Tutkimusraportti. Linnajoen koulu, Porvoo. Sisäilmatutkimus. Projekti

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Linnajoen koulu, Porvoo Projekti

2 Sisältö Sisältö... 2 Tiivistelmä Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja lähtötilanne Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Maanvastaiset rakenteet Maanvaraiset alapohjarakenteet Tuulettuvat alapohjarakenteet Maanvastaiset seinärakenteet Ulkoseinärakenteet Alkuperäiset ulkoseinät (US1) Korjatut ulkoseinät (US2) Uudisrakennusten ulkoseinät (US3) Yläpohja- ja vesikattorakenteet Aistinvaraiset havainnot yläpohja- ja vesikattorakenteista Yläpohjarakenteiden olosuhdemittaukset Mineraalivillakuidut sisäilmasta VOC-tutkimukset VOC-analyysi sisäilmasta VOC-analyysi materiaalista Radonmittaukset G3 Ilmanvaihtojärjestelmä G31 Ilmanvaihtokoneet G33 Ilmanvaihtokanavat varusteineen G33 Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut ja pölynäytteet G34 Päätelaitteet ja ilmanjakotapa G34 Ilmavirtamittaukset G3 Johtopäätökset G3 Toimenpide-ehdotukset J6 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet J62 Säätö- ja alakeskukset J64 Kenttälaitteet J6 Muuttuva ilmavirtaisten tilojen rakennusautomaatio (313TK) J6 Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmat J6 Johtopäätökset J6 toimenpide-ehdotukset Sisäilmaolosuhteet ja seurantamittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuus / Linnajoen koulu, Porvoo

3 10.2. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Paine-eron seurantamittaukset Kootut johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät Yhteenveto ja toimenpidesuositukset (Rakenteet) Yhteenveto ja toimenpidesuositukset (Ilmanvaihto)...76 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6.1 Liite 6.2 Liite 7.1 Liite 7.2 Liite 8.1 Liite 8.2 Liite 9.1 Liite 9.2 Liite 10.1 Liite 10.2 Liite 11.1 Liite 11.2 Liite 12. Tutkimuskartat Mikrobianalyysi (TTL) VOC-analyysit materiaalista (MetropoliLab) VOC-analyysit sisäilmasta (MetropoliLab) Kuitulaskentatulokset (WSP Finland Oy) Tutkimuskartta 1 krs. (ilmavirrat, ilmavirtasäätimet) Tutkimuskartta 2 krs. (ilmavirrat, ilmavirtasäätimet) Tutkimuskartta 1 krs. (seurantamittaukset CO 2, T&RH, p, pölynäytteet) Tutkimuskartta 2 krs. (seurantamittaukset CO 2, T&RH, p, pölynäytteet) Seurantamittaukset hiilidioksidipitoisuus opetustilat Seurantamittaukset hiilidioksidipitoisuus muut tilat Seurantamittaukset sisälämpötila opetustilat Seurantamittaukset sisälämpötila muut tilat Seurantamittaukset suhteellinen kosteus opetustilat Seurantamittaukset suhteellinen kosteus muut tilat Seurantamittaukset paine-ero opetustilat Seurantamittaukset paine-ero muut tilat Pölynkoostumusanalyysi (WSP Finland Oy) 3/ Linnajoen koulu, Porvoo

4 Tiivistelmä Tämä sisäilmatutkimus tehtiin Linnajoen koulun tiloissa kesällä Tutkimus noudattaa tarjouksessa T15151 mainittua sisältöä. Osassa koulun tiloissa on koettu sisäilmaongelmiin liittyvää oireilua. Rakennukseen suoritetuissa kosteusmittauksissa ei havaittu laajoja kosteita alueita maanvaraisissa rakenteissa. Kohonneen kosteuden lukemia mitattiin eniten kellaritiloissa. Kellarin maanvastaisten seinien villaeristeen kosteus oli koholla tarkastushetkellä ja myös eristeestä kerätyt mikrobinäytteet viittasivat kosteusvaurioon rakenteessa. Kellaritilassa olevan väestönsuojan osalta mitattiin myös koholla olevaa rakennekosteutta lattian muovimaton alta. Tämän perustella kellaritiloissa tulisi käyttää vesihöyryä läpäiseviä lattiapinnoitteita. Tuulettuvien alapohjien osalla havaittiin myös puutteita. Sisääntuloaulan alla olevaa ryömintätilaa ei ole tuuletettu ulkoilmaan ja tämä on merkittävä riski sisäilman laadulle. Muut ryömintätilat ovat tuuletettu ulkoilmaan koneellisella poistolla, mutta siitä huolimatta sisäilma on ilmanvaihdon säätöjen johdosta alipaineinen ryömintätiloihin nähden ja repii korvausilmaa luukkujen epätiiveyskohdista. Ulkoseinärakenteiden osalta havaittiin mikrobivaurioita vanhoissa seinärakenteissa (US1) ja uusitussa seinärakenteessa (US2). Näissä seinärakenteissa on ns. piilosokkelirakenne, joka on herkästi mikrobivaurioituva niillä seinäosuuksilla, joissa on matala sokkeli. Uudisrakennuksen ulkoseinärakenteessa (US3) ei havaittu mikrobivaurioita ja seinärakenne vastaa suunniteltua rakennetta. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet on asennettu tehtyjen muutos-, peruskorjaus- ja laajennustöiden yhteydessä vuosina 2005, 2010 ja Tuloilmakoneiden kammioissa on havaittavissa hieman hienojakoista pölyä ja osin myös karkeampaa irtolikaa. Suodatinkehikot ja tuloilmasuodattimet ovat tehtyjen tarkastusten perusteella kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Pääosin kaikkiin tiloihin on sijoitettu tulo- ja poistoilman päätelaitteet ja ilmanjako on toteutettu sekoittava. Tilojen päätelaitteiden tyypit ja sijoittelu ovat pääosin käyttötarkoitukseensa soveltuvia, eikä niiden liitäntälaatikoissa ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Kanavissa ja päätelaitteissa on osittain hieman pölykertymää. Kerättyjen pölynäytteiden perusteella (pyyhkäisypölynäytteet on merkitty tutkimuskarttaan, liite 7) pölyssä on havaittavissa teollisia mineraalikuituja. Myös tilojen pinnoilta kerätyissä 2 viikon laskeumanäytteissä havaittiin Työterveyslaitoksen viitearvot ylittävä määrä kuituja. Tilakohtaisten ilmavirtamittausten perusteella ilmavirrat eivät vastaa suunnitteluarvoja ilmanvaihtokoneiden 3.10TK ja 3.11TK palvelualueilla. Ilmamäärät on suositeltavaa säätää tasapainoon riittävän ilmanvaihtuvuuden varmistamiseksi. Myös tilojen painesuhteissa verrattuna ulkoilmaan havaittiin seurantamittausten perusteella puutteita (tiloissa on osittain voimakas alipaine ja osin myös lievä ylipaine). Säätötyössä tulo- ja poistoilmamäärät on suositeltavaa säätää siten, että paine-erot sisä- ja ulkoilman välillä saadaan pieneksi (tavoite n. 0-5 Pa). Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmä on TAC:n valmistama ja se on asennettu vuonna tehtyjen muutos ja peruskorjaustöiden yhteydessä. Muuttuvailmavirtaisten tilojen (laajennusosa 1 krs ja 2 krs) osalta jäi epäselväksi onko sisäilman hiilidioksidipitoisuuteen perustuva säätö käytössä. Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmia olisi suositeltavaa tarkistaa niin, että myös rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella rakennuksessa tulee olla tarpeenmukainen ilmanvaihto. Tutkimusaluetta palvelevien likaisten poistojen käyntiajat on suositeltavaa synkronoida yleisilmanvaihtokoneiden käyntiaikoihin. Tehtyjen sisäilmaolosuhteiden seurantamittausten perusteella sisäilman hiilidioksidipitoisuus on pysynyt tavoiterajoissa (luokka S2). Vaikkakin raja-arvo 900 ppm on ylittynyt kahden opetustilan osalta, voidaan pitoisuuden todeta pysyneen 90 % käyttöajasta alle mainitun arvon. Mittausten mukaan tarkastelujakson aikainen opetustilojen lämpötila on pysynyt tavoiterajoissa (S2). Sen sijaan tilojen 1020 ja 165 sisäilmaluokitus on lämpötilan osalta ollut alemman S3 - luokan mukainen. Ilman suhteellinen kosteus on tavanomainen. 4/ Linnajoen koulu, Porvoo

5 Helsingissä WSP Finland Oy Tekijä (Rakennetekniikka): Tarkastaja (Rakennetekniikka): Paulus Hedenstam Projektipäällikkö, Ins. (AMK) Petri Sippola Projektipäällikkö, Ins. (AMK) Tekijä (Ilmanvaihto): Tarkastaja (Ilmanvaihto): Tommi Paasivirta LVIA-asiantuntija / Projektipäällikkö Ilkka Piittisjärvi Tiimipäällikkö LVI 5/ Linnajoen koulu, Porvoo

6 1. Tutkimuskohde ja lähtötiedot 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Porvoon kaupunki Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Tekniikankaari 1 A Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki Työn vastuuhenkilöt: Projektipäällikkö Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh Kohde: Linnajoen koulu, Edelfeltinbulevardi 2, Porvoo Tutkimuksen kohteena on alun perin vuonna 1971 valmistunut koulurakennus. Rakennusta on purettu osittain vuonna 2003 ja koulurakennukseen on purkutöiden yhteydessä tehty uudisrakennusosia sekä vanhoille jääville siiville perusparannus. Edellinen perusparannus rakennukseen on tehty Tutkimuksessa oli lähtötietoina käytössä rakenne- julkisivu- ja LVI -pohjapiirustuksia rakennuksen eri vaiheilta Tehtävä ja lähtötilanne Rakennuksessa on saatujen tietojen perusteella koettu sisäilmaongelmia ja oireilua. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää rakenteiden nykykunto, puutteet ja korjaustarpeet nimenomaan sisäilmaongelmalähtöisesti. Rakenteiden kunnon selvityksessä kiinnitettiin erityistä huomiota niiden rakennusfysikaaliseen toimintaan. Tavoitteena on eri tutkimusmenetelmillä selvittää eri rakenneosien puutteiden ja vaurioiden vaikutuksia sisäilmaan. Kohteesta saatujen lähtötietojen, kiinteistökäynnin sekä käyttäjien ja huoltohenkilökunnan haastattelujen perusteella laadittiin tutkimuksille tutkimussuunnitelma. Tutkimukset kohdennettiin saatujen lähtötietojen perusteella sekä tutkimusten aikana havaitut seikat huomioon ottaen. Kuntotutkimuksen tulosten perusteella pyritään selvittämään rakenteiden ja sisäilmaongelmien laajuutta ja syitä sekä antamaan alustavat toimenpidesuositukset mahdollisten terveysriskien poistamiseksi. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin kesällä Kenttätutkimukset teki Ins. (AMK) Paulus Hedenstam ja LVI-asiantuntija, Ins. (AMK) Tommi Paasivirta WSP Finland Oy:stä. 6/ Linnajoen koulu, Porvoo

7 1.3. Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Tutkimus kattaa kokonaisuudessaan Linnajoen koulurakennuksen, mutta erityistä huomiota kiinnitetään kiinteistökierroksella havaittuihin ongelmatiloihin. Ongelmalliseksi koetut tilat ovat lueteltu alle: - Hammashoitolan pääty - Rehtori Kotitalousluokat 2 kpl - H4 (1178) - H6 (2070) - H8 (2069) - I2 (1142) - I10 (2047) - Musiikki (2321) - Tekstiilityö (2309) Kohteen olemassa olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin mm. tutkittavien rakenteiden rakennetyypit ja arvioitiin niiden sekä rakenteellisten yksityiskohtien vaurioalttiutta. Lisäksi tutustuttiin korjaushistoriaan sekä aiempiin tehtyihin tutkimuksiin. Rakenteet tarkastettiin ensin kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin alustavien tutkimusten perusteella. Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi seuraavat tutkimukset: Rakenneavauksia alapohjarakenteisiin 5 kpl Rakenneavaus maanvastaiseen kellarin seinään 2 kpl Rakenneavauksia ulkoseinärakenteeseen 5 kpl Mikrobianalyysi materiaalista 19 kpl Pintakosteusmittaukset kaikkiin maanvastaisiin alapohjarakenteisiin Suhteellisen kosteuden mittauksia (viiltomittaus lattiamaton alta maavaraiseen alapohjaan) 11 kpl Suhteellisen kosteuden mittauksia maanvastaisen seinän eristetilasta 6 kpl Mineraalivillalaskeuma näytteiden keruu 5 kpl VOC-materiaalinäyte 3 kpl VOC-analyysi sisäilmasta 4 kpl Tämä tutkimus käsittää myös tutkimusalueeseen kuuluvien tilojen ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan selvityksen ja tiloihin tehdyt sisäilman olosuhdemittaukset, sekä ilmanvaihdon ja sen toiminnallisuutta ja käyttöä parantavat toimenpide-ehdotukset. Ilmanvaihtojärjestelmille tehtiin aistinvaraisten tarkastelujen lisäksi tehtiin seuraavat tutkimukset: Ilmanvaihtokoneiden läpikäynti. Säätö - ja ohjauslaitteiden toiminnan selvitys. Ilmamäärien mittaus ja vertaaminen suunnitteluarvoihin valituista tiloista. Pääte-elinten ja kanavien tarkastaminen pistokokein. Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, sekä hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaus, yhteensä 7 tilaa. 7/ Linnajoen koulu, Porvoo

8 Tilojen paine-eron jatkuvatoiminen seurantamittaus verrattuna ulkoilmaan (6 kpl) ja alapohjan alla olevaan ryömintätilaan (2 kpl). Pintapölynäytetutkimus (pölyn koostumus, EM) kohdistettuna valittujen tilojen tuloilmalaitteisiin. Kohteen saatavilla olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin kanavistojen ja päätelaitteiden suunnitellut ilmamäärät ja lämpötilat, ohjausten toiminta sekä kojeiden varustelu. Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. Kosteusmittaukset suoritettiin kesäkuussa Rakennekosteus saattaa vaihdella vuodenajan, sademäärän tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken tasoa. Kosteusmittauslaitteiden mittaepätarkkuus on ±1,5 2 % (RH). Kosteusmittauksen epätarkkuuteen vaikuttaa ympäristön ja mitattavan rakenteen välinen lämpötilaero, joka vaikuttaa suhteellisen kosteuden suuruuteen, kun anturi johtaa hyvin lämpöä. Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin ±1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin ±5 % (RH) Osassa kellarin varastotiloja oli runsaasti tavaraa, mikä vaikeutti kosteusmittauksia ja rakenteiden kosteusjälkien havainnoimista. Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty STM:n sisäilmaoppaan ohjeiden mukaan. Materiaalinäytteiden mikrobiologinen analysointi tehtiin Työterveyslaitoksen mikrobilaboratoriossa Kuopiossa. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysohje 2003:ssa annettuja viitearvoja. Mikrobivaurioon viittaavana raja-arvona pidetään sieni-itiöille cfu/g, aktinobakteereille (sädesienet) 500 cfu/g ja bakteereille cfu/g. Materiaalien mikrobianalyysit tehtiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa. VOC-näytteet analysoitiin MetropoliLab:n toimesta. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 8/ Linnajoen koulu, Porvoo

9 1.4. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteusmittauksissa käytettiin laitetta Gann Hydrotest LG1, joka on kalibroitu 1/2015 tarkistusvälin ollessa yksi vuosi. Suhteellisen kosteuden mittauksissa käytettiin Rotronic Hygropalm-mittalaitetta, joka on kalibroitu 10/2014 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi. Mittalaitteen Rotronic Hygroclip SC05 anturit on kalibroitu 1/2015 tarkastusvälin ollessa yksi vuosi. Ilmanvaihtoon ja sisäilman olosuhteisiin liittyvät havainnot, sekä mittaukset perustuvat seuraavassa taulukossa esitettyihin laitekokoonpanoihin. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet kalibrointiaikoineen. Mittalaite Käyttötarkoitus Kalibrointi TSI Velocicalc 9555-P Ilman tilavuusvirtamittaukset 4/2014 SwemaFlow 125 D Ilman tilavuusvirtamittaukset 4/2014 Tinytag TGU-4500 Ilman lämpötilan ja RH % mittaukset 12/2014 Tinytag TGE-0010 Hiilidioksidin seurantamittaus 12/2014 9/ Linnajoen koulu, Porvoo

10 2. Maanvastaiset rakenteet Osittain rakennuksen alapohjat ovat tehty maanvaraisella laatalla ja osin lattian alapuolella on ryömintätilaa. Alle olevaan paikannuspiirustukseen on merkitty alueet, jossa on maanvarainen alapohjarakenne (punainen merkintä) tai ryömintätilalla oleva alapohjarakenne (sininen merkintä). Erilaisten alapohjatyyppien johdosta ovat maanvastaiset rakenteet käsitelty tyypeittäin omien otsikoiden alla. Kuva 1. Paikannuspiirustus. 10/ Linnajoen koulu, Porvoo

11 2.1. Maanvaraiset alapohjarakenteet Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Vanhan alapohjan rakennetyyppejä selvitettiin tekemällä 5 kpl rakenneavauksia. Kaikki rakenneavaukset tehtiin vanhan alapohjan alueelle ja uuden laajennuksen maanvastaisten alapohjarakenteiden osalta avauksia ei suoritettu. Rakenneavausten sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Rakenneavaus RAK AP1 1. Muovimatto 2. Betoni 75 mm 3. EPS-eriste (styrox) 60 mm 4. Betoni 160 mm 5. Sora Rakenneavaus RAK AP1 suoritettiin tilaan 1020 (rehtori). Alapohjarakennetta on todennäköisesti uusittu. Alkuperäisen suunnitelman perusteella lattiassa on LECA-eriste. Tämän perusteella uusi EPS-eriste + pintavalu on todennäköisesti tehty vanhan laatan päälle. Rakenne on kosteusteknisesti täysin toimiva. Kuva 2. Rakenneavaus RAK AP1. Kuva 3. Rakenneavauksen RAK AP1 kerrokset valokuvana. 11/ Linnajoen koulu, Porvoo

12 Rakenneavaus RAK AP2 1. Muovimatto 2. Betoni 50 mm 3. Valusauma 4. Betoni 50 mm 5. Kermi 6. Betoni 30 mm 7. LECA-betoni 180 mm 8. Sora Rakenneavaus RAK AP2 suoritettiin tilaan Alapohjarakenne on todennäköisesti alkuperäinen. Rakenne on kosteusteknisesti täysin toimiva. Kuva 4. Rakenneavaus RAK AP2. Kuva 5. Rakenneavauksen RAK AP2 kerrokset valokuvana. 12/ Linnajoen koulu, Porvoo

13 Rakenneavaus RAK AP3 1. Muovimatto 2. Betoni 120 mm 3. Suodatinkangas 4. LECA-sora (papu) 40 mm 160 mm 5. Betoni 6. Sora Rakenneavaus RAK AP3 tehtiin käytävälle siten, että avauksella haettiin vanhaa LECA-sora täytteistä putkikuilua. LECA-sorasta kerättiin materiaalinäyte mikrobianalyysia varten. Kuva 6. Peruskorjauksen / laajennuksen (2003) suunnitelmissa vanhat kanaalit on suunniteltu täytettäväksi LECA-soralla. 13/ Linnajoen koulu, Porvoo

14 Kuva 7. Pohjapiirustukseen on merkitty alapohjarakenteessa olevat vanhat kanaalit. Kuva 8. Rakenneavaus RAK AP3. Kuva 9. Rakenneavauksen RAK AP3 kerrokset valokuvana. 14/ Linnajoen koulu, Porvoo

15 Kanaalin LECA-sorasta kerättiin yksi materiaalinäyte mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan: Näyte M6: RAK AP3 Lattiarakenteen kanaali, LECA-sora Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 1. Kanaalin materiaalinäytteen mikrobianalyysin tulokset MATERIAALINÄYTTEET SIE- NET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA RAJA- ARVOT Vahva viite = 3 Viite vaurioon = Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E NÄYTE PITOISUUS (cfu/g) M A.Versicolor 0 Punaisella taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä M6 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. 15/ Linnajoen koulu, Porvoo

16 Rakenneavaus RAK AP4 1. Muovimatto 2. Betoni 90 mm 3. LECA-betoni - 90 mm 4. PU-eriste mm 5. Sora Rakenneavaus RAK AP4 suoritettiin tilaan Alapohjarakenne on todennäköisesti alkuperäinen. PU-eriste vettyy helpommin verrattuna esimerkiksi styrox-eristeeseen. Kuitenkaan kosteusmittauksissa ei havaittu ongelmia kyseisen tilan tai viereisten tilojen kohdalla, joten todennäköisesti kosteusrasitustaso sekä lattian eriste eivät aiheuta ongelmia. Rakenne on näin ollen kosteusteknisesti toimiva. Kuva 10. Rakenneavaus RAK AP4. 16/ Linnajoen koulu, Porvoo

17 Rakenneavaus RAK AP5 1. Muovimatto 2. Betoni 70 mm 3. LECA-betoni mm 4. Betoni mm 5. Sora Rakenneavaus RAK AP5 suoritettiin tilaan Alapohjarakenteen eristeenä toimii LECA-betoni, joka on kahden valun välissä. Lattiarakenne on todennäköisesti alkuperäinen. Kuva 11. Rakenneavaus RAK AP5. Kuva 12. Rakenneavaus RAK AP5. 17/ Linnajoen koulu, Porvoo

18 Maanvastaisen alapohjarakenteen pintakosteusmittaukset Kellarin lattiapinnat mitattiin kauttaaltaan pintakosteusmittarilla. Pintakosteusmittausten tulosten perusteella kohdennettiin suhteellisen kosteuden mittauksia Pintakosteusosoittimet perustuvat mitattavan materiaalin sähkönjohtavuuteen, joka kasvaa materiaalin kosteuspitoisuuden lisääntyessä. Materiaalin tiheys vaikuttaa mittaustuloksiin, mikä huomioidaan tulosten tulkinnassa. Mittaustuloksia voidaan käyttää suuntaa-antavina ja eri mittauskohtien keskinäisessä vertailussa. Pintakosteusmittausten tuloksia verrataan ns. referenssiarvoon, joka on vastaavan rakenteen kuivasta kohdasta mitattu arvo. Kosteus voidaan luokitella ns. normaaliksi, hieman poikkeavaksi tai huomattavasti poikkeavaksi. Tässä tapauksessa tutkittavien rakenteiden materiaalina on betoni, joten ns. kuiva arvo eli referenssikosteus on noin PK. Välillä PK olevat arvot viittaavat vielä puolikuivaan rakenteeseen. Yleensä arvot väliltä noin PK tai enemmän viittaavat kosteaan rakenteeseen. Lattiapintojen pintakosteusarvot olivat suurimmaksi osaksi noin PK, jotka viittaavat kuivaan ja puolikuivaan rakenteeseen. Muutamissa paikoin lattiapinnoilla oli alueita, joiden pintakosteusarvot olivat PK, joka viittaa puolikuivaan rakenteeseen. Väestönsuojatilassa lattian pintakosteusarvoiksi mitattiin noin 95 PK, joka viittaa kosteaan rakenteeseen. Myös yksittäisissä kohdissa, kirjastotilassa, mitattiin yli 100 PK arvoja pienellä alueella. Lattiapintojen lisäksi pintakosteusmittarilla mitattiin seinien alaosia. Seinien alaosien pintakosteusarvot olivat luokkaa PK Maanvastaisen alapohjarakenteen suhteellisen kosteuden mittaukset Pintakosteusmittausten perusteella valittiin mittauspisteet suhteellisen kosteuden mittauksia varten. Mittapisteitä valittiin kattavasti eri alueille, joissa pintakosteusmittauksen lukemat olivat eri luokkaa. Suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin viiltomittauksina lattiapinnoitteen (muovimatto tai linoleum) ja betonin välistä. Kosteusmittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Massiivirakenteiden (alapohjan betonilaatta ja kellarinseinät) kriittisenä kosteutena pidetään arvoa 85 RH-%, kun lattiapinnoitteena on tiivis muovimatto. Tämän kriittisen kosteuden ylittävät mittaustulokset on korostettu punaisella taustavärillä. Tulosten analysoinnissa on huomioitu myös kosteusmittausten kokonaisepävarmuus (±5 RH%). 18/ Linnajoen koulu, Porvoo

19 Taulukko 2. Maanvaraisen alapohjan betonilaatan kosteusmittausten tulokset mittauspiste Sisäilma S1 Sisäilma S2 Pvm. rakenne/tila Lattian pintamateriaali mittaussyvyys lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 Pintakosteuden vertailuarvo PK opetustila 21,0 29,3 5, lepohuone 21,4 26,3 4,9 - Ulkoilma Ulkoilma 20,5 25,0 4,4 - Sisäilma S3 Ulkoilma U Oppilaskunta 21,6 50,6 9, Ulkoilma 15,0 82,0 10,6 - K Arkisto Lattiamatto K Opett.huone Lattiamatto K Opett.huone Lattiamatto K Kirjasto Lattiamatto K Kirjasto Lattiamatto K Opetustila Lattiamatto K Opetustila Lattiamatto K Hammaslääkäri Lattiamatto K Lepohuone Lattiamatto K Väestönsuoja Lattiamatto K Oppilaskunta Lattiamatto Maton alta Maton alta Maton alta Maton alta Maton alta Maton alta Maton alta Maton alta Maton alta Maton alta Maton alta 22,5 70,4 14, ,6 54,5 13, ,4 37,7 7, ,8 81,0 14, ,2 74,8 13, ,5 75,9 13, ,5 55,6 9, ,8 69,0 14, ,2 50,9 9, ,2 80,1 13, ,7 74,3 13,4 87 Alapohjan betonilaatan mittauspisteissä suhteellinen kosteus jäi suurimmassa osassa mittapisteitä alle kriittisen kosteuden rajan (85 RH% lattiamattopinnoitteelle). Tämän perusteella runsaasti kohonneita kosteuksia ei havaittu laajoilla alueilla. Mittaus K10 on suoritettu kellarin väestönsuojatilan muovimaton alta, jonka alapohja on muuta koulurakennusta alemmalla korkotasolla. Mittauspisteessä kosteus on koholla. Muualla kellarissa on lattiapinnoitteena maali, ainoastaan väestönsuojatilassa on muovimatto. Mittauspisteessä K4 mittaustulokseksi saatiin 81 RH%, jonka kohdalla kosteus on koholla. Alue, jossa kosteutta on, sijoittuu kirjaston seinän viereen. Keskemmälle tilaa mentäessä kosteus alkaa madaltua. Todennäköisesti kirjaston seinän vieressä oleva betoninen perustuslinja / kanaali nostaa kapilaarisesti kosteutta, sillä pintakosteusmittausten perusteella kohonnut kosteus rajoittuu seinälinjan viereen. Kuvaan 13 on merkitty punaisella viivalla kyseinen linja. 19/ Linnajoen koulu, Porvoo

20 Kuva 13. Perustuskuva, jossa näkyy kosteutta kapilaarisesti nostava linja. Kolmessa kriittisen kosteuden alittaneessa mittauspisteessä (K5, K6 ja K7) suhteellinen kosteus oli yli 75 RH%, jota voidaan pitää hieman kohonneena. Tämän perusteella mittaustuloksista on tulkittavissa, että alapohjan betonilaatassa on paikoin kohtia, joissa on hieman kovempi kosteusrasitus Muut havainnot maanvastaisesta alapohjarakenteesta Kellarikerroksen tilassa (0002 Vesimittari) oli aistinvaraisesti havaittavissa mikrobiperäistä tuoksua. Tilassa havaittiin avoin viemäri, joka tulee tulpata. Kuva 14. Tilan 0002 nurkassa on tulppaamaton viemäri, joka on yksi todennäköinen syy mikrobiperäiseen hajuun. Kuva 15. Lähikuvaa viemäristä Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset maanvastaisille alapohjarakenteille Maanvastaisten rakenteiden kosteusteknisissä tarkasteluissa ja kosteusmittauksissa ei havaittu laajaalaisia ongelmia. Muutamien 1.kerroksen tilojen kohdalla havaittiin kohonneita arvoja kosteusmittauksissa. Nämä olivat kuitenkin yksittäisiä pisteitä ja laajoja kosteita alueita ei havaittu. Laajempia hieman kohonneen kosteuden alueita on kirjaston ja oppilaskunnan tilan kohdalla sekä luokan 1131 nurkassa. Näiden alueiden osalta syynä kohonneeseen kosteuteen on todennäköisesti lattiabetoniin kapilaarisesti nouseva kosteus ja tiivis lattiamatto estää kosteuden haihtumisen sisätilaan. Näillä alueilla olisi suositeltavaa käyttää vesihöyryä läpäisevää lattiapinnoitetta. Tilan 1131 lattiamatossa havaittiin viitteitä maton vaurioitumisesta VOC-tutkimuksissa. Vauriosta huolimatta, ei sisäilman mittauksissa havaittu kohonneita VOC-pitoisuuksia. VOC-analyysien tulosten tulkinta on esitetty kokonaisuudessaan raportin otsikon 6 alla. Lisäksi kellaritiloissa on väestönsuojatilan osalla lattiapinnoitteena muovimatto, jonka alta mitattiin kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja. Tämän perusteella kellaritiloissa ei ole suositeltavaa käyttää 20/ Linnajoen koulu, Porvoo

21 muovimattoa lattiapinnoitteena. Väestönsuojatila on ainoa tila kellarissa, jossa on lattiapinnoitteena tiivis muovimatto, muualla on käytetty maalipinnoitetta. Kellarissa havaittiin myös yksittäinen avoin viemäri lattiarakenteessa, joka tulee tulpata. Kosteusmittausten perusteella arvioidut kosteat alueet ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Toimenpiteet: - Kosteilla alueilla suositellaan poistettavaksi tiiviit lattiapinnoitteet (lattiamatot) - Uutena lattiapinnoitteena tulisi käyttää vesihöyryä läpäisevää pinnoitetta - Kellarikerroksen tilassa (0002 Vesimittari) oleva avoin viemäri tulee tulpata 2.2. Tuulettuvat alapohjarakenteet Erillisiä tuuletettuja alapohjatiloja on yhteensä 3 kpl. Tähän kappaleeseen on koottu havainnot ja mittaukset tuuletetuista alapohjarakenteista erikseen jokaisen erillisen tilan kohdalta Tuuletettu alapohjatila 1 vanha osa Alapohjatila 1 sijaitsee vanhalla rakennusosalla. Alle olevaan kuvaan on väritetty sinisellä kyseinen tuuletustila. Kuva 16. Paikannuskuva 21/ Linnajoen koulu, Porvoo

22 Havainnot Ryömintätilaan kuljetaan luukun kautta, joka sijaitsee aulatilassa 1002b. Luukussa havaittiin epätiiveyttä. Luukun tiivisteet eivät ole kaasun tiiviitä ja luukun teräsosien kulmahitseissä on reikiä, jotka mahdollistavat ilmavirtaukset sisätilaan. Kuva 17. Luukku aulatilassa 1002b. Kuva 18. Nurkan hitseissä on reikiä (nuoli) ja tiivisteet eivät ole kaasuntiiviitä. Alapohjatilassa on aistinvaraisesti korkea kosteus sekä voimakasta mikrobiperäistä tuoksua. Ryömintätilan pohjalla on lisäksi eloperäistä materiaalia (puuta yms. jätettä). Alapohjatilaa ei ole tuuletettu ulkoilmaan, joka on merkittävä riski sisäilman laadulle. Kuva 19. Yleiskuva tilasta. Kuva 20. Tilan pohjalla on puujätettä, joka on otollista kasvualustaa mikrobeille. 22/ Linnajoen koulu, Porvoo

23 Olosuhdemittaus Alapohjatilan sisäilman suhteellista kosteutta mitattiin hetkellisellä mittauksella ja vertailun vuoksi mitattiin myös ympäröivät olosuhteet. Alle olevaan taulukkoon on merkitty mittauksen tulokset. Taulukko 3. Alapohjatilan 1 ilman kosteusmittausten tulokset mittauspiste Pvm. rakenne/tila lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 AP Alapohjatila 1 16,9 90,3 13,0 Sisäilma Aula 1002b 21,2 37,6 7,0 Ulkoilma Ulkoilma 13,0 58,0 6,6 Alapohjatilassa on merkittävästi ylimääräistä kosteutta verrattuna sisäilmaan sekä ulkoilmaan. Alapohjatilassa on 5,0 5,4 g/m 2 kosteuslisä verrattuna ympäröiviin olosuhteisiin. Kosteus on peräisin maaperästä ja tilan tuuletuksen puuttuminen on aiheuttanut suuren kosteuspitoisuuden tilaan. Tilan kosteuspitoisuus aiheuttaa merkittävän riskin mikrobikasvustolle tilassa havaitulle eloperäiselle materiaalille Tuuletettu alapohjatila 2 vanha osa Alapohjatila 2 sijaitsee vanhalla rakennusosalla. Alla olevaan kuvaan on väritetty sinisellä kyseinen tuuletustila. Kuva 21. Paikannuskuva 23/ Linnajoen koulu, Porvoo

24 Havainnot Ryömintätila sijoittuu ATK-tilan, keittiön ja ruokalan alapuolelle. Alapohjatilaan kuljetaan luukun kautta, joka sijaitsee ATK-tilassa Luukussa havaittiin vastaavia epätiiveys puutteita, kuin alapohjatilan 1 luukussa. Luukun tiivisteet eivät ole kaasun tiiviitä ja luukun teräsosien kulmahitseissä on reikiä, jotka mahdollistavat ilmavirtaukset sisätilaan. Kuva 22. Luukku ATK-tilasta1058. Kuva 23. Yleiskuva alapohjatilasta Alapohjatilassa on aistinvaraisesti voimakasta mikrobiperäistä tuoksua. Ryömintätilan pohjalla on lisäksi eloperäistä materiaalia (puuta yms. jätettä). Alapohjatila on kohtuullisen siisti ja suuria määriä eloperäistä jätettä ei havaittu. Alapohjatila on alipaineistettu ulkoilmaan. Pienenä puutteena poistossa on poistoputken pään sijainti. Poistoputken pää on suoraan räystään alla ja ullakon tuuletus käyttää tällä kohdin mikrobiperäistä ilmaa. Kuva 24. Alapohjatila on alipaineistettu koneellisella poistolla ulkoilmaan. Kuva 25. Alapohjatila on alipaineistettu ulkoilmaan. Kuvassa näkyy poistoputki (nuoli) sekä korvausilmaputket. 24/ Linnajoen koulu, Porvoo

25 Olosuhdemittaus Alapohjatilan sisäilman suhteellista kosteutta mitattiin hetkellisellä mittauksella ja vertailun vuoksi mitattiin myös ympäröivät olosuhteet. Alle olevaan taulukkoon on merkitty mittauksen tulokset. Taulukko 4. Alapohjatilan 2 ilman kosteusmittausten tulokset mittauspiste Pvm. rakenne/tila lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 AP Alapohjatila 2 15,7 67,8 9,1 Sisäilma ATK-tila ,8 40,0 7,6 Ulkoilma Ulkoilma 18,9 40,0 6,6 Alapohjatilassa ei ole merkittävästi ylimääräistä kosteutta verrattuna sisäilmaan sekä ulkoilmaan. Alapohjatilassa on 1,5 2,5 g/m 2 kosteuslisä verrattuna ympäröiviin olosuhteisiin, jonka perusteella tuuletus poistaa riittävästi maaperän tuottamaa kosteutta Tuuletettu alapohjatila 3 laajennus osa Alapohjatila 3 sijaitsee uudella laajennusosalla. Alle olevaan kuvaan on väritetty sinisellä kyseinen tuuletustila. Kuva 26. Paikannuskuva 25/ Linnajoen koulu, Porvoo

26 Havainnot Ryömintätilaan kuljetaan luukun kautta, joka sijaitsee siivouskeskuksessa (tila 1313). Luukussa havaittiin vastaavia epätiiveys puutteita, kuin muiden alapohjatilojen luukuissa. Luukun tiivisteet eivät ole kaasun tiiviitä ja luukun teräsosien kulmahitseissä on reikiä, jotka mahdollistavat ilmavirtaukset sisätilaan. Kuva 27. Luukun nurkkahitseissä on reikiä Kuva 28. Luukun tiivisteet eivät ole kaasutiiviit Alapohjatila on tuuletettu koneellisesti ulkoilmaan. Korvausilma alapohjatilaan tulee ulkoseinän vierustalla olevista venttiileistä. Kuva 29. Alapohjatila on tuuletettu koneellisesti ulos. Kuva 30. Alapohjatilan korvausilma otetaan venttiilien kautta. Alapohjatilassa on aistinvaraisesti hieman mikrobiperäistä tuoksua. Kuitenkin aistinvaraisesti hajuja ei ole yhtä runsaasti, kuin vanhan rakennusosan ryömintätiloissa. Alapohjatilan pohjalla on karkea sepelikerros. Tilassa havaittiin muutamia ylimääräisiä ilmanvaihtokanavaputkia, jotka ovat todennäköisesti yli asennustyöstä. 26/ Linnajoen koulu, Porvoo

27 Kuva 31. Yleiskuva tilasta. Kuvassa näkyy, että kantavaan linjaan on tehty osastojen välille asiamukaisia ilmareittejä. Kuva 32. Tilan pohjalle on jäänyt IV-putkia Olosuhdemittaus Alapohjatilan sisäilman suhteellista kosteutta mitattiin hetkellisellä mittauksella ja vertailun vuoksi mitattiin myös ympäröivät olosuhteet. Alle olevaan taulukkoon on merkitty mittauksen tulokset. Taulukko 5. Alapohjatilan 3 ilman kosteusmittausten tulokset mittauspiste Pvm. rakenne/tila lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 AP Alapohjatila 3 14,0 73,4 8,9 Sisäilma Siivouskeskus ,2 44,3 7,7 Ulkoilma Ulkoilma 13,0 58,0 6,6 Alapohjatilassa ei ole merkittävästi ylimääräistä kosteutta verrattuna sisäilmaan sekä ulkoilmaan. Alapohjatilassa on 1,2 2,3 g/m 2 kosteuslisä verrattuna ympäröiviin olosuhteisiin Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset tuulettuville alapohjatiloille Tuulettuvien alapohjatilojen osalta merkittävimmät puutteet ovat tuuletetun alapohjatilan 1 osalla. Alapohjatilassa 1 oli aistinvaraisesti mikrobiperäistä hajua, joka todennäköisesti tulee maaperästä ja tilan pohjalla olevasta eloperäisestä jätemateriaalista (laudat yms. jäte). Tilan suhteellinen kosteus oli korkea tarkastushetkellä, joka luo mikrobeille otolliset kasvuolosuhteet. Tämä alapohjatila on vailla tuuletusta ja sisäilman alipaineinen ilmanvaihto repii alapohjan luukun epätiiveyskohdista korvausilmaa aulatilaan. Näin ollen mikrobit pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Aulatilassa olevan luukun tiiveydessä havaittiin myös puutteita. Luukun tiivisteet eivät ole täysin kaasutiiviitä ja luukun rungon hitseissä on epätiiveyskohtia, jotka mahdollistavat ilmavirtaukset sisätilaan. Tilaan tulee järjestää koneellinen poisto sekä tilasta tulee tehdä ulkoilmaan korvausilmaventtiilit. Myös alapohjan luukku tulee saattaa kaasutiiviiksi. Lisäksi IV-säätöjen sekä koneellisen poiston suhteet tulee asettaa niin, että alapohjatila on alipaineinen sisäilmaan nähden. Näillä toimenpiteillä estetään alapohjatilan mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan. 27/ Linnajoen koulu, Porvoo

28 Alapohjatilojen 2 ja 3 ilmanvaihto on toteutettu koneellisella poistolla. Näiden alapohjatilojen osalta ilman laatu sekä suhteellinen kosteus olivat huomattavasti paremmalla tasolla tarkastushetkellä. Alapohjatilojen 2 ja 3 suhteellinen kosteus oli kuitenkin aavistuksen korkea ja tilojenn tuuletuksen tehostaminen olisi suositeltavaa. Näissäkin alapohjatiloissa havaittiin myös IV-mittaustuloksissa sisäilman alipaineisuutta. Alipaineisuus ei ole yhtä voimakasta näiden alapohjatilojen osalta, johtuen koneellisesta poistosta, mutta tämän perusteella ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistossa on säädettävää. Myös sisätiloissa olevissa alapohjatilojen luukuissa on täysin vastaavia tiiveyspuutteita ja luukut tulee saattaa kaasutiiviiksi. Lisäksi alapohjatilassa havaittiin rakennusjätettä (IV-kanavia), joka tulee poistaa tilasta. Myös lievänä puutteena on alapohjatilan 2 koneellisen poiston sijoitus. Poistokanavan pää on suoraan rakennuksen räystään alla ja alapohjatilan mikrobipitoinen ilma tuuletetaan suoraan yläpohjan tuuletustilaan. Toimenpiteet: - Rakennetaan alapohjatilaan 1 koneellinen poisto ja korvausilmaventtiilit - Säädetään ilmanvaihto ja alapohjatilojen 2 ja 3 koneellinen poisto siten, että alapohjatila on alipaineinen sisäilmaan nähden. - Suositellaan myös tehostaa alapohjatilojen 2 ja 3 tuuletusta. - Tiivistetään kaikki luukut alapohjatiloihin kaasutiiviiksi - Puhdistetaan rakennusjäte (vanhat iv-putket) alapohjatilasta 3 - Suositellaan alapohjatilan 2 koneellisen poistokanavan jatkamista räystäslinjan yläpuolelle 28/ Linnajoen koulu, Porvoo

29 2.3. Maanvastaiset seinärakenteet Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista Maanvastaisen seinärakenteen rakennetyypit eivät selvinneet piirustuksista, joten rakenteeseen tehtiin yhteensä 2 kpl rakenneavauksia. Rakenneavaukset tehtiin pieninä koeporauksina (poran halkaisija d=45 mm). Rakenneavausten sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Rakenneavaus RAK US 12/14 1. NKH 70 mm 2. Villaeriste 75 mm 3. Betoni Ei läpäisty Rakenneavaus RAK US 12 suoritettiin tilaan 0003 lämmönjakohuone ja RAK US 14 tilaan 0007 talonmiehen varasto. Ulkoseinärakenteen eristeenä toimii mineraalivillaeriste. Maanvastaisessa betoniseinässä ei havaittu sisäpuolista vedeneristettä. 29/ Linnajoen koulu, Porvoo

30 Kuva 34. Rakenneavauksessa RAK US12 ei havaittu sisäpuolista vedeneristettä. Kuva 35. Rakenneavauksessa RAK US14 ei havaittu sisäpuolista vedeneristettä Maanvastaisen seinärakenteen suhteellisen kosteuden mittaukset Mittauspisteet suhteellisen kosteuden mittauksia varten valittiin satunaisotantana eri tiloista. Suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin poraamalla reikä tiiliseinään ja asettamalla anturi villatilaan. Mittareiden tasaantumisaika oli noin15 minuuttia. Kosteusmittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Villaeristeen kosteusvaurioitumiselle kriittisenä arvona voidaan pitää 75 RH-%. Tämän kriittisen kosteuden ylittävät mittaustulokset on korostettu punaisella taustavärillä taulukkoon. Tulosten analysoinnissa on huomioitu myös kosteusmittausten kokonaisepävarmuus (±5 RH%). Taulukko 6. Maanvastaisen seinärakenteen eristetilan kosteusmittausten tulokset mittauspiste Sisäilma S1 Sisäilma S2 Pvm. rakenne/tila mittauskorkeus lattiasta mittaussyvyys lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m Talonm.varasto ,0 65,0 10, Lämmönjakohuone ,6 44,1 10,5 Ulkoilma Ulkoilma ,0 94,0 11,4 K Talonm.varasto 0,1 m Villaeriste 14,7 80,9 10,2 K Talonm.varasto 1,0 m Villaeriste 16,4 72,6 10,2 K Lämmönjakohuone 0,1 m Villaeriste 22,5 63,7 12,7 K Lämmönjakohuone 1,5 m Villaeriste 24,2 54,0 11,9 K Sähkökeskus 0,1 m Villaeriste 16,1 90,9 12,4 K Sähkökeskus 0,7 m Villaeriste 16,4 82,5 11,5 Kellarin seinien osalta neljässä mittauspisteessä suhteellisen kosteuden mittauksessa kriittinen kosteus ylittyi. Mittaustuloksista on tulkittavissa, että kellarin seinien eristetilassa olevan villaeristeen kosteuspitoisuus on koholla ja mikrobivaurioiden kehittymiselle on näin ollen olosuhteet olemassa. 30/ Linnajoen koulu, Porvoo

31 Maanvastaisen seinärakenteen mikrobitutkimukset Maanvastaisten seinien villaeristeestä kerättiin yhteensä 2 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M14: RAK US13 Maanvastainen seinä, villaeriste Näyte M15: RAK US14 Maanvastainen seinä, villaeriste Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 7. Maanvastaisen seinän villaeristeen materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset MATERIAALINÄYTTEET SIE- NET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA RAJA- ARVOT Vahva viite = 3 Viite vaurioon = Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E NÄYTE PITOISUUS (cfu/g) M A.Versicolor 2 M Punaisella taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä M14 havaittiin viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa. - Näytteessä M15 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. Näytteissä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - Aspergillus versicolor Maanvastaisen seinän villaeristeestä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset maanvastaisille seinärakenteille Maanvastainen seinärakenne on toteutettu betoni-villa-tiili rakenteella. Tämä on hyvin tyypillinen aikakauden rakenneratkaisu ja tunnetusti riskirakenne. Tämän perusteella seinärakenteeseen suoritettiin kosteusmittauksia sekä mikrobitutkimuksia. Kosteusmittaustuloksissa havaittiin, että seinärakenteen suhteellinen kosteus on useassa kohdin yli 75 RH%, jota voidaan pitää kriittisenä arvona villaeristeen kosteusvaurioitumiselle. Seinän villaeristeestä kerättiin myös kosteusmittausten tueksi 2 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Mikrobinäytteistä yhdessä näytteessä on viite mikrobivauriosta ja sienilajistonsa puolesta tulos viittaa kosteusvaurioon. Mikrobilajiston toksiset päästöt saattavat kulkeutua sisäilman ja aiheuttaa sisäilmaongelmia. Toimenpiteenä suositellaankin näin ollen seinärakenteen purkua betonipinnalle. Todennäköisesti maanvastaisessa seinässä on ulkopuolinen vedeneriste ja tämän toimivuus on syytä selvittää sisäpuolisin kosteusmittauksin. Betoniseinän rakennekosteus vaikuttaa oikean korjausmenetelmän / uusitta- 31/ Linnajoen koulu, Porvoo

32 van rakenteen valintaan. Kosteusmittausta ei voi suorittaa kattavasti seinustalle, ennen kuin muuraus ja villaeriste on purettu. Toimenpiteet: - Puretaan sisäverhous (muuraus) ja villaeriste mikrobityönä - Betoniseinän pinnat tulee puhdistaa. Vaihtoehtoja betoniseinän puhdistukselle on useita: o Puhdistus mekaanisesti (hionta tai hiekkapuhallus) o Puhdistus otsonikäsittelyllä o Puhdistus kuivajäämenetelmällä - Puhdistustyön jälkeen tai ennen puhdistustyötä tulee betoniseinän rakennekosteudet kartoittaa. 32/ Linnajoen koulu, Porvoo

33 3. Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteet ovat jaoteltu tähän kappaleeseen niiden iän ja rakennetyypin mukaan. Vanhasta alkuperäisestä seinärakenteesta on käytetty merkintää US1. Korjatusta seinärakenteesta on käytetty merkintää US2. Uudisrakennuksen seinärakenteesta on vastaavasti käytetty merkintää US Alkuperäiset ulkoseinät (US1) Osittain laajennus ja korjaustöiden yhteydessä rakennukseen on jätetty alkuperäisiä tiiliverhoiltuja ulkoseinärakenteita. Alkuperäiset seinärakenteet ovat merkitty alla oleviin pohjakuviin. Kuva 36. Alkuperäiset ulkoseinät ovat merkitty 1.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla Kuva 37. Alkuperäiset ulkoseinät ovat merkitty 2.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla 33/ Linnajoen koulu, Porvoo

34 Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista (US1) Alkuperäisen ulkoseinärakenteen rakennetyypit eivät selvinneet piirustuksista, joten seinärakenteeseen tehtiin yhteensä 3 kpl rakenneavauksia. Rakenneavaukset suoritettiin irrottamalla ulkoverhouksen tiiliä muurauksen ja betonisokkelin liitoskohdasta. Rakenneavausten sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Rakenneavaukset RAK US 1 / 4 / 5 Rakenneavauksien RAK US1, US4 ja US5 kohdalla rakenteet ovat lähes toisiaan vastaavia. Ainoastaan villaeristeen paksuus vaihtelee rakenneavauskohdissa, muutoin rakenne on vastaava. 1. KAHI-tiilii 130 mm 2. Villaeriste mm (keskimäärin 100 mm) 3. Sisäverhous 70 mm (pystyyn ladottu KAHI-tiil) 34/ Linnajoen koulu, Porvoo

35 Kuva 38. Rakenneavaus RAK US1. Pellitykset vaikuttavat asiallisilta ja kosteusteknisesti toimivilta rakenneavauskohdasssa. Kuva 39. Rakenneavauksessa RAK US1 villaeristeessä on tummumaa ja tuuletusrakoa ei ole. Kuva 40. Rakenneavauksen RAK US1 kohdalla pilarin muottilaudan kappale on jäänyt rakenteeseen. Muottilaudassa on pilkullista kasvustoa. Kuva 41. Rakenneavauksessa RAK US1 on ns. piilosokkelirakenne, jossa eristetila jatkuu sokkelin sisään. Kuva 42. Rakenneavaus RAK US4. Pellitykset vaikuttavat asiallisilta ja kosteusteknisesti toimivilta rakenneavauskohdassa. Kuva 43. Rakenneavauksessa RAK US4 on villassa vastaavasti tummumaa (ei tuuletusrakoa rakenteessa). 35/ Linnajoen koulu, Porvoo

36 Kuva 44. Rakenneavauksessa RAK US4 ei ollut pilarin kohdalla muottilaudan jäänteitä. Myös tässä avauskohdassa eristetila jatkuu sokkelin sisään (nuoli). Kuva 45. Rakenneavaus RAK US5. Pellitykset vaikuttavat asiallisilta ja kosteusteknisesti toimivilta rakenneavauskohdassa. Kuva 46. Rakenneavauksen RAK US5 kohdalla sokkeli on hyvin matala. Tässä kohdin sokkelin yläpinnasta maanpintaan on 200 mm matka. Kuva 47. Rakenneavauksen RAK US5 kohdalla sokkeli on hyvin matala. Tässä kohdin eristetilan / piilosokkelin pohjalta sokkelin yläpintaan on 230 mm matka. Eli villaeriste on 30 mm maanpinnan alapuolella (RISKI- RAKENNE). 36/ Linnajoen koulu, Porvoo

37 Havainnot ulkoseinärakenteesta (US1) Ulkoseinärakenteessa havaittiin usein halkeilua tai muita epätiiveyskohtia, joista on mahdollista tapahtua ilmavirtausta sisätilaan. Kuva 48. Hammashoitolan tiloissa seinän sisäkuoren muurauksessa on halkeilua. Kuva 49. Halkeilua ulkoseinärakenteessa (sisäkuori) Ulkoseinärakenteen mikrobitutkimukset (US1) Alkuperäisten ulkoseinien villaeristeestä kerättiin yhteensä 9 kpl ja muottilaudasta 1 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M1: RAK US1 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M2: RAK US1 Ulkoseinä, pilarin muottilauta Näyte M5: RAK US4 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M8: RAK US7 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M11: RAK US10 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M12: RAK US11 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M13: RAK US12 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M17: RAK US16 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M18: RAK US17 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M19: RAK US5 Ulkoseinä, villaeriste Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. 37/ Linnajoen koulu, Porvoo

38 Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 8. Ulkoseinän (US1) materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RA- JA- AR- VOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E PITOISUUS (cfu/g) NÄY- TE M M M A. restrictus 1 M Acremonium A.restrictus A.sydowii A.versicolor 3 M M M Acremonium M A.restrictus A.versicolor 3 M Acremonium A.restrictus 2 M Sädesienet 2 Punaisella taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä M1, M2, M8, M17, M18 ja M19 havaittiin viite mikrobivauriosta. Lajisto on suuressa osassa näytteitä kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa. - Näytteessä M5 havaittiin vähäisessä määrin kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa, mutta kokonaismäärä jää alle Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä M11, M12 ja M13 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. Näytteissä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - Acremonium - Aspergillus restrictus - Aspergillus sydowii - Aspergillus versicolor - Sädesienet Ulkoseinän villaeristeestä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinärakenteille (US1) Ulkoseinärakenteen rakenneavauksista havaittiin, että villaeristeessä on tummumaa. Tummuma on todennäköisesti peräisin ilmavirtauksesta rakenteen läpi. Ilmanvaihdon tutkimuksissa suoritettiin paine-eromittauksia ulkoseinärakenteen yli ja mittauksissa todettiin sisäilman olevan alipaineinen ulkoil- 38/ Linnajoen koulu, Porvoo

39 maan nähden. Nämä tulokset löytyvät raportin IV-osiosta, otsikon 10.3 alta. Ulkoseinärakenteen sisäkuorimuurauksessa havaittiin myös silmämääräisessä tarkastelussa epätiiveyskohtia (halkeamat), joiden kautta ilmavirtausta on mahdollista tapahtua. Lisäksi 50 %:ssa ulkoseinästä kerätyissä mikrobinäytteissä havaittiin vahva viite mikrobivauriosta ja 10 %:ssa lievä viite vauriosta. Tämän perusteella vanha ulkoseinärakenne on riskitekijä sisäilman laadulle ja ulkoseinärakenteista on mahdollista kulkeutua mikrobien aineenvaihduntatuotteita sisäilmaan. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet (toksiinit) saattavat aiheuttaa oireilua käyttäjissä. Ulkoseinärakenteen tarkasteluissa havaittiin myös merkittäviä ongelmia rakenneratkaisuissa. Seuraavat asiat ovat todennäköiset syyt villaeristeen kosteusvaurioille ja mikrobikasvulle: - Yksi merkittävä ongelma on ulkoseinän ns. piilosokkelirakenne, joka riskirakenne. Varsinkin matalilla osilla villaeriste on alttiina vaurioille, sillä villaeriste on matalan sokkelin osuudella maanpinnan alapuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että sulamisvedet ja yleensä maakosteus aiheuttaa kosteusrasitusta sokkelihalkaisun pohjalla olevalle villaeristeelle. - Toinen merkittävä puute seinärakenteessa on tuuletuksen puuttuminen. Ulkoseinärakenteessa ei ole pystysaumoja auki, joiden kautta seinän tuuletus olisi mahdollista. Ulkoseinärakenteessa ei myöskään ole varsinaista tuuletusrakoa ja villaeriste on kiinni ulkomuurauksessa. Toimenpiteet: Korjaustapoja mikrobivaurioiden haittojen ehkäisemiseksi on kaksi. Vaihtoehto 1 (ulkoseinärakenteiden uusiminen) on luonteeltaan raskas, jossa poistetaan vaurioitunut materiaali kokonaan rakenteesta Kuitenkin tällä vaihtoehdolla päästään varmasti sisäilman laadun kannalta parhaaseen lopputulokseen, kun mikrobivaurioitunut materiaali poistetaan rakenteesta. Tämän yhteydessä myös piilosokkelirakenne korjataan esim.kengittämällä ja ulkoseinärakenteesta tehdään tuulettuva. Vaihtoehdoksi 2 ehdotetaan rakenteiden sisäpuolista tiivistämistä. Kuitenkaan tämä vaihtoehto ei täysin sulje pois mikrobien aineenvaihduntatuotteiden kulkeutumista sisäilmaan. Tiivistyskorjauksen elinkaari on käyttöiältään huomattavasti julkisivun uusimista lyhyempi (arviolta 5 15 vuotta). Korjauksen käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Mikäli tiivistyskorjaukset pettävät, niin saattavat sisäilmaongelmat palautua ennalleen. Tässä vaihtoehdossa ulkoseinärakenne ja piilosokkelirakenne jätetään paikalleen, joka on riski tulevaisuuden kannalta. Piilosokkelin kosteusrasitus pysyy ennallaan ja eristeen mikrobivaurioituminen hyvin todennäköisesti etenee tulevaisuudessa. Rakennuksen vierustalle on uusittu salaojitus sekä sadevedet ovat ohjattu sadevesijärjestelmään, joten kosteuden hallinta on kuitenkin hyvin hallinnassa ja tämä hieman parantaa tilannetta. Ilmanvaihdon säätäminen mahdollisimman lähelle 0-tilaa on oleellinen toimenpide molemmissa vaihtoehdoissa, jotta tilojen alipaineisuutta saadaan hillittyä. Korjausehdotus 1 (uusiminen): o - Uusitaan ulkoseinän lämmöneriste sekä muuraus. Uusi rakenne tehdään riittävällä tuuletusraolla. - Ulkomuurauksen alareunaan, yhteen tai kahteen alimpaan varviin, jätetään joka kolmas pystysauma auki (tuuletusraot). - Jäävät rakenteet, jotka ovat olleet eristetilan kanssa kosketuksissa, tulee puhdistaa. Vaihtoehtoja puhdistukselle on useita: o Puhdistus mekaanisesti syytä suorittaa niin pitkälle kuin mahdollista (hionta tai hiekkapuhallus) Mikäli joitain pintoja ei voida puhdistaa mekaanisesti voidaan pinnat puhdistaa esimerkiksi: otsonikäsittelyllä puhdistus kuivajäämenetelmällä - Uuden seinärakenteen eristepaksuutta suositellaan kasvattaa, tämä saattaa aiheuttaa sokkelissa valutöitä. 39/ Linnajoen koulu, Porvoo

40 - Piilosokkelit suositellaan korjattavaksi siihen soveltuvilla menetelmillä (esim. termokenkä + termopalkki) - Uusittujen ikkunoiden osalta tehdään väliaikainen tuenta tai ikkunat käytetään irti. - Säädetään rakennuksen ilmanvaihdolla painesuhteet mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Korjausehdotus 2 (rakenteiden tiivistys): - Tiivistyskorjaus suoritetaan erillisen suunnitelman mukaan, jossa määritetään tarkemmin käytettävä menetelmä ja materiaalit. Tiivistyskorjauksille ei ole käyttöiän puolesta takuuta. Käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. - Avataan ulkokuoren muurauksesta kahteen alimpaan tiilivarviin tuuletusrakoja - Säädetään rakennuksen ilmanvaihdolla painesuhteet mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. 40/ Linnajoen koulu, Porvoo

41 3.2. Korjatut ulkoseinät (US2) Aulatilan ja opettajien tauko- ja toimistotilojen siiven ulkoseinärakenne on uusittua rakennetta. Korjauksen ajankohdasta ei ole tietoa. Korjatut seinärakenteet ovat merkitty alla olevaan pohjakuvaan. Kuva 50. Korjatut ulkoseinät ovat merkitty 1.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista (US2) Korjatun ulkoseinärakenteen rakennetyypit eivät selvinneet piirustuksista, joten seinärakenteeseen tehtiin rakenneavaus. Rakenneavaus suoritettiin irrottamalla ulkoverhouksen tiiliä muurauksen ja betonisokkelin liitoskohdasta. Rakenneavauksen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Rakenneavaus RAK US 2 Joka kolmas pystysauma auki Villan alareuna 20 mm maanpinnan alapuolella 1. KAHI-tiili 85 mm 2. Ilmarako 28 mm (alareunassa paljon laastipursetta) 3. Villaeriste + koolaus 130 mm 4. Sisäverhous 41/ Linnajoen koulu, Porvoo

42 Kuva 51. Rakenneavaus RAK US2 Kuva 52. Villaeristeessä on tummumaa, joka viittaa ilmavuotoon rakenteessa. Kuva 53. Betonisokkeli on hyvin matala. Sokkelin yläreunasta on 160 mm maanpintaan. Kuva 54. Eristetila jatkuu 180 sokkelin yläreunasta alaspäin. Näin ollen villaeristeen alareuna on maanpinnan alapuolella. 42/ Linnajoen koulu, Porvoo

43 Kuva 55. Rakenneavauskohdassa tuuletusraon alareuna on täynnä laastipursetta ja näin ollen seinärakenteen tuulettuvuus on suunniteltua heikompi tällä kohdin Havainnot ulkoseinärakenteesta (US2) Ulkoseinän sisäpuolisissa tarkasteluissa havaittiin epätiiveyskohtia, joista on mahdollista tapahtua ilmavirtausta sisätilaan. Kuva 56. Ikkunan liittymässä on epätiiveyttä Ulkoseinärakenteen mikrobitutkimukset (US2) Korjattujen ulkoseinien villaeristeestä kerättiin yhteensä 2 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M3: RAK US2 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M7: RAK US6 Ulkoseinä, villaeriste Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. 43/ Linnajoen koulu, Porvoo

44 Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 9. Ulkoseinän (US2) materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RA- JA- AR- VOT NÄY- TE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E PITOISUUS (cfu/g) M A.restrictus A.versicolor Engyodontium Sädesienet 3 M Punaisella taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteessä M3 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa sienilajistoa. - Näytteissä M7 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. Näytteissä havaittiin seuraavat mikrobilajit, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja: - Aspergillus restrictus - Aspergillus versicolor - Engyodontium - Sädesienet Ulkoseinän villaeristeestä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinärakenteille (US2) Korjattu ulkoseinärakenne US2 on tehty tuuletusraolliseksi rakenteeksi, joka on rakennusfysikaalisesti toimiva rakenne. Kuitenkin tuuletusrako on muurausvaiheessa tukittu laastipurseella ja näin ollen seinärakenteen tuulettuvuus on suunniteltua huonompi. Merkittävä virhe seinän korjauksessa on ollut piilosokkelin jättäminen rakenteeseen. Villaeriste oli rakenneavauskohdassa maanpintaa alemmalla tasolla ja näin ollen altis kosteusvaurioitumaan. Tästä kohdin otetussa näytteessä havaittiinkin mineraalivillaeristeessä kosteusvaurio. Tilanne on näin ollen vastaava, kuin seinärakenteen US1 kanssa ja tästä aiheuttaa seinärakenteelle korjaustarpeen. Toisessa seinärakenteesta kerätyssä mikrobinäytteessä (korkeus noin 0,5 m lattian pinnasta) ei havaittu mikrobikasvustoa ollenkaan. Tämän perusteella on mahdollista, että seinän yläosissa ei ole mikrobivaurioita ja tällä rakennusosalla selvitään vain seinän alaosan korjauksilla. Seinästä tulee ottaa muutamia lisänäytteitä mikrobianalyysiin seinien yläosista, joilla varmistetaan, että korjausta ei tarvitse ulottaa seinän yläosiin. Toimenpiteet: Korjaustapoja mikrobivaurioiden haittojen ehkäisemiseksi on kaksi. Vaihtoehto 1 (ulkoseinärakenteiden alaosien uusiminen) on luonteeltaan keskiraskas, jossa puretaan seinän alaosa sisäkautta ja alaosan vaurioitunut materiaali kokonaan rakenteesta. Kuitenkin tällä vaihtoehdolla päästään varmasti 44/ Linnajoen koulu, Porvoo

45 sisäilman laadun kannalta parhaaseen lopputulokseen, kun mikrobivaurioitunut materiaali poistetaan rakenteesta. Tämän yhteydessä myös piilosokkelirakenne korjataan esim.kengittämällä ja vastaavien vaurioiden syntyminen uudestaan estetään. Vaihtoehdoksi 2 ehdotetaan rakenteiden sisäpuolista tiivistämistä. Kuitenkaan tämä vaihtoehto ei täysin sulje pois mikrobien aineenvaihduntatuotteiden kulkeutumista sisäilmaan. Tiivistyskorjauksen elinkaari on käyttöiältään huomattavasti julkisivun uusimista lyhyempi (arviolta 5 15 vuotta). Korjauksen käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Mikäli tiivistyskorjaukset pettävät, niin saattavat sisäilmaongelmat palautua ennalleen. Tässä vaihtoehdossa ulkoseinärakenne ja piilosokkelirakenne jätetään paikalleen, joka on riski tulevaisuuden kannalta. Piilosokkelin kosteusrasitus pysyy ennallaan ja eristeen mikrobivaurioituminen hyvin todennäköisesti etenee tulevaisuudessa. Rakennuksen vierustalle on uusittu salaojitus sekä sadevedet ovat ohjattu sadevesijärjestelmään, joten kosteuden hallinta on kuitenkin hyvin hallinnassa ja tämä hieman parantaa tilannetta. Ilmanvaihdon säätäminen mahdollisimman lähelle 0-tilaa on oleellinen toimenpide molemmissa vaihtoehdoissa, jotta tilojen alipaineisuutta saadaan hillittyä. Korjausehdotus 1 (uusiminen): o - Puretaan sisämuuraus ikkunan alapuolisilta osilta mikrobityönä - Uusitaan ulkoseinän lämmöneriste sekä alaosan puukoolaukset poistetaan - Piilosokkelit suositellaan korjattavaksi siihen soveltuvilla menetelmillä (esim. termokenkä + termopalkki) - Ulkomuurauksen alareunasta poistetaan laastipurseet ja tuuletusraot avataan - Jäävät rakenteet, jotka ovat olleet eristetilan kanssa kosketuksissa, tulee puhdistaa. Vaihtoehtoja puhdistukselle on useita: o Puhdistus mekaanisesti syytä suorittaa niin pitkälle kuin mahdollista (hionta tai hiekkapuhallus) Mikäli joitain pintoja ei voida puhdistaa mekaanisesti voidaan pinnat puhdistaa esimerkiksi: otsonikäsittelyllä puhdistus kuivajäämenetelmällä - Uusitaan alaosiin lämmöneristeet - Säädetään rakennuksen ilmanvaihdolla painesuhteet mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Korjausehdotus 2 (rakenteiden tiivistys): - Tiivistyskorjaus suoritetaan erillisen suunnitelman mukaan, jossa määritetään tarkemmin käytettävä menetelmä ja materiaalit. Tiivistyskorjauksille ei ole käyttöiän puolesta takuuta. Käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. - Säädetään rakennuksen ilmanvaihdolla painesuhteet mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. 45/ Linnajoen koulu, Porvoo

46 3.3. Uudisrakennusten ulkoseinät (US3) Uudisrakennusten ulkoseinärakennetta tutkittiin myös yhdellä rakenneavauksella sekä muutamilla näytteillä. uudisrakennuksen ulkoseinärakenteet ovat merkitty alla olevaan pohjakuvaan. Kuva 57. Uudisrakennusten ulkoseinät ovat merkitty 1.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla Kuva 58. Uudisrakennusten ulkoseinät ovat merkitty 2.krs:n pohjakuvaan punaisella viivalla 46/ Linnajoen koulu, Porvoo

47 Rakenneavaukset ja havainnot rakenneavauksista (US3) Uudisrakennuksen ulkoseinärakenteen rakennetyyppi löytyi rakennesuunnitelmista (Finnmap Consulting). Rakennetyyppi vastaa dimensioiltaan seinärakenteeseen suoritettua rakenneavausta. Rakenneavaus suoritettiin irrottamalla ulkoverhouksen tiiliä muurauksen ja betonisokkelin liitoskohdasta. Rakenneavauksen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan Rakennetyyppi RAK US3 47/ Linnajoen koulu, Porvoo

48 Kuva 59. Rakenneavaus RAK US3 Kuva 60. Kermieriste on tehty oikeaoppisesti sokkelin liittymään. Kuva 61. Tuuletusraon alareuna on lievästi tukkeessa laastipurseesta, joka heikentää seinärakenteen tuulettuvuutta Ulkoseinärakenteen mikrobitutkimukset (US3) Uudisrakennuksen ulkoseinien villaeristeestä kerättiin yhteensä 3 kpl materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteen sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Näyte M4: RAK US3 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M10: RAK US9 Ulkoseinä, villaeriste Näyte M16: RAK US15 Ulkoseinä, villaeriste Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. 48/ Linnajoen koulu, Porvoo

49 Materiaalinäytteiden tulkinta: Taulukko 10. Ulkoseinän (US2) materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset RA- JA- AR- VOT MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUS- VAURIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = Mikrobikasvua = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 Epätavanomainen mikrobisto = E PITOISUUS (cfu/g) NÄY- TE M M M Punaisella taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. - Näytteissä M4, M10 ja M16 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ulkoseinärakenteille (US3) Uudisrakennuksen ulkoseinärakenne vastaa suunniteltua rakennetta. Näillä seinäosuuksilla ei havaittu mikrobitutkimuksissa viitteitä vauriosta. Ainoa seinärakenteen puute on laastipurseet tuuletusraossa. Tämä heikentää hieman seinärakenteen tuulettuvuutta. Toimenpiteet: - Tiiliverhouksen alaosaan, toiseksi alimpaan tiilivarviin, suositellaan avattavaksi joka kolmas pystysauma tuulettuvuuden parantamiseksi. 49/ Linnajoen koulu, Porvoo

50 4. Yläpohja- ja vesikattorakenteet 4.1. Aistinvaraiset havainnot yläpohja- ja vesikattorakenteista Vesikate on uusittu 2003 tehdyn perusparannuksen yhteydessä kauttaaltaan. Rakennuksessa on ollut aiemmin tasakatto. Nykyisellään vesikatto on muodoltaan tuuletus / ullakkotilallinen harjakatto. Vesikatemateriaalina on rivipeltikate. Peltikate on aluskatteellinen ja pellin pinnoitteena on suunnitelmien mukaan Pural-pinnoite. Vesikatosta ja yläpohjarakenteista tehtiin kenttätutkimusten yhteydessä havaintoja, jotka ovat esitetty alle valokuvin: Kuva 62. Vesikatteen pinnoitteena on suunnitelmien mukaan Pural-pinnoite. Pinnoite on hyväkuntoinen ja vaurioita ei havaittu. Kuva 63. Ullakkotila on tuuletettu räystäältä. Kuva 64. Ullakkotila on tuuletettu myös harjatuulettimilla. Kuva 65. Suurelta osin harjatuulettimien kohdalle on tehty aluskatteeseen aukko, jotta ullakkotilan tuuletus tehostuu. Kuitenkin osittain aluskate on jätetty aukottamatta. 50/ Linnajoen koulu, Porvoo

51 Kuva 66. Osittain nurkkakohdista (jiirit) puuttuu pieneläinverkot. Muilla osuuksilla havaittiin verkot tarkastuksen yhteydessä. Kuva 67. Kattoikkunoiden saumat olivat hieman kuluneet säärasituksessa, mutta ovat vielä ehjiä. Saumojen kuntoa tulee tarkkailla vuosittain. Kuva 68. Ullakon palo-osastojen välisien palo-ovien tiivistys on tehty pelkällä villalla. Tämä ei täytä vaatimuksia. 51/ Linnajoen koulu, Porvoo

52 4.2. Yläpohjarakenteiden olosuhdemittaukset Ullakkotilan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa mitattiin hetkellisellä mittauksella tarkastuksen yhteydessä. Alle olevaan taulukkoon on merkitty mittauksen tulokset. Taulukko 11. Ullakkotilan ilman kosteusmittausten tulokset mittauspiste Ullakkotila 1 Ullakkotila 2 Ullakkotila 3 Pvm. rakenne/tila lämpötila o C suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m Ullakkotila 15,9 51,9 7, Ullakkotila 14,8 60,6 7, Ullakkotila 15,9 52,0 7,0 Sisäilma Aula 1002b 21,2 37,6 7,0 Ulkoilma Ulkoilma 13,0 58,0 6,6 Yläpohjatilassa ei ole merkittävästi ylimääräistä kosteutta verrattuna sisäilmaan sekä ulkoilmaan. Yläpohjatilassa on 0,4 1,0 g/m 2 kosteuslisä verrattuna ulkoilmaan ja 0,1 0,6 g/ m 2. Tämän perusteella tuuletus toimii ja ylimääräistä kosteuslähdettä ei ole syytä epäillä Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset yläpohja- ja vesikattorakenteille Vesikatteen kunto oli tarkastushetkellä hyvä ja katteen osalta ei tarvitse suorittaa toimenpiteitä. Aluskatteessa havaittiin muutamia kohtia, jossa harjatuuletukselle ei ole tehty aukkoja. Tämä ei ole merkittävä puute tuuletuksen kannalta. Osittain nurkkakohdista on jäänyt pieneläinverkot asentamatta, joka mahdollistaa lintujen pesimisen ullakkotilassa. Ullakkotilan palo-osastojen välisissä palo-ovien karmeissa on käytetty vain mineraalivillatilkettä palotiiveyden varmistamiseksi. Tämä ei täytä palokatkoille asetettuja vaatimuksia. Toimenpiteet: - Harjatuuletusaukkojen avaaminen aluskatteseen - Nurkkakohtien pieneläinverkkojen asennus - Palokatkojen muuttaminen vaatimusten mukaisiksi 52/ Linnajoen koulu, Porvoo

53 5. Mineraalivillakuidut sisäilmasta Rakennuksen tutkittavista tiloista kerättiin yhteensä 5 kpl laskeumanäytteitä mineraalivillakuitupitoisuuden laskentaa varten. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte PÖ Rehtori - Näyte PÖ Opetustila - Näyte PÖ Musiikki - Näyte PÖ Hammaslääkäri - Näyte PÖ Opetustila Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 2 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Näytteenotto suoritettiin Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Keräysajankohta oli Näytteenottotaso puhdistettiin pölystä ja alue merkittiin teipillä, jolle pölyä kerättiin 14 vrk. Näytteenottotasolta kerättiin pölylaskeuma keräysajan jälkeen geeliteippiin, josta mineraalivillakuitujen määrä laskettiin valomikroskooppia käyttäen. Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen määrälle kahden viikon laskeuma-ajalla on <0,2 kpl/cm². Näytteiden tulokset: - Näytteiden PÖ1 ja PÖ4 kuitupitoisuudet olivat <0,1 kpl/cm². - Näytteen PÖ2 oli 0,21 kpl/cm². - Näytteen PÖ3 oli 3,0 kpl/cm². - Näytteen PÖ5 oli 0,5 kpl/cm². Näytteiden perusteella tiloissa 1142, 2321 ja 2069 sisäilman mineraalivillakuitupitoisuudet ylittävät Työterveyslaitoksen viitearvon Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset laskeumanäytteiden perusteella Sisäilmasta kerätyt laskeumanäytteet ylittävät sallitut Työterveyslaitoksen viitearvot tilojen 1142, 2321 ja 2069 osalta. Tiloissa 1021 ja1101 viitearvo alittui. Tämän perusteella osassa tiloja on mineraalivillakuituja sisäilmassa. Tiloissa havaittiin mineraalivillaa kattojen alaslaskujen ja akustolevyjen takana. Kuitenkin kattopinnat vaikuttivat kohtuu tiiviiltä ja villan ei pitäisi päästä kulkeutumaan alakattorakenteista sisäilmaan. Ilmanvaihdon kanavien pölynäytteissä havaittiin myös mineraalivillakuituja, joten ensisijainen epäily mineraalivillapölyn lähteeksi on ilmanvaihtokanavisto. Toimenpiteet: - Ilmanvaihtokanavien läpikäynti mineraalivillakuitulähteiden paikantamiseksi / poistamiseksi - Kanavien puhdistus - Tämän jälkeen kontrollinäytteet tiloista, joissa ylityksiä tapahtui 53/ Linnajoen koulu, Porvoo

54 6. VOC-tutkimukset VOC-näytteitä kerättiin lattiamatoista sekä sisäilmasta. Näytteitä pyrittiin keräämään samoista tiloista, joilla tutkittiin mattojen mahdollisia VOC-päästöjä sisäilmaan. Hammaslääkäritiloista kerättiin mattonäyte, mutta sisäilmanäytettä tilasta ei kerätty, sillä tiloissa on käytetty erilaisia kemikaaleja. Käytetyt kemikaalit saattavat aiheuttaa kohonneita pitoisuuksia sisäilmanäytteeseen VOC-analyysi sisäilmasta Sisäilmasta kerättiin 4 kpl VOC-näytteitä. Ennen näytteenottoa tilat ohjeistettiin pitämään tyhjänä sekä välttämään tuulettamista. Myös rakennuksen ilmanvaihto oli asetettu käyttötilaa vastaavaan tilaan. Esimerkiksi lattiamattojen hajoamien voi ilmetä kemiallisten yhdisteiden kohonneina pitoisuuksina sisäilmassa.. Haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuuden (TVOC) parhaimman sisäilmastoluokan S1 raja-arvo on 200 µg/m³ (S3 600 µg/m³). VOC-näytteet sisäilmasta kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte VOC S Opett.huone - Näyte VOC S Opetustila - Näyte VOC S Kotitalous - Näyte VOC S Terv.hoitaja Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 3 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysien tulokset: Yhteenveto sisäilmanäytteiden VOC-analyysistä on esitetty seuraavassa taulukossa. Samassa taulukossa on vertailtu eri yhdisteryhmien pitoisuuksia Työterveyslaitoksen käyttämiin viitearvoihin (Lähde: Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristön ongelmien tunnistamisessa toimistoympäristössä, ) Taulukko 12. VOC-näytteiden tulosten vertailu Työterveyslaitoksen viitearvoihin. Viitearvojen ylittävät pitoisuudet on korostettu harmaalla taustavärillä. Viitearvo VOC S1 VOC S2 VOC S3 VOC S4 [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] Alkoholit * 5 2,3 3,5 1,7 2,0 Aromaattiset hiilivedyt* 5 1,9 2,5 <1,0 1,0 Esterit* 5 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 Glykolieetterit* 10 1,2 0,6 3,5 0,7 Orgaaniset hapot* 10 3,4 <1,0 3,4 2,5 Terpeenit* 5 1,5 0,5 1,3 1,7 TVOC kokonaispitoisuus ,0 21,0 34,0 26,0 *=Yksittäinen yhdiste 54/ Linnajoen koulu, Porvoo

55 Työterveyslaitoksen viitearvo TVOC-kokonaispitoisuudelle ei ylity yhdessäkään näytteessä. Yksittäisistä yhdisteistä 2-etyyli-1-heksanolin pitoisuus vaihteli näytteissä 1,1-3,5 g/m 3. Pitoisuudet alittavat Valviran viitearvon 2-etyyli-1heksanolille, joka on 10 g/m 3. Styreenin pitoisuus oli kaikissa näytteissä alle 1,0 g/m 3, mikä alittaa Asumisterveysohjeen viitearvon 40 g/m VOC-analyysi materiaalista Rakennuksen maanvaraisen lattian muovimatoista kerättiin yhteensä 3 kpl materiaalinäytteitä VOCanalyysia varten. Näytteistä tutkittiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joista pyrittiin selvittämään maton mahdollinen hajoaminen ja siitä aiheutuvat terveydelle haitalliset haihtuvat yhdisteet. Materiaalinäytteiden VOC-näytteet materiaalista kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte VOC M Opett.huone - Näyte VOC M Opetustila - Näyte VOC M Hammaslääkäri (oletettua kosteusaluetta Polygonin kosteusmittausraportin perustella) Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 4 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Analyysien tulokset: Taulukko 13. VOC-näytteiden tulosten vertailu Työterveyslaitoksen viitearvoihin. Viitearvojen ylittävät pitoisuudet on korostettu harmaalla taustavärillä. Yhteenveto materiaalinäytteiden VOC-analyysistä on esitetty seuraavassa taulukossa. Samassa taulukossa on vertailtu eri yhdisteryhmien pitoisuuksia Työterveyslaitoksen käyttämiin Bulk-emissioiden viitearvoihin. Kohonneet pitoisuudet voivat viitata mattoliimojen kosteuteen liittyvästä emäksisestä hydrolyysistä, eli toisin sanoen kosteusrasituksesta aiheutuvaan mattojen ja liimatuotteiden hajoamiseen. Viitearvo VOC M1 VOC M2 VOC M3 [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] 2-Etyyli-1-heksanoli TVOC kokonaispitoisuus *=Yksittäinen yhdiste - Näytteiden VOC M1 ja M3 tulokset ei viittaa lattiamaton vaurioitumiseen. - Näytteen VOC M2 kokonaispitoisuus on 315 µg/m³g, joka on hieman kohonnut ja viittaa lattiamaton vaurioitumiseen. Näytteessä esiintyy 2-etyyli-1-heksanolia pitoisuutena 158 µg/m³g, joka ylittää vaurion viitearvot. Kosteusvaurioituneessa lattiamatossa esiintyy usein kohonneena pitoisuutena 2- etyyli-1-heksanolia, joten tämän näytteen tulos voi viitata kosteusvaurioon. Kuitenkaan tilassa mitatussa sisäilmanäytteessä VOC S2 sisäilman pitoisuudet olivat alhaiset. 55/ Linnajoen koulu, Porvoo

56 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset yläpohja- ja vesikattorakenteille Yksittäisessä VOC-materiaalinäytteessä havaittiin viite vauriosta. Kahden materiaalinäytteen osalta vauroita ei havaittu ja VOC-pitoisuudet näytteissä olivat alhaisia. Myös sisäilman pitoisuudet ovat hyvin alhaiset µg/m³ ja täyttävät sisäilmastoluokan S1 mukaisen raja-arvon 200 µg/m³. Tämän perusteella matoissa on todennäköisesti kovemman lattialaatan kosteusrasituksen alueella yksittäisiä alueita, joissa lattiamatoissa on kohonneita VOC-pitoisuuksia, mutta tämä ei aiheuta sisäilmaan kohonneita pitoisuuksia. Vaurioituneet matot on kuitenkin suositeltavaa poistaa. Toimenpiteet: - Vaurioituneet matot suositellaan uusittaviksi 56/ Linnajoen koulu, Porvoo

57 7. Radonmittaukset Radonmittauksia ei suoritettu kohteella, johtuen tutkimusajankohdasta. STUK:n suosittelee, että mittaukset tehdään rakennuksen lämmityskaudella ( välisenä aikana). Kohteen maantieteellisen sijainnin vuoksi mittaukset suositellaan tehtäväksi. Kuitenkin ennen mittauksia on syytä saattaa rakennuksen ilmanvaihto mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Alipaineinen ilmanvaihto saattaa repiä radonia ryömintätilojen epätiiviistä luukuista sisäilmaan ja aiheuttaa tuloksiin kohonneita pitoisuuksia. Kuva 69. Eteläsuomen radonkartta. Toimenpiteet: - Radonmittaukset välisenä aikana 57/ Linnajoen koulu, Porvoo

58 8. G3 Ilmanvaihtojärjestelmä Osittain rakennuksen alapohjat ovat tehty maanvaraisella laatalla ja osin lattian alapuolella on ryömintätilaa. Alle olevaan paikannuspiirustukseen Ilmanvaihtolaitteiden kuntoa ja toimintaa tutkittiin silmämääräisesti, suorittamalla pistokoeluonteisia ilmavirtamittauksia ja sisäilman olosuhdemittauksia (T+Rh, CO2, Δp). Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Pääosin kaikkiin tiloihin on sijoitettu tulo- ja poistoilman päätelaitteet ja ilmanjako on toteutettu sekoittava. Tutkimusalueita palvelevat koteloidut Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat kolmessa iv-konehuoneessa G31 Ilmanvaihtokoneet Rakennuksen A-siiven hallintotiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet (G3.10TK/PK) on sijoitettu A- osan ullakkotilassa sijaitsevaan iv- konehuoneeseen. Koneet on asennettu vuonna 2010 tehdyn laajennusja peruskorjaustyön yhteydessä (1-vaihe). Tuloilmakoneen ulkosäleikkö on sijoitettu vesikatolle ja tuloilmakone on varustettu lämmityspatterilla (vesi). Koneissa on lämmöntalteenotto (pyörivä), tuloilmakonetta ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (F7, pussi). Suodatinkehikot vaikuttivat tiiviiltä, eikä ohivirtauksia havaittu. Koneiden yhteydessä olevien äänenvaimennuslamellien pinnat ovat puhtaita ja ehjiä. Koneiden kammioissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina, mutta tulokoneen suodatinkammiossa on runsaasti irtolikaa (ennen suodatinta). Kuva 70. Tuloilmakoneen (G3.10TK) suodatinkammiossa on runsaasti irtolikaa. Rakennuksen G- ja H-siiven opetustiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet (G3.11TK/PK) on sijoitettu laajennusosan toisen kerroksen IV konehuoneeseen (tilat 2001 ja 2323). Koneet on asennettu vuonna 2012 tehdyn laajennus- ja peruskorjaustyön yhteydessä (2-vaihe). Tuloilmakoneen ulkosäleikkö on sijoitettu ulkoseinälle ja tuloilmakone on varustettu lämmityspatterilla (vesi). Koneissa on lämmöntalteenotto (pyörivä), tuloilmakonetta ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (F7, pussi). Suodatinkehikot vaikuttivat tiiviiltä, eikä ohivirtauksia havaittu. Koneiden yhteydessä olevien äänenvaimennuslamellien pinnat ovat hieman likaisia, mutta ne ovat ehjiä. Koneiden kammioissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina, mutta tuloilmakoneen kammioissa on hieman irtolikaa ja hienojakoista pölyä (LTO, äänenvaimennus). 58/ Linnajoen koulu, Porvoo

59 Kuva 71. Tuloilmakoneen kammioissa on hieman irtolikaa. Kuva 72. Äänenvaimennuslamellien pinnat ovat hieman likaisia. Rakennuksen laajennusosan opetustiloja (1 krs ja 2 krs.) palvelevat ilmanvaihtokoneet (G3.13TK/PK) on sijoitettu laajennusosan toisen kerroksen IV konehuoneeseen (tilat 2001 ja 2323). Koneet on asennettu vuonna 2012 tehdyn laajennus- ja peruskorjaustyön yhteydessä (2-vaihe). Tuloilmakoneen ulkosäleikkö on sijoitettu ulkoseinälle ja tuloilmakone on varustettu lämmityspatterilla (vesi). Koneissa on lämmöntalteenotto (pyörivä), tuloilmakonetta ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (F7, pussi). Suodatinkehikot vaikuttivat tiiviiltä, eikä ohivirtauksia havaittu. Koneiden yhteydessä olevien äänenvaimennuslamellien pinnat ovat puhtaita ja ehjiä. Koneiden kammioissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina, mutta tuloilmakoneen sekoituskammiossa on hienojakoista pölyä. Kuva 73. Tuloilmakoneen sekoituskammiossa on hieman hienojakoista pölyä. Rakennuksen D-siiven hammashoitolan tiloja palvelevat ilmanvaihtokoneet (G3.01TK/PK) on sijoitettu D-siiven tekniseen tilaan (1090). Koneet on asennettu vuonna 2005 tehdyn muutos- ja saneeraustyön yhteydessä. Tuloilmakoneen ulkosäleikkö on sijoitettu ulkoseinälle ja tuloilmakone on varustettu lämmityspatterilla (vesi). Koneissa on lämmöntalteenotto (pyörivä), tuloilmakonetta ei ole varustettu jäähdytyksellä. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu konekohtaisilla suodattimilla (F7, pussi). Suodatin- 59/ Linnajoen koulu, Porvoo

60 kehikot vaikuttivat tiiviiltä, eikä ohivirtauksia havaittu. Koneiden yhteydessä olevien äänenvaimentimien sisäpinnat (reikäpelti) ovat puhtaita ja ehjiä. Koneiden kammioissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Ilmanvaihtokoneet ovat varustettu taajuusmuuttajakäytöllä ja niiden tehoa säädetään painesäätöohjatusti (tilakohtaiset ilmavirtasäätimet, G313TK) tai vakionopeudella (G3.10TK, G3.11TK, 1/1-teho), sekä kaksinopeuksisesti (G3.01TK, 1/2- ja 1/1-teho). Taulukko 14. Tutkimusaluetta palvelevat koteloidut ilmanvaihtokoneet. Konepositio Palvelualue Valm. vuosi Ilmamäärä l/s G3.01TK Hammashoitola, D-siipi / -460 G3.10TK Hallinto, A-siipi / G3.11TK opetustilat, G- ja H-siipi / G3.13TK Laajennusosa 1 ja 2 krs / Sijainti/Huomio Tekninen tila 1090 ullakko IVkonehuone IV-konehuone IV-konehuone / ilmavirtasäätimet Tehtyjen tarkastuksien perusteella raitisilman ulkosäleiköt ovat silmämääräisesti puhtaita ja asianmukaisessa kunnossa. Ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista, kiilahihnasta tms.) G33 Ilmanvaihtokanavat varusteineen Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa ja kanttikanavaa. Kanavat on asennettu tehtyjen muutos-, sekä laajennus- ja peruskorjaustöiden yhteydessä vuonna 2005 ja vuosina Runkokanavat on osin asennettu kattojen alaslaskuihin ja osin ullakkotiloihin eristettynä. Haarakanavat ja päätelaitteiden liitäntäkanavat on asennettu pääosin kattojen alaslaskuihin. Haarakanaviin on asennettu äänenvaimentimia, mekaanisesti säädettäviä säätöpeltejä, sekä osin myös tilakohtaisia ilmavirtasäätimiä, joita ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä (laajennusosa). Runko- ja haarakanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna hyvä G33 Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut ja pölynäytteet. Tässä osiossa tarkastellaan ilmakanavistojen puhtautta ja selvitetään kerättyjen pölynäytteiden koostumusta. Pyyhkäisypölynäytteitä otettiin tutkimuskartan mukaisesti (Liite 7.1 & Liite 7.2). Pölynäytteet on kerätty ilmamäärämittausten yhteydessä Kanavien puhtauden aistinvarainen tarkastelu Ilmanvaihtokanavien puhdistushistoriasta ei saatu tarkkaa tietoa, mutta tutkittujen tilojen kanavistoissa ja päätelaitteissa on osittain hieman pölykertymiä. Sisäasiainministeriön asetus 802/2001: Ilmanvaihtolaitteistojen ja kanavien puhdistaminen koulu ja päiväkotirakennuksissa on suoritettava viiden vuoden välein ja ammattimaisten ruuanvalmistuspaikkojen ilmanvaihtolaitteistojen - ja kanavien puhdistukset tulee suorittaa yhden (1) vuoden välein. 60/ Linnajoen koulu, Porvoo

61 Kuva 74. Tuloilmakanavassa ei ole merkittävää pölykertymää (käytävä 1161). Kuva 75. Tuloilman päätelaitteen liitäntälaatikossa on hieman hienojakoista pölyä (tila 1020) Pölyn koostumuksen analysointi Pölynäytteiden tavoitteena oli selvittää ilmanvaihtokanavistossa havaitun pölyn koostumus. Ilmanvaihtokanavista ja tilojen pinnoilta kerättiin yhteensä 8 kpl pölynäytteitä. Analysointi tehtiin WSP Finland Oy:n laboratoriossa stereo- ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Näytteistä tunnistettujen pölyhiukkasten määrä on arvioitu kolmiportaisella asteikolla pääasiassa/jonkin verran/niukasti ja vastaavasti teollisten mineraalikuitujen määrä asteikolla runsaasti/jonkin verran/niukasti. Näytteiden analysoinnissa on käytetty suhteellista arviointia ja niissä ei siis oteta erikseen kantaa pölyn määrään. Näytteet kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte 1 - PÖ Tila 1020, tuloilman päätelaite - Näyte 2 - PÖ Tila 1161, tuloilman päätelaite - Näyte 3 - PÖ Tila 1178, pintanäyte - Näyte 4 - PÖ Tila 2061, tuloilman päätelaite - Näyte 5 - PÖ Tila 2321, pintanäyte - Näyte 6 - PÖ Tila 2309, pintanäyte - Näyte 7 - PÖ Tila 1345, pintanäyte - Näyte 8 - PÖ iv- konehuone, TKG3.10 tuloilman runkokanava Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 12 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 7). Näytteiden tulokset: - Näytteissä 1 - PÖ, 2 - PÖ, 4 - PÖ ja 8 - PÖ havaittiin jonkin verran tai runsaasti teollisia mineraalikuituja. - Näytteissä 5 - PÖ, 6 - PÖ ja 7 - PÖ havaittiin niukasti teollisia mineraalikuituja. - Näytteissä 1 - PÖ, 4 - PÖ ja 8 - PÖ havaittiin jonkin verran itiöt / siitepölyt (ei lajimääritystä). Mineraalikuituja ei tyypillisesti siirry ulkoilmasta, mutta niitä voi irrota äänenvaimentimista (kanavistoissa olevia äänenvaimentimia ei tämän tutkimuksen yhteydessä tarkastettu) ja/tai siirtyä eristeistä kanavien ilmavuotojen kautta. Tämän nojalla kuituja ei pitäisi olla kanavistossa lainkaan, joten kuitujen osalta molemmat luokittelut runsaasti/jonkin verran tulkitaan tarkoittavan epänormaalia tilannetta. 61/ Linnajoen koulu, Porvoo

62 Kuva 76. Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva tuloilman päätelaitteen pölystä (tila 1161 / 2PÖ), jossa on havaittavissa pitkiä ja kapeita mineraalivillakuituja G34 Päätelaitteet ja ilmanjakotapa Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä, jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan (ei jäähdytystä). Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä konekohtaisesti (taajuusmuuttajakäytöt) ja laajennusosalla on tilakohtaiset ilmavirtasäätimet, joita ohjataan mm. huonelämpötilan perusteella. Tilojen tulo- ja poistoilman päätelaitteet ovat asennettu tehtyjen muutos-, sekä laajennus- ja peruskorjaustöiden yhteydessä. Tutkituissa tiloissa tuloilman päätelaitteet ovat suutinkanavaa (luokkatilat laajennusosa, luokkatilat H-osa) ja seinähajottajia (hammashoitolan tilat). Poistoilman päätelaitteet ovat kartioventtiilejä. kuva 77. Suutinkanavaa tekstiilityönluokassa. Kuva 78. Poistoilman päätelaitteet musiikkiluokassa Päätelaitteissa ja liitäntälaatikoissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Havaintojen mukaan tuloilman päätelaitteissa tai liitäntälaatikoissa ei ole merkittävästi näkyvää pölyä / likaa. 62/ Linnajoen koulu, Porvoo

63 Porraskäytävien yläosissa on poistoilmaventtiilit ja raitisilma tulee korvausilmaventtiileistä ulkoseiniltä tai ovien alareunoissa olevista säleiköistä, sekä osin siirtoilmana käytäviltä. Venttiilit on suositeltavaa pitää auki myös talvella (tarkastushetkellä osa venttiileistä oli täysin kiinni). Kuva 79. Korvausilmaventtiili porraskäytävän (1163) ulkoseinässä. Kuva 80. Ulko-ovien alareunassa olevat korvausilmasäleiköt porrashuoneessa (1122). Tässä tutkimuksessa ei suoritettu ilmanliikkeen savu tai merkkiainekokeita. Visuaalisesti arvioituna pääosin kaikissa tutkituissa tiloissa päätelaitteiden sijoittelu ja tyypit vastaavat käyttötarkoitusta. Poikkeuksena hammashoitolan tila 1101, jossa tuloilman päätelaitteen tuloilmasuihku törmää kattopalkkiin. Suihku putoaa alas liian aikaisin, jolloin tuloilma ei huuhtele koko tilaa tehokkaasti G34 Ilmavirtamittaukset Tiloissa tehtiin käyttäjäkokemuksien nojalla kohdennettuja ilmavirtamittauksia, joiden tulokset ovat taulukossa 15. Tilakohtaisia ilmavirtoja mitattiin päätelaitteista. Hammashoitolan tiloja palvelevan ilmanvaihtokoneen G3.01TK kokonaisilmamäärät (tulo ja poisto) mitattiin iv-konehuoneesta lähtevien kanavien säätöpelleistä. D2:ssa määritellään sallitut poikkeamat suunniteltujen ja mitattujen ilmavirtojen suhteen, tilakohtaisesti ± 20 % ja järjestelmäkohtaisesti (± 10 %). Taulukko 15. Suunnitellut ja mitatut ilmavirrat tilakohtaisesti. Tila Suunnitteluarvo l/s, IV-kone Tarkistusmittaus l/s, ero suunnitteluarvoon 1345 Kotitalous 2 1 krs Tekstiilityö, 2 krs musiikkiluokka, 2 krs. tulo +320, poisto -440, 3.13TK/PK tulo +298 (-8 %) poisto -509 (+16 %) tulo +290, poisto -250, 3.13TK/PK tulo +339 (+17%) poisto -257 (+3 %) tulo +260, poisto -260, 3.13TK/PK tulo +264 (+2 %) poisto -265 (+2 %) Huomio Mitattaessa tilakohtaiset ilmavirtasäätimet olivat 100 % auki Mitattaessa tilakohtaiset ilmavirtasäätimet olivat 100 % auki Mitattaessa tilakohtaiset ilmavirtasäätimet olivat 100 % auki 63/ Linnajoen koulu, Porvoo

64 1178 maantieto ja biologia,1 krs. tulo +200, poisto -200, 3.11TK/PK tulo +153 (-23 %) poisto -160 (-20 %) 1020 toimisto apulaisrehtori tulo +45, poisto -45, 3.10TK/PK tulo +41 (-9 %) poisto -32 (- 29 %) 165 suuhygienisti, 1 krs. tulo +35, poisto -40, 3.01TK/PK tulo +27 (- 23 %) poisto -32 (-20 %) Keittiön toimisto tulo +15, poisto -15, TK6, PF6.1 tulo poisto käytävä H- siipi 2061 käytävä H- siipi 3.01TK/PK kok.ilmavirrat tulo +240, poisto -180, 3.11TK/PK tulo +132 (- 45 %) poisto -132 (-27 %) tulo +235, poisto -235, 3.11TK/PK tulo +155 (- 34 %) poisto -180 (-23 %) tulo +450, poisto -460 tulo +349 (-22 %) poisto -329 (-28 %) kone ei käynnistynyt tilakohtaisesta lisäaikakytkimestä Mittausten perusteella tilakohtaiset ilmavirrat eivät vastaa suunniteltuja arvoja ilmanvaihtokoneiden 3.10TK ja 3.11TK palvelualueilla. Huomattavia, yli 20 % eroja tilakohtaisiin suunniteltuihin ilmamääriin oli useita (suurimmillaan ero suunnitteluarvoon on - 45 %). Lisäksi mitatut ilmanvaihtokoneiden (3.01TK/PK) kokonaisilmamäärät jäivät alle suunnitteluarvon (ero suunnitteluarvoon 22 % tulo ja -28 % poisto). Ilmanvaihtokoneissa ei ole fyysisiä kokonaisilmavirtoja osoittavia mittareita ja kokonaisilmavirtoja näyttävät dynaamiset pisteet rakennusautomaatiojärjestelmässä näyttävät nollaa (poikkeuksena 3.10TK). Kuva 81. Ilmamäärämittaukset näyttävät nollaa rakennusautomaatiojärjestelmän paikalliskäyttölaitteella G3 Johtopäätökset Tuloilmakoneiden kammioissa on havaittavissa hieman hienojakoista pölyä ja osin myös karkeampaa irtolikaa. Suodatinkehikot ja tuloilmasuodattimet ovat tehtyjen tarkastusten perusteella kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Koneissa on pyörivä lämmöntalteenotto, jolloin osa poistoilman epäpuhtauksista voi mahdollisesti siirtyä tuloilmaan. Rakennuksen ilmanvaihtokanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna hyvä, eikä merkittäviä ongelmia havaittu (vuotokohtia yms.). Kanavissa ja päätelaitteissa on osittain hieman pölyker- 64/ Linnajoen koulu, Porvoo

65 tymää. Kerättyjen pölynäytteiden perusteella (sijainti on merkitty tutkimuskarttaan liite 7 ja pölynkoostumusanalyysi on liite 12) kanavistoissa ja päätelaitteissa havaitussa pölyssä on jonkin verran tai runsaasti teollisia mineraalikuituja. Teolliset mineraalivillakuidut voivat olla peräisin kanavistoihin asennetuista äänenvaimentimista, joita ei tämän tutkimuksen yhteydessä tarkastettu (vaimentimien teknisiä tietoja ei ollut saatavilla). Vaimentimien tarkastaminen edellyttää sisäpuolista TV-kuvausta tai niiden irrottamista kanavistosta. Tilojen päätelaitteiden tyypit ja sijoittelu ovat käyttötarkoitukseensa soveltuvia, eikä niiden liitäntälaatikoissa ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Pois lukien hammashoitolan tila 1101, jonka tuloilman päätelaitteen tuloilmasuihku törmää kattopalkkiin. Tilakohtaisten Ilmavirtamittausten perusteella ilmavirrat eivät vastaa suunnitteluarvoja ilmanvaihtokoneiden 3.10TK ja 3.11TK palvelualueilla. Ilmamäärät on suositeltavaa säätää tasapainoon riittävän ilmanvaihtuvuuden varmistamiseksi. Säätötyössä tulo- ja poistoilmamäärät on suositeltavaa säätää siten, että paine-erot sisä- ja ulkoilman välillä saadaan mahdollisimman pieneksi. Tarpeettoman suuri paine-ero sisäilmaan nähden saattaa imeä huoneilmaan mahdollisia epäpuhtauksia rakenteista ja aiheuttaa sisäilman laatuun liittyviä ongelmia. Toisaalta sisätiloissa vallitseva ylipaine on riski rakenteille (katso kohta 4.3 paine-eron seurantamittaukset) G3 Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet G31 ilmanvaihtokoneiden säännöllinen huoltaminen riittävässä laajuudessa (kammioiden puhdistus yms.). G34 Tarkastaminen, että porraskäytävien alapäissä olevat korvausilmareitit ovat auki (ovisäleiköt, korvausilmaventtiilit). G31 Konekohtaisten kokonaisilmavirtaa osoittavien fyysisten mittareiden lisääminen ilmanvaihtokoneiden yhteyteen tai kokonaisilmavirtojen mittapisteiden päivittäminen rakennusautomaatiojärjestelmään. G3 Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen puhdistushistorian mukaisesti (5 vuoden välein). Muut suositellut toimenpiteet G TK ja 3.11TK palvelualueilla ilmavirtojen säätö. G TK (D-osa) kokonaisilmavirtojen kasvattaminen nykyisillä laitteilla (mikäli mahdollista). G34 Hammashoitolan tilan 165 tuloilman päätelaitteen sijainnin / tyypin vaihtaminen (tuloilmasuihku törmää kattopalkkiin). 9. J6 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet Ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmä on TAC:n valmistama ja se on asennettu vuonna tehtyjen muutos ja peruskorjaustöiden yhteydessä. Järjestelmällä on verkkoliityntä ja sen etäkäyttö kaupungin keskusvalvomosta on mahdollista (sijaitsee eri rakennuksessa). 65/ Linnajoen koulu, Porvoo

66 9.1. J62 Säätö- ja alakeskukset Järjestelmän alakeskukset sijaitsevat iv- konehuoneissa ja ne ovat varustettu paikalliskäyttölaitteilla. Alakeskusten asennukset vaikuttivat siisteiltä ja asianmukaisilta. Kuva 82. Näkymä alakeskuksen paikalliskäyttölaitteesta J64 Kenttälaitteet Kenttälaitteet ovat asennettu alakeskuksien / prosessilaitteiden asennuksien yhteydessä. Kiinteistökierroksella ei havaittu kenttälaitteiden toiminnassa epäkohtia J6 Muuttuva ilmavirtaisten tilojen rakennusautomaatio (313TK) Laajennusosan 1 ja 2 kerroksen ilmanvaihtojärjestelmä on varustettu tilakohtaisilla ilmavirtasäätimillä. Tutkimusalueeseen kuuluvia ilmavirtasäätimillä varustettuja tiloja ovat musiikkiluokka (2321), tekstiilityöluokka (2309), sekä kotitalousluokat (1340 ja 1345). Tilojen ilmanvaihtoa ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmilla ja ilmanvaihdon tehoa ohjataan läsnäolotunnistimien, huonelämpötilan ja sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mukaan. 66/ Linnajoen koulu, Porvoo

67 Kuva 83. Tilakohtaisten ilmavirtasäätimien toiminta. Tilakohtaisten ilmavirtamittausten yhteydessä havaittiin, että ilmavirtasäätimet toimivat huonelämpötilan mukaan suunnitellulla tavalla, mutta hiilidioksidipitoisuuden mittauspisteitä ei tässä tutkimuksessa löydetty / havaittu. (Mittauspisteet eivät sijaitse tutkituissa tiloissa, kuten toimintakaaviossa LVI on esitetty. Mahdollisesti mittauspoisteet on asennettu poistoilmakanaviin). Kuva 84. Huonelämpötilanmittaus tekstiilityön luokassa (tila 2309). Kotitalousluokan (tila 1345) ilmanvaihtoa palvelevien ilmamääräsäätimien toimintaa on suositeltavaa muuttaa siten, että huuvien tehostuksen käynnistyessä (PF03 käynnistyy / ISP = 100 % auki, huuvien 8 kpl poistoilmavirta kasvaa 120 l/s > 320 l/s) yleispoistoa palveleva ilmamääräsäädin (ISP1345.1) menisi minimiarvoon (36 l/s). Tämä vähentäisi tilassa havaittua alipainetta tehostustilanteessa (katso kohta 4.3 paine-eron seurantamittaukset). Myös ilmavirtasäätimien asetusarvot (min, med, max) on suositeltavaa tarkastaa. 67/ Linnajoen koulu, Porvoo

68 9.4. J6 Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmat Taulukko 16. Tutkimusalueita palvelevien ilmanvaihtokoneiden käyntiajat. Konepositio 1/1-teho 1/2-teho Huom. 313TK Laajennus 1 ja 2 krs. 311TK Opetustilat ma 5:00 ti pe 6:00 la su seis ma 5:00 ti pe 6:00 la su seis Koneissa on painesäätö, koneen teho säätyy tilojen käytön mukaisesti (tilakohtaiset ilmavirtasäätimet) Koneet käyvät vakioteholla, kanavapaineiden asetusarvot 145 Pa tulo ja 126 Pa poisto. 310TK Hallinto ma - pe 5:30 la su seis TKG3.01 ma to 7:30 21:00 pe 7:30 14:00 la su seis ma pe 4:30 5:30 la su seis ma pe 7:00 7:30 la su seis 1/1-teho kanavapaineiden asetusarvot 89 Pa tulo ja 96 Pa poisto. 1/1-teho paineiden asetusarvot 520 Pa tulo ja 780 Pa poisto. 1/2 teho paineiden asetusarvot 330 Pa tulo ja 500 Pa poisto. Yleisenä huomiona todettakoon, että ilmanvaihtokoneet olisi hyvä käynnistää täydelle teholle n. 1 2 tuntia ennen tilojen käytön alkua ja pitää täydellä teholla n. 1 h käytön jälkeen (ei muuttuva ilmavirtaiset koneet / tilat). Rakennuksessa tulee olla myös käyttöaikojen ulkopuolella tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneiden kokonaisilmavirtamittaukset näyttävät nollaa alakeskusten paikalliskäyttölaitteissa, pois lukien 3.10TK, hallinto (asia on mainittu myös kohdassa G34 ilmavirtamittaukset) J6 Johtopäätökset Rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet ovat uudehkoa tekniikkaa asennettu tehtyjen muutos-, sekä laajennus- ja peruskorjaustöiden yhteydessä vuosina 2005 ja Järjestelmällä on vielä runsaasti teknistä käyttöikää jäljellä, eikä tarvetta laajamittaisille uusinnoille ole. Muuttuvailmavirtaisten tilojen (laajennusosa 1 krs ja 2 krs) osalta jäi epäselväksi onko sisäilman hiilidioksidipitoisuuteen perustuva säätö käytössä. Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmia olisi suositeltavaa tarkistaa niin, että myös rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella rakennuksessa tulee olla tarpeenmukainen ilmanvaihto. Tutkimusaluetta palvelevien likaisten poistojen käyntiajat on suositeltavaa synkronoida yleisilmanvaihtokoneiden käyntiaikoihin J6 toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet J6 Tutkimusalueita palvelevien ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmien / käyntiaikojen tarkastaminen (tarpeenmukainen ilmanvaihto on pidettävä päällä myös rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella). Erillispoistojen ( likaiset poistot ) käyntiaikojen synkronointi yleisilmanvaihtoa palvelevien koneiden käyntiaikoihin (vähentää havaittua alipainetta rakennuksessa). 68/ Linnajoen koulu, Porvoo

69 Muut suositellut toimenpiteet J6 3.13TK Tilakohtaisten hiilidioksidilähettimien paikantaminen ja päivittäminen säätökaavioihin. Olemassaolon / toiminnan tarkastaminen. Kotitalousluokan ilmanvaihtoa palvelevien ilmamääräsäätimien asetusten tarkistaminen (IST1345, ISP ja ISP1345.2). Samassa yhteydessä toiminnan muuttaminen > kun huuvien poisto menee tehostukselle (ISP345.2 = 100 %, poistoilmavirta kasvaa 120 l/s > 320 l/s) niin yleispoisto (ISP.1) ohjataan minimille (120 l/s > 36 l/s) 10. Sisäilmaolosuhteet ja seurantamittaukset Tutkituista tiloista kolme (1345, 2309 & 2321) on varustettu ilmamääräsäätimin. Paineeromittausjakson aikana kyseiset säätimet pyydettiin asettamaan manuaalisesti täysin auki asentoon (100%) päivittäin aikavälillä 10:00 14:00 jaksolla ma 15.6 to Rakennuksessa suoritettiin jatkuvatoimisia seurantamittauksia lähtötietojen perusteella valituissa tiloissa. Mittauksen kohteena olivat paineolosuhteet, hiilidioksidipitoisuus, sekä lämpötila ja suhteellinen kosteus. Mittaukset suoritettiin jaksoitetusti seuraavasti - Sisäilman hiilidioksidipitoisuus (torstai 21.5 maanantai ). - Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus (torstai 21.5 maanantai ). - Paine-ero (keskiviikko 10.6 tiistai ). Mittauspaikat on esitetty tutkimuskartassa (Liite 7) Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta (CO 2 ) mitattiin kaikkiaan neljästä opetus- ja kolmesta muusta tilasta: 165, 1065, 1020, 1345 (kotitalousluokka), 1178 (biologian luokka), 2309 (tekstiilityön luokka) ja 2321 (musiikkiluokka). Aiempi terveydensuojelulaki edellyttää sisäilman hiilidioksidipitoisuuden olevan alle ppm. Juuri ilmestyneessä asumisterveysasetuksessa hiilidioksidipitoisuus määritellään suhteellisena arvona siten, että toimenpideraja ylittyy, mikäli sisäilman hiilidioksidipitoisuus on 1150 ppm korkeampi kuin ulkoilmassa. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm, joten edellä mainitut ylärajat ovat jotakuinkin yhtenevät. Sisäilmastoluokitus (2008) mukaiset tavoitearvot sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle ovat luokassa S2 < 900 ppm (90 % käyttöajasta) ja luokassa S3 < ppm. Tilojen sisäilman tavoitetasoksi on vuoden 2012 luovutuspiirustuksen mukaan asetettu S2. Vuoden 2005 luovutuspiirustuksessa on viitattu sen hetkiseen ohjeistukseen sisäilmaluokitus 2000 ja tavoitteena on tuolloin ollut ainoastaan puhtausluokka P1. Suoritettujen hiilidioksidipitoisuuden seurantamittauksien graafit on esitetty liitteessä 8.1 (opetustilat) ja 8.2 (muut tilat). Mittausten mukaan tarkastelujakson aikainen hiilidioksidipitoisuus on pysynyt tavoiterajoissa. Vaikkakin raja-arvo 900 ppm on ylittynyt kahden opetustilan osalta, voidaan pitoisuuden todeta pysyneen 90 % käyttöajasta alle mainitun arvon. Näin ollen seurantajakson aikana hiilidioksidipitoisuuden osalta sisäilmaluokitus S2 on toteutunut Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Suhteellista kosteutta (RH) ja lämpötilaa (T) mitattiin samoista tiloista ja samaan aikaan kuin hiilidioksidiakin. 69/ Linnajoen koulu, Porvoo

70 Sisäilmaluokitus 2008 mukaan S2 luokan tavoitearvo lämpötilalle on sen pysyminen 90 % käyttöajasta välillä 21,5 ±1 C. Miniarvo on 20 C ja maksimiarvo 23 C. Ulkoilman lämpötilan keskiarvo mittausjaksolla ( ) oli +10 C. Sisäilman suhteelliselle kosteudelle ei ole varsinaisia määrättyjä arvoja ja se voidaan tulkita luonteeltaan ominaisuudeksi, joka mahdollistaa suoria terveyshaittoja aiheuttavien tekijöiden synnyn. Asumisterveysohjeessa (2003) annetaan suhteelliselle kosteudelle ohjearvo %. Suoritettujen sisäilman lämpötilan mittausten tulokset on esitetty liitteessä 9.1 (opetustilat) ja 9.2 (muut tilat). Suhteelliselle kosteudelle vastaavat tulokset löytyy liitteestä 10. Mittausten mukaan tarkastelujakson aikainen opetustilojen lämpötila on pysynyt tavoiterajoissa. Sen sijaan tilojen 1020 ja 165 sisäilmaluokitus on lämpötilan osalta ollut luokan S3 mukainen. Ilman suhteellinen kosteus on tavanomainen Paine-eron seurantamittaukset Sisätilojen tulisi olla vain lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden, jolloin mahdolliset rakenteiden epäpuhtaudet eivät pääse imeytymään huoneilmaan (asumisterveysohjeen tavoitteellinen paine-ero koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä 0-2 Pa). Kohteessa suoritettiin 8 kpl paine-eron seurantamittauksia. Mittausten tarkoituksena oli selvittää ilman virtaussuuntia rakennuksessa ja ilmanvaihdon säätöjen onnistumista. Sisäilman painetta mitattiin sekä suhteessa ulkoilmaan (6 kpl), että alapohjan yli suhteessa ryömintätilaan (2 kpl). Suoritettujen paine-eromittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 11.1 (opetustilat) ja 11.2 (muut tilat). Havaintoja mittausten tulosten perusteella: A-osalla tilojen painesuhde verrattuna ulkoilmaan on lähellä tavoitearvoa (ka. noin -3,0 Pa), kun yleisilmanvaihtoa palveleva kone (G3.10TK) on käynnissä. Tilat muuttuvat voimakkaasti alipaineisiksi (ka. noin -17,0 Pa), kun kone menee seis tilaan. Viikonloppuisin alipaine hieman vähenee (ka noin -8,0 Pa). D-osalla tilat ovat yleisilmanvaihtoa palvelevan koneen (G3.01TK) käydessä ja myös koneen seis tilassa alipaineisia (ka. noin -8,0 Pa). Viikonloppuisin alipaine vähenee lähelle tavoitearvoa (ka. noin - 3,0 Pa) H-osan opetustiloissa koneen käydessä (G3.11TK) tilojen painesuhde verrattuna ulkoilmaan on tavoitearvon mukainen (ka. noin -1,5 Pa). Koneen pysähtyessä alipaine suurenee (ka. noin -8,0 Pa). Viikonloppuisin alipaine vähenee lähelle tavoitearvoa (ka. noin -4,0 Pa). Muuttuvailmavirtaisissa tiloissa (laajennusosa 1 ja 2 krs) paine-erojen vaihtelu verrattuna ulkoilmaan on suurta. Kotitalousluokassa (tila 1345) on jatkuva alipaine (ka. noin -15 Pa). Musiikkiluokassa (tila 2321) ja tekstiilityönluokassa (tila 2309) on koneiden käydessä pääsääntöisesti lievä ylipaine (ka. noin +4,0 Pa). Mittausjaksolla on musiikkiluokassa myös erittäin ylipaineisia jaksoja (ka noin +50 Pa), tämä johtuu todennäköisesti ilmavirtasäätimien käsin asetelluista säätöarvoista. Koneen seis tilassa tiloissa on alipaine (ka noin -11 Pa). Viikonloppuisin alipaine vähenee lähelle tavoitearvoa (ka noin -3,5 Pa). Eri alueita palvelevien likaisten erillispoistojen käyntiajoista ei saatu tietoa. Käyntiajat ovat mittaustulosten perusteella eri kuin yleisilmanvaihtoa palvelevien tulo- ja poistokoneiden, koska viikonloppuisin tiloissa alipaine on tavoitearvon mukainen tai lähellä sitä. Suositeltavaa olisi, että erillispoistojen käynti seuraa yleisilmanvaihtoa palvelevia koneita, liiallisen alipaineen välttämiseksi. Sisäilman paine-ero alapohjan yli suhteessa rakennuksen alapuoliseen ryömintätilaan mitattiin kahdesta kohdasta, pääaulan ja laajennusosan siivouskomeroon sijoitettujen lattialuukkujen kohdalta. Myös näiden osalta sisätilojen todettiin olevan alipaineisia vertailutilaansa nähden. 70/ Linnajoen koulu, Porvoo

71 11. Kootut johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat tekijät Ulkoseinärakenteissa havaittiin mikrobivaurioita. Mikrobivaurioista voi aiheutua terveyshaittaa tiloissa oleskeleville, mikäli rakenteesta pääsee vuotoilmoja sisätilaan. Mittausten perusteella ilmanvaihto on alipaineinen ja seinärakenteissa on epätiiveyskohtia, joten vuotoilmojen kulkeutuminen rakenteen läpi on todennäköistä. Mikäli mikrobit päätetään esimerkiksi kapseloida rakenteisiin tiivistyskorjauksilla, niin jätetään rakennukseen silloin tietoisesti riski. Rakennuksessa voi tapahtua liikkeitä ajan kanssa ja mahdolliset tiivistyskorjaukset saattavat ajan mittaan liikkumisesta johtuen muuttua epätiiviiksi. Tiivistyskorjausten käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä Yhteenveto ja toimenpidesuositukset (Rakenteet) Maanvastaisten rakenteiden kosteusteknisissä tarkasteluissa ja kosteusmittauksissa ei havaittu laajaalaisia ongelmia. Muutamien 1.kerroksen tilojen kohdalla havaittiin kohonneita arvoja kosteusmittauksissa. Nämä olivat kuitenkin yksittäisiä pisteitä ja laajoja kosteita alueita ei havaittu. Laajempia hieman kohonneen kosteuden alueita on kirjaston ja oppilaskunnan tilan kohdalla sekä luokan 1131 nurkassa. Näiden alueiden osalta syynä kohonneeseen kosteuteen on todennäköisesti lattiabetoniin kapilaarisesti nouseva kosteus ja tiivis lattiamatto estää kosteuden haihtumisen sisätilaan. Näillä alueilla olisi suositeltavaa käyttää vesihöyryä läpäisevää lattiapinnoitetta. Tilan 1131 lattiamatossa havaittiin viitteitä maton vaurioitumisesta VOC-tutkimuksissa. Vauriosta huolimatta, ei sisäilman mittauksissa havaittu kohonneita pitoisuuksia. Kellaritiloissa on väestönsuojatilan osalla lattiapinnoitteena muovimatto, jonka alta mitattiin kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja. Tämän perusteella kellaritiloissa ei ole suositeltavaa käyttää muovimattoa lattiapinnoitteena. Väestönsuojatila on ainoa tila kellarissa, jossa on lattiapinnoitteena tiivis muovimatto, muualla on käytetty maalipinnoitetta. Kellarissa havaittiin myös yksittäinen avoin viemäri lattiarakenteessa, joka tulee tulpata. Kosteusmittausten perusteella arvioidut kosteat alueet ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Toimenpiteet maanvastaisille alapohjarakenteille: - Kosteilla alueilla suositellaan poistettavaksi tiiviit lattiapinnoitteet (lattiamatot) - Uutena lattiapinnoitteena tulisi käyttää vesihöyryä läpäisevää pinnoitetta - Kellarikerroksen tilassa (0002 Vesimittari) oleva avoin viemäri tulee tulpata Tuulettuvien alapohjatilojen osalta merkittävimmät puutteet ovat tuuletetun alapohjatilan 1 osalla. Alapohjatilassa 1 oli aistinvaraisesti mikrobiperäistä hajua, joka todennäköisesti tulee maaperästä ja tilan pohjalla olevasta eloperäisestä jätemateriaalista (laudat yms. jäte). Tämä alapohjatila on vailla tuuletusta ja alipaineinen ilmanvaihto repii alapohjan luukun epätiiveyskohdista korvausilmaa aulatilaan. Näin ollen mikrobit pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Ilmanvaihdon tutkimuksissa suoritettiin paineeromittaus alapohjatilan 1 ja sisäilman välillä, joissa todettiin sisäilman olevan alipaineinen alapohjatilaan nähden. Aulatilassa olevan luukun tiiveydessä havaittiin myös puutteita. Luukun tiivisteet eivät ole täysin kaasutiiviitä ja luukun rungon hitseissä on epätiiveyskohtia, jotka mahdollistavat ilmavirtaukset sisätilaan. Tilaan tulee järjestää koneellinen poisto sekä tilasta tulee tehdä ulkoilmaan korvausilmaventtiilit. Myös alapohjan luukku tulee saattaa kaasutiiviiksi. Lisäksi IV-säätöjen sekä koneellisen poiston suhteet tulee asettaa niin, että alapohjatila on alipaineinen sisäilmaan nähden. Näillä toimenpiteillä estetään alapohjatilan mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan. 71/ Linnajoen koulu, Porvoo

72 Alapohjatilojen 2 ja 3 ilmanvaihto on toteutettu koneellisella poistolla. Näiden alapohjatilojen osalta ilman laatu sekä suhteellinen kosteus olivat huomattavasti alhaisemmalla tasolla tarkastushetkellä. Kuitenkin alapohjatilojen suhteellinen kosteus on hieman korkea ja tuuletusta on suositeltavaa hieman tehostaa. Näissäkin alapohjatiloissa havaittiin myös IV-mittaustuloksissa sisäilman alipaineisuutta. Alipaineisuus ei ole yhtä voimakasta näiden alapohjatilojen osalta, johtuen koneellisesta poistosta, mutta tämän perusteella ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistossa on säädettävää. Myös sisätiloissa olevissa alapohjatilojen luukuissa on täysin vastaavia tiiveyspuutteita ja luukut tulee saattaa kaasutiiviiksi. Lisäksi alapohjatilassa havaittiin rakennusjätettä (IV-kanavia), joka tulee poistaa tilasta. Myös lievänä puutteena on alapohjatilan 2 koneellisen poiston sijoitus. Poistokanavan pää on suoraan rakennuksen räystään alla ja alapohjatilan mikrobipitoinen ilma tuuletetaan suoraan yläpohjan tuuletustilaan. Toimenpiteet tuulettuville alapohjarakenteille: - Rakennetaan alapohjatilaan 1 koneellinen poisto ja korvausilmaventtiilit - Säädetään ilmanvaihto ja alapohjatilojen 2 ja 3 koneellinen poisto siten, että alapohjatila on alipaineinen sisäilmaan nähden. - Tehostetaan tilojen 2 ja 3 tuuletusta - Tiivistetään kaikki luukut alapohjatiloihin kaasutiiviiksi - Puhdistetaan rakennusjäte alapohjatilasta 3 - Suositellaan alapohjatilan 2 koneellisen poistokanavan jatkamista räystäslinjan yläpuolelle Alkuperäisen ulkoseinärakenteen (US1) rakenneavauksista havaittiin, että villaeristeessä on tummumaa. Tummuma on todennäköisesti peräisin ilmavirtauksesta rakenteen läpi. Ilmanvaihdon tutkimuksissa suoritettiin paine-eromittauksia ulkoseinärakenteen yli ja mittauksissa todettiin sisäilman olevan alipaineinen ulkoilmaan nähden. Ulkoseinärakenteen sisäkuorimuurauksessa havaittiin myös silmämääräisessä tarkastelussa epätiiveyskohtia (halkeamat), joiden kautta ilmavirtausta on mahdollista tapahtua. Lisäksi 50 %:ssa ulkoseinästä kerätyissä mikrobinäytteissä havaittiin vahva viite mikrobivauriosta ja 10 %:ssa lievä viite vauriosta. Tämän perusteella vanha ulkoseinärakenne on riskitekijä sisäilman laadulle ja ulkoseinärakenteista on mahdollista kulkeutua mikrobien aineenvaihduntatuotteita sisäilmaan. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet (toksiinit) saattavat aiheuttaa oireilua käyttäjissä. 72/ Linnajoen koulu, Porvoo

73 Ulkoseinärakenteen tarkasteluissa havaittiin myös merkittäviä ongelmia rakenneratkaisuissa. Yksi merkittävä ongelma on ulkoseinän ns. piilosokkelirakenne, joka riskirakenne. Varsinkin matalilla osilla villaeriste on alttiina vaurioille, sillä villaeriste on matalan sokkelin osuudella maanpinnan alapuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että sulamisvedet ja yleensä maakosteus aiheuttaa kosteusrasitusta sokkelihalkaisun pohjalla olevalle villaeristeelle. Toinen merkittävä puute seinärakenteessa on tuuletuksen puuttuminen. Ulkoseinärakenteessa ei ole pystysaumoja auki, joiden kautta seinän tuuletus olisi mahdollista. Ulkoseinärakenteessa ei myöskään ole varsinaista tuuletusrakoa ja villaeriste on kiinni ulkomuurauksessa. Toimenpiteet ulkoseinärakenteille (US1): Korjaustapoja mikrobivaurioiden haittojen ehkäisemiseksi on kaksi. Vaihtoehto 1 (ulkoseinärakenteiden uusiminen) on luonteeltaan raskas, jossa poistetaan vaurioitunut materiaali kokonaan rakenteesta Kuitenkin tällä vaihtoehdolla päästään varmasti sisäilman laadun kannalta parhaaseen lopputulokseen, kun mikrobivaurioitunut materiaali poistetaan rakenteesta. Tämän yhteydessä myös piilosokkelirakenne korjataan esim.kengittämällä ja seinärakenteesta tehdään tuulettuva. Vaihtoehdoksi 2 ehdotetaan rakenteiden sisäpuolista tiivistämistä. Kuitenkaan tämä vaihtoehto ei täysin sulje pois mikrobien aineenvaihduntatuotteiden kulkeutumista sisäilmaan. Tiivistyskorjauksen elinkaari on käyttöiältään huomattavasti julkisivun uusimista lyhyempi (arviolta 5 15 vuotta). Korjauksen käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Mikäli tiivistyskorjaukset pettävät, niin saattavat sisäilmaongelmat palautua ennalleen. Tässä vaihtoehdossa ulkoseinärakenne ja piilosokkelirakenne jätetään paikalleen, joka on riski tulevaisuuden kannalta. Piilosokkelin kosteusrasitus pysyy ennallaan ja eristeen mikrobivaurioituminen hyvin todennäköisesti etenee tulevaisuudessa. Rakennuksen vierustalle on uusittu salaojitus sekä sadevedet ovat ohjattu sadevesijärjestelmään, joten kosteuden hallinta on kuitenkin hyvin hallinnassa ja tämä hieman parantaa tilannetta. Ilmanvaihdon säätäminen mahdollisimman lähelle 0-tilaa on oleellinen toimenpide molemmissa vaihtoehdoissa, jotta tilojen alipaineisuutta saadaan hillittyä. Korjausehdotus 1 (uusiminen): o - Uusitaan ulkoseinän lämmöneriste sekä muuraus. Uusi rakenne tehdään riittävällä tuuletusraolla. - Ulkomuurauksen alareunaan, yhteen tai kahteen alimpaan varviin, jätetään joka kolmas pystysauma auki (tuuletusraot). - Jäävät rakenteet, jotka ovat olleet eristetilan kanssa kosketuksissa, tulee puhdistaa. Vaihtoehtoja puhdistukselle on useita: o Puhdistus mekaanisesti syytä suorittaa niin pitkälle kuin mahdollista (hionta tai hiekkapuhallus) Mikäli joitain pintoja ei voida puhdistaa mekaanisesti voidaan pinnat puhdistaa esimerkiksi: otsonikäsittelyllä puhdistus kuivajäämenetelmällä - Uuden seinärakenteen eristepaksuutta suositellaan kasvattaa, tämä saattaa aiheuttaa sokkelissa valutöitä. - Piilosokkelit suositellaan korjattavaksi siihen soveltuvilla menetelmillä (esim. termokenkä + termopalkki) - Uusittujen ikkunoiden osalta tehdään väliaikainen tuenta tai ikkunat käytetään irti. - Säädetään rakennuksen ilmanvaihdolla painesuhteet mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Korjausehdotus 2 (rakenteiden tiivistys): - Tiivistyskorjaus suoritetaan erillisen suunnitelman mukaan, jossa määritetään tarkemmin käytettävä menetelmä ja materiaalit. Tiivistyskorjauksille ei ole käyttöiän puolesta takuuta. Käyttöikään vai- 73/ Linnajoen koulu, Porvoo

74 kuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. - Avataan ulkokuoren muurauksesta kahteen alimpaan tiilivarviin tuuletusrakoja - Säädetään rakennuksen ilmanvaihdolla painesuhteet mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Korjattu ulkoseinärakenne US2 on tehty tuuletusraolliseksi rakenteeksi, joka on rakennusfysikaalisesti toimiva rakenne. Kuitenkin tuuletusrako on muurausvaiheessa tukittu laastipurseella ja näin ollen seinärakenteen tuulettuvuus on suunniteltua huonompi. Merkittävä virhe seinän korjauksessa on ollut piilosokkelin jättäminen rakenteeseen. Villaeriste oli rakenneavauskohdassa maanpintaa alemmalla tasolla ja näin ollen altis kosteusvaurioitumaan. Tästä kohdin otetussa näytteessä havaittiinkin mineraalivillaeristeessä kosteusvaurio. Tilanne on näin ollen vastaava, kuin seinärakenteen US1 kanssa ja tästä aiheuttaa seinärakenteelle korjaustarpeen. Toisessa seinärakenteesta kerätyssä mikrobinäytteessä (korkeus noin 0,5 m lattian pinnasta) ei havaittu mikrobikasvustoa ollenkaan. Tämän perusteella on mahdollista, että seinän yläosissa ei ole mikrobivaurioita ja tällä rakennusosalla selvitään vain seinän alaosan korjauksilla. Seinästä tulee ottaa muutamia lisänäytteitä mikrobianalyysiin seinien yläosista, joilla varmistetaan, että korjausta ei tarvitse ulottaa seinän yläosiin. Toimenpiteet ulkoseinärakenteille (US2): Korjaustapoja mikrobivaurioiden haittojen ehkäisemiseksi on kaksi. Vaihtoehto 1 (ulkoseinärakenteiden alaosien uusiminen) on luonteeltaan keskiraskas, jossa puretaan seinän alaosa sisäkautta ja alaosan vaurioitunut materiaali kokonaan rakenteesta. Kuitenkin tällä vaihtoehdolla päästään varmasti sisäilman laadun kannalta parhaaseen lopputulokseen, kun mikrobivaurioitunut materiaali poistetaan rakenteesta. Tämän yhteydessä myös piilosokkelirakenne korjataan esim.kengittämällä ja vastaavien vaurioiden syntyminen uudestaan estetään. Vaihtoehdoksi 2 ehdotetaan rakenteiden sisäpuolista tiivistämistä. Kuitenkaan tämä vaihtoehto ei täysin sulje pois mikrobien aineenvaihduntatuotteiden kulkeutumista sisäilmaan. Tiivistyskorjauksen elinkaari on käyttöiältään huomattavasti julkisivun uusimista lyhyempi (arviolta 5 15 vuotta). Korjauksen käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Mikäli tiivistyskorjaukset pettävät, niin saattavat sisäilmaongelmat palautua ennalleen. Tässä vaihtoehdossa ulkoseinärakenne ja piilosokkelirakenne jätetään paikalleen, joka on riski tulevaisuuden kannalta. Piilosokkelin kosteusrasitus pysyy ennallaan ja eristeen mikrobivaurioituminen hyvin todennäköisesti etenee tulevaisuudessa. Rakennuksen vierustalle on uusittu salaojitus sekä sadevedet ovat ohjattu sadevesijärjestelmään, joten kosteuden hallinta on kuitenkin hyvin hallinnassa ja tämä hieman parantaa tilannetta. Ilmanvaihdon säätäminen mahdollisimman lähelle 0-tilaa on oleellinen toimenpide molemmissa vaihtoehdoissa, jotta tilojen alipaineisuutta saadaan hillittyä. Korjausehdotus 1 (uusiminen): - Puretaan sisämuuraus ikkunan alapuolisilta osilta mikrobityönä - Uusitaan ulkoseinän lämmöneriste sekä alaosan puukoolaukset poistetaan - Piilosokkelit suositellaan korjattavaksi siihen soveltuvilla menetelmillä (esim. termokenkä + termopalkki) - Ulkomuurauksen alareunasta poistetaan laastipurseet ja tuuletusraot avataan - Jäävät rakenteet, jotka ovat olleet eristetilan kanssa kosketuksissa, tulee puhdistaa. Vaihtoehtoja puhdistukselle on useita: o Puhdistus mekaanisesti (hionta tai hiekkapuhallus) o Puhdistus otsonikäsittelyllä o Puhdistus kuivajäämenetelmällä - Uusitaan alaosiin lämmöneristeet 74/ Linnajoen koulu, Porvoo

75 - Säädetään rakennuksen ilmanvaihdolla painesuhteet mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Korjausehdotus 2 (rakenteiden tiivistys): - Tiivistyskorjaus suoritetaan erillisen suunnitelman mukaan, jossa määritetään tarkemmin käytettävä menetelmä ja materiaalit. Tiivistyskorjauksille ei ole käyttöiän puolesta takuuta. Käyttöikään vaikuttaa rungon liikkeet, käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä tiivistystyön laatu. Tiivistystyöstä tulee myös tehdä ns. mallihuone, ennen laajamittaisiin korjauksiin ryhtymistä. - Säädetään rakennuksen ilmanvaihdolla painesuhteet mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Uusitaan loggaavat paine-eromittaukset säädön jälkeen. Uudisrakennuksen ulkoseinärakenne (US3) vastaa rakenneavauksen perusteella suunniteltua rakennetta. Näillä seinäosuuksilla ei havaittu mikrobitutkimuksissa viitteitä vauriosta. Ainoa seinärakenteen puute on laastipurseet tuuletusraossa. Tämä heikentää hieman seinärakenteen tuulettuvuutta. Toimenpiteet ulkoseinärakenteille (US3): - Tiiliverhouksen alaosaan, toiseksi alimpaan tiilivarviin, suositellaan avattavaksi joka kolmas pystysauma tuulettuvuuden parantamiseksi. Vesikatteen kunto oli tarkastushetkellä hyvä ja katteen osalta ei tarvitse suorittaa toimenpiteitä. Aluskatteessa havaittiin muutamia kohtia, jossa harjatuuletukselle ei ole tehty aukkoja. Tämä ei ole merkittävä puute tuuletuksen kannalta. Osittain nurkkakohdista on jäänyt pieneläinverkot asentamatta, joka mahdollistaa lintujen pesimisen ullakkotilassa. Ullakkotilan palo-osastojen välisissä palo-ovien karmeissa on käytetty vain mineraalivillatilkettä palotiiveyden varmistamiseksi. Tämä ei täytä palokatkoille asetettuja vaatimuksia. Toimenpiteet: - Harjatuuletusaukkojen avaaminen aluskatteseen - Nurkkakohtien pieneläinverkkojen asennus - Palokatkojen muuttaminen vaatimusten mukaisiksi Sisäilmasta kerätyt laskeumanäytteet ylittävät sallitut Työterveyslaitoksen viitearvot tilojen 1142, 2321 ja 2069 osalta. Tiloissa 1021 ja1101 viitearvo alittui. Tämän perusteella osassa tiloja on mineraalivillakuituja sisäilmassa. Tiloissa havaittiin mineraalivillaa kattojen alaslaskujen ja akustolevyjen takana. Kuitenkin kattopinnat vaikuttivat kohtuu tiiviiltä ja villan ei pitäisi päästä kulkeutumaan alakattorakenteista sisäilmaan. Ilmanvaihdon kanavien pölynäytteissä havaittiin myös mineraalivillakuituja, joten ensisijainen epäily mineraalivillapölyn lähteeksi on ilmanvaihtokanavisto. Toimenpiteet: - Ilmanvaihtokanavien läpikäynti mineraalivillakuitulähteiden paikantamiseksi / poistamiseksi - Tämän jälkeen kontrollinäytteet tiloista, joissa ylityksiä tapahtui 75/ Linnajoen koulu, Porvoo

76 Yksittäisessä VOC-materiaalinäytteessä havaittiin viite vauriosta. Kahden materiaalinäytteen osalta vauroita ei havaittu ja VOC-pitoisuudet näytteissä olivat alhaisia. Myös sisäilman pitoisuudet ovat hyvin alhaiset µg/m³ ja täyttävät sisäilmastoluokan S1 mukaisen raja-arvon 200 µg/m³. Tämän perusteella matoissa on todennäköisesti kovemman lattialaatan kosteusrasituksen alueella yksittäisiä alueita, joissa lattiamatoissa on kohonneita VOC-pitoisuuksia, mutta tämä ei aiheuta sisäilmaan kohonneita pitoisuuksia. Vaurioituneet matot on kuitenkin suositeltavaa poistaa. Toimenpiteet: - Vaurioituneet matot suositellaan poistettaviksi Radonmittauksia ei suoritettu kohteella, johtuen tutkimusajankohdasta. STUK:n suosittelee, että mittaukset tehdään rakennuksen lämmityskaudella ( välisenä aikana). Kohteen maantieteellisen sijainnin vuoksi mittaukset suositellaan tehtäväksi. Kuitenkin ennen mittauksia on syytä saattaa rakennuksen ilmanvaihto mahdollisimman lähelle 0-tilaa. Alipaineinen ilmanvaihto saattaa repiä radonia ryömintätilojen epätiiviistä luukuista sisäilmaan ja aiheuttaa tuloksiin kohonneita pitoisuuksia. Toimenpiteet: - Radonmittaukset välisenä aikana Yhteenveto ja toimenpidesuositukset (Ilmanvaihto) Tuloilmakoneiden kammioissa on havaittavissa hieman hienojakoista pölyä ja osin myös karkeampaa irtolikaa. Suodatinkehikot ja tuloilmasuodattimet ovat tehtyjen tarkastusten perusteella kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Koneissa on pyörivä lämmöntalteenotto, jolloin osa poistoilman epäpuhtauksista voi mahdollisesti siirtyä tuloilmaan. Rakennuksen ilmanvaihtokanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna hyvä, eikä merkittäviä ongelmia havaittu (vuotokohtia yms.). Kanavissa ja päätelaitteissa on osittain hieman pölykertymää. Kerättyjen pölynäytteiden perusteella (pyyhkäisypölynäytteet on merkitty tutkimuskarttaan liite 7) kanavistoissa ja päätelaitteissa havaittu pöly sisältää teollisia mineraalikuituja jonkin verran tai runsaasti kolmen näytteen osalta. Tilojen päätelaitteiden tyypit ja sijoittelu ovat käyttötarkoitukseensa soveltuvia, eikä niiden liitäntälaatikoissa ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Pois lukien hammashoitolan tila 1101, jonka tuloilman päätelaitteen tuloilmasuihku törmää kattopalkkiin. Tilakohtaisten Ilmavirtamittausten perusteella ilmavirrat eivät vastaa suunnitteluarvoja ilmanvaihtokoneiden 3.10TK ja 3.11TK palvelualueilla. Ilmamäärät on suositeltavaa säätää tasapainoon riittävän ilmanvaihtuvuuden varmistamiseksi. Säätötyössä tulo- ja poistoilmamäärät on suositeltavaa säätää siten, että paine-erot sisä- ja ulkoilman välillä saadaan mahdollisimman pieneksi. Tarpeettoman suuri paine-ero sisäilmaan nähden saattaa imeä huoneilmaan mahdollisia epäpuhtauksia rakenteista ja aiheuttaa sisäilman laatuun liittyviä ongelmia. Toisaalta sisätiloissa vallitseva ylipaine on riski rakenteille (katso kohta 4.3 paine-eron seurantamittaukset). Rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet ovat uudehkoa tekniikkaa asennettu tehtyjen muutos-, sekä laajennus- ja peruskorjaustöiden yhteydessä vuosina 2005 ja Järjestelmällä on vielä runsaasti teknistä käyttöikää jäljellä, eikä tarvetta laajamittaisille uusinnoille ole. 76/ Linnajoen koulu, Porvoo

77 Muuttuvailmavirtaisten tilojen (laajennusosa 1 krs ja 2 krs) osalta jäi epäselväksi onko sisäilman hiilidioksidipitoisuuteen perustuva säätö käytössä. Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmia olisi suositeltavaa tarkistaa niin, että myös rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella rakennuksessa tulee olla tarpeenmukainen ilmanvaihto. Tutkimusaluetta palvelevien likaisten poistojen käyntiajat on suositeltavaa synkronoida yleisilmanvaihtokoneiden käyntiaikoihin. Tässä tutkimusraportissa olevat korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma. Korjauksista päätetään raportin valmistumisen jälkeen. Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet G31 ilmanvaihtokoneiden säännöllinen huoltaminen riittävässä laajuudessa (kammioiden puhdistus yms.). G34 Tarkastaminen, että porraskäytävien alapäissä olevat korvausilmareitit ovat auki (ovisäleiköt, korvausilmaventtiilit). G31 Konekohtaisten kokonaisilmavirtaa osoittavien fyysisten mittareiden lisääminen ilmanvaihtokoneiden yhteyteen tai kokonaisilmavirtojen mittapisteiden päivittäminen rakennusautomaatiojärjestelmään. G3 Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen puhdistushistorian mukaisesti (5 vuoden välein). J6 Tutkimusalueita palvelevien ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmien / käyntiaikojen tarkastaminen (tarpeenmukainen ilmanvaihto on pidettävä päällä myös rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella). Erillispoistojen ( likaiset poistot ) käyntiaikojen synkronointi yleisilmanvaihtoa palvelevien koneiden käyntiaikoihin (vähentää havaittua alipainetta rakennuksessa). Muut suositellut toimenpiteet G TK ja 3.11TK palvelualueilla ilmavirtojen säätö. G TK (D-osa) kokonaisilmavirtojen kasvattaminen nykyisillä laitteilla (mikäli mahdollista). G34 Hammashoitolan tilan 165 tuloilman päätelaitteen sijainnin / tyypin vaihtaminen (tuloilmasuihku törmää kattopalkkiin). J6 3.13TK Tilakohtaisten hiilidioksidilähettimien paikantaminen ja päivittäminen säätökaavioihin. Olemassaolon / toiminnan tarkastaminen. J6 Kotitalousluokan ilmanvaihtoa palvelevien ilmamääräsäätimien asetusten tarkistaminen (IST1345, ISP ja ISP1345.2). Samassa yhteydessä toiminnan muuttaminen > kun huuvien poisto menee tehostukselle (ISP345.2 = 100 %, poistoilmavirta kasvaa 120 l/s > 320 l/s) niin yleispoisto (ISP.1) ohjataan minimille (120 l/s > 36 l/s). 77/ Linnajoen koulu, Porvoo

78 MERKINNÄT: RAK M K = Rakenneavaus = Mikrobinäyte(MAT) = Kosteusmittauspiste PÖ = Mineraalivilla laskeuma

79 TUTKIMUSKARTTA - LINNAJOEN KOULU VOC S = VOC-sisäilmanäyte VOC M = VOC-materiaalinäyte RAK US2 M1 /M2 RAK US1 LIITE 1

80 TUTKIMUSKARTTA - LINNAJOEN KOULU LIITE 1 MERKINNÄT: RAK M = Rakenneavaus = Mikrobinäyte(MAT) K = Kosteusmittauspiste VOC S = VOC-sisäilmanäyte VOC M = VOC-materiaalinäyte PÖ = Mineraalivilla laskeuma

81 TUTKIMUSKARTTA - LINNAJOEN KOULU LIITE 1 MERKINNÄT: RAK M = Rakenneavaus = Mikrobinäyte(MAT) K = Kosteusmittauspiste VOC S = VOC-sisäilmanäyte VOC M = VOC-materiaalinäyte PÖ = Mineraalivilla laskeuma

82 MERKINNÄT:

83 LIITE 1 = Hieman kohonneen kosteuden alueet (75 RH%)

84 LIITE 1

85 LIITE 1

86

87

88

89

90 TESTAUSSELOSTE (7) Tilaaja WSP Finland Oy Hedenstam Paulus Heikkiläntie 7 D HELSINKI Näytetiedot Näyte Rakennusmateriaali FLEC LAB Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Hedenstam Paulus Viite Linnajoen koulu Havaintopaikka: * Analyysi FLEC-näytteiden VOC-analyysi Yksikkö Menetelmä BULK TD-GC-MSD/FID Näyte * , Rakennusmateriaali FLEC LAB, Liite Voc-M1, Linnajoen koulu , Rakennusmateriaali FLEC LAB, Liite Voc-M2, Linnajoen koulu , Rakennusmateriaali FLEC LAB, Liite Voc-M3, Linnajoen koulu *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Lukkarinen Timo, , Kemisti Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Hedenstam Paulus, paulus.hedenstam@wspgroup.fi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

91 TESTAUSSELOSTE (7) Liite testausselosteeseen Näyte näytepiste: voc M1 Näytetilavuus m 3 0,002 Yhteensä Näytteen massa, kg 0,0402 µg/kgh Aika, h 0,333 67,53 µg/kgh Alkaanit yht. 15,37 Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt 6,25 Rengasrakenteiset hiilivedyt 9,12 µg/kgh µg/kgh Alkoholit yht. Malliaineena 37,52 2-Etyyli-1-heksanoli 34 33,71 Butanoli 2,07 Fenoli 1,74 Sykloheksanoli <0.3 Oktanoli <0.3 Alkoholeja muita <0.3 µg/kgh Aromaattiset yht. 0,33 Bentseeni <0.3 Tolueeni <0.3 Etyylibentseeni <0.3 1,4-Ksyleeni <0.3 Styreeni 0,33 1,2-Ksyleeni <0.3 Propyylibentseeni <0.3 1,3,5-Trimetyylibentseeni <0.3 Naftaleeni <0.3 1-Metyylinaftaleeni <0.3 Bifenyyli <0.3 Alkyylibentseenejä muita <0.3 µg/kgh Esterit yht. <0.3 Etyyliasetaatti <0.3 Butyyliasetaatti <0.3 µg/kgh µg/kgh Glykolieetterit yht. Malliaineena 10,80 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

92 TESTAUSSELOSTE (7) Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri <0.3 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 9,30 TXIB <0.3 2-Butoksietanoli 1,49 2-Fenoksietanoli <0.3 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <0.3 Glykolieettereitä muita <0.3 µg/kgh Halogenoidut yhdisteet yht. <0.3 Tetrakloorieteeni <0.3 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0.3 1,4-Diklooribentseeni <0.3 µg/kgh Karbonyylit yht. 1,16 Heksanaali 0,40 2-Furankarboksaldehydi <0.3 Bentsaldehydi <0.3 Oktanaali <0.3 Nonanaali 0,76 Pentanaali <0.3 Heptanaali <0.3 Dekanaali <0.3 Asetofenoni <0.3 Karbonyylejä muita <0.3 µg/kgh Orgaaniset hapot yht. <0.3 Etikkahappo <0.3 Heksaanihappo <0.3 Propaanihappo <0.3 Orgaanisia happoja muita <0.3 µg/kgh Terpeenit yht. 1,62 Pineeni 0,79 Delta-3-kareeni <0.3 Limoneeni 0,83 µg/kgh Muut yhdisteet yht. 0,73 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <0.3 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli 0,73 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <0.3 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

93 TESTAUSSELOSTE (7) Liite testausselosteeseen näytteenottopiste: voc Näyte M2 Näytetilavuus m 3 0,002 Yhteensä Näytteen massa, kg 0,0399 µg/kgh Aika, h 0, ,82 µg/kgh Alkaanit yht. 71,31 Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt 20,50 Rengasrakenteiset hiilivedyt 50,81 µg/kgh µg/kgh Alkoholit yht. Malliaineena 184,31 2-Etyyli-1-heksanoli ,43 Butanoli 11,32 Fenoli 0,42 Sykloheksanoli <0.3 Oktanoli <0.3 Alkoholeja muita 14,14 µg/kgh Aromaattiset yht. <0.3 Bentseeni <0.3 Tolueeni <0.3 Etyylibentseeni <0.3 1,4-Ksyleeni <0.3 Styreeni <0.3 1,2-Ksyleeni <0.3 Propyylibentseeni <0.3 1,3,5-Trimetyylibentseeni <0.3 Naftaleeni <0.3 1-Metyylinaftaleeni <0.3 Bifenyyli <0.3 Alkyylibentseenejä muita <0.3 µg/kgh Esterit yht. <0.3 Etyyliasetaatti <0.3 Butyyliasetaatti <0.3 µg/kgh µg/kgh Glykolieetterit yht. Malliaineena 37,46 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

94 TESTAUSSELOSTE (7) Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri <0.3 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 21,48 TXIB <0.3 2-Butoksietanoli 12,11 2-Fenoksietanoli 2,23 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <0.3 Glykolieettereitä muita 1,65 µg/kgh Halogenoidut yhdisteet yht. <0.3 Tetrakloorieteeni <0.3 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0.3 1,4-Diklooribentseeni <0.3 µg/kgh Karbonyylit yht. 5,95 Heksanaali 2,73 2-Furankarboksaldehydi <0.3 Bentsaldehydi <0.3 Oktanaali <0.3 Nonanaali 1,31 Pentanaali <0.3 Heptanaali <0.3 Dekanaali <0.3 Asetofenoni 1,91 Karbonyylejä muita <0.3 µg/kgh Orgaaniset hapot yht. <0.3 Etikkahappo <0.3 Heksaanihappo <0.3 Propaanihappo <0.3 Orgaanisia happoja muita <0.3 µg/kgh Terpeenit yht. 15,13 Pineeni 11,05 Delta-3-kareeni <0.3 Limoneeni 4,08 µg/kgh Muut yhdisteet yht. 0,66 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <0.3 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli 0,66 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <0.3 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

95 TESTAUSSELOSTE (7) Liite testausselosteeseen Näyte näytepiste : voc M3 Näytetilavuus m 3 0,002 Yhteensä Näytteen massa, kg 0,0355 µg/kgh Aika, h 0,333 23,82 µg/kgh Alkaanit yht. 6,15 Suoraketjuiset ja haaroittuneet hiilivedyt 3,26 Rengasrakenteiset hiilivedyt 2,89 µg/kgh µg/kgh Alkoholit yht. Malliaineena 17,11 2-Etyyli-1-heksanoli 14 14,22 Butanoli <0.3 Fenoli <0.3 Sykloheksanoli <0.3 Oktanoli <0.3 Alkoholeja muita 2,89 µg/kgh Aromaattiset yht. <0.3 Bentseeni <0.3 Tolueeni <0.3 Etyylibentseeni <0.3 1,4-Ksyleeni <0.3 Styreeni <0.3 1,2-Ksyleeni <0.3 Propyylibentseeni <0.3 1,3,5-Trimetyylibentseeni <0.3 Naftaleeni <0.3 1-Metyylinaftaleeni <0.3 Bifenyyli <0.3 Alkyylibentseenejä muita <0.3 µg/kgh Esterit yht. <0.3 Etyyliasetaatti <0.3 Butyyliasetaatti <0.3 µg/kgh µg/kgh Glykolieetterit yht. Malliaineena <0.3 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

96 TESTAUSSELOSTE (7) Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri <0.3 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri <0.3 TXIB <0.3 2-Butoksietanoli <0.3 2-Fenoksietanoli <0.3 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <0.3 Glykolieettereitä muita <0.3 µg/kgh Halogenoidut yhdisteet yht. <0.3 Tetrakloorieteeni <0.3 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0.3 1,4-Diklooribentseeni <0.3 µg/kgh Karbonyylit yht. 0,56 Heksanaali <0.3 2-Furankarboksaldehydi <0.3 Bentsaldehydi <0.3 Oktanaali <0.3 Nonanaali 0,56 Pentanaali <0.3 Heptanaali <0.3 Dekanaali <0.3 Asetofenoni <0.3 Karbonyylejä muita <0.3 µg/kgh Orgaaniset hapot yht. <0.3 Etikkahappo <0.3 Heksaanihappo <0.3 Propaanihappo <0.3 Orgaanisia happoja muita <0.3 µg/kgh Terpeenit yht. <0.3 Pineeni <0.3 Delta-3-kareeni <0.3 Limoneeni <0.3 µg/kgh Muut yhdisteet yht. <0.3 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <0.3 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <0.3 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <0.3 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

97 TESTAUSSELOSTE (9) Tilaaja WSP Finland Oy Hedenstam Paulus Heikkiläntie 7 D HELSINKI Näytetiedot Näyte Sisäilma VOC Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Hedenstam Paulus Viite Linnajoen koulu Havaintopaikka: * Liitteenä tilakohtainen dokumentti yhdisteiden pitoisuuksista. Analyysi TVOC tolueenina (TD-GC-MSD/FID) Yksikkö µg/m³ Menetelmä ISO :2011 Epävarmuus-% 30 Näyte * , Sisäilma VOC, voc-s1, 41 Linnajoen koulu , Sisäilma VOC, voc-s2, 21 Linnajoen koulu , Sisäilma VOC, voc-s3, 34 Linnajoen koulu , Sisäilma VOC, voc-s4, 26 Linnajoen koulu *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä Yhteyshenkilö Lukkarinen Timo, , Kemisti Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Hedenstam Paulus, paulus.hedenstam@wspgroup.fi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

98 TESTAUSSELOSTE (9) Liite testausselosteeseen Näyte voc-s1 TVOC tolueenina (Tenax TA, C6-C16) TVOC ug/m3 tunnistettu % ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta MSD FID Alkaanit yht. <2 0 Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä <2,0 0 Rengasrak hiilivetyjä <2,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Alkoholit yht. 6,7 5, Etyyli-1-heksanoli 2,3 2,3 6 Butanoli 1,8 0,7 2 Fenoli 2,5 2,3 6 Propyleeniglykoli <1,0 0 Bentsyylialkoholi 0,3 1 Alkoholeja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Aromaattiset yht. <2,3 3 8 Bentseeni <0,80 1,9 5 Tolueeni <1,0 1,3 3 Etyylibentseeni 0,5 <1,0 0 1,4-Ksyleeni 0,7 <1,0 0 Styreeni <0,30 <1,0 0 1,2-Ksyleeni <0,30 <1,0 0 Propyylibentseeni <0,10 <1,0 0 1,3,5-Trimetyylibentseeni <0,10 <1,0 0 Naftaleeni <0,50 <1,0 0 1-Metyylinaftaleeni <0,20 <1,0 0 Bifenyyli <0,20 <1,0 0 Alkyylibentseenejä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Esterit yht. 0,1 <1 0 Etyyliasetaatti <0,10 <1,0 0 Butyyliasetaatti 0,1 <1,0 0 Estereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Glykolieetterit yht. 4,0 2,4 6 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 1,5 0,8 2 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 2,5 1,2 3 TXIB <1,0 <1,0 0 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

99 TESTAUSSELOSTE (9) Butoksietanoli 0,4 1 2-Fenoksietanoli <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <1,0 0 Glykolieettereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Halogenoidut yhdisteet yht. <0,2 <1 0 Tetrakloorieteeni <0,20 <1,0 0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0,10 <1,0 0 1,4-Diklooribentseeni 0,1 <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Karbonyylit yht. 18,0 12,1 29 Heksanaali 5,9 2,4 6 2-Furankarboksaldehydi <1,0 <1,0 0 Bentsaldehydi 1,6 2,3 6 Oktanaali 2,2 1,1 3 Nonanaali 8,2 4,1 10 Pentanaali <1,0 0 Heptanaali 0,5 1 Dekanaali 1,0 2 Asetofenoni 0,7 2 Karbonyyleja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Orgaaniset hapot yht. 4,0 10 Etikkahappo 3,4 8 Heksaanihappo <1,0 0 Orgaanisia happoja muita 0,6 1 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Terpeenit yht. 3 2,2 5 Pineeni 2,1 1,5 4 Delta-3-kareeni 0,9 0,7 2 Limoneeni <0,80 <1,0 0 beta-pineeni <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Muut yhdisteet yht. <1 2 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <1,0 0 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <1,0 0 Syklopentasiloksaani, dekametyyli 0,9 2 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

100 TESTAUSSELOSTE (9) Liite testausselosteeseen Näyte voc-s2 TVOC tolueenina (Tenax TA, C6-C16) TVOC ug/m3 tunnistettu % ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta MSD FID Alkaanit yht. <2 0 Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä <2,0 0 Rengasrak hiilivetyjä <2,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Alkoholit yht. 7,5 5, Etyyli-1-heksanoli 3,5 3,5 16 Butanoli 2,4 1,0 5 Fenoli 1,6 1,5 7 Propyleeniglykoli <1,0 0 Bentsyylialkoholi <1,0 0 Alkoholeja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Aromaattiset yht. <2, Bentseeni <0,80 2,5 12 Tolueeni <1,0 0,8 4 Etyylibentseeni <0,20 <1,0 0 1,4-Ksyleeni 0,4 0,6 3 Styreeni <0,30 <1,0 0 1,2-Ksyleeni <0,30 <1,0 0 Propyylibentseeni <0,10 <1,0 0 1,3,5-Trimetyylibentseeni <0,10 <1,0 0 Naftaleeni <0,50 <1,0 0 1-Metyylinaftaleeni <0,20 <1,0 0 Bifenyyli <0,20 <1,0 0 Alkyylibentseenejä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Esterit yht. <0,1 <1 0 Etyyliasetaatti <0,10 <1,0 0 Butyyliasetaatti <0,10 <1,0 0 Estereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Glykolieetterit yht. 1,3 <1 3 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 1,3 0,6 3 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri <0,40 <1,0 0 TXIB <1,0 <1,0 0 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

101 TESTAUSSELOSTE (9) Butoksietanoli <1,0 0 2-Fenoksietanoli <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <1,0 0 Glykolieettereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Halogenoidut yhdisteet yht. <0,2 <1 0 Tetrakloorieteeni <0,20 <1,0 0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0,10 <1,0 0 1,4-Diklooribentseeni <0,10 <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Karbonyylit yht. 3,9 3,9 19 Heksanaali 1,8 0,8 4 2-Furankarboksaldehydi <1,0 <1,0 0 Bentsaldehydi 1,0 1,6 8 Oktanaali 1,1 0,5 3 Nonanaali <3,1 <1,0 0 Pentanaali <1,0 0 Heptanaali 0,2 1 Dekanaali 0,2 1 Asetofenoni 0,6 3 Karbonyyleja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Orgaaniset hapot yht. <2 0 Etikkahappo <1,0 0 Heksaanihappo <1,0 0 Orgaanisia happoja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Terpeenit yht. 1 <1 2 Pineeni 0,7 0,5 2 Delta-3-kareeni 0,5 <1,0 0 Limoneeni <0,80 <1,0 0 beta-pineeni <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Muut yhdisteet yht. <1 0 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <1,0 0 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <1,0 0 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <1,0 0 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

102 TESTAUSSELOSTE (9) Liite testausselosteeseen Näyte voc-s3 TVOC tolueenina (Tenax TA, C6-C16) TVOC ug/m3 tunnistettu % ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta MSD FID Alkaanit yht. <2 0 Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä <2,0 0 Rengasrak hiilivetyjä <2,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Alkoholit yht. 4,8 4, Etyyli-1-heksanoli 1,1 1,1 3 Butanoli 1,8 0,7 2 Fenoli 1,9 1,7 5 Propyleeniglykoli <1,0 0 Bentsyylialkoholi 0,5 1 Alkoholeja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Aromaattiset yht. <2,3 <1 0 Bentseeni <0,80 <1,0 0 Tolueeni <1,0 <1,0 0 Etyylibentseeni 0,4 <1,0 0 1,4-Ksyleeni 0,5 <1,0 0 Styreeni 0,5 <1,0 0 1,2-Ksyleeni <0,30 <1,0 0 Propyylibentseeni <0,10 <1,0 0 1,3,5-Trimetyylibentseeni <0,10 <1,0 0 Naftaleeni <0,50 <1,0 0 1-Metyylinaftaleeni <0,20 <1,0 0 Bifenyyli <0,20 <1,0 0 Alkyylibentseenejä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Esterit yht. 0,3 <1 0 Etyyliasetaatti 0,1 <1,0 0 Butyyliasetaatti 0,2 <1,0 0 Estereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Glykolieetterit yht. 14,1 7,4 22 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 5,0 2,5 7 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 7,0 3,5 10 TXIB 2,0 1,4 4 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

103 TESTAUSSELOSTE (9) Butoksietanoli <1,0 0 2-Fenoksietanoli <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <1,0 0 Glykolieettereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Halogenoidut yhdisteet yht. <0,2 <1 0 Tetrakloorieteeni <0,20 <1,0 0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0,10 <1,0 0 1,4-Diklooribentseeni <0,10 <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Karbonyylit yht. 17,5 10,2 30 Heksanaali 9,9 4, Furankarboksaldehydi <1,0 <1,0 0 Bentsaldehydi <1,0 1,6 5 Oktanaali 1,8 0,9 3 Nonanaali 5,8 2,9 9 Pentanaali <1,0 0 Heptanaali <1,0 0 Dekanaali <1,0 0 Asetofenoni 0,9 3 Karbonyyleja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Orgaaniset hapot yht. 3,4 10 Etikkahappo 3,4 10 Heksaanihappo <1,0 0 Orgaanisia happoja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Terpeenit yht. 3 2,2 7 Pineeni 1,9 1,3 4 Delta-3-kareeni 1,1 0,9 3 Limoneeni <0,80 <1,0 0 beta-pineeni <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Muut yhdisteet yht. <1 0 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <1,0 0 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <1,0 0 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <1,0 0 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

104 TESTAUSSELOSTE (9) Liite testausselosteeseen Näyte voc-s4 TVOC tolueenina (Tenax TA, C6-C16) TVOC ug/m3 tunnistettu % ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta MSD FID Alkaanit yht. <2 0 Suoraketjuisia ja haar hiilivetyjä <2,0 0 Rengasrak hiilivetyjä <2,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Alkoholit yht. 4,7 3, Etyyli-1-heksanoli 1,3 1,3 5 Butanoli 1,3 0,5 2 Fenoli 2,2 2,0 8 Propyleeniglykoli <1,0 0 Bentsyylialkoholi <1,0 0 Alkoholeja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Aromaattiset yht. <2,3 2 7 Bentseeni <0,80 <1,0 0 Tolueeni <1,0 1,0 4 Etyylibentseeni <0,20 0,2 1 1,4-Ksyleeni 0,5 0,5 2 Styreeni <0,30 <1,0 0 1,2-Ksyleeni <0,30 0,2 1 Propyylibentseeni <0,10 <1,0 0 1,3,5-Trimetyylibentseeni <0,10 <1,0 0 Naftaleeni <0,50 <1,0 0 1-Metyylinaftaleeni <0,20 <1,0 0 Bifenyyli <0,20 <1,0 0 Alkyylibentseenejä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Esterit yht. 0,2 <1 0 Etyyliasetaatti <0,10 <1,0 0 Butyyliasetaatti 0,2 <1,0 0 Estereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Glykolieetterit yht. 2,0 <1 3 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 1,4 0,7 3 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 0,7 <1,0 0 TXIB <1,0 <1,0 0 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

105 TESTAUSSELOSTE (9) Butoksietanoli <1,0 0 2-Fenoksietanoli <1,0 0 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti <1,0 0 Glykolieettereitä muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Halogenoidut yhdisteet yht. <0,2 <1 0 Tetrakloorieteeni <0,20 <1,0 0 1,1,2,2-Tetrakloorietaani <0,10 <1,0 0 1,4-Diklooribentseeni <0,10 <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Karbonyylit yht. 7,8 6,4 25 Heksanaali 2,0 0,8 3 2-Furankarboksaldehydi <1,0 <1,0 0 Bentsaldehydi 1,3 1,8 7 Oktanaali 1,3 0,6 3 Nonanaali 3,2 1,6 6 Pentanaali <1,0 0 Heptanaali <1,0 0 Dekanaali 0,8 3 Asetofenoni 0,7 3 Karbonyyleja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Orgaaniset hapot yht. 2,5 10 Etikkahappo 2,5 10 Heksaanihappo <1,0 0 Orgaanisia happoja muita <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Terpeenit yht. 4 2,9 11 Pineeni 2,4 1,7 7 Delta-3-kareeni 1,5 1,2 5 Limoneeni <0,80 <1,0 0 beta-pineeni <1,0 0 ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina % TVOC:sta Muut yhdisteet yht. <1 0 Syklotrisiloksaani, heksametyyli <1,0 0 Syklotetrasiloksaani, oktametyyli <1,0 0 Syklopentasiloksaani, dekametyyli <1,0 0 TVOC (C6-C16) ulkopuoliset yhdisteet ug/m3 malliaineena ug/m3 tolueenina Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

106 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name /KUITU/15 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Fax WSP Finland Oy Paulus Hedenstam MINERAALIVILLALASKENTA Kohde Linnajoki Näytteenottoaika Analyysimenetelmät Geeliteippinäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet laskettiin Olympus BX60 polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Tulokset Näyte Näytteenottopaikka Mineraalivillakuidut [kpl/cm 2 *] PÖ rehtori < 0,1 PÖ opetustila 0,21 PÖ musiikki 3,0 PÖ hammaslääkäri < 0,1 PÖ opetustila 0,5 * Viitearvon >0,2 kpl/cm 2 ylittävät pitoisuudet kahden viikon laskeumanäytteille on lihavoitu (Työterveyslaitos 2009). WSP FINLAND OY Anssi Riekki Laboratorioanalyytikko WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

107 M UUT OS iloiuosi l i sätty h ätäp oi stotied muu tettu ikkotyyppi hätäk poi stotie sils NEUVoTILA lsdtml silä OP ETToHUONE pidvml siut MONocMATo ludhml silh K E ITTIÖ vdp ml sili RE HTORI lsdsml silu ETE INEN sediml sius OP owcnn shdsml K ENTÄ N HUOLTORAKo siuä OP ETToTY ÖTILA ppdiml sisv AP ULoREHTORI stdsml siul OP owcnm edl ml siui ARKISTO ädt ml sise KANSLIA ltdäml sisä KÄYTÄVÄ uädlml sisp AP ULoREHTORI lsduml tie siis TK ssdlml tie siila AULA eudlml sist PSY KOLOGI sidhml sisl SIIVoK ESKUS sidiml sisi SIIV os OS otila spdtml siiv V A HTIMo sidhml sslh VAATEAULA uhduml ssltb RY HMÄTILA seduml siss PE cwcnsiivo hdi ml sslä OP ETUS TILA n KIELET ttdäml sshl OP ETUS TILA tsdvml K IE LET ssus OP ETUS TILA n KIELET ävdiml siip RA DIO ädl ml siilb AULA ssidt ml sslta OP ov ÄLoVARo sädiml ssul WC sdt ml ssuh WC sde ml tie ssli PORRASH usdvml ssls KÄYTÄVÄ ävduml tie tie ssll PORRASHo uidvml ssut AULA sivds ml tie idä ml svrn si irto ssle OP ETUS TILA n KIELET ttdiml sslv OP ETUS TILA n KIELET tädäml sshh WCnPT uds ml ssup HISSI sdt ml sulh PUUToV ARo sädvml sihä KIRJASTO n MONITOIMITILA shldv ml sshä OPO stduml sule ME ToVA Ro lidsml sulp KONE SALI äsdpml sihi KÄYTÄVÄ epdtml suusa PURUKOJE eds ml sulu PUUTYÖ eldäml ssht OPO sädvml suusb KOMP Ro ldp ml sulä OP ETTo vds ml tie tie NÄYT TÄMÖ tie sshp OP ETUS TILA hsdsml LAA JA ka Lo sult ME Tok JA S ÄHKÖTYÖ pädtml suiv WC sdt ml siäs OPP okunta sädpml suula KA ASU sdp ml suis PORRAS lldhml suii TK sidtml siäi VA RonPU ssdlml sihe WC sdt ml suulb HA PPI sdp ml susi WC sdä ml suilb VAA TES ÄILo lädiml sihl KÄYTÄVÄ uhdäml suui KUUMAK ÄSo uvdsml sulv PINTAK ÄSo svdvml susu SIIVoK ESKUS sldpml poi stok tie poi stok tie suli ETE INEN seduml sshe OP ETUS TILA hldiml LAA JA ka Lo sull ATK sedhml suila AULA ulduml suss HISSI sdp ml siäe ATK tpdäml sspi VAATESÄILYTYS hädpml susl WCnPT ädp ml sspl MA ANTIETO n BIOLOGIA tpdiml ssps MnB VA RASTO hedhml suih TK pde ml suiu KÄYTÄVÄ usdhml ssäl WC sdv ml ssäu WC ldi ml ssäh WC ldi ml ssää WC sdv ml ssät WC ldi ml tie tie sspu OP ETUS TILA n LAAJAkALo uudeml sihs KÄYTÄVÄ eädlml suuäa BÄNDITILA lidiml suhi KOTITA LOUS s siudp ml suhä KOTITA LOUS l sieds ml sshi AULA äsdvml VSS n Sskluokka kok onaisala vvdlm suuäb NÄ YTToVARo lidiml tie ssts KÄYTÄVÄ ävdeml sihu KÄYTÄVÄ ledlml sstu PORRASHo usduml tie tie ssti PORRASHo uidlml M UUTOS uioiuosi p ortaan mitoitus suhs VAA TEHo sedsml suuäc ULKOLIIK ov ÄLoVARo lidiml suhl PUcP EcWC ädv ml suhh VA RonKT hds ml sspp MA ANTIETO n BIOLOGIA tädtml sspe MA ANTIETO n BIOLOGIA tudvml poi stok tie suuäd OP PoTY ÖVARo lvdeml suut VSSkVARo vdh ml suhu OP otyöto pdh ml siäv JAKELU tidiml hätäk poi stotie hätäk poi stotie siti RUOKALA läidi ml poi stok tie ssis HA MMAS Los spdsml sieä KÄ YTo updeml ssii SIIV oho tds ml sitl ASTIA NPESU sediml ssil HA MMAS Lol spdlml siet ODOTUS uuduml sivä WCnPT ude ml sivl VÄLo ldv ml sivs LEP OHo ude ml sivu WC ldp ml sips SK udu ml siep KÄ YTo stdvml sivi TE KNoTILA edv ml sipl KY udä ml sipi VÄLo vde ml sith PAK lde ml situ KY lde ml ssiu VARo ädi ml sipu KY ldi ml sits K E ITTIÖ phdpml ssiä PUnHK udä ml ssip VÄ LINE HUOLTO edt ml ssie P IMIÖ ldä ml sivt KURA ATTORI sudeml sivh TERVoHOITAJA lsdäml sitp SÄH idh ml ssih HA MMAS Lou spdiml sipt WCnK ohk sds ml ssit PE cwcnhk udu ml siph PUnK EITToHK vdt ml sitv TK tdp ml sitt KUIV AVARo ädu ml sitä EMÄ NTÄ hdv ml ssiv KOMP Ro sde ml sivp KAHVIHo sidtml siev TK lds ml sipp LAA ToV ARo udi ml sipv TE KNoTILA ädp ml sipe BIOJÄTE udl ml K EITTIÖ yhto suidäm c kylmät aputilat yhto tdlm C C poi stok C susv WC sdä ml suiä SÄH lds ml suit SÄH sdi ml siee SÄH idt ml susä WC sdä ml sush WC sdä ml sipä PE nk ohk sds ml siiä WC lds ml siit WC lds ml varak poi stotie siie SÄH idt ml siht WC sdt ml sihp WC sdt ml sihv SÄH sdä ml site SÄH ide ml siiu SÄH sdä ml varak poi stotie poi stok poi stok siup PUHo sdp ml poi stok poi stok poi stok C C A poi stok C C C C C poi stok C poi stok poi stok C poi stok C C C C sslu SÄH sdi ml sstl SÄH sdi ml ssuu WC sde ml poi stok C sste SK lde ml sstp WC sdp ml poi stok C TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN1NIMI1JA1OSOITE: LINNAJOENEKOULU EDELFELTINEBULEVARDIEl itsiieporvoo PIIRUSTUSLAJI: PAIKANNUSPIIRUSTUSdEsoEKRS PIIRUSTUKSEN1SISÄLTÖ: keilmavirrat keilmavirtasäätimet MERKKIEN1SELITYKSET: poi stok C Heikkiläntie Helsinki ssuv SÄH idä ml TUTKIJA: MH PVM: iäoitolisä

108 PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o p matala osaa (yvad m( K ENTÄ N HUOLTORAKi (GGG IV sk ONEHi )jarm( M UUTOS (GiGDiDG o ven siirto PA LOsOSASTO (GGG IVskoneh t)arm( TUULE TE TTU ULLA KKOTILA URAKKARAJA V AIHE D p hallintotilat PA LOsOSASTO luokkasiipig )(tay m( URAKKARAJA V AIHE D p hallintotilat P ERUSKORJAUSALUE PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o p matala osaed xrya) m( PA LOsOSA STO EIxG emax D jgg m(h ullakk o p matala osa AEF D xjda) m( (GDv OP ETUS TILA p TERViTIETO jja(m( (G(D OP ETUS TILA p HISTi j)ajm( (G(( OP ETUS TILA p HISTi j)agm( (Gxv OP ETUS TILA jdaym( HIS TORIA Ä IDINKIELI (GDG PORRASH Drarm( tie (GDD KÄYTÄVÄ tragm( (GDx PORRASHi (tajm( tie (GxG AULA v)axm( (GDy SK xax m( K UV AA MA TA ITO yhti Djyaym TEK STIILITYÖ yhti D(jaGm P ALOsOS ASTO laajennus (i krs jxjaj m Di krs aula rxaxm y hti vdyay m (GDr OP ETUS TILA p KIELET j(adm( (G(G OP ETUS TILA p USKi j)adm( HISSI (xdx TiTY ÖTILA DGaym( (xd) OP ETTi vat m( (G)t OP iv ÄLiVARi )at m( (G)) OP ETUS TILA tjagm( M ATE MAT IIKKA REA ALI (xgy TE KS TIILITYÖ yjatm( (xdt KUViTA ITO Dx)ay m( (xd( TiTiVA Ri )ad m( (GxD P ERUSKORJAUSALUE (xdy KiTiVARi DGarm( (xdj P IMIÖ vag m( (xdv UUNITILA tav m( (xdr MUOV AILU vaj m( (G)j OP ETUS TILA tvatm( M ATE MAT IIKKA (xgr SK (ar m( (xdg TiTiVA Ri xay m( (xdd TiTiVA Ri vag m( (xg( SÄH DaG m( tie (xgg KÄYTÄVÄ j(agm( (xgd RY HMÄTILA )GaGm( poi stis tie (Gjv FpK VA RASTO jjaxm( (Gjr FYSIIK KA p KEMIA jjaxm( (Gjj FYSIIK KA p KEMIA jtaxm( (x(g ATK jxagm( (GtD WC (ag m( (Gtx WC Day m( (GGD IV sk ONEHUONE v(a)m( (Gxx AULA tdaym( (Gjx PORRASHi Dra(m( tie (GjD KÄYTÄVÄ tva)m( (GjG PORRASHi (ta)m( tie M UUTOS xgigxidg p ortaan mitoitus (x(x IV sk ONEHUONE (Gjav m( (x(d MUSIIK KI vvagm( PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o p matala osae( (ryat m( (x(( MUSiVARi ()adm( (Gjy OP ETUS TILA p MATi jxa)m( (GvG FYSIIK KA p KEMIA jtadm( P ERUSKORJAUSALUE PA LOsOSASTO laaji IV sk onehi (yvaj m( MUS IIKKI yhti DGGaGm PA LOsOSASTO luokkasiipih )(ja( m( TUULE TE TTU ULLA KKOTILA PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o p matala osaf xvyar m( PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o hammas hid (yjav m( TUULE TE TTU ULLA KKOTILA C poi stis C C C C C C EI jg B EI jg (xg) WC Da) m( C (xgx WC Da) m( EI Dt EI jg EI jg EI xg EI xg EI jg EI jg EI jg EI jg EI jg EI jg poi stis poi stis EI Dt EI jg EI Dt EI jg EI Dt EI Dt EI jg EI jg C C (GD( SÄH Gat m( (Gj( SÄH Gat m( poi stis EI jg EI jg EI jg poi stis EI jg TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN1NIMI1JA1OSOITE: LINNAJOENFKOULU EDELFELTINFBULEVARDIF( GjDGGFPORVOO PIIRUSTUSLAJI: PAIKANNUSPIIRUSTUSaF(iFKRS PIIRUSTUKSEN1SISÄLTÖ: sfilmavirrat sfilmavirtasäätimet MERKKIEN1SELITYKSET: (GtG WC Day m( EI jg (G)( WC (ad m( (G)x WC (ag m( (Gx( SÄH Gat m( (Gt( WC (ag m( (Gt) WC (ag m( EI jg TUTKIJA: Heikkiläntie Helsinki MH PVM: GtiGji(GDt

109 M UUT OS iloiuosi l i sätty h ätäp oi stotied muu tettu ikkotyyppi hätäk poi stotie sils NEUVoTILA lsdtml silä OP ETToHUONE pidvml siut MONocMATo ludhml silh K E ITTIÖ vdp ml sili RE HTORI lsdsml silu ETE INEN sediml sius OP owcnn shdsml K ENTÄ N HUOLTORAKo siuä OP ETToTY ÖTILA ppdiml sisv AP ULoREHTORI stdsml siul OP owcnm edl ml siui ARKISTO ädt ml sise KANSLIA ltdäml sisä KÄYTÄVÄ uädlml sisp AP ULoREHTORI lsduml tie siis TK ssdlml tie siila AULA eudlml sist PSY KOLOGI sidhml sisl SIIVoK ESKUS sidiml sisi SIIV os OS otila spdtml siiv V A HTIMo sidhml sslh VAATEAULA uhduml ssltb RY HMÄTILA seduml siss PE cwcnsiivo hdi ml sslä OP ETUS TILA n KIELET ttdäml sshl OP ETUS TILA tsdvml K IE LET ssus OP ETUS TILA n KIELET ävdiml siip RA DIO ädl ml siilb AULA ssidt ml sslta OP ov ÄLoVARo sädiml ssul WC sdt ml ssuh WC sde ml tie ssli PORRASH usdvml ssls KÄYTÄVÄ ävduml tie tie ssll PORRASHo uidvml ssut AULA sivds ml tie idä ml svrn si irto ssle OP ETUS TILA n KIELET ttdiml sslv OP ETUS TILA n KIELET tädäml sshh WCnPT uds ml ssup HISSI sdt ml sulh PUUToV ARo sädvml sihä KIRJASTO n MONITOIMITILA shldv ml sshä OPO stduml sule ME ToVA Ro lidsml sulp KONE SALI äsdpml sihi KÄYTÄVÄ epdtml suusa PURUKOJE eds ml sulu PUUTYÖ eldäml ssht OPO sädvml suusb KOMP Ro ldp ml sulä OP ETTo vds ml tie tie NÄYT TÄMÖ tie sshp OP ETUS TILA hsdsml LAA JA ka Lo sult ME Tok JA S ÄHKÖTYÖ pädtml suiv WC sdt ml siäs OPP okunta sädpml suula KA ASU sdp ml suis PORRAS lldhml suii TK sidtml siäi VA RonPU ssdlml sihe WC sdt ml suulb HA PPI sdp ml susi WC sdä ml suilb VAA TES ÄILo lädiml sihl KÄYTÄVÄ uhdäml suui KUUMAK ÄSo uvdsml sulv PINTAK ÄSo svdvml susu SIIVoK ESKUS sldpml poi stok tie poi stok tie suli ETE INEN seduml sshe OP ETUS TILA hldiml LAA JA ka Lo sull ATK sedhml suila AULA ulduml suss HISSI sdp ml siäe ATK tpdäml sspi VAATESÄILYTYS hädpml susl WCnPT ädp ml sspl MA ANTIETO n BIOLOGIA tpdiml ssps MnB VA RASTO hedhml suih TK pde ml suiu KÄYTÄVÄ usdhml ssäl WC sdv ml ssäu WC ldi ml ssäh WC ldi ml ssää WC sdv ml ssät WC ldi ml tie tie sspu OP ETUS TILA n LAAJAkALo uudeml sihs KÄYTÄVÄ eädlml suuäa BÄNDITILA lidiml suhi KOTITA LOUS s siudp ml suhä KOTITA LOUS l sieds ml sshi AULA äsdvml VSS n Sskluokka kok onaisala vvdlm suuäb NÄ YTToVARo lidiml tie ssts KÄYTÄVÄ ävdeml sihu KÄYTÄVÄ ledlml sstu PORRASHo usduml tie tie ssti PORRASHo uidlml M UUTOS uioiuosi p ortaan mitoitus suhs VAA TEHo sedsml suuäc ULKOLIIK ov ÄLoVARo lidiml suhl PUcP EcWC ädv ml suhh VA RonKT hds ml sspp MA ANTIETO n BIOLOGIA tädtml sspe MA ANTIETO n BIOLOGIA tudvml poi stok tie suuäd OP PoTY ÖVARo lvdeml suut VSSkVARo vdh ml suhu OP otyöto pdh ml siäv JAKELU tidiml hätäk poi stotie hätäk poi stotie siti RUOKALA läidi ml poi stok tie ssis HA MMAS Los spdsml sieä KÄ YTo updeml ssii SIIV oho tds ml sitl ASTIA NPESU sediml ssil HA MMAS Lol spdlml siet ODOTUS uuduml sivä WCnPT ude ml sivl VÄLo ldv ml sivs LEP OHo ude ml sivu WC ldp ml sips SK udu ml siep KÄ YTo stdvml sivi TE KNoTILA edv ml sipl KY udä ml sipi VÄLo vde ml sith PAK lde ml situ KY lde ml ssiu VARo ädi ml sipu KY ldi ml sits K E ITTIÖ phdpml ssiä PUnHK udä ml ssip VÄ LINE HUOLTO edt ml ssie P IMIÖ ldä ml sivt KURA ATTORI sudeml sivh TERVoHOITAJA lsdäml sitp SÄH idh ml ssih HA MMAS Lou spdiml sipt WCnK ohk sds ml ssit PE cwcnhk udu ml siph PUnK EITToHK vdt ml sitv TK tdp ml sitt KUIV AVARo ädu ml sitä EMÄ NTÄ hdv ml ssiv KOMP Ro sde ml sivp KAHVIHo sidtml siev TK lds ml sipp LAA ToV ARo udi ml sipv TE KNoTILA ädp ml sipe BIOJÄTE udl ml K EITTIÖ yhto suidäm c kylmät aputilat yhto tdlm C C poi stok C poi stok 6CO 2 _165 C 6RH+T_165 susv WC sdä ml 1CO 2 _1020 C suiä SÄH lds ml suit SÄH sdi ml siee SÄH idt ml 1RH+T_1020 A susä WC sdä ml sush WC sdä ml poi stok C C 2CO 2 _1345 sipä PE nk ohk sds ml siiu SÄH sdä ml siie SÄH idt ml siiä WC lds ml siit WC lds ml varak poi stotie poi stok poi stok C siht WC sdt ml sihp WC sdt ml C sihv SÄH sdä ml C C 2RH+T_1345 site SÄH ide ml 7CO 2 _1065 7RH+T_1065 varak poi stotie poi stok poi stok siup PUHo sdp ml poi stok C poi stok C C poi stok poi stok C C 5CO 2 _1178 sslu SÄH sdi ml sstl SÄH sdi ml 5RH+T_1178 ssuu WC sde ml poi stok poi stok C sste SK lde ml sstp WC sdp ml C poi stok C TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN1NIMI1JA1OSOITE: LINNAJOENEKOULU EDELFELTINEBULEVARDIEl itsiieporvoo Heikkiläntie Helsinki PIIRUSTUSLAJI: PAIKANNUSPIIRUSTUSdEsoEKRS PIIRUSTUKSEN1SISÄLTÖ: ketutkimuskartta keseurantamittaukset kepölynäytteet MERKKIEN1SELITYKSET: CO 2 RH+T HIILIDIOKSIDIMITTAUS SUHToEKOSTEUDENEÖ LÄMPÖTILANMITTAUS ssuv SÄH idä ml TUTKIJA: MH PVM: lloiäolisä

110 PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o p matala osaa (yvad m( K ENTÄ N HUOLTORAKi (GGG IV sk ONEHi )jarm( M UUTOS (GiGDiDG o ven siirto PA LOsOSASTO (GGG IVskoneh t)arm( TUULE TE TTU ULLA KKOTILA URAKKARAJA V AIHE D p hallintotilat PA LOsOSASTO luokkasiipig )(tay m( URAKKARAJA V AIHE D p hallintotilat P ERUSKORJAUSALUE PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o p matala osaed xrya) m( PA LOsOSA STO EIxG emax D jgg m(h ullakk o p matala osa AEF D xjda) m( (GDv OP ETUS TILA p TERViTIETO jja(m( (G(D OP ETUS TILA p HISTi j)ajm( (G(( OP ETUS TILA p HISTi j)agm( (Gxv OP ETUS TILA jdaym( HIS TORIA Ä IDINKIELI (GDG PORRASH Drarm( tie (GDD KÄYTÄVÄ tragm( (GDx PORRASHi (tajm( tie (GxG AULA v)axm( (GDy SK xax m( K UV AA MA TA ITO yhti Djyaym TEK STIILITYÖ yhti D(jaGm P ALOsOS ASTO laajennus (i krs jxjaj m Di krs aula rxaxm y hti vdyay m (GDr OP ETUS TILA p KIELET j(adm( (G(G OP ETUS TILA p USKi j)adm( HISSI (xdx TiTY ÖTILA DGaym( (xd) OP ETTi vat m( (G)t OP iv ÄLiVARi )at m( (G)) OP ETUS TILA tjagm( M ATE MAT IIKKA REA ALI (xgy TE KS TIILITYÖ yjatm( (xdt KUViTA ITO Dx)ay m( (xd( TiTiVA Ri )ad m( (GxD P ERUSKORJAUSALUE (xdy KiTiVARi DGarm( (xdj P IMIÖ vag m( (xdv UUNITILA tav m( (xdr MUOV AILU vaj m( (G)j OP ETUS TILA tvatm( M ATE MAT IIKKA (xgr SK (ar m( (xdg TiTiVA Ri xay m( (xdd TiTiVA Ri vag m( (xg( SÄH DaG m( tie (xgg KÄYTÄVÄ j(agm( (xgd RY HMÄTILA )GaGm( poi stis tie (Gjv FpK VA RASTO jjaxm( (Gjr FYSIIK KA p KEMIA jjaxm( (Gjj FYSIIK KA p KEMIA jtaxm( (x(g ATK jxagm( (GtD WC (ag m( (Gtx WC Day m( (GGD IV sk ONEHUONE v(a)m( (Gxx AULA tdaym( (Gjx PORRASHi Dra(m( tie (GjD KÄYTÄVÄ tva)m( (GjG PORRASHi (ta)m( tie M UUTOS xgigxidg p ortaan mitoitus (x(x IV sk ONEHUONE (Gjav m( (x(d MUSIIK KI vvagm( PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o p matala osae( (ryat m( (x(( MUSiVARi ()adm( (Gjy OP ETUS TILA p MATi jxa)m( (GvG FYSIIK KA p KEMIA jtadm( P ERUSKORJAUSALUE PA LOsOSASTO laaji IV sk onehi (yvaj m( MUS IIKKI yhti DGGaGm PA LOsOSASTO luokkasiipih )(ja( m( TUULE TE TTU ULLA KKOTILA PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o p matala osaf xvyar m( PA LOsOSA STO EIDt emax )GG m(h ullakk o hammas hid (yjav m( TUULE TE TTU ULLA KKOTILA C poi stis C C 3CO 2 _2321 4CO 2 _2309 C C C C EI jg 3RH+T_2321 4RH+T_2309 B EI jg (xg) WC Da) m( C (xgx WC Da) m( EI Dt EI jg EI jg EI xg EI xg EI jg EI jg poi stis poi stis EI jg EI jg EI jg EI jg EI jg EI Dt EI Dt EI Dt EI jg EI Dt EI jg EI jg C C (GD( SÄH Gat m( (Gj( SÄH Gat m( EI jg poi stis (G)( WC (ad m( EI jg EI jg (G)x WC (ag m( EI jg (GtG WC Day m( (Gt( WC (ag m( poi stis EI jg EI jg TOIMENPIDE: KUNTOTUTKIMUS RAKENNUSKOHTEEN1NIMI1JA1OSOITE: LINNAJOENFKOULU EDELFELTINFBULEVARDIF( GjDGGFPORVOO Heikkiläntie Helsinki PIIRUSTUSLAJI: PAIKANNUSPIIRUSTUSaF(iFKRS PIIRUSTUKSEN1SISÄLTÖ: sftutkimuskartta sfseurantamittaukset sfpölynäytteet MERKKIEN1SELITYKSET: CO 2 RH+T HIILIDIOKSIDIMITTAUS SUHTiFKOSTEUDENFo LÄMPÖTILANMITTAUS (Gx( SÄH Gat m( (Gt) WC (ag m( TUTKIJA: MH PVM: ((igti(gdt

111 HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUS OPETUSTILOILLE CO2 Concentration 2CO2_huone CO2 Concentration 3CO2_huone CO2 Concentration 5CO2_huone CO2 Concentration 4CO2_huone CO2 Concentration (ppm) touko touko touko touko kesä 2015

112 HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUS CO2 Concentration 7CO2_KeittiönTakaTst CO2 Concentration 1CO2_huone CO2 Concentration 6CO2_huone CO2 Concentration (ppm) touko touko touko touko kesä 2015

113 LÄMPÖTILAN SEURANTAMITTAUS OPETUSTILAT Temperature 5RHT_huone Temperature 4TRH_huone Temperature 3rht_huone Temperature 2RHT_huone1345 Temperature ( C) touko touko touko touko kesä 2015

114 LÄMPÖTILAN SEURANTAMITTAUS Temperature 1RHT_huone Temperature 6TRH_huone Temperature 7TRH_KeittiönTakaTst Temperature ( C) touko touko touko touko kesä 2015

115 ILMANKOSTEUDEN SEURANTAMITTAUS OPETUSTILAT Humidity 5RHT_huone Humidity 4TRH_huone Humidity 3rht_huone Humidity 2RHT_huone1345 Humidity (%RH) touko touko touko touko kesä 2015

116 ILMANKOSTEUDEN SEURANTAMITTAUS Humidity 1RHT_huone Humidity 6TRH_huone Humidity 7TRH_KeittiönTakaTst Humidity (%RH) touko touko touko touko kesä 2015

117 PAINE-ERON SEURANTAMITTAUS OPETUSTILOILLE Paine-ero PE1_luokka Paine-ero PE2_luokka Paine-ero PE4_luokka Paine-ero PE3_luokka Paine-ero (Pa) kesä kesä kesä kesä kesä kesä kesä 2015

118 PAINE-ERON SEURANTAMITTAUS Paine-ero PE6_aula vs ryominta Paine-ero PE5_luokka Paine-ero PE7_huone Paine-ero PE8_sisa vs ryominta Paine-ero (Pa) kesä kesä kesä kesä kesä kesä kesä 2015

119 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name /PÖLY/15 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (3) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Fax WSP Finland Oy Tommi Paasivirta Uimalankatu Tampere PÖLYNKOOSTUMUSANALYYSI Kohde Näytteenottopäivä Linnajoen koulu, Porvoo , Tommi Paasivirta Raportointipäivämäärä Analyysimenetelmät Tulokset Pölynäytteet tutkittiin Motic 400P stereomikroskoopilla ja Zeiss Ultra Plus pyyhkäisyelektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (SEM-EDS). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät pienhiukkastyypit niiltä osin kun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisesta huonepölystä. Tavanomainen huonepöly koostuu orgaanisista ja epäorgaanisista hiukkasista kuten tekstiili- ja paperikuiduista, hilse-, ruokaja kasvipölystä. Pölyhiukkasten määrä on arvioitu näytteestä silmämääräisesti käyttäen kolmiportaista asteikkoa (pääasiassa/jonkin verran/niukasti). Teollisten mineraalikuitujen määrä on arvioitu näytteestä silmämääräisesti käyttäen kolmiportaista asteikkoa (runsaasti/jonkin verran/ niukasti). Pölyhiukkasten keskimääräinen partikkelikoko (µm) on ilmoitettu hiukkastyypin perässä. Seuraavilla sivuilla on dokumentoitu näytteistä tehdyt analyysihavainnot. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

120 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name /PÖLY/15 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (3) Näyte Näytteenottopaikka Pölynkoostumus 1-PÖ 2-PÖ Tila 1020, TU päätelaite Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi: o pääasiassa mineraali-/kiviainespölyä (silikaatteja, < 20 µm) sekä kalkkipohjaista (CaO/CO, Ca-silikaatteja) pölyä (< 30 µm) o jonkin verran kipsiä (< 40 µm) o jonkin verran metallipölyä/metallien oksideja (mm. Fe, Al, Zn, < 20 µm) o jonkin verran teollisia mineraalikuituja (lasi- ja kivivilla) o jonkin verran itiöt/siitepölyt (ei laji määritystä) Tila 1161, TU päätelaite Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi: o pääasiassa mineraali-/kiviainespölyä (silikaatteja, < 20 µm) o jonkin verran kalkkipohjaista (CaO/CO, dolomiitti) pölyä (< 30 µm) o jonkin verran metallipölyä/metallien oksideja (mm. Zn, Fe, µm) o runsaasti teollisia mineraalikuituja (kivivilla) 3-PÖ Tila 1178, pintanäyte Näyte sisältää pääasiassa tavanomaista huonepölyä, mutta lisäksi: o jonkin verran mineraali-/kiviainespölyä (silikaatteja, < 20 µm) o niukasti itiöt/siitepölyt (ei laji määritystä) 4-PÖ Tila 2061, TU päätelaite Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi: o pääasiassa mineraali-/kiviainespölyä (silikaatteja, < 20 µm) o jonkin verran kalkkipohjaista (CaO/CO) pölyä (< 10 µm) o niukasti kipsiä (< 30 µm) o jonkin verran metallipölyä/metallien oksideja (mm. Al, < 50 µm) o runsaasti teollisia mineraalikuituja (kivivilla) o jonkin verran itiöt/siitepölyt (ei laji määritystä) 5-PÖ Tila 2321, pintanäyte Näyte sisältää pääasiassa tavanomaista huonepölyä, mutta lisäksi: o jonkin verran mineraali-/kiviainespölyä (silikaatteja, < 20 µm) o niukasti kalkkipohjaista (CaO/CO) pölyä (< 20 µm) o niukasti mineraalikuituja (kivivilla) 6-PÖ Tila 2309, pintanäyte Näyte sisältää pääasiassa tavanomaista huonepölyä ja mine- WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

121 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name /PÖLY/15 TUTKIMUSRAPORTTI 3 (3) raali-/kiviainespölyä (silikaatteja, < 100 µm), mutta lisäksi o niukasti mineraalikuituja (kivivilla) 7-PÖ Tila 1345, pintanäyte Näyte sisältää pääasiassa tavanomaista huonepölyä ja mineraali-/kiviainespölyä (silikaatteja, < 100 µm), mutta lisäksi o niukasti mineraalikuituja (lasivilla) 8-PÖ Iv-konehuone, TKG3.10 TU runkokanava Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi: o pääasiassa mineraali-/kiviainespölyä (silikaatteja, < 20 µm) sekä kalkkipohjaista (CaO/CO, dolomiitti, Ca-silikaatteja) pölyä (< 20 µm) o jonkin verran teollisia mineraalikuituja (lasi- ja kivivilla) o jonkin verran itiöt/siitepölyt (ei laji määritystä) Kuva 1. Näyte 2-PÖ, pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva TU päätelaitenäytteen pölystä. Pääasiassa hienorakeista mineraali-/kiviainespölyä, mutta myös kalkkipohjaista pölyä, metallipölyä sekä pitkiä ja kapeita mineraalivillakuituja. WSP FINLAND OY Miika Värttö tutkija, FM WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus