Suunnittelutilanne 59

Transkriptio

1 Suunnittelutilanne 59

2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet / VAT tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön järjestelmää, jostä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tavoitteilla ohjataan valtakunnallisesti merkittäviä alueidenkäytön asioita. Tavoitteet on otettava huomioon sekä kaavoituksessa että valtion virannomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät mm. seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakennne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä Helsingin seudun erityiskysymykset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden keskeiset tarkennukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, Helsingin seudun asuntotuotannon, liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta sekä alueidenkäytön energiakysymyksiä. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastomuutoksen hillintää, jossa keskeinen rooli on liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksityisautoilun tarvetta tulee vähentää parantamalla joukkoliikennettä. Erityistä huomiota saa osakseen Helsingin seutu, jonka kehityskunnissa rakenteeltaan hajanaiset pientaloalueet ovat laajentuneet samalla kun asukastiheys on laskenut. Alueidenkäyttötavoitteissa korostuu, että Helsingin seudun liikenteen tulee perustua pääasiassa raideliikenteeseen. Rakentamista on suunnattava joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Jotta tavoitteesiin päästään, vahvistetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnittelua yhtenä kokonaisuutena. Maakuntakaava Maakuntatasolla maankäyttöä ohjataan maakuntakaavalla, jonka valmistelee Helsingin seudulla Uudenmaan liitto. Siinä osoitetaan suurpiirteisiä alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteita koko maakunnan alueella. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Läntinen renessanssialue on pääosailtaan maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta. Vastaava merkintä kattaa käytänössä kaikki Helsingin asuinalueet sekä satamalta vapautuvat suunnittelualueet. Keskustatoimintojen alueeksi läntisellä renessanssialueella on merkitty Kannelmäen eteläinen alue. Renessanssialueen länsireunaa pitkin, Mätäjokea seuraillen kulkee viheryhteystarvetta kuvaava pohjois-eteläsuuntainen merkintä. Alueella on kaksi poikittaista viheryhteysmerkintää, joista toisen kohdalla on myös merkintä 110 kw sähkönsiirtotarpeelle.seutuliikenteen rataa vastaava merkintä on alueen poikki kulkevan junaradan kohdalla. Maakuntakaavan selostusosassa määritellään tarkemmin taajamatoimintojen alue -merkintä, jota Helsingissä on valtaosa kaupungista. Kyseisen merkinnän keskeinen sisältö on yhteneväinen Esikaupunkien Renessanssi -työn tavoitteiden kanssa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on toimintojen sijoittelulla ja alueiden käytön riittävällä tehokkuudella turvattava joukkoliikenteen kehittämis edellytykset sekä edistettävä kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on myös turvattava paikalliskeskusten toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan lähipalvelupisteitä varten on toteuttamismahdollisuuksia. (Uudenmaan maakuntakaavan selostus 2004:80) Kartta: ote maakuntakaavasta 28

3 Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga on merkitty pääosin kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Pientaloalueina on osoitettu vain Kannelmäen olemassa olevat pientaloalueet; nauhamainen vyöhyke Hämeenlinnan väylään rajautuen sekä Mätäjoen varrella pienempi aluekokonaisuus. Keskustatoimintojen alueena on merkitty ainoastaan yksi aluevaraus Kantelettarentien itäpuolella Kehä I:n rajautuen. Alueelle on rakentumassa parhaillaan kaupallinen keskus. Kartta: ote yleiskaava 2002:sta ja maanalaisesta yleiskaavasta Merkittäviä kulttuuriympäristöjä ovat mm. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan vanhimmat asuinaluekokonaisuudet 1950 ja -60 luvuilta. Virkistysalueet muodostavat lännessä laajan polveilevan alueverkoston ulottuen Mätäjokilaaksosta aina Pohjois-Haagaan. Keskeiset osat alueista on merkitty alueellisiksi kaupunkipuistoiksi. Pohjois-eteläsuuntaisen rautatieyhteyden lisäksi Pohjois-Haagan eteläosien kautta on merkitty joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja, Raidejokeri. Yleiskaavan osoittamat rakentamisalueet ovat toteutuneet pääosin. Vain Kehä I:n eteläpuolella Vihdintien varressa on rakentamiseen osoitettua aluetta asemakaavoittamatta. Maanalainen yleiskaava Kaavaehdotusvaiheessa valmisteilla oleva maanalainen yleiskaava on yleissuunitelma, jolla ohjataan uusien suurten merkittävien maanalaistan kalliotilojen sekä liikennetunneleiden sijaintia ja tilavarauksia sekä niiden yhteensovittamista keskenään. Kaavalla myös turvataan jo olemassa olevat tilat ja niiden toimintaedellytykset ja kehittyminen. Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga -suunnittelualue on merkitty maanalaiseen yleiskaavaan pääosin esikaupungin pintakallioalueiksi, lukuun ottamatta kuitenkin Mätäjokilaaksoa. Kallioalueesta erottuu Pohjois-Haagan kallioalueeksi nimetty kallioresurssi, joka soveltuu maanalaisten tilojen rakentamiseen. Alueella on maanalaisen yleiskaavan mukaan joitakin maanalaisia tiloja: ajoyhteys kaukolämpötiloihin Kehä I:n pohjoispuolella, Eliel Saarisentien joukkoliikennetunneli alueen eteläpuolella, kaukolämpötunneli, viemäritunneleita ja joitakin väestönsuojia ja laitetiloja. 29

4 Helsingin maankäytön kehityskuva ja Esikaupunkien renessanssi -alueet Helsingin vuonna 2007 laadittu maankäytön kehityskuva (hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2/2008) on keskeinen kaupunkisuunnittelua ohjaava strateginen suunnitelma. Kehityskuva koostuu lukuisista alemman tason suunnittelua ohjaavista teeseistä sekä alueellisia identiteettejä sekä kehitysvoimia kuvaavista kartoista. Asumista, elinkeinoja sekä kaupunkimaisemaa on kehityskuvassa esitetty erillisillä kartoilla. Lisäksi kehityskuva sisältää seudullisen kartan, joka on Helsingin näkökulma seudulliseen maankäytön kehitykseen lähivuosikymmeninä. Kehityskuvassa esitetyt kartat ovat luonteeltaan symbolisia, jolloin aluerajaukset ovat tarkoituksellisesti suuntaa-antavia. Tarkastelemalla kaikkia karttoja yhtäaikaisesti voidaan kehityskuvaa kuitenkin käyttää alueellisen tarinan antajana ja työkaluna jatkosuunnittelua tehtäessä. Maankäytön kehityskuvassa on nostettu esille joukko kerrostalovaltaisia esikaupunkialueita Esikaupunkien renessanssi -alueina, joiksi on merkitty myös nyt suunnittelun kohteina olevat Kannelmäen - Pohjois-Haagan -alue sekä Mellunkylän alue. Renessanssialueita kuvataan alueiksi, joissa asumismahdollisuuksia parannetaan asuntotarjontaa monipuolistamalla, jolloin myös palveluiden määrään ja julkisen kaupunkitilan laatuun on mahdollista vaikuttaa. Kannelmäki - Pohjois-Haaga renessanssialue sijaitsee lähellä kuntarajoja, seudullisesti hyvin keskeisesti, mikä on ehdottomasti alueen kasvava vahvuus. Alueella yhdistyy vahvan teknologiaosaamisen läheisyys sekä monimuotoisen asumisen tarjoamat mahdollisuudet. Rataan tukeutuva yhdyskuntarakenne tulee entistä keskeisemmäksi Vantaan kehäradan toteutumisen myötä. Alueella on monia elinkeinohankkeita sekä kuluttamisen keskuksia, joihin ajallisesti monikerroksinen asuinrakenne tukeutuu. Kehityskuvan karttatasot Uusi kantakaupunkialue ja Esikaupunkien renessanssi -alueet (Helsingin maankäytön kehityskuva 2008, KSLK 2/2008) 30

5 Strategiaohjelma Ekologia ja energiatehokkuus MA-ohjelma Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi Strategiaohjelma on lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä. Strategiaohjelman kohdassa 7 todetaan seuraavasti: Täydennysrakentamista edistetään. Tavoite: Vahvistetaan vanhojen alueiden väestöpohjaa palvelutason turvaamiseksi. Arviointikriteeri: Vanhojen alueiden väestökehitys. Täydennysrakentamisella edistetään useita kaupungin strategisia tavoitteita. Asuntokysyntään vastaaminen ja asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen edellyttää aiempaa laajempaa täydennysrakentamista. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Täydennysrakentamalla väestöltään väheneviä ja vanhenevia kaupunginosia luodaan edellytyksiä yksityisten palvelujen säilymiselle ja julkisten palvelujen tehokkaalle käytölle. Toimenpiteet: tehostetaan vanhojen alueiden rakentamisoikeuksia, asumisen lisääminen kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksilla ja ullakkorakentamisen edistämisellä, esikaupunkien renessanssin toimenpiteet, mahdollistetaan täydennysrakentaminen asunto-osakeyhtiöiden ja vuokra-asuntoyhtiöiden omistamilla tonteilla. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta täydennysrakentaminen olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joukkoliikenteeseen tukeutuen on paras ja tehokkain tapa rakentaa. Tällöin vältetään uusien järjestelmien rakentaminen, joka yhdessä rakennettavan alueen esirakentamisen kanssa on itsessään merkittävä rakentamisen aikaisten päästöjen aiheuttaja. Erityisen ilmastoystävällistä täydennysrakentaminen on silloin kun uusi rakentaminen mahdollistaa myös vanhan yhdyskuntarakenteen toiminnan vähäpäästöisemmin. Tämä voidaan saavuttaa mm. yhdistämällä täydennysrakentamiseen vanhan rakennuskannan energiasaneerausta ja uusiutuvan energian tuotannon laitteistojen rakentamista. Lisäksi täydennysrakentamisella voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia joukkoliikenteen ja alueellisten toimintojen palvelutasossa. Tämä vähentää autoriippuvuutta ja alentaa siten liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Maankäytönsuunnittelussa tehdyt valinnat voivat vaikuttaa yhdyskunnan kasvihuonepäästöihin suoraan tai välillisesti. Yhdyskuntarakenteen tiiviydellä on todettu olevan suora ja merkittävä vaikutus yhdyskunnan kuluttamaan energiaan. Liikenteestä aiheutuvien päästöjen on tutkittu kasvavan siten, että yhdyskuntarakenteen pinta-alan kaksinkertaistuessa asukasta kohti, kasvaa kulutettu energiamäärä asukasta kohti 50 %. Kaupunkirakenteen tiivistämisellä on merkittävä hidastava vaikutus Helsingin seudulla tapahtuvaan yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen. Täydentävää rakentamista suunniteltaessa tulee huomioida syyt, jotka aiheuttavat Helsingistä poismuuttoa ympäröiviin kuntiin. Yleisin syy poismuutolle on kasvava tilantarve yhdistettynä asumisen korkeaan hintaan. Tämä vaikuttaa etenkin lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Helsingistä. Uudella rakentamisella Helsingissä tulisikin tarjota ennen kaikkea kohtuuhintaisia ja viihtyisiä asumisratkaisuja suurimman muuttajaryhmän - lapsiperheiden - tarpeisiin, jotta seudullinen hajautuminen saataisiin kuriin. Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa määritellään kaupungin tavoitteet asuntotuotannon määrälle, monimuotoisuudelle, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuodon mukaiselle rakentamiselle, asumisväljyyden kehittämiselle, talotyypeille sekä kaupungin tontinluovutusperiaatteille. Tavoitteena on asuntorakentamisen hallittu ohjelmointi ja kokonaisvaltainen näkemys sekä uusien että vanhojen asuntoalueiden kehittämisestä sekä alueiden toteuttamiskustannusten ennakointi. Laadittavan ohjelman aikajänne on kymmenen vuotta eli MA-ohjelman yksi tärkeimmistä päämääristä on osallistuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta. Päämääränä on myös vahvistaa vanhojen alueiden elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti. MA-ohjelman seurantaraportin mukaan täydennysrakentamista pitää tukea nykyistä voimakkaammin ja löytää uusia keinoja täydennysrakentamisen toteuttamiseen. HKR:n aluesuunnitelmat Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR) katu- ja puisto-osasto laatii kaupunginosittain aluesuunnitelmia, joissa selvitetään viher- ja katualueiden palveluiden, rakenteiden ja varusteiden nykytila, kirjataan niiden parantamistarpeet sekä laaditaan kunnostusten toteutusohjelma. Aluesuunnitelmat perustuvat Helsingin Viheralueohjelmaan sekä suunnitelman laadintahetkellä voimassa olevaan kaavatilanteeseen. Suunnittelu alkaa tavallisesti käyttäjäkyselyllä. Kannelmäen Pohjois- Haagan aluetta koskevat aluesuunnitelmat ovat varsin tuoreita: Kaarelan aluesuunnitelma, jonka yhtenä osa-alueena on Kannelmäki, on vuodelta 2008 ja Haagan aluesuunnitelma on vuodelta 2007 (julkaisut 2008:11 ja 2007:1). 31

6 Asemakaavatilanne Alue on lähes kokonaan asemakaavoitettua aluetta. Kehä I:n eteläpuolella Vihdintien varressa on vielä asemakaavavoittamatonta aluetta. Alueella ei ole muita rakennuksia kuin Kaupintien ja Vihdintien kulmauksessa oleva huoltoasema. Kaavoitetut vielä toteutumattomat: Kannelmäen kauppakeskus Alueella on muutamia vahvistuneita asemakaavoja jotka eivät ole vielä toteutuneet. Kannelmäen kauppakeskus (Prisma) on merkittävästi laajenemassa. Tontilla on käynnissä muutostyöt, jossa nykyinen Prisman rakennus vaiheittain puretaan ja tilalle rakennetaan noin k-m2 käsittävä uusi kauppakeskus. Keskukseen sijoittuu noin puolet kerrosalasta vievä Prisma-market, muu osa tulee olemaan muotituotteisiin ja rautakauppatavaroihin painottuvaa erikoiskauppaa. Kauppakeskuksen ensimmäinen vaihe on jo valmistunut, koko hankkeella haettu rakennuslupa ja toinen rakennusvaihe käynnistymässä (tilanne kesällä 2009). Kantelettarentien eteläisemmän kiertoliittymän tuntumaan on tulossa myös ABC-huoltoasema. HOK-Elannon omistuksessa olevalle alueelle on lisäksi kaavoitettu kolme noin k-m2 käsittävää toimistorakennusta. Kantelettarentien ja Laulukujan kulmauksessa oleva tontti on siirtynyt kaupungin hallintaan ja sille on kaavoitettu uusi terveysasema. Terveysasema rakennettaneen 2020 vuoden paikkeilla ja se tulee palvelemaan Malminkartanon, Pitäjänmäen ja Kannelmäen aluetta. Kaupintien kulmauksen kaareva asuinkerrostalo Kaupintien ja Laurinniityntien risteyksessä olevalle viereisten asuntoyhtiöiden omistamalle pysäköintipaikalle on yhtiöiden hakemuksesta kaavoitettu asumista. Punatiiliverhoillun kaarevan 3-5-kerroksisen rakennuksen katutasoa elävöittämään tulee pieniä liiketiloja. Liiketilat saa rakentaa tietyin ehdoin kerrosalan lisäksi. Porrastuvan rakennuksen katoille on rakennettava kattoterasseja. Rakennuksen sekä pihakannen alle on merkitty kaksikerroksinen pysäköintihalli, joka palvelee koko korttelia. Arkkitehti Jarmo Pulkkinen on tehnyt suunnitelman tontille. Hanke ei ole vielä käynnistynyt. Teuvo Pakkalan tien alue ja Ida Aalbergin tien rivitalot Teuvo Pakkalan tien alueelle vahvistui vuonna 2008 kaksi kaavamuutosta, jotka eivät ole vielä toteutuneet. Kaavojen mukaan Teuvo Pakkalan tie ja Maria Jotunin tie yhtyvät lähes suoraan Eliel Saarisen tiehen, jolloin Maiju Lassilan tie jää tarpeettomaksi. Eliel Saarisen tien ja Maiju Lassilan tien väliset taloyhtiöiden omistamat pysäköintitontit ja muu välialue on muutettu asumiseen ja liiketoimistorakentamiseen. Kaksi pistemäistä 1-5-kerroksista asuinkerrostaloa ja yksi liikerakennus sijaitsevat korttelin kulmissa. Uusi Maiju Lassilan polku on kaavamuutoksessa osoitettu jalankulku-polkupyöräilyraitiksi alueelta länteen päin. Puretun päiväkodin tontti Teuvo Pakkalan tien pohjoispäässä on kaavassa muutettu Ida Aalbergin puiston osaksi. Vastaavasti on puiston pohjoisreunaan Ida Aalbergin tien varteen osoitettu 2-kerroksisten rivitalojen alue. Hämeenlinnanväylän varteen on asuntoalueen melusuojaksi kaavoitettu 6-kerroksisten toimistotalojen rivistö, ja sen ajoyhteydeksi uusi katu Walentin Chorellin tie. Eliel Saarisen tien eteläpuolelle Poutuntien ja Nuijamiestentien kulmaukseen on kaavassa osoitettu 4-kerroksinen asuinkerrostalo ja 2-kerroksisia rivitaloja. Aku Korhosen tien puuttuva toimistorakennus Aku Korhosen tiellä on toimistorakennusten korttelialue, jossa on rivistö Tieto Oyj:n toimitilarakennuksia, yhteensä k-m2. Niiden jatkeena on tontti, jolle asemakaava mahdollistaa kadun päätteen muodostavan, 6-7 kerrosta korkean rakennusparin rakentamisen, yhteensä k-m2. Tontille on suunniteltu toimistotalo Estradi, mutta hanke ei ole toistaiseksi toteutunut. Vireillä olevat hankkeet: Kannelmäen vanha ostoskeskus Vanhaistentien varressa toimiva Kannelmäen vanha ostoskeskus palvelee alueen asukkaita uutta ostoskeskusta pienimuotoisemmin. Ostoskeskuksella toimii mm. pankki, apteekki ja kaksi ruokakauppaa. Vanhan ostoskeskuksen vuokrasopimus kaupungin kanssa on umpeutumassa. Ostoskeskus yhtiö pohtii alueen kehittämistä yhteistyössä kaupungin kanssa. Ostoskeskustoimintaa on tarkoitus jatkaa, mutta samalla pohditaan alueen mahdollista lisärakentamista. Vahanen toimistot, Halsuantie Insinööritoimisto Vahasen omistuksessa on kaksi toimistorakennusta Halsuantien ja Pelimannintien kulmauksessa. Toimistorakennusten tilat ovat yrityksen käyttöön liian pienet ja epäkäytännölliset. Yritys olisi kiinnostunut lisärakentamaan tontille uutta toimistotilaa. Ratkaisussa autopaikat sijoitettaisiin maan alle ja Kantelettarentien ja Pelimannintien kulmauksessa oleva pieni puistoalue liitettäisiin tonttiin. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tontit Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella on Kannelmäessä radan molemmin puolin 1970-luvulla rakennetulla alueella omistuksessaan yhteensä seitsemän kerrostalotonttia. Yhtiön olisi kiinnostunut lisärakentamaan tonteille. Käytännössä rakentamismahdollisuuden järjestäminen voi olla melko hankalaa, koska tontit ovat jo nyt melko tehokkaasti rakennettuja. Lisäksi tonteille ei ole rakennettu kaikkia vaadittavia autopaikkoja, koska 1970-luvun kaavoitustavan mukaisesti asemakaava antaa mahdollisuuden rakentaa vain 60 % autopaikoista. Autopaikkojen rakentaminen sekä olemassa oleville asunnoille ja uusille voi sekä tilanpuutteen että rahoituksen vuoksi olla mahdotonta. Lisärakentamismahdollisuutta kuitenkin vielä pohditaan. Kaupintien toimistotilojen muutos asuinkäyttöön Kaupintie 18 pääosin toimisto- ja liiketilarakennus on poikkeusluvalla mahdollista muuttaa pääosin asuinkäyttöön. Ensimmäinen kerros säilyy liiketiloina. Nykyisin rakennuksessa on asumista ylimmässä kerroksessa. Edellytyksenä poikkeamiselle oli riittävien yhteistilojen rakentaminen asukkaille ja pihasuunnitelman teettäminen maisema-arkkitehdilla. Naapuritontilla Kaupintie 16:ssa on vireillä samankaltainen hanke, joka ei vielä ole edennyt luvan hakuun. 32

7 Kartta: suunnittelutilanne, KSV Asemakaavaosasto

8 Kartta: suojelukaavatilanne 34

9 Rakennettu kulttuuriympäristö Vanha Kannelmäki (5) Kerrostaloalue on ja -60-luvun vaihteelle tyypilliseen tapaan matalasti ja väljästi rakennettu. Asuinkerrostalot ovat pääasiassa 3-4-kerroksisia, poikkeuksena ovat maaston korkeimmalla kohdalla ostoskeskuksen edessä olevat 8-kerroksiset pistetalot. Piha-alueet ovat suuria ja vehreitä. Erityyppisistä kerrostaloista muodostuvien pienehköjen ryhmien välillä on vihervyöhykkeitä, keskellä aluetta on laaja Vanhaistenpuisto. Kehäkadun (Vanhaistentie-Kanneltie) varrella on vuoroin puistovyöhykkeitä, vuoroin kerrostaloryhmiä. Erityisesti kehäkadun sisäpuolella sijaitseva rakennuskanta edustaa laadukasta aikansa asuntoarkkitehtuuria ja on myös pääosin hyvin säilynyttä. Niistä ja keskellä sijaitsevasta puistovyöhykkeestä, sekä koulusta ja kirkosta syntyy rikasmuotoinen kokonaisuus. Vanhaistentien ja Kantelettarentien risteyksessä, pienen aukion ympärillä sijaitseva ostoskeskus (1959 Erkki Karvinen) on yksi Helsingin vanhimmista. Ostoskeskuksen alkuperäinen ilme on kärsinyt myöhempien korjausten myötä, rakennuksessa on muun muassa uudet metallikasettijulkisivut ja uusia katoksia. Rakennuksen pohjakaava on kuitenkin säilynyt pääpiirteissään. Kannelmäen ala-asteen koulu (1961 K.Haglund, E. Koiso-Kanttila / HKR) edustaa laadukasta 1960-luvun kouluarkkitehtuuria. Se on kaupunkikuvallisesti merkittävä ja sijaitsee näkyvällä paikalla. Kirkko (1968 Marjatta ja Martti Jaatinen) on muodoltaan telttamainen, 30 metriä korkea, betonirakenteinen ja kuparikatteinen. Seurakunnan virastoja kerhotilat sijaitsevat matalammassa siipirakennuksessa. Kannelmäen kirkko on suojeltu kirkkolailla (2004) modernin sakraaliarkkitehtuurin merkkikohteena. Vaalittavia ominaispiirteitä: - maaston mukaan vaihteleva rakennusten sijoittelu ja kaupunkirakenne, jossa rakennusryhmät on erotettu toisistaan vihervyöhykkein - aikakaudelle ominainen rakennustapa ja arkkitehtuuri - väljyys, vehreys, laajat puistovyöhykkeet - alueen toiminnallinen monipuolisuus Vanhaistentie (Kannelkylä) ja Soittajankuja (3,4) Vanhaistentien ja Jouhipolun rajaamalla alueella on 1974 valmistunut 28 rivitalon ja kolmen luhtitalon muodostama tiivis kokonaisuus, joka syntyi aikanaan kaupungin asuntotuotantotoimiston järjestämän urakkakilpailun tuloksena. Kilpailun voittivat Esko Kahri ja Kai Lohman ATR-toimistosta. Elementtirakenteisissa pientaloissa perusajatuksena oli huonejärjestelyjen muunneltavuus. Betonielementeissä on punaiseksi maalattu puinen ulkoverhous. Puistovyöhykkeen takana, Urkupillintien ja Pasuunatien välisellä alueella, on rakenteeltaan ja ulkoasultaan vastaavanlaisista kerrostaloista muodostuva valmistunut aluekokonaisuus. Vaalittavia ominaispiirteitä - kaupunkirakenteen säännöllisyys - aikakaudelle ominainen tiivis kaupunkirakenne - yhtenäinen rakennustapa, standardista poikkeava talotyyppi - vehreät pihat 35

10 36

11 Pohjois-Haaga (14-17) Pohjos-Haagan vanhimmassa osassa (17), joka rakennettiin Poutuntien, Krankantien, Santavuorentien ja Huovitien vaiheille, ympäristö on erittäin hyvin säilynyttä. Rakennukset ovat 1950-luvulle tyypillisiä, 4-6 -kerroksisia, enimmäkseen rapattuja ja harjakattoisia luvun lopulla alueen keskelle rakennettiin kerrostalokokonaisuus. Alueen rakennukset sijoittuvat vapaasti kumpuilevaan kallioiseen maastoon. Pihat ovat aitaamattomia. Alueella on runsas puusto. (16) Pohjois-Haaga II:n alueella, joka sijoittuu Eliel Saarisen tien länsipuolelle Näyttelijäntien Ohjaajantien Aino Acktén tien ja Ida Ekmanin tien ympäristöön ja on rakennettu , ilmenee aikakauden ihanteen mukainen kaupunkirakenne. Tavoitteiden mukaisesti aluekokonaisuus koostuu selkeästi oman luonteisistaan pienemmistä osa-alueista, soluista, jotka on erotettu puistovyöhykkein toisista soluista ja pääväylistä. Katuverkko myötäilee maastoa vapaamuotoisesti. Enimmäkseen 3-4 -kerroksiset asuintalot sijaitsevat väljästi avointen pihaalueiden äärellä. Rakennukset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erittäin hyvin alkuperäisasussaan säilyneitä. (14 ja 15) Jo II-alue oli toteutettu usean tontin kokonaisuuksina, mutta kolmannessa vaiheessa, Pohjois-Haaga III:n alueella mittakaava kasvoi entisestään. Alueesta järjestettiin asuntoreformikilpailu Järjestäjänä oli Väestöliitto. Suunnitelmat sellaisinaan jäivät visioiksi, mutta niiden ajatus suurista kokonaisuuksista toteutui; alueittain rakentamisella ajateltiin saavutettavan sekä sosiaalisia että taloudellisia etuja. Alue toteutettiin rakennuttajana Sato Oy. Muutamia talotyyppejä toistamalla luotiin osa-aluekokonaisuuksia, joita viheralueet ympäröivät. Alueella on myös korkeita, maamerkeiksi muodostuneita asuintaloja. Pohjois-Haagassa on myös ostoskeskus sekä pari koulua, kirkko ja vanhainkoti. Ostoskeskus (1960 Airi Seikkala-Viertokangas) on Helsingin ensimmäisiä ja säilynyt alkuperäisasussaan niin julkisivujensa kuin pohjakaavansakin osalta. Se on luokiteltu 1-luokan kohteeksi Helsingin kaupunginmuseon inventoinnissa. Pohjois-Haagan ala-asteen koulu (1956 Martti Välikangas) on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä ja hyvin alkuperäisasussaan säilynyt rakennus, Pohjois-Haagan yhteiskoulu (1958 Aarne Piirainen) edustaa tyypillistä 1950-luvun kouluarkkitehtuuria. Vanhainkoti Hagaro (1956 Jarl Eklund) on suojeltu, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Lisäksi alueella on punatiilinen, korkealla kellotapulilla varustettu Hakavuoren kirkko ja seurakuntatalo (1963, Eevi Aho, Esa Piironen). Vaalittavia ominaispiirteitä - kaupunkirakenteellinen idea soluista, joita vihervyöhykkeet erottavat - maaston huomioon ottava vaihteleva ja väljä kaupunkirakenne - laadukas 1950-luvun asuinkerrostaloarkkitehtuuri, joka on parhaimmillaan muodostaessaan yhtenäisiä kokonaisuuksia Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet Etelä-Haaga ja osa Pohjois-Haagaa on rakennuskiellossa vanhentuneiden asemakaavojen vuoksi asemakaavamuutosten laatimista varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet, joihin kuuluivat raportit Haagan viheralueet kaupunkirakenteen tiivistämisen reunaehdot sekä Haagan rakennukset ja arvotus suositukset rakennussuojelukohteiksi Haagassa alueen asemakaavamuutosten pohjaksi. Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteiden mukaan Haagaa kehitetään nykyisenlaisena asuntopainotteisena kaupunginosana siten, että elinolot Haagassa paranevat. Arvokkaat rakennukset ja luontokohteet suojellaan. Täydennysrakentamista osoitetaan sellaisille rakentamattomille alueille, joilla ei ole todettu olevan erityisiä luonnonarvoja eikä arvoa virkistysalueena. Kaiken rakentamisen Haagassa tulee noudattaa alueen olemassa olevaa kaupunkirakentamisen mittakaavaa ja rakentamistapaa rakennusten sijoituksessa, volyymissa, kerrosluvuissa ja materiaaleissa. Haagaa täydennysrakennetaan vallitsevan rakennustavan mukaisesti 3-4-kerroksisin pienehköin asuinkerrostaloin ja rivitaloin. Uudet rakennukset sisältävät pääosin suuria asuntoja. Keskeisesti sijaitsevien rakennusten maantasokerroksiin osoitetaan liike- ja palvelutiloja sekoittuneen kaupunkiranteen periaatteiden mukaisesti. Rakentamistehokkuudet pyritään osoittamaan tasavertaisesti kaupunkirakenteessa samanarvoisessa asemassa sijaitseville tonteille. Pysäköintipaikat sijoitetaan rakennusten kellareihin, autotalleihin tai tontille jäsennöidysti. Tonteilla säilytetään tai sinne istutetaan puita ja pensaita. Katu- ja liikenneympäristöä parannetaan jalkakäytäviä, jalankulkuaukioita ja pyöräteitä lisäämällä sekä selvittämällä leveiden kokoojakatujen kaventamista esim. puurivien avulla. 37

12 Liikennesuunnittelutilanne Kannelmäen liikenneturvallisuussuunitelma 2005 Suunnitelmalla pyritään lisäämään erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta. Rakennetaan puuttuvia pyörätieverkon osia ja ajonopeuksia hillitseviä hidasteita, kuten kiertoliittymiä, korotettuja suojateitä sekä katujen ja katuliittymien kavennuksia. Kannelmäen ja Pohjois-Haagan pääraittien tavoiteverkko Kannelmäen ja Pohjois-Haagan pääraittien tavoiteverkko vuodelle 2015 on toteutettu Terveysaseman muutossuunnitelmat ja yhteys Malminkartanoon Vuoden 2018 jälkeen tapahtuva terveyskeskusten yhdistäminen ja pääterveyskeskuksen sijoittaminen Kannelmäen kauppakeskuksen viereen aloittaa keskustelun uuden katuyhteyden rakentamisesta Kannelmäen ja Malminkartanon välille Pelimannintieltä Ruosilankujalle. Uudelle katuosuudelle tulisi liikennettä noin ajoneuvoa / vrk. Alueen liikenteen sujuvuutta parannetaan rakentamalla kauppakeskukseen kääntyville lisäkaista sekä muuttamalla Kantelettarentien, Kaupintien, Näyttelijäntien ja Kehä I:n rampin liittymä osittain kaksikaistaiseksi kiertoliittymäksi. Pääväylien kehittäminen Tiehallinnon tutkimus- ja kehittämisteemassa Ekotehokas ja turvallinen liiikennejärjestelmä (EKOTULI) on käynnistetty esiselvitys Kaupunkien pääväylien rooli tulevaisuudessa. Hankkeessa analysoidaan kaupunkien pääväyliä koskevia tulevaisuuden haasteita, jotta voidaan muodostaa riittävän monipuolinen kokonaiskuva kehittämistarpeista. Kaupunkien pääväyliä koskevaa ohjeistusta on tarkoitus lähivuosina tarkistaa ja uusia, ja esiselvityksen on tarkoitus palvella myös tätä työtä. Väylän toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia analysoidaan eri näkökulmista: liikkumisen turvallisuus, ympäristövaikutukset, maankäyttö ja liikenne, alueen asukkaat jne. Hankkeen tavoitteena on ennakoida ja arvioida, mitä haasteita kaupunkien pääväylien suunnitteluun liittyy, jotta voidaan kehittää hyviä yhteisvaikutuksia tuottavia ratkaisuja. Esiselvityksen työmenetelmänä on ollut tarkastella kahta esimerkkikohdetta, Hämeenlinnanväylää pääkaupunkiseudulla ja VT 5 Kuopion kaupungin kohdalla. Työpajoissa on yhdessä alueen suunnittelijoiden kanssa ideoitu mahdollisia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön ja liikenteeseen sekä ympäristöön eri asiakasryhmien kannalta. Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2020 Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma 2020 on tehty PLJ 2007 varten YTV:ssä. Työ perustuu pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden liityntäpysäköintistrategiaan vuosille 2010 ja Ohjelmassa Kannelmäen liityntäpysäköintipaikkoja esitetään lisättäväksi 45 paikasta 55 paikalla 100 paikkaan vuoteen 2020 mennessä. Pohjois-Haagan paikkavaraus on esitetty säilyvän nykyisellään, 67 paikassa. Pyörien liityntäpaikkoja on tarkoitus lisätä molemmille asemille, Kannelmäkeen 68 (150) paikkaa ja Pohjois-Haagaan 46 (100). AMÄKI E MOTIE ILKANTIE VIHDINTIE Kehärata Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden lentoaseman kautta pääradan ja Vantaankosken radan välille. Kehärata on raideyhteys Helsinki-Vantaan kansainväliselle lentoasemalle sekä oleellinen osa kaupunkirataverkkoa, joka parantaa koko seudun joukkoliikennetarjontaa. Rata yhdistää seudun asuin- ja työpaikka-alueet. 18 kilometriä pitkä Kehärata tuo raideliikenteen piiriin uusia alueita Vantaalla ja liityntäliikenne mahdollistaa raideliikenteen hyödyntämisen kauempaakin Uudeltamaalta. Ratayhteyden on arvioitu valmistuvan vuonna Raide-Jokeri Raide-Jokeri on yksi pääkaupunkiseudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisen joukkoliikenteen hankkeista. Tällä hetkellä tätä yhteyttä liikennöi Bussi-Jokeri eli linja 550. Raide-Jokeri on kaksiraiteinen pikaraitiolinja, jota tullaan liikennöimään korkealuokkaisella light rail -kalustolla. Se tulee kulkemaan pääosin omalla ajouralla. Reitti tulee kulkemaan Eliel Saarisentietä pitkin. Pohjois-Haagaa palvelevat Hämeenlinnanväylän ja Ilkantien pysäkit ovat suunnittelualueen eteläosassa. PIRKKOLA HUOPALAHDEN ASEMA HÄMEENLINNAN- VÄYLÄ Raide-Jokerin linjaus ja pysäkkejä suunnittelualueella 38

13 Kehäradan reitti ja asemat, 39