Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus Luonnos Musta = uuden sopimuksen luonnosteksti Kursiivi = kuntalain pakottavat muutokset Vihreä = poliittista kannanottoa vaativat kohdat Punainen = vanhan perussopimuksen teksti yliviivattu = ehdotetaan poistettavan

2 2(19) Sisällys 1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät Nimi ja kotipaikka Jäsenkunnat Tehtävät ja toiminta-ajatus Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema luku Yhtymävaltuusto Ylin päättävä toimielin Yhtymävaltuuston jäsenten valinta Jäsenten äänivalta Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuuston tehtävät luku Hallitus ja kuntayhtymän johtaja Hallituksen kokoonpano ja äänimäärä Hallituksen tehtävät Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Kuntayhtymän johtaja luku Muut toimielimet Muut toimielimet luku Omistajaohjaus Omistajaohjaus Konserniohje luku Talous... 12

3 3(19) 17 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Talousarvio ja -suunnitelma Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Alijäämän kattaminen Tilinpäätös Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Investoinnit ja pääomarahoitus Suunnitelmapoistot Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko Rahastot luku Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Sisäinen tarkastus luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys luku Voimaantulo Voimaantulo... 19

4 4(19) 1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeenranta. Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksikielinen. Kommentoinut [TA1]: KYV päätös ; Saimaan ammattiopisto Sampon perustaminen. Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Jäsenkunnat Koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. 3 Tehtävät ja toiminta-ajatus Kuntayhtymällä on jäsenkuntiensa puolesta järjestämisvastuu toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää koulutuksen järjestämisluvan mukaista koulutusta sekä harjoittaa näitä opintoja tukevaa ja työelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kuntayhtymä voi ylläpitää ja omistaa oppilaitoksia tai ostaa koulutuspalveluja ulkopuolelta ja harjoittaa maksullista koulutus- ja palvelutoimintaa. Lisäksi kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä omistaa, olla osakkaana tai jäsenenä osakeyhtiöissä tai muissa yhteisöissä ja yhdistyksissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa. Kommentoinut [TA2]: Esimerkiksi opetusmetsät.

5 5(19) Jäsenkunnat yhdessä voivat antaa kuntayhtymän hoidettavaksi muitakin sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja. Kuntayhtymä toimii Etelä-Karjalan maakunnassa. Lisäksi se voi toimia muillakin paikkakunnilla ja ulkomailla. Kuntayhtymän tehtävät Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on järjestää ylläpitämisluvassa ja koulutuksen järjestämisluvassa mainituilla koulutusaloilla ja -asteilla ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annettujen lakien tarkoittamaa koulutusta ja tutkintoja sekä harjoittaa näitä opintoja tukevaa ja työelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tehtävänsä toteuttamiseksi koulutuskuntayhtymä voi ylläpitää ja omistaa oppilaitoksia tai ostaa koulutuspalveluja ulkopuolelta ja harjoittaa maksullista koulutus- ja palvelutoimintaa sekä olla osakkaana tai jäsenenä toimialansa mukaista toimintaa harjoittavassa yhteisössä. Koulutuskuntayhtymä toimii Etelä-Karjalan maakunnassa. Lisäksi se voi toimia muillakin paikkakunnilla ja ulkomailla. Tehtävien toteuttamisesta määrätään koulutuskuntayhtymän hallintosäännössä ja muissa yhteisön säännöissä. Jäsenkunnat yhdessä voivat antaa koulutuskuntayhtymän hoidettavaksi muitakin sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä esitys kuntayhtymän hallitukselle. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta peruspääomasta, alennetaan peruspääomaa vastaavasti. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.

6 6(19) Korvaus kunnan osuudesta tai kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Jäsenkunta on erotessaan kuntayhtymästä velvollinen vuosittain suorittamaan kuntayhtymälle jäsenkunnan osuuden syntyneistä eläkemenoperusteisista ja varhaiseläkemenoperusteisista eläkevastuista. Jäsenkunnan ottaminen Kunnan, joka haluaa tulla koulutuskuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä esitys koulutuskuntayhtymälle. Jäsenkuntien valtuustot päättävät uuden jäsenen ottamisesta. Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai vähentää jäsenkuntaosuuttaan, suoritetaan jäsenkunnalle sen jäsenkuntaosuus tai kohtuullinen osa siitä yhtymävaltuuston päätöksellä. Mikäli muut jäsenkunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Jäsenkunnan on ilmoitettava kuntayhtymälle erostaan vuotta ennen eron voimaantuloa. Lunastettavista jäsenkuntaosuuksista suoritettava korvaus on suuruudeltaan enintään osuus, joka vastaa eroavan kunnan pääomaosuutta kuntayhtymän varoista vähennettynä veloilla ja varojen hankintaan saadun valtionosuuden ja avustuksen suhteellisella määrällä ja vähintään 60 % em. korvausmäärästä. 2 luku Yhtymävaltuusto 5 Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto. 6 Yhtymävaltuuston jäsenten valinta Kukin jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen kutakin peruspääomaosuuden alkavaa sataatuhatta ( ) euroa kohti. Yhtymävaltuuston jäsenen tulee olla jäsenkuntansa kunnanvaltuuston jäsen tai varajäsen. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu. Kommentoinut [TA3]: Tehtävänannon mukaisesti on säilytetty vanhassa sopimuksessa oleva vaatimus kunnanvaltuuston jäsenyydestä.

7 7(19) Yhtymävaltuustossa edustettuna olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta yhtymäkuntien alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä kuin varsinainen jäsen. Kommentoinut [TA4]: Otetaanko mukaan vai poistetaanko tämä ja alla olevat vihreällä kirjoitetut lauseet? Laki ei vaadi suhteellisuusperiaatetta valtuustolta (hallitukselta vaaditaan). Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenkunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan. Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä. Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien peruspääomaosuudet lasketaan yhteen ja laajentuneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee jäsenet toimikautensa loppuajalle tai mikäli yhdistymisessä perustetaan uusi kunta, uuden kunnan valtuusto valitsee jäsenet kuntajaon muutoksen voimaantulosta alkavan toimikautensa alusta lukien. Yhtymävaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa toimikaudekseen. Yhtymävaltuuston toimikausi ja kokoonpano Yhtymävaltuuston toimikausi on kunnallisvaalikausi. Kukin jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon yhden jäsenen ja varajäsenen kutakin peruspääomaosuuden alkavaa sataatuhatta euroa kohti. Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien peruspääomaosuudet lasketaan yhteen ja laajentuneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee edustajat toimikautensa loppuajalle tai mikäli yhdistymisessä perustetaan uusi kunta, uuden kunnan valtuusto valitsee edustajat kuntajaon muutoksen voimaantulosta alkavan toimikautensa alusta lukien. Yhtymävaltuustossa edustettuna olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta yhtymäkuntien alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti (KuntaL 81 ) Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä ja samasta kunnasta kuin varsinainen jäsen. Yhtymävaltuuston jäsenen tulee olla jäsenkuntansa kunnanvaltuuston jäsen tai varajäsen. Yhtymävaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa toimikaudekseen.

8 8(19) Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jäsenkunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan. 7 Jäsenten äänivalta Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. Äänivalta ja päätösvalta Yhtymävaltuuston kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Mikäli jäsen on poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. 8 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kommentoinut [TA5]: Vanhan ja uuden kuntalain mukaan on oltava 2/3. Äänivalta ja päätösvalta Yhtymävaltuuston kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Mikäli jäsen on poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. 9 Yhtymävaltuuston tehtävät Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän asioissa. Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa, jota noudatetaan soveltuvin osin. Tämän lisäksi: yhtymävaltuuston on 1) viimeistään kesäkuussa käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot; 2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta; ja

9 9(19) 3) vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio, ottaen huomioon yhtymäkonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi; yhtymävaltuusto 4) valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa; 5) asettaa tarkastuslautakunnan ja valitsee tilintarkastajat / tilintarkastusyhteisön tarkastuslautakunnan esityksestä; 6) hyväksyy kuntayhtymälle hallintosäännön; 7) käsittelee muut hallituksen yhtymävaltuustolle esittämät asiat Yhtymävaltuuston tehtävät ja toimivalta Koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa yhtymän asioissa. Yhtymävaltuusto - hyväksyy jokaista varainhoitovuotta varten koulutuskuntayhtymän talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet sekä useampaa vuotta varten taloussuunnitelman - päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapaudesta ja toimenpiteistä, joihin tilintarkastuskertomus antaa aihetta - valitsee koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. - asettaa tarkastuslautakunnan ja valitsee tilintarkastajat/tilintarkastusyhteisön tarkastuslautakunnan esityksestä - hyväksyy koulutuskuntayhtymälle tarpeelliset säännöt - käsittelee muut hallituksen yhtymävaltuustolle esittämät asiat 3 luku Hallitus ja kuntayhtymän johtaja 10 Hallituksen kokoonpano ja äänimäärä Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen kuntayhtymälle hallituksen. Kuntayhtymän hallituksessa on kymmenen jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

10 10(19) Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallituksen kokoonpanossa tulee ottaa huomioon alueellisen tasapuolisuuden toteutuminen. Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa hallituksen jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää yhtymävaltuusto eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Yhtymävaltuuston valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle. Kokoonpano ja toimikausi Koulutuskuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu kymmenen jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi on kunnallisvaalikausi. Poliittinen ja alueellinen edustavuus Hallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Alueellisen tasapuolisuuden varmistamiseksi hallituksen kokoonpano on soviteltava sellaiseksi, että kullakin kuntayhtymäalueen seutukunnalla on vähintään yksi edustaja hallituksen jäsenenä tai yhtymävaltuuston puheenjohtajistossa. Kuntayhtymän alueella ovat nyt seuraavat seutukunnat: Imatran sk, Lappeenrannan sk ja Länsi-Saimaan sk. Seutukuntajaosta päättää sisäasiainministeriö. 11 Hallituksen tehtävät Kuntayhtymän hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Kuntayhtymän hallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää ja käyttää kuntayhtymän puhevaltaa sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty. Kuntayhtymän hallitus käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa, siltä osin kuin se ei kuulu yhtymävaltuustolle tai laista ei muuta johdu. Kuntayhtymän hallitus valmistelee yhtymävaltuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka kuntalaissa tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai tarkastuslautakunta on valmistellut. Kuntayhtymän hallitus vastaa yhtymävaltuuston päätösten laillisuuden valvonnasta ja täytäntöönpanosta.

11 11(19) Muista kuntayhtymän hallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Kuntayhtymän hallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Hallituksen tehtävät Hallitus käyttää kuntayhtymän päätäntävaltaa siltä osin kuin se ei kuulu yhtymävaltuustolle tai laista ei muuta johdu, johtaa koulutuskuntayhtymän hallintoa, valvoo koulutuskuntayhtymän etua, edustaa sitä ja tekee sen puolesta sopimukset, käyttää yhtymän puhevaltaa, jollei koulutuskuntayhtymän säännöissä ole toisin määrätty, ja hoitaa muut sille määrätyt tehtävät. 12 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä. Nimenkirjoitusoikeus Koulutuskuntayhtymän hallintosäännössä määrätään, kenellä on oikeus kirjoittaa kuntayhtymän toiminimi. 13 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa hallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtävistä ja muista johtajaa koskevista asioista määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 4 luku Muut toimielimet 14 Muut toimielimet Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.

12 12(19) Kuntayhtymän hallitus voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. Muut toimielimet Hallitus voi perustaa koulutuskuntayhtymään tarvittavia toimielimiä, joiden tehtävistä määrätään koulutuskuntayhtymän johto- ja muissa säännöissä. 5 luku Omistajaohjaus 15 Omistajaohjaus Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kuntayhtymän johto kutsuu vähintään kerran valtuustokaudessa jäsenkuntien edustajat käsittelemään, miten neuvottelumenettelyä toteutetaan. 16 Konserniohje Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista tai käsiteltävä ne omistajaohjauksen neuvottelumenettelyssä ennen hyväksymistä. 6 luku Talous 17 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu seuraavassa suhteessa: % Imatra 39,19 Lappeenranta 48,62 Lemi 0,90

13 13(19) Luumäki 1,21 Parikkala 2,46 Rautjärvi 1,99 Ruokolahti 3,05 Savitaipale 1,00 Taipalsaari 1,58 100,00 Peruspääoma on yhteensä ,39 euroa. Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin. Jäsenkuntien uusista pääomasijoituksista päättävät jäsenkuntien valtuustot kukin omalta osaltaan. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto. Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahastoosuudet jäsenkunnittain. Kuntayhtymä voi suorittaa yhtymävaltuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. Peruspääoma Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma muodostetaan yhdistämällä kuntayhtymään liittyvien kuntayhtymien taseessa olevat peruspääomat sekä säätiön säädepääoma. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää yhtymävaltuusto. Jäsenkuntien uusista pääomasijoituksista päättävät jäsenkuntien valtuustot kukin omalta osaltaan. Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämästä pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin tarkistetaan kuntayhtymän perustamishankkeeseen saaman valtionosuuden johdosta. Kuntayhtymä suorittaa peruspääoman jäsenkuntaosuuksille yhtymävaltuuston päättämän koron.

14 14(19) 18 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman ja mahdollisen sijoituspääomarahaston jäsenkuntaosuuksista. Rekisterissä eritellään jäsenkuntaosuudet osajäsenyyksittäin. 19 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Kuntayhtymän hallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille riittävän ajoissa sen hyväksymiseksi kuntalain mukaisesti. Kuntayhtymän hallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Tytäryhteisölle asetettavat tavoitteet tulee ottaa talousarvioon ja -suunnitelmaan. Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen ja lausunnon antamiseen kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi. Talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille joulukuun loppuun mennessä. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

15 15(19) 20 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Kuntayhtymän hallitus raportoi vuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. 21 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Vastaavasti tilikauden alijäämän suhteen yhtymävaltuusto voi päättää, että syntynyt alijäämä katetaan kokonaan tai osittain jäsenkunnilta perittävällä maksulla peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. 22 Alijäämän kattaminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 18 :n mukaisesti. 23 Tilinpäätös Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja esittelijä. Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. 24 Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.

16 16(19) 7 luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen 25 Kuntayhtymän toiminnan rahoitus Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa opetustoimen rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla. Kuntayhtymällä on oikeus ottaa vastaan testamentti- tai muita lahjoituksia. Menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. Toiminnan rahoitus Koulutuksen ja kuntayhtymän muun toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen sekä muuhun tulorahoitukseen. Menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. 26 Investoinnit ja pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja kuntayhtymän hallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Jäsenkuntien rahoitusosuuksien ehdoista, peruspääoman korotuksen ehdoista sekä oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkuntien rahoitusosuuksien ehdoista, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää kuntayhtymässä yhtymävaltuusto. Jäsenkuntien uusista pääomasijoituksista päättävät jäsenkuntien valtuustot kukin omalta osaltaan. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan jäsenkuntakohtaisen valtionosuuden määräämiseksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

17 17(19) Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot kukin omalta osaltaan. 27 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. 28 Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisen viivästyskoron. Viivästyskorko Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentin mukaisesti. 29 Rahastot Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymävaltuusto. Rahastojen perustaminen Sijoituspääomarahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 8 luku Hallinnon ja talouden tarkastus

18 18(19) 30 Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 31 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä. Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain (365/95) säädöksiä ja kuntayhtymän tarkastussäännön määräyksiä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajien tulee olla yhtymävaltuuston jäseniä. 32 Sisäinen tarkastus Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 9 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 33 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

19 19(19) Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus, kuntayhtymän hallituksen antama lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta sekä tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa. Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat päätä muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Mikäli kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 10 luku Voimaantulo 36 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan ja sillä kumotaan voimaantullut perussopimus. Voimaantulo ja soveltaminen Tällä perussopimuksella muutetaan voimaan tullutta Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimusta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Muutettu perussopimus on tullut voimaan , kun jäsenkunnat ovat hyväksyneet muutokset. Allekirjoitukset Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari