Tutkimusraportti. Linnankosken lukio, Porvoo. Rakennustekninen kuntotutkimus. Projekti

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus Projekti

2 Sisältö Sisältö Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja lähtötilanne Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Ruokasalin lattiarakenne Tutkimustulokset Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ruokasalin lattiarakenteelle Välipohjarakenteet Tutkimustulokset Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset välipohjarakenteille Pölyt ja kuidut Mineraalivillakuidut sisäilmasta Pölyn laskumanäytteen koostumuksen analysointi Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista kiireellisyys- ja toteutusjärjestyksessä Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät Korjauksiin vaikuttavat tekijät Korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta...17 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartat Liite 2 Rakenneavauskortit Liite 3 Mikrobianalyysi (TTL) Liite 4 Asbestianalyysi Liite 5 PAH-analyysi Liite 6 Mineraalivillalaskenta Liite 7 Pölynkoostumusanalyysi 2/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

3 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Porvoon kaupunki Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari 1 A Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki Työn vastuuhenkilö: Projektipäällikkö Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh Kohde: Linnankosken lukio, Piispankatu 22-24, Porvoo Tutkimuksen kohteena on Linnankosken lukio. Rakennusrunko koostuu massiivitiiliseinistä sekä alalaattapalkistovälipohjista. Maavaraiset alapohjarakenteet olivat tutkimushetkellä korjaustyön alla. Tutkimuksissa oli lähtötietoina käytössä seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: - pohjapiirustukset - materiaalinäytetutkimus kosteuskartoitus (Munters, 2009) - kosteuskartoitus (Munters, 2000) 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne Rakennuksessa on saatujen tietojen perusteella koettu sisäilmaongelmia ja oireilua. Kohteesta saatujen lähtötietojen, kiinteistökäynnin sekä käyttäjien ja huoltohenkilökunnan haastattelujen perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma. Tutkimukset kohdennettiin saatujen lähtötietojen perusteella sekä tutkimusten aikana havaitut seikat huomioon ottaen. Kohteella on tapahtunut 2000-luvun alussa mittava vesivahinko 3.kerroksessa, josta valumavesiä on tullut 1.kerrokseen asti. Välipohjista on myös otettu yksittäinen mikrobinäyte, jossa havaittiin viitteitä sädesienikasvustosta. Lisäksi ruokasalin osalta oli henkilökunnan toimesta havaittu aistinvaraisesti huonoa tai tunkkaista sisäilmaa ilmanvaihdon ollessa suljettuna. Näin ollen tutkimuksiin lisättiin ruokasalin puulattian pintaavaukset. Kuntotutkimuksen tulosten perusteella pyritään selvittämään rakenteiden kuntoa ja sisäilmaongelmien laajuutta ja syitä sekä antamaan alustavat toimenpidesuositukset mahdollisten terveysriskien poistamiseksi. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. 3/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

4 Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin marras-tammikuussa Kenttätutkimukset teki Ins. (AMK) Paulus Hedenstam WSP Finland Oy:stä Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimus kattaa rakennuksen kokonaisuudessaan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään kiinteistökierroksella havaittuihin ongelmatiloihin sekä oireilutiloihin. Alkuperäisiä piirustuksia ei ollut kohteen osalta saatavilla. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin alustavien tutkimusten perusteella. Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi seuraavat tutkimukset: - Rakenneavauksia ruokalan puulattiarakenteeseen 3 kpl - Rakenneavauksia välipohjarakenteeseen 9 kpl - Mikrobianalyysi materiaalista 12 kpl - Suhteellisen kosteuden mittauksia 4 kpl - Mineraalivillalaskeuma 4 kpl - Pölynkoostumusanalyysi 1 kpl Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. - Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty STM:n sisäilmaoppaan ohjeiden mukaan. Materiaalinäytteiden mikrobiologinen analysointi tehtiin Työterveyslaitoksen mikrobilaboratoriossa Kuopiossa. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Mikrobivaurioon viittaavana raja-arvona pidetään sieni-itiöille cfu/g, aktinobakteereille (sädesienet) 500 cfu/g ja bakteereille cfu/g Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Suhteellisen kosteuden mittauksissa käytettiin Rotronic Hygropalm-mittalaitetta, joka on kalibroitu 1/2015 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi. Mittalaitteen Rotronic Hygroclip SC05 anturit on kalibroitu 1/2015 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi. 4/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

5 2. Ruokasalin lattiarakenne 2.1. Tutkimustulokset Rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Ruokasalin puulattiaan tehtiin yhteensä 3 kpl rakenneavauksia. Rakenneavausten sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Ruokasalin lattiarakenne: Ruokasalin lattiarakenteena betonilaatta, jonka päällä on selluvillaeristetty puulattia. Oletuksena on, että betonilaatta on maanvarainen. Alkuperäisiä rakennepiirustuksia ei ollut saatavilla. Kuva 1. Ruokasalin lattiarakenne. 5/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

6 Havainnot rakenneavauksista sekä lattiarakenteesta Ruokasalin avauksen AP3 yhteydessä porattiin koereikä betonilaatasta läpi. Betonilaatan alapuolella havaittiin pieni tyhjä tila. Tämä ilmarako on voinut muodostua esim. täytön painumisen seurauksena. Ruokasalin alapuolella on putkikanaali. Putkikanaalin sisäilmassa ei havaittu hajuja tarkastushetkellä. Kuitenkin kanaalin pinnoilla oli vanhoja valun aikaisia muottilaudan rippeitä. Kanaalista lähti myös sivusuuntaisesti pienempiä putkiroiloja. Näissä sivuttaisissa kanaaleissa voi olla myös muottilautoja jäljellä, jotka voivat olla hajun lähde. Sivuttaisten kanaalien olemassa oloa tulisi tutkia alkuperäisistä piirustuksista. Kuva 2. Alapohjan betonilaattaan tehtiin pieni koereikä. Kuva 3. Ruokalan alapuolella kulkee kanaali. Kuva 4. Ruokalan alapuolella kulkee putkikanaali. Kanaalista lähtee sivusuuntaan vanhoja putkia ja mahdollisesti sivukanaaleja. Kuva 5. Kanaalista lähtee sivusuuntaan vanhoja katkottuja putkia. 6/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

7 Ruokasalin alapohjarakenteen suhteellisen kosteuden mittaukset Kosteusmittaukset suoritettiin rakenneavauksista AP1 ja AP2. Mittaukset tehtiin selluvillaeristekerroksesta. Kosteusmittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Villaeristeen ja puurakenteen yhteydessä kosteusvaurioitumiselle kriittisenä arvona voidaan pitää 75 RH-%. Tämän kriittisen kosteuden ylittävät mittaustulokset on korostettu lihavoimalla taulukkoon. Tulosten analysoinnissa on huomioitu myös kosteusmittausten kokonaisepävarmuus (±5 RH%). Taulukko 1. Ruokasalin lattiarakenteen kosteusmittausten tulokset Mittauspiste Sisäilma S1 Pvm. Rakenne/tila Lattiarakenne Lämpötila o C Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m Ruokasali - 21,1 34,3 6,3 Ulkoilma ,0 76,0 6,7 AP Villaeriste / alapinta RAK AP1 17,5 76,9 11,5 AP Villaeriste / yläpinta RAK AP1 18,6 71,2 11,3 AP Villaeriste / alapinta RAK AP2 21,0 57,8 10,6 AP Villaeriste / yläpinta RAK AP2 20,8 60,8 11,0 Villaeristeisestä lattiasta mitattiin 57,8 76,9 RH% suhteellisen kosteuden arvoja. Villaeristeessä on näin ollen teoriassa mahdollisuus tapahtua mikrobivaurioitumista. Maata vasten oleva villaeristetty lattia on ns. riskirakenne Ruokasalin lattian villaeristeen mikrobitutkimus Lattian villaeristeestä kerättiin 3 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: Näyte RAK AP1: Lattian villaeriste - RAK AP1 Näyte RAK AP2: Lattian villaeriste - RAK AP2 Näyte RAK AP3: Lattian villaeriste - RAK AP3 Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3. Taulukko 2. Ruokasalin lattian villaeristeen mikrobitutkimuksen tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET PITOISUUS KOSTEUS- VAURIOLA- JIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 AP / Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

8 AP AP Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä ei havaittu ollenkaan mikrobi- tai bakteerikasvustoa Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ruokasalin lattiarakenteelle Ruokasalin lattian selluvillaeristeestä mitattiin kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja yhdestä pisteestä. Lattian villaeristeessä esiintyvä kosteus on todennäköisesti siirtynyt maaperästä lattian betonilaatan läpi diffuusion vaikutuksesta tai mahdollisesti kapilaari-ilmiön johdosta. Betonilaatan pinnassa havaittiin bitumisively, joka osaltaan estää hieman kosteuden siirtymistä laatan läpi. Kuitenkaan bitumi ei mittaustulosten perusteella ole täysin tiivis. Lattian villaeristeeseen sitoutuva kosteus ei myöskään pääse poistumaan esim. tuuletuksen avulla rakenteesta. Tämän perusteella lattiarakenne on ns. riskirakenne. Vaurioiden muodostumiseen tulevaisuudessa on näin ollen olemassa riski. Lattialaatan alapuolella havaittu tyhjä ilmatila voi aiheuttaa maaperän epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan. Ilmatila aiheuttaa myös riskin radonin kulkeutumiselle sisäilmaan. Tämän ilmatilan olemassa oloa sekä laajuutta olisi hyvä tarkastella isommilla rakenneavauksilla. Arviolta porauskohdassa ei myöskään ollut betonilaatan alapuolista lämmöneristettä, mikä on kosteusteknisesti huono tilanne. Pienen koereiän perusteella ilmaraon tarkastelu oli hankalaa suorittaa täydellä varmuudella, joten suurempien reikien teko on perusteltua, jotta havainnot voidaan vahvistaa. Tämän tutkimuksen yhteydessä oli lähtökohtana tarkastella 50 mm rei illä villaeristeen kuntoa. Ruokasalin alapuolella kulkee putkikanaali. Kanaalin pinnoilla havaittiin vähäisissä määrin vanhoja valun aikaisia muottilaudan rippeitä. Putkikanaalin sisäilmassa ei kuitenkaan havaittu hajuja tarkastushetkelläkanaalista lähti myös sivusuuntaisesti pienempiä putkiroiloja. Näissä sivuttaisissa kanaaleissa voi olla myös muottilautoja jäljellä. Sivukanaalien muottilaudat voivat olla ruokasalissa koetun hajun / tunkkaisuuden lähde. Sivukanaalien olemassa oloa olisi hyvä tutkia alkuperäisistä piirustuksista / rakenneavauksin. Mikrobinäytteissä AP, AP2 ja AP3 ei havaittu viitteitä vauriosta. Tämän perusteella ei saatu viitettä lähteestä, joka aiheuttaisi tilaan havaitun tunkkaisen hajun. Lattian selluvillaeriste ei näiden tulosten perusteella ole mikrobivaurioitunut, vaikka yhdessä pisteessä havaittiinkin hieman kohonnutta kosteutta. Toimenpiteet: Lattiarakenne on ns.riskirakenne, jonka uusimista tulisi harkita seuraavan laajemman kohteen korjauksen yhteydessä. Kuitenkaan rakenteen kosteustekniset puutteet eivät ole muodostuneet ongelmaksi, sillä lattian selluvillaeristeeseen ei ole mikrobivaurioita. Suoritetaan muutama isompi rakenneavaus lattiarakenteeseen, jolla varmistetaan betonilaatan alapuolisia rakenteita / etsitään mahdollisia kanaaleja. Alkuperäisten piirustusten saaminen käyttöön olisi erittäin tärkeää, jotta mahdollisia ongelmakohtia voidaan paikallistaa. Radonmittaukset ruokasalista 8/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

9 3. Välipohjarakenteet 3.1. Tutkimustulokset Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Tähän on koottu pääpiirteittäin havainnot rakenneavauksista. Yksityiskohtaiset rakenneavauskortit valokuvineen jokaisesta avauksesta on liitteessä 2. Rakenneavauskohdat ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Välipohjarakenne: Välipohjiin tehtiin yhteensä 9 kappaletta rakenneavauksia, joilla tarkasteltiin rakennekerroksia ja rakenteiden kuntoa. Rakenneavausten perusteella välipohjarakenne on alalaattapalkisto. Kantavien palkkien ja ylälaatan (laatia) välissä on erotuskaistale, ylälaatan ja palkin välisen liittovaikutuksen muodostuminen on estetty. Kaistale on tehty yleensä joko villasta tai korkista. Lisäksi ylälaatan valun ja muottilaudan välissä on PAH-pitoinen tervapaperi. Välipohjissa on purutäyttö sekä osittain tiili-, sementti- ja koksitäyttö pohjalla. Osittain välipohjissa on myös ilmatilaa ja puru on vain kotelon pohjaosassa. Seuraaviin kuviin on esitetty muutama tyypillinen leikkaus välipohjasta. Kaikkien rakenneavausten osalta rakennetyypit löytyvät liitteen 2 rakenneavauskorteista. Palkkien kulkusuunnat ovat merkitty rakenneavausten paikannuspiirustuksiin (liite1). Kuva 6. Rakenneavaus RAK VP1. Avauksen kohdalla kotelo on täytetty kokonaan eristeellä. Kuva 7. Rakenneavauksessa VP5 on kotelotilassa 200 mm ilmarako. 9/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

10 Aistinvaraiset havainnot välipohjarakenteista Rakenneavausten perusteella välipohjarakenteissa on sisällä täyttömateriaalit (puru,sementti, tiili yms.) sekä ylälaatan valun muottilautarakenteet. Kohteessa on tapahtunut mittava vesivahinko luvun alussa, jonka yhteydessä välipohjien täyttömateriaalit ovat kastuneet. Välipohjat ovat kuivattu vahingon jälkeen menetelmällä, jossa kotelotilaan on porattu reiät, joidenka kautta kotelotilan eristeet on kuivattu koneellisesti. Kastuneet täyttömateriaalit on jätetty kuivauksen jälkeen rakenteeseen. Välipohjien avauksissa havaittiin aistinvaraisesti mikrobiperäistä hajua. Hajua havaittiin avausten RAK VP2, VP3, VP5, VP6, VP7 ja VP8 kohdalla. Lisäksi rakenneavauksessa VP7 havaittiin muottilaudoituksessa rihmastomaista kasvustoa. Kuva 8. Välipohjarakenteissa on vanhat muottilaudat sekä eristetäytöt. Kuva 9. Rakenneavauksen RAK VP7 muottilaudoituksessa havaittiin rihmastomaista kasvustoa Välipohjien täyttömateriaalin mikrobitutkimukset Alkuperäisten välipohjien täyttömateriaalista + muottilaudoista kerättiin yhteensä 9 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte RAK VP1 Välipohjan täyttö + muottilauta Näyte RAK VP2 Välipohjan täyttö + muottilauta Näyte RAK VP3 Välipohjan täyttö + muottilauta Näyte RAK VP4 Välipohjan täyttö + muottilauta Näyte RAK VP5 Välipohjan täyttö + muottilauta Näyte RAK VP6 Välipohjan täyttö + muottilauta Näyte RAK VP7 Välipohjan täyttö + muottilauta Näyte RAK VP8 Välipohjan täyttö + muottilauta Näyte RAK VP9 Välipohjan täyttö + muottilauta Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 3. 10/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

11 Taulukko 3. Välipohjien materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET PITOISUUS KOSTEUS- VAURIOLA- JIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 Viittaa bakteerikasvuun = B VP VP VP Sädesienet 3 VP B VP Sädesienet 3 VP Sädesienet 3 VP Sädesienet 2 VP P.variotii 0 VP Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä VP3, VP5, VP6 ja VP7 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sädesientä. Näytteessä VP7 laboratorion tulkinnan mukaan näytteessä havaittiin vain viite vaurioon, mutta Asumisterveysohjeen raja-arvo sädesienille ylittyy selvästi. Konsultin näkemyksen mukaan näytteen VP7 tulos viittaa vahvaan mikrobivaurioon. - Näytteessä VP4 havaittiin runsaasti bakteerikasvustoa. - Muissa näytteissä tulokset ovat tavanomaisia ja viitteitä mikrobivaurioista ei havaittu. Näytteissä VP3, VP5, VP6 ja VP7 havaittiin sädesieniä, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja. Välipohjaeristeestä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista Välipohjien haitta-aineet Rakenneavauksista kerättiin epäilyttävistä rakennekerroksista näytteet haitta-aineanalyyseja varten. Haitta-ainetutkimusten laboratorioanalyysit ovat kokonaisuudessaan liitteissä 4 ja 5. Haittaainenäytteitä tutkittiin seuraavanlaisesti: - Näyte WLL 1: Välipohjan tervapaperi (lankun ja pintavalun välissä) - Näyte WLL 2: Putkieriste (pahvi pinnassa ja putkea vasten valkea massa) - Näyte WLL 3: Valkea tasoite - Näyte WLL 4: Musta bitumi - Näyte WLL 5: Tervapaperi (palkkia vasten) 11/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

12 Tulokset: Kuva 10. Välipohjan tervapaperin (WLL 1) PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus* ylittää ympäristö / terveysviranomaisten määrittelemän raja-arvon (200 mg/kg kokonaispitoisuus raja-arvo). Tervapaperi sisältää myös bentso(a)pyreeniä. Kaikki välipohjarakenteet sisältävät tervapaperia. Kuva 11. Välipohjissa kulkeva putkieriste sisältää asbestia. Asbesti on putkea vasten, pahvieristeen alla. Putkien määristä ei ole tietoa, määrät voidaan tarkistaa alkuperäisistä lämpöjohtokuvista Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset välipohjarakenteille Välipohjarakenteena on alalaattapalkisto, jonka kotelotilassa on täyttömateriaali (puru, tiili, sementti yms.) ja muottilaudoitukset. Kohteella on tapahtunut mittava vesivahinko 2000-luvun alussa, jonka yhteydessä välipohjien täyttömateriaalit ovat kastuneet. Pahimmat vaurioalueet ovat olleet 3.kerroksessa, josta vettä on valunut aina 1.kerrokseen asti. Mittavimmat kastuneet alueet olivat 2. ja 3.kerroksissa. Välipohjat ovat kuivattu vahingon jälkeen menetelmällä, jossa kotelotilaan on porattu reiät, joidenka kautta kotelotilan eristeet on kuivattu koneellisesti. Välipohjiin tehtiin avauksia piikkaamalla reikiä välipohjan ylälaattaan. Osasta rakenneavauksia havaittiin jo avausten yhteydessä aistinvaraisesti voimakasta mikrobiperäistä tuoksua. Välipohjien täyttömateriaalista sekä muottilaudoituksesta kerättiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Näytteitä kerättiin jokaisesta tehdystä avauksesta (yhteensä 9 kpl). Materiaalinäytteiden tulokset vahvistavat aistinvaraisesti havaitun mikrobiperäisen tuoksun. Neljässä näytteessä havaittiin runsaita pitoisuuksia sädesieniä, joidenka kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet ovat todennäköinen syy hajuun. Mikrobivauriot ovat kutakuinkin alueella, johon pahimmat vesivuodot ovat kohdistuneet. Alueilla, joihin vesivahinko ei ole ulottunut, ei myöskään havaittu mikrobivaurioita. Sädesienet välipohjassa voivat aiheuttaa sisäilmaan epäpuhtauksia (terveyshaitta), mikäli välipohjissa on epätiiveyskohtia sisätiloihin. Vuotoilmat voivat kulkeutua epätiiveyskohdista sisäilmaan paineerojen vaikutuksesta. Paine-eroja tilojen välille voi muodostua ilmanvaihdon epätasapainon johdosta. Toimenpiteet: Välipohjien kapselointia ja tiivistyskorjausta ei lähtökohtaisesti suositella. Tällä menetelmällä jätetään tietoisesti mikrobiperäinen vaurio rakenteeseen. Tiivistyskorjaus on kallis toimenpide ja rakennuksen liikkeet / muodonmuutokset sekä materiaali- ja työvirheet saattavat ajan kuluessa muodostaa rakoilua tiivistyksiin. Myös kantavien väliseinien kohdille muodostuu epäjatkuvuuskohtia, jotka saattavat jäädä epätiiviiksi. Mikäli tiivistyskorjauksiin päätetään ryhtyä, on syytä tehdä välipohjille merkkiainetutkimukset ennen korjauksia, jotta paikallistetaan kaikki vuotopaikat. Myös tiivistyskorjauksen jälkeen on uusittava merkkiainetutkimukset, jotta mahdolliset epätiiveyspuutteet saadaan paikattua. 12/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

13 Mikrobivaurioiden poistamiseksi on suositeltavaa purkaa välipohjien ylälaatta ja puhdistaa vaurioitunut materiaali kotelotilasta (konsultin suositus). Mikrobivauriot esiintyvät kutakuinkin pahimmalla vesivaurioalueella (2-3.kerros), mutta näiden vaurioiden laajuus huomioiden, on korjaukset järkevää suorittaa koko rakennukseen. On hyvin todennäköistä, että myös kosteusvaurioituneen alueen ulkopuolella voi esiintyä piileviä vaurioalueita, jotka eivät osuneet rakenneavauksissa kohdalle. Korjaustyö suoritetaan seuraavanalaisesti: - Puretaan ylälaatta välipohjarakenteesta. Purussa huomioitava, että rakenteen tervapaperi on PAH- sekä Bentso(a)pyreeni-pitoista. - Poistetaan kaikki orgaaninen aines välipohjarakenteesta eli muottilaudat ja eristeet. Purussa on huomioitava, että eristetilassa on pahvipinnoitettua putkieristettä, jossa on pahvin alla asbestipitoinen massa putkea vasten. - Puhdistetaan jäävien kantavien rakenteiden (alalaatta sekä palkit) betonipinnat esim. liekittämällä, hiekkapuhaltamalla tms. - Rakennetaan lattiarakenne uudestaan ottaen huomioon ääneneristävyysvaatimukset sekä palonkesto. Uusi lattiarakenne voidaan rakentaa kevytrakenteisena (esim. debellattiajärjestelmä). 4. Pölyt ja kuidut 4.1. Mineraalivillakuidut sisäilmasta Rakennuksen tutkittavista tiloista kerättiin yhteensä 4 kpl laskeumanäytteitä mineraalivillakuitupitoisuuden laskentaa varten. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte PÖ1 Opettajien taukohuone - Näyte PÖ2 Opetustila (Ruotsi 204) - Näyte PÖ3 Terveydenhoitaja - Näyte PÖ4 Opetustila (Matematiikka 109) Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 6 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Näytteenotto suoritettiin Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Keräysajankohta oli Näytteenottotasolle asetettiin puhdas petrimalja, jolle pölyä kerättiin 14 vrk. Näytteenottotasolta kerättiin pölylaskeuma keräysajan jälkeen geeliteippiin, josta mineraalivillakuitujen määrä laskettiin valomikroskooppia käyttäen. Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen määrälle kahden viikon laskeuma-ajalla on >0,2 kpl/cm². Näytteiden tulokset: - Näytteen PÖ2 kuitupitoisuus oli 0,21 kpl/cm², joka ylittää Työterveyslaitoksen mukaisen viitearvon. - Näytteen PÖ4 kuitupitoisuus oli 0,14 kpl/cm², joka alittaa Työterveyslaitoksen mukaisen viitearvon, mutta näytteessä esiintyy kuitenkin hieman kuituja. - Näytteiden PÖ1 ja PÖ3 kuitupitoisuus oli <0,1 kpl/cm². Näytteiden perusteella opetustilassa (204 ruotsi) mineraalivillakuitupitoisuus ylittää haitallisena pidetyn viitearvon. 13/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

14 Havaittuja mahdollisia mineraalivillakuitulähteitä Mineraalivillapitoisuudet ylittivät Työterveyslaitoksen viitearvot opetustilassa (ruotsi 204). Tähän osioon on tämän perusteella havainnoitu mahdollisia sisäilman mineraalivillalähteitä, joita kyseisen tilan tarkastelujen yhteydessä havaittiin. Kuva 13 otettu seinän sisään kulkevasta kanavasta. Kuva 12. Tuloilmaelimet ovat ruotsin opetustilassa upotettuna koolattuun seinään. Kanavia tarkasteltiin avaamalla säleikköä. Kuva 13. Koolatun seinän sisällä kulkevassa peltisessä suorakaidekanavassa havaittiin epätiiveyttä. Kanavan liitoskohdassa pellitys irvistää ja on mahdollista, että koolatun seinän sisällä olevat epäpuhtaudet voivat kulkeutua alipaineen mukana tuloilmaan Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset laskeumanäytteiden perusteella Mineraalivillalaskeumanäytteissä ei havaittu kuin yhdessä näytteessä (opetustila 204 ruotsi) vähäinen ylitys Työterveyslaitoksen viitearvojen osalta. Kyseisessä opetustilassa katon akustolevyjen reunat vaikuttivat tiiviiltä ja näistä ei todennäköisesti irtoa kuituja sisäilmaan. Opetustilassa ilmanvaihtokanavat ovat asennettu koolatun seinän sisään. Kanavistossa havaittiin epätiiveyttä, jonka kautta ilmanvaihto saattaa kuljettaa koolauksen taustalla olevia epäpuhtauksia sisäilmaan. On myös mahdollista, että kanavistossa on villalähteitä / remonttipölyä. Kanavisto on kuitenkin saatujen tietojen mukaan nuohottu noin 2-3 vuotta sitten, joten tämä vaihtoehto on epätodennäköinen. Toimenpiteet: - Kanavan tiivistys opetustilassa (ruotsi 204) - Suositellaan tarkistettavaksi pistokoeluontoisesti muidenkin tilojen kanavia. Jos epätiiveyskohtia vastaavia löytyy muualta, on tiivistystyö suositeltavaa tehdä kattavasti rakennukseen Pölyn laskumanäytteen koostumuksen analysointi Tiloissa on silmämääräisesti havaittu henkilökunnan toimesta valkeaa pölyä. Opettajien taukohuoneen kaapiston päältä pyyhittiin alue, joka eristettiin siivoukselta yms. kahden viikon ajaksi. Tämän jälkeen pinnalta kerättiin pyyhintänäyte, jonka tulokset ovat esitetty tässä kappaleessa. Analysointi tehtiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa stereo- ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Näytteistä tunnistettujen pölyhiukkasten määrä on arvioitu kolmiportaisella asteikolla pääasiassa/jonkin verran/niukasti ja vastaavasti teollisten mineraalikuitujen määrä asteikolla runsaasti/jonkin ver- 14/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

15 ran/niukasti. Näytteiden analysoinnissa on käytetty suhteellista arviointia ja niissä ei siis oteta erikseen kantaa pölyn määrään. Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 7 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Kuva 14. Opettajien taukotilaan rajattiin alue, johon pöly sai vapaasti laskeutua 2 viikon ajan. Näytteen tulokset: - Näytteessä Pöly1 havaittiin runsaasti orgaanisia hiukkasia, joista ainakin osa on tavanomaista huonepölyä, mutta lisäksi: o jonkin verran mineraali-/kiviainespölyä (silikaatit, < 20 µm) sekä kalkkipohjaista (CaO/CO) pölyä (< 20 µm) Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset pyyhintänäytteen perusteella Näytteessä havaittiin tavallisen huonepölyn lisäksi hieman mineraali- ja kiviainespölyä. Tämä on kulkeutunut mahdollisesti ilmanvaihtolaitteistosta tai ulkoilmasta (katupöly) pinnalle. Lisäksi näytteessä havaittiin kalkkia. Kalkki voi olla peräisin alakatoista tai muista rakenteista. Tämän perusteella näytteessä ei havaittu haitallisia yhdisteitä, jotka heikentäisivät sisäilman laatua. 15/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

16 5. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista kiireellisyys- ja toteutusjärjestyksessä Toimenpiteet: 1. Sisäilman kannalta riskitekijöitä ovat havaitut mikrobivauriot välipohjarakenteissa (sädesienet). Riskitekijöiden poistaminen vaatii vaurioiden korjaamista. Mikrobivaurioiden poistamiseksi on suositeltavaa purkaa välipohjien ylälaatta ja puhdistaa vaurioitunut materiaali kotelotilasta (konsultin suositus). Ennen peruskorjaushankkeeseen ryhtymistä suositellaan jatkotutkimuksia: 1. Ruokasalin lattiarakenteen suuremmat rakenneavaukset sekä rakennepiirustusten tarkastelu 2. Ruokasalin radonmittaukset 5.1. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät Välipohjarakenteissa havaittiin mikrobivaurioita (sädesieniä). Mikrobivaurioista voi aiheutua terveyshaittaa tiloissa oleskeleville, mikäli rakenteesta pääsee vuotoilmoja sisätilaan. Mikäli mikrobit päätetään esimerkiksi kapseloida rakenteisiin tiivistyskorjauksilla, niin jätetään rakennukseen silloin tietoisesti riski. Rakennuksessa voi tapahtua liikkeitä ajan kanssa ja mahdolliset tiivistyskorjaukset saattavat ajan mittaan liikkumisesta johtuen muuttua epätiiviiksi. Tiivistyskorjausten käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. Korjaustyön laatu (tiiveys) tulee myös todentaa erillisillä merkkiainetutkimuksilla. Rakennuksessa on haitta-aineita, jotka vaikuttavat purkutöiden turvallisuuteen Korjauksiin vaikuttavat tekijät Mikäli rakennukseen kohdistuu suojeluluokituksia, on korjaustoimenpiteistä sovittava yhdessä museoviranomaisten kanssa. 16/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

17 5.3. Korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta Tutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Kaikki mahdolliset välipohjarakenteiden mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyöt tehdään mikrobityönä osastoimalla ja asianmukaisin suojauksin ohjekortin Ratu (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku) mukaisesti. Yleisesti purku tulee kohdistua ainakin 1 metrin vaurioitumattomalle alueelle. Purkutyön yhteydessä otetaan laadunvarmistuksena pintasivelynäytteet jäävien kivirakenteiden pinnoilta, jolloin varmistutaan, että jääville pinnoille ei varmasti jää epäpuhtauksia. Helsingissä WSP Finland Oy Tekijä: Tarkastaja: Paulus Hedenstam Tiimipäällikkö, Ins. (AMK) Olli Lipponen Tutkimusinsinööri, DI 17/ Linnankosken lukio, Porvoo Rakennustekninen kuntotutkimus

18 OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO Kellari

19 Rasvanerotuskaivo IV-konehuoneeseen OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy VSS LINNANKOSKEN LUKIO 1. Kerros

20 OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO 2. Kerros

21 OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO 3. Kerros

22 Käynti ullakon IV-konehuoneisiin OSOITE: Piispankatu 24-26, Porvoo ISÄNNÖITSIJÄ: Peter Backman KIINTEISTÖN HOITAJA/ VAHTIMESTARI: Jari Flink KOULUN JOHTAJA/ REHTORI: Kaisa Ryöppy LINNANKOSKEN LUKIO Ullakko

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam 10920/ASB/15 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) ASBESTIANALYYSI Kohde Analyysimenetelmä Linnankosken lukio Tilaajan toimittamat näytteet on analysoitu polarisaatiomikroskoopilla (merkintä VM) ja läpäisyelektronimikroskoopilla (merkintä EM). Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte nro WLL2 Ottopaikka / materiaali Menetelmä Asbestipitoisuus/-laatu Putkieriste (pahvi pinnassa ja putkea vasten valkea massa) VM Sisältää asbestia, antofylliitti. WLL3 Valkea tasoite VM Ei sisällä asbestia. WLL4 Musta bitumi VM Ei sisällä asbestia. WSP FINLAND OY Miika Värttö tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

54 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam PAH-ANALYYSI 10920/PAH/16 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) Kohde Menetelmät Tulokset Linnankosken lukio Tilaajan toimittaman materiaalinäytteen PAH-analyysi on tehty GC-MSD -menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista ISO Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näyte nro Materiaali/ottopaikka Bentso(a)pyreenipitoisuus [mg/kg] PAH-16 kokonaismäärä [mg/kg]* WLL 1 Tervapaperi (lankun ja valun välissä) WLL 4 Musta bitumi < 2 < 30 WLL 5 Tervapaperi, palkkia vasten < 2 < 30 * Valtioneuvoston asetuksen n:o 214/2007 mukainen PAH-yhdisteiden summapitoisuus. Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen ollen keskimäärin 2,0 mg/kg ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) keskimäärin ± 16 %. Tulokset on ilmoitettu 2 merkitsevän numeron tarkkuudella. Toimenpiteet Näytteen WLL 1 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus* ylittää ympäristö-/terveysviranomaisten määrittelemän raja-arvon (200 mg/kg kokonaispitoisuus raja-arvo). Näytettä vastaavan materiaalin purku suoritetaan PAH-työnä RATU-kortissa kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä. WSP FINLAND OY Anssi Riekki Laboratorioanalyytikko WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

55 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name /KUITU/15 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam MINERAALIVILLALASKENTA Kohde Näytteenottopäivä Laskeuma-aika Analyysimenetelmät Tulokset Linnankosken lukio (Paulus Hedenstam / Mikko Hasanen) 14 vrk Geeliteippinäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet laskettiin Nikon 50i polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Näyte Näytteenottopaikka Mineraalivillakuidut [kpl/cm 2* ] Pö1 Opettajien taukohuone < 0,1 Pö2 Opetustila 0,21 Pö3 Terveydenhoitaja < 0,1 Pö4 Opetustila 0,14 * Viitearvon >0,2 kpl/cm 2 ylittävät pitoisuudet kahden viikon laskeumanäytteille on lihavoitu (Työterveyslaitos 2011). WSP FINLAND OY Miika Värttö tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

56 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name b/PÖLY/15 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (2) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam PÖLYNKOOSTUMUSANALYYSI Kohde Näytteenottopäivä Linnankosken lukio (Paulus Hedenstam) Raportointipäivämäärä Analyysimenetelmät Tulokset Pölynäytteet tutkittiin Motic 400P stereomikroskoopilla ja Zeiss Ultra Plus pyyhkäisyelektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (SEM-EDS). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät pienhiukkastyypit niiltä osin kun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisesta huonepölystä. Tavanomainen huonepöly koostuu orgaanisista ja epäorgaanisista hiukkasista kuten tekstiili- ja paperikuiduista, hilse-, ruokaja kasvipölystä. Pölyhiukkasten keskinäistä määrää on arvioitu näytteestä silmämääräisesti käyttäen kolmiportaista asteikkoa (runsaasti/jonkin verran/niukasti). Pölyhiukkasten keskimääräinen partikkelikoko (µm) on ilmoitettu hiukkastyypin perässä. Seuraavilla sivuilla on dokumentoitu näytteistä tehdyt analyysihavainnot. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

57 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name b/PÖLY/15 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (2) Näyte Näytteenottopaikka Pölynkoostumus Pöly 1 Opettajien taukohuone Näyte sisältää runsaasti orgaanisia hiukkasia, joista ainakin osa on tavanomaista huonepölyä, mutta lisäksi: o jonkin verran mineraali-/kiviainespölyä (silikaatit, < 20 µm) sekä kalkkipohjaista (CaO/CO) pölyä (< 20 µm) WSP FINLAND OY Miika Värttö tutkija, FM Kuva 1. Elektronimikroskooppikuva näytteen Pöly 1 pölystä. Näyte koostuu pääosin orgaanisista hiukkasista/kuiduista, joista ainakin osa on tavanomaista huonepölyä. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus