Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perussopimus. 1 Luku JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT. 1 Nimi ja kotipaikka. 1 Nimi ja kotipaikka

Transkriptio

1 Liite nro 1 Hallitus Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perussopimus Ehdotus uudeksi perussopimukseksi Voimassa olevan perussopimuksen määräykset 1 Luku JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kotka. Yhtymäkokouksen päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on kaksikielinen. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kotkan kaupunki. Kuntayhtymä voi virallisen nimen lisäksi käyttää muuta toiminimeä. 3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Ruotsinkielisen lautakunnan osavastuualueeseen kuuluu Pyhtään kunta. 3 Tehtävä ja toiminta-ajatus Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito. Kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisia palveluja. Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja. 2 Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on vastata jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluista, edistää terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioonottamista sekä huolehtia muista kuntayhtymälle säädetyistä tehtävistä. Jäsenkunnat voivat antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä.

2 Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita palveluita tuottavia toimintayksiköitä ja lisäksi se voi hankkia palveluita muilta palvelujentuottajilta. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymäkokouksen päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuus negatiivisesta nettovarallisuudesta. Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan enintään viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä 6 Osuuksien luovuttaminen Jäsenkuntien välisistä osuuksien luovutuksista sopivat kunnat keskenään. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus pääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. (muutettu lukien) 5 Ylin päättävä elin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous. 6 Yhtymäkokouksen edustajien valinta Kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa asukasta kohti. 7 Edustajien lukumäärä ja äänivalta Yhtymäkokouksessa on jäsenkunnalla edustaja jokaista alkavaa asukasta kohti. 2

3 Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat yhtymäkokoukseen edustajansa noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä. Jäsenkunnalla on yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta asukasta kohti ja äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien edustajien kesken. Perusteena käytettävä asukasluku on väestörekisterikeskuksen julkaisema asukasluku kunnittain vuodenvaihteessa. 7 Yhtymäkokousedustajien äänivalta Kullakin jäsenkunnalla on yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta asukasta kohti ja äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien edustajien kesken. Perusteena käytettävä asukasluku on kunnan väestötietolain mukainen vuoden vaihteen asukasluku. Yksittäisen kunnan äänimäärä voi olla enintään puolet (1/2) kaikkien kuntien yhteenlasketusta 1 momentin mukaisesta rajoittamattomasta äänimäärästä. 8 Päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) edustajista on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien edustajien yhteenlasketusta äänimäärästä. 10 Päätösvaltaisuus ja toiminta Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta edustajista on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtymäkokouksen toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. 9 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokous ratkaisee kuntalain 60.3 :ssä säädetyt ja tässä perussopimuksessa määrätyt asiat. Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokous voidaan tarpeen mukaan kutsua koolle ylimääräiseen kokoukseen. 3

4 Yhtymäkokouksen on kevätkokouksessaan viimeistään huhtikuussa 1) käsiteltävä hallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot 2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta. Yhtymäkokouksen on syyskokouksessaan viimeistään marraskuussa 1) hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma Lisäksi yhtymäkokouksen tehtävänä on 1) valita kuntayhtymän toimitusjohtaja 2) hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 3) päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta 4) päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista 5) päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta 7) päättää palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista Yhtymäkokouksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 4

5 9 Kokoontuminen Yhtymäkokouksen kutsuu koolle hallitus. Ylimääräinen yhtymäkokous on pidettävä, jos jäsenkunta sitä kirjallisesti vaatii tietyn asian käsittelyä varten. Kutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jäsenkuntien ilmoittamille edustajille, jäsenkuntien hallituksille ja kuntayhtymän hallituksen jäsenille 3 Luku HALLITUS 10 Kokoonpano ja äänimäärä Yhtymäkokous valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan hallitukseksi. Hallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. HALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET 12 Jäsenten lukumäärä ja valitseminen Hallituksessa on yhdeksän jäsentä sekä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäseniä ja varajäseniä valittaessa on pyrittävä alueelliseen tasa-puolisuuteen. Hallituksen poliittinen edustavuus määräytyy viimeksi suoritetun kuntavaalin perusteella. Kullakin hallituksen jäsenellä on yksi (1) ääni. 11 Hallituksen tehtävät Hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kun siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, ellei hallintosäännössä ole toisin määrätty. Hallituksen tehtävistä ja toimivallasta sekä koolle kutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 11 Hallituksen tehtävät Kuntayhtymän hallintoa johtaa hallitus. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Hallituksen tehtävänä on lisäksi kutsua yhtymäkokous koolle ja valmistella yhtymäkokouksen asiat. Kuntayhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. 5

6 Hallituksen muista tehtävistä määrätään tämän perussopimuksen 13 :ssä ja johtosäännöissä. 13 Hallituksen päätösvalta Hallitus ratkaisee, jollei johtosäännöissä ole toisin määrätty: 1) viranhaltijan ja työntekijän ottamisen kuntayhtymän virkaan tai tehtävään. Toimitusjohtajan ottaa virkaan kuitenkin yhtymäkokous. 2) virka- ja työehtosopimusten määräyksen soveltamisen siltä osin kuin se sopimuksessa määrätyssä rajoissa on jätetty kuntayhtymän harkintaan. 3)perusteet, jonka mukaan palveluja annetaan kuntayhtymän ulkopuolelle 4) hankkeissa ja hankinnoissa noudatettavat periaatteet sekä hankkeet ja hankinnat, mikäli niitä ei ole siirretty viranhaltijan päätettäväksi 5) maksujen ja hintojen määräämisen kuntayhtymän palveluksista 6) kuntayhtymän omaisuuden ja henkilökunnan vakuuttamisen 7) kuntayhtymän lainanoton ja vakuuden antamisen kuntayhtymän velasta yhtymäkokouksen talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen antamissa rajoissa. Hallituksen tehtävänä on antaa selitys yhtymäkokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta. Hallitus voi siirtää päätösvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. 12 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä. 6

7 4 Luku MUUT TOIMIELIMET 13 Lautakunnat Kuntayhtymässä on seuraavat lautakunnat: 1) ruotsinkielinen lautakunta 2) tarkastuslautakunta 14 Lautakunta Kuntayhtymässä on viisijäseninen ruotsinkielinen lautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään erillisessä säännössä. Lautakuntien kokoonpanosta, toimivallasta ja koolle kutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 14 Johtokunnat Yhtymäkokouksen perustamalla liikelaitoksella on hallituksen alainen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 5 Luku OMISTAJAOHJAUS 15 Omistajaohjaus Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Neuvottelut järjestetään kuntakohtaisesti tilivuosittain ennen kuntayhtymän talousarviovalmistelun käynnistymistä. Kuntaneuvottelujen tulokset käsitellään jäsenkuntien ja kuntayhtymän yhteisessä talousfoorumissa. 7

8 Neuvottelumenettelyn lisäksi olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot. 6 Luku TALOUS 16 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakautuu 1000 euron nimellisarvoisiin pääomaosuuksiin. Peruspääoma on muodostettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän vuoden 2009 tilinpäätösten yhdistelmänä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoma jakautuu jäsenkuntien pääomaosuuksiksi vuoden 2009 omistusosuuksien suhteessa. Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Muuta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin. Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen taikka ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisen seurauksena. 5 Peruspääoma ja jäsenkuntien pääomaosuudet Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääoma-osuuksista. Peruspääoma jakautuu 1000 euron nimellisarvoisiin pääomaosuuksiin. (muutettu lukien) Peruspääoma muodostetaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän vuoden 2009 tilinpäätösten yhdistelmänä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous. (muutettu lukien) Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien pääomaosuuksiksi vuoden 2009 omistusosuuksien suhteessa. Kuntakohtaiset pääomaosuudet ilmoitetaan taseen liitteessä. (muutettu lukien) Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy pääomaosuuksien suhteessa. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous. Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain. 8

9 17 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymää varten otetuista veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. 18 Talousarvio- ja suunnitelma sekä raportointi jäsenkunnille sekä talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Hallituksen ehdotus talousarvioksi ja suunnitelmaksi on toimitettava viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi. Hallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin. 15 Talousarvio ja suunnitelma Yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymälle kuntalain tarkoittaman talousarvion ja - suunnitelman marraskuun loppuun mennessä. Talousarvio ja -suunnitelma on lähetettävä tiedoksi jäsenkunnille vuoden loppuun mennessä. Talousarviosta ja - suunnitelmasta on annettava jäsenkunnille ennakkotietoja myös valmisteluvaiheessa. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on jäsenkunnille varattava mahdollisuus tehdä ehdotuksia kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämisestä. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Hallitus raportoi kuukausittain jäsenkunnille kuntakohtaisesti palvelujen käytöstä ja laskutuksesta. 9

10 19 Tilikauden yli-/alijäämäkäsittely Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymäkokous päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Vastaavasti tilikauden alijäämän suhteen yhtymäkokous päättää, että syntynyt alijäämä katetaan kokonaan tai osittain jäsenkunnilta perittävällä maksulla palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Tilikauden ylijäämän palautus voi tapahtua ainoastaan tilanteessa, jossa taseessa ei ole kertynyttä alijäämää aikaisemmilta tilikausilta. 20 Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilinpäätös ja toimintakertomus on saatettava yhtymäkokouksen käsiteltäväksi tilikautta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja sairaanhoitopiirin johtaja. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tili-kauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Jos yhtymäkokous päättää palauttaa ylijäämän tai osan siitä jäsenkunnille tai kattaa alijäämän tai osan siitä jäsenkunnilta, jakoperusteena on jäsenkuntien palveluista tilikaudella peritty korvaus. ( 4. momentti muutettu lukien) 20 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemään ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, korotetaan palveluhintoja talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä niin, että viimeksi päättyneen tilikauden mukainen alijäämä tulee katettua taloussuunnitelman vuosina. 21 Tilinpäätös Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän toimitusjohtaja. 10

11 7 Luku KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN JA IN- VESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 22 Kuntayhtymän rahoitus Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan jäsenkuntien saamistaan palveluista suorittamilla palvelumaksuilla. Kunnalta perittävät maksut voivat perustua myös jäsenkuntien asukasmäärään tai muuhun laskutusperusteeseen. Maksut määrätään kaikille jäsenkunnille yhdenmukaisin perustein. Yhtymäkokous päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä palvelumaksujen sekä asukasmääriin perustuvien maksujen hinnoitteluperusteista. Asukasmäärään perustuvia maksuja ovat erityisvelvoitteista sekä ensihoidosta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi perittävät maksut, jotka yhtymäkokous vuosittain vahvistaa. Maksun vahvistamisen yhteydessä yhtymäkokous hyväksyy ne toiminnot, joista aiheutuvat kustannukset katetaan erityisvelvoitemaksulla. 23 Investoinnit ja pääomarahoitus Investoinnit voidaan yhtymäkokouksen päättämällä tavalla rahoittaa kuntayhtymän tulorahoituksella ja kassavaroin, vieraalla pääomalla tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymäkokouksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Kuntayhtymän liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. 16 Kuntalaskutus Kuntayhtymän menot katetaan jäsenkunnilta perittävillä korvauksilla ja muilta perittävillä palvelujen hinnoilla. Yhtymäkokous vahvistaa vuosittain talousarvion yhteydessä palvelujen hinnoitteluperusteet. Palvelujen hinnat hyväksyy hallitus. Yhtymäkokous vahvistaa kalenterivuosittain, peritäänkö jäsen-kunnilta korvaus palvelujen käytöstä tuotehinnoittelun perusteella ja sitä täydentävällä kalliin hoidon tasausmaksulla vai laskutetaanko jäsenkuntia kokonaislaskutusjärjestelmän mukaisesti, jonka tulee perustua todelliseen tuotelaskutukseen. Lisäksi jäsenkunnilta voidaan periä asukaslukuun perustuva jäsenmaksu kuntayhtymän erityisvelvoitteista aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi. (4. momentti lisätty lukien) 17 Investointien pääomarahoitus Investointi voidaan tulorahoituksen lisäksi rahoittaa valtionosuudella, peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla. Peruspääoman korotus jakaantuu jäsenkuntien kesken 5 :n pääoma-osuuksien suhteessa, mikäli jäsenkunnat eivät keskenään toisin sovi. (2. momentti kumottu lukien) Investointeihin käytetyn vieraan pääoman korot ja lyhennykset rahoitetaan jäsenkunnilta ja muilta maksajilta perittävillä palvelumaksuilla palvelujen käytön mukaisessa suhteessa koskien niiden sairaaloiden ja toimintayksiköiden palveluja, joiden investointeihin lainat on otettu. 11

12 24 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous. 25 Maksuehto ja viivästymiskorko Jäsenkunnilta perittävien palvelumaksujen ja muiden maksuosuuksien ja suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. 19 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta ja kuntayhtymä maksaa korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa. 26 Rahastot Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous 2/3 määräenemmistöllä. 18 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous 2/3 määräenemmistöllä. (muutettu lukien). 8 Luku HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTA- MINEN 27 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 28 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty hallintosäännössä. 21 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. 12

13 29 Sisäinen tarkastus Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 9 Luku KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOP- PUSELVITYS 30 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 22 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppu-selvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille pääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa. 31 Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. 13

14 32 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat asiat ratkaistaan hallintoriita-asioina Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. 10 Luku VOIMAANTULO Tämä perussopimus tulee voimaan ja korvaa aiemman perussopimuksen. Ennen tämän perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 23 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan Perussopimusta on muutettu , , , , , ja lukien. Perussopimuksen muutosten ajankohta on merkitty kyseisen pykälän yhteyteen. 14