Tutkimusraportti. Linnankosken lukio, Porvoo. Lisätutkimukset. Projekti

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Linnankosken lukio, Porvoo Projekti

2 Sisältö Sisältö Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja lähtötilanne Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Ruokasalin lattiarakenne Tutkimustulokset Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ruokasalin lattiarakenteelle Porrasrakenteet Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset porrasrakenteille Välipohjarakenteet Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Auditorion välipohjan mikrobitutkimus Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset välipohjarakenteille Ulkoseinä- ja ikkunarakenteet Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Ulkoseinän TOJA-eristeen mikrobitutkimus Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinä- ja ikkunarakenteille Yläpohjarakenne (ullakko) Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista...23 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartat Liite 2 Mikrobianalyysit Liite 3 Asbestianalyysi Liite 4 PAH-analyysi 2/ Linnankosken lukio, Porvoo

3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Porvoon kaupunki Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari 1 A Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki Työn vastuuhenkilö: Projektipäällikkö Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh Kohde: Linnankosken lukio, Piispankatu 22-24, Porvoo Tutkimuksen kohteena on Linnankosken lukio. Rakennusrunko koostuu massiivitiiliseinistä sekä alalaattapalkistovälipohjista. Maavaraiset alapohjarakenteet olivat tutkimushetkellä korjaustyön alla. Tutkimuksissa oli lähtötietoina käytössä seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: - pohjapiirustukset - materiaalinäytetutkimus kosteuskartoitus (Munters, 2009) - kosteuskartoitus (Munters, 2000) - kuntotutkimus (WSP Finland Oy, 2016) 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne Kohteella on todettu välipohjien täyttöjen mikrobivaurioiden olevan syy sisäilmaongelmiin. Tämän lisätutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa välipohjarakenteita suunnittelun lähtötiedoksi. Tutkimuksessa etsittiin myös muita mahdollisia piileviä riskirakenteita, joita ei ollut edellisessä tutkimuksessa kartoitettu. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin heinäkuussa Kenttätutkimukset teki Ins. (AMK) Paulus Hedenstam sekä TkK Juuso Kieksi WSP Finland Oy:stä Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimus kattaa rakennuksen kokonaisuudessaan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään kiinteistökierroksella havaittuihin ongelmatiloihin sekä oireilutiloihin. 3/ Linnankosken lukio, Porvoo

4 Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin edellisten tutkimusten perusteella. Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi seuraavat tutkimukset: - Rakenneavauksia ruokalan puulattiarakenteeseen 1 kpl - Rakenneavauksia välipohjarakenteeseen 5 kpl - Rakenneavauksia ulkoseinärakenteeseen 5 kpl - Rakenneavauksia ikkunankarmiin 4 kpl - Mikrobianalyysi materiaalista 6 kpl - Haitta-aineanalyysi rakennusmateriaalista (PAH ja asbesti) 2 kpl Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. - Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty STM:n sisäilmaoppaan ohjeiden mukaan. Materiaalinäytteiden mikrobiologinen analysointi tehtiin RsLab Oy:n mikrobilaboratoriossa Jyväskylässä. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015 ja Valviran ohjeen 8/2016 mukaisia viitearvoja. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. 4/ Linnankosken lukio, Porvoo

5 2. Ruokasalin lattiarakenne 2.1. Tutkimustulokset Rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Ruokasalin puulattiaan tehtiin yksi rakenneavaus. Rakenneavauksen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Syy ruokasalin tutkimuksiin oli tilassa koettu haju ilmanvaihdon ollessa kiinni. Ruokasalin lattiarakenne: Ruokasalin lattiarakenteena betonilaatta, jonka päällä on selluvillaeristetty puulattia. Betonilaatta on maanvarainen ja maatäytöt painuneet. Alkuperäisiä rakennepiirustuksia ei ollut saatavilla. Kuva 1. Ruokasalin lattiarakenne. 5/ Linnankosken lukio, Porvoo

6 Havainnot rakenneavauksesta sekä lattiarakenteesta Ruokasalin rakenneavauksen AP5 yhteydessä havaittiin, että lattian alapuoliset maatäytöt ovat painuneet. Ruokasalin alapuolella on putkikanaali. Putkikanaalin sisäilmassa ei havaittu hajuja tarkastushetkellä. Kuitenkin kanaalin pinnoilla oli vanhoja valun aikaisia muottilaudan rippeitä. Kanaalista lähti myös sivusuuntaisesti pienempiä putkiroiloja. Näissä sivuttaisissa kanaaleissa voi olla myös muottilautoja jäljellä, jotka voivat olla hajun lähde. Todennäköisin syy ruokasalissa koettuun hajuun on ilmarako betonilaatan alla. Ilma pääsee kiertämään laatan alla olevassa ilmatilassa ja näin ollen maaperän tuoksu pääsee sisätilaan laatan epätiiveyskohtien kautta. Kuva 2. Alapohjan betonilaatan alla on ilmatila. Kuva 3. Ruokalan alapuolella kulkee kanaali. Kuva 4. Ruokalan alapuolella kulkee putkikanaali. Kanaalista lähtee sivusuuntaan (nuolet) vanhoja putkia ja mahdollisesti sivukanaaleja. Kuva 5. Kanaalista lähtee sivusuuntaan vanhoja katkottuja putkia. 6/ Linnankosken lukio, Porvoo

7 Ruokasalin alapohjarakenteen suhteellisen kosteuden mittaukset Kosteusmittaukset suoritettiin rakenneavauksista AP1 ja AP2. Mittaukset tehtiin edellisen kuntotutkimuksen yhteydessä selluvillaeristekerroksesta. Kosteusmittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Villaeristeen ja puurakenteen yhteydessä kosteusvaurioitumiselle kriittisenä arvona voidaan pitää 75 RH%. Tämän kriittisen kosteuden ylittävät mittaustulokset on korostettu lihavoimalla taulukkoon. Tulosten analysoinnissa on huomioitu myös kosteusmittausten kokonaisepävarmuus (±5 RH%). Taulukko 1. Ruokasalin lattiarakenteen kosteusmittausten tulokset Mittauspiste Sisäilma S1 Pvm. Rakenne/tila Lattiarakenne Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m Ruokasali - 21,1 34,3 6,3 Ulkoilma ,0 76,0 6,7 AP Villaeriste / alapinta RAK AP1 17,5 76,9 11,5 AP Villaeriste / yläpinta RAK AP1 18,6 71,2 11,3 AP Villaeriste / alapinta RAK AP2 21,0 57,8 10,6 AP Villaeriste / yläpinta RAK AP2 20,8 60,8 11,0 Villaeristeisestä lattiasta mitattiin 57,8 76,9 RH% suhteellisen kosteuden arvoja. Villaeristeessä on näin ollen teoriassa mahdollisuus tapahtua mikrobivaurioitumista. Maata vasten oleva villaeristetty lattia on ns. riskirakenne Ruokasalin lattian villaeristeen mikrobitutkimus Lattian villaeristeestä kerättiin edellisen tutkimuksen yhteydessä 3 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: Näyte RAK AP1: Lattian villaeriste - RAK AP1 Näyte RAK AP2: Lattian villaeriste - RAK AP2 Näyte RAK AP3: Lattian villaeriste - RAK AP3 Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. 7/ Linnankosken lukio, Porvoo

8 Taulukko 2. Ruokasalin lattian villaeristeen mikrobitutkimuksen tulokset ja tulkinta Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja asetuksen soveltamisohjeen (Valvira 08/2016) mukaan. RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET PITOISUUS KOSTEUS- VAURIOLA- JIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 AP AP AP Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysasetuksen raja-arvon. - Näytteissä ei havaittu ollenkaan mikrobi- tai bakteerikasvustoa Ruokasalin lattian haitta-aineet Rakenneavauksesta kerättiin epäilyttävistä rakennekerroksista näytteet haitta-aineanalyyseja varten. Haitta-ainetutkimusten laboratorioanalyysit ovat kokonaisuudessaan liitteissä 3 ja 4. Haittaainenäytteitä tutkittiin seuraavanlaisesti: - Näyte WLL 6: Sively AP5 Tulokset: - Tutkittu näyte ei sisällä haitta-aineita (PAH-yhdisteet tai asbesti) Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ruokasalin lattiarakenteelle Ruokasalin lattian selluvillaeristeestä mitattiin kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja yhdestä pisteestä. Lattian villaeristeessä esiintyvä kosteus on todennäköisesti siirtynyt maaperästä lattian betonilaatan läpi diffuusion vaikutuksesta. Betonilaatan pinnassa havaittiin bitumisively, joka osaltaan estää hieman kosteuden siirtymistä laatan läpi. Kuitenkaan bitumi ei mittaustulosten perusteella ole täysin tiivis. Lattian villaeristeeseen sitoutuva kosteus ei myöskään pääse poistumaan esim. tuuletuksen avulla rakenteesta. Lattian reunoilta puuttuu tuuletus ja kosteuden siirtymistä sisätilaan estää tiivis lattiamatto. Lattialaatan alapuolella havaittu tyhjä ilmatila voi aiheuttaa maaperän epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan. Todennäköisesti havaitut hajut ruokasalissa johtuvat ilmaraosta. Ilmatila aiheuttaa myös riskin radonin kulkeutumiselle sisäilmaan. Lisäksi lattiassa ei myöskään ollut betonilaatan alapuolista lämmöneristettä, mikä on kosteusteknisesti huono ratkaisu. Näiden edellä mainittujen havaintojen perusteella lattiarakenne on ns. riskirakenne ja suositellaan purettavaksi. Ruokasalin alapuolella kulkee putkikanaali. Kanaalin pinnoilla havaittiin vähäisissä määrin vanhoja valun aikaisia muottilaudan rippeitä. Putkikanaalin sisäilmassa ei kuitenkaan havaittu hajuja tarkastushetkellä. Kanaalista lähti myös sivusuuntaisesti pienempiä putkiroiloja. Näissä sivuttaisissa kanaaleissa voi olla myös muottilautoja jäljellä. Sivukanaalien muottilaudat voivat olla yksi syy ruokasalissa koettuun hajuun / tunkkaisuuteen. 8/ Linnankosken lukio, Porvoo

9 Mikrobinäytteissä AP, AP2 ja AP3 ei havaittu viitteitä vauriosta. Tämän perusteella eriste ei välttämättä ole vaurioitunut ja aiheuta tilaan hajua. Toimenpiteet: Lattiarakenteessa on useita vakavia rakennusfysikaalisia puutteita ja rakenne on sisäilman kannalta ns.riskirakenne, jonka tulee uusia. Purkutyö tulee suorittaa maatäyttöön asti ja uusi maanvarainen lattiarakenne tehdään alapuolisella lämmöneristyksellä. Betonilaatan purkutyön yhteydessä mahdolliset alapuoliset kanaalirakenteet paljastuvat. Kanaalirakenteiden toimenpiteet katselmoidaan purkutyön edetessä. 9/ Linnankosken lukio, Porvoo

10 3. Porrasrakenteet 3.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Tähän on koottu pääpiirteittäin havainnot porrasrakenteiden rakenneavauksista. Rakenneavauskohdat ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Alapohjaan liittyvä porras ruokasalin takana Alapohjaan liittyvän porrastilan tarkasteltiin poraamalla d 100 mm tarkastusreikä (RAK AP4) mosaiikkibetonilattiaan. Reiästä havaittiin, että portaan alla on muottilaudat. Muottilaudat ovat havaintojen perusteella lahonneet tilassa olevan kosteuden johdosta. Tilassa ei myöskään ole arviolta tuuletusta ulkoilmaan. Kuva 6. Rakenneavaus AP4 porrasrakenteeseen. Kuva 7. Rakenneavaus AP4 porrasrakenteeseen.. Kuva 8. Portaan alustilassa on lahoa muottilautaa. Kuva 9. Portaan alla on korkea tyhjä tuulettamaton tila. 10/ Linnankosken lukio, Porvoo

11 Alapohjaan liittyvä porras - haitta-aineet Rakenneavauksesta kerättiin mustasta sivelystä näyte haitta-aineanalyysia varten. Haittaainetutkimusten laboratorioanalyysit ovat kokonaisuudessaan liitteissä 3 ja 4. Haitta-ainenäytteitä tutkittiin seuraavanlaisesti: - Näyte WLL 5: Sively AP4 Tulokset:. Kuva 10. Portaan laatan sivelyn PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylittää ympäristö / terveysviranomaisten määrittelemän raja-arvon (200 mg/kg kokonaispitoisuus raja-arvo). Sively sisältää myös bentso(a)pyreeniä. Haitta-aineiden määrät: - PAH- ja bentso(a)pyreeniä sisältävää sivelyä on 28 m 2 alueella portaan lattiarakenteessa. - Liitteen 1 tutkimuskarttaan on merkitty alueet, jossa haitta-ainetta on havaittu. 11/ Linnankosken lukio, Porvoo

12 Kerrosten väliset porrastasanteet Kerrosten välisiä porrastasanteita tarkastettiin kahdella rakenneavauksella. Tarkastuksissa havaittiin, että porrastasanteisiin on jätetty muottilaudoitukset rakenteeseen. Rakenne on muun rakennuksen välipohjista poiketen ylälaattapalkisto. Kuva 11. Rakenneavaus VP10 portaan välitasanteeseen Kuva 12. Rakenneavauksesta havaittiin, että kotelossa on muottilaudat. Rakenteena on ylälattapalkisto. Kuva 13. Rakenneavaus VP12 portaan välitasanteelle. Kuva 14. Rakenneavauksesta havaittiin, että kotelossa on muottilaudat. Rakenteena on ylälattapalkisto Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset porrasrakenteille Ruokasalin viereisen portaan alapuolella olevat muottilaudat tulee poistaa rakenteesta. Portaiden alustilaan tulee myös järjestää tuuletus. Vastaavasti myös porrastasanteiden osalta laudoitukset suositellaan poistettavaksi. Porrastasanteiden osalla avaukset voidaan suorittaa alakautta, sillä kantava rakenne on ylälaattapalkisto. Toimenpiteet: - Tehdään kulkureitti ruokalan takana olevan portaan alustilaan. Puretaan muottilaudat alapuolelta, siten että mosaiikkibetonilaatta säilyy. - Järjestetään tuuletus portaan alustilaan - Puretaan koulun puolella olevien portaiden välitasanteiden muottilaudat. Purku suoritetaan alakautta piikkaamalla alalaatta pois, jonka jälkeen pinnat puhdistetaan mekaanisesti. 12/ Linnankosken lukio, Porvoo

13 4. Välipohjarakenteet 4.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Tähän on koottu pääpiirteittäin havainnot rakenneavauksista. Rakenneavauskohdat ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Välipohjarakenteen ja väliseinän liittymä: Välipohjiin tehtiin kaksi rakenneavausta, joilla tarkasteltiin välipohjan ja seinän liittymää. Rakenneavausten perusteella väliseinät ovat muurattu siten, että ne lähtevät välipohjan kantavan palkin päältä. Kuva 15. Rakenneavaus VP15 väliseinän viereen. Kuva 16. Rakenneavauksessa väliseinä on muurattu palkin päälle. Kuva 17. Rakenneavaus VP16 väliseinän viereen. Kuva 18. Rakenneavauksessa väliseinä on muurattu palkin päälle. auki. 13/ Linnankosken lukio, Porvoo

14 Välipohjarakenne aulassa (mosaiikkibetonilattia) Välipohjaan tehtiin rakenneavaus mosaiikkibetonipintaiseen aulatilaan. Avauksella selvitettiin kotelolaatan purkusuuntaa. Aulatilan kohdalla välipohjarakenne on kuten luokkatiloissa, eli palkin ja ylälaatan välissä on erotuskaistale (PAH-pitoinen tervapaperi), jolla ylälaatan ja palkin välisen liittovaikutuksen muodostuminen on estetty. Näin ollen purkusuunta on mosaiikkibetonilattioiden osalta yläkautta (aulat / käytävät). Kuva 19. Rakennevaus RAK VP 11 Kuva 20. Rakenneavauksessa havaittiin palkin ja pintavalun välissä tervapaperi 14/ Linnankosken lukio, Porvoo

15 Välipohjarakenne auditoriossa Auditorion välipohjarakenne tarkastettiin lisätutkimusten yhteydessä. Välipohjarakenne on saneerattu ja alkuperäiset täytöt ovat poistettu sekä tilalle asennettu selluvilla. Osittain välipohjan palkkien kylkiin on jäänyt vanhojen muottilaudoitusten rippeitä. Kuva 21. Auditorion välipohja 15/ Linnankosken lukio, Porvoo

16 Kuva 22. Valokuva saneeratusta välipohjarakenteesta. Kuva 23. Palkkien viereen on jäänyt vanhoja muottilaudan rippeitä Auditorion välipohjan mikrobitutkimus Näyte RAK VP13: Välipohjan selluvilla Näyte RAK VP14: Välipohjan muottilauta Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3. Taulukko 3. Auditorion välipohjan mikrobitutkimuksen tulokset ja tulkinta Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja asetuksen soveltamisohjeen (Valvira 08/2016) mukaan. RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET PITOISUUS cfu/g Saneeratun välipohjan muottilaudasta ja eristeestä kerättiin materiaalinäytteetä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 VP13 <45 < Aktinomykeetit 1 VP14 <91 91 <91-0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysasetuksen raja-arvon. - Näytteissä ei havaittu toimenpiderajoja ylittäviä mikrobi- tai bakteeripitoisuuksia. - Näytteessä VP13 havaittiin kuitenkin vähäisessä määrin Aktinomykeettejä (sädesieniä), joka voidaan tulkita heikoksi viitteeksi vauriosta. 16/ Linnankosken lukio, Porvoo

17 Välipohjien haitta-aineet Edellisen tutkimuksen rakenneavauksista kerättiin epäilyttävistä rakennekerroksista näytteet haittaaineanalyyseja varten. Haitta-ainetutkimusten laboratorioanalyysit ovat kokonaisuudessaan liitteissä 3 ja 4. Haitta-aineet ovat merkitty myös rasteroinnilla liitteen 1 tutkimuskarttaan. Haitta-ainenäytteitä tutkittiin seuraavanlaisesti: - Näyte WLL 1: Välipohjan tervapaperi (lankun ja pintavalun välissä) - Näyte WLL 2: Putkieriste (pahvi pinnassa ja putkea vasten valkea massa) - Näyte WLL 3: Valkea tasoite - Näyte WLL 4: Musta bitumi - Näyte WLL 5: Tervapaperi (palkkia vasten) Tulokset: Kuva 24. Välipohjan tervapaperin (WLL 1) PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus* ylittää ympäristö / terveysviranomaisten määrittelemän raja-arvon (200 mg/kg kokonaispitoisuus raja-arvo). Tervapaperi sisältää myös bentso(a)pyreeniä. Kaikki välipohjarakenteet sisältävät tervapaperia. Kuva 25. Välipohjissa kulkeva putkieriste sisältää asbestia. Asbesti on putkea vasten, pahvieristeen alla. Putkien määristä ei ole tietoa, määrät voidaan tarkistaa alkuperäisistä lämpöjohtokuvista. Haitta-aineiden määrät: - PAH- ja bentso(a)pyreeniä sisältävää välipohjan tervapaperia on noin 5300 m 2 alueella kaikissa välipohjarakenteissa - Asbestieristettyä putkea on arviolta välipohjarakenteessa noin 1000 jm. Määrät perustuvat parhaaseen kokemusperäiseen arvioon. Vanhoja LVI-kuvia ei ollut saatavilla. - Liitteen 1 tutkimuskarttaan on merkitty alueet, jossa haitta-aineita on havaittu Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset välipohjarakenteille Välipohjien täytöissä on havaittu aikaisemmissa tutkimuksissa mikrobivaurioita. Pääosin edellisen tutkimuksen löydösten osalta aktinomykeettipitoisuudet (sädesienet) olivat koholla. Tämän tutkimuksen yhteydessä auditorion korjatussa välipohjarakenteessa havaittiin muottilaudan rippeitä, jotka ovat todennäköisesti jääneet rakenteeseen saneerauksen yhteydessä. Muottilaudasta ja selluvillasta kerättiin näytteet mikrobianalyysia varten. Toisessa materiaalinäytteessä havaittiin pieni määrä sädesieniä. Tämän perusteella on suositeltavaa puhdistaa myös auditorion välipohjarakenne perusteellisesti kou- 17/ Linnankosken lukio, Porvoo

18 luosan välipohjapuhdistuksen yhteydessä. Auditorion alaosassa (välipohjarakenne) on myös tuloilmakanavia, jotka saattavat levittää nykyisiä epäpuhtauksia auditorion sisäilmaan. Toimenpiteet: - Puhdistetaan auditorion välipohjarakenne 18/ Linnankosken lukio, Porvoo

19 5. Ulkoseinä- ja ikkunarakenteet 5.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Tähän on koottu pääpiirteittäin havainnot ulkoseinän ja ikkunankarmien rakenneavauksista. Rakenneavauskohdat ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Ulkoseinärakenne Ulkoseinään tehtiin kuusi kappaletta rakenneavauksia, joista selvitettiin ulkoseinärakenteen rakennetyyppi. Rakenneavausten perusteella ulkoseinärakenne on yleensä massiivitiilimuurausta. Patterisyvennysten kohdalla seinärakenne on massiivirakenteesta poiketen lämmöneristetty TOJAeristeellä. Paikoin avauksissa havaittiin TOJA-eristeen yhteydessä ilmarako, mutta osittain ilmaraot olivat täynnä laastipursetta. Kuva 26. Ulkoseinän leikkaus. Muurausten limitys leikkauksessa vain suuntaa antava ja arvioitu paksuudesta. Myös TOJA-eristeen ilmaraot on arvioitu suunnitelluiksi. Todennäköisesti ilmaraot ovat muurausvaiheessa tukittu laastipurseella. Paikoin rakoja havaittiin avauksissa TOJA-eristeen sisä- tai ulkopuolella. 19/ Linnankosken lukio, Porvoo

20 Kuva 27. Ulkoseinän avaus RAK US1 tehtiin keskelle ikkunaväliä. Kuva 28. Rakenneavauksesta RAK US1 havaittiin, että seinä rakenne on 580 mm massiivirakenne. Kuva 29. Rakenneavaukset US2-US5 tehtiin patterisyvennykseen. Kuva 30. Patterisyvennyksen kohdalla rakenteessa on lämmöneristeenä TOJA-levy. 20/ Linnankosken lukio, Porvoo

21 Ikkunakarmien avaukset Ikkunakarmien kohdalle tehtiin viisi kappaletta rakenneavauksia, joista tarkastettiin ikkunakarmien korjausratkaisu. Ikkunat ovat uusittu ja avauksilla haluttiin selvittää, onko alle jätetty vanhoja karmeja tai rive-eristeitä. Avauksissa ei havaittu alla vanhoja karmeja, vanhat karmit ovat poistettu ikkunoiden uusimisen yhteydessä. Myös vanhat rive-eristeet ovat poistettu karmien poiston yhteydessä ja tiivistemateriaalina on uretaani. Ikkunoiden laastirappauksissa on kuitenkin pieniä jäämiä ikkunarivettä, jota on jäänyt ikkunoiden uusimisen yhteydessä rakenteeseen. Kuva 31. Ikkunan karmin eristemateriaalina on uretaani. Kuva 32. Ikkunan karmin eristemateriaalina on uretaani Ulkoseinän TOJA-eristeen mikrobitutkimus Saneeratun välipohjan muottilaudasta ja eristeestä kerättiin materiaalinäytteetä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: Näyte RAK US2: TOJA-eriste Näyte RAK US3: TOJA-eriste Näyte RAK US4: TOJA-eriste Näyte RAK US5: TOJA-eriste Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3. Taulukko 4. Patterisyvennyksen TOJA-eristeen mikrobitutkimuksen tulokset ja tulkinta Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja asetuksen soveltamisohjeen (Valvira 08/2016) mukaan. RAJA- ARVOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAU- RIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 NÄYTE PITOISUUS cfu/g US2 320 <45 <45 Aspergillus ustus 0 21/ Linnankosken lukio, Porvoo

22 US3 <45 <45 <45-0 US4 < <45-0 US <45 Phoma 0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä ei havaittu toimenpiderajoja ylittäviä mikrobi- tai bakteeripitoisuuksia. - Näytteissä US2 ja US5 havaittiin yksittäisiä kosteusvaurioindikaattorilajeja, mutta niiden pitoisuudet ovat alle vaurion viitearvion rajan (>5000 cfu/g) Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinä- ja ikkunarakenteille Ulkoseinän patterisyvennysten TOJA-eristeessä ei havaittu viitteitä mikrobivaurioista. Ikkunoiden karmien rakenneavauksissa ei havaittu vanhoja karmeja, joten ikkunoiden uusiminen on tehty perusteellisesti. Myös ikkunoiden tilkemateriaali (riveet) on poistettu edellisen remontin yhteydessä. 22/ Linnankosken lukio, Porvoo

23 6. Yläpohjarakenne (ullakko) 6.1. Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Tähän on koottu pääpiirteittäin havainnot yläpohjan rakenneavauksista. Rakenneavauskohdat ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Yläpohjarakenne konehuoneen kohdalla Yläpohjarakenteeseen tehtiin kaksi kappaletta rakenneavauksia, joista selvitettiin rakennetta konehuoneiden kohdalla. Rakenneavausten perusteella yläpohjarakenne on alkuperäinen konehuoneiden kohdalla. Konehuoneet ovat rakennettu yläpohjan pintavalun yläpuolelle. Konehuoneiden kuormat ovat siirretty rakennuksen kantavalle keskilinjalle ja ulkoseinälinjalle. Kuormien siirtämiseen on käytetty erilaisia ristikkoratkaisuja. Ulkoseinälle kuormat on siirretty liimapuupalkeilla. Kuva 33. Välipohjan purutäytöt jatkuvat konehuoneen alle. Kuva 34. Konehuoneen kuormat on kuvan kohdassa siirretty kantavalle ulkoseinälinjalle liimapuupalkilla. Helsingissä WSP Finland Oy Tekijä: Paulus Hedenstam Tiimipäällikkö, Ins. (AMK) 23/ Linnankosken lukio, Porvoo

24 OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO Kellari

25 Rasvanerotuskaivo IV-konehuoneeseen OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy VSS LINNANKOSKEN LUKIO 1. Kerros

26 OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO 2. Kerros

28 Käynti ullakon IV-konehuoneisiin OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO Ullakko

29 OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO Kellari

30 Rasvanerotuskaivo IV-konehuoneeseen OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy VSS LINNANKOSKEN LUKIO 1. Kerros

33 Käynti ullakon IV-konehuoneisiin OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO Ullakko

34

35

36 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam 12569/ASB/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) ASBESTIANALYYSI Kohde Linnankosken lukio Analyysimenetelmä Tilaajan toimittamat näytteet on analysoitu valomikroskoopilla (merkintä VM) ja elektronimikroskoopilla (merkintä EM). Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte nro Ottopaikka / materiaali Menetelmä Asbestipitoisuus/-laatu WLL 5 Sively AP4 VM Ei sisällä asbestia. WLL 6 Sively AP5 VM Ei sisällä asbestia. WSP FINLAND OY Miika Värttö tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

37 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam 10920/ASB/15 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) ASBESTIANALYYSI Kohde Analyysimenetelmä Linnankosken lukio Tilaajan toimittamat näytteet on analysoitu polarisaatiomikroskoopilla (merkintä VM) ja läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM). Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte nro WLL2 Ottopaikka / materiaali Menetelmä Asbestipitoisuus/-laatu Putkieriste (pahvi pinnassa ja putkea vasten valkea massa) VM Sisältää asbestia, antofylliitti. WLL3 Valkea tasoite VM Ei sisällä asbestia. WLL4 Musta bitumi VM Ei sisällä asbestia. WSP FINLAND OY Miika Värttö tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

38 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam PAH-ANALYYSI 10920/PAH/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) Kohde Menetelmät Tulokset Linnankosken lukio Tilaajan toimittaman materiaalinäytteen PAH-analyysi on tehty GC-MSD -menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista ISO Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näyte nro Materiaali/ottopaikka Bentso(a)pyreenipitoisuus [mg/kg] PAH-16 kokonaismäärä [mg/kg]* WLL 1 Tervapaperi (lankun ja valun välissä) WLL 4 Musta bitumi < 2 < 30 WLL 5 Tervapaperi, palkkia vasten < 2 < 30 * Valtioneuvoston asetuksen n:o 214/2007 mukainen PAH-yhdisteiden summapitoisuus. Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen ollen keskimäärin 2,0 mg/kg ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) keskimäärin ± 16 %. Tulokset on ilmoitettu 2 merkitsevän numeron tarkkuudella. Toimenpiteet Näytteen WLL 1 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus* ylittää ympäristö-/terveysviranomaisten määrittelemän raja-arvon (200 mg/kg kokonaispitoisuus raja-arvo). Näytettä vastaavan materiaalin purku suoritetaan PAH-työnä RATU-kortissa kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä. WSP FINLAND OY Anssi Riekki Laboratorioanalyytikko WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

39 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh WSP Finland Oy Paulus Hedenstam 12569/PAH/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) PAH-ANALYYSI Kohde Linnakosken lukio Menetelmät Tilaajan toimittamien materiaalinäytteiden PAH-analyysi on tehty GC- MS-menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista SFS-ISO Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte nro Ottopaikka / materiaali Bentso(a)pyreenipitoisuus [mg/kg] PAH(16)-pitoisuus [mg/kg]* WLL 5 Sively AP WLL 6 Sively AP5 < 2,0 < 30 * PAH(16)-yhdisteiden kokonaismäärä. Pysyvän jätteen kaatopaikan PAH(16)-pitoisuuden raja-arvo on 40 mg/kg. (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013.) Vaarallisen jätteen PAH(16)-pitoisuuden raja-arvo on 200 mg/kg (Rakennustieto Oy, Ratu : Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku). Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen ollen keskimäärin 2,0 mg/kg ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) keskimäärin ± 16 %. Tulokset on ilmoitettu 2 merkitsevän numeron tarkkuudella. Näytteen WLL5 PAH(16)-pitoisuus* ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon (200 mg/kg). WSP FINLAND OY Piia Manninen tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus