Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari

Transkriptio

1

2 Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari Professori Tuomo Uotila Tutkijaopettaja Hannele Lampela

3 Aikataulu Diplomitöiden tilannekatsaus, tehtävien esitykset (opiskelijat) Diplomityön empiriaosan suunnitelma ja tutkimusmenetelmistä (Hannele Lampela) Lounas Itsenäistä tai pari-/ryhmätyöskentelyä mikroluokissa, kirjastossa jne. - sovitut ohjaajien tapaamiset - iltapäiväkahvit non-stop tutan alakerran kahvihuoneessa Footer

4 Tutkimusprosessin vaiheet 1. Kirjallisuuteen perehtyminen ja aiheen valinta Aiheanalyysi 2. Tutkimussuunnitelma 3. Kirjallisuuskatsaus ja viitekehys 4. Empiirisen osion suunnitelman viimeistely 5. Aineiston kerääminen ja analysointi 6. Tulosten raportoiminen 7. Johtopäätösten ja suositusten johtaminen tuloksista Luonnollisesti aiempiin vaiheisiin palataan työn edetessä, esim. kirjallisuuskatsaus täsmentyy varmasti tulosten merkitystä pohdittaessa. Eteneminen tässä järjestyksessä kuitenkin auttaa minimoimaan turhan työn!

5 Kirjallisuuskatsauksen muistilista 1. Varmista, että etenet loogisessa järjestyksessä. Yleisestä yksityiskohtaiseen = tiimalasi. Tee eksplisiittisiä valintoja ja rajaa kokonaisuutta vaihe vaiheelta. 2. Varmista, että tutkijan tekemät valinnat raportoitu ja perusteltu. Argumentoi, miksi olet tehnyt juuri tällä tavalla. 3. Varmista, että teksti ei ole vain lista lainauksia, vaan kertoo johdonmukaista tarinaa tutkijan ääni esiin. Tekstistä tulee käydä ilmi, mitä sinä ajattelet lukemasi pohjalta. Pohdinta ja johtopäätökset ovat tärkeitä myös kirjallisuusosiossa! 4. Varmista, että hyödynnät taulukoita ja kuvia tekstin tukena. Älä kopioi muilta, vaan yhdistele ja muokkaa sinun tutkimukseesi sopivat! Muista viitata kaikkiin kuviin ja taulukoihin tekstissä. 5. Varmista, että tekstissä on punainen lanka. Käytä metatekstiä ohjaamaan lukijaa ja osoittamaan työn eri osien yhteyksiä erityisesti lukujen alussa ja lopussa.

6 4. Diplomityön empiriaosan suunnitelma Hannele Lampela Perustuu osin KTT Hanna-Kaisa Ellosen materiaaliin Footer

7 Menetelmäluku on tyypillisesti noin sivua, voi olla lyhempikin, jolloin käsitelty osana johdantoa Valinnat tehdään jo tutkimussuunnitelmavaiheessa toteutus + aineisto kuvataan, kun aineisto kerätty = kerää aineisto + tee suunnittelemasi analyysit täydennä menetelmäluku puuttuvin tiedoin

8 Tutkimusstrategian valinta Tutkimusstrategialla tarkoitetaan tutkimuksen menetelmällisten ratkaisujen kokonaisuutta Tutkimusstrategian valinta on sukua päätökselle uidaanko, kävelläänkö, lennetäänkö vai purjehditaanko joen yli Tutkimusmetodi koskee puolestaan veneen, sillan, lentokoneen jne. tyyppiä Tutkimusstrategioiden jaottelua: Teoreettinen tutkimus Kokeellinen tutkimus Tilastollinen tutkimus Vertaileva tutkimus Kuvaileva, tulkitseva ja uusia teorioita luova tutkimus Tapaustutkimus Valinnan tulee palvella tutkimuksen tavoitteita ja tutkimuskysymyksiä. Perustele valintasi!

9 Tutkimuskohteen ja otoksen valinta Jos valittu tapaustutkimus, perustele miten ko. tapauksen valinta palvelee tutkimuskysymyksiäsi. Jos useampia tapauksia, miksi juuri nämä? Haettiinko samankaltaisia vai erilaisia tapauksia, ja miksi? Perustele ja kuvaa relevantit taustatiedot tapauksista. Kuvaa tutkimuksesi kohderyhmä, tekemäsi rajaukset, työsi informantit, sekä käyttämäsi otantamenetelmä ja prosessi, jolla näihin päädyttiin. (esim. t&k-päälliköt, suuret ja kansainväliset yritykset, lumipallomenetelmällä haettiin haastateltavia, joilla usean vuoden kokemus palveluinnovaatioista, saatiin yhteensä 20 haastateltavaa) Perustele, miksi otoksesi on tarkoituksenmukainen tutkimuskysymyksiesi kannalta Kun kuvaat tutkimuksen toteutuksen, anna relevantit taustatiedot informanteistasi. Mieti, mitä lukijan olisi hyvä tietää heistä, jotta hän osaa arvioida heidän antamaansa tietoa. (harvoin nimi tai ikä, sen sijaan esim. työkokemus, kokemus tutkittavasta palvelusta, kansainvälinen kokemus saattavat olla relevantteja)

10 Aineistonkeruumenetelmän valinta ja aineistonkeruun toteutus Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen, vai molempia? miksi? Millä menetelmillä aineisto kerätään? miksi? Primaari- vai sekundaariaineisto miksi? Yksi vai useampia aineistoja miksi? Älä kouluta lukijaa referoimalla pitkiä pätkiä menetelmäkirjoista käytä menetelmäkirjallisuuden lähteitä omien argumenttiesi tukena, eli perustele niiden avulla, miksi tekemäsi valinnat tukevat tutkimuksesi tavoitteita Kun kuvaat aineistonkeruun toteutuksen, anna niin paljon yksityiskohtia, että lukijan olisi periaatteessa mahdollisuus toistaa tutkimus Kyselylomakkeet ja haastattelurunko liitteeksi, kuvaa tekstissä niiden peruslogiikka Kuvaa, miten haastattelu toteutettiin (kasvotusten, puhelimitse, paljonko aikaa, edettiinkö aina samassa järjestyksessä, tarkentavat kysymykset, nauhoitus jne.) Kuvaa, miten kysely toteutettiin (puhelimitse, paperilla, sähköisesti, miten vastaajia aktivoitiin jne.)

11 Aineiston analyysimenetelmän valinta Analyysimenetelmät(kin) valitaan tutkimuskysymysten perusteella Yleensä valinnat selkeämpiä tilastollisessa tutkimuksessa, esim. faktorianalyysi, regressioanalyysi, klusterianalyysi jne. Katso tarkemmat ohjeet menetelmän valinnasta ja raportoinnista kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssimateriaalista Myös kvalitatiivisessa tutkimuksessa lukuisia eri analyysimenetelmiä! Onko huomio tekstin sisällössä, käytetyissä diskursseissa, vuoropuhelun tai tarinan rakenteessa? Tehdäänkö analyysi teoria- vai aineistolähtöisesti? Pyritäänkö laadullisiin vai määrällisiin tuloksiin? Valitse sopiva aineistonanalyysimenetelmä ja perustele valintasi + kuvaa, miten teit analyysisi ko. menetelmällä Anna niin paljon yksityiskohtia, että lukija voisi toistaa tutkimuksen ja voi arvioida työsi laatua

12 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Pohdi tutkimuksesi reliabiliteettia ja validiteettia lähdekirjallisuutta hyödyntäen Laadulliseen tutkimukseen on myös muita kriteeristöjä; valitse sellainen, joka sopii työhösi Kirjoittajana on hyvä muistaa, että työsi luotettavuus paranee, kun Tutkimuksen eteneminen raportoidaan tarkasti Lukijalle annetaan tarpeeksi yksityiskohtainen selvitys tutkimuksesta, erityisesti menetelmäluvun täsmällisyys kriittistä! Käytetään pidempi ajanjakso tutkimuksen analysointiin ja siitä tehtäviin tulkintoihin Tuodaan esille tutkijan omat lähtöoletukset ja mahdolliset ennakkokäsitykset tutkittavasta teemasta, ulkopuolinen arvioitsija! Objektiivisuus on suhteellista, tutkijan tulee tarkastella kriittisesti aineistoa ja siitä tekemiään tulkintoja

13 5. Tutkimusmenetelmistä Hannele Lampela Footer

14 Tuotantotalouden tutkimuksen lähtökohtia Käytännön konteksti Tapauskohtaisuus Ratkaisujen hakeminen Soveltava tutkimus Teoriakytkennät

15 Case- eli tapaustutkimus

16 Mikä on tutkittava tapaus? Tapaustutkimus ei oikeastaan ole oikeastaan metodologiavalinta, vaan enemmän tutkimuskohteen valintaa, mitä halutaan tutkia ja saada selville. Tapaus voi olla lähes mitä tahansa, joka on erityinen, ainutlaatuinen, rajattu systeemi, ja joka käyttäytyy tietyn kuvion mukaisesti. Tapausta voidaan tutkia eri syistä, ja tiedonintressi voi kohdistua eri asioihin: tapaus ja sen kuvaus voi olla arvokas sinänsä, tai sitä voidaan käyttää välineenä jonkin asiakokonaisuuden ymmärtämiseen, tai kollektiivisessa tapaustutkimuksessa vertailemaan eri tapauksia, jotta tuloksia saadaan yleistettyä vielä laajemmalle.

17 Tapaustutkimus Yksityiskohtaista intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia Kohteena yksilö ryhmä tai yhteisö Tavoitteena ilmiön kuvaaminen ja sen ymmärtäminen Usein kiinnostuksen kohteena prosessit Aineistoa voidaan kerätä useaa metodia käyttäen: haastattelut, havainnot, dokumentit (Hirsjärvi ym. 2003, 123)

18 Tapausten valinta Tarkoituksellinen valinta: mielenkiintoisuus, vastakohtaisuus, kattavuus Lumipallomenetelmä Asiantuntijuus kriteerinä, vastaajilla täytyy olla kokemusta tutkittavasta ilmiöstä

19 Tapaustutkimuksen toteutus Monta mahdollista menetelmää tiedonkeruuseen, haastattelut yleisin, mutta esim. tarinankerronta mahdollinen Laadullisessa tutkimuksessa menetelmien ei tarvitse olla ennalta kovin paljon ennalta suunniteltuja, vaan suuntaa-antavat ajatukset tai avoimet kysymykset riittävät tiedonkeruun pohjaksi. Tutkimuksen rakenteen hahmottaminen ja menetelmien valinnan teminen aikaisessa vaiheessa kuitenkin helpottaa työtä. Tiedonhankintatavan valinnassa vaikuttavat muutamat peruslähtökohdat, joita tutkijan tulee miettiä: tulosten haluttu yleistettävyys ja analyysin syvyys, eli kuinka perusteellisesti kyseessä olevaa ilmiötä tutkitaan.

20 Tapausten raportointi Anonymiteetti Mielenkiintoisten asioiden esiin nostaminen Kronologinen, teeman mukainen, tms. looginen etenemisjärjestys Suorien lainausten rooli tekstin elävöittämisessä Tutkijan tavoitteena kertoa tutkittavien tarina todenmukaisesti

21 Konstruktiivinen tutkimusote

22 Konstruktiivinen tutkimus ja pragmaattinen totuuskäsitys Konstruktiivinen tutkimusote nojaa epistemologisesti pragmaattiseen totuuskäsitykseen (James, 1955; Peirce, 1955): Mikä toimii on totta. todistettava että konstruktio toimii siinä tehtävässä johon se on konstruoitu. Jos vaihtoehtoisia tapoja on, vertailu muihin tapoihin ja mahdollinen paremmuuden osoittaminen. Toiseksi, sitä on pidettävä soveltavien tieteiden (applied sciences) eräänä muotona Design science suunnittelutiede lähtökohtana Tämä korostaa konstruktion käytännöllisen kannattavuuden (practical feasibility) osoittamisen merkitystä. relevanssi / hyödyllisyys vs. yksinkertaisuus / helppokäyttöisyys / työläys. Tämä voi olla haastava ongelma. Soveltavan tutkimuksen kriteerit toimivuudelle ja käytettävyydelle: relevanssi, yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys (Niiniluoto, 1985; Kasanen et al., 1991)

23 Soveltuvuus tuotantotalouden tutkimukseen Diplomitöissä usein ongelmanratkaisua mm. mallien, järjestelmien, prosessien ja työkalujen avulla Tuotantotalous, liiketaloustieteet: Soveltavaa tutkimusta Yrityksille relevantit ongelmat => Konstruktiivinen tutkimusote yhtenä vaihtoehtona

24 Mikä on konstruktio? Olio, joka antaa ratkaisun johonkin eksplisiittiseen, todelliseen käytännön ongelmaan Tarkoituksena on saavuttaa tietystä lähtötilasta liikkeelle lähtien haluttu lopputila (normatiivisuus) Tavoitteena luoda jotain uutta joka eroaa aiemmin olemassa olleesta (innovatiivisuus) Esim. uusi malli, diagrammi, suunnitelma, organisaatiomalli, informaatiojärjestelmäsuunnitelma, laite tms. Esimerkkejä lääketieteessä: uusi hoitotapa, uusi hoitoväline liiketaloustieteessä: uusi taloudellinen ohjausjärjestelmä, uusi rahoitusinstrumentti teollisuustaloudessa: teknologian valintamalli, asiakaslähtöisen tuotekehityksen systeemimalli

25 Mitä on konstruktiivinen tutkimusote? Lähtökohtana käytännössä ongelmalliseksi havaittu tilanne Tuottaa innovatiivisen ja teoreettisesti perustellun ratkaisun käytännön kannalta relevanttiin ongelmaan; tutkimustulosta voidaan käyttää ongelman ratkaisussa Soveltavaa tutkimusta: uuden tiedon tuottaminen, joka tähtää johonkin sovellukseen tai tavoitteeseen Tulos testataan / todetaan toimivan käytännössä Tulos voidaan osoittaa mahdollisesti toimivaksi myös laajemmalti (Lähde: Kasanen, Lukka & Siitonen 1991)

26 Konstruktiivinen tutkija vs. muut kehitysprojektin toteuttajavaihtoehdot yrityksille Sitoutuminen kohdeorganisaatioon Lyhytaikainen Pitkäaikainen Vähän Ratkaisuvaihtoehtoja Paljon Konsultit Yrityksen sisäinen projektiryhmä Konstruktiivinen tutkija (/ projektiryhmä)

27 Milloin kannattaa erityisesti harkita kun tiedetään että entisiä toimivia ratkaisuja on tutkittavalla alueella joko vähän tai ei lainkaan. Yrityskohtaiset sovellukset. kun yrityskontaktien ja kunnollisen yhteistyön saavuttaminen keskeinen tavoite tutkijalle tai keskeinen edellytys / mittari tutkimuksen onnistumiselle (tutkijan omat tavoitteet / tutkimusalueen piirteet) esitutkimustyyppisyys => kun kysymyksessä uuden tyyppiset työkalut, frameworkit => jatkotutkimuksen lähtökohtien / tutkimuskysymysten muodostaminen projektityöskentelyn ja -tutkimuksen työkaluna: kun tavoitteena saada sekä käytännöllisiä että akateemisia tuloksia (esim. TEKES / ESR)

28 Simulointi, mallinnus ja muut tietokoneavusteiset tutkimusmenetelmät Mallinnetaan järjestelmiä, organisaation toimintaa, tietovirtoja jne. (esim. Aris) Ohjelmistoja prosessimallinnukseen, tietojärjestelmämallinnukseen jne. Simulointi, kun eri vaihtoehtoja joiden vaikutuksia halutaan testata (esim. Vensim) Ryhmäpäätöksenteon tukijärjestelmiä hyödyntävä tutkimus GSSlaboratoriossa

29 Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä skenaariot ja tulevaisuustaulukot

30 Tulevaisuustieto Tulevaisuustieto on: Näkemystietoa (erona objektiiviseen ja tulkintatietoon), ei voida empiirisesti koetella Arvo- ja intressisidonnaista kulttuurista, aikakäsityksestä, yksilön tai yhteisön kokemuksista, elinympäristöstä ja tieteellisestä tiedon intressistä riippuvaista Tulevaisuuden ennakointi ihmisellä sisäänrakennettua Miten tulevaisuustietoa saadaan? Menneisyyttä ja nykyisyyttä systemaattisesti analysoimalla ja ymmärtämällä jatkuvuudet, epäjatkuvuudet, lainalaisuudet heikot signaalit, megatrendit systemaattiset tutkimusmenetelmät (& mallit) vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ja polkujen kartoitus sekä haluttavuuden analysointi todennäköisyydet ja riskit laaja tietopohja, monitieteisyys toimijoiden roolin ja tulevaisuuskuvien selvittäminen Ajattelua laajentamalla (utopiat, scifi, fiktiot, fantasiat, dystopiat, taide, jne.) Tekemällä tulevaisuutta (Lähde: Aalto, Hanna-Kaisa: Yrityksen visionäärinen johtaminen-kurssimateriaali, TVA, 2006)

31 Miksi skenaarioita tarvitaan Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ja toimintamahdollisuuksien hahmottaminen Johtamisessa päätöksenteon tukena Osana strategista suunnittelua, johtamisen eri aikajänteet Yhteinen, jaettu näkemys tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Paitsi yrityksissä, myös julkisessa hallinnossa käytetään paljon tulevaisuustyökaluja Esimerkki:

32 Skenaarioiden muodostaminen Eri tyyppisiä skenaarioita, esim. tutkivat ja ennakoivat skenaariot Lähtöoletukset tunnistettava: mahdolliset, toivottavat, uhkaavat skenaariot Usein perustana tulevaisuustaulukko, johon valitaan keskeisiä muuttujia tarkasteltavan asiakokonaisuuden suhteen, ja mietitään muuttujille vaihtoehtoisia arvoja Muuttujien arvoja yhdistämällä saadaan mahdollisia skenaarioita, joihin johtava kehityskulku kuvataan sanallisesti