KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2016 Kiteen kaupunginhallitus (6)

Transkriptio

1 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2014 ja taloussuunnitelmaan Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin. Kitee Viron veromallin kokeilualueeksi Kiteen seutu on ollut äkillisen rakennemuutoksen aluetta jo vuosia (äkillisen rakennemuutosalueen status ). Yritysten tilanne on huonontunut edelleen. Kiteen teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2001 vuoteen 2013 lähes 600:lla. Kiteen työttömyysaste on korkea: 17,3 % (9/2014). Erityisesti Puhoksen teollisuusalue on menettänyt yrityksiä ja työpaikkoja yritysten konkurssien myötä. Tällä hetkellä Puhoksessa on vapaana noin neliötä tuotantotiloja eikä niihin toistaiseksi ole kovista ponnisteluista huolimatta saatu uutta yritystoimintaa. Hyvistä valmiuksista huolimatta Kiteen vetovoima ei riitä uusien yritysten sijoittumiseksi Kiteelle. Tarvitaan uusia konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja yritystoiminnan ja erityisesti työpaikkojen luomiseksi. Viron veromallissa yritys voi käyttää voittonsa yrityksen kehittämiseen, kasvuun, investointien rahoittamiseen ja työpaikkojen luomiseen, kun yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan. Kitee hakee mallin pilottialueeksi, jotta nähdään käytännössä, miten verotus vaikuttaa yritysten elinvoimaisuuteen ja kasvuun (I) Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteinen ajoneuvokaasun tankkausasemaverkosto Pohjois-Karjalassa aloitettiin vuonna 2009 biokaasun liikennekäyttöä edistävän hankekokonaisuuden toteuttaminen. Tämän valmistelun myötä tultiin vaiheeseen, jossa voitiin aloittaa käytännön kokeilutoiminta. Kokeilu- ja esittelyhanke kuului yhtenä osana Pohjois-Karjalan maakunnalliseen liikennebiokaasuverkoston kehittämiskokonaisuuteen. Tämän kokeiluhankkeen tarkoituksena oli luoda realistinen mahdollisuus siirtyä fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisen, hiilidioksidineutraalin ja paikallisista biojätteistä tuotetun uusiutuvan liikennebiokaasun käyttöön milj./70 % 2 htv

2 2 (6) Yleishyödyllisessä investointihankkeessa Kiteen kaupunki ja Kontiolahden kunta investoivat laitteisiin, joilla tullaan demonstroimaan liikennebiokaasun jalostusta, paineistusta, kuljetusta sekä jakelua kahdella erilaisella tankkausasemalla. Kiteellä investoidaan biokaasujalostamoon ja tankkausasemaan (ns. emoasema). Kontiolahdella investoidaan biokaasun siirtovälineistöön (2 pullopatteriston sisältävää kuljetuskonttia) ja tankkausasemaan (ns. tytärasema). Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnanhallitukset ovat tehneet myönteisen päätöksen hankkeen käynnistämisestä sillä edellytyksellä, että siihen saadaan tarvittavat valtion osuus 70 %. (ll) Puhoksen teollisuusalueen infran rakentaminen Kiteen kaupunki varautuu Puhoksen syväsataman toiminnan kehittämiseen valmistelemalla teollisuusraiteen jatkamista satamaan ja sataman varastoalueen laajentamista. Uusien yritysten sijoittuminen teollisuusalueelle edellyttää katu- ja vesihuoltoverkoston lisärakentamista milj. /50 % 15 htv (lii) Kesälahden terveyskeskuksen toiminnalliset muutokset ja peruskorjaaminen Kuntaliitoksen vuoksi Kesälahden terveyskeskusrakennuksen toiminta muuttuu osittain. Muutokset edellyttävät merkittäviä toiminnan edellyttämiä investointeja. Toimintoja varten peruskorjataan Kesälahden virastotalo ja sen vieressä oleva rakennus. Kesälahden terveyskeskuksen ja hoivaosaston toiminta siirtyy peruskorjauksen jälkeen uusittuihin tiloihin ,113 milj./50 % 10 htv (IV) Itä-Suomen Monitoimikeskus Kiteen AIMO Kiteen lentokentän ympäristöön rakennetaan monipuolinen, liiketaloudellisesti kannattava elämysmatkailu- ja harrastuskeskus AIMO. Alueella on toteutettu hankekokonaisuuteen kuuluvat liikennejärjestelmien, vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen. Alueen toimijat rakentavat lentokonehallin ja sen yhteyteen koulutustiloja, yritysinvestoinnit 2,0 milj. 9 htv/vuosi (rakentamis vaiheessa) Pysyviä

3 3 (6) seudullisen ampumaradan aputiloineen sekä moottoriurheilijoiden huoltohallin ym. toiminnan kehittämisen edellyttämiä rakenteita. AIMO-alue on hyväksytty Seutukaupunkiverkoston Matkailun- ja hyvinvoinnin kehittäminen seutukaupungeissa osion pilottikohteeksi. työpaikkoja 1-5 (V) Meijerinrannan yritysja asuntoaluekeskus /II vaihe (kehittämis- ja investointihanke) Meijerinrannasta kehitetään vetovoimainen yritystoiminnan ja asumisen alue. Suunnitellut investoinnit kohdistuvat vanhojen rakennusten peruskorjaukseen sekä Meijerinrannan infrastruktuurin kehittämiseen. Näiden lisäksi yksityiset ja toimijat toteuttavat alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Alueelle ohjataan myös asuntotuotantoa Kaupungin omat investoinnit: 2,5 milj. /70 %. 10 htv/vuosi (rakentamis vaiheessa) Alueelle on laadittu yleiskaava ja alueelle tehdään asemakaavan tarkistus. Laadittava kaava mahdollistaa monimuotoisen ja lähtökohtaisesti liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan alueella. Yritysinvestoinnit n. 4 milj. Pysyviä työpaikkoja 5-10 EDUNVALVONTA (I) Valtatie 6 Puhoksen Lepikon liikennejärjestelyjen kehittäminen ja eritasoliittymän rakentaminen, vaihe I. Valtatien 6 tasoristeyksestä Kiteen Puhoksessa on muodostunut liikenne- ja ympäristöturvallisuusriskikohde. Puhoksen teollisuusalueen yritysten rekkaliikennemäärät ovat suuria ja osa liikenteestä on vaarallisiksi luokiteltuja kemikaalikuljetuksia. Puhoksen teollisuusalueen useilla yrityksillä on laajennussuunnitelmia. Nämä investoinnit tulevat lisäämään liikennemääriä merkittävästi. Vaiheessa I toteutetaan liikennejärjestelyt ilman eritasoliittymää. 2015

4 4 (6) Uusi liittymä Tohmajärventieltä Arppen koulukeskukselle Arppen koulukeskuksen rakentamisen valmistuttua tulee rakentaa uusi tien liittymä Tohmajärventielle. Tuleva uusi liittymä parantaa koulukeskuksen ja kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta, kun koululaisten kuljetusliikenne voidaan eriyttää koululaisten liikkumisesta (II) Kitee-VT6 Lepikko- Puhoksen teollisuusalue. Kevyen liikenteen väylä ja valaistus/vaihe II (III) Vt 6:n perusparannus Imatran ja Joensuun välillä Järjestely koskee maantietä 488 välillä Kiteen kaupungin keskusta Puhoksen asunto- ja teollisuusalue. Ensimmäisen vaiheen yhteydessä rakennetaan kevyen liikenteen yhteydet valtatie 6:lta puhoksen asuinalueelle. Kevyen liikenteen turvallinen liikenneyhteys katkeaa kaupungin ja Lepikon risteyksen välisen matkan osalta. Yhteysväli Imatra-Joensuu on osa Helsingin ja Kajaanin välistä valtatietä 6. Se on keskeinen liikenneväylä myös Kiteen kaupungin kannalta. Tie on merkittävä Kaakkois- ja Itä-Suomen pääväylä ja yksi Suomen vetovoimaisimmista matkailuteistä. Kansainvälistä merkitystä lisäävät itärajan läheisyys sekä yhteydet raja-asemille, joista Niirala on Kiteen kaupungin kannalta olennaisin. Tie toimii myös itäisen Suomen yhteytenä Kotkan ja Haminan satamiin. Valtatie 6:n perusparantamista tulisi jatkaa Imatralta joensuuhun. Tien leveys ja pinnan muoto eivät vastaa valtateiden tämän päivän vaatimuksia, eikä tiellä ole yhtään ohituskaistaa Pyhäselän ja Imatran välillä, mikä hidastaa merkittävästi mm. Kiteeltä Joensuuhun suuntautuvaa asiointiliikennettä. Pintaus tulisi kokonaisuudessaan uusia ja asfaltoitua piennaraluetta olisi levennettävä kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi.

5 5 (6) VT 6 valaistus Tolosenmäki-Onkamo välille Valtatien 6:n valaistus Tolosenmäen ja Onkamon välillä parantaisi liikenneturvallisuutta vilkkaasti liikennöitävällä tieosuudella. Maantien VT 6 Kissala- Punkaharju peruskorjaaminen Tie on erittäin merkittävä liikenneyhteys Kesälahden kirkonkylästä Punkaharjulle ja edelleen Savonlinnaan liikennöitäessä. Tie on vilkkaasti liikennöity ja se on monin paikoin erittäin vaarallinen. Karjalanradan parantaminen (tasoristeysten poistaminen välillä Kitee- Imatra) Tasoristeysten poistaminen väliltä Kitee Imatra nopeuttaisi raideliikenneyhteyksiä Kiteen seudulta pääkaupunkiseudulle, mikä puolestaan tukisi paikallista elinkeinoelämää sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Lisäksi järjestelyt lisäisivät liikenneturvallisuutta. Pendolinon pysähtyminen Kiteelle Junayhteyksien nopeutuminen, polttoaineen hinnan nousu ja lentoliikenteen kalleus ovat lisänneet merkittävästi junassa matkustamista. Kiteen logistinen asema paranisi edelleen, jos Helsingistä klo lähtevä Pendolino pysähtyisi Kiteen asemalla. Vaikka IC-junat pysähtyvät Kiteellä, yhden junan poikkeava pysähtymiskäytäntö on koettu hankalana. VT 9:n suunnittelu ja rakentamisen käynnistäminen välillä Niirala-Onkamo Niiralan rajanylityspaikan matkustajaliikenteen vilkastuminen edellyttää tiesuunnitelman laatimista ja rakentamisen toteuttamista välillä Niirala- Onkamo. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan ja Värtsilän taajaman sekä Tohmajärven kuntakeskuksenkehittymiseen.

6 6 (6) 72 h viisumivapaus Niiralan raja-aseman kautta tehtäville turistimatkoille Kiteen kaupunki puoltaa ponnisteluja, joilla edistetään 72 h viisumivapauden myöntämistä Venäjälle/Venäjältä (myös Niiralan raja-aseman kautta) tehtäville turistimatkoille. Vt 9 Onkamo-Niirala yhteisvälin parantaminen Kiteen kaupunki näkee Hankeluettelossa 2014 sivulla 39 mainitun Tohmajärveä koskevan hankkeen merkityksellisinä myös Kitee kaupungin ja koko Kiteen seudun talousalueen kannalta. Onkamo-Niirala tieosuuden parantaminen on keskeisiä toi8000menpiteitä koko seudun elinkeinoelämän kannalta ja parantavat siten myös Kiteen logistista asemaa. Yhteyshenkilö: tekninen johtaja Antti Asikainen, antti.asikainen@kitee.fi puh