JOENSUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 JOENSUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä.3 2 Suunnitelman valmistelu Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvuolot Joensuussa Lastensuojelun tarve Joensuussa..7 5 Yhteinen visio ja strateginen suunta..9 6 Joensuulaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku 10 palvelujen nykytilan kuvaus 7 Kehittämisehdotukset 35 Perustuen palvelut.. 35 Ennakoivan tuen palvelut.. 36 Varhaisen tuen palvelut. 37 Korjaavan tuen palvelut Lapsipalveluiden työryhmän esitys toimenpiteistä Päätöksenteko ja eri toimielinten työnjako Seuranta ja arviointi. 42 Liitteet : Kehittämistoimenpiteiden kuvaukset, prosessi-indikaattorit, Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia Joensuun kaupungissa

3 1. TIIVISTELMÄ Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen perustuu lastensuojelulain (417/2007) 12 :n Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. 3 Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on antaa päättäjille, palvelujen suunnittelijoille ja käytännön työn toteuttajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta sekä käytössä olevasta palvelujärjestelmästä antaa kokonaiskäsitys käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista edistää eri hallintokuntien, ammattikuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyötä lasten, nuorten ja iden palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa välittää tietoa lapsiille heitä tukevasta palvelujärjestelmästä sekä antaa ille mahdollisuus palvelujen kehittämiseen Joensuun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä Joensuun seudun yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku pohjalle. Hyvinvoinnin polulla eri toimijoiden lapsille, nuorille ja ille tarjoamia palveluja kuvataan neljällä eri polulla: perustuen, ennakoivan tuen, varhaisen puuttumisen ja korjaavan tuen poluilla. Hyvinvoinnin polun yhtenä tarkoituksena on edistää poikkihallinnollista ja eri toimijatahojen välistä yhteistyötä sekä helpottaa lapsipalveluiden kokonaisuuden tarkastelua ja kehittämistä. Suunnitelman tekemisestä vastasi eri alojen johtavista viranhaltijoista koostuva kaupunginhallituksen asettama ( ) Joensuun lapsipalvelujen koordinaatioryhmä ja sen tekemiseen osallistui työryhmän lisäksi muita erityisasiantuntijoita. Joensuun kaupunki työsti suunnitelmaa yhteistyössä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa. Hyvinvointisuunnitelmassa esitetään kehittämistoimenpiteinä seuraavaa: PERUSTUEN PALVELUT 1. Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen 2. Koulutustoimen ja nuorisotyön yhteistyömallien kehittäminen 3. Päivähoidon, esiopetuksen ja alkuopetuksen joustava yhtenäinen jatkuvuus 4. Kehitysvammaisten ja vaikeasti kehitysvammaisten koulunkäyntimahdollisuuksien ja iltapäivätoiminnan kehittäminen ENNAKOIVAN TUEN PALVELUT 5. Lapsiiden kotipalvelujen kehittäminen ja toiminnan laajentaminen 6. Huoli puheeksi toimintatavan laajentaminen 7. Päivähoidon työn kehittäminen 8. Lapsi palveluiden terapiapalvelut VARHAISEN TUEN PALVELUT 9. Lasten ja nuorten kuraattori- ja psykologipalveluiden resursoinnin lisääminen 10. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen nuorisoaseman perustaminen 11. Kotiin annettavat palvelut: tehostetun kuntoutuksen malli KORJAAVAT PALVELUT 12. Lastensuojelun alkuarviointityöryhmän toiminnan kehittäminen ja lastensuojelun avuhuollon työmenetelmien kehittäminen 13. Seudullisen lastensuojelulaitoksen perustaminen 14. Jälkihuollon ja tuetun asumisen palveluiden kehittäminen

4 2. SUUNNITELMAN VALMISTELU 4 Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen perustuu lastensuojelulain (417/2007) 12 :n asetukseen lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä: Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarvioita ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tukee myös valtakunnallisen nuorisolain (72/2006) mukaista lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa: Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman, joka sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiselle. Perustana lapsi- ja nuorisopolitiikalle ovat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus sekä Suomen perustuslain mukaiset oikeudet lapsille ja nuorille. Ensimmäinen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma vuosille hyväksyttiin vuoden 2007 joulukuussa. Hallitusohjelman mukaisesti kehittämisohjelma muodostaa perustan lasten, nuorten ja iden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalle, joka tähtää pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen kehittämällä lapsiiden hyvinvointia ja varhaista puuttumista sekä ennaltaehkäisevää moniammatillista työtä. Toimeenpanon vaikuttavuusmittareina käytetään lapsilähtöiseen yhteiskuntaan, lapsiiden hyvinvointiin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn liittyviä indikaattoreita. Kehittämisohjelman sisällöt liittyvät myös terveydenedistämisen sekä työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmiin.

5 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA KASVUOLOT: seurantamittaristo Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvuolojen nykytilaa ja kehitystä kuvataan Hyvinvointiselonteon mallilla. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyvinvointiselontekoon on valittu niitä mittareita, jotka ovat olennaisia lasten, nuorten ja iden hyvinvoinnin seuraamisessa. Hyvinvointiselonteko pohjautuu tuloskorttiajattelulle ja näkökulmina ovat asiakas/kuntalainen ja talous, palvelurakenteet ja-prosessit sekä henkilöstö ja johtaminen. Selonteko antaa indikaattoritietoa kunnan tilanteesta, tietoa muutostrendeistä sekä vertailutietoa suhteessa maakuntaan, koko maahan ja valittuun vertailukuntaan (Kuopio). Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko, JOENSUU 2007/ Asiakas/kuntalainen ja talous Asiakas/kuntalainen ja talous näkökulmasta lasten, nuorten ja iden hyvinvointia tarkastellaan vieressä lueteltujen 14 indikaattorin avulla. Henkilöstö ja johtaminen Henkilöstöresurssien nykytilaa ja lisätarvetta tarkastellaan sivun 6 yhteenvetotaulukon avulla, johon on kerätty keskeisten lasten, nuorten ja iden palvelualojen henkilöstömäärät Joensuussa verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin niiltä osin kuin suosituksia on tehty. Taulukkoon on punaisella merkitty henkilöstöresurssien lisätarve verrattuna suosituksiin tai muutoin perusteltuna. Henkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä työhyvinvointiselvityksellä. Henkilöstön sairauspoissaoloja seurataan vuosittain, vuoden 2008 osalta keskimääräinen arvo oli 15,8 tuntia/vakituinen työntekijä. Palvelurakenteet ja prosessit Tarkasteltavia prosesseja ovat lakisääteiset ja suositusten mukaiset suunnitelmat ja toimintaohjelmat sekä nuorten kuulemisjärjestelmän olemassaolo. Joensuussa toimii nuorten äänitorvena nuorisovaltuusto, joten kuulemisjärjestelmästä on huolehdittu. Lakisääteisiä tai suosituksen mukaisia suunnitelmia ja toimintaohjelmia lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen on yhteensä 8, joista 8 on Joensuussa laadittu. Tarkempi kuvaus liitteessä 2.

6 Henkilöstöresurssien nykytila ja tarve Joensuu 2009: (verrattuna valtakunnallisiin suositukseen) Neuvolaikäisiä 4949 Peruskouluikäisiä 7138 Opiskelijoita 8976 Yhteensä Henkilöstö Joensuussa lasta tai nuorta/henkilö Joensuussa Valtakunnallinen suositus (lasta tai nuorta/henkilö) Suosituksen mukainen uusien henkilöiden tarve Joensuussa Lisätietoja (esim. valtakunnallinen suositus) Neuvolan terveydenhoitaja , jos ei vl sij., 400, jos on vl sij. 2,5 Stakes 10/2008 Neuvolan lääkäri 0, , jos ei vl sij. 2800, jos on vl sij. 0,9 Stakes 10/2008 Päivähoito Kelto/Lelto 5 Ei suosituksia Päivähoito (2900 lasta päivähoidossa) 700 1:4, 1: 7 (suhdeluku aikuista:lasta) 1:4, 1: 7 LAIN VELVOITTAMA Alakoulu, opettajat Ei suosituksia. Koulunkäyntiavustajat Ei suosituksia Muut erityisopettajat 34 - Ei suosituksia Erityisluokanopettajat 60 10/8/6 Lain velvoittama Yläkoulu, opettajat 197 Ei suosituksia Kouluterveydenhoitaja, peruskoulu 9, ,2 Stakes 10/2008 Koululääkäri, peruskoulu 0, ,6 Stakes 10/2008 Koulupsykologi 4, Stakes 10/2008 Koulukuraattori 2, ,5 Stakes 10/2008 Oppilaanohjaajat Valtakunnallinen laatukriteeristä Kasvatusohjaaja (peruskoulu) 2 Opiskeluterveydenhuollon terv.hoitaja 7, ,4 Stakes 10/2008 Opiskeluterveydenhuollon lääkäri 0, ,9 Stakes 10/2008 Nuorisotyöntekijä Ei suosituksia Lastensuojelun sosiaalityöntekijä/asiakas Talentian suositus Kasvatus- ja neuvola/puheterapia asukasta väestövastuu 5 Kasvatus- ja neuvola 7 (1 lääkäri, 3 psykologia ja sosliaalityönt ekijää asukasta 1 työpari (sos.tt. + psykologi + osaaik. lastenpsykiatri) / asukasta kohti 3-4 sosiaalityöntekijäpsykologityöparia Kasvatus- ja neuvontaliito n suositus

7 4. LASTENSUOJELUN TARVE JOENSUUSSA 7 Vuoden 2008 alusta voimaan tulleessa lastensuojelulaissa lastensuojelu jaetaan lapsi- ja kohtaiseen lastensuojeluun sekä ennalta ehkäisevään lastensuojeluun. Lapsi- kohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelutarpeen selvittämistä varten Joensuussa on jo vuoden 2007 maaliskuussa aloitettu kahden sosiaalityöntekijän muodostama työparityöskentely. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kyseiset työntekijät ottavat vastaan kaikki (tai lähes kaikki) lastensuojeluilmoitukset. Ilmoituksia on vastaanotettu melko tasaisesti kaksi-kolme päivässä ja lähes kaikki ilmoitukset ovat johtaneet lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistämiseen. Vuonna 2008 ilmoituksia tehtiin 622. Voidaan siis olettaa, että turhien ilmoituksen vähäinen määrä tarkoittaa sitä, että kynnys ilmoituksen tekoon on edelleen hyvin korkealla, eikä viranomaisetkaan aina tiedä, kuinka huolitilanteissa kannattaisi toimia. Turhien ilmoitusten vähäinen määrä viittaa myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityö tavoittaa vain ns. jäävuoren huipun niiden lasten, nuorten ja iden ongelmista joihin olisi syytä puuttua. Uusi lastensuojelulaki määrää, että lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanotosta. Kiireellisiin tapauksin reagoidaan tietysti heti. Vuonna 2008 kiireellisiä huostaanottoja tehtiin 41 (vuonna ). Uuden lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelutarpeen selvitys on hyvin tehtynä pitkä, useita tapaamisia vaativa prosessi, joka edellyttää sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä yli hallintokuntarajojen. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen hajanaisuus ja resurssien puute vaikeuttaa oleellisesti lastensuojelutarpeen selvittämistä. Tähän puutteeseen viitataan myös tämän suunnitelman loppupuolella esitettävissä tulevaisuuden kehittämiskohteissa. Avohuollon sosiaalityössä asiakkaina on keskimäärin 75 lasta työntekijää kohden. Asiakkaina on yhä enemmän yläkouluikäisiä nuoria, joilla on pitkään jatkunutta päihde- ja/tai mielenterveysproblematiikkaa. Monissa tapauksissa ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia. Näiden nuorten kohdalla ongelmat näkyvät erityisesti vakavina ongelmina koulukäynnissä, opiskelussa sekä myöhemmin työelämään siirtymisessä. Vuonna 2008 avohuollossa oli kaikkiaan 578 lasta tai nuorta. Vuoden 2009 aikana asiakasmäärä on kasvanut, ollen noin 650 lasta tai nuorta ( tilanne).

8 8 Sijaishuollon järjestämisessä Joensuulla on käytössään ostopalveluina ammatillisia koteja sekä laitoksia. Suunnitelmissa on käynnistää mahdollisimman pian oma pitkäaikaista hoitoa antava yksikkö. Tämän yksikön käynnistäminen parantaa huomattavasti Joensuun lastensuojelupalvelujen mahdollisuutta vaikuttaa sijaishuollossa olevien nuorten tilanteeseen. Asiakasohjauksen saaminen omaan hallintaan mahdollisesti lyhentää sijoitusaikoja ja parantaa nuorten saamaa palvelua. Lasten hoidossa (ja myös tukityössä) on vuoden 2009 alusta perustettu sijaishuoltotoimisto ottanut tämän asiakasprosessin entistä mallia paremmin haltuun. Lapsille ja nuorille löytyy entistä paremmin heidän tarpeitaan vastaava sijais. Jatkossa sijaisiden koulutukseen ja rekrytointiin on edelleen syytä kiinnittää paljon huomiota. Jälkihuollossa olevien nuorten tilanne Joensuussa on paranemaan päin, koska Nuorisoasuntoliitto on rakentanut ja edelleen rakentaa nuorille asuntoja, joista osa on ns. tukiasuntoja. Edelleen kehitettävää riittää tarpeellisten tukipalvelujen kehittämisessä. Ennalta ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava tuki silloin, kun lapsi tai ei ole lastensuojelun asiakkaana. Valtaosa tarvittavasta lastensuojelusta tulisi toteuttaa varhaisen tuen tai ennakoivan tuen palveluilla. Joensuussa ennaltaehkäisevän lastensuojelun tarpeessa olevat lapset, nuoret ja et eivät saa tällä hetkellä riittävästi apua silloin kun ongelmat olisivat vielä hoidettavissa kevyemmillä toimenpiteillä tai yleensäkin hoidettavissa ilman korjaavia palveluja. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun tarvetta Joensuussa on kaikilla ikäluokilla, mutta näkyvimmät puutteet tällä hetkellä ovat nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä koulun oppilashuollossa. Näitä puutteita korjataan lapsi- ja kohtaisella sosiaalityöllä tilanteissa joissa lastensuojelun sijaishuollon järjestäminen on liian usein ainoa vaihtoehto. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun sektorilla kaivattaisiin ehdottomasti lisää resursointia. Vaikka hyviä käytäntöjä eri toimialojen välillä on viime vuosina syntynyt, niin tästäkin huolimatta monet joensuulaiset lapsiet jäävät ongelmiensa kanssa yksin. Vaikuttaa siltä, että nykyinen yhteiskunnallinen kehitys kiihtyvällä vauhdilla jakaa kansalaisia menestyjiin ja syrjäytyjiin. Lapsi- ja kohtaisen lastensuojelun tarve kasvaa varmasti, mikäli ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ei kuluvalla valtuustokaudella tulla panostamaan. Lastensuojelun tarvetta on ennen kaikkea varhaisen auttamisen sektoreilla. Mikäli tarve näkyy vasta korjaavan työn puolella on se osin järjestelmän itsensä aiheuttamaa tarvetta.

9 5. YHTEINEN VISIO JA STRATEGINEN SUUNTA: Lapsiystävällinen Joensuu 9 Visio Hyvinvoiva lapsi ja nuori terveessä, turvallisessa ja virikkeellisessä kasvuympäristössä. Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pohjautuu Joensuun kaupungin eri lautakuntien strategisiin linjauksiin. Suunnitelma tukee kansallisten ja alueellisten ohjelmien lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä suosituksia sekä ohjaa osittain lastensuojelulakiin ja tulevaan terveydenhuoltolakiin sisältyviä lasten, nuorten ja iden palveluihin liittyviä uudistuksia. Lasten ja nuorten palveluissa on tarkoituksena edistää lasten ja nuorten kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Toiminnassa tuetaan iden vanhemmuutta, vahvistetaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja korostetaan varhaista auttamista ja tukea. Toiminnassa on tavoitteena edistää lasten ja nuorten tervettä ja turvallista kasvuympäristöä. Lasten ja nuorten palveluissa tehdään yhteistyötä vanhempien, muiden viranomaisten ja hallintokuntien kanssa sekä kumppanuudessa eri yhteisöjen sekä kolmannen sektorin kanssa. Lähtökohtana on suunnitelmassa määritellyn perustuen palveluiden ensisijaisuus ja oikea-aikaisuus. Lasten ja nuorten palveluihin osallistuvan henkilöstön verkostotyötä tuetaan ja edistetään sekä huolehditaan riittävästä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta ja työhyvinvoinnista.

10 6. JOENSUULAISEN LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU Palvelujen nykytilan kuvaus 10 Sivuilla 9-32 kuvataan joensuulaisten lasten, nuorten ja iden käytössä olevan palvelujärjestelmän nykytilaa Hyvinvoinnin polun avulla. Palvelut kuvataan perustuen, ennakoivan tuen, varhaisen tuen ja korjaavan tuen poluilla. Sivuilla 10 on yhteenveto alueen palveluista. Sivuilla esitetään palvelujen kustannuksia ja asiakasmääriä. Sivuilla kuvataan alle kouluikäisten lasten palveluja ja sivuilla kouluikäisten lasten ja nuorten palveluja. Lopuksi sivulla 34 esitetään lapsiasioiden parissa kokoontuvat moniammatilliset työryhmät. LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU Hyvinvoinnin polku on rakennettu sijoittamalla Joensuun lapsipalvelut neljään eri tukimuotoon PERUSTUKI Koostuu niistä palveluista, jotka koskevat kaikkia joensuulaisia lapsia, nuoria ja heidän itään. Näitä palveluja ovat mm. äitiysja lastenneuvolapalvelut, kouluja opiskeluterveydenhuolto, päivähoito, opetus ja vapaa-aikatoiminta. Seurakunnat, ja järjestöt tarjoavat perustuen palveluina mm. kerhotoimintaa, vertaisryhmätoimintaa sekä retkija leiritoimintaa. ENNAKOIVA TUKI Ennakoivaan tukeen luetaan sellaiset palvelut, joiden avulla voidaan tukea lasta, nuorta ja hänen ttään silloin kun perustuki ei ole riittävä. Ennakoiva tuki voi olla tilapäistä ja lyhytkestoista. Esim. ylimääräiset käynnit neuvolassa ovat ennakoivaa tukea. Samoin tukiopetus voi olla luonteeltaan ennakoivaa tukea. Ennakoivaa tukea voivat tarjota samat tahot, jotka työskentelevät perustuessa. Tukea antavat myös tehtävään erikoistuneet ammattihenkilöt. Ennakoivan tuen avulla lapsi, nuori tai hänen ensä voi palata käyttämään perustuen palveluja. VARHAINEN TUKI Varhainen tuki liittyy kasvaneeseen huoleen lapsen tai nuoren terveydestä, kasvusta, kehityksestä tai oppimisesta. Huolen voi ilmaista lapsi tai nuori itse, hänen ensä tai perustuen/ennakoivan tuen palveluissa työskentelevät. Varhaista tukea voi olla esimerkiksi varhennetun esiopetuksen aloittaminen tai koulussa erityisopetuksen aloittaminen. Se voi olla myös lisäresurssien tarjoamista en arkeen (kodinhoitopalvelut) tai kasvatusvastuun uudenlaista jakoa lapsen/nuoren vanhempien kanssa (lastensuojelu). Varhaisen tuen alueella työskentelee useita ammattiryhmiä ja erikoistuneita ammatti-henkilöitä yhteistyössä perus-tuen ja ennakoivan tuen henkilöstön kanssa. KORJAAVA TUKI Korjaava tuki liittyy lapsen tai nuoren terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään erityiseen huoleen tai uhkaan (erikoissairaanhoito) tai siihen, ettei lapsen tai nuoren lähtökohta huomioiden kyetä muilla tuen muodoilla tukemaan terveyttä, kasvua, kehitystä tai oppimista (sairaalahoito, laitoshoito). Korjaavan tuen kesto vaihtelee tilapäisestä tuesta pysyviin ratkaisuihin.

11 JOENSUULAISEN LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU yhteenveto palveluista PERUSTUKI ENNAKOIVA TUKI VARHAINEN TUKI KORJAAVA TUKI 11 Neuvolapalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suunterveydenhoito Kunnallinen ja yksityinen päivähoito Kotihoidontuen kuntalisä TERVEYSPALVELUT Avosairaanhoito Avoterveydenhuollon erityispalvelut PÄIVÄHOITOPALVELUT Erityispäivähoito Erikoissairaanhoito(Pkssk,Kys): Vauvayksikkö, Lasten pkl ja -osastot. Lastenneurologian pkl ja -osasto, Lasten psykiatrian pkl ja -osasto, Lasten kuntoutustyöryhmä, Nuorisopsykiatrian pkl ja -osasto. Esiopetus Esiopetuksen erityisopetus Varhennettu esiopetus KOULUTUSPALVELUT Koulunkäyntivalmiuksien arviointi Kotiopetus Perusopetus Tukiopetus Avustajapalvelut Pidennetty oppivelvollisuus Sairaalaopetus Lukio-opetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Erityisopetus Erityisopetus pienryhmässä Honkalampikeskuksen koulu Oppilashuolto Konservatorio Kansalaisopisto SOSIAALITYÖN PALVELUT Lastensuojelun palvelut Perustoimeentulotuki Perhetyö Lastensuojelun kehittämisyksikkö Kaaripihan palvelut Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki Lasten kuntoutusryhmä Lastenvalvojan palvelut KASPER tutkimus-, neuvonta- ja Noppa- nuorten tuki Päihdepysäkki Sosiaalipäivystys konsultaatiopalvelut Perheasiain neuvottelukeskus Kasvatus- ja neuvolan terapiapalvelut Täydentävä toimeentulotuki Sijaishuollon palvelut Vammaispalvelut Pkssk:n Muut sosiaalityön palvelut Honkalampikeskuksen sosiaalipalvelut kehitysvammaisille Nuorisotyö Kirjasto K9 Ehkäisevä päihdetyö Erityisnuorisotyö Museot Orkesteri Liikuntapalvelut KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Nuorten työpaja MUUT TOIMIJAT Järjestöt: Lapsi- ja järjestöt, nuoriso-, liikunta-, ja kulttuurijärjestöt, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, Nuorisoasuntoyhdistys, Nuorisoverstas ry, Honkalampisäätiö Seurakunnat: Lapsi- ja työ, varhaisnuorisotyö, nuorisotyö, erityisnuorisotyö, diakoniatyö Poliisi: Laillisuuskasvatus, Nuorten tiimin palvelut PKKY Ammattiopisto Luovi Työvoimahallinto TEKNISET PALVELUT Maankäyttö, Yhdyskuntatekniikka, Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu. P-K:n pelastuslaitos KESKUSHALLINTO Hallintoyksikkö: mm. Asumispalvelut, Liiketoimintayksikkö: Tilapalvelut, Kiinteistöpalvelut, Joensuun Vesi Henkilöstöyksikkö Talous- ja strategiayksikkö TERVEYS, KASVU, KEHITYS, OPPIMINEN

12 PALVELUJEN KUSTANNUKSET VUOTTA KOHTI (JOENSUU 2008) 12 PERUSTUKI ENNAKOIVA TUKI VARHAINEN TUKI KORJAAVA TUKI TERVEYSPALVELUT Neuvolapalvelut 250 / asiakas/vuosi Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 58,81 / asiakas/vuosi Suun terveydenhuolto 56,72 /hoitoon oikeutettu/vuosi Esiopetus Esiopetuksen erityisopetus Varhennettu esiopetus Vuoden 2008 kustannukset/käynti tai hoitopäivä: Lasten psyk. pkl peruskäynti 238 /asiakas/käynti Lasten psyk. vaativa käynti 446 /asiakas/käynti Lasten psyk.osastohpv 814 /asiakas/hoitopäivä Kriisi- ja vierihoitopäivä 1371 / asiakas/hoitopäivä Nuorisopsyk. yksilöterapia 137 /asiakas/käynti Nuorisopsyk. vaativa yksilötutkimus 229 /asiakas/käynti Nuorisopysk. vuodeosastohpv 469 /asiakas/hoitopäivä Perhepäivähoito 7500 / lapsi/vuosi Päiväkoti / lapsi/vuosi PÄIVÄHOITOPALVELUT Päiväkodin integroitu ryhmä / lapsi/vuosi KOULUTUSPALVELUT Perusopetus 6300 / oppilas/vuosi Lukio-opetus 5800 / opiskelija / vuosi Tehostettu tuki 7400 / oppilas/vuosi Erityinen tuki, pienryhmät / oppilas/vuosi Sairaalaopetus / oppilas/vuosi SOSIAALITYÖN PALVELUT Toimeentulotuki 1976 / ruokakunta /vuosi Perheneuvola 799 / asiakas/vuosi Ammatillisten kotien ja laitosten keskimääräinen hoitopäivä 197 / hoitopäivä Lastensuojelun hoito /lapsi /vuosi Laitoshoito ja ammatilliset kodit / lapsi/vuosi Nuorisotyö 49,50 / 0-29-vuotias/vuosi KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Museotoiminta (2009) 26 /asukas/vuosi Erityisnuorisotyö Työpajatoiminta 870 /jakso Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut 79 /asukas/vuosi Kirjastopalvelut 52,78 /asukas/vuosi Järjestöt: Seurakunnat: Poliisi: MUUT TOIMIJAT TERVEYS, KASVU, KEHITYS, OPPIMINEN

13 PALVELUJEN ASIAKASMÄÄRÄ/VUOSI (2008, sisältää v liitoskuntien tiedot) PERUSTUKI ENNAKOIVA TUKI VARHAINEN TUKI KORJAAVA TUKI 13 Neuvolapalvelut : 4949 alle kouluikäistä lasta (v ) Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto peruskoulu: 7138 Opiskelijoita 8976 Yhteensä TERVEYSPALVELUT Käynnit ja hoitopäivät v Lastenpsykiatria käynnit: 2886 Lastenpsykiatria hoitopäivät: 859 Nuorisopsykiatria käynnit: Nuorisopsykiatria hoitopäivät: 1652 Esiopetus Esiopetuksen erityisopetus Varhennettu esiopetus Perhepäivähoito kunnall. 772 lasta, yks.pph 64 lasta Päiväkoti kunnall lasta, yks. pk 234 lasta PÄIVÄHOITOPALVELUT Erityispäivähoito 460 lasta Peruskoulu: 7138 Lukio: 1991 KOULUTUSPALVELUT Opetus pienryhmässä (6-10 opp./ryhmä, peruskoulu): 53 pienryhmää Perheasiain neuvottelukeskus: Nuorisotyö: (0-29v) Kasper: Toimintaterapia 150 asiakasta Puheterapia 600 asiakasta Toimeentulotuki: 4650 ruokakuntaa SOSIAALITYÖN PALVELUT Lastensuojelu: 650 asiakasta Kasvatus- ja neuvola (2008): 227 Sijaishuolto laitoksissa: 56 identifioidut asiakkaat) (perh.jäs.) = 682 Sijaishuolto issä: 77 Jälkihuolto 25asiakasta Kehitysvammahuollon palvelut: 300 asiakasta KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Liikuntapalvelut Erityisnuorisotyön pienryhmät: 540 Kulttuuripalvelut Museot: Kirjastopalvelut: Nuorten Tiimi: 4073 Järjestöt: Seurakunnat: Poliisi: MUUT TOIMIJAT LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN VISIO

14 PALVELUJEN KUVAUS: ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN PERUSTUEN PALVELUT 14 TERVEYSPALVELUT Neuvolapalvelut Perhesuunnitteluneuvolan perustehtävänä on suunnittelu, raskauden ehkäisyneuvonta ja seksuaaliterveyskasvatus. Äitiysneuvola huolehtii estä raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan aikana. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin viikon sisällä äidin ja vauvan kotiutumisesta. Lastenneuvolassa alle kouluikäistä lasta seurataan säännöllisin terveystarkastuksin terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla. Lastenneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla lapsi käy vanhempineen/ineen 3 ja 6-8 viikon, 3, 4, 5, 6, 8 kuukauden sekä 1 ja 1 ½ vuoden iässä. Kahden vuoden iästä alkaen vuosittaiset käynnit. Tarvittaessa muinakin ajankohtina. Terveystarkastuksen sisältö: Fyysisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tuki. Psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen seuranta ja tuki. Neurologisen kehityksen seuranta ja tuki (karkea- ja hienomotoriikka, puheen ja kommunikoinnin kehitys, hahmottaminen, silmä-käsiyhteistyö). Näön ja kuulon seuranta. Keskustellaan hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista ja annetaan ajankohtaista tietoa eri ikävaiheisiin liittyvistä asioista. Tuetaan lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta sekä vanhempien jaksamista vanhempina ja parisuhteessa. Vanhempia kannustetaan luottamuksellisiin keskusteluihin. Kerrotaan tarjolla olevasta tuesta ja ohjataan sen piiriin. Annetaan yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Annetaan terveyskortti, jossa keskeiset terveystiedot. Kortti toimii en ja neuvolan yhteistyön välineenä. Lähetetään tarvittaessa erityistyöntekijän konsultaatioon / hoitoon (fysio-, puhe-, ravitsemus- tai toimintaterapia, psykologi). Lääkäri tavataan 6-8 viikon, 4 kk:n, 8 kk:n, 1 ½- ja 5-vuotiskäynneillä. Vauva- ja taaperoikä Leikkiikä TERVEYSPALVELUT Suunterveydenhoito Kaikki kuntalaiset ovat oikeutettuja hammashuollon palveluihin. Alle 18-vuotiaat ovat erityisen huolen kohteina, koska lapsuus- ja nuoruusiässä hyvän suun terveyden saavuttaminen on helpointa siksi alle 18-vuotiaisiin kohdistetaan paljon suusairauksia ehkäiseviä toimenpiteitä. Hammashoitajan vastaanotolle kutsutaan ensimmäisen kerran 6-8 kk:n ikäisenä. Perhettä neuvotaan lapsen suun terveydenhoidossa. Seuraava kutsu 2-vuotiaana, jolloin tutkitaan yksinkertaisella sylkitestillä, onko lapsen suussa hammasmätää aiheuttavaa bakteeria ja kerrataan kotihoidon asioita. Tarvittaessa tehostettu kotihoito ja fluorivalmisteiden käyttö. Noin 3,5-vuotiaana seurataan lapsen purennan kehitystä ja tarkennetaan puhdistusohjeita ja puhdistustekniikkaa. Tarvittaessa hammaslääkärissä käynti. Hammaslääkärin vastaanotolle kutsutaan 5-vuotiaat, jolloin suu tutkitaan ja tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Oikomishoitoa tarvitsevat tai purennan kehityksen tarkkaa seuraamista tarvitsevat selviävät tässä vaiheessa, kun leukojen kasvu on vakiintunut ja maitohampaat puhjenneet. Hampaiden paikkaus tarvittaessa. Suuhygienistin vastaanotolla tehdään pysyvien hampaiden pinnoitukset n. 6-vuotiaasta lähtien hoitosuunnitelman mukaan, valmistetaan oikomiskojeet ja annetaan tarvittavaa kotihoidon ohjausta. Hyvinvoiva lapsi ja

15 ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN PERUSTUEN PALVELUT 15 PÄIVÄHOITOPALVELUT Oikeus päivähoitopaikkaan alkaa heti vanhempainrahakauden päätyttyä ja loppuu lapsen mennessä kouluun. Kunnallinen päivähoito Päiväkodit, päivähoito ja ryhmäpäivähoito, virikekerhot ja leikkitoiminta sekä leikkikenttätoiminta kesäisin. Päivähoidon keskeisiä sisältöjä ovat: Lapsen perushoito, leikki ja puheen, kielen, omatoimisuuden, liikunnallisten ja muiden motoristen taitojen sekä sosiaalisten taitojen kehityksen tukeminen. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvä yhteistyösuhde vanhempien kanssa sekä vanhemmuuden tukeminen. Yhteistyö vanhempien kanssa: Laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma ja hoitosopimus päivähoidon alkaessa. Tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioiminen toiminnan järjestämisessä. Keskustellaan lapsen hoidon toteutumisesta. Perhekohtaiset keskustelut vähintään kerran vuodessa. Järjestetään vanhempainiltoja, joiden aiheet muodostuvat ryhmän tarpeista, vanhempien toiveista, ajankohtaista kasvun ja kehityksen asioista Järjestetään juhlia ja muita yhteisiä tapahtumia. Yksityinen päivähoito: Yksityiset päiväkodit ja päivähoitajat. Oikeus maksuttomaan esiopetukseen alkaa vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. (s.21) Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Joensuun kaupunki tukee alle 3-vuotiaiden lasten kotihoitoa maksamalla kotihoidontuen kuntalisää hoitovapaalla oleville vanhemmille. KOULUTUSPALVELUT Joensuun seudun kansalaisopisto Taiteen perusopetus: 5 20-vuotiaille lapsille ja nuorille, mm. kuvataide, teatteri, sanataide. Musiikkileikkikoulu, lasten ja vanhempien liikunta, muu opetus. Joensuun konservatorio Musiikkileikkikoulu, Musiikkikerho. Vauva- ja taaperoikä Leikkiikä Hyvinvoiva lapsi ja KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimi tarjoaa: Suunnittelu- ja neuvonta-apua kulttuuritapahtuminen suunnittelussa ja järjestämisessä. Tietoa kulttuurijärjestöjen ja kulttuurityötä tekevien järjestöjen lasten kulttuuritoiminnasta. Kulttuuritilaisuudet ja tapahtumat, joista tiedotetaan tapahtumakalenterissa. Tapahtumien järjestäjille käytännön apua tapahtumien järjestämisestä. Avustukset järjestöille/toimintaryhmille/yksityisille henkilöille. Joensuun museot Edulliset pääsymaksut lapsille ja lapsiille. Lapsiille suunnatut tapahtumat. Alle kouluikäisille työpajatoimintaa. Lasten satukaupunki Mukulakatu Carelicumissa. Joensuun seutukirjasto Tavoitteena on tutustuttaa jo alle kouluikäisiä lapsia kirjallisuuteen ja kirjastoon satutuntien ja päiväkotivierailujen avulla. Tuetaan päiväkotien mediakasvatustyötä päiväkotien toiveiden Mukaisesti. Kaikissa kirjastoissa ja kirjastoautoissa on aineistoja myös ihan pienille lapsille Liikuntapalvelut Tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen: Liikunta- ja urheiluseurojen ohjaaja-avustus alle 18-vuotiaiden liikuntaan. Sisä- ja ulkoliikuntapaikat. Uimahallit. Maksuttomat tilat junioriliikuntaan. Vauvauinti. Uimakoulut.

16 ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN PERUSTUEN PALVELUT 16 MUUT TOIMIJAT Järjestöt Joensuun seudun harrastustarjonta on kattava. Parhaiten tietoa esim. järjestöistä ja niiden tarjoamista harrastusmahdollisuuksista löytyy Harrastehelpistä ( tai järjestötietopalvelu Jellistä ( Lapsi- ja järjestöjä Liekku ry Liekku ry on Joensuun seudulla toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on levittää vanhemmille tietoa vauvojen ja pienten lasten hoidosta. Yhdistys tarjoaa vertaistukea kaikille vauvojen ja pienten lasten vanhemmille ja pyrkii näin vahvistamaan lasten ja iden asemaa sekä hyvinvointia. Joensuun Pelastakaa lapset ry Pelastakaa Lapset ry edistää lasten oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla. Lapsiiden tukihenkilötoiminta, leiritoiminta, hankkeet. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) piirijärjestö ja paikallisyhdistykset: Kerhotoimintaa, retkiä, tapahtumia, lastenhoitopalvelu. Kampanjoita ja keräyksiä. Turvaistuinten ja pelastusliivien vuokrausta neuvolan kautta. Uusien vauvaiden muistaminen neuvolan kautta. Perhekahvilat lapsiille. Vanhempainryhmätoiminta. Vauva- ja taaperoikä Leikkiikä MUUT TOIMIJAT Poliisi Vierailee pyydettäessä päivähoidossa. Laillisuuskasvatus. Ev.lut. seurakunnat Lapsi- ja työ: Päiväkerhotyö. Perhekerhot. Pyhäkoulu. Leirit, retket, tapahtumat. Yhteistyö päivähoidon kanssa - tapahtumat, retket, hartaudet, kerhot. Ortodoksinen seurakunta Kerhotoiminta. Muskari, kuorotoiminta. Retket, leirit ja tapahtumat Lapsiiden kirkkokahvit. Muut seurakunnat Mm.Äiti-lapsiryhmät, pyhäkoulut, lastenkirkot, retket, leirit, tapahtumat. Joensuun Adventtikirkko Joensuun Cityseurakunta Joensuun Helluntaiseurakunta Joensuun Vapaaseurakunta Urheilu- ja liikuntaseurat Kaupunki tuottaa liikuntapalveluja yhdessä urheiluseurojen kanssa. Kaupunki rakentaa ja ylläpitää edellytykset ja urheiluseurat järjestävät toiminnan. Yli 80 seuran tarjonnasta löytyvät kaikki perinteiset lajit. Toimintamuotoina mm. : Liikuntakerhot, tapahtumat, urheiluseuratoiminta, leiritoiminta. Hyvinvoiva lapsi ja

17 ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN PERUSTUEN PALVELUT 17 SOSIAALITYÖN PALVELUT Perustoimeentulotuki Toimeentuloturvaan kuuluvaa toimeentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotuloillaan tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Lastenvalvojat palvelevat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyysasioissa sekä lasten elatus-, huolto- ja tapaamisasioissa. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen avulla edistetään vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vammaispalveluilla ehkäistään ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelut sisältävät: Kuntoutusohjaajan palvelut. Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat. Kotikäynnit. Kuljetuspalvelut. Tulkkipalvelut. Palveluasumisen ja muut vammaisille tarkoitetut palvelut kuten henkilökohtainen avustaja. Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. TEKNISET PALVELUT P-K:n pelastuslaitos Onnettomuuksien ehkäisy, varsinainen pelastus- ja vss-toiminta, joka hoidetaan sopimuksen mukaisesti Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimesta. Vauva- ja taaperoikä Leikkiikä Hyvinvoiva lapsi ja TEKNISET PALVELUT Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Tekninen toimiala huolehtii kaupunkilaisten ja elinkeinoelämän toiminnan edellytyksistä vastaamalla kaupunkirakenteen kehittämisestä, maankäytön ja yhdyskuntatekniikan suunnittelusta, tonttien luovutuksesta, rakennetun ympäristön hoidosta ja kunnossapidosta sekä yhdyskuntatekniikan rakentamisesta. Lisäksi toimiala vastaa rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvien lupien myöntämisestä ja valvontatehtävien hoitamisesta. Toimialan tehtäviin kuuluvat myös joukkoliikenteen edistäminen, pysäköinnin valvonta, torikaupan sekä jätehuollon järjestäminen. Toimintaympäristön luomisen, ylläpitämisen ja valvonnan tavoitteena on turvata hyvä ja viihtyisä elinympäristön kaikille Joensuulaisille. KESKUSHALLINNON PALVELUT Hallintoyksikkö Johtaa kaupungin hallintotehtäviä, vastaa mm. tiedottamisesta sekä asuntotoimenpalveluista. Liiketoimintayksikkö Tilapalvelut (vuokraa kaupungin omistamia toimitiloja) Kiinteistöpalvelut (tekninen ylläpito, siivous ja ravintopalvelut) Joensuun Vesi (vastaa kaupungin vesihuollosta, jätevesien johtamisesta ja puhdistuksesta sekä sadevesien johtamisesta ) Henkilöstöyksikkö Vastaa henkilöstöpolitiikasta, koulutuksen kehittämisestä, työkykytoiminnan järjestämisestä, työllistämisen suunnittelusta ja työsuojelun järjestämisestä. Lisäksi henkilöstöyksikkö antaa rekrytointi- ja palkanlaskentapalveluja. Talous- ja strategiayksikkö Vastaa kaupungin strategisesta suunnittelusta, talouden johtamisesta ja talousarvion valmistelusta, kaupunkisuunnittelusta, kehittämishankkeista, talouspalveluista ja tietohuollosta.

18 ALLE KOULUIKÄISEN ENNAKOIVAN TUEN PALVELUT 18 SOSIAALITYÖN PALVELUT Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteena on pyrkiä parantamaan hakijan kuntoutumista ja toimeentulomahdollisuutta sekä hänen edellytyksiään itse kohentaa sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteitaan. Tuki on tilannekohtaista sekä kertaluonteista. Täydentävä toimeentulotuki Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai en erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot. Kasvatus- ja neuvolan kuntoutustyöryhmä Psykologit puheterapeutit ja toimintaterapeutit Muut sosiaalityön palvelut Keskustelut, ohjaus, neuvonta, harrastustoiminnan tukeminen. Perheasiain neuvottelukeskus Perheasiain neuvottelukeskuksen asiakastyössä selvittelyn kohteena ovat useimmiten parisuhderistiriidat, joista puolisot voivat keskustella neuvojan kanssa yhdessä tai erikseen. Ristiriitaa voi aiheuttaa esimerkiksi puhumisen vaikeudet tai erotilanteeseen liittyvät kriisit. Perheasiain neuvottelukeskus on Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän ylläpitämä yksikkö. TERVEYSPALVELUT Avosairaanhoito ja avoterveydenhuollon erityispalvelut: Lääkäreiden, psykologin ja aluesairaanhoitajien palvelut. Fysioterapia. Puheterapia. Toimintaterapia. Ravitsemusterapia. Päivystysvastaanotto oman alueen terveysasemalla, perusterveydenhuollon päivystysvastaanotto ja erikoissairaanhoidon päivystys Tikkamäellä. Vauva- ja taaperoikä Leikkiikä Hyvinvoiva lapsi ja PÄIVÄHOITOPALVELUT Erityispäivähoito Kuntoutussuunnitelma laaditaan erityistä tukea tarvitsevalle lapselle yhteistyössä lapsen vanhempien ja lasta hoitavien muiden tahojen kanssa. Kuntoutussuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan yhteistyössä em. tahojen kanssa. Erityislastentarhanopettaja toimii omassa noin 12 lapsen integroidussa erityisryhmässä. Kiertävät erityislastentarhanopettajat tukevat päiväkotien muissa ryhmissä ja päivähoidossa olevia lapsia sekä henkilöstön työtä Kiertävä esiopetuksen erityisopettaja käy niissä opetusryhmissä, joissa ei ole erityislastentarhanopettajaa. KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalvelut Soveltavan liikuntatoiminnan kehittäminen: lasten Moto-kerho 4-7- vuotiaille Enossa ja soveltavan liikunnan ryhmä alle kouluikäisille lapsille kantakaupungissa. MUUT TOIMIJAT Järjestöt. Lapsi- ja järjestöt, mm.: MLL: Lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tukevat hankkeet. Pelastakaa lapset: Lapsiiden tukihenkilötoiminta, leiritoiminta, hankkeet. Maakunnalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja niiden paikallisyhdistykset tarjoavat tukea mm. pitkäaikaissairaille tai kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja heidän ille. Tukimuotoina mm. Retket, leirit ja tapahtumat. Vertaistoiminnan organisoiminen. Kuntoutuspalvelut. Kouluttaminen, tiedottaminen, ohjaus ja neuvonta.

19 ALLE KOULUIKÄISEN VARHAISEN TUEN PALVELUT 19 TERVEYSPALVELUT Avosairaanhoito ja avoterveydenhuollon erityispalvelut: Lääkäreiden, psykologin ja aluesairaanhoitajien palvelut. Fysioterapia. Puheterapia. Toimintaterapia. Ravitsemusterapia. Päivystysvastaanotto oman alueen terveysasemalla, perusterveydenhuollon päivystysvastaanotto ja erikoissairaanhoidon päivystys Tikkamäellä. PÄIVÄHOITOPALVELUT Erityispäivähoito Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi sijoitetaan päivähoidossa riittävin tukitoimin: -päiväkodin tavalliseen koko-/osapäiväryhmään -integroituun erityisryhmään -tuettuun ryhmään -päivähoitoon Erityislastentarhanopettaja toimii omassa noin 12 lapsen integroidussa erityisryhmässä. Laaja-alaiset erityislastentarhanopettajat tukevat päiväkotien muissa ryhmissä ja päivähoidossa olevia lapsia sekä henkilöstön työtä Kiertävä esiopetuksen erityisopettaja käy niissä opetusryhmissä, joissa ei ole erityislastentarhanopettajaa. Vauva- ja taaperoikä Leikkiikä SOSIAALITYÖNPAL VELUT Kasvatus- ja neuvola Kaspertiimi Kasvatus- ja neuvola: Kasvatus- ja neuvola palvelee alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsia. Ohjaus/neuvonta, lapsikeskeinen tutkimus, hoidolliset/terapeuttiset palvelut (yksilö/ryhmät), muut asiantuntijapalvelut Lasten kuntoutustyöryhmä Lasten kuntoutusryhmä alvelee alle kouluikäisiä lapsia ja heidän itään lapsen kehitykseen liittyvissä pulmissa. Lääkärit ja neuvolan terveydenhoitajat antavat lähetteen. Yhteyttä voi ottaa myös ilman lähetettä. Psykologit, terapeutit (puhe- ja toimintaterapia), Yhteistyöpalaverit. Konsultaatiot puhelimitse ja sähköpostitse. Kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Tukikontion psykososiaaliset palvelut (Eno) Psykologi kartoittaa ja tukee lapsen kehitystä yhteistyössä en, neuvolan ja päivähoidon kanssa. Lisäksi tarjolla on keskusteluapua aikuisille. Perheneuvola tarjoaa tukea kaikille ille, joilla on ongelmatilanteita lasten ja nuorten kasvatuksen kanssa, vanhempien parisuhteen kanssa tai suuria elämänmuutoksia. Hyvinvoiva lapsi ja

20 ALLE KOULUIKÄISEN VARHAISEN TUEN PALVELUT 20 SOSIAALITYÖN PALVELUT Lastensuojelun palvelujen tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja heidän itään ensisijaisesti avohuollollisin tukitoimin, joista neuvotellaan ja sovitaan yhdessä asianosaisten ja muiden ttä tukevien tahojen kanssa. Lastensuojelullisin perustein lapsia ja itä voidaan tukea mm. seuraavin tukitoimin: Keskustelut, ohjaus ja neuvonta. Perhetyön tuki. Asumispalvelu. Taloudellinen tuki. Tukihenkilö, tuki. Kotihoitopalvelu. Harrastustoiminnan tukeminen. Sijaishuollon palvelut. Perhetyö Lastensuojelun työ tarjoaa avohuollollista tukea Joensuulaisille lastensuojelun asiakasille. Perhetyö tarjoaa: Keskusteluapua elle, palveluihin ohjaamista. Lapsen ja hänen ensä tilanteen kartoittamista/arviointia. Perheen omien voimavarojen vahvistamista. Tukea vanhemmuuteen ja arjen hallintaan. Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemista. Tukea en kriisien selvittämisessä. Lapsen koulunkäynnin ja harrastustoiminnan tukemista. Vauva- ja taaperoikä Leikkiikä MUUT TOIMIJAT Honkalampisäätiö Honkalampi-säätiö tarjoaa ja kehittää monialaisia sosiaalipalveluja vammaisille, vajaakuntoisille ja heidän kanssaan työskenteleville, sekä näitä työalueita kehittäville yhteistyötahoille. Avustajakeskus. Tulkkikeskus. AAC-keskus. Kliininen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö: - Terapiapalvelut. - Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus. - PRT-keskus. Ev.lut. seurakunnat Diakoniatyö: iden neuvonta, keskustelut, kotikäynnit, taloudellinen avustaminen. Hyvinvoiva lapsi ja

21 ALLE KOULUIKÄISEN KORJAAVAN TUEN PALVELUT 21 SOSIAALITYÖN PALVELUT Lastensuojelun kehittämisyksikkö Kaaripihan palvelut vuotiaiden lasten Vastaanottokoti, jossa on neljä paikkaa vuotiaille ja neljä paikkaa yli 12-vuotiaille lastensuojelun asiakkaille. Sijoitus enintään 3 kuukauden ajaksi tai kriisiluontoisesti. Kaaripesä. Turvakoti Perhekuntoutus (vertaisryhmätyyppisesti). Lastensuojelun kotipalvelu. Sijaistoimisto. Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys tarjoaa puhelinneuvontaa ja ohjausta arkisin klo ja viikonloppuisin klo Yhteyttä otetaan hätänumeron 112 kautta. Sijaishuollon palvelut Kun tilanne ei ratkea avohuollollisin keinoin, järjestetään sijaishuoltopaikka sijaisessä tai kodissa. Pkssk:n Honkalampikeskuksen sosiaalipalvelut kehitysvammaisille Asumispalvelut. Laitoshoito. Päivätoiminta (jatko-opetus, erityisliikunta, luova toiminta, terapeuttinen toiminta). Kehitysvammaneuvolan palvelut: Lasten ja nuorten terveydenhuolto- ja kuntoutuspalvelut. Kuntoutusohjaus. Perhehoito. Kasvatus- ja neuvola Kasvatus- ja neuvola palvelee alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsia. Lasten yksilöpsykoterapiat ja iden terapiat Vauva- ja taaperoikä Leikkiikä Hyvinvoiva lapsi ja TERVEYSPALVELUT Erikoissairaanhoito Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän keskussairaalan (PKSSK) ja Kuopion yliopistollinen keskussairaalan (KYS) palvelut. Lastenpoliklinikka ja osastot. Lastenneurologian poliklinikka ja osasto. Lasten psykiatrian poliklinikka ja osasto. Lasten kuntoutustyöryhmä. Vauvayksikkö (PKSSK) Vauvatyö tukee vanhemman ja lapsen yhdessäoloa. Se perustuu hoidollisiin keskusteluihin. Psykologi, toimintaterapeutti, lasten psykiatrit, psykoterapeutit. Kotikäynnit. Äiti-vauva (lapsi)ryhmät. Yksilökeskustelut/terapiat. Konsultaatiot yhteistyötahoille. Vauvayksikön palveluihin ohjaudutaan suoraan sairaalasta lapsen syntymän jälkeen tai kotiutumisen jälkeen voi ottaa suoraan yhteyttä vauvayksikköön. Perhe voidaan ohjata vauvayksikköön myös neuvolan kautta. Kriisikeskus, mielenterveystoimisto ja akuutti vastaanottotyöryhmä tarjoavat tukea muun muassa erilaisten onnettomuuksien, äkillisten kuolemantapausten, väkivaltatilanteiden tai muiden henkistä tuskaa tai aineellista vahinkoa aiheuttaneiden tapahtumien jälkeen.

22 KOULUIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT 22 KOULUTUSPALVELUT Jokainen Suomessa asuva on oikeutettu saamaan maksutonta perusopetusta. Tavoitteena on, että kaikille kansalaisille voidaan tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta, iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, sukupuolesta tai äidinkielestä riippumatta. Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kuuluvat jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle henkilölle elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Jokaisella ihmisellä on oikeus jatkuvaan itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen ja kasvuun eettisesti ja moraalisesti vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Esiopetus 6-vuotiailla on oikeus osallistua maksuttomaan, vapaaehtoiseen esiopetukseen. Esiopetusta järjestetään kouluilla ja päiväkodeissa. Toiminta-ajatuksena on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteena on edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lapsen esiopetuksen suunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Perusopetus ja lukio-opetus Koulutustoimi järjestää esi- ja perusopetusta sekä lukio-opetusta. Esi- ja perusopetusta 31 koulussa, lukio-opetusta 5 koulussa. Koululaisten iltapäivätoiminta. Päivittäisen iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota pienille koululaisille mahdollisuus mielekkääseen toimintaan turvallisen ja tutun aikuisen seurassa koulun jälkeen. Toimintaa järjestetään lähes kaikkien alakoulujen läheisyydessä. Esikouluikä Alakouluikä Yläkouluikä Hyvinvoiva lapsi ja KOULUTUSPALVELUT Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää laajaalaista toimintaa. Perusopetuksessa oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto, johon kuuluvat: Kansanterveyslain mukainen kouluterveydenhuolto. Lastensuojelulain mukainen kasvatuksen tukeminen. Ateria koulussa. Koulukuljetukset: E-3 -luokkalaiset yli 3 km, 4-9 -luokkalaiset yli 5km. Koulujen oppilashuoltotyöryhmät. Oppilashuoltopalveluina koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut. MUUT TOIMIJAT Järjestöt Vanhempainyhdistykset tai toimikunnat toimivat koulun ja kotien välisenä yhteistyöelimenä lasten koulunkäyntiin ja koulunkäyntiympäristöön liittyvissä asioissa. TERVEYSPALVELUT Suunterveydenhoito Kaikki kuntalaiset ovat oikeutettuja hammashuollon palveluihin. Alle 18-vuotiaat ovat erityisen huolen kohteina, koska lapsuus- ja nuoruusiässä hyvän suun terveyden saavuttaminen on helpointa siksi alle 18-vuotiaisiin kohdistetaan paljon suusairauksia ehkäiseviä toimenpiteitä. Oppilaat kutsutaan hammashuoltoon yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Hammashoitoon voi tarpeen vaatiessa hakeutua itsekin.

23 KOULUIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT 23 TERVEYSPALVELUT Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri. Koululaisten/opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia seurataan säännöllisin terveystarkastuksin: Terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset: kouluuntulotarkastus, 2.-, 5.-,7.-, lukion 2.-, AMO:n 1.- luokan ja kutsuntavuodenterveystarkastukset. Lääkärintarkastus: 3.-, 8.-, lukion 2.-, ja AMO:n 1.vuosiluokan kutsunta- tai nuorisonterveystodistus- lääkärintarkastukset. Tarvittaessa oppilas/opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin. Tarpeen mukaan käytössä ovat suunterveydenhuollon, puhe-, fysio-, toiminta-, ja ravitsemusterapeuttien sekä koulupsykologin palvelut. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on: - Oppilaan/opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden seuranta, arviointi ja edistäminen. - Osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. - Osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa. - Koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen. Kouluterveydenhuolto on oppilaalle maksuton ja vapaaehtoinen ja se järjestetään oppilaantyöpäivän aikana ensisijaisesti koulujen tiloissa. Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan lastensa terveystarkastuksiin. Esikouluikä Alakouluikä Yläkouluikä Hyvinvoiva lapsi ja KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT Nuorisotyö Vapaa-aikatoiminta ja harrastukset. Avoin toiminta/aluetoiminta - Yhteistyö alueen toimijoiden kuten koulujen kanssa: ryhmäytykset, ohjaajan osallistuminen verkostotyöryhmiin ja vanhempainiltoihin, oppilashuollolliset retket ja tapahtumat. - Nuorisotalotoiminta. Nuorisotiedotus. Harrastustoiminnan tukeminen, järjestöjen avustukset, harrastehaku. Kulttuurinen nuorisotyö: kulttuurisen ilmaisun tukeminen (teatteri, bändit, Nuori Kulttuuri) ja kulttuuriin tutustuminen (K9). Leiritoiminta. Kansainvälisyyskasvatus. Nuorten vaikuttajatoiminta: - Nuorisovaltuusto alle 18-vuotiaille. - Nuorisovaltuusto- ja oppilaskuntatapaamiset. - Päättäjätapaamiset. - Järjestöjen toiminnan tukeminen: tilat, välineet, avustukset, koulutukset. KOULUTUSPALVELUT Joensuun seudun kansalaisopisto Taiteen perusopetus: 5 20-vuotiaille lapsille ja nuorille, mm. kuvataide, teatteri, sanataide. Musiikkikerhot, musiikin opetus, lasten liikunta. Muu opetus lapsille ja nuorille. Joensuun konservatorio Musiikkiopetus lapsille ja nuorille. Musiikkivalmennus (7-8-vuotiaille). Yksilöllinen opetus. Orkesteri- ja yhtyetoiminta. Lapsi- ja nuorisokuoro.