PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA-2009-Y ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Osuuskauppa Suur-Savo Maaherrankatu Mikkeli Yhteyshenkilö Heikki Vauhkonen, gsm TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Savonlinnan kaupunki kiinteistötunnus Kauppatie 2, Savonrannan kaupunginosa Kiinteistöjen omistaja Osuuskauppa Suur-Savo Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistö on nykyään paikoitusalue. Kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella. Kohteen kaavamerkintä on AL (asuin- ja liiketilojen korttelialue). Lähin asuinrakennus on noin 50 metrin etäisyydellä kohteesta lounaaseen. Ympäristössä on asuntoja ja liikerakennuksia.

2 2 / 11 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kiinteistöllä harjoitettiin polttoaineen jakelua vuodesta 1960 vuoteen Käyttöhistoriaselvityksestä poiketen näytteenoton yhteydessä selvisi, että kohteessa on ollut 3 kpl maanalaisia polttoainesäiliöitä (2 bensiini 10 m 3 ja 1 muu säiliö) sekä 1 kpl maanpäällisiä säiliöitä (polttoöljy 3 m 3 ). Kohde on entisen säiliö- ja jakelualueen ympäristö. Kohde on pääosin asfaltoitu. Polttoaineiden jakeluun liittyvät rakenteet on kokonaan poistettu kiinteistöitä. Maaperässä saattaa olla purkujätettä. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Puhdistussuunnitelma Kohde on pääosin asfaltoitu. Maaperäkairausten perusteella kohteen maaperä on täyttöä keskimäärin 2,2 m syvyyteen asti. Täytön alla on moreenia. Kalliopintaa ei varmistettu kairaamalla. Kairaukset päättyivät kiveen tai kallioon. Syvin maaperäkairaus ulotettiin 4,6 metrin syvyyteen. Pinta- ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesiputkissa havaittiin pohjavettä 1,2... 2,2 metriä maanpinnasta. Kiinteistöllä pohjaveden virtaussuunta on pohjavedenpintahavaintojen perusteella kohti kaakkoa. Pohjaveden gradientti on 3,4 %. Kiinteistöllä ei ole kaivoa. Naapurustossa ei ole talousvesikaivoja. Kohteen lähin pintavesi on Sahalampi, noin 30 metriä kohteen länsipuolella. Sahalammessa on voimakas etelän suuntainen virtaus. Tutkimusalueen sadevedet imeytyvät maastoon ilman viemäröintiä. Tehdyt tutkimukset Kiinteistön maaperän tilaa on tutkittu Ramboll Finland Oy:n toimesta Öljyalan Palvelukeskuksen toimeksiannosta. Selvitykseen liittyvät maastotyöt tehtiin ja Tutkimus käsitti kaikki tutkimuksen yhteydessä tietoon tulleet kiinteistöllä sijainneet polttonesteiden varastointiin ja jakeluun liittyvät riskikohteet, joissa on käsitelty polttoaineita tai öljyjä. Tutkimussuunnitelmasta poikettiin, koska näytteenoton yhteydessä selvisi, että kiinteistöllä on ollut 3 kpl maanalaisia säiliöitä (2 kpl 10 m 3 ja 1 muu säiliö). Tutkimukset suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset tutkimukset kohdistettiin polttoaineiden varastointi- ja jakelualueiden riskikohteisiin, joiksi määritettiin polttoaineiden jakeluun ja varastointiin liittyvien rakenteiden ympäristö. Toisessa vaiheessa tarkennettiin ensimmäisen vaiheen tutkimuksia ja otettiin maa- ja vesinäytteitä tarkennettua riskinarviota varten. Kohteessa tehtiin maaperäkairauksia 20 näytepisteessä. Kairaukset tehtiin Dual- Tube -ympäristönäytteenottimella varustetulla GM50 monitoimikairalla. Kairauspisteistä otettiin maanäytteet, jotka tutkittiin kentällä aistinvaraisesti ja Petro-Flagkokonaishiilivetyanalysaattorilla sekä PID-fotoionisaattorilla. Kenttähavaintojen ja - mittausten perusteella valittiin 5 maanäytettä, joista analysoitiin laboratoriossa hiilivetypitoisuudet jakeittain (C 5 -C 10, >C 10 -C 22 ja >C 22 -C 40 ), bensiinikomponentit (BTEX), bensiinin lisäaineet (MTBE, TAME) ja lyijyllisen bensiinin lisäaineet (DCE, EDB). Tämä lisäk-

3 3 / 11 si yhdestä maanäytteestä analysoitiin hiilivetypitoisuudet fraktioittain, edellä mainitut haitta-aineet sekä tehtiin maalaji määritys. Laboratorioon lähetetyt maanäytteet säilytettiin ja pakattiin kuljetuksen ajaksi laboratorion ohjeiden mukaisesti. Kiinteistöllä asennetuista pohjavesiputkista (3 kpl) otettiin vesinäytteet. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa hiilivetypitoisuudet fraktioittain, bensiinikomponentit (BTEX), bensiinin lisäaineet (MTBE, TAME) ja lyijyllisen bensiinin lisäaineet (DCE, EDB). Tutkimusten tulokset Maanäytteiden laboratorioanalyyseissä korkein havaittu kokonaisöljyhiilivetypitoisuus oli kairauspisteessä SR7/1,6-2,2 m mg/kg (C 5 -C 10 : 9,2 mg/kg; C 10 -C 22 : mg/kg; C 22 -C 40 : mg/kg). Kenttämittauksin todettu kokonaishiilivetypitoisuuden maksimi oli samassa näytteessä mg/kg. Kairauspisteessä SR6/2,2-2,8 m havaittiin mg/kg kokonaisöljyhiilivetypitoisuus (C 5 -C 10 : 390 mg/kg; C 10 -C 22 : 6600 mg/kg; C 22 -C 40 : 367 mg/kg). Näytteessä havaittiin myös 150 mg/kg ksyleenejä, 24 mg/kg etyylibentseeniä, 5,4 mg/kg tolueenia ja 179,4 mg/kg TEX -yhdisteitä. Kenttämittauksin havaittiin samalla syvyydellä kokonaishiilivetypitoisuus mg/kg ja syvyydellä 2,8-3,4 m mg/kg. Myös Kairauspisteessä SR2/2,2-2,8 m, SR1/1,6-2,2 m ja SR13/2,2-2,9 m havaittiin laboratorioanalyyseissä öljyhiilivetyperäisiä haitta-aineita. Lisäksi kenttämittauksin havaittiin kokonaishiilivetypitoisuuksia kairauspisteissä SR3/0-1,0 m, SR4/1,6-2,2 m, SR8/0-1,0 m, SR16/0-1,0 m ja SR17/0-0,8 m. Pohjavesinäytteessä SR13 havaittiin hiilivetyjakeita C 10 -C 21 : 1,9 mg/l ja C 21 -C 40 : 22 mg/l. Lisäksi näytteessä havaittiin bentseeniä 76 µg/l, tolueenia 199 µg/l, etyylibentseeniä 126 µg/l ja ksyleenejä 698 µg/l. Lisäksi toisessa näytteessä, josta tehtiin hiilivetyjakeiden tarkemmat fraktioinnit, havaittiin huomattavasti edellä mainittuja tuloksia korkeampia pitoisuuksia keskiraskaita ja raskaita hiilivetyjakeita. Pohjavesinäytteessä SR18 havaittiin hiilivetyjakeita C 10 -C 21 : 0,04 mg/l ja C 21 -C 40 : 0,04 mg/l. Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella kohteen maaperä on pilaantunut valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetut kynnys- tai ohjearvot ylittävin pitoisuuksin. Pilaantunutta maata arvioidaan olevan m 3. Tutkimustulosten perusteella kohteen pohjavesi on pilaantunutta. Tutkituista haitta-aineista vain bentseenille (1,0 µg/l) ja 1,2 DCA:lle (3,0 µg/l) on määritetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (461/2000) talousveden kemiallinen laatuvaatimus. Havaittu bentseenin pitoisuus pohjavedessä ylittää laatuvaatimuksen 76 kertaisesti. Riskinarvio Kohteessa ei tällä hetkellä ole asuin- tai liikerakennuksia, mutta se on kaavoitettu asuin- ja liiketalojen korttelialueeksi. Riskinarvio on tehty siten, että alueen on katsottu olevan kaavanmukaisessa käytössä. Mahdollisia merkittäviä altistumisreittejä kohteessa, voi pintamaan osalta olla, suora asukkaiden ja/tai työntekijöiden sekä maaeliöiden kosketus maahan nielemisen tai ihon kautta. Lisäksi merkittävänä kulkeutumisena voi olla haihtumisen ja diffuusion kautta hengitysilmaan päässeet haitta-aineet, jotka voivat altistaa työntekijöitä ja/tai asukkaita. Pilaantuneen pohjamaan osalta merkittäviä kulkeutumisreittejä voivat olla kulkeutuminen pohjaveteen ja sitä kautta työntekijöiden ja/tai asukkaiden sekä maaeliöiden altistuminen

4 4 / 11 haitta-aineille. Lisäksi pilaantunut pohjamaa voi aiheuttaa merkittävää kulkeutumista ja siten altistusta alapohjan vuotojen kautta mahdollisten asuin- ja/tai liikerakennusten sisäilman mukana hengityksen kautta asukkaille ja/tai työntekijöille. Lisäksi pilaantuneen pohjamaan ja pintamaan välillä voi olla merkittävää haitta-aineiden kulkeutumista diffuusion ja vesien imeytymisen vaikutuksesta. Kohteen riskinarvioinnissa on käytetty apuna SOILIRISK 2,0 ohjelmaa. Laskenta osoittaa, että kohteen haitta-ainepitoisuudet ylittävät huomattavasti monien fraktioiden osalta kaavanmukaisen asuinkäytön ylimmät hyväksyttävät arvot. Suurimmat hyväksyttävien pitoisuuksien ylitykset ovat aromaattisten hiilivetyjen osalta jakeissa C 8 -C 10 ja C 10 -C 12 ja BTEX aineiden osalta ksyleeneissä. Lisäksi monissa eri jakeissa havaittiin maaperässä pitoisuuksia, jotka ylittävät moninkertaisesti kyllästymispitoisuuden sekä pohjavedessä pitoisuuksia, jotka ylittävät monen fraktion osalta moninkertaisesti aineen vesiliukoisuuden. Aromaattisten jakeiden C 8 -C 10 osalta asuinalueille määritetyt terveysperusteiset viitearvot ylittyvät kohteessa noin 20-kertaisesti ja terveysperusteiset viitearvot teollisuusalueille ylittyy noin 5-kertaisesti. Näin ollen asuinkäyttöön otettaessa kohteen maaperä tulisi puhdistaa pitoisuuksien osalta vähintään 1/20 nykyisistä pitoisuuksista, jolloin päästäisiin haitattomaan arvoon. Tämä tarkoittaa pohjamaan kunnostusta kokonaishiilivetyjen osalta pitoisuustasolle mg/kg. Lisäksi pintamaalle esitetään tavoitetasoiksi alempia ohjearvotasoja. Huomioida tulee myös pisteen SR6 bensiinijakeet, joiden osalta kunnostus tulisi suorittaa alemman ohjearvon tasolle. Työpaikka-alueeksi kunnostettaessa pohjamaan maaperä tulisi puhdistaa 1/5 nykyisistä pitoisuuksista, jolloin päästäisiin laskennallisesti haitattomaan arvoon. Tämä tarkoittaisi pohjamaan kunnostusta kokonaishiilivetypitoisuuksien osalta pitoisuustasolle 5000 mg/kg. Lisäksi pintamaan öljyhiilivetypitoiset maat tulee poistaa. Tässä tapauksessa alueelle jäisi kuitenkin pitoisuuksia, mitkä rajoittavat kohteen kaavan mukaista asuinkäyttöä. Johtopäätökset tutkimuksista Kiinteistöllä on kunnostustarve maaperän ja pohjaveden voimakkaan öljyhiilivetypilaantuneisuuden vuoksi. Lisäksi kunnostustarpeen aiheuttaa pilaantumisen estämä alueen asemakaavan mukainen käyttö. Kohteen kaavamerkintä on AL (asuin- ja liiketilojen korttelialue) ja nykyisillä haitta-ainepitoisuuksilla kaavan mukainen käyttö ei ole mahdollista. Kiinteistöllä ei ole nykyisessä käytössään akuuttia kunnostustarvetta. Koska pilaantuneisuus on kuitenkin niin suurta, ettei kiinteistö sovellu tulevaisuudessa kaavan mukaiseen käyttöön, todetaan kunnostustarve välttämättömäksi. Lisäksi vaarana on, että pohjaveden mukana kiinteistöllä havaittu öljyfaasi leviää kiinteistörajojen ulkopuolelle. Öljyfaasin poisto poistaa myös leviämisen vaaran. Öljyyntynyt maaperä luokitellaan ongelmajätteeksi, kun sen öljyhiilivetypitoisuus ylittää mg/kg. Kyseisessä kohteessa suurimmat havaitut öljyhiilivetypitoisuudet ovat olleet luokkaa mg/kg, joten pilaantunein osa maaperästä luokitellaan ongelmajätteeksi. Kohdekohtaisen riskinarvion perusteella kohde esitetään kunnostettavaksi pohjamaan keskitisleiden ja raskaiden jakeiden osalta kaavanmukaisen asuinkäytön kannalta haitattomalle tasolle eli luokkaan mg/kg. Lisäksi esitetään pohjamaan kunnostusta bensiinijakeiden osalta alemman ohjearvon tasolle. Pintamaan osalta esitetään haitta-aineita havaittaessa kunnostusta alemman ohjearvon tasolle. Kunnostuksen yhteydessä tulee huomioida myös pilaantunut pohjavesi. Pohjavettä ei hyödynnetä alueella eikä naapurikiinteistöillä. Pohjaveden ei nykyisellään todettu aiheuttavan riskiä, joten se ei aiheuta haittaa ympäris-

5 5 / 11 tölle tai terveydelle. Havaittu pilaantuneisuus ei aiheuta pohjavedelle muita toimenpiteitä, kuin kunnostuksen yhteydessä suoritettavat öljyisen veden poistot / käsittelyt. Kunnostuksen tavoitetaso Kohdekiinteistölle tullaan rakentamaan päivittäistavarakauppa. Kaupparakennus tulee sijaitsemaan kiinteistön eteläosassa. Pääosa havaitusta pilaantuneesta maaperästä tulee sijaitsemaan tulevan paikoitusalueen alapuolella. Ottaen huomioon kiinteistön tuleva käyttö, maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään kaupparakennuksen alapuolelle sekä piha-alueen pintamaihin syvyydelle 0-1,0 metriä maanpinnasta VNa:n 214/2007 alempia ohjearvotasoja: - bensiinijakeet (>C 5 -C 10 ) 100 mg/kg - keskitisleet (>C l0 -C 21 ) 300 mg/kg - raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg - bentseeni 0,2 mg/kg - tolueeni 5 mg/kg - etyylibentseeni 10 mg/kg - ksyleenit 10 mg/kg Piha-alueelle (viheralueet, paikoitusalue, liikennöintialueet) em. pintakerrosten alapuolelle (> 1,0 m maanpinnasta) esitetään maaperän kunnostustavoitteeksi VNa:n 214/2007 ylempiä ohjearvotasoja: - bensiinijakeet (>Cs-C lo ) 500 mg/kg - keskitisleet (>C lo -C21) 1000 mg/kg - raskaat öljyjakeet (>C21-C40) 2000 mg/kg - bentseeni 1 mg/kg - tolueeni 25 mg/kg - etyylibentseeni 50 mg/kg - ksyleenit 50 mg/kg Kunnostuksen toteutus Pilaantunut maa-aines poistetaan massanvaihtona. Pilaantuneet massat kuljetetaan käsiteltäväksi/sijoitettavaksi asianmukaiset luvat omaavaan vastaanotto laitokseen. Poistetut massat korvataan puhtailla maa-aineksilla. Öljyinen vesi käsitellään joko paikanpäällä öljynerottimella / muulla käsittelylaitteistolla (esim. aktiivihiili) tai poistetaan imuautolla asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen. Mikäli maaperässä havaitaan huoltamotoiminnasta peräisin olevaa jätettä toimitetaan ne kierrätykseen tai muuhun asianmukaiset luvat omaavaan vastaanotto laitokseen. Pilaantunut maa-aines pyritään kaivamaan suoraan kuljetusvälineisiin, kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja kuljetetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen. Pilaantuneita massoja saatetaan läjittää tontille lyhytaikaisesti odottamaan kuormausta. Kunnostustyötä valvoo asiantunteva konsultti. Kaivannon leikkauspinnoilta kootaan riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä, joista analysoidaan haitta-ainepitoisuudet kenttämittarein ja laboratorioanalyysein. Massanvaihtotyön arvioidaan kestävän 5-10 työvuoroa.

6 6 / 11 Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Öljyinen vesi käsitellään tai poistetaan. Asiattomien pääsy työmaa-alueelle estetään. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Osuuskauppa Suur-Savon jättämän, Savonlinnan kaupungissa osoitteessa Kauppatie 2 sijaitsevan kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistön maaperästä (tulevan kaupparakennuksen alapuolelta ja pihaalueen pintamaista 0 1,0 metriä) on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää seuraavat valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) annetut alemmat ohjearvotasot: - bensiinijakeet (>C 5 -C 10 ) 100 mg/kg - keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 mg/kg - raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg - bentseeni 0,2 mg/kg - tolueeni 5 mg/kg - etyylibentseeni 10 mg/kg - ksyleenit 10 mg/kg Kiinteistön maaperästä (viheralueet, paikoitusalue, liikennöintialueet em. Pintakerrosten alapuolelle > 1,0 metriä maanpinnasta) on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää seuraavat valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) annetut ylemmät ohjearvotasot: - bensiinijakeet (>C 5 -C 10 ) 500 mg/kg - keskitisleet (>C 10 -C 21 ) mg/kg - raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) mg/kg - bentseeni 1 mg/kg - tolueeni 25 mg/kg - etyylibentseeni 50 mg/kg - ksyleenit 50 mg/kg Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Puhdistettavan kiinteistön maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 )

7 Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 7 / Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa kiinteistön puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan pilaantuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. (YSL 78 ) 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 78 ) 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 13 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 9. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-

8 8 / 11 Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon ympäristökeskukseen sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on kiinteistön puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella polttoainejakelutoiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa /214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja

9 9 / 11 toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2-7) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 8-14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 516 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 12 tuntia.

10 10 / 11 PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Osuuskauppa Suur-Savo, Heikki Vauhkonen lasku mukana Savonlinnan kaupunki, kaupunginhallitus Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ympäristökeskuksen valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Savonlinnan kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

11 LIITE 1 Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESA-2009-Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, Vaasa Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Jääkärinkatu Mikkeli Jääkärinkatu 14 FI S:t Michel, Finland