Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä

Transkriptio

1 Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä Homes beyond homes (HOBO) Multiple dwelling and everyday living in leisure spaces Eeva Furman, Kati Pitkänen, Riikka Paloniemi, Anna Strandell, SYKE Seija Tuulentie, LUKE Mervi Hiltunen, UEF Suomen Akatemia, Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelma

2 Esityksen rakenne Tutkimuksen taustat: Tutkimusryhmä Aineistot ja määrälliset tulokset Tutkimuksen tavoitteet Tulokset ja toimenpide-ehdotukset Vapaa-aika ja asumisen valinnat Ekologinen elämäntapa? Maaseudun paikalliset ja ulkopuoliset Monipaikkaisuuden hallinnan haasteita Tutkimuksesta toimeen

3 Kansainvälinen tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopisto UEF, Savonlinna C. Michael Hall Antti Honkanen Mia Vepsäläinen Mervi Hiltunen Ulrika Åkerlund Czeslaw Adamiak Olga Hannonen Adam Czarnecki Suomen ympäristökeskus SYKE, Helsinki Eeva Furman Riikka Paloniemi Kati Pitkänen Anna Strandell Janne Rinne Antti Rehunen Leena Kopperoinen Luonnonvarakeskus, LUKE, Rovaniemi Seija Tuulentie Asta Kietäväinen Outi Rantala University of Canterbury, New Zealand: C. Michael Hall (consortium leader) Umeå University, Sweden: Dieter Müller University of Northern British Columbia, Canada: Greg Halseth

4 Hankkeen aineistot ja määrälliset tulokset Uudet aineistot: Kansalaiskysely survey 2012 (N 1189, vastausprosentti: 30) Kuntien virkamiesten kysely 2014 (N 237/320 kuntaa) Täydentäviä kyselyitä Tulevaisuustyöpajat (Mäntyharjulla, Rovaniemellä, Oloksella) Vapaa-ajan asukkaiden päiväkirjoja, haastatteluja Julkaisuja: Yli 50 julkaisua: vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleja, kirjojen lukuja, raportteja ja blogeja ym. Ks.: Teemanumeroita: Maaseudun uusi aika 2/2014 Journal of Policy Research in Tourism, Leisure & Events 2015 Tourism Review International 2015 Kansainvälinen vapaa-ajan asumisen konferenssi: (IGU), Stockholm June 2014 Tutkijoiden liikkuvuus: Suomi, Ruotsi, Puola, Itävalta, Uusi-Seelanti, Kanada 4

5 Tutkimuksen lähestymistapa Kysymys: Kuinka vapaa-aika ja virkistys vaikuttavat asumisen valintoihin ja toteutumiseen, paikallisyhteisöihin ja asumisen hallintaan? Käsite: Multiple dwelling monipaikkainen asuminen Fokus: asukkaat ja kotitaloudet, yhteisöt ja ympäristöt Tavoitteet: Uudet käsitteelliset, teoreettiset ja soveltavat avaukset monipaikkaisen asumisen tematiikkaan Lisätä ymmärrystä monipaikkaisten asujien arjesta ja motiiveista Tutkia muuttuvia monipaikkaisen asumisen yhteisöjä ja ympäristöjä Arvioida nykyisiä ja kehittää monipaikkaisen asumisen ja vapaaajan asumisen hallinnan tapoja

6 Tuloksia

7 Vapaa-aika ja asumisen valinnat (1/2) Liikkuvuuden ja vapaa-ajan kasvaessa ihmiset voivat yhdistellä erilaisten asuinpaikkojen hyviä puolia Asumisen strategiat ja hyvän elämän tavoittelu Taloudelliset tekijät Hyvinvointiin liittyvät tekijät Sosiaaliset tekijät Tutkimustieto monipaikkaisuuden yhteydestä terveyteen ja hyvinvointiin on edelleen monin paikoin puutteellista Esim. millainen vaikutus monipaikkaisella asumisella on ennenaikaisen eläköitymisen tai kuoleman riskiin? 7

8 Vapaa-aika ja asumisen valinnat (2/2) Kriittinen näkökulma monipaikkaiseen elämäntapaan Vapaa-ajan asuminen ei ole kaikille positiivinen tai haluttu kokemus Kaikilla ei mahdollista valita asuinpaikkaa tai yhdistellä asumisen muotoja Monipaikkaisuus voi olla myös pakon sanelemaa Liikkumisen ja monipaikkaisuuden ohella tärkeää tutkia liikkumattomuutta Miten vakituinen asuinympäristö voi tyydyttää erilaisia asumisen ja vapaa-ajan vieton tarpeita? Enemmän kuin kaksi vapaa-ajan asuntoa 5 % Kaksi vapaa-ajan asuntoa 14 % Ei vapaa-ajan asuntoa 38 % Yksi vapaa-ajan asunto 43 % Käytettävissä olevat vapaa-ajan asunnot [N=1154]

9 Ekologinen elämäntapa? (1/3) Luonto ja luonnonläheisyys tärkeitä mökillä: Elellään yhdessä luonnon kanssa Ympäristöongelmien yhteyttä luonnonläheiseen mökkeilyyn vaikea hahmottaa Erityisesti omistajat ja käyttäjät pitävät mökkeilyä hyvin ympäristöystävällisenä Mökkiläisten kiinnostusta lähiluonnon turvaamiseen voisi käyttää nykyistä enemmän hyödyksi en mä nää tätä mökkeilyä mitenkään luontoa rasittavana. Et päinvastoin koska nää ihmiset, jotka mökkeilee, yleensä tykkää luonnosta ja pitää huolta siitä. (mies, 52-vuotias) Jossain määrin 35 % Melko paljon 6 % Erittäin paljon 1 % En osaa sanoa 6 % Ei lainkaan 20 % Ei kovinkaan paljon 32 % Kuva 36. Onko vapaa-ajan asumisella ylipäänsä mielestänne haitallisia ympäristövaikutuksia? (N=702)

10 Käynnit Yöt Ekologinen elämäntapa? (2/3) Vapaa-ajan asumisen kokonaisuus tuottaa vapaa-ajan asumisen ympäristövaikutukset Mökkeilyn vuosirytmi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Käynnit kakkosasunnolla Kakkosasunnolla vietetyt yöt 0 Vapaa-ajan asunnoilla käynnit ja vietetyt yöt kuukausittain [N=607]

11 Ekologinen elämäntapa? (3/3) Vapaa-ajan asumisen ympäristövaikutukset: mökkimatkat, mökkielämä, rakentaminen rannoille Vähentääkö mökkeily matkailun päästöjä? Henkilöauto Sukulaisten tai ystävien autokyyti Moottoripyörä, mopo Taksi Linja-auto, juna Lentokone Moottori- tai soutuvene Polkupyörä Moottorikelkka, traktori, mönkijä Kävellen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Matkustaminen vapaa-ajan asunnolle Liikkuminen vapaa-ajan asunnolla Mökkiliikenteessä käytetyt kulkutavat (useat vastaukset mahdollisia) [N=593]

12 Maaseudun paikalliset ja ulkopuoliset (1/3) Niin maaseutututkimuksessa kuin asumisen tutkimuksessa fokus on vakituisissa asukkaissa Vapaa-ajan asukkaiden ohella moni muukin maaseudulla liikkuva tai siellä aikaa viettävä ryhmä jää näkymättömäksi Näkymätön väestö tulisi tunnistaa maaseudun mahdollisuutena Suomessa on puoli miljoonaa mökkiä; joka toisella perheellä pääsy vapaa-ajanasunnolle Paljon erilaisia, eritaustaisia vapaa-ajan asujia

13 Maaseudun paikalliset ja ulkopuoliset (2/3) Vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävässä roolissa maaseudulla: tieosuuskunnat, kylätoimikunnat, kalavesien osakaskunnat, metsästysseurat, tapahtumat jne. Vapaa-ajan asukkaiden roolit ja vaikuttamiskanavat paikallisyhteisöissä vaihtelevat Haaste: kuinka yhdistää rentoutuminen ja osallistuminen? Asukastoiminta tai tapahtumat Kunnallispolitiikka Yhdistystoiminta tai muu yhteiskunnallinen toiminta Maankäytön suunnittelu 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Hyvin usein Usein Toisinaan Harvoin Ei koskaan Vapaa-ajan asukkaat toimivat eri tavoin vapaa-ajan asuntojen paikallisyhteisöissä [N=672]:

14 Maaseudun paikalliset ja ulkopuoliset (3/3) Myös vapaa-ajan asukkaat tarvitsevat ja käyttävätkin paikallisia palveluja ja luonnonvaroja Ruokakauppa Palo- ja pelastustoimi Terveydenhoito Internet-yhteys Ruuan ostaminen suoraan paikallisilta Paikalliset tapahtumat Julkinen liikenne Ka.=3,6 Ka.=3,6 Ka.=3,0 Ka.=2,9 Ka.=2,8 Ka.=2,6 Liikuntapaikat ja -alueet (uimahalli/-ranta, Ka.=2,4 Huolto-, remontti- ja rakentamispalvelut Ka.=2,2 Erikoisliikkeet (rautakauppa, vaatekauppa Ravintolapalvelut Kirjasto Kirkko tai seurakunta Hyvinvointipalvelut (kampaaja/parturi, Ka.=2,2 Ka.=2,1 Ka.=1,9 Ka.=1,8 Matkailupalvelut (laskettelu, golf, kylpylä jne.) Ka.=1,8 Teatterit, konsertit, elokuvateatterit, näyttelyt Ka.=1,7 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Erittäin tärkeä (1) Melko tärkeä (2) En osaa sanoa (3) Ei kovin tärkeä (4) Ei lainkaan tärkeä (5) Palvelujen saatavuuden tärkeys mökkipaikkakunnalla [N=668]

15 Monipaikkaisuuden hallinnan haasteita Kuntien haasteet Vapaa-ajan ja vakituisten asuinrakennusten eron hälveneminen Kaavojen mitoitus ja merkinnät Liian vähäiset resurssit kaavoitukseen Poikkeamistoimivallan siirtäminen kuntiin 2016 riittävätkö kuntien resurssit? Mitä se tarkoittaa ympäristön kannalta? Vakituiseen asuinkäyttöön muuttaminen Suhtaudutaan kunnissa ristiriitaisesti Tarve yhtenäistää ohjeita, kriteereitä ja toimintatapoja Kuntien lkm Kuntien % Kyllä ,8 Ei 66 31,1 En osaa sanoa 17 8,0 Yht ,0 Taulukko 1. [K7] Onko kunnassanne tarvetta vanhojen kaavojen uudistamiseen tai uusien kaavojen laatimiseen loma-asumisen osalta seuraavan viiden vuoden aikana? Tarvitaan uudenlaisia työkaluja muuttuvan vapaa-ajan asumisen ja monipaikkaisuuden hallintaan

16 Tulevaisuus Vapaa-ajan asunnon käyttö seuraavan 5 10 vuoden aikana (N=668) Päättänyt muuttaa pysyvästi 0,4 % Loppuu 3 % En tiedä 10 % Vähenee 8 % Haluaisi muuttaa pysyvästi 2 % Pysyy ennallaan 58 % Lisääntyy 18 % Kyselytutkimusten perusteella vapaa-ajan asuntojen käyttö joko pysyy ennallaan tai lisääntyy lähitulevaisuudessa 2 % vastaajista harkitsee muuttamista vapaa-ajan asunnolle pysyvästi ja 0,4 % on päättänyt muuttaa vapaa-ajan asunnolle seuraavan 5 vuoden aikana -> seuraavan 10 vuoden aikana mökille muuttaa pysyvästi arviolta n ihmistä. Tämän jälkeen buumi laantuu, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja muuttavat vaivattomampiin asumismuotoihin ja lähemmäs palveluita 16

17 Noin ihmistä asuu vakituisesti vapaa-ajan asunnolla Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä Lähde: VTJ/VRK 17

18 Tutkimuksesta toimeen Monipaikkaisuus Monipaikkaisuus merkittävä osa suomalaisten asumista Kaksoiskuntalaisuus edellyttää tarkastelua laajemmasta, monipaikkaisuuden näkökulmasta Maaseudun kehittäminen Näkymättömän väestön tunnistaminen voimavarana Mahdollisuudet vajaakäyttöisen rakennuskannan käytön tehostamiseen Mökkikannan kestävä käyttö ja kunnosta huolehtiminen, rantarakentamiseen liittyvät haasteet Asumisen kehittäminen Asuinalueiden suunnittelu monipaikkaisuuden ehdoilla, mökkimäiset ympäristöt kaupungissa Varautuminen suurten ikäluokkien paluuseen maalta

19 Lisätietoa: Pitkänen, K., Hiltunen, M.J., Adamiak, C., Furman, E., Hall, C.M., Hannonen, O., Kietäväinen, A., Paloniemi, R., Rinne, J., Strandell, A., Tuulentie, S., Vepsäläinen, M. & Åkerlund, U. (2015). Kesämökistä kakkosasunnoksi. Teoksessa Häkli, J., Vilkko, R. & Vähäkylä, L. (toim.). Kaikki kotona. Asumisen uudet tuulet. ss Gaudeamus. Adamiak, C., Vepsäläinen M., Strandell A., Hiltunen M. J., Pitkänen K., Hall C.M., Rinne J., Hannonen O., Paloniemi R., Åkerlund U. (2015). Vapaa-ajan asuminen Suomessa - Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/ Hankkeen kotisivu: Kiitos! 19