RASKAIDEN AJONEUVOJEN PAINEILMAJARRUJEN TARKASTUS KATSASTUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RASKAIDEN AJONEUVOJEN PAINEILMAJARRUJEN TARKASTUS KATSASTUKSESSA"

Transkriptio

1 Ohje 1 (23) Antopäivä: Voimaantulopäivä: Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 VNa liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta 1245/2002 Muutostiedot: Kumoaa AKEn ohjeen 1549/208/2008 Soveltamisala: M-, N- ja O-luokan ajoneuvoille soveltuvin osin RASKAIDEN AJONEUVOJEN PAINEILMAJARRUJEN TARKASTUS KATSASTUKSESSA 1 OHJEEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Ohjeen tarkoituksena on auttaa katsastajia suorittamaan raskaiden ajoneuvojen paineilmajarrujen tarkastus ja varmistaa, että ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täyttää säädösten edellyttämät vaatimukset. Vaatimusten tarkoituksena on varmistaa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle jarrutettaessa riittävä jarrutussuhde ja hallittavuus. Ohjeen perustana ovat: Geneven sopimukseen on liitetty jarruja koskeva sääntö no: E13 E13/11 Euroopan yhteisön moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevat direktiivit 71/320/ETY 91/422/ETY 98/12/EY 2002/78/EY Suomen kansallisena jarrumääräyksenä on LMp 631/1990 paineilmajarruin varustettujen autojen ja perävaunujen jarrulaitteista LVM:n asetus paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta 257/2009 Lisäksi käytön aikaiseen valvontaan liittyvät: Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annettu direktiivi 2009/40/EY 2010/48/EU, liitteessä II mainitut kohteet Ajoneuvolaki 1090/2002 muutossäädöksineen Valtioneuvoston asetus 1245/2002 liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta muutossäädöksineen 2 MÄÄRITELMIÄ JA KÄSITTEITÄ Ajoneuvo on maalla, ei kiskoilla, kulkeva moottorikäyttöinen tai hinattava ajoneuvo. Ajoneuvoyhdistelmä on moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon yhdistelmä. Paineilmajarrussa jarruvaikutus aikaansaadaan ja sitä säädetään paineilman avulla. Perustarkastus sisältää vaadittavien jarrukomponenttien sekä venttiilien että säätöjen toiminnan tarkastuksen.

2 Ohje 2 (23) Laaja tarkastus sisältää perustarkastuksen lisäksi jarruvoimien jakauman ja sovitustarkastelun hidastuvuuslaskelmineen. Jarrudynamometrillä mitataan jarruvoimat ja todetaan akseleiden pyöräjarrujen toiminta. Ylipaine on absoluuttisen paineen ja kulloinkin vallitsevan ulkoilman paineen ero. Paineilmajarrujärjestelmän paineet ilmoitetaan ylipaineina. Paineen yksikkö on 0,1 MPa = 1 bar = 10 N/cm2. Laskentapaine on ajoneuvon valmistajan ilmoittama ylipaine, joka tarvitaan jarrujärjestelmän paineilmasäiliössä jarruvaatimusten täyttämiseksi. Maksimipaine on lopullinen ylipaine jarrusylinterissä, kun jarrupoljin on painettu pohjaan. Maksimipaine riippuu kulloisestakin säiliöpaineesta. Jarrutuspaine on jarrutettaessa hetkellisesti vallitseva ylipaine jarrusylinterissä. Ohjauspaine on perävaunun käyttöjarruventtiiliä ohjaava vetoautosta tuleva ohjausjohdon ylipaine. Auton jarrujen ohjauspaine on sen käyttöjarrupiirin ylipaine, joka ohjaa autossa olevaa perävaunun jarrujen ohjausventtiiliä. Kytkentäviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa painaa jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen noustua 75%:iin maksimipaineesta. Kytkennän alkuviive on toiminta-aika, joka alkaa jalan alkaessa painaa jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen noustua 10%:iin maksimipaineesta. Paisuntaviive on paisunta-aika, joka kuluu jarrutuspaineen nousuun 10%:sta 75%:iin maksimipaineesta. Vapautusviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa vapauttaa pohjaan painettua jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen laskettua 10%:iin maksimipaineesta. Vapautuksen alkuviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa vapauttaa pohjaan painettua jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen laskettua 90%:iin maksimipaineesta. Hidastuvuus on ajonopeuteen ja jarrutusmatkaan (loppunopeuden ollessa nolla) perustuen hidastuvuus, joka lasketaan seuraavasti: a = V 2 /2 * (S - K *V) a = hidastuvuus (m/s 2 ) V = jarrutuksen alkunopeus (m/s) S = jarrutusmatka (m), alkaen siitä kohdasta, jossa jalka alkaa painaa jarrupoljinta K = vakio (s), joka ottaa huomioon jarrutusviivettä (K:n arvona käytetään 0,15 s) Jarrutusmatka, joka vastaa määrättyä alkunopeutta (loppunopeuden ollessa nolla) ja määrättyä hidastuvuutta, lasketaan seuraavalla kaavalla: S = (V 2 /2 * a) + K * V Kylmällä pyöräjarrulla tarkoitetaan jarrua, jonka jarrurummun tai -levyn ulkopinnan lämpötila on enintään 100 o C.

3 Ohje 3 (23) Häipyminen tarkoittaa pyöräjarrun suorituskyvyn hetkellistä heikentymistä kuumenemisen tai kosteuden seurauksena verrattuna kylmän tai kuivan pyöräjarrun suorituskykyyn. Ylipalautuminen tarkoittaa pyöräjarrun suorituskyvyn ylittymistä häipymisen jälkeisen palautumisen aikana verrattuna kylmän pyöräjarrun suorituskykyyn. Jarrutussuhde on ajoneuvon kokonaisjarruvoiman suhde todellista kokonaispainoa vastaavaan painovoimaan (z = B/G). Koska kokonaisjarruvoima on yhtä suuri kuin ajoneuvoon jarrutuksessa vaikuttava hitausvoima (B = a * G/g) seuraa tästä edelleen, että ajoneuvon jarrutushidastuvuus a = z *g, jossa g = maan vetovoiman kappaleelle antama vapaan putoamisliikkeen kiihtyvyys. Sovitussuhde on auton ja perävaunun jarrutussuhteiden välinen suhde samalla jarrujen ohjauspaineella. Jarrukäytävä on jarrutussuhteen sallittu vaihtelualue jarrujen ohjauspaine jarrutussuhdekoordinaatistossa. Vertailujarruvoimalla (referenssijarruvoimalla) tarkoitetaan yhden akselin jarruvoimia, jotka muodostuvat renkaan kehällä jarrudynamometrissä jarrusylinteripaineeseen verrattuna ja ilmoitetaan tyyppihyväksynnän yhteydessä. Ajoneuvon valmistajan on asetettava nämä tiedot saataville, esimerkiksi ajoneuvossa näkyvälle paikalle tai asetettava vapaasti saataville muulla tavoin (esimerkiksi käsikirjassa tai sähköisessä muodossa). Jarrujärjestelmät: käyttöjarru on jarrujärjestelmä, jota kuljettaja käyttää normaalisti ajoneuvon nopeuden hidastamiseen ja ajoneuvon pysäyttämiseen. varajarru on jarrujärjestelmä, jota kuljettaja voi käyttää ajoneuvon nopeuden hidastamiseen tai pysäyttämiseen, milloin käyttöjarruun on tullut vika. seisontajarru on jarrujärjestelmä, jota kuljettaja käyttää estämään ajoneuvon liikkumisen pysäköinnin yhteydessä. apujarru on käyttöjarrua täydentävää jarrujärjestelmää, kuten esimerkiksi pakokaasujarru, moottorijarru ja hydrodynaaminen tai sähkömagneettinen hidastin. Jarrujärjestelmän rakenneosia: paine-energian tuottolaitteet, jotka tuottavat ja varastoivat pyöräjarrujen ja ajoneuvossa olevien muiden paineilmalaitteiden toimintaan tarvittavan paine-energian. käyttö- ja hallintalaitteet, joita kuljettaja välittömästi käyttää säädelläkseen pyöräjarrujen toimintaan tarvittavaa voimaa; perävaunun käyttölaitteen toiminta voi olla automaattinen. siirtolaitteet, joiden kautta paine-energia siirretään paineilmasäiliöistä pyöräjarruille, siirtolaitteiksi katsotaan myös jarrukalvo- tai mäntäsylinteri. pyöräjarrut ovat välittömästi pyörään liittyvät mekaaniset jarrulaitteet, joilla saadaan aikaan ajoneuvon liikettä tai liikkeelle lähtemistä vastustavat voimat.

4 Ohje 4 (23) lukkiutumisen estolaitteet (ABS) estävät jarrutustilanteessa pyörän lukkiutumisen. sähköisesti ohjattu jarrujärjestelmä (EBS) on paineilmajarrujärjestelmän elektroninen ohjausjärjestelmä. Sähköisesti ohjattu paineilmajarrujärjestelmä (EBS) sisältää sähköpneumaattisen jarrujärjestelmän (EPB) lisäksi vähintään lukkiutumattoman jarrujärjestelmän (ABS) ja luistonestojärjestelmän (ASR). Paineilmajärjestelmän laitteita: kompressori on jarrulaitteistojen tarvitseman paineilman tuottamiseen käytettävä laite. paineensäädin säätää jarrujärjestelmän säiliöpainetta ohjaamalla kompressorin paineilman tuottoa. pakkassuojalaite annostelee paineilman sekaan jäänestoainetta, jotta kompressorin imuilman sisältämä kondenssivedeksi tiivistyvä kosteus ei jäätyisi eikä siten vaarantaisi jarrujärjestelmän toimintaa. ilmankuivain poistaa kondenssiveden kompressorin tuottamasta paineilmasta. paineilmasäiliö on jarrujärjestelmän energiavarasto. vedenpoistoventtiiliä käytetään joko automaattisesti toimivana tai käsikäyttöisenä kondenssiveden poistamiseen järjestelmästä. varoventtiili suojaa jarrujärjestelmää ylipaineelta. paineenrajoitin alentaa tulevan paineen (ensiöpaine) tietyn suuruiseksi (toisiopaine). paineilmaputkiston kautta paineilma johdetaan kompressorista paineilmasäiliöihin. suojaventtiilin tehtävänä on varmistaa muiden piirien ennalta asetettu paineen taso, jos yksi tai useampi piiri on vaurioitunut. Jarrujärjestelmän käyttölaitteita: käyttöjarruventtiilillä säädetään paineilmasäiliöstä pyöräjarruille menevää jarrutuspainetta. Käyttöjarruventtiiliä käytetään tavallisimmin suoraan mekaanisesti autossa jarrupolkimella ja perävaunussa ohjauspaineella. ohjausventtiiliä käytetään autossa ohjaamaan perävaunun käyttöjarruventtiilille menevää ohjauspainetta auton jommankumman jarrupiirin jarrutuspaineen mukaan ja varmistamaan vetoauton jarrujärjestelmän paineen säilyminen, milloin perävaunun jarrujärjestelmään on tullut vuoto. sulku- ja tyhjennysventtiili, joka saattaa sisältyä ohjausventtiilin rakenteeseen, päästää perävaunun jarrujen syöttöjohdon paineettomaksi vetoauton jarruttaessa silloin, kun vetoauton ja perävaunun jarrujen ohjauspaineiden välillä vallitsee suuri paine-ero, saaden täten aikaan perävaunun automaattisen jarrutuksen.

5 Ohje 5 (23) ennakkopaineen säätöventtiilillä, joka saattaa sisältyä ohjausventtiilin rakenteeseen, voidaan nostaa perävaunun jarrujen ohjausjohdon painetta vetoauton jarrutuspaineeseen nähden eli muuttaa auton ja perävaunun jarrujen välistä sovitussuhdetta. taittoventtiilillä rajoitetaan lähtevän paineen nousua pienillä tulopaineilla, jolloin kyseistä venttiiliä voidaan käyttää ajoneuvossa akseleiden välisen jarruvoiman jakosuhteen muuttamiseksi pienillä jarrutuspaineilla. kuorman tuntevalla jarruvoimansäätimellä (ALB) alennetaan akseliston jarrutuspainetta osakuormilla jousituksen painumaan tai ilmajousituksen paineeseen perustuen. käsikäyttöisellä jarruvoiman säätöventtiilillä rajoitetaan auton etuakselin jarrutuspainetta. seisontajarruventtiilillä vapautetaan jousijarrusylinterin jarrutusjousta kokoon puristava paine, jolloin portaattomasti vapauttavaa käsijarruventtiiliä voidaan käyttää myös varajarrun käyttöventtiilinä. perävaunun jarrujen käsiohjausventtiilillä vetoauton kuljettaja voi ohjata erikseen perävaunun jarrujen ohjausjohdon painetta. seisontajarrun suojaventtiiliä käytetään estämään seisontajarrun tahaton vapautuminen jarrujärjestelmän painesäiliöiden täyttämisen aikana, milloin seisontajarru on kytketty vapautus-asentoon. Perävaunun seisontajarruventtiilillä kytketään perävaunun seisontajarrut. säätöventtiili lukkiutumisen estolaitteistolla varustetussa jarrujärjestelmässä on kuljettajan jarrupolkimen jarruventtiililtä ohjauksen saava pyöräjarruille menevää jarrutuspainetta säätävä venttiili, jota elektroninen ohjausyksikkö ohjaa pyörän pyörimisliikkeeseen perustuen. ohjausyksikkö lukkiutumisen estolaitteistolla varustetussa jarrujärjestelmässä on laitteisto, joka käsiteltyään tunnistimelta tulevia impulsseja ennalta asetettujen toimintaohjelmiensa mukaisesti antaa ohjausimpulssit säätöventtiilille. tunnistin on pyörän pyörimisliikkeestä impulsseja muodostava laite, johon kuuluu pyörän napaan kiinnitetty hammaskehä ja akseliin kiinnitetty sähkömagneettinen tunnistin tai vastaava optinen järjestelmä. 3 OHJEEN SOVELTAMINEN Liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 1245/ :ssä on säädetty ajoneuvojen jarrujen tarkastamisesta. Ajoneuvon jarrujen perustarkastus tehdään vähintään direktiivin 2009/40/EY 2010/48/EU, liitteessä II olevan 1 kohdan mukaisesti, ko. vaatimusten täyttymisen toteamiseksi. Laajassa tarkastuksessa ajoneuvolle tehdään perustarkastuksen lisäksi jarruvoimien jakaumaja sovitustarkastelu hidastuvuuslaskelmineen tämän ohjeen mukaisesti. Katsastustoimipaikka voi vaatia ajoneuvon esitettäväksi jarrutarkastukseen määräämällään tavalla kuormattuna (tyhjä/täysi), jotta voidaan varmistua ajoneuvojen jarrujen suorituskyvystä ja kunnosta.

6 Ohje 6 (23) 3.1 Tarkastuksen laajuus Tarkastukset jaetaan kahteen luokkaan laajuuden perusteella seuraavasti: Perustarkastus Laaja tarkastus Perustarkastus tehdään seuraaville paineilmajarruin varustetuille tai myöhemmin käyttöönotetuille ajoneuvoille: autoille, jotka eivät kuulu laajan tarkastuksen piiriin perävaunuille, joita ei ole varustettu ALB- venttiilein museorekisteröidyille ajoneuvoille EBS- ajoneuvoille, joille ei voida tehdä laajaa tarkastusta Laaja tarkastus, sisältäen perustarkastuksen, tehdään seuraaville ajoneuvoille, jotka on varustettu lukkiutumattomin jarruin (ABS, EBS) ja/tai kuormituksen mukaan säätyvin jarruventtiilein (ALB): N2- ja N3-luokan kuorma- ja erikoisautoille, jotka on varustettu O3- tai O4-luokan perävaunujen vetoon O3- ja O4-luokan perävaunuille Erikoistapaukset: Perus- tai laajan tarkastuksen piiriin kuulumattomille ajoneuvoille suoritetaan jarrujen mekaanisen kunnon tarkastus ja jarruvoimien mittaus jarrudynamometrillä. Ellei tämän ohjeen piiriin kuuluvien ajoneuvojen jarrudynamometrimittausta voida suorittaa ilman rakenteiden purkamista tai jarrudynamometri ei kestä ylisuuria akselimassoja tai ajoneuvo ei mahdu jarrudynamometrille, pitää jarrujen tarkastus suorittaa koeajon perusteella. Erittäin karkeakuviollisille maasto- tai vastaavin renkain varustetulle ajoneuvolle, joille ei voida tehdä jarrudynamometritarkastusta, pitää jarrujen tarkastus suorittaa koeajon perusteella. 3.2 Perustarkastuksen sisältö Katsastuksessa todetaan jarrudynamometriä apuna käyttäen ajoneuvon kunkin akselin pyöräjarrujen toiminta. Ajoneuvosta mitataan jarruvoimat sylinteripaineen funktiona ja ATK -avusteisten laskelmien perusteella varmistutaan minimihidastuvuuden täyttymisestä. Laskelmissa jarruvoimista tarkastetaan niiden erot ja jarrujen soikeudesta johtuva jarruvoimien vaihtelu sekä vierintävastukset. Kytkentä- ja vapautusviive tulee mitata, mikäli siihen on jarrujärjestelmän tarkastuksen perusteella ilmeistä aihetta. Jarrujärjestelmän ja sen osien säädöstenmukaisuus tarkastetaan muiltakin osin. Todetaan mahdollisuuksien mukaan, että jarrujärjestelmä komponentteineen on samanlainen kuin ajoneuvoa liikenteeseen hyväksyttäessä ja että se vastaa tyyppihyväksynnässä ilmoitettuja tietoja.

7 Ohje 7 (23) Tarkastetaan silmämääräisesti eri venttiilien ja putkien kunto sekä kiinnitys. Tarkastetaan paineilmasäiliöiden kunto ja kiinnitys. Tarkastetaan myös jarrusylintereiden ja vipujen mitoitus, jarrusylintereiden iskunpituudet sekä jarruhihnojen kuluneisuus. Jarruvivuista on tarkastettava niiden mekaanisen kunnon lisäksi, että vaatimusten mukaisia automaattisella kulumissäädöllä varustettuja vipuja ei ole vaihdettu käsisäätöisiin. Pyöräjarrujen levittäjäakseleiden laakeroinnit tarkastetaan kaikilta akseleilta. Laskelmissa vierintävastukset mitataan pyöräkohtaisesti ja vähennetään jarrutusvoimista. Mahdollisen ALB- venttiilin toimivuus tarkastetaan sekä venttiilin säätö mitataan atkavusteisen mittausjärjestelmän avulla ja verrataan säätöarvokilven tietoihin. Käsikäyttöisen jarruvoiman säätimen toiminta tarkastetaan autoista, joihin se on asennettu. Jousijarrusylinterein varustetun ajoneuvon seisontajarrun toimivuus todetaan dynamometrillä riittävää varovaisuutta noudattaen. Mekaanisella seisontajarrun käyttölaitteistolla varustetusta perävaunusta todetaan käyttölaitteiston kunto. Lukkiutumisen estolaitteiston toimivuus todetaan ABS / EBS -merkkivalon toiminnasta ja olosuhteiden salliessa myös koeajossa. Sähköisesti ohjattujen paineilmajarrujen (EBS) tarkastus tehdään voimassa olevan jarruohjeen mukaisesti, noudattaen ajoneuvon valmistajan ohjeita. Mikäli EBS- ajoneuvolle ei voi tehdä laajaa jarrutarkastusta, niin tehdään vain perustarkastus. Ei tehdä ALB- tarkastusta, eikä viivetarkastusta. 3.3 Laajan tarkastuksen sisältö Laajassa tarkastuksessa suoritetaan perustarkastuksen lisäksi ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän jarrutuskäyttäytymiseen liittyvät tarkastukset. Jarruvoiman ja jarrutuspaineen keskinäinen riippuvuus mitataan akseleittain sekä määritetään ajoneuvon jarrujen sylinteripaineesta riippuva jarrutussuhde. Kuormaamatonta sekä kuormattua ajoneuvoa vastaava jarrutussuhdetarkastelu tehdään jäljempänä kuvatun mukaista atk-laskenta- ja tiedonkeruu-järjestelmää sekä arvosteluperusteita käyttäen. Erikseen esitetään sekä kuormattua että tyhjää ajoneuvoa vastaava jarrutussuhde perävaunun jarrujen ohjauspaineen funktiona koordinaatistossa, johon on piirretty ennalta asetetut hyväksymisrajat eli jarrukäytävät (ks. liitteet 2, 3 ja 4). Kuormatun ja kuormaamattoman ajoneuvon laskentapainetta vastaavat jarrutussuhdearvot ekstrapoloidaan pienimmän neliösumman menetelmää tai vastaavaa menetelmää käyttäen. Jarrujärjestelmän säätöventtiilien toimivuudesta ja mittaustilannetta vastaavista ominaisarvoista varmistutaan edellä kuvattua mittauslaitteistoa käyttäen. Näitä venttiileitä ovat: Mekaanisesti tai pneumaattisesti kuormituksen mukaan säätyvä ALB -venttiili Taitto- ja suhdeventtiili Auton etuakselin käsikäyttöinen jarruvoiman säädin Ennakon säädöllä varustettu perävaunun jarruventtiili Autossa oleva perävaunun käsiohjausventtiili Perävaunujarrun ohjausventtiili Paineilmajärjestelmästä mitataan kytkentä- ja vapautusviiveet. Sähköisesti ohjattujen paineilmajarrujen (EBS) tarkastus tehdään voimassa olevan jarruohjeen mukaisesti, noudattaen ajoneuvon valmistajan ohjeita.

8 Ohje 8 (23) Tehdään normaali sovitusmittaus ja ajoneuvon jarrut arvostellaan ainoastaan kuormitetun ajoneuvon tilanteessa sekä tarkastetaan EBS- järjestelmän toimivuus merkkivaloista. Mikäli EBS- ajoneuvolle ei voi tehdä laajaa jarrutarkastusta, niin tehdään vain perustarkastus. Ei tehdä ALB- tarkastusta, eikä viivetarkastusta. Perävaunun jarrujen tarkastuksen yhteydessä varmistetaan jarrujen automaattinen kytkeytyminen irrottamalla jarrujohdot autosta. Samalla kokeillaan, että siirtelyventtiili on vaatimusten mukaisessa kunnossa. Perävaunun seisontajarruventtiili Lisäksi tarkastetaan perävaunun ohjausventtiilin mahdollisen sulku- ja tyhjennysventtiilin toiminta. 3.4 Vertailujarrutusvoimien käyttö E-säännön 13/09 lisäyksen 7 mukaisesti vertailujarrutusvoimat on määriteltävä paineilmalla toimivilla jarruilla varustetuille ajoneuvoille jarrudynamometriä käyttäen. Tyyppihyväksynnässä vertailujarrutusvoimat on määritettävä kunkin akselin osalta jarrusylinteripaineella, joka alarajana on 100 kpa (1 bar) ja ylärajana tyyppi 0 -olosuhteissa kehittynyt paine. Vertailujarrutusvoimat on ilmoitettava sellaisina, että ajoneuvo pystyy tuottamaan jarrutussuhteen, joka vastaa E-säännön 13 liitteessä 4 asianomaiselle ajoneuvolle määriteltyä jarrutussuhdetta (50 prosenttia M2 -, M3 -, N2 -, N3 -, O3 - ja O4 -luokan ajoneuvoilla lukuun ottamatta puoliperävaunuja ja 45 prosenttia puoliperävaunuilla), silloin kun jarrudynamometrissä mitattu jarrutusvoima kunkin akselin osalta kuormauksesta riippumatta ei ole pienempi kuin vertailujarrutusvoima tietyn jarrusylinteripaineen osalta ilmoitetun käyttöpainealueen rajoissa. Vertailujarrutusvoimien käyttö jarrudynamometrin mittauksissa ISO 21995:2008 standardin mukaan Vertailujarrutusvoimia voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa ainoastaan perustarkastuksen piiriin kuuluviin ajoneuvojen jarruihin, jotka täyttävät E-säännön 13/09 lisäyksen 7 tai tätä myöhemmät vaatimukset, koska laajan jarrutarkastuksen piiriin kuuluvissa ajoneuvoissa jarrukäytävävaatimus tulee täyttyä. Jos ajoneuvoon on lisätty / poistettu / muutettu akseleita tai korotettu akselimassoja ja ajoneuvo ei ole tyyppihyväksynnän mukainen, ei voida soveltaa vertailujarrutusvoimia. Määräaikaiskatsastuksessa tarvittavat/syötettävät tiedot: - ajoneuvoluokka - kokonaismassa - rengaskoko - käyttöönottopäivä - jarrukellojen koko akseleittain - ajoneuvon valmistajan vertailujarrutusvoimat (referenssijarrutusvoimataulukko) Jarrutarkastuksen suoritus: - varmista, että rengaspaineet ovat valmistajan suosituksen mukaiset. - mittaa jarruvoimat / sylinteripaineet akseleittain, valmistajan vertailujarrutusvoimataulukon mukaisesti.

9 Ohje 9 (23) - jarrudynamometrimittauksessa laskentapaineeksi voidaan syöttää vertailujarruvoiman painearvo. - mitataan vähintään kahdella eri paineella. - vertailussa voidaan käyttää myös laskentaohjelmassa olevaa paine/jarruvoimataulukkoa. - mittauksessa pitää saavuttaa vähintään 2 bar paine jarrusylinterissä, mutta mitä suurempi paine saavutetaan, niin sitä luotettavampi tulos saadaan - taltioi mittaustulokset. - vertaile mitattuja arvoja vertailujarrutusvoimataulukossa annettuihin arvoihin. - jos mitatut arvot ovat suuremmat tai vähintään yhtä suuret kuin vertailujarrutusvoimataulukossa olevat, niin katsotaan minimijarrutussuhteet saavutetuiksi akseleittain. - muilta kuin jarrujen suorituskyvyn (jarrutussuhde) osalta tarkastetaan ja arvostellaan tämän ohjeen mukaisesti. (esim. jarruvoimien erot, havahtumispaineet, soikeudet, vierintävastukset ja jne.) 4 JARRUJEN SUORITUSKYVYN MÄÄRITYS JARRUDYNAMOMETRILLÄ ON LIITTEES- SÄ B. 4.1 JARRUDYNAMOMETRIN LASKENTAOHJELIITE Määräaikaiskatsastuksessa raskaan kuorma-auton ja perävaunun jarrujärjestelmän suorituskyky ja -arvot määritetään jarrudynamometrimittauksilla. Jarrujärjestelmän mittaussuureiden tiedonkeräys suoritetaan mittausohjelman, tiedonkeruujärjestelmän avulla. Mittaustiedot tallennetaan mittaustietokantaan. Mittaustiedot tulee olla pysyvässä tallennuksessa mahdollista jälkitarkastusta varten. Jarrujärjestelmän suoritusarvot määritetään laskentaohjelmalla tallennetun mittaustietokannan tiedoista. Ajoneuvon jarrujärjestelmän suoritusarvot tulostetaan tulostusohjelmalla, jossa on katsastusvaatimuksien edellyttämä tulosinformaatio, mm. tiedot vetoauton ja perävaunun jarrujen sovituksesta, huomautukset vioista ja puutteellisuuksista suoritusarvoihin viitaten. 5 ATK-AVUSTEINEN JARRUDYNAMOMETRIMITTAUS Jarrujen tarkastus on suoritettava käyttäen jarrudynamometriä, johon kuuluu atk-järjestelmä mittaustulosten keräämistä, laskentaa ja tulostamista varten. 5.1 Yleiset vaatimukset järjestelmälle Mittaustavan vaatimuksena on automaattinen mittaustulosten kirjautuminen mittauslaitteen muistiin (ainoastaan kohdassa 6.2. mainitut tiedot voidaan syöttää manuaalisesti). Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi edellytetään myös mittaustapahtuman atk-perusteista hallintaa. Laskentamenetelmien tulee olla jäljempänä kohdassa esitetyn mukaisia. Mittauskanavien määrän tulee mahdollistaa vähintään paineen yhtäaikainen mittaus vetoauton jarrujen ohjauspiiristä, etu- ja takajarrupiiristä sekä perävaunun jarrujen ohjausjohdosta. Vastaavasti perävaunussa on oltava paineen yhtäaikainen mittausmahdollisuus vähintään perävaunun ohjaus-paineesta ennen perävaunun jarruventtiiliä ja sen jälkeen niistä jarrupiireistä, joissa on ohjauspaineesta eroavat jarrutuspaineet (esim. etu- ja taka-akseli).

10 Ohje 10 (23) 5.2 Mittauksessa syötettävät alkutiedot Atk-pohjaiseen mittausjärjestelmään syötetään tarpeelliset alkutiedot: akselien lukumäärä, nostettavat akselit, mittauskanavat, akselimassat tyhjänä ja kuormattuna, kokonaismassa, laskentapaine tarvittaessa ja akselit, jotka on varustettu jousijarrusylintereillä. Alkutietoihin on syötettävä myös tieto, onko kyseessä puoliperävaunun vetoauto tai puoliperävaunu. Puoliperävaunusta on syötettävä myös valmistajan ilmoittamat korjauskertoimet (k-arvot) tai kertoimien laskennassa tarvittavat tiedot. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut korjauskertoimia, niin käytetään taulukon 1 k-kertoimia. Taulukko 1 Puoliperävaunun k-kertoimet Puoliperävaunu k-kerroin tyhjänä (kt) k-kerroin kuormattuna (kk) 1 -akselinen 1,5 1,1 2 -akselinen 1,7 1,1 3 -akselinen 1,9 1,1 5.3 Mitattavat ja laskettavat suureet Kokonaismassa Laskelmissa kuormatun ajoneuvon massana käytetään: a) ajoneuvovalmistajan jarrumitoituksen perusteena käyttämää kokonaismassaa; tai b) käyttöasetuksen mukaisesti rekisteriin merkittyä ajoneuvon kokonaismassaa, jos jarrumitoitusmassa ei ole tiedossa Jos laskennassa käytetään käyttöasetuksen mukaisesti rekisteriin merkityistä massoista poikkeavia massoja, niiden tulee olla merkittynä ajoneuvotietojärjestelmässä oleviin ajoneuvon jarrutietoihin. Kuormaamattoman tai osittain kuormatun ajoneuvon akselimassat punnitaan tarvittaessa ALB -testi / säätösuhde ALB -venttiilin toiminta tarkastetaan mittaamalla nousevalla jarrujen ohjauspaineella jarrusylinterin painetta ALB -testi tehdään tasaisella alustalla, kevennettävät akselit ylhäällä ja / tai säätöarvokilven edellyttämässä asennossa. Ajoneuvon valmistajan ohjeita pitää noudattaa. mittaus suoritetaan vähintään säätöarvokilpeen merkittyyn tai valmistajan ilmoittamaan painearvoon arvoon asti

11 Ohje 11 (23) mittaustiedot tallennetaan kuormaamattoman ajoneuvon laskentaa ja tulostusta varten samalla voidaan tarkastaa jarrujärjestelmän venttiilien (taitto-, viive-, yms.) toiminta tuloksissa sylinteripaineen arvot tulee ilmoittaa ainakin 5 eri ohjauspaineen arvolla säätösuhteen laskentakaava: S = PL / PM S = säätösuhde PL = ohjauspaine (bar) ennen ALB -venttiiliä PM = jarrusylinteripaine (bar) Huom! Laskelmaa varten voi joutua tekemään ALB testi eri tavalla kuin säätötarkastuksessa Laskentapaine Ajoneuvon valmistajan ilmoittama paine tai 6 bar. Laskentapaineesta poikkeavat paineet esim. apuakseleilla tulee ottaa huomioon laskennassa ja merkitä tulosteeseen sopivalla tavalla Vierintävastus mitataan pyöräkohtaisesti pyöräkohtaisena vierintävastuksena pidetään keskiarvoa, joka saadaan vähintään renkaan kahden pyörähdyksen aikana akselikohtainen vierintävastus on pyöräkohtaisten vierintävastusten keskiarvojen summa Havahtumispaine mitataan akseleittain pyöräkohtaiset havahtumispaineet mittauksissa tulee ottaa huomioon teliakseleiden todellinen sylinteripaine (esim. akselikohtaiset venttiilit) Jarruvoima ja mittauspaine vasemman ja oikean pyörän jarruvoimat mitataan erikseen jarrutuspaine mitataan joltakin samaan jarrupiiriin kuuluvalta akselilta (esim. telissä vetävältä akselilta) jarruvoiman ja sitä vastaavan jarrutuspaineen mittaus suoritetaan nousevalla ohjauspaineella mahdollisimman lähellä pyörän lukkiutumisrajaa. Maksimijarruvoimaa 12 kn/pyörä ei tarvitse ylittää. Autoilla etuakselin minimijarruvoima tulee olla N3-luokalla 10 kn/pyörä ja muilla ajoneuvoluokilla 6 kn/pyörä Soikeus mitataan pyöräkohtaisesti jarruvoiman vaihtelu mitataan lähellä lukkiutumisrajaa (esim. 90 % lukkiutumispaineesta) renkaan vähintään kahden pyörähdyksen aikana. jarrusylinterin paine on pidettävä vakiona mittauksen ajan Jarruvoiman ja jarrutussuhteen laskenta kuormatulle ajoneuvolle ajoneuvon jarrutussuhdekuvaaja lasketaan mittaustietojen perusteella pienimmän neliösumman menetelmää tai vastaavaa menetelmää käyttäen vähintään laskentapaineeseen asti sylinteripainetta [PM] käytetään mittauspaineena

12 Ohje 12 (23) laskentapainetta vastaava jarruvoima [FL] merkitään tulosteeseen akselikohtaisesti vierintävastus [FR] vähennetään mitatuista jarruvoimista kuvaajan arvoja ja laskentapaineen jarruvoimia [FL] laskettaessa. vetoauton jarrutussuhdekuvaajaa siirretään jarrutussuhdekoordinaatistossa mitatun paine-ennakon verran paineakselin suunnassa oikealle Jarruvoiman ja jarrutussuhteen laskenta kuormaamattomalle ajoneuvolle ajoneuvon jarrutussuhdekuvaaja lasketaan mittaustietojen perusteella pienimmän neliösumman menetelmää tai vastaavaa menetelmää käyttäen vähintään laskentapaineeseen asti auton jarrujen ohjauspaine mitataan ennen ALB -venttiiliä olevasta ohjauspaineen liittimestä perävaunun jarrujen ohjauspaine mitataan perävaunun ohjausjohdon liittimestä laskentapainetta vastaava jarruvoima [FL] merkitään tulosteeseen akselikohtaisesti vierintävastus [FR] vähennetään mitatuista jarruvoimista kuvaajan arvoja ja laskentapaineen jarru-voimia [FL] laskettaessa vetoauton jarrutussuhdekuvaajaa siirretään koordinaatistossa mitatun paineennakon verran paineakselin suunnassa oikealle Jarrukäytävät Auton ja perävaunun jarrutussuhdekuvaajat piirretään liitteiden mukaisiin koordinaatistoihin Viiveet Mitataan kaikilta akselistoilta, siltä akselilta, jolla viive on todennäköisesti suurin, sekä perävaunun ohjausjohdon liittimestä Seisontajarru Mitataan seisontajarrun kehittämä jarruvoima. 5.4 Mittauspöytäkirjassa esitettävät suureet Mittauksesta on tulostettava ulkoasultaan ja sisällöltään selkeä mittauspöytäkirja, jossa tulee olla liitteessä 1 mainitut tiedot. 6 JARRUJEN TARKASTUKSEEN LIITTYVIÄ OHJEITA Ennen jarrumittausta on suoritettava jarrutuksia dynamometrillä tai ajamalla. Näin saadaan jarrujen lämpötilaa nostettua sekä poistettua jarruista mahdollinen kosteus tai pintaruoste. Ajoneuvoon kiinnitetään paineenmittausletkut/-anturit etu- ja takajarrupiireihin sekä ennen ALB -venttiiliä olevaan liittimeen ja perävaunun ohjausjohtoon huomioiden kohta Samalla todetaan, minkä jarrupiirin mukaan jarrupaineet eri akseleilla säätyvät. Ennen mittausten aloittamista järjestelmän ja paineilmakytkentöjen tiiviys tulee tarkistaa virheiden eliminoimiseksi.

13 Ohje 13 (23) Viivemittaus tehdään ajoneuvon säiliöpaineiden ollessa paineensäätimen rajoittamalla tasolla ja moottori sammutettuna. Jos viiveet ylittävät raja-arvot, pyritään mittaus toistamaan ALB - venttiilin ollessa täyttä kuormaa vastaavassa asennossa. Tyhjää ajoneuvoa vastaava hidastuvuustarkastelu tehdään tilanteessa, jossa erityisiä poikkeuksia lukuun ottamatta nostettavat akselit ovat ylhäällä. Sähköohjatut jarrut testataan ja arvostellaan mittaamalla pyöräjarrujen saavuttama hidastuvuus valmistajan ohjeiden mukaan. 6.1 Varsinaisen perävaunun vetoauton ja varsinaisen perävaunun jarrut Varsinaisen perävaunun vetoauton ja sen perävaunun jarrutussuhteen on oltava liitteessä 2 annettujen jarrukäytävien rajaamalla alueella. Kuormatulle ja kuormaamattomalle ajoneuvolle on liitteessä 2 omat jarrukäytävät. 6.2 Puoliperävaunun vetoauton ja puoliperävaunun jarrut Jarrujen suorituskykyä koskevat vaatimukset ovat puoliperävaunuyhdistelmille pääpiirteittäin samansisältöiset kuin varsinaisille perävaunuillekin. Puoliperävaunun vetoauton jarrutussuhteen on sijaittava liitteessä 3 annettujen jarrukäytävien rajaamalla alueella. Kuormatulle ja kuormaamattomalle ajoneuvolle on liitteessä 3 omat jarrukäytävät. Päätöksen mukaan kuormatulle ja kuormaamattomalle puoliperävaunulle määrätään yksilölliset jarrukäytävät. Kuvaajien lähtökohtana on päätöksessä annettu perusjarrukäytävä, joka on liitteenä 4. Jarrukäytävän peruskuvaaja muunnetaan tarkasteltavalle puoliperävaunulle ominaiseksi käyttämällä annetuille perusrajoille kertoimia (k ja k ), joiden avulla otetaan huomioon perävaunun mittojen vaikutus dynaamisten akselipainojen muodostumiseen todellisessa k t jarrutustilanteessa. Käytetyt k ja k kertoimet merkitään ylös ja tallennetaan puoliperävaunun rekisteritietoihin. k t Nomogrammi k :n ja k :n määrittämiseksi on liitteessä 5. k t 6.3 Jarrujen tarkastaminen jälkitarkastuksessa Jarrumittauksen perusteella katsastuksessa hylätystä ajoneuvosta on mitattava jälkitarkastuksessa ainakin hylkäyksen aiheuttanut kohde, ellei ole muuta syytä koko ajoneuvon mittaukseen. Mittauksesta tulostetaan uusi kokonainen testituloste. 7 MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTIA 7.1 Yleistä ALB -venttiilein varustetun ajoneuvon jarrutussuhdetta verrataan sekä kuormatun että tyhjän ajo-neuvon tapauksissa liitteiden 2-4 mukaisiin jarrukäytäviin. Mittaustuloksia arvioitaessa on huomattava todelliseen jarrutuskäyttäytymiseen vaikuttavana seikkana akselistokohtaisten jarrutussuhteiden suuruusluokka koko ajoneuvon mittaustuloksiin verrattuna (jarruvoimien jakautuminen erilaisissa akselistorakenteissa). 7.2 Massat Omamassa-arvojen poikkeamat rekisteriin merkityistä tulee selvittää. 7.3 ALB -testi / säätösuhde ja jarruvoiman arviointi (ajoneuvo tyhjänä) Mitattu poikkeama saa olla säätöarvokilven arvosta enintään +/- 0,5 bar

14 Ohje 14 (23) 7.4 Paine-ennakko Mitattu ennakko on enintään +/- 0,5 bar mittausalueella 0,6-6,0 bar 7.5 Laskentapaine Valmistajan ilmoittama paine tai 6,0 bar. 7.6 Havahtumispaine Sallittu havahtumispaine on 0,3-0,8 bar, kuitenkin levyjarruissa sallitaan enintään 1,0 bar jarrusylinteripaineesta mitattuna tai ajoneuvon valmistajan ilmoittama. 7.7 Paine-ero Havahtumispaineen ja mittauksen loppupaineen ero tulee olla vähintään 1,2 bar. 7.8 Vierintävastus Ajoneuvo hylätään selkeästi epänormaalin korkean pyörä-, akseli- tai ajoneuvokohtaisen vierintävastuksen takia. (Raja-arvo 50%, verrataan saman ajoneuvon vastaavia akseleita) 7.9 Akselikohtaiset erot jarruvoimissa Saman akselin pyöräkohtainen ero saa olla enintään 30 % 7.10 Soikeus Soikeudesta johtuva jarruvoiman vaihtelu saa olla enintään 30 % 7.11 Jarruvoiman ja hidastuvuuden laskenta kuormatulle ajoneuvolle (laaja tarkastus) etuakseliston jarrutussuhteen on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin ajoneuvon kokonaisjarrutus-suhde, ellei jarrukorttiin tai rekisteritietoihin ole merkitty alempaa suhdetta tai valmistaja ilmoittanut muuta suhdetta akseleiden välillä auton, jossa on kaksi ohjaavaa etuakselia ja perävaunun etummaisessa telissä ainakin toisen akselin on täytettävä em. vaatimus jarrujen sovitusta arvioitaessa käytetään liitteenä olevia jarrukäytäviä puoliperävaunun jarrukäytävät määräytyvät peruskäytävästä ajoneuvokohtaisia k- arvoja apuna käyttäen 7.12 Jarruvoiman ja hidastuvuuden laskenta kuormittamattomalle ajoneuvolle (laaja tarkastus) etuakseliston jarrutussuhteen on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin ajoneuvon kokonaisjarrutus-suhde, ellei jarrukorttiin tai rekisteritietoihin ole merkitty alempaa suhdetta tai valmistaja ilmoittanut muuta suhdetta akseleiden välillä autossa, jossa on kaksi ohjaavaa etuakselia ja perävaunun etummaisessa telissä ainakin toisen akselin on täytettävä em. vaatimus jarrujen sovitusta arvioitaessa käytetään liitteenä olevia jarrukäytäviä puoliperävaunun jarrukäytävät määräytyvät peruskäytävästä ajoneuvokohtaisia k- arvoja apuna käyttäen 7.13 Jarrujen kytkentä- ja vapautusviivemittaus kytkentäviive vetoautossa saa olla enintään 0,8 s vapautusviive vetoautossa saa olla enintään 1,0 s kytkentäviive ohjausjohdon liittimessä saa olla enintään 0,6 s

15 Ohje 15 (23) vapautusviive ohjausjohdon liittimessä saa olla enintään 0,8 s kytkentäviive perävaunussa saa olla enintään 0,8 s + ohjausjohdon kytkentäviive vapautusviive perävaunussa saa olla enintään 1,0 s + ohjausjohdon vapautusviive mittaustulos ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella tarvittaessa mittaus suoritetaan ALB -venttiilit täyden kuorman asennossa 7.14 Auton vähimmäisjarrutussuhde perustarkastuksessa Auton on täytettävä perustarkastuksessa taulukon 2 mukainen kokonaisjarrutussuhde,ottaen huomioon auton käyttöönottoajankohta, jarrujärjestelmän tyyppi 7.15 Perävaunun vähimmäisjarrutussuhde perustarkastuksessa Perävaunun on täytettävä perustarkastuksessa taulukon 2 mukainen kokonaisjarrutussuhde,ottaen huomioon perävaunun käyttöönottoajankohta, jarrujärjestelmän tyyppi ja perävaunun alaluokka 7.16 Auton ja perävaunun vähimmäisjarrutussuhde laajassa tarkastuksessa Auton ja perävaunun on täytettävä laajassa tarkastuksessa taulukon 3 mukainen kokonaisjarrutussuhde, ottaen huomioon ajoneuvon käyttöönottoajankohta, jarrujärjestelmän tyyppi ja perävaunun alaluokka 7.17 Jarruvoimien jakautuminen eri akseleille Etuakselin jarrutussuhteen on oltava perustarkastuksessa vähintään ajoneuvolle määrätty minimi jarrutussuhde. Laajassa tarkastuksessa sovelletaan kohtien 7.12 ja 7.13 vaatimuksia. Perus- ja laajassa jarrutarkastuksessa ajoneuvon muiden akseleiden jarrutussuhteen tulee olla vähintään 0,8 kertaa ko. ajoneuvolle määrätty perustarkastuksen taulukon 2 vähimmäisjarrutussuhde. Esimerkiksi: kuorma-auton, jonka käyttöönottopäivä on (koko ajoneuvon vähimmäisjarrutussuhteen oltava vähintään 45%) akseleilta on tultava vähintään 45% * 0,8=36%. Ajoneuvo voidaan hyväksyä tätäkin alemmalla akselikohtaisella vähimmäisjarrutussuhteella, mikäli ajoneuvon valmistaja on määritellyt jollekin akselille pienemmän vähimmäisjarrutussuhteen. Edellä oleva koskee sekä perus- että laajaa tarkastusta. Ajoneuvon katsastusta ei saa hyväksyä, jos jarru-voima poikkeaa jollakin akselilla merkittävästi valmistajan ilmoittamasta. Kuorma-auton rautajousinen teliakseli voidaan jarrutarkastelussa hyväksyä minimihidastuvuudella 25%, kun kyseessä on ominaisuus eikä vika. Edellä mainitut ajoneuvot voidaan hyväksyä kyseistä "lievennystä" hyväksikäyttäen vain, jos: auton koko taka-akselisto yhteensä täyttää akselikohtaisen minimihidastuvuusvaatimuksen (34/36/40 %) ja koko auto täyttää ajoneuvokohtaisen minimihidastuvuusvaatimuksen (43/45/50 %). Esim. kuorma-auto, joka on käyttöönotettu vuonna 1989 Akseli yhteensä Max. Jarruvoima [kn] Akselipaino kuormattuna [tonnia] 7,5 11,5 7,5 26 Kuorma-% 62,7 44,3 25,3 45,0

16 Ohje 16 (23) Koko taka-akseliston hidastuvuus % = max. jarruvoimien summa jaettuna telimassalla ( ) kn / (11,5 + 7,5) tonnia = 36 %. Akselin kaksi hidastuvuuden tulee siis em. telisuhteella olla vähintään 44 %, jotta (akselin kolme hidastuvuuden ollessa 25 %) taka-akselisto yhteensä täyttää vähimmäisvaatimuksen 36 %. Akselin yksi hidastuvuuden tulee olla em. tapauksessa vähintään 62 %, jotta koko ajoneuvo täyttää vähimmäisvaatimuksen 45 %. Taulukko 2 Perustarkastuksen jarrutussuhteet Ajoneuvoluokka / alaluokka Käyttö Jarrutyyppi Käyttöönotto Direktiivin mukainen jarrutussuhde Z koko ajoneuvo (Zk) Z Etuakseli Z Muu akseli M1 / YP-jarrut alkaen M1, M2 ja M3 ty alkaen M1, M2 ja M3 + ABS M1, M2 ja M3 ty saakka N2 ja N alkaen N2 ja N N2 ja N saakka N3 vetoauto/ebs alkaen N3 vetoauto/ebs *) Zk mitattu *) Zk mitattu *) 40 *) 36 O3 ja O4/VPV/Ei ALB alkaen Zk mitattu 40 O3 ja O4/VPV/Ei ALB Zk mitattu 34 O3 ja O4/VPV/Ei ALB saakka Zk mitattu 32 O3 ja O4/KAP/Ei ALB alkaen O3 ja O4/KAP/Ei ALB O3 ja O4/KAP/Ei ALB saakka O3 ja O4/PPV/Ei ALB alkaen O3 ja O4/PPV/Ei ALB O3 ja O4/PPV/Ei ALB saakka

17 Ohje 17 (23) O3 ja O4/VPV/EBS alkaen O3 ja O4/VPV/EBS saakka *) Zk mitattu *) Zk mitattu *) 40 *) 34 O3 ja O4/KAP/EBS alkaen O3 ja O4/KAP/EBS saakka *) 40 *) 34 O3 ja O4/PPV/EBS alkaen O3 ja O4/PPV/EBS saakka *) Mikäli valmistaja on ilmoittanut vertailujarrutusvoimat, voidaan noudattaa niitä. *) 36 *) 34 Taulukko 3 Laajan tarkastuksen jarrutussuhteet Ajoneuvoluokka / alaluokka Käyttö Jarrutyyppi Käyttöönotto Z koko ajon. Z Etuakseli Z Muu akseli N3/vetoauto alkaen Käytävä Zk mitattu 40 N3/vetoauto Käytävä Zk mitattu 36 N3/vetoauto saakka Käytävä Zk mitattu 34 O3 ja O4 /VPV alkaen Käytävä Zk mitattu 40 O3 ja O4 /VPV Käytävä Zk mitattu 34 O3 ja O4 /VPV saakka Käytävä Zk mitattu 32 O3 ja O4 /KAP alkaen Käytävä 40 O3 ja O4 /KAP Käytävä 34 O3 ja O4 /KAP saakka Käytävä 32 O3 ja O4 /PPV alkaen Käytävä 36 O3 ja O4 /PPV Käytävä 34 O3 ja O4 /PPV saakka Käytävä 32

18 Ohje 18 (23) 7.18 Lukkiutumattomat jarrut Lukkiutumattomilla jarruilla varustetun ajoneuvon jota käytetään perävaunun vetoon, on täytettävä kuormattuna jarrukäytävävaatimukset. Kuormittamattoman ajoneuvon on lisäksi täytettävä jarrukäytävävaatimus jos se kytketään ajoneuvoon, josta puuttuvat lukkiutumisenestolaitteet. Mahdollisesta kytkentärajoituksesta on tehtävä merkintä ajoneuvorekisteriin. Erilaisilla EBS/ABS/ALB -järjestelmien vaihtoehdoilla varustettujen ajoneuvojen yhteen kytkettävyystaulukko on liitteenä Seisontajarru Saman akselin pyörien jarrutustehossa saa olla enintään 50 % tehoero. Paineilmajarrullisissa tätä suuremmat tehoerot aiheuttavat hylkäyksen Erikoistapaukset Mikäli akselille (akseleille) on asennettu uudet jarrurummut ja/tai kitkamateriaalit, tulee asennuksen tehneen korjaamon toimittaa katsastustoimipaikalle tehdyistä korjauksista selvitys, joka liitetään katsastusasemalle arkistoitaviin asiakirjoihin. Jarrusovituksissa voidaan hyväksyä korjatulle akselille odotetuksi tehon lisäykseksi korkeintaan 10 prosenttiyksikön tehon lisäys ja kokoajoneuvolle 5 prosenttiyksikön tehon lisäys. Esimerkiksi: kuorma-auton, jonka käyttöönottopäivä on (koko ajoneuvon vähimmäisjarrutussuhteen oltava vähintään 45%), jarrukorjauksen jälkeen katsastuksessa on koko ajoneuvon minimi jarrutussuhteen oltava vähintään 45% - 5 % = 40 %. Akseleilta on tultava vähimmäisjarrutus-suhteeksi 45 % - 10 % =35 % ja kevennettävältä vähintään 30 %. Taulukko 4 Perustarkastuksen jarrutussuhteet korjattuna Ajoneuvoluokka / alaluokka Käyttö Jarrutyyppi Käyttöönotto Direktiivin mukainen jarrutussuhde Z koko ajoneuvo (Zk) Z Etuakseli Z Muu akseli M1 / YP-jarrut alkaen M1, M2 ja M3 ty alkaen M1, M2 ja M3 + ABS M1, M2 ja M3 ty saakka N2 ja N alkaen N2 ja N N2 ja N saakka N3 vetoauto/ebs alkaen N3 vetoauto/ebs *) Zk mitattu- 10% 30 *) Zk mitattu- 10% 30

19 Ohje 19 (23) O3 ja O4/VPV/Ei ALB alkaen Zk mitattu-10% 30 O3 ja O4/VPV/Ei ALB Zk mitattu-10% 30 O3 ja O4/VPV/Ei ALB saakka Zk mitattu-10% 30 O3 ja O4/KAP/Ei ALB alkaen O3 ja O4/KAP/Ei ALB O3 ja O4/KAP/Ei ALB saakka O3 ja O4/PPV/Ei ALB alkaen O3 ja O4/PPV/Ei ALB O3 ja O4/PPV/Ei ALB saakka O3 ja O4/VPV/EBS alkaen O3 ja O4/VPV/EBS saakka *) Zk mitattu- 10% 30 *) Zk mitattu- 10% 30 O3 ja O4/KAP/EBS alkaen O3 ja O4/KAP/EBS saakka O3 ja O4/PPV/EBS alkaen O3 ja O4/PPV/EBS saakka *) Mikäli valmistaja on ilmoittanut vertailujarrutusvoimat, voidaan noudattaa niitä. Korjatun jarrun alennusprosentteja, sekä alennettuja hidastuvuusarvoja ei sovelleta levyjarruille. Taulukko 5 Laajan tarkastuksen jarrutussuhteet korjattuna Ajoneuvoluokka / alaluokka Käyttö Jarrutyyppi Käyttöönotto Z koko ajon. Z Etuakseli Z Muu akseli N3/vetoauto alkaen Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 N3/vetoauto Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 N3/vetoauto saakka Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 O3 ja O4 /VPV alkaen Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 O3 ja O4 /VPV Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 O3 ja O4 /VPV saakka Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30

20 Ohje 20 (23) O3 ja O4 /KAP alkaen Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /KAP Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /KAP saakka Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /PPV alkaen Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /PPV Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /PPV saakka Käytävä-5% 30 Korjatun jarrun alennusprosentteja, sekä alennettuja hidastuvuusarvoja ei sovelleta levyjarruille. Korjattu = korjattu akseli, jolloin akselille on enintään kolme kuukautta ennen katsastusta vaihdettu /sorvattu jarrurumpuja tai jarrulevyjä, vaihdettu kitkamateriaali, korjaustodistus vaaditaan. Sellaisten telirakenteiden (paineilmalla nostettavat apuakselit), joissa ei ole jarrutusvoimaa mikäli ajoneuvon vetäväakseli on vajaa kuormitettu, testaus suoritetaan kuormattuna tai ajoneuvon valmistajan edustajan jarrukorjaamo antaa ko. akselin jarruista lausunnon, joka liitetään katsastusasemalle arkistoitaviin asiakirjoihin. EBS -jarrulliset on käsiteltävä tapauskohtaisesti, merkkivalot ja perustelut (arkistoitava asiakirja). Mikäli katsastuksessa hylättyyn ajoneuvoon joudutaan suorittamaan valtioneuvoston liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta antaman asetuksen (1247/2002) 3 mukaisia korjauksia, on katsastuksessa vaadittava korjauksesta todistus. Todistuksesta tulee ilmetä vähintään liitteen 8 mukaiset tiedot Pyöräjarrujen levittäjäakseleiden laakerointi Laakerivälyksiä verrataan valmistajan antamiin ohjearvoihin. Mikäli valmistaja ei niitä ole antanut tai valmistajan tietoja ei ole saatavilla, saa välys olla levittäjäakselia vastaan kohtisuorassa suunnassa enintään 3 mm ja akselin suunnassa enintään 2 mm. Jarruvipujen välys akselin suunnassa saa olla enintään 3 mm E- ja e-hyväksyttyjen jarrujärjestelmien muuttaminen Mikäli E- ja e-jarruilla varustetun ajoneuvon jarrutussuhde ei täytä mitattuna käytävävaatimusta (jarrutusteho jää alle minimin tai jarrutusteho nousee ylitse tai ei saavuteta käytävävaatimusta), ajoneuvon jarrujärjestelmää ei saa muuttaa ilman valmistajan antamia ohjeita. Jos E- tai e-hyväksyttyyn jarrujärjestelmään lisätään/poistetaan akseleita tai muutetaan ajoneuvon käyttötarkoitusta, ajoneuvon jarrujärjestelmän vaatimustenmukaisuus on osoitettava seuraavalla tavalla: Käyttöönotto ennen Liikenneministeriön paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista antaman päätöksen (631/90) vaatimukset. Käyttöönotto 2010 tai myöhempi. LVM:n asetuspaineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta (257/2009)

21 Ohje 21 (23) 8 LASKELMISSA KÄYTETTÄVIEN LAITTEIDEN JA OHJELMIEN HYVÄKSYNTÄ Laitteisto/ohjelmisto on esitettävä hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa Trafi:sta. Hyväksyntää varten on hakemukseen liitettävä: valmistajan/maahantuojan tiedot laitteistotiedot (merkki, malli ja versio) suomen-/ruotsinkielinen käyttöohje huolto-ohjelma, -verkosto, kalibrointi- ja huolto-ohjeet laitteen komponentit kaaviona ja selvitys toimintaperiaatteesta paperikopio kaikista ohjelman näytöistä kolme (3) erilaista mittaustulosta ja tulkintaohje virheilmoitukset käytettävien mitta-anturien merkki ja malli, toimintaperiaatteet, mittausalueet, toleranssit, max/min käyttölämpötila, kalibrointi ja kalibrointiohjeet käyttökoulutussuunnitelma selvitys käyttöliittymästä laskentatapa 8.1 Trafin hyväksymät laitteistot/ ohjelmistot Linkki: stustoiminta/maahantuojien_ohjeet_ja_tiedotteet/jarrutarkastuksien_laskentapaineita 9 VALMISTAJIEN OHJEITA Linkki: stustoiminta/maahantuojien_ohjeet_ja_tiedotteet/jarrutarkastuksien_laskentapaineita 10 TULOSTEET 10.1 Mittauspöytäkirjojen ja laskelmalomakkeiden arkistointi Katsastukseen esitettävät mittaustulosteet on mittaajan toimesta allekirjoitettava ja arkistoitava. Lisäksi tarkastuksen suorittanut katsastustoimipaikka arkistoi asianmukaisesti (paperikopio tai sähköinen) ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää koskevat sekä hyväksytyt että hylätyt mittaustulosteet. Asiakirjojen arkistointiaika on vähintään kaksi vuotta. Asiakkaan toimittamista mittaustulosteista otetaan arkistointikelpoinen kopio tai arkistoidaan alkuperäiset. Katsastustoimipaikka merkitsee jarrutarkastuksen tuloksen mittauspöytäkirjaan, allekirjoittaa ja varustaa sen nimenselvennyksellä (nimikirjaimet tai katsastajakoodi ei ole riittävä). Jarru-

22 Ohje 22 (23) laskelmille tehdään omat kansiot, joissa jarrulaskelmien paperikopioita säilytetään. Katsastustoimipaikka arkistoi kaikki tekemänsä ja sille esitetyt, sekä hylätyt että hyväksytyt jarrulaskelmat Jarrukorjaamoiden tulosteet Jarrukorjaamossa katsastusta varten jarrutarkastuksen ja -mittauksen tehnyt henkilö tai hänen esimiehensä allekirjoittaa ja varustaa nimenselvennyksellä jarrulaskelman, mikäli ajoneuvon jarrut on todettu kunnossa oleviksi. Viallisen ajoneuvon jarrulaskelmaa ei allekirjoiteta eikä leimata ilman merkintää vioista. Ajoneuvon omistajalle tai haltijalle tulee selvittää ajoneuvon jarrujärjestelmässä havaitut viat. Lopullisen päätöksen ajoneuvon hyväksymisestä tekee katsastusmies riippumatta jarrukorjaamon tulkinnasta. Jarrulaskelmassa tulee olla laskelman tehneen korjaamon lupanumero ja allekirjoitus tai leima. Perustarkastukseen liittyvän hidastuvuuslaskelman voi tehdä myös B-jarrukorjausluvan omaava korjaamo. 11 LAITTEIDEN KALIBROINTI JA ERILLINEN KALIBROINTITODISTUS ON LIIT- TEESSÄ A. KALIBROINTILIITE Mittaus- ja tarkastuslaitteiston kaikki osat tulee huoltaa ja tarkastaa säännöllisin väliajoin. Laitteisto tulee kalibroida vähintään vuoden (+/- 1kk) välein tai valmistajan ohjeiden mukaan. Laitteiston kalibrointipäivät tulee olla myös mittaustulosteessa, jolla voidaan osoittaa laitteen toiminnan luotettavuus ja mittaustarkkuuden pysyvyys ja annettavasta kalibrointitodistuksesta tulee ilmetä tämän liitteen A tiedot. 12 VOIMAANTULO Tämä ohje tulee voimaan Ryhmäpäällikkö Otto Lahti Tarkastaja Ahti Kalliomäki LIITTEET:

23 Ohje 23 (23) Liite A Liite B Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Kalibrointiliite Jarrudynamometrin laskentaohjeliite Testaustulosteen tiedot Varsinaisen perävaunun vetoauton ja varsinaisen perävaunun jarrukäytävä Puoliperävaunun vetoauton jarrukäytävä Puoliperävaunun jarrukäytävä Nomogrammi puoliperävaunun kertoimien määrittämiseksi Kaavio kytkentävaihtoehdoista Jarrudynamometrin kalibrointipöytäkirja (malli) Korjaustodistus (malli) Jarrukellojen mittojen vertailutaulukko Kohtaan 6 Jarrujärjestelmät Liitteisiin linkki: nta/katsastuksen_ohjeet

RASKAIDEN AJONEUVOJEN PAINEILMAJARRUJEN TARKASTUS KATSASTUKSESSA

RASKAIDEN AJONEUVOJEN PAINEILMAJARRUJEN TARKASTUS KATSASTUKSESSA 1 (18) Antopäivä: 26.6.2014 Voimaantulopäivä: 1.7.2014 Säädösperusta: Laki ajoneuvolain muuttamisesta (961/2013) 53 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Moottoriajoneuvojen ja niiden

Lisätiedot

LIITE 1 TESTAUSTULOSTEEN TIEDOT

LIITE 1 TESTAUSTULOSTEEN TIEDOT LIITE 1 TESTAUSTULOSTEEN TIEDOT Mittauksen lähtöarvoista ja tuloksista tulee olla tulostettavissa ulkoasultaan ja tietojen ryhmittelyltään selkeä, enintään kolmesivuinen mittauspöytäkirja, jonka fonttikoko

Lisätiedot

BrakeWIN. Ja teoreettinen jarrulaskenta. Copyright (c) Rekkalaskenta Oy

BrakeWIN. Ja teoreettinen jarrulaskenta. Copyright (c) Rekkalaskenta Oy BrakeWIN Ja teoreettinen jarrulaskenta Teoreettinen jarrulaskenta Pyritään saamaan oikea jarrutussuhde autojen ja perävaunujen välille. Lisäksi pyritään suhteuttamaan jarrutehot akselikohtaisesti. Laskenta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen

Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen Mittauspisteiden sijainti ALB-kilven sijainti Laskentapaineet Yleisesti jarruhidastuvuusmittauksissa käytettävät laskentapaineet ovat VOLVO

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

SCANIA JARRUJEN TARKASTUKSESSA HUOMIOITAVAA versio 3.2

SCANIA JARRUJEN TARKASTUKSESSA HUOMIOITAVAA versio 3.2 RUMPUJARRU ALB-venttiilin toiminnan ja säädön tarkastus teli alhaalla ohjauspaineella 6 bar, säätösuhde laskentaa varten teli ylhäällä. PRTG-sarja (2004>) ALB toiminto sähköisesti ABS-järjestelmän kautta

Lisätiedot

Oikaisuja Suomen Säädöskokoelmaan

Oikaisuja Suomen Säädöskokoelmaan Oikaisuja Suomen Säädöskokoelmaan Suomen säädöskokoelmaan nro 1248/2002 (Liikenne- ja viestintäministeriön asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista) Sivulla 5102 liitteessä 1 olevan I

Lisätiedot

Tieliikennemassojen korotus 3-5 -akselisille autoille tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikennemassojen korotus 3-5 -akselisille autoille tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikennemassojen korotus 3-5 -akselisille autoille tarkastettavat tiedot ja KATSA-merkinnät Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Tarkastettavat tiedot (diat 3-12) KATSA-merkinnät (diat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan liikenteessä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011. 1217/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011. 1217/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011 1217/2011 Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Vaurioituneen ajoneuvon katsastukseen liittyvät säädökset ja ohjeet

Vaurioituneen ajoneuvon katsastukseen liittyvät säädökset ja ohjeet Ajoneuvolaki 1090/2002 7 Ajoneuvon rakenteen muuttaminen, ajoneuvon rakentaminen ja vaurioituneen ajoneuvon katsastaminen Jos ajoneuvon alkuperäisistä osista vaihdetaan 50 prosenttia tai enemmän, ajoneuvolle

Lisätiedot

paineilmajarrujärjestelmillä varustettujen kuorma-autojen ja perävaunujen katsastusvaatimusten määrittäminen

paineilmajarrujärjestelmillä varustettujen kuorma-autojen ja perävaunujen katsastusvaatimusten määrittäminen AJONEUVOHALLINTOKESKUKSEN TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 1/2005 Sähköisesti ohjatuilla paineilmajarrujärjestelmillä varustettujen kuorma-autojen ja perävaunujen katsastusvaatimusten määrittäminen Pekka Rahkola

Lisätiedot

Ottomoottorikäyttöisten ajoneuvojen pakokaasupäästöjen tarkastus

Ottomoottorikäyttöisten ajoneuvojen pakokaasupäästöjen tarkastus 1 (6) Antopäivä: 29.6.2016 Voimaantulopäivä: 1.7.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa Trafin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä

Lisätiedot

Määräaikaiskatsastussuoritteen avaaminen ikkunalle (KATSA010) on lisätty

Määräaikaiskatsastussuoritteen avaaminen ikkunalle (KATSA010) on lisätty Tiedote katsastajille 1/2011 13.1.2011 ATJ:ssä käyttökatko 16.1.2011 kello 08.00 16.00 Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmään (ATJ) tehdään uuden version käyttöönotto 16.1.2011. ATJ ei ole tuotantokäytössä

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston antaman ohjeen TRAFI/336/ /2012

Voimassa: Toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston antaman ohjeen TRAFI/336/ /2012 1 (10) Antopäivä: 15.06.2017 Voimaantulopäivä: 28.08.2017 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa Liikenteen

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Rami Wahlsten Turun ammattikorkeakoulu rami.wahlsten@turkuamk.fi Turun ammattikorkeakoulu Tutkintoon johtava koulutus: n. 9200 opiskelijaa Noin 1900 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Raskaan kaluston paineilmajarrujärjestelmät

Raskaan kaluston paineilmajarrujärjestelmät Tampereen ammattikorkeakoulu Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma Auto- ja korjaamotekniikka Toni Vuorinen Opinnäytetyö Raskaan kaluston paineilmajarrujärjestelmät Työn ohjaaja Työn tilaaja Pori

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (6) Antopäivä: 16.9.2015 Voimaantulopäivä: 21.9.2015 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: TRAFI/23887/03.04.03.02/2013 Soveltamisala: Rekisteröintitehtävien

Lisätiedot

Versio Dymatic 200 /100. Dymatronic Oy Savenvalajantie 3 85500 NIVALA puh. 08-442750 fax. 08-442737

Versio Dymatic 200 /100. Dymatronic Oy Savenvalajantie 3 85500 NIVALA puh. 08-442750 fax. 08-442737 Versio Dymatic 200 /100 Dymatronic Oy Savenvalajantie 3 85500 NIVALA puh. 08-442750 fax. 08-442737 1060.1103 Jarrusovitusohje Dymatronic Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 1.1 Dymatic 100-PCW -laitteisto...6

Lisätiedot

Katsastusasematesti 2010

Katsastusasematesti 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTUSKOHTEET... 3 2.1 OBD järjestelmän ilmoittama vikakoodi... 3 2.2 Alatukivarren ulompi laakerointi välyksellinen taka-akselilla... 5 2.3 Nastaero liian suuri... 6 2.4

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi. Paperittoman ajoneuvon rekisteröintikatsastus ja rekisteröinti

Voimassa: Toistaiseksi. Paperittoman ajoneuvon rekisteröintikatsastus ja rekisteröinti 1 (7) Antopäivä: 28.12.2015 Voimaantulopäivä: 4.1.2016 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: TRAFI/49966/03.04.03.02/2015 Soveltamisala: Rekisteröintitehtävien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

RASKAANKALUSTON JARRUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN TUTKIMINEN

RASKAANKALUSTON JARRUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN TUTKIMINEN Opinnäytetyö (AMK) Auto- ja kuljetustekniikka Autotekniikka ja logistiikka 2010 Marko Huunonen RASKAANKALUSTON JARRUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN TUTKIMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Dieselkäyttöisten autojen pakokaasupäästöjen tarkastus katsastuksessa

Dieselkäyttöisten autojen pakokaasupäästöjen tarkastus katsastuksessa 11 OHJE 1 (6) Antopäivä: 30.11.2016 Voimaantulopäivä: 1.12.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa

Lisätiedot

Yksittäishyväksynnän voimassaolo 21 :n 2 mom korotuksille

Yksittäishyväksynnän voimassaolo 21 :n 2 mom korotuksille Tiedote katsastajille 4/2013 17.9.2013 (päivitetty 20. ja 27.9.2013) Asetuksen 407/2013 mahdollistamat massamuutokset Tässä tiedotteessa käsitellään asetuksen 407/2013 voimaantulon mahdollistamia muutoskatsastuksia,

Lisätiedot

Ohje 1 (7) TRAFI/54021/03.04.03.03/2015

Ohje 1 (7) TRAFI/54021/03.04.03.03/2015 1 (7) Antopäivä: 30.9.2015 Voimaantulopäivä: 1.10.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Auton ja sen perävaunun rakenteen muuttaminen (TRAFI/8777/03.04.03.00/2013) Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö:

Lisätiedot

Istuinten hyväksyminen pakettiauton ja kuorma-auton ohjaamoon tai kuormatilaan

Istuinten hyväksyminen pakettiauton ja kuorma-auton ohjaamoon tai kuormatilaan Päivämäärä MÄÄRÄYS OHJE Nro 18.6.2009 793/208/2009 Sisältöalue Istuinten hyväksyminen N-luokan ajoneuvon ohjaamoon tai kuormatilaan Toimivallan säädösperusta Ajoneuvolaki 1090/2002 99, LVMa 1248/2002 Kohderyhmät

Lisätiedot

Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo

Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Komponenttiluettelo ikkuna yleistä Täytetään KATSAssa yksittäishyväksynnän yhteydessä Ikkunalle pääsee siirtymään Navigointi-, Perustiedot - ja Katsastustapahtuma

Lisätiedot

N:o L 176/ 12 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 10.8.70

N:o L 176/ 12 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 10.8.70 13/Nide 01 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 159 370L0388 N:o L 176/ 12 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 10870 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1970, moottoriajoneuvojen äänimerkinantolaitteita

Lisätiedot

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)

Lisätiedot

Norminsiirto II ja automääräys

Norminsiirto II ja automääräys Norminsiirto II ja automääräys Tieliikenteen säädösinfo 8.11.2016 Erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aluksi historiaa: Norminsiirto I -hanke 1.1.2015 voimaan

Lisätiedot

Käyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle

Käyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle Puoliperävaunu 80 T kuormalle 1. Päämitat: Esitekuva T620-4 Reknro WLY-998; valm nro 734/2006 Vuosimalli 2006 (rek 30.3.2006) Renkaat 285 / 70 R19.5, 8-pulttiset Rakennekantavuus 80 tonnia Kuormatilan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 5080 N:o 1247 Valtioneuvoston asetus liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne-

Lisätiedot

Katsastustoimintaa koskevista tarkemmista määräyksistä

Katsastustoimintaa koskevista tarkemmista määräyksistä 1 (8) Antopäivä: 26.6.2014 Voimaantulopäivä: 1.7.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta (957/2013) 12 ja 25 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Moottoriajoneuvojen

Lisätiedot

Dieselkäyttöisten autojen pakokaasupäästöjen tarkastus katsastuksessa

Dieselkäyttöisten autojen pakokaasupäästöjen tarkastus katsastuksessa 11 OHJE 1 (6) Antopäivä: 17.2.2017 Voimaantulopäivä: 21.2.2017 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

DIREKTIIVIEN JA E-SÄÄNTÖJEN MUKAISET VAATIMUKSET L-LUOKAN AJONEUVOILLE SEKÄ JÄRJESTELMILLE, OSILLE JA ERILLISILLE TEKNI- SILLE YKSIKÖILLE

DIREKTIIVIEN JA E-SÄÄNTÖJEN MUKAISET VAATIMUKSET L-LUOKAN AJONEUVOILLE SEKÄ JÄRJESTELMILLE, OSILLE JA ERILLISILLE TEKNI- SILLE YKSIKÖILLE 5158 Liite 1 DIREKTIIVIEN J SÄÄNTÖJEN MUKISET VTIMUKSET L-LUOKN JONEUVOILLE SEKÄ JÄRJESTELMILLE, OSILLE J ERILLISILLE TEKNI- SILLE YKSIKÖILLE 1. Tätä taulukkoa sovelletaan vuonna tai sen jälkeen otettuun

Lisätiedot

Autoasetuksen liitteen 8 soveltamisohje

Autoasetuksen liitteen 8 soveltamisohje Antopäivä: 26.10.2011 Voimaantulopäivä: 29.10.2011 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009, Ajoneuvolaki 1090/2002 Muutostiedot: Kumoaa ohjeen 1583/208/2009;

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun

Lisätiedot

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto

Veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.1.2013 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös 2011/291/EU Euroopan laajuisen tavanomaisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta LAKIEHDOTUKSIIN LIITTYVÄT VN-ASETUSLUONNOKSET Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta 1 LUKU Soveltamisala ja määritelmät (6.6.2013/407) 3 Ajoneuvoluokkia

Lisätiedot

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja 1 (5) Antopäivä: 29.1.2013 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 1.2.2013 Voimassa: Toistaiseksi Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (1194/2009) 45, 46, 119 ja 120 :n nojalla ottaen huomioon lennonjohtajien

Lisätiedot

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf 4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä

Lisätiedot

I OSA AUTOJA JA PERÄVAUNUJA SEKÄ JÄRJESTELMIÄ, OSIA JA ERILLISIÄ TEKNISIÄ YKSIKÖITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET. Ajoneuvoluokat, joita vaatimus.

I OSA AUTOJA JA PERÄVAUNUJA SEKÄ JÄRJESTELMIÄ, OSIA JA ERILLISIÄ TEKNISIÄ YKSIKÖITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET. Ajoneuvoluokat, joita vaatimus. 2320 N:o 840 Liite 1 I OSA AUTOJA JA PERÄVAUNUJA SEKÄ JÄRJESTELMIÄ, OSIA JA ERILLISIÄ TEKNISIÄ YKSIKÖITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 0. Auton ja sen perävaunun (M-, N- ja O- luokan ajoneuvotyypit) tyyppihyväksyntä

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

N:o 829 3127 I OSA. Ajoneuvoluokat, joita vaatimus. koskee. uudelle ajoneuvotyypille. - M, N, O M 1 -luokka: 1.1.1996 2 M 1 -luokka:

N:o 829 3127 I OSA. Ajoneuvoluokat, joita vaatimus. koskee. uudelle ajoneuvotyypille. - M, N, O M 1 -luokka: 1.1.1996 2 M 1 -luokka: N:o 829 3127 I OSA Liite 1 0. Auton ja sen perävaunun (M-, N- ja O- luokan ajoneuvotyypit) tyyppihyväksyntä 70/156/ETY 1-78/315/ETY 3 - M, 1.1.1996 2 1.1.1998 2 1993-78/547/ETY 4-80/1267/ETY 5-87/358/ETY

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto. Tieliikenneohje

Liikenteen turvallisuusvirasto. Tieliikenneohje Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI/384/03.04.03.03/2011 Tieliikenneohje Antopäivä: 3.5.2011 Voimassaoloaika: 3.5.2011 - Säädösperusta: Kumoaa: Kohderyhmät: Katsastustoimipaikat Liikenteen turvallisuusvirasto,

Lisätiedot

Määräys 1 (6) Voimassa: Toistaiseksi

Määräys 1 (6) Voimassa: Toistaiseksi Määräys 1 (6) Antopäivä: 22.12.2011 Voimaantulopäivä: 01.01.2012 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa LIMO 3, LIMO 4 sekä LIMO 2 lukuunottamatta

Lisätiedot

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen

Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Lakiehdotus 1. Laki alkolukon hyväksymisestä liikenteeseen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain (439/2008)

Lisätiedot

Raskaan Autokaluston Jarrusovituksen Tutkiminen Eri Ohjelmistoilla

Raskaan Autokaluston Jarrusovituksen Tutkiminen Eri Ohjelmistoilla Ville Wessman Raskaan Autokaluston Jarrusovituksen Tutkiminen Eri Ohjelmistoilla Opinnäytetyö Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma T496SN Tammikuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 15.1.2010

Lisätiedot

Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002

Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002 Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002 Asia Säädösperusta Päätös Ehdot ja rajoitukset Kuljettajaopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen Ajokorttiasetus 19 2.

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa AKEn ohjeen nro: 521/208/2003/21.03.2003 ja ohjeen liitteen 02.09.2003 ALLEAJOSUOJAOHJE

Voimassa: toistaiseksi. Muutostiedot: Kumoaa AKEn ohjeen nro: 521/208/2003/21.03.2003 ja ohjeen liitteen 02.09.2003 ALLEAJOSUOJAOHJE 1 (9) Antopäivä: 22.04.2013 Voimaantulopäivä: 01.06.2013 Säädösperusta: Ajoneuvolaki 1090/2002 Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Voimassa: toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa AKEn ohjeen nro:

Lisätiedot

1. Asia Päätös muutoskatsastuksesta tehtyyn oikaisuvaatimukseen

1. Asia Päätös muutoskatsastuksesta tehtyyn oikaisuvaatimukseen PÄÄTÖS Päiväys/Datum 11.3.2014 Dnro/Dnr Viite/Referens TRAFI/2434/03.05.00/2014 Oikaisuvaatimus auton XXX- 123 muutoskatsastuksesta 1. Asia Päätös muutoskatsastuksesta tehtyyn oikaisuvaatimukseen 2. Hakija

Lisätiedot

Tutkimus kevyen kaluston jarrudynamometreistä sekä jarrujen testauksesta katsastuksessa

Tutkimus kevyen kaluston jarrudynamometreistä sekä jarrujen testauksesta katsastuksessa Joonas Peltonen Tutkimus kevyen kaluston jarrudynamometreistä sekä jarrujen testauksesta katsastuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Auto- ja kuljetustekniikka Insinöörityö 1.3.2015 Tiivistelmä

Lisätiedot

SCANIA JARRUJEN TARKASTUKSESSA HUOMIOITAVAA versio 3.2

SCANIA JARRUJEN TARKASTUKSESSA HUOMIOITAVAA versio 3.2 SCANIA JARRUJEN TARKASTUKSESSA HUOMIOITAVAA versio 3.2 RUMPUJARRU ALB-venttiilin toiminnan ja säädön tarkastus teli alhaalla ohjauspaineella 6 bar, säätösuhde laskentaa varten teli ylhäällä. PRTG-sarja

Lisätiedot

Dymatic testilaitteiston mittaus- ja laskentaperiaatteita

Dymatic testilaitteiston mittaus- ja laskentaperiaatteita Dymatic testilaitteiston mittaus- ja laskentaperiaatteita 1.Akseli-testi dynamometrillä mv 1 -------------------- 2 3 --------------- 4 ------------- 5 kuva 1 Akselitestin mittausaikana taltioidaan kuvan1

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 234. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen hyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 234. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen hyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2009 N:o 234 239 SISÄLLYS N:o Sivu 234 Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen hyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta...

Lisätiedot

Parametrit alusta. Johdanto

Parametrit alusta. Johdanto Johdanto Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä asiakirjassa kuvataan vain ne parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Jos haluat lisätietoja kyseisen ajoneuvon kaikista parametreista,

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski [presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. tammikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. tammikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. tammikuuta 2015 (OR. en) 5314/15 ADD 1 TRANS 17 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 13. tammikuuta 2015 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n asiak.

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio Johdanto Tässä asiakirjassa kuvataan voimansiirtolinjaan liittyvät parametrit. Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä kuvataan vain parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Johdanto

Lisätiedot

Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton ikään nähden.

Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton ikään nähden. Dirica.fi Hae auton tiedot AUDI A6, 2008 DIR-1 Ajoneuvovero erääntynyt Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D019772/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D019772/02. EUROOAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. maaliskuuta 2012 (22.03) (OR. en) 7975/12 ENER 109 ENV 226 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. maaliskuuta 2012 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET Serie RV

KÄYTTÖOHJEET Serie RV KÄYTTÖOHJEET Serie RV Laskentavaakajärjeste1mä 3.2 Virhe laskentapunnituksessa Laskentapunnituksen virhe johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:. detaljien painojen poikkeamista vaaka näyttää väärin inhimillisestä

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä

Lakisääteiset vaatimukset. Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Yleisiä tietoja laeista ja määräyksistä Kaikissa maissa sovelletaan lakisääteisiä vaatimuksia ajoneuvoille, joilla ajetaan yleisillä teillä. EU:ssa ne koordinoidaan

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1/(8) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista

Lisätiedot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen

Lisätiedot

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus www.ruukki.fi Ruukki toimittaa kuumavalssattuja levyjä ultraäänitarkastettuina tai muiden, erikseen sovittavien vaatimusten mukaisesti. Ultraäänitarkastuksesta

Lisätiedot

DIREKTIIVIEN JA E-SÄÄNTÖJEN MUKAISET VAATIMUKSET L- LUOKAN AJONEUVOILLE SEKÄ JÄRJESTELMILLE, OSILLE JA ERILLISILLE TEKNISILLE YKSIKÖILLE

DIREKTIIVIEN JA E-SÄÄNTÖJEN MUKAISET VAATIMUKSET L- LUOKAN AJONEUVOILLE SEKÄ JÄRJESTELMILLE, OSILLE JA ERILLISILLE TEKNISILLE YKSIKÖILLE 2 220/2014 DIREKTIIVIEN JA E-SÄÄNTÖJEN MUKAISET VAATIMUKSET L- LUOKAN AJONEUVOILLE SEKÄ JÄRJESTELMILLE, OSILLE JA ERILLISILLE TEKNISILLE YKSIKÖILLE Liite 1 Vaatimus, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen

Lisätiedot

Esimerkkihinnasto yleisimmistä huolto ja korjaustöistä 14.1.2015

Esimerkkihinnasto yleisimmistä huolto ja korjaustöistä 14.1.2015 Huollot ja rasvaukset 00 Moottori 01 Jäähdytysjärjestelmä 02 Polttoaine- ja pakokaasujärjestelmä 03 Kytkin 04 Vaihteisto 05 Nivelakseli 06 Etuakseli 07 Taka-akseli 08 Navat ja pyörät 09 Jarrut 10 Jousitus

Lisätiedot

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT Yleistä vetolaitteista Yleistä vetolaitteista Vetolaite on yhteinen nimi yhdelle tai monelle komponentille, jo(t)ka ajoneuvoon on asennettava, ennen kuin se voi vetää perävaunua. Vetolaitteen tarkoituksena

Lisätiedot

Istuinten hyväksyminen N-luokan ajoneuvon ohjaamoon tai kuormatilaan

Istuinten hyväksyminen N-luokan ajoneuvon ohjaamoon tai kuormatilaan 1 (6) Antopäivä: 27.6.2016 Voimaantulopäivä: 1.8.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta (863/2009) 2 8 mom Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa

Lisätiedot

3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI

3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI KÄYTETTY LAVETTI 2.2.2015 Alkuperäinen omistaja: Moto-Olli Oy Nimike: PPV T492-23A Valmistenumero: YF9T492237L008762 Vuosimalli: 2008 Kuvat otettu kesällä 2014 3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Prosessien toipumissuunnitelma 31.8.2007 KAURA 31.8.2007 0.1. Björn Ziessler. Copyright Ajoneuvohallintokeskus 1(7)

Prosessien toipumissuunnitelma 31.8.2007 KAURA 31.8.2007 0.1. Björn Ziessler. Copyright Ajoneuvohallintokeskus 1(7) KAURA Prosessien toipumissuunnitelma 0.1 Björn Ziessler 1(7) 1. Yleistä Tässä suunnitelmassa kuvataan KAURA kehitysprojektin AT1 prosessien toipuminen tilanteissa, jolloin ATJ järjestelmät eivät ole käytettävissä

Lisätiedot

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 1(7) VTA-akselistot Volvo FH, FM neliakseliset autot, 8x2 tai 8x4 VTA-mallimerkinnät; VTA4111.3T lehtijousitettu 2.etuakseli

Lisätiedot

Trafin ohje matkailuauton luokitteluun liittyviin kysymyksiin

Trafin ohje matkailuauton luokitteluun liittyviin kysymyksiin 1 (5) Antopäivä: 29.6.2016 Voimaantulopäivä: 1.7.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa Trafin

Lisätiedot

Rekisteröintikatsastus. L-luokan ajoneuvo

Rekisteröintikatsastus. L-luokan ajoneuvo Rekisteröintikatsastus L-luokan ajoneuvo Kirjautuminen / katsastuksen päävalikko L3-luokan rekisteröintikatsastus variantti- ja versiotietojen pohjalta Käytettynä maahantuotu Ahtimen jälkiasennus Kirjaudu

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

RENKAAN AUTOMAATTITÄYTTÖLAITE ST-961B KÄYTTÖOHJE

RENKAAN AUTOMAATTITÄYTTÖLAITE ST-961B KÄYTTÖOHJE RENKAAN AUTOMAATTITÄYTTÖLAITE ST-961B KÄYTTÖOHJE Sisältö 1 Tekniset tiedot... 3 2 Ominaisuudet... 3 3 Käyttötarkoitus... 3 4 Näppäimet... 3 5 Käyttö... 4 5.1 Tavallinen täyttö... 4 5.2 Ylitäyttö... 4 5.3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2012. 786/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2012. 786/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2012 786/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli Yleisiä tietoja vetoautoista Yleisiä tietoja vetoautoista Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen ja siksi ne varustettu vetopöydällä perävaunujen helppoa vaihtamista varten. Jotta vetoauto

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot