Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa

Transkriptio

1 Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa Tiivistelmä tutkimuksen keskeisistä tuloksista LIKE-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, Jyväskylä

2 Tutkimuksen taustoja: Tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnan ja urheilun organisaatioverkostoja ja niiden muutosta välisenä aikana, kolmella eri jaksolla: , , Tutkimuskohteena päällekkäisjäsenyydet (interlocking directorates) keskusjärjestöjen hallituksissa ja valtionhallinnon liikuntapoliittisissa työryhmissä Päätöksenteon rakenteet organisaatioverkostossa ja organisaatioiden valtaeliitti. Työryhmät: Liikuntalaki-, avustusjärjestelmä-, huippu-urheilu- ja yleispoliittiset työryhmät Keskusjärjestöt: Suomen Liikunta ja Urheilu, Olympiakomitea, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto ja Valo

3 Minkälainen liikunnan ja urheilun organisaatioverkoston valtarakenne on? Miten organisaatioverkosto ja organisaatioiden väliset valtasuhteet ovat muuttuneet ?

4 Päällekkäisjäsenyydet ovat informaation siirtomekanismeja ja vallan kontrollointivälineitä. Miksi ja miten? Tutkimusmenetelmänä verkostoanalyysi; keskeisten toimijoiden löytäminen verkostosta, kenellä on eniten jäsenyyksiä ja sitä kautta keskeisin asemassa päättäjäverkostossa? Suurlinkkaaja=organisaatio, jolla on yksittäisellä jaksolla ollut neljä jäsenyyttä tai enemmän.

5 Tulos 1: Organisaatioverkoston valtaeliitti on ollut kapea luvun alusta lähtien. Verkostossa olevien organisaatioiden määrä vähentynyt 2010-luvulle tultaessa. Tulos 2: : Valtaeliitin osuus 18 %, jäsenyyksistä 44 % : Valtaeliitin osuus 12 %, jäsenyyksistä 31 % Tulos 3: Valtaeliitin joukossa jokaisella vuosikymmenellä: opetus- ja kulttuuriministeriö (liikunnan vastuualue), Olympiakomitea, Suomen Liikunta ja Urheilu, Voimisteluliitto, Palloliitto, Jääkiekkoliitto, Urheiluliitto

6 Keskustan ja periferian väliset etäisyydet ovat verkostossa suuret (kuva 1): Keskusta on staattinen ja ulkokehällä olevien organisaatioiden vaihtuvuus on suurta. Organisaatiot ovat samalla sekä vallankäytön paikkoja että vallankäyttäjiä: Organisaatioiden kaksoisrooli verkostossa. Näistä esimerkiksi Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Olympiakomitea (OK) ovat samaan aikaan sekä mahdollistaneet useille organisaatioille jäsenyysmahdollisuuden että itse olleet keskeisiä toimijoita kokonaisverkostossa.

7 Kuva 1 Liikuntapoliittisten työryhmien ja keskusjärjestöjen hallitusten organisaatioverkosto : 7

8 Johtopäätöksiä ja pohdintaa: Päätöksenteon rakenteet muuttuvat hitaasti tai ovat joiltain osin muuttumattomia: Valta-asemia määrittäneet keskeisimmin porvarien ja työväen aatteet, kielipolitiikka, menestys, suuruus. Uudet lajit, kulttuuriset muutokset tai yhteiskunnalliset ilmiöt kiinni päätöksenteon rakenteissa ja tulevat siksi hitaasti näkyviksi ja huomioiduksi. Mielipidejohtajuus säilyy samoilla organisaatioilla. Tulevaisuudessa vallankäytön paikkoja on vähemmän urheilun muutosprosessin ja keskusjärjestöjen vähentymisen takia. Tältä osin keskitetty järjestörakenne myös muokkaa organisaatioverkostoja uudenlaisiksi. Myös OKM:lla mahdollisuus vaikuttaa verkoston rakenteisiin: ketä toimijoita työryhmiin kutsutaan, ketä kuullaan?

9 Yhteystiedot ja alkuperäisartikkeli: Puh Lehtonen, Kati, Laine, Kaarlo & Itkonen, Hannu Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa. Hallinnon Tutkimus 35 (4),