JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tieteelliset jatkotutkinnot... 3

Transkriptio

1 SISÄLTÖ JATKOTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET... 3 Tieteelliset jatkotutkinnot... 3 Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen... 3 Tutkimussuunnitelma ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 4 Työnohjaus... 5 Tieteellisten jatkotutkintojen sisältö... 5 Oikeustieteen tohtorin tutkinto... 5 Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (tieteellinen)... 6 Oikeustieteellisen tiedekunnan tieteellisten jatkotutkintojen opinnot... 6 Oikeustieteen tohtorin tutkinto (ennen voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisen) tieteellisen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suoritettuna... 8 Ohjeita Muu HOPSin mukainen toiminta -opintojaksojen suorittamiseksi... 9 Jatkokoulutustilaisuuksien työmäärä ja suoritusten rekisteröinti... 9 Opiskelu ulkomailla ja kansainväliset yhteydet Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen laadun arviointi Väitöskirjakäsikirjoituksen jättäminen esitarkastukseen ja lisensiaatintutkimuksen jättäminen tarkastukseen Väitöskirjan esitarkastus, julkinen puolustaminen, hyväksyminen ja arvostelu Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Opintosuoritusten hyväksilukeminen Ammatillisesti suuntautunut oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (Ammatillisesti suuntautunut OTL-tutkinto). 14 Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon sisältö Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon rakenne Käytännön opiskeluasioita Opintosuoritusten työmäärän mitoittaminen Kirjallisten kuulusteluiden suorittamisesta Ilmoittautuminen läsnäolevaksi Uudelleenkirjoittautuminen Jatko-opintojen etenemisen seuranta Valmistuminen Opintoneuvonta Opintojen rahoitus

2 JATKOTUTKINTOJEN OPETUSOHJELMA JA TUTKINTOVAATIMUKSET LUKUVUODELLE Yleinen osa ) Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot (12 op) ) Oikeustieteen teoriat ja menetelmät (4 op) ) Oikeusteorian seminaarit (8 op) ) Muu HOPSin mukainen toiminta (8 op) Erityinen osa Esineoikeus Eurooppaoikeus Finanssioikeus Hallinto-oikeus Kansainvälinen oikeus Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu Kauppaoikeus Lääkintä- ja bio-oikeus Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus Oikeuden ja sukupuolen tutkimus Oikeushistoria Oikeussosiologia Oikeustaloustiede Oikeusteoria Perhe- ja jäämistöoikeus Prosessi- ja insolvenssioikeus Rikosoikeus Työoikeus Urheiluoikeus Valtiosääntöoikeus Velvoiteoikeus Viestintäoikeus Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004): Tenttipäivätaulukko Ajantasaiset henkilöstön yhteystiedot tiedekunnan verkkosivuilla: 2

3 Jatkotutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan rehtori päättää yliopistossa suoritettavien jatkotutkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Rehtorin päätöksellä on linjattu Helsingin yliopistossa sovellettavia väitöskirjojen rakennetta ja laajuutta koskevia periaatteita (RP 79/2012). Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Helsingin yliopiston jatkotutkintoja koskevien yleisten linjausten mukaisesti tohtorin tutkinto on ensisijainen jatkotutkinto Helsingin yliopistossa. Yliopistossa on mahdollista suorittaa myös lisensiaatin tutkinto. Tiedekunnan jatkotutkintoja on kehitetty siten, että vaihtoehtoiset oikeustieteen jatkokoulutusohjelmat ovat tieteellinen tohtorin tutkinto sekä ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelma. Jatkotutkintoja koskevia yksityiskohtaisia ohjeita löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Tieteelliset jatkotutkinnot Tutkimus ja tutkijankoulutus ovat etusijalla oikeustieteellisen tiedekunnan strategisissa tavoitteissa yliopiston perustavoitteiden mukaisesti. Tutkintoasetuksen mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen tohtorin tutkinto ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinto. Tutkintoasetuksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Asetuksen mukaan jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on neljä vuotta kokopäivätoimisesti opiskellen. Lisensiaatin 3 tutkinnolle ei ole määritelty ohjeellista suoritusaikaa. Oikeustieteen tohtorin tutkinto on ensisijainen jatkotutkinto tutkijanuralle aikoville ja muille tutkijankoulutusta tarvitseville. Tohtorin tutkinto suoritetaan yleensä suoraan, ilman lisensiaatin tutkinnon välivaihetta. Tohtorin tutkintoa suorittava jatko-opiskelija voi halutessaan suorittaa tieteellisen lisensiaatin tutkinnon joko välitutkintona tai itsenäisenä tieteellisenä jatkotutkintona. Yliopiston linjausten mukaan lisensiaatin tutkintoon opinnäytetyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat kuin tohtorin tutkinnossa, mikäli kyseessä ei ole erikoistumistutkinto tai ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto. Tieteellisen lisensiaatin tutkinnon saavat edelleen suorittaa lisensiaatin tutkinnon opintooikeuden ennen saaneet jatkoopiskelijat. Tavoitteena on, että lähivuosien aikana tiedekuntaan tieteellistä lisensiaatin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt opiskelijat joko suorittavat tutkinnon loppuun tai siirtyvät vähitellen ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelmaan. Opiskelijan siirtyessä ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelmaan voidaan aiemmin suoritettuja opintoja lukea siihen hyväksi. Lisensiaatin tutkintoa suorittavat jatko-opiskelijat voivat edellytysten täyttyessä hakea tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta. Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon tai oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle hakijalle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet tutkinnon suorittamiseen ja joka esittää hyväksyttävän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä väitöskirjasuunnitelman. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää, että tiedekunta voi osoittaa hakijalle työnohjaajan, joka puoltaa hakemusta ja suostuu työnohjaajaksi. Perustelluista syistä opinto-oikeus voidaan myöntää myös muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle hakijalle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon verrattavan ulkomaisen oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneelle voidaan myöntää oikeus

4 suorittaa oikeustieteen tohtorin tutkinto. Hakijan on esitettävä selvitys siitä, että ulkomainen tutkinto antaa hänelle riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen. Vieraskielisen hakijan on lisäksi esitettävä selvitys siitä, että hänen kielitaitonsa on riittävä tiedekunnassa annettavaan jatkokoulutukseen osallistumiseen. Perustutkintonsa muualla kuin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa suorittaneen hakijan tulee hakemuksessaan esittää perustelut sille, miksi jatkotutkinto halutaan suorittaa tiedekunnassa. Harkittaessa ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneen hakijan valmiuksia suorittaa tohtorin tutkinto otetaan huomioon muun muassa tutkintosuorituksissa osoitettu opintomenestys, erityisesti tutkintoon kuuluneen kirjallisen lopputyön ansiot ja arvosana, tutkimussuunnitelman laatu ja mahdolliset julkaisut, mahdollinen tutkimustyötä varten jo hankittu kokemus ja saatu rahoitus. Kun arvioidaan muun kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneen hakijan valmiuksien riittävyyttä oikeustieteen tohtorin tutkinnon suorittamiseen, otetaan edellä mainitun lisäksi huomioon muun muassa hakijan oikeustieteellisissä aineissa harjoittamat opinnot, niiden vaativuus sekä niissä osoitettu opintomenestys, käytännön kokemus oikeustieteen tuntemusta edellyttävistä työtehtävistä, aiempien opintojen, tutkimuksen tai muun toiminnan kytkeytyminen tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen, aikaisemmat opinnot, erityisesti tutkintoon kuuluneen kirjallisen lopputyön aihe, metodi, ansiot ja arvosana, sekä tieteelliset julkaisut. Lisäksi otetaan huomioon ne erityiset seikat, jotka puoltavat tutkinnon suorittamista nimenomaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa, kuten esimerkiksi suunnitellun väitöskirjatutkimuksen yhteys tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen. Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneen hakijan valmiuksien riittävyyden arviointi voidaan perustaa hänen lisensiaatintutkimuksensa ansioihin ja siitä saatuun arvosanaan. Myös ammatillisesti suuntautuneen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaminen voidaan katsoa ansioksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta hakiessa. Jos ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suorittanut hakeutuu suorittamaan tohtorin tutkintoa, harkitaan yksilöllisesti, missä laajuudessa aikaisempaan tutkintoon kuuluvat suoritukset luetaan hyväksi tohtorin tutkinnossa. 4 Hakijan tulee olla hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä yhteydessä tutkimusintressiensä kannalta relevanttiin oppiaineeseen ja keskustella alustavista opinto- ja tutkimussuunnitelmistaan sekä väitöskirjan ohjausjärjestelyistä. Työnohjaajaksi suostunut opettaja lähettää kansliaan jatkotutkinnon suoritusoikeutta hakeneesta erillisen kirjallisen lausunnon, jossa otetaan kantaa hakijan valmiuksien riittävyyteen sekä opinto- ja tutkimussuunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Vireille tulleesta hakemuksesta informoidaan oppiaineen vastuuhenkilöä. Määräajat hakemusten ja liitteiden jättämiselle ovat ja Hakemukset käsitellään valmistelevasti tiedekunnan tutkimus- ja tutkijankoulutustoimikunnassa. Tiedekuntaneuvosto tekee päätöksen tutkinnon suoritusoikeuden myöntämisestä sekä nimeää jatko-opiskelijalle työnohjaajan. Samalla vahvistetaan opiskelijan pääaine ja tutkimusaihe. Opiskeluoikeuden epäävä päätös on perusteltava. Tutkimussuunnitelma ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Väitöskirjan tutkimussuunnitelman tulee sisältää väitöskirjan aiheen ja tutkimuskysymysten esittely, sen liittyminen aiempaan tutkimukseen, kuvaus keskeisestä tutkimusaineistosta ja metodista sekä väitöskirjan sisällön alustava jäsennys. Lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi, toteutetaanko väitöskirja artikkelimuotoisena vai monografiana. Väitöskirjahanketta varten laaditun tutkimussuunnitelman suosituslaajuus on sivua. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) hakija esittelee jatko-opintojen ja väitöskirjatyön sisällön, aikataulun ja rahoitussuunnitelman. HOPS arvioidaan erityisesti sen realistisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Aikataulun osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että kokopäiväisen jatkoopiskelijan tulisi pyrkiä väitöskirjan tekemiseen noin neljässä vuodessa ja siihen, että vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuina ennen kuin väitöskirjalle haetaan esitarkastajia. Ohjaajilta edellytetään tukea tämän tavoitteen saavuttamiseen. Ohjaajan ja väitöskirjan tekijän velvollisuus on yhdessä rajata väitöskirjan aihe ja sisältö siten, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa 4 vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Jatko-opiskelijan tulee perehtyä tutkimuksen eettiseen ohjeistoon (Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Hakemuslomake löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Samassa yhteydessä on tarkempia ohjeita sekä muun muassa ohjeita tutkimussuunnitelman laatimiseksi.

5 Työnohjaus Jatkotutkintoa suorittavan työnohjaajaksi voidaan nimetä tiedekunnan professori tai tiedekunnan dosentti. Työnohjaajia voidaan nimetä kaksi, jos tähän on aihetta. Toinen työnohjaaja voi olla myös tiedekunnan ulkopuolelta. Toinen työnojaaja voi myös olla henkilö, jolla on tohtorin tutkinnon lisäksi dosentin arvoa vastaava tieteellinen pätevyys. Työnohjaajien nimeämisessä pyritään mahdollisuuksien mukaan kiinnittämään huomiota ohjattavien tasaiseen jakautumiseen aineen opettajien välillä ja siihen, että ohjaustehtäviä jaetaan myös nuoremmille opettajille. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, ettei ohjaajalle kerry ohjattavia niin paljon, ettei hän kykene tarjoamaan sitoumuksensa mukaista ohjausta. Työnohjauksella on jatko-opinnoissa keskeinen merkitys. Työnohjaajaksi suostuessaan opettaja sitoutuu ohjaamaan hakijan jatkotutkinnon suorittamista. Työnohjaaja tukee väitöstutkimuksen, ohjattavan muiden opintojen ja työnohjauksen suunnitelmallista toteutusta sekä ohjattavan kasvua tutkijayhteisön jäseneksi. Samalla ohjattava sitoutuu tutkimushankkeeseensa ja vastaa hankkeen suunnitelmallisesta etenemisestä. Tiedekunta seuraa jatko-opintojen etenemistä Helsingin yliopiston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Seuranta koskee niitä kirjoilla olevia jatko-opiskelijoita, joiden jatkotutkinnon suorittaminen on kesken kuudentena opiskeluvuonna jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä. Eläkkeelle tai tiedekunnasta toisiin tehtäviin siirtyvä työnohjaaja ilmoittaa jatkokoulutussuunnittelijalle, aikooko jatkaa ohjaustehtävissään. Mikäli eläkkeelle tai toisiin tehtäviin siirtyvä opettaja ei halua jatkaa ohjaajana, jatko-opiskelija voi esittää uuden työnohjaajan nimeämistä. Jatko-opiskelijan ja työnohjaajan yhteisenä työvälineenä käytetään opintojen alussa laadittavaa opiskelijan tutkimussuunnitelmaa sekä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, HOPSia, jota ohjausprosessin aikana tarkistetaan säännöllisesti. Työnohjaaja ja jatko-opiskelija pitävät yhteyttä tutkimustyön ja muun opiskelun intensiivisyydestä riippuen useita kertoja lukuvuodessa. On suositeltavaa, että opiskelija ja työnohjaaja keskustelevat vähintään kerran lukukaudessa ohjattavan opinnoista, jatkokoulutusseminaareihin osallistumisesta sekä tutkimuksen edistymisestä. Mikäli jatko-opiskelijan pääainetta ja/tai työnohjaajaa halutaan muuttaa kesken opintojen ja/tai tutkimusaihetta muuttaa (selvästi aiemmasta eroavaksi), hakemus käsitellään tutkimus- ja tutkijankoulutustoimikunnassa työnohjaajaksi suostuneen opettajan lausunnon perusteella sekä, mikäli kyse on tutkimusaiheen muutoksesta, jatko-opiskelijan esittämän uuteen aiheeseen liittyvän tutkimussuunnitelman perusteella. Tiedekunnassa on hyväksytty suositukset hyvän työnohjauksen periaatteiksi tiedekunnan tohtorikoulutuksessa. Sekä hakijan että ohjaajaksi suostuvan opettajan tulee tutustua näihin suosituksiin jo opinto-oikeuden hakuvaiheessa. Suositusten on tarkoitus tukea tohtorikoulutettavia ja heidän työnohjaajiaan hyvien ohjauskäytänteiden luomisessa. Tiedekunnan suositukset hyvän työnohjauksen periaatteiksi: opiskelu/jatko-opiskelu/suositus_tyonohjauksen _periaatteiksi.pdf Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaan tiedekuntaneuvosto päättää tutkimustyön ja jatko-opintojen ohjauksen yleisistä periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, sekä antaa ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta. Jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Tieteellisten jatkotutkintojen sisältö Oikeustieteen tohtorin tutkinto Tohtorin tutkintoa varten opiskelevan tulee suorittaa tiedekunnan määräämät opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Yliopiston jatkotutkintoja koskevien linjausten mukaisesti tohtorin tutkintoon kuuluu väitöskirjan ja siihen liittyvän tutkimustyön lisäksi 60 opintopisteen laajuiset jatko-opinnot. Tutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea väitöskirjatyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tohtorin tutkintoon voi sisältyä oman tutkimusalan opintoihin liittyen tai niiden lisäksi metodologian, tieteenfilosofian ja etiikan opintoja sekä kansainvälistä tieteellistä toimintaa. Tohtorin tutkintoon kuuluu myös yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia opintoja, joita voivat olla esimerkiksi johtaminen, yliopistopedagogiikka, tieteellinen viestintä ja projektityöskentely. Asianomaisen opettajan kanssa voidaan sopia opintojaksojen suoritustavoista, esimerkiksi kirjoitusten, kuten artikkelit tai esseet, laatiminen, opetustehtävät tai kirjallinen kuulustelu. 5

6 Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (tieteellinen) Tieteellisen lisensiaatin tutkinnon saavat edelleen suorittaa siihen koulutusohjelmaan ennen tiedekuntaan hyväksytyt jatkoopiskelijat, mutta tiedekunnassa ei enää myönnetä oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon (tieteellinen) suoritusoikeuksia. Opiskelija, jolle on myönnetty oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeus, voi halutessaan suorittaa tieteellisen lisensiaatin tutkinnon joko välitutkintona tai itsenäisenä tieteellisenä jatkotutkintona. Yliopiston jatkotutkintoja koskevien linjausten mukaan lisensiaatin tutkintoon opinnäytetyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat kuin tohtorin tutkinnossa. Asianomaisen opettajan kanssa voidaan sopia opintojaksojen suoritustavoista, esimerkiksi kirjoitusten, kuten artikkelit tai esseet, laatiminen, opetustehtävät tai kirjallinen kuulustelu. Oikeustieteellisen tiedekunnan tieteellisten jatkotutkintojen opinnot Yleinen osa Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot Oikeustieteen teoriat ja menetelmät Oikeusteorian seminaarit 12 op 4 op 8 op Erityinen osa (pääaineen opinnot) Muu HOPSin mukainen toiminta Pääaineen cum laude approbatur arvosana tai täydentävä/lähiaineen cum laude approbatur arvosana Pääaineen laudatur-arvosana Muu HOPSin mukainen toiminta Lisensiaatintutkimus (OTL-tutkinto) Väitöskirja (OTT-tutkinto) 8 op 10 op 14 op 4 op suosituslaajuus sivua suosituslaajuus sivua 1) Yleinen osa Jatkotutkinnon yleinen osa sisältää tutkinnon teoreettis-metodologiset sekä valinnaiset yleiset opinnot. Opintojaksoissa tarjottava opetus ja kurssit sekä kirjallisuusvaatimukset esitellään Tutkintovaatimukset -osiossa. Yleisen osan kohtien (Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot, Oikeustieteen teoriat ja menetelmät sekä Oikeusteorian seminaarit) vastuuopettajana on yleisen oikeustieteen professori. Selvitys kohdan 1.4 (Muu HOP- Sin mukainen toiminta) suorituksesta toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. 1.1 Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot (12 op) Tämä opintojakso suositellaan suoritettavaksi yleisen oikeustieteen järjestämillä luentosarjoilla sekä niihin liittyvillä kirjoituksilla, tai aihepiiriä käsittelevillä esseillä. Vaihtoehtoisesti opintojakso voidaan suorittaa kokonaan tai osaksi kirjallisella kuulustelulla. 1.2 Oikeustieteen teoriat ja menetelmät (4 op) Oikeuden yleistieteet järjestävät opintojaksoja vuosittain esimerkiksi oikeusfilosofiassa, oikeusteoriassa, oikeushistoriassa sekä muissa oikeuden yleistieteissä. Opintojakson nimikkeessä ilmaistaan sille ominainen teoreettismetodologinen painotus. 1.3 Oikeusteorian seminaarit (8 op) Yleisen oikeustieteen erityisesti tohtoriopiskelijoille tarkoitettuja oikeusteorian seminaareja (à 4 op) järjestetään yhdestä kahteen kertaa lukuvuodessa. Seminaarit ovat temaattisesti jäsentyneitä kokonaisuuksia. Opintojakson vastaavana opettajana toimii yleisen oikeustieteen professori. Erityisesti lisensiaattiopiskelijoille suun- 6

7 nattuja oikeusteorian seminaareja järjestetään erikseen. 1.4 Muu HOPSin mukainen toiminta (8 op) Opiskelijan on osallistuttava erilaisiin yleisiin jatkokoulutustilaisuuksiin sekä niihin rinnastettavaan toimintaan HOPSissa sovittavan mukaisesti. Tiedekunnan oppiaineet, tutkijakoulut sekä tutkimusprojektit voivat tarjota tähän soveltuvia opintojaksoja ja tilaisuuksia. Samoin esimerkiksi tieteellisen kirjoittamisen kurssi käy suoritukseksi tähän kohtaan. Kohtaan voi sisällyttää myös oikeustieteen teorioiden ja menetelmien opintojakson tai jaksoja (ks. kohta 1.2). Yliopistossa suoritettava jatkotutkinto sisältää yleisiä asiantuntijatehtäviin valmentavia elementtejä, esimerkiksi projektityöskentelyä, johtamistaitoja, yliopistopedagogiikkaa tai tieteellistä viestintää. Kohdassa voi siten hyödyntää kampus- ja yliopistotasolla järjestettäviä opintojaksoja sekä toisten tiedekuntien opetusta. Selvitys, josta käyvät ilmi kohdan suoritukset, toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. 2) Erityinen osa Jatkotutkinnon erityinen osa sisältää pääaineopinnot, jotka koostuvat kirjallisista kuulusteluista sekä osallistumisesta muuhun opintosuunnitelman mukaiseen toimintaan pääaineessa. Opintojaksoissa tarjottava opetus ja kurssit sekä kirjallisuusvaatimukset esitellään opintooppaan Tutkintovaatimukset -osiossa. Erityisen osan vastuuopettajana on jatko-opiskelijan työnohjaaja tai pääaineen professori. 2.1 Pääaineen tai täydentävä/lähiaineen cum laude approbatur -arvosana (10 op) Jos opiskelijan jatkotutkinnon pääaine on eri kuin se oppiaine, jossa hän on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon syventävät opinnot, tulee hänen suorittaa pääaineen cum laude approbatur -arvosana. Jos opiskelijan jatkotutkinnon pääaine on sama kuin se, jossa hän on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon syventävät opinnot (syventävien opintojen projektitentin), tulee hänen suorittaa pääainetta täydentävä tai sen lähiaineen cum laude approbatur -arvosana. Suorituksen vastaanottavan opettajan kanssa voidaan sopia opintojakson suoritustavoista, kuten laadittavasta artikkelista ja kirjoituksesta. Ehdotettu kirjallisuus opintojakson suorittamiseksi kirjatenttinä löytyy kyseisen aineen kohdalta opinto-oppaan Tutkintovaatimukset -osiosta. 2.2 Pääaineen laudatur-arvosana (14 op) Pääaineen tutkimuskirjallisuuden syventävä opintojakso. Suorituksen vastaanottavan opettajan kanssa voidaan sopia opintojakson suoritustavoista, kuten laadittavasta artikkelista ja kirjoituksesta. Ehdotettu kirjallisuus opintojakson suorittamiseksi kirjatenttinä löytyy kyseisen aineen kohdalta opinto-oppaan Tutkintovaatimukset -osiosta. Kirjatentin laajuudessa tulee ottaa huomioon kirjallisuuden vaativuus, ohjearvona voi pitää enintään 1700 sivun laajuutta. 2.3 Muu HOPSin mukainen toiminta (4 op) Jatko-opiskelijan on osallistuttava aineen jatkokoulutusseminaarin tilaisuuksiin sekä siihen rinnastettavaan toimintaan HOPSissa sovittavan mukaisesti. Osallistumisiin tulee sisältyä vähintään yksi oman työn (tutkimussuunnitelman) esittely sekä opponointi. Aineen jatkokoulutusseminaari on asianomaisen oppiaineen tai aineryhmän järjestämä säännöllisesti kokoontuva tutkijaseminaari. Myös tiedekunnan tutkijakoulut sekä tutkimusprojektit voivat tarjota soveltuvia opintojaksoja ja tilaisuuksia. Työnohjaajan kanssa voidaan sopia siitä, millainen toiminta on tarkoituksenmukaista juuri kyseisen tutkimushankkeen edistymisen kannalta. Selvitys opintojakson suorituksista tulee toimittaa työnohjaajalle tai pääaineen muulle opettajalle. OTL-tutkinto: Lisensiaatintutkimus Tieteellisen lisensiaatintutkimuksen perusmuoto on edelleen monografia. Sen suosituspituus on noin liuskaa (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, riviväli 1,5, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm). Artikkelimuotoiseksi lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä useita samaa aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Lisäksi siihen sisältyy kokoava osio, jossa esitellään tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineistot, tutkimustulokset sekä pohdinta ja johtopäätökset. Osion tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä lisensiaatintutkimukseen sisältyvien julkaisujen että kirjallisuuden perusteella. Sen suosituspituus on sivua. On suositeltavaa, että artikkelit julkaistaan mahdollisuuksien mukaan refereemenettelyä käyttävissä julkaisuissa. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä selkeästi osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuissa samalla kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi. Osatutkimuksista koostuvan lisensiaatintutkimuksen on laadultaan ja muulta vaatimustasoltaan vastattava yhtenäistä lisensiaatintutkimusta. Ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijän on puolustettava tutkimustaan pääaineensa 7

8 jatkokoulutusseminaarissa. OTT-tutkinto: Väitöskirja Väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia), tai väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja). Monografiaväitöskirjaksi ei voida hyväksyä aiemmin julkaistua teosta. Monografiaväitöskirjan tekijä voi kuitenkin julkaista jo ennen varsinaisen väitöskirjan valmistumista väitöskirjansa aihepiiristä artikkeleita, joihin hän voi viitata varsinaisessa väitöskirjassaan. Sen suosituspituus on noin liuskaa / noin merkkiä (A4, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava, riviväli 1,5). Ennen väitöskirjan arvostelua tekijän on puolustettava sitä julkisesti väitöstilaisuudessa. Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista sekä niihin liittyvästä väittelijän itse laatimasta yhteenvedosta. Yhteenvedossa esitellään tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineistot, tutkimustulokset sekä pohdinta ja johtopäätökset. Osion tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen että kirjallisuuden perusteella. Sen suosituspituus on sivua. Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti 3-5 vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista. Väitöskirjaan voidaan hyväksyä myös artikkeleita, joita ei ole vielä julkaistu. Vaadittavien artikkelien määrään vaikuttavat niiden laajuus, tieteellinen merkittävyys ja laatu sekä julkaisufoorumi. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä selkeästi osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuissa samalla kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Osatutkimuksista koostuvan väitöskirjan on laadultaan ja muulta vaatimustasoltaan vastattava yhtenäistä väitöskirjatutkimusta. Väitöskirjan alussa on lyhyt 1-2 sivun tiivistelmä (abstract), joka on selvitys väitöskirjasta ja sen tärkeimmistä tuloksista. Tiivistelmän tulee sisältää tavoitteet tai tutkimuskysymykset, keskeisimmät menetelmät, tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset. Oikeustieteen tohtorin tutkinto (ennen voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisen) tieteellisen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suoritettuna Yleinen osa Oikeusteorian seminaarit Muu HOPSin mukainen toiminta 8 op 8 op Erityinen osa (pääaineen opinnot) Muu HOPSin mukainen toiminta Väitöskirja 4 op suosituslaajuus sivua Yleisen osan Oikeusteorian seminaarit - opintojakson vastuuopettajana on yleisen oikeustieteen professori, selvitys Muu HOPSin mukainen toiminta -opintojakson suorituksesta toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. Erityisen osan vastuuopettajana on jatkoopiskelijan työnohjaaja tai pääaineen professori. Oikeustieteen tohtorin tutkintoon vaadittavien yleisen osan opintojen kohdat 1.1 ja 1.2 (Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opinnot, Oikeustieteen teoriat ja menetelmät) on tullut suorittaa jo oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon yhteydessä. Opintojakso Oikeusteorian seminaarit on pakollinen tohtorin tutkinnossa, 8 joten se tulee suorittaa, mikäli opintojaksoa ei ole suoritettu OTL-tutkinnossa. Lisäksi tutkintoon tulee suorittaa 8 op:n laajuinen opintojakso Muu HOPSin mukainen toiminta. Oikeustieteen tohtorin tutkintoon vaadittavien erityisen osan opintojen kohdat 2.1 ja 2.2 (Pääaineen tai täydentävä/lähiaineen cum laude approbatur arvosana, Pääaineen laudaturarvosana) on tullut suorittaa jo oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon yhteydessä. Lisäksi tutkintoon tulee suorittaa 4 op:n laajuinen opintojakso Muu HOPSin mukainen toiminta. Tohtoriopiskelijan on laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti.

9 (Opintojaksojen kuvaus: ks. edellä kohdassa Oikeustieteellisen tiedekunnan tieteellisten jatkotutkintojen opinnot) Lisensiaatin tutkintoon opinnäytetyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat linjausten mukaan samat kuin tohtorin tutkinnossa, mikäli kyseessä ei ole erikoistumistutkinto tai ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto. Näin ollen tulee tohtorin tutkintoon väitöskirjan lisäksi kuuluvat opinnot suorittaa nykyisin jo lisensiaatin tutkinnon suorittamisen yhteydessä, ja siten tohtorin tutkintoa varten tulee suorittaa ainoastaan väitöskirja jatkettaessa ao. tutkintoon jälkeen suoritetun (tieteellisen) lisensiaatin tutkinnon jälkeen. Ohjeita Muu HOPSin mukainen toiminta - opintojaksojen suorittamiseksi Yliopiston jatkotutkintoja koskevien linjausten mukaisesti yliopistossa suoritettavaan jatkotutkintoon sisältyy yleisiä asiantuntijatehtäviin valmentavia elementtejä, kuten esimerkiksi projektityöskentelyä, johtamistaitoja, yliopistopedagogiikkaa tai tieteellistä viestintää. Erityisesti tutkinnon Yleisen osan kohtaan Muu HOPSin mukainen toiminta voi siten sisällyttää toimintaa, joka muun muassa tukee opinnäytetyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin, kuten toisten tiedekuntien opetusta sekä kampuskohtaisia yleisiä opintoja tiedekunnan, tutkijakoulujen ym. tahojen järjestämien tilaisuuksien lisäksi. Yleisen osan muun HOPSin mukaisen toiminnan opintojaksoon soveltuvia tilaisuuksia ovat esimerkiksi valtakunnalliset Oikeustieteen päivät sekä muut teoreettis-metodologisia kysymyksiä käsittelevät tilaisuudet ja kurssit. Lisäksi kohta voi sisältää esimerkiksi erilaisia luentosarjoja ja kursseja. Kaikki jatkokoulutustilaisuudet eivät kuitenkaan ole kaikille jatko-opiskelijoille avoimia vaan esimerkiksi tutkimusprojektien, tutkijakoulujen sekä opintopiirien toiminnassa on usein rajattu osallistumisoikeus. Yleisen osan muun HOPSin mukaisen toiminnan suorituksista tehtävä selvitys toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle. Erityisen osan muuhun HOPSin mukaiseen toimintaan kuuluva pääaineen jatkokoulutusseminaari järjestetään oppiaineittain tai aineryhmittäin. Seminaarien järjestämisestä vastaavat oppiaineiden opettajat. Pääaineen piiriin soveltuvat tilaisuudet liittyvät yleensä läheisemmin aineen ja tutkimusaiheen sisältökysymyksiin kuin yleisen osan tilaisuudet. Tiedekunnan tutkijakoulut sekä tutkimusprojektit voivat tarjota soveltuvia opintojaksoja ja tilaisuuksia. Jatkoopintoihin voi sisältyä tieteiden välistä yhteistyötä, ja tieteiden välistä toimintaa tulisi tukea. Työnohjaajan kanssa voidaan sopia siitä, millainen toiminta on tarkoituksenmukaista juuri kyseisen tutkimuksen edistymisen kannalta. Erityisen osan muun HOPSin mukaisen toiminnan suoritus merkitään opintorekisteriin selvityksen perusteella, jonka hyväksyy työnohjaaja tai pääaineen professori. Pääaineen jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumisen edellytetään sisältävän esiintymisiä. Jatkokoulutustilaisuudessa esiintyminen voi työnohjaajan tai aineen vastuuopettajan opettajan kanssa sovittavalla tavalla tarkoittaa tutkimussuunnitelmaan tai valmistuneeseen tutkimukseen perustuvaa alustamista, opponointia tai valmistellun puheenvuoron käyttämistä taikka muun kirjallisen työn esittämistä. On suositeltavaa, että tutkimuksesta pidetään ainakin yksi seminaarialustus ennen sen valmistumista. On myös suositeltavaa, että tohtoriopiskelija julkaisee vähintään yhden tieteellisen artikkelin tutkimuksensa aihepiiristä ennen väitöskirjan valmistumista. Jatkokoulutustilaisuuksien työmäärä ja suoritusten rekisteröinti Jatkokoulutustilaisuuksiin osallistuminen kartuttaa opintopisteitä siten, että 4 opintopisteen opintojakson suorittaminen käsittää yhteensä 50 tunnin verran erilaisiin jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumista, niin, että alustuksen tai muun vastaavan tehtävän käsittänyt osallistuminen voi kattaa suorituksesta 5 10 tuntia/alustus. Jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumisen työmäärän mitoitus poikkeaa siten muissa opintosuorituksissa käytettävästä opintopisteen edellyttämästä työmäärästä (tilaisuuksien tuntimäärään nähden). Tämä seuraa siitä, että jatkokoulutustilaisuuksiin osallistumisen katsotaan edellyttävän muun muassa etukäteisvalmistautumista ja suoritusten olevan siten aina laajempia kuin itse tapahtuman tuntimäärä. Mikäli opiskelija suorittaa opintojakson Muu HOPSin mukainen toiminta tai osan siitä osallistumalla erilaisiin jatkokoulutustapahtumiin, on opiskelijan omalla vastuulla pitää kirjaa opintopisteitä varten suoritetuista osallistumisista. Opiskelijan tulee merkitä muistiin kunkin tilaisuuden päivämäärä, tilaisuuden aihe, siinä suoritettu tehtävä ja tilaisuuden tuntimäärä. Opiskelijan tulee antaa luotettava selvitys suorittamastaan HOPSin mukaisesta toiminnasta, joka kattaa ko. kohdassa vaaditun laajuisen Muu HOPSin mukainen toiminta -opintojakson. 9

10 Selvityksen muoto voi vaihdella riippuen tavoista, joilla kyseisen tutkinnon kohta on suoritettu. Selvitys Yleisen osan opintojakson suorituksista tulee toimittaa tiedekunnan jatkokoulutussuunnittelijalle ja Erityisen osan (pääaineen) opintojakson suorituksista työnohjaajalle tai pääaineen muulle opettajalle. Opiskelu ulkomailla ja kansainväliset yhteydet On suositeltavaa, että jokainen jatko-opiskelija viettäisi ulkomailla vähintään muutaman kuukauden. Ulkomailla tapahtuva opiskelu voi sisältää itsenäistä tutkimusta sekä erillisiä opintoja, kursseja, diplomin tai tutkinnon. Itsenäistä tutkimusta harjoittaessaan opiskelijan tulisi pyrkiä osallistumaan myös paikallisen tutkijayhteisön toimintaan. HOPSin mukaista toimintaa, kuten jatko-opiskelijoilta edellytettäviä esiintymisiä, voi suorittaa vastaavasti ulkomailla. Kansainvälisten yhteyksien lisääminen ja ylläpitäminen on tärkeää myös kotimaassa opiskeltaessa. Työnohjaajien ja oppiaineiden tulisi tukea ja kannustaa nuorten tutkijoiden osallistumista heidän tutkimusaloihinsa liittyviin kansainvälisiin seminaareihin ja kongresseihin ja kansainvälistä julkaisemista. Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat Helsingin yliopistossa käytetään opintosuoritusten arvostelussa yleistä numeerista arvosteluasteikkoa 0 5, lukuun ottamatta pro gradu - tutkielman, tieteellisen lisensiaatintutkimuksen sekä väitöskirjan arvostelua. Arvosanojen merkitys on seuraava: 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Yleisen arvosteluasteikon lisäksi voidaan käyttää hyväksytty-hylätty -arvostelua. Väitöskirja ja tieteellinen lisensiaatintutkimus arvostellaan käyttäen asteikkoa: approbatur (alin), lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur (ylin). Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty hyväksytty hylätty. Tutkintotodistukseen merkitään sekä väitöskirjan/lisensiaatintutkimuksen aihe että arvosana. Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen laadun arviointi Väitöskirjan tulee täyttää yhdenvertaiset tieteelliset kriteerit: Väitöskirjan tulee 1) sisältää uutta tieteellistä tietoa, 2) osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua, 3) osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, 4) osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä, 5) olla tieteellisesti vakuuttava, 6) sisältää perusteltuja tuloksia ja 7) olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen. Myös tutkimuksen kielen on oltava asianmukaista. Väitöskirjalta voidaan odottaa joka suhteessa korkeampaa laatutasoa kuin lisensiaatintutkimukselta. Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen laatua arvioidaan kokonaisuutena erityisesti seuraavin kriteerein: 1) Tutkimustehtävän mielekkyys ja tutkimusongelman kiinnostavuus: Arviossa korostuvat etenkin tutkimustehtävän innovatiivisuus ja tieteellinen merkitys. 2) Oppineisuus ja tutkimustyössä tarvittavien menetelmien hallinta: Arvioidessa kiinnitetään huomiota siihen, millaisia valmiuksia tutkimustehtävän toteuttamiseen on tarvittu. Oppineisuudella tarkoitetaan sekä riittävää asiantuntemusta tutkimusalasta että lukeneisuutta oman oppiaineen ja tieteenalan piirissä laajemminkin. 3) Tutkimuksen käytännön toteutus: Arviointi kohdistuu esimerkiksi työn rakenteen toimivuuteen, työn rajaukseen, työn viimeistelyn asteeseen sekä tyylillisiin seikkoihin. 4) Tutkimuksen tulokset, niiden uutuus, pätevyys ja merkittävyys: Oikeustieteelle on leimallista, että tutkimuksen tuloksia ei useinkaan pystytä täysin irrottamaan itse tutkimusprosessista, koska kyse on tulkinnoista ja niiden perusteltavuudesta. Tämä korostaa entisestään kokonaisarvostelun merkitystä. 5) Tekijän kyky puolustaa tutkimustaan julkisesti: Väitöskirjan samoin kuin lisensiaatintutkimuksen esittämiseen kuuluu, että tekijä puolustaa työtään julkisesti ja että puolustaminen on asiallista. Opinnäytetyö on hyväksyttävä, jos se täyttää vähimmäisvaatimustason kunkin sanotun kriteerin mukaan arvioituna. Tiedekunnan vahvistamat ohjeet arvosteluasteikon soveltamiseen löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Väitöskirjakäsikirjoituksen jättäminen esitarkastukseen ja lisensiaatintutkimuksen jättäminen tarkastukseen Jatkotutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuina ja rekisteröityinä ennen kuin väitöskirjalle haetaan esitarkastajia tai lisensiaatintutkimukselle tarkastajia. Tästä voidaan poiketa vain erityisen painavista syistä. Jatko-opiskelijan 10

11 on oltava ilmoittautuneena läsnäolevaksi yliopistoon koko tarkastusprosessin ajan. Väitöskirjakäsikirjoitus tai lisensiaatintutkimus jätetään tiedekunnan kansliaan jatkokoulutussuunnittelijalle (Porthanian 3. krs, P371) viimeistään tiistaina klo mennessä viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston sitä kokousta, jossa esitetään esitarkastajien määräämistä väitöskirjakäsikirjoitukselle tai tarkastajien määräämistä lisensiaatintutkimukselle. Tarkastettavat opinnäytteet tulostetaan A4- kokoiselle paperille, joko yksi- tai kaksipuoleisena tulosteena, pistekoolla 12 ja rivivälillä 1,5 2. Marginaalien on syytä olla reilut, jotta tarkastajat voivat halutessaan helposti tehdä merkintöjä. Töitä ei tarvitse sidotuttaa. Väitöskirjakäsikirjoituksen tulee olla samankielinen kuin lopullinen väitöskirja. Väitöskirjakäsikirjoitukset jätetään kolmena kappaleena (vaihtoehtoisesti voidaan jättää kaksi kappaletta käsikirjoitusta paperiversiona sekä lisäksi käsikirjoitus pdf-tiedostona.) Väitöskirjakäsikirjoituskappaleet toimitetaan esitarkastajille kansliasta tiedekuntaneuvoston määrättyä esitarkastajat. Väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastukseen jättämisen yhteydessä tiedekunnalle on toimitettava englanninkielinen (noin yhden sivun pituinen) tiivistelmä väitöskirjasta. Se jätetään yhdessä käsikirjoituksen mukana kolmena kappaleena. Väitöskirjatiivistelmän ei tarvitse olla lomakkeella. Tiivistelmiin sisällytetään tiedot aiheesta, käytetyistä menetelmistä ja tärkeimmistä tuloksista. Tiedot esitetään sanallisesti (ei kaavoja, erikoissymboleja eikä kuvioita). Väitöskirjan esitarkastajat tarkastavat esitarkastuksen aikana myös tiivistelmän asiasisällön. Lisensiaatintutkimus jätetään arvosteltavaksi kahtena kappaleena. Tutkimukseen liitetään tiivistelmälehti; joka sijoitetaan työhön nimiölehden jälkeen. Tiivistelmälomake löytyy tiedekunnan verkkosivuilta sekä Flammasta (Työn tueksi > Ohjeet ja lomakkeet). Sisällön kuvailuun voi käyttää Eduskunnan kirjaston asiasanastoa: Lisensiaatintutkimukset toimitetaan tarkastajille kansliasta tiedekuntaneuvoston määrättyä tarkastajat. Väitöskirjan esitarkastus, julkinen puolustaminen, hyväksyminen ja arvostelu Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä on väitöstutkimuksen esitarkastukseen, julkiseen puolustamiseen, hyväksymiseen ja arvosteluun liittyviä määräyksiä. Johtosäännön määräysten täydennykseksi tiedekunta on antanut seuraavat väittelyä koskevat ohjeet. 1) Esitarkastus ja väittelylupa Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjakäsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot, tai poikkeustapauksessa vähintään tohtoreita. Työnohjaaja ja oppiaineen vastuuhenkilö ehdottavat esitarkastajia tiedekuntaneuvostolle. Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Väittelylupaa puoltava lausunto annetaan siitä käsikirjoitusversiosta, joka on tarkastettu. Korjausehdotuksia sisältävä väittelylupaa puoltava lausunto voidaan hyväksyä siinä tapauksessa, että ehdotetuilla korjauksilla ei ole vaikutusta väitöskirjan hyväksymiseen. Esitarkastajien tulee tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Lausunnon suositeltava laajuus on 2 3 sivua. Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan tiedekunnalle antamasta lausunnosta, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Väittelijän tulee huolehtia siitä, että väitöskirjan kieliasu on asianmukainen ja vastata kielentarkastuksesta aiheutuvista kustannuksista. Mikäli esitarkastusta ei joko työssä havaittujen puutteellisuuksien tai esitarkastajien välisten näkemyserojen vuoksi voida määrärajassa tai esitarkastajien ja väitöstutkimuksen tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöstutkimuksen tekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan. Ilmoitus on lisäksi toimitettava tiedekunnan kansliaan. Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöstutkimukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. 2) Väitöskirjan julkinen jakelu ja sen englanninkielinen tiivistelmä Väitöstutkimusta on pidettävä julkisesti saatavilla vähintään kymmenen päivää ennen julkista tar- 11

12 kastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöstutkimus on saatavilla vähintään viisi päivää. Väittelijällä on velvollisuus luovuttaa väitöstutkimuksen kappaleita yliopistolle. Tiedekunnan ohjeet yliopistolle luovutettavista kirjoista toimitetaan väittelijälle väittelylupaa koskevan päätöksen mukana. Ohjeet löytyvät myös tiedekunnan verkkosivuilta. Väitöskirjoista laaditaan sekä kotimaankielinen yleistajuinen tiivistelmä että englanninkielinen tieteellinen lyhyt tiivistelmä Helsingin yliopiston E-thesis tietokantaan väittelyluvan myöntämisen jälkeen. On suositeltavaa, että englanninkielisen tiivistelmän lopullisen version kieliasu tarkistutetaan. Väitöskirjassa on suositeltavaa julkaista laajempi englannin- tai muunkielinen tiivistelmä. Tarkempia ohjeita löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. 3) Vastaväittäjä ja arvosanalautakunta Tiedekuntaneuvosto määrää kuultuaan työnohjaajaa ja oppiaineen vastuuhenkilöä väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle arvosanalautakunnan, joka tekee arvosanaehdotuksen. Lautakuntaan nimetään pääsääntöisesti kolme äänivaltaista jäsentä, joiden tulee olla esteettömiä: yleensä vastaväittäjä(t), kustos, mikäli hän ei ole työnohjaaja, ja yksi tai kaksi väitöskirjan alaa hallitsevaa professoria tai dosenttia. Työnohjaaja määrätään lautakunnan puhevaltaiseksi jäseneksi. 4) Väitöstutkimuksen arvostelu Vastaväittäjän tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen lausunto väitöstutkimuksesta. Lausunnon suositeltava laajuus on 5 10 sivua. Väitöskirjan arvostelussa noudatetaan tiedekunnan vahvistamia väitöskirjan laadun arvioinnin kriteerejä. Arvosanalautakunta antaa tiedekuntaneuvostolle vastaväittäjän lausuntoa täydentävän perustellun kirjallisen lausunnon, jossa ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksyttäväksi esitettävälle väitöskirjalle annettavaa arvosanaa. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja hylkäämisestä sekä hyväksyttävälle väitöskirjalle annettavasta arvosanasta. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän ja arvosanalautakunnan lausunnoista. Tie tohtoriksi -oppaassa on lisää tietoa väitökseen liittyen: Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Lisensiaatintutkimus jätetään arvosteltavaksi kahtena kappaleena. Lisensiaatintutkimuksen jättämisestä tarkastukseen: ks. edellä kohdassa Väitöskirjakäsikirjoituksen jättäminen esitarkastukseen ja lisensiaatintutkimuksen jättäminen tarkastukseen. Opiskelijan on puolustettava lisensiaatintutkimustaan pääaineensa jatkokoulutusseminaarissa ennen sen arvostelemista. Lisensiaatintutkimus tarkastetaan ja arvostellaan Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä määrätyllä tavalla. Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtoreita. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Lausunnon suositeltava laajuus on 3 6 sivua. Ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti, että lisensiaatintutkimuksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. Viimeistään lisensiaatintutkimuksen hyväksymisen jälkeen opiskelijan tulee jättää neljä sidottua kappaletta tutkimuksestaan tiedekunnan kansliaan toimitettavaksi oikeustieteellisten tiedekuntien kirjastoihin sekä Eduskunnan kirjastoon. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Ulkomailla suoritetut opinnot luetaan mahdollisimman täysimääräisesti hyväksi. Ulkomaille opiskelemaan lähtevän tulisi keskustella työnohjaajan tai aineen vastaavan opettajan kanssa suunniteltujen opintojen hyväksilukemisesta jo ennen tällaista jaksoa. Aineen vastuuopettaja tai työnohjaaja, jos hän on aineen professori, päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta, kun on kysymys jatkotutkinnon erityiseen osaan kuuluvan 12

13 opintosuorituksen korvaamisesta. Kysymys voi olla esimerkiksi aineen muun HOPSin mukaisen toiminnan, kuten aineen seminaariesiintymisen, korvaamisesta tai kirjallisen tentin tai sen osan korvaamisesta. Dekaani päättää hyväksilukemisesta, mikäli opiskelija haluaa korvata muualla suoritetuilla opinnoilla jatkotutkinnon erityisen osan kokonaisuudessaan opinnäytetyötä lukuun ottamatta. Yleisen tieteenteorian ja oikeustieteen tieteenteorian opintojakson tai sen osan korvaamisesta (1.1), oikeustieteen teorioiden ja menetelmien opintojakson korvaamisesta (1.2) sekä oikeusteorian seminaarin tai seminaarien (1.3) korvaamisesta päättää yleisen oikeustieteen professori. Yleisen osan HOPSin mukaisen toiminnan (1.4) korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla ja korvauksen laajuudesta voidaan päättää tutkimus- ja tutkijankoulutustoimikunnan ohjeistuksen pohjalta. Myös erilaisissa opintopiireissä toimimisesta voidaan hyvittää osallistumisesta esitetyn selvityksen perusteella. Dekaani päättää hyväksilukemisesta, mikäli opiskelija haluaa korvata muualla suoritetuilla opinnoilla jatkotutkinnon yleisen osan kokonaisuudessaan. Muualla tehtyä opintosuoritusta ei voida lukea hyväksi, jos se sisältyy jo toiseen tutkintoon. Tästä syystä opintosuorituksen hyväksilukemista koskevasta merkinnästä tulee käydä ilmi, millä opinnoilla tai suorituksella opintosuoritus tai sen osa on korvattu. Ammatillisesti suuntautunut oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Yliopiston linjausten mukaan lisensiaatin tutkintoon opinnäytetyön lisäksi kuuluvat opinnot ovat samat kuin tohtorin tutkinnossa, mikäli kyseessä ei ole erikoistumistutkinto tai ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto. Erikoistumistutkintoihin ja ammatillisesti suuntautuneisiin lisensiaatin tutkintoihin kuuluvista opinnoista päättää tiedekunta. Lisensiaatintyön laajuudesta päättää tiedekunta. Tutkintoasetuksen mukaan jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tällöin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto 13 on ammatillista osaamista syventävä koulutusohjelma käytännön työelämästä tuleville. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on tarkoitettu oikeudellisissa ammattitehtävissä toimiville juristeille, joille on jo kertynyt osaamista ja kokemusta ammattialallaan. Sellaista osaamista syvennetään harjoittamalla opintoja tietyllä valitulla omaan ammattitaustaan liittyvällä erikoisalalla. Oikeustieteellisen perustutkinnon suorittamisen jälkeistä erikoisalan työkokemusta tulee olla vähintään kolmen vuoden ajalta. Painavista syistä perustutkinnon suorittamisen aikaista työkokemusta on poikkeustapauksessa mahdollista huomioida. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto eroaa tieteellisistä jatkotutkinnoista siinä, että sen painopiste on teoreettisen osaamisen ja tutkijankoulutuksen sijasta ammatillisen osaamisen syventämisessä. Sen vuoksi ammatillisen lisensiaatin tutkinnon päättötyö, lisensiaatintutkimus, osoittaa ennen kaikkea ammatillisen osaamisen syvenemistä erikoisalalla, eikä ole tarkoitettu puhtaasti tieteelliseksi opinnäytteeksi. Tutkinto tähtää kuitenkin myös tieteellisteoreettisen osaamisen syvenemiseen ja harjaantumiseen tieteellisen tutkimuksen taidoissa itsenäisen työskentelyn kautta. Ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen Ammatillisesti suuntautuneen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneelle hakijalle, jolla katsotaan olevan riittävät valmiudet tutkinnon suorittamiseen ja joka esittää hyväksyttävän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Jatkoopinto-oikeuden myöntäminen edellyttää, että tiedekunta voi osoittaa hakijalle työnohjaajan, joka puoltaa hakemusta ja suostuu työnohjaajaksi. Arvioitaessa hakijan valmiuksien riittävyyttä ammatillisesti suuntautuneen jatkotutkinnon suorittamiseen otetaan huomioon erityisesti hakijan olennainen työkokemus. Erikoisalan työkokemusta tulee olla vähintään kolmen vuoden ajalta. Ylempään oikeustieteelliseen korkeakoulututkintoon verrattavan ulkomaisen oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö voi osoittaa hakukelpoisuutensa suorittamallaan ETAkelpoisuuskokeella voidakseen hakea ammatillisesti suuntautuneen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeutta. Hakijan on esitettävä selvitys ulkomaisesta tutkinnostaan, suorittamastaan ETA-kelpoisuuskokeesta sekä olennaisesta työkokemuksestaan. Vieraskielisen haki-