydentäneet toisiaan ja maakuntien välille on luotu yhteistyötä, jolla on hyvät edellytykset jatkua hankkeen jälkeenkin. Varsinais-Suomessa yhteistyö kylätoimijoiden kanssa on onnistunut erinomaisesti, palaute kylätoimijoilta on ollut varsin positiivista ja hanke on onnistunut tuomaan lisäarvoa maakunnan kylätoimijoiden neuvontaan. Yhteistyötä on tehty noin 120 kylätoimijan kanssa. Kylätoimijoilta kerätyn palautteen perusteella hanke on tarjonnut konkreettista apua erityisesti kylien markkinointiin ja profilointiin. Sujuva yhteistyö Varsinais-Suomen Kylät ry:n kanssa on ollut edellytys hankkeen onnistuneelle yhteistyölle kylätoimijoiden kesken. Maakuntatason asumisen markkinoinnin osalta toiminnasta on vastannut hankkeen aikana Kuntia hankkeen toimenpiteissä on ollut mukana 24. Satakunnassa tehtiin hyvää ja aktiivista yhteistyötä Satakunnan kuntien ja kylien, SataKylät ry:n, Satakunnan Leader-toimintaryhmien ja Satakunnan Ely-keskuksen kanssa. 13

14 3.7. TULOKSET JA VAIKUTUKSET Laadulliset tulokset Hankkeessa on tuotettu tietoa kylien palveluista, maaseutumaisten kuntien vetovoimatekijöistä, maaseutumaisiin kuntiin muuttaneiden muuttoon vaikuttaneista tekijöistä, kylien vajaakäyttöisten kiinteistöjen (kylätalojen) nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä kartta-aineistoja maaseutualueista. Kylien näkyvyys ja tunnettuus on kasvanut, samoin kyliin tutustuneiden määrä. Kylien näkyvyys osana maakunta- ja kuntatason markkinointia on kasvanut molemmissa maakunnissa. Hanke on tuottanut tutkittua tietoa maaseutuasumisen tilanteesta sekä konkreettisia työkaluja kylien, kuntien ja kehittäjien itsenä käyttöön. Hankkeen vaikutuksesta kylät ja maaseudun mahdollisuudet elinympäristönä ovat aiempaa vahvemmin esillä molemmissa maakunnissa. Saadun palautteen perusteella hanke on vahvistanut ja tukenut kylätason toimintaa ja lisännyt kylien aktiivisuutta ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä kylissä. Hankkeen tavoitteet on saavutettu kaikissa toimintasuunnitelman mukaisissa toimenpidekokonaisuuksissa, hankkeen aikana täsmennettyjen toimenpidekokonaisuuksien mukaisesti. Hankkeessa on tiedotettu maallemuuton mahdollisuuksista ja maaseutuasumisen vaihtoehdoista suurelle yleisölle sekä vahvistettu kylien ja kuntien keskinäistä yhteistyötä, markkinointia ja profiloitumista sekä maaseututoimijoiden keskinäistä verkostoitumista. Näin ollen hankesuunnitelmassa määritellyt laadulliset tulokset: maaseutuasumisen tietoisuuden kasvu, maaseutuasumisen tunnettuuden lisääntyminen, maaseutuasumisen verkoston ja yhteistyön vahvistuminen erityisesti kylätoimijoiden kesken Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella, ovat toteutuneet, luoden myös vahvaa pohjaa tulevalle yhteistyölle. Määrälliset tulokset Varsinais-Suomi Satakunta Yhteiset Yhteensä Tavoite Tilaisuudet*: Raportit, selvitykset, esitteet, julkaisut: *avoimet tilaisuudet, ei sisällä kyläkohtaisia käyntejä 4. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Hankkeen kokemusten ja tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikissa hankkeen neljässä toimenpidekokonaisuudessa on tarvetta jatkotoimenpiteille. Tarpeisiin vastataan jatkossa niin paikallisin, maakunnallisin, kuin alueiden välisinkin hankkein ja toimenpitein. Lisäksi hankkeen teemoissa tarvitaan valta-kunnallista tukea alueellisen ja paikallisen kehittämisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Valtakunnallisesti tulee tuottaa alueiden käyttöön tietoa, työkaluja ja toimintamalleja ja kiinnittää erityistä huomioita näiden jalkauttamiseen hankkeen teemoissa. Kylien ja kuntien identiteetin, profiilin ja markkinoinnin vahvistaminen Kylätoimijoilta saadun palautteen ja kysynnän perusteella on selvää, että kylien viestintä- ja markkinointiosaamista tulee kehittää edelleen, ja tähän tarkoitukseen tarvitaan resursseja jatkossakin. Onni kutsuu kylään- hankkeessa ei kyetty tarjoamaan riittävästi neuvontaa kylille, sillä erityisesti kyläkohtaista neuvontaa pyydettiin enemmän kuin hankkeesta oli mahdollista hoitaa. Kylien hyödyntämistä kunta-, seutu- ja maakunnanmarkkinoinnissa kannattaa kehittää edelleen. 14

15 Kylämatkailua tule kehittää edelleen kylien omaa osaamista ja paikallistuntemusta hyödyntäen. Täsmätapahtumat soveltuvat erinomaiset kylien käytettävissä oleviin resursseihin, eivätkä vaadi vapaaehtoisilta kylätoimijoilta ajallisesti pitkäjänteistä sitoutumista tuotteen saatavuuteen (vrt. esim. tilattavat ohjelmapalvelut). Tällaisia tapahtumia tulee kehittää lisää, ja erityisesti tulee selvittää miten Avoimet Kylät-päivän jatko saadaan turvattua. Maaseutuasumisesta tiedottaminen ja sen markkinointi Maaseutuasumisen markkinoinnissa tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota markkinoinnin sisältöön: kuntien ja alueiden markkinoinnissa tulee hakea uusia avauksia erilaisten maaseutualueiden vahvuuksien mukaan, perinteisten vetovoimatekijöiden, kuten luonnonläheisyyden tai palveluiden, sijaan. Kylien potentiaali tulee tunnistaa nykyistä tehokkaammin myös osana kuntamarkkinointia. Onni-hankkeen tutkimuksen mukaan yhteistyö pienempien yhteisöjen kanssa voisi tehostaa kuntien asukashankintaa. Muuttajat kiinnittävät huomiota erityisesti asuinalueen ja asunnon ominaisuuksiin ja kuntakeskuksen asemakaavoitettu taajama-alue ei aina ole muuttokohde, jota muuttajat etsivät. Tämän tutkimuksen mukaan kuntarajoihin rajautuvat ominaisuudet eivät ole merkittävä muuton motiivi, vaan muuttopäätökseen vaikuttaa ennen kaikkea asuinalueen ja asunnon ominaisuudet. Tähän saakka muuttoliiketutkimus on painottunut kuntien välisten muuttoliikkeiden tarkasteluun, sillä hallinnollisiin rajoihin perustuva tutkimus on ollut luonnollinen tapa tarkastella alueellisia ja väestöllisiä rakennemuutoksia. Kehittyneet paikkatietomenetelmät kuitenkin mahdollistavat kuntarajoista irrallisen alueluokituksen ja siten myös muuttoliiketutkimuksen uudistaminen on mahdollista. Hankkeen tulokset osaltaan puoltavat kuntarajoista irrallista muuttoliiketutkimusta, sillä maaseutumaisiin kuntiin muuttaneiden muuttomotiiveissa ei nouse esiin erityisiä kuntarajoihin nojautuvia tekijöitä. Tämä on syytä huomioida jatkossa myös kuntamarkkinoinnin sisältöjä ja konsepteja rakennettaessa. Maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen monipuolisen käytön edistäminen Kylien kiinteistöjen käytön lisäämiseksi vuokraustoiminnassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Lisäämällä vuokrakäyttöä nostetaan talojen käyttöastetta ja lisätään tuloja talon ylläpitoon. Kylätalojen käyttöä yleisötapahtumien keskipisteenä tulee myös kehittää, ja samalla pohtia muun yhteisöllisen käytön yhteensovittamista liiketoiminnan kanssa. Kylätoimijoiden liiketoimintaosaamista kannattaisi myös kehittää (hinnoittelu, tuotteistus, oheispalvelut, asiakaspalvelu), samoin markkinointiosaamista. Tilojen yhteismarkkinointia tulisi edelleen kehittää ja varmistaa kaikkien kohteiden ajantasainen esittely yhteisellä sivustolla. Toimenpiteen toteuttamiseksi asiaa tulee edistää myös valtakunnan tasolla, toimijoiden kuten Suomen Kotiseutuliiton, Suomen Kylätoiminta ry:n ja Nuorisoseurojen Liiton yhteistyönä. Maakuntatasolla luontevina vastuutahoina ja yhteistyökumppaneina toimivat maakunnalliset kyläyhdistykset ja Leader-ryhmät sekä erilaiset hankkeet. Kylien ja kuntien vuoropuhelun edistäminen Kylien ja kuntien vuoropuhelua, ja käytännön yhteistyötä tulee kehittää edelleen. Nykyisten kyläsuunnitelmien soveltuvuutta kylien kehittämisen välineeksi kunnissa tulee arvioida kriittisesti ja hakea uusia avauksia. Esimerkiksi paikkatietoaineistot mahdollistavat havainnollisen kylien kuvaamisen, kehityksen seurannan ja vaihtoehtojen mallintamisen. Paikallisten kehittäjien paikkatietoosaamista tuleekin lisätä, ja selvittää uusia tapoja kyläsuunnitteluun. Kyläkävelystä on menetelmä hankkeessa saatu myös hyvää kokemusta, ja tämän kaltaisia asiantuntijoita, kylätoimijoita, virkamiehiä ja asukkaita yhdistäviä menetelmiä kannattaisi kylien kehittämisessä jatkossakin hyödyntää, nykyistä enemmän. Samalla tulee varmistaa että maakunnissa on riittävästi osaamista ja asiantuntijuutta ohjata menetelmien käyttöä kylillä ja kunnissa. Myös kylien määritelmää tulee tarkentaa tapauskohtaisesti (toiminnalliset kylät, maantieteelliset kylät, palvelukylät jne.) ja samalla pohtia, 15

16 miten perinteisten kylätoimijoiden (kyläyhdistykset) lisäksi kunnan ja ylipäätään kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö järjestetään. Hankkeen kokemusten mukaan kylien neuvottelukuntatoimintaa ei tule rinnastaa yksinään kunnan lähidemokratiasta vastaavaksi tahoksi, vaan lähidemokratian toteutuminen vaatii kyliä laajempaa näkökulmaa asukkaiden osallistumiseen. Maaseutuasumisen ja maankäytön osalta kylien ja kunnan yhteistyön kehittäminen tulee jatkossa toteuttaa paikallisista tarpeista lähtien. Erilaiset maaseutu- ja kyläalueet tarvitsevat erilaisia suunnittelu- ja kehittämismenetelmiä, kuntakohtaisesti. Kyläkaavoitus-termiä tulisi selkeyttää (tai jopa välttää). Tapauskohtaisesti kylien maankäytöllä viitataan joko oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen (osayleiskaavat, yleiskaavat, asemakaavat) tai epäviralliseen kylien (maankäytön) suunnitteluun. Tähän jälkimmäiseen kyläsuunnittelu olisi selkeämpi termi kuin nykyisin käytettävä kyläkaavoitus, joka sotkeutuu edelliseen. Erilaiset lähtötilanteet olisi hyvä tunnistaa ja huomioida jatkossa erilaisia kylien asukashankinta-hankkeita valmistellessa, jotta toimenpiteet valitaan ja resursoidaan oikein. Kylien asukashankinta vaatii käsitteenä tarkennuksia, jotta erityisesti kokonaisuuden hallinta toteutuu kylään suuntautuvan kysynnän tunnistamisesta kylien asuinpaikkojen (talot, rakennuspaikat) kartoitukseen ja edelleen kohteiden markkinointiin ja myyntiin, yhteistyötä kunnan kanssa unohtamatta. Kylien maaseutuasumisen edistämisen tulee jatkossakin olla muutakin kuin maankäyttöä ja tonttien markkinointia. Aktiivinen kylätoiminta, asukkaiden harrastusmahdollisuudet, asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen ja yleinen elinvoimaisuus edistävät asukasviihtyvyyttä ja vähentävät siten osaltaan myös lähtömuuttoa. Monipuolinen kylätoiminta ja sen esiin nosto jo sinällään luo myönteistä kuvaa maaseudusta ja edistää kylien vetovoimaa asuinpaikkoina, kuten hankkeen kokemukset osoittavat. 5. ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS LIITTEET Maakuntien kartta Avoimet Kylät 2014 esite Avoimet Kylät 2013-esite Niinijokivarren loppuraportti (case-esimerkki kylän imagotyöstä) Onneksi on Satakunta-lehti Paikkatietoaineistoja Satakunnasta Satakunnan kylien palvelut-selvitys Maaseutumaisten kuntien asukashankinnan ja asumisen markkinoinnin keinot Varsinais-Suomessa selvitys Muuttoon vaikuttaneet tekijät Varsinais-Suomen maaseutumaisiin kuntiin vuonna 2011 suuntautuneissa muutoissa-tutkimus Varsinais-Suomen Kylätalokyselyn tulokset-raportti 16

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI

KEURUUN KAUPUNKI KEURUUN KAUPUNKI 2012-2014 SEITSEMÄN KYLÄALUEEN YHTEINEN PROJEKTI Tavoitteena: Kylätoiminnan aktivointi Elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen Kylien yhteinen kehittämisohjelma INNOSTUMINEN

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Käyttöönottosuunnitelma, versio Asiakaskäyttöönotto

Käyttöönottosuunnitelma, versio Asiakaskäyttöönotto Ulla, Anu, Anita, Arja Käyttöönottosuunnitelma, versio 0.5 - Asiakaskäyttöönotto Kehittämisjaoksen kokous 11.6.2012 Sisällölliset tavoitteet ottaa toteutettava palvelukokonaisuus käyttöön vaiheittain ja

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Projektia hallinnoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja se toteutetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan, Varsinais-Suomen liiton,

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA Katariina Haigh, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo 10.12.2009 LOHJAN ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia tapaaminen 25.5.2011 Se on mahdollista! Lounais-Suomen ympäristökasvatusstrategiaa toteutetaan jo Miten me sen teimme VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle Liite Hannu Anttonen 28.3.2016 Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle 2016-2017 Koulutuksella ja valmennuksella kehitämme ja uudistamme klubien ja piirin johtamista tavoitteena tuloksellinen toiminta

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 2015 Osahanke liittyen Oulun kaupungin hankkeeseen: TULEVAISUUDEN KAUKOVAINIO Hankkeen taustaa Kohdealueena Oulun

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot