Valta ja verkostot suomalaisessa liikunta- ja urheilujärjestelmässä

Transkriptio

1 Valta ja verkostot suomalaisessa liikunta- ja urheilujärjestelmässä Kati, LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, Jyväskylä Liikuntatieteen päivät , Jyväskylä

2 Tutkimuksen taustoja: Esitys pohjautuu väitöskirjatutkimukseen Muuttuvat rakenteet Staattiset verkostot. Liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset : liikunnan ja urheilun keskusjärjestöjen (Nuori Suomi, Suomen Liikunta ja Urheilu, Kuntoliikuntaliitto, Olympiakomitea, Valo) ja valtion systeemisessä kokonaisuudessa tapahtuneet rakenteelliset muutokset. Tutkimuskohteena keskusjärjestöjen hallitusten ja liikuntapoliittisten työryhmien (n=121) jäsenyysverkostot ( ), jotka ovat tutkimuksen kontekstissa formaaleja, institutionaaliseen positioon sidottuja vallankäytön paikkoja. Verkostoista voidaan käyttää myös nimitystä päättäjäverkostot.

3 Kiinnostuksen kohteena: verkostojen rakenteet, ei vallankäytön arvottaminen tai muodot, verkostojen ominaisuudet, verkostojen keskeisimmät toimijat: kenellä on päätösvaltaa? Mitä havainnot kertovat liikunta- ja urheilujärjestelmästä verkosto- ja valtarakenteiden näkökulmasta? Verkostot tutkimuskohteena.

4 Keskeisiä käsitteitä: Verkosto: pisteistä ja viivoista muodostuva sosiaalinen kartta. Tärkeintä ovat pisteiden väliset suhteet ja niistä muodostuvat tulkinnat.

5 Päällekkäisjäsenyys (interlocking directorate): hallituksessa/työryhmässä jäsenenä oleva toimija (henkilö tai organisaatio) on jäsenenä myös jossakin toisessa hallituksessa/työryhmässä. Mitä enemmän jäsenyyksiä on, sitä keskeisempi toimija on. Päällekkäisjäsenyyksien tutkiminen perustuu ajatukseen formaalista, positioihin ja institutionaaliseen asemaan sitoutuneesta vallasta: asema jäsenyys informaatiota ja kontrollointimahdollisuuksia mahdollisuus päätöksentekoon/vaikutusvallan käyttöön ja järjestelmien uusintamiseen. Päällekkäisjäsenyydet sitovat yhteen sekä yksilöt että organisaatiot, jolloin vallan käytön tasoja on useita. Suurlinkkaaja (big linker): toimija, jolla on neljä tai sitä useampi jäsenyys. Ovat myös siten muita keskeisempiä toimijoita verkostossa.

6 Kolme eri verkostoa kolme eri tulkintaa: Työryhmät Keskusjärjestöt Kokonaisverkosto N, total Suurlinkkaajat (%) 13,6 15,8 11,8 N, suurlinkkaajat Miehiä (%) 81,5 65,7 75,0 Naisia (%) 18,5 34,3 25,0 Linkit yht Suurlinkkajien osuus linkeistä (%) 38,8 28,2 33,1 Keskeisyysaste, min 0,063 0,200 0,048 Keskeisyysaste, max 0,688 0,600 0,524 Linkit, min Linkit, max

7 Keskusjärjestöt:

8 Työryhmät:

9 Kokonaisverkosto:

10

11 Johtopäätöksiä ja pohdintaa: Staattinen ja keskittynyt ydin, paljon hetkellisyyttä ja läpivirtausta. Pitkät johtajakaudet tai kierto positiosta toiseen on taannut jäsenyyksien monistumisen samoille henkilöille. Sama ilmiö oli havaittavissa myös organisaatiotasolla: mielipidejohtajuuden säilyminen samoilla toimijoilla, järjestelmän ja kulttuurin uusiutumiskyvyttömyys, valtaeliitin koheesio pysyy korkeana. Hajautetusta keskitettyyn: entistä keskittyneemmät päättäjäverkostot vai/ja informaalien verkostojen merkityksellisempi rooli?

12 OKM:n ja keskusjärjestöjen läheinen institutionaalinen suhde taannut tasapainon säilyttämisen muutoksen kustannuksella. Rakenteellisia esteitä informaation kululle systeemiä kehittävästi ei ole ollut: tietämättömyys ja muistamattomuus (esimerkkinä taloustarkastukset), roolikeskustelu vallasta ja vastuusta valtion ja urheiluliikkeen välillä päättymätön tarina (esimerkkinä huippuurheilun ulkoinen arviointi), pienten askelten politiikan onnistunut toteutuminen, keskittyneet formaalit päättäjäverkostot hyvä kasvualusta piilokorruptiolle (suosinta, henkilösuhteiden merkitys avustuskäytänteissä & henkilövalinnoissa, vallan väärinkäyttö ml. julkiset varat jne.)?

13 Kiitos!