Metsänomistajat Rovaniemi 1/2016

Transkriptio

1 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 1/2016 Puheenjohtajan tervehdys s. 2 Osallistu ja vaikuta yhdistyksen toimintaan s. 2 Jäsenistö pidetään ajan tasalla Kemeran muutoksissa s. 3 Metsäkasvomme Timo Koutaniemi: Metsässä ei raha ole hukassa s. 4 Tuhkalannoitus s. 5 H-hetki lähestyy tämän vuoden puukaupoille s. 6 Tilaa metsäsuunnitelma s. 7 Metsäselain s. 7

2 Puheenjohtajan tervehdys Hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksellä vuosi 2016 on lähtenyt liikkeelle toisena vuotena muuttuneessa toimintaympäristössä. Ensimmäistä kertaa v alussa metsänhoitomaksun tilalle tullut jäsenmaksu täytti positiivisesti siihen asetetut tavoitteet. Tavoitteet ylittyivät ja saavutettu 80 %:n jäsenpeitto oli parempi kuin keskimääräisesti valtakunnallisen ja myös Lapin metsänhoitoyhdistysten. Uusi porrastettu hehtaarikohtainen jäsenmaksu on osoittautunut riittäväksi, eikä siihen ole tulossa tälle vuodelle korotusta. Voidaan sanoa, että metsänomistajat ovat ottaneet pääosin hyvin vastaan uuden jäsenmaksukäytännön ja ymmärtäneet, miksi kannattaa edelleen olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenetujen lisäksi yhdistyksen palveluthan ovat edullisempia jäsenille kuin ei-jäsenille. Kiitokset jäsenyyksistä metsänomistajille! Muutos on tuonut suuret haasteet yhdistyksen toiminnalle. Liiketoiminnan kasvattaminen on merkittävin kehittämisalue. Rovaniemen mhy onkin lähtenyt liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisessä hyvin liikkeelle. Uusina työmuotoina käyttöönotetut metsätaloussuunnitelmien teko ja kunnostusojitukset ovat saaneet hyvin työtilauksia. Tierakentaminen yhdistyksen palvelumuotona on ollut myös esillä. Suurimmat haasteet liikevaihdossa ovat hankinta- ja korjuupalvelun kasvattaminen. Yhdistyksen palveluja kehitetään edelleen ja jatketaan ilmaisten puumyyntisuunnitelmien markkinointia. Kehitettävää on erityisesti taimikonhoidon ja nuorten metsien hoidon määrissä. Se on jäänyt vuodesta toiseen jälkeen tavoitteestaan. Uuden kemeralain heikennykset vaikeuttavat hoitotöiden toteuttamista ja edelleen tulevat leikkaukset tämän vuoden aikana lisäävät metsänomistajien omaehtoista osuutta hoitotöissä. Tuleva vuosi ei näytä tuovan puumarkkinoiden elpymistä ja erityisesti kuitupuun osalta. Erittäin positiivisia uutisia on kuitenkin saatu uusien biotalouteen liittyvien investointien osalta. Kemin Ajokseen odotetaan tänä vuonna päätöstä uuden biojalostamon rakentamista, mikä käyttää raaka-aineenaan 2 milj. m 3 energiapuuta. Samoin toivotaan Kemijärven uudelle suunnitellulle biosellutehtaalle myönteistä päätöstä. Toteutuessaan Rovaniemen mhy on sijainniltaan keskeisessä paikassa näiden tehtaiden puuraaka-aineiden hankinta-alueiden osalta ja yhdistyksen rooli puun hankinnasta yksityismetsistä tulisi kasvamaan moninkertaisesti nykyisestä. Hyvää alkanutta kevättä 2016, Pekka Lehto puheenjohtaja Osallistu ja vaikuta yhdistyksen toimintaan 2 Vuosi 2016 on metsänhoitoyhdistysten vaalivuosi. Vaalit pidetään postivaaleina marraskuussa ja niissä valitaan metsänhoitoyhdistyksen valtuusto seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Valtuuston jäsenet ovat pitämässä alueensa metsänomistajien ääntä kuuluvilla. Haluatko vaikuttaa toimintaamme, jäsenetuihin ja palveluihin? Vähintään kahdella metsänhoitoyhdistyksen äänioikeutetulla jäsenellä on oikeus asettaa ehdokkaita valtuutetuiksi. Hakemus ehdokkaiden asettamiseksi tulee toimittaa metsänhoitoyhdistyksen hallitukselle viimeistään kuusi viikkoa ennen viimeistä vaalipäivää. Ehdokashakemukset tulee jättää siis viimeistään Hakemukseen on liitettävä jokaisen ehdokkaaksi asetettavan suostumus valtuutetun toimen vastaanottamiseen. Ehdokashakemuslomakkeita saat yhdistyksen toimistolta.

3 Jäsenistö pidetään ajan tasalla Kemeran muutoksissa Uusi kemera astuu jälleen voimaan , jonka jälkeen edetään uusilla pelisäännöillä. Kaikille rahoitettaville hankemuodoille pitää edelleen tehdä rahoitushakemus ennen työn aloittamista. Suunnittelulle ei tule erillistä korvausta, joten se sisältyy kyseisen työlajin kokonaiskustannuksiin tai hehtaarikohtaiseen avustukseen. Muutoksia kemeraan tulee lähinnä tukitasojen suuruudessa. Pienpuukorjuun avustus heikentyy 20 euroa/ha ja poistumavaatimus nousee 1000 r/ha (vanha 800 r/ha). Kunnostusojituksen tukitaso putoaa 10 %:lla ja alueiden yhtenäisyyteen tulee minimipinta-alat. Myös terveyslannoituksen tukea tullaan laskemaan 10 %:lla. Näillä ratkaisuilla valtio pyrkii pääsemään säästötavoitteisiin myös metsäpuolella. Oheisesta taulukosta selviää, millaisia avustuksia on nyt saatavilla. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on siis kannattavaa, sillä teemme jäsenillemme rahoitushakemukset ja toteutusselvitykset huomattavasti edullisemmin kuin eijäsenille. Ota rohkeasti yhteyttä metsäneuvojiin, jotka selventävät mahdollisuutesi avustuksiin. Kestävän metsätalouden rahoitus alkaen yleisiä ehtoja kohteen min. koko ha kuvio min. koko ha poistuma r/ha ehtoja työn jälkeen tuki e/ha sis. suunnittelun Taimikon varhaishoito 1 0, pituus 0,7 3,0 m tiheys alle r/ha 160 Nuoren metsän hoito Energiapuusta väh. 25 m 3 /ha 2 0, yli 3 cm tiheys alle r/ha Yhteensä: hehtaarille avustusta kun pienpuu on kerätty talteen 430 Terveyslannoitus ei savikolle turvemaa, puolukkatai turvekangas tai rehevämpi 2 0,5 ei varhaishoidon tarvetta 30 % kohtuullisista kustannuksista Suometsän hoito kasvu yli 1,5 m 3 /ha ravinteisuus väh. kuivahkokangas ei kasvuhäiriöitä 2 0,5 ei hakkuu- tai hoitotarvetta 5 10 v vähintään 5 ha yhtenäinen alue 60 % kohtuullisista kustannuksista Metsätie, perusparannus väh. 500 m metsätal. yli 30 % 60 % koht. kust. Metsätie, uusi tie väh. 500 m metsätal. yli 50 % 50 % koht. kust. Metsäluonnon hoito Kulotus 100 % koht. kust. korvaus säästöpuista 3

4 Metsäkasvomme Timo Koutaniemi: Metsässä ei raha ole hukassa Timo Koutaniemi on metsänomistaja ja metsäalan lehtori Lapin ammattiopistossa, jossa hän opettaa metsäkonekuljettajien perusopetusta, painottuen metsänhoidollisiin asioihin kuten hakkuut, metsänviljely ja taimikonhoito. Olen ollut metsänomistajana vuodesta 1980 lähtien. Viitisen vuotta sitten ostimme yhdessä Aimo Jolangin kanssa metsää Ylitorniolta ja myöhemmin Rovaniemeltä. Olemme molempien metsänhoitoyhdistysten jäseniä. Metsäpalstat ovat hankittu sijoitusmielessä, sillä metsässä ei raha ole hukassa, toteaa Koutaniemi. Miesten metsäyhtymän metsissä on mm. ennakkoraivattu noin 10 hehtaarin ensiharvennusmetsikkö, hoidettu taimikkoa sekä vanhan kuusikon avohakkuun jälkeen viime kesänä urakoitu kuusenistutus. Työt on tehty metsänomistajien toimesta. Tilalla olevaa talvitietä on myös kunnostettu kesäliikennekelpoiseksi. 4 Rovaniemen tilan hankinnan jälkeen, syksyllä 2015, metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Ilkka Ruotsala oli mukana tilakäynnillä. Yhteisen neuvontakäynnin jälkeen käynnistyivät suunnitelmat nuoren metsän kunnostuksista, varhaishoidosta sekä kunnostusojituksesta. Loppuvuoden aikana osalle ensiharvennuskohteista tehtiin ennakkoraivaus sekä hakattiin tulevan penkkatien puusto. Talven aikana toteutettiin kunnostusojitusalueen harvennushakkuut sekä ojalinjat hakattiin auki. Hakkuu toteutettiin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluna. Kuluvan kevään aikana on tarkoitus tehdä ensimmäinen tie sekä toteuttaa tuhkalannoitus. Asiat lähtivät etenemään nopeasti. Kuvittelin, että töiden käynnistymisellä olisi noin vuoden viive. Oli positiivinen yllätys, että kaikki lähti saman tien liikkeelle ja jo nyt hommat ovat käynnissä. Vaikka olen itsekin metsäammattilainen, käytän ehdottomasti metsänhoitoyhdistyksen palveluja sen helppouden ja vaivattomuuden vuoksi. Metsänhoitoyhdistyksen rooli on ehdottoman tärkeä. Jos metsänomistaja ei ole kymmeneen vuoteen tutustunut metsäänsä, kannattaa ehdottomasti ottaa yhteys metsänhoitoyhdistykseen ja lähteä tutustumaan metsäammattilaisen kanssa oman metsän tilaan ja mahdollisiin toimenpiteisiin, Koutaniemi kannustaa. Metsänomistamisen tulevaisuuden Koutaniemi näkee valoisana. Nuoret metsät ja taimikot on kuitenkin syytä laittaa kuntoon nyt, eikä vain odottaa tehtaiden valmistumista. Joku vireillä olevista hankkeista toteutuu varmasti. Metsää pitää uskaltaa käsitellä, eikä ainoastaan odottaa voittoa. Pitkällä aikavälillä sijoitus metsään on aina hyvä sijoitus, mutta pikavoittoja ei tule. Odotan mielenkiinnolla myös tuhkalannoitusta ja sen vaikutusta puuston kasvuun. Kotipihallamme on hyvällä paikalla norjanangervo, jolle ei kymmeneen vuoteen tapahtunut minkäänlaista kasvua tai kehitystä. Sitten keksimme heittää saunan tuhkat pensaan juurelle ja pensas lähti mielettömään kasvuun, kehaisee Timo vielä lopuksi.

5 Tuhkalannoitus Tuhka lannoitteena soveltuu erityisesti paksuturpeisille runsastyppisille soille, jotka kärsivät jonkin ravinteen tai ravinteiden puutteesta. Tuhkaa voidaan levittää joko helikopterilla tai maalevityksenä. Maasta tapahtuva lannoitus on helpoin toteuttaa heti harvennushakkuun jälkeen, jolloin valmiita ajouria ja tieverkostoa voidaan hyödyntää levityksessä. Lapissa käytettävä tuhka tulee Rovaniemen Energialta, joka toimittaa tuhkan rakeistettuna säkeissä varastopaikalle. Tuhkaa levitetään kohteelle keskimäärin 6000 kiloa hehtaaria kohti maalevityksenä. Kohteen tulisi sijaita enintään 125 kilometrin päässä Rovaniemeltä ja hankekoon olla vähintään 10 hehtaarin suuruinen. Tuhkan positiivinen vaikutus puuston kasvuun on kiistaton. Lannoituksen vaikutus alkaa näkyä jo muutaman vuoden kuluttua lannoituksesta. Lannoitus on aina panostus tulevaisuuteen. Tukikelpoisella kohteella kahden kuution lisäkasvu hehtaarille/vuosi, maksaa lannoitukseen käytetyn hinnan takaisin reilusti alle kymmenessä vuodessa. Lisäksi puuston kiertoaika lyhenee kasvun parantuessa ja tukin saanti paranee. Kun lannoituksen ajoittaa harvennuksen yhteyteen, hakkuista saatavilla tuloilla on hyvä rahoittaa hanke. Huonoltakin näyttävä puusto voi elpyä yllättävän hyvin tuhkan voimalla ja lähes kitumaaluokituksen kohde voi muuttua metsämaaksi. Tuhkalannoitukseen on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoitustukea terveyslannoituksena. Edellytyksenä on, että tuhka lannoitteena on sopiva korjaamaan ravinnepuutokset ja saa puuston kasvun elpymään. Lisäksi kohteen vesitalouden tulee olla kunnossa tai ojitussuunnitelma hyväksyttynä. Tukea on mahdollista saada mennessä jätetyistä hakemuksista 40 % kokonaiskustannuksista. Tukien jälkeen metsänomistajalle jää kustannuksia noin euroa hehtaaria kohden. Uuden rahoituslain mukaisissa hankkeissa tuki huononee. Metsän ravinnepuutostilan voi todeta joko silmämääräisesti tai teettämällä neulasanalyysin. Suositeltavaa on teettää analyysi, jolloin varmistut kohteen tukikelpoisuudesta. Neulasnäytteiden keräysaika on kasvukauden ulkopuolisena aikana marraskuusta maaliskuun loppuun. Näytteet otetaan valtapuiden 1 2 ylimmän oksakiehkuran etelänpuoleisesta kärjestä. Näytepuut tulisi sijaita keskellä sarkaa, ei mielellään ojien laidalla. Näyte otetaan pystypuista tai samana talvena kaadetuista puista. Kerätyt näytteet pakataan paperipussiin tai pahvirasiaan ja toimitetaan analysoitavaksi. Näytepussiin merkataan metsänomistajan nimi, yhteystiedot, metsän sijainti, analysoitavat ravinteet, näytenumero sekä tiedot metsän terveydestä ja lannoituksista. Ota tuhkalannoitus rohkeasti esille oman metsänhoitoyhdistyksesi metsäneuvojan kanssa jo puunmyyntisuunnitelman tekovaiheessa. Tällöin saatte suunniteltua lannoituksen siten, että harvennushakkuu palvelee tuhkan levitystä. Lisäksi saat varmuuden kohteen rahoitustukikelpoisuudesta neulasanalyysin valmistuttua hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Metsänhoitoyhdistys hoitaa rahoituspapereiden täyttämiset sekä kaikki lannoitukseen liittyvät asiapaperit puolestasi. Mikäli kiinnostus lannoitusta kohtaan heräsi, ota yhteyttä oman alueesi metsäneuvojaan ja kysy lisätietoja. Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu seuraavaa: Metsäillat keväällä klo Vikajärven koulu klo Ruikan Erän toimitalo 3.5. klo Meltauksen koulu klo Lähtevänojan juhlakartano klo Tennilän kylätalo Järjestämme jäsenillemme vierailun Kuusamoon Pölkky Oy:n sahalle maanantaina Mukaan mahtuu 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Lähtö Erottajan Shelliltä klo Ilmoittautumiset mennessä mari.issakainen@mhy.fi tai puh

6 H-hetki lähestyy tämän vuoden puukaupoille Puunostajien ostotarve talvikohteisiin loppui jo ennen vuodenvaihdetta. Talvikohteilta hakattava puusto on useimmiten kuitupuuvoittoista ja siitä on edelleen ylitarjontaa. Tällä hetkellä puukaupan kilpailuttaminen ja parhaan ostajan etsiminen kannattaa, sillä ostajilla voi olla keskenään merkittäviä hintaeroja. Viime vuoden parhaat puukaupat tehtiin touko lokakuun aikana. Metsänomistajien valtuuttamina teimme kymmenien tuhansien kiintokuutioiden (noin m 3 ) edestä puukauppoja keskimääräistä korkeammalla hintatasolla. Mitta- ja laatuvaatimusten tulkinta metsänomistajalle on hyvin haastavaa. Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan puun katkontatietous ja katkonnanseuranta ovat jäsenille arvokasta tietoa. Pelkällä puhelinkeskustelulla metsäneuvojan kanssa voi puukaupassa saavuttaa suuria taloudellisia hyötyjä. Rovaniemen metsänomistajat ovat edelleen hyvässä asemassa puukauppojen suhteen, sillä puunostajia on useita. Lapin äärialueilla puukaupat voivat jäädä syntymättä ostajapulan vuoksi. Lähikuukausina puunostajat kilpailevat hyvistä kesä- ja kelirikkoleimikoista, sillä niitä ei ole kenelläkään puunostajalla koskaan liikaa. Korjuukohteen kiinnostavuus myös kasvaa, jos hakattava puusto on tukki/pikkutukki -painotteista harvennus- ja päätehakkuumetsää. Hyvillä kohteilla puutavaralajeille on tarjolla aikaan nähden kohtuullista puunhintaa. Suosittelemme keskustelemaan puukaupoista oman metsäneuvojan kanssa, jotta jokaiseen kauppaan saadaan hyödynnettyä viimeisin tietotaito. Muistutuksena vielä, että puunmyyntisuunnitelma sekä puukaupallinen neuvonta on jäsenillemme maksutonta. Puun hinta Rovaniemellä euroa/m 3 kevät 2016 (Huom! Hinnat aina leimikkokohtaisia!) Mhy ainoa joka jakaa ajantasaista kuntakohtaista tietoa! HAKKUUTAPA MÄNTY- TUKKI MÄNTY- KUITU KUUSI- TUKKI KUUSI- KUITU KOIVU PIKKU- TUKKI uudistushakkuu harvennus ensiharvennus hankintahinta

7 Tilaa metsäsuunnitelma saat nyt suunnitelmasi myös kätevästi matkapuhelimeesi tai tablettiin Rovaniemen mhy:n laatimat metsäsuunnitelmat perustuvat aina maastossa suoritettavaan kuvioittaiseen inventointiin. Esimerkki laskelma 125 hehtaarin metsätilalle, jossa 105 ha metsämaata ja 20 ha kitumaata: Perusmaksu 90 Metsämaa 105 ha Kitu- ja joutomaa 20 ha 60 Rovaniemen kaupungin tuki -250 Yhteensä alv Metsäselain Rovaniemen metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenille ilmaisena jäsenetuna mobiilisovelluksen, jolla voit selailla omaa metsäsuunnitelmaasi kätevästi matkapuhelimessasi tai tabletissasi. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii, että järjestelmässämme on metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun käyttöösi kätevimmin tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen vanhaan metsäsuunnitelmaan meiltä. Mobiilimetsäsuunnitelman mahdollistaa mhy:n jäsenille kehitetty Metsäselain-sovellus, joka on ladattavissa Android-, iphone/ ipad- sekä Windows Phone -laitteille kunkin sovellusalustan sovelluskaupasta. Palvelu on käytettävissä myös verkossa internetselaimella osoitteessa Metsäsuunnitelmasi aina mukana Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat tarkimmat ja tuoreimmat kartat, tilanrajat sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta. Mobiilisovellusta voidaan käyttää myös ilman nettiyhteyttä, ja selailtavat metsäsuunnitelmat voivat olla ympäri Suomea. Muita ominaisuuksia ovat teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot ja oman sijainnin näyttö kartalla. Löydät sovelluksen laitteesi sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla metsäselain. Voit tutustua mobiiliin metsäsuunnitelmaan heti kokeilemalla Metsäselaimesta löytyvää demometsäsuunnitelmaa. Selaillaksesi sovelluksessa omaa metsäsuunnitelmaasi, ota yhteyttä meihin. Hyötyjä vapaa-aikaan Metsäsuunnitelman ohella voit hyödyntää Metsäselainta erinomaisesti myös vapaa-ajan harrastuksissa, koska se sisältää tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokarttaja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. TILAA NYT METSÄ- TAI OJITUSSUUNNITELMA! Arvomme kesäkuun loppuun mennessä tilauksen jättäneiden kesken moottorisahan. 7

8 Rovaniemen metsänhoitoyhdistys ry Hallituskatu ROVANIEMI Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Ounasjoen yläosa Kyösti Kämä Ranuantien varsi, Sierijärvi ja Oikarainen Toimistonhoitaja Mari Issakainen Arttu Linna Alakemijoki, Välijoki ja Pellon tie Teemu Paavola Ounasjoen alaosa ja Sodankyläntien varsi Heikki Harjuniemi Kunnostusojitus ja metsätiet Ilkka Ruotsala Yläkemijoki Taitto ja paino: Erweko Oy, 2016.