JOENSUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 JOENSUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä 3 2 Suunnitelman perusta 4 3 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvuolot Joensuussa.5 -Seurantamittaristo 4 Voimavarat Joensuussa (verrattuna valtakunnallisiin suositukseen) 5 Lastensuojelun tarve Joensuussa.7 6 Opiskeluhuollon tavoitteet, toteutus, tarve ja resurssit.9 7 Rajaton tulevaisuus 10 -Joensuun kaupungin strategia Lapset ja nuoret strategiassa. 8 Joensuulaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku. 11 -Palvelujen nykytilan kuvaus 9 Joensuulaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku.12 -Yhteenveto palveluista 10 Lapsiperhepalveluihin liittyvät kaupungin toimijat Päätöksenteko ja prosessi Osallistuminen ja vaikuttaminen Seuranta ja arviointi.17 Liitteet : Prosessi-indikaattorit Ulkoasu ja taitto: Kaisa Martikainen

3 1. TIIVISTELMÄ 3 Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen perustuu lastensuojelulain (417/2007) 12 :n Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on antaa päättäjille, palvelujen suunnittelijoille ja käytännön työn toteuttajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta sekä käytössä olevasta palvelujärjestelmästä antaa kokonaiskäsitys käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista edistää eri hallintokuntien, ammattikuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa Hyvinvointisuunnitelmassa esitetään kehittämistoimenpiteinä seuraavaa: LASTEN JA NUORTEN VARHAISEN TUEN PALVELUIDEN KÄRKIHANKE YHTEISÖLLINEN TOIMINTAKULTTUURI KASVUYHTEISÖN JA OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN MONIPUOLISTUVAT VARHAISKASVATUSPALVELUT LASTEN JA NUORTEN KULTTUURI- JA HARRASTEPOLKU välittää tietoa lapsiperheille heitä tukevasta palvelujärjestelmästä sekä antaa perheille mahdollisuus palvelujen kehittämiseen Joensuun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku pohjalle. Hyvinvoinnin polulla eri toimijoiden lapsille, nuorille ja perheille tarjoamia palveluja kuvataan kolmella eri polulla: yleisten palveluiden, erityisten palveluiden sekä raskaan tuen palveluiden poluilla. Hyvinvoinnin polun yhtenä tarkoituksena on edistää poikkihallinnollista ja eri toimijatahojen välistä yhteistyötä sekä helpottaa lapsiperhepalveluiden kokonaisuuden tarkastelua ja kehittämistä. Suunnitelman tekemisestä vastasi eri alojen johtavista viranhaltijoista koostuva kaupunginhallituksen asettama Joensuun lapsiperhepalvelujen koordinaatioryhmä ja sen tekemiseen osallistui työryhmän lisäksi muita erityisasiantuntijoita.

4 2. SUUNNITELMAN PERUSTA Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen perustuu lastensuojelulain (417/2007) 12 :n asetukseen lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä: Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarvioita ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) edellyttää 12 :ssä, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava: 1. opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2. arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3. toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4. tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (lanuke). Se sisältää nuorisolain mukaisesti tavoitteet alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Ohjelma sisältää hallituskauden lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelman ( ) strategiset tavoitteet ovat: Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. Yhdenvertaisuus toteutuu. Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. Nuorilla on mahdollisuus asua ja elää itsenäisesti. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada korkeatasoinen koulutus. Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä.

5 5 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA KASVUOLOT: seurantamittaristo Joensuun kaupunki on käyttänyt vuodesta 2012 lähtien hyvinvoinnin kuvaamisessa sähköistä hyvinvointikertomusta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on valittu hyvinvointikertomuksesta mittareita, jotka ovat olennaisia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin seuraamisessa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2013 lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen kokouksessaan Hyvinvointikertomus indikaattoreineen on tämän asiakirjan liitteenä. Henkilöstö, resurssit ja johtaminen Henkilöstöresurssien nykytilaa tarkastellaan sivun 7 yhteenvetotaulukon avulla, johon on kerätty keskeisten lasten, nuorten ja perheiden palvelualojen henkilöstömäärät Joensuussa verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin niiltä osin kuin suosituksia on tehty. Henkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan joka toinen vuosi tehtävällä työhyvinvointiselvityksellä. Henkilöstön sairauspoissaoloja seurataan vuosittain, vuoden 2013 osalta Joensuun kaupungin keskimääräinen arvo oli 14,7 pv/tehty henkilötyövuosi ( ,4 pv /vakituinen työntekijä). Palvelurakenteet ja prosessit Tarkasteltavia prosesseja ovat lakisääteiset ja suositusten mukaiset suunnitelmat ja toimintaohjelmat sekä nuorten kuulemisjärjestelmän olemassaolo. Joensuussa toimii nuorten äänitorvena nuorisovaltuusto, joten kuulemisjärjestelmästä on huolehdittu. Lakisääteisiä tai suosituksen mukaisia suunnitelmia ja toimintaohjelmia lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen on yhteensä 8, joista 8 on Joensuussa laadittu. Tarkempi kuvaus liitteessä 2.

6 4. VOIMAVARAT Joensuu 2013 (verrattuna valtakunnallisiin suositukseen) vuotiaita 5129, 7-16 vuotiaita 7311 Alle 18 vuotiaat yht , alle 29 vuotiaita yht Henkilöstö (htv) 2013 Joensuussa lasta tai nuorta/henkilö Joensuussa vuonna 2013 Valtakunnallinen suositus (lasta tai nuorta/henkilö) Lisätietoja (esim. valtakunnallinen suositus) Neuvolan terveydenhoitaja (4911 lasta) Neuvolan lääkäri 14,35 1, , jos ei vl sij., 400, jos vl sij. 2400, jos ei vl sij. 2800, jos vl sij. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Suuntaviivat lastenneuvolatoiminnan järjestämisestä. Oppaita 2004:13 STM. Päivähoito (3000 lasta päivähoidossa) 700 1:4, 1: 7 (aikuista:lasta) 1:4, 1: 7 LAIN VELVOITTAMA Päivähoito Kelto/Lelto 5 Ei suosituksia Päivähoidon perheohjaajat 1,5 Ei suosituksia Alakoulu, opettajat 220 Ei suosituksia. Yläkoulu, opettajat 184 Ei suosituksia Lukio, opettajat 119 Oppilaanohjaajat (perusopetus, lukiot) Valtakunnallinen laatukriteeristä Koulunkäynnin ohjaajat 118 1:50 Ei suosituksia Kasvatusohjaaja (peruskoulu) 3 Ei suosituksia Erityisluokanopettajat (Valmistava opetus, startti-opetus, sairaalaopetus, joustavan perusopetus, lastensuojeluyksiköt) 64 10/8/6 Lain velvoittama Muut erityisopettajat 26 Ei suosituksia Kouluterveydenhoitaja, peruskoulu 6690 koululaista (sis. Kaikki peruskoulut) 12, (ei huom. pienryhmäläisiä ja maahanmuuttajia, useita kouluja /terveydenhoitaja) Koululääkäri, peruskoulu Kouluterveydenhuollon laatusuositus (2004). STM, Kuntaliitto. Oppaita 8 STM. Koulupsykologi 4, (perusaste-lukio) 1000 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain perustelut Koulukuraattori (esi- ja perusaste) 780 Opiskeluterveydenhuollon terv.hoitaja Lukiot 1600, amo 2540, aiko 581, Amk 3904 opiskelijaa. Yht , lukiot ja amo amk Opiskelijaterveydenhuollon opas (2006). Julkaisuja 12 STM. Opiskeluterveydenhuollon lääkäri (Lukio ja amo, ei amk) 0, Nuorisotyöntekijä 14, Ei suosituksia Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Talentian suositus Lasten tutkimus- ja kuntoutustyöryhmä Puheterapeutteja 4, toimintaterapeutteja 4, psykologi 3 ja 1 fysioterapeutti) 12 Ei suosituksia Kasvatus- ja perheneuvola (1 lääkäri, 3 psykologia., ja 3 sosiaalityönt.) asukasta 1 työpari (sos.tt., psykologi, osa-aik. lastenpsykiatri)/ as. kohti Kasvatus- ja perheneuvontaliiton suositus Lastensuojelun perhetyöntekijät ja sosiaaliohjaajat 11+4

7 5. LASTENSUOJELUN TARVE JOENSUUSSA 7 Vuoden 2008 alusta voimaan tulleessa lastensuojelulaissa lastensuojelu jaetaan lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun sekä ennalta ehkäisevään lastensuojeluun. Lapsi- perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelutarpeen selvittämistä varten Joensuussa on kolme sosiaalityöntekijää, joiden työpareina toimii sosiaaliohjaajia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kyseiset työntekijät ottavat vastaan lähes kaikki lastensuojeluilmoitukset. Vuonna 2008 ilmoituksia tehtiin 622 ja vuonna 2013 jo 888. Lastensuojelun sosiaalityö tavoittaa valitettavasti vain ns. jäävuoren huipun niiden lasten, nuorten ja perheiden ongelmista joihin olisi syytä puuttua. Lastensuojelulaki määrää, että lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanotosta. Kiireellisiin tapauksin reagoidaan tietysti heti. Vuonna 2008 kiireellisiä huostaanottoja tehtiin 41 (vuonna ) ja vuonna 2013 oli 20 huostaanottoa ja 13 kiireellistä voimassaolevaa sijoitusta, hakemus hallinto-oikeudelle. Lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelutarpeen selvitys on hyvin tehtynä pitkä, useita tapaamisia vaativa prosessi, joka edellyttää sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä yli hallintokuntarajojen. Avohuollon sosiaalityössä asiakkaina on keskimäärin 75 lasta työntekijää kohden. Asiakkaina on yhä enemmän yläkouluikäisiä nuoria, joilla on pitkään jatkunutta päihde- ja/tai mielenterveysproblematiikkaa. Monissa tapauksissa ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia. Näiden nuorten kohdalla ongelmat näkyvät erityisesti vakavina ongelmina koulukäynnissä, opiskelussa sekä myöhemmin työelämään siirtymisessä. Vuonna 2008 avohuollossa oli kaikkiaan 578 lasta tai nuorta. Vuonna 2013 avohuollon asiakkuudessa oli jo 1007 lasta tai nuorta.

8 8 Sijaishuollon järjestämisessä Joensuulla on käytössään kaksi omaa 7 -paikkaista pitkäaikaista hoitoa antavaa yksikköä sekä lyhytaikaista hoitoa antava 12 paikkainen vastaanottokoti. Lisäksi ostopalveluina käytetään ammatillisia perhekoteja sekä laitoksia. Lasten perhehoitoa ja tukiperhetyötä koordinoi vuoden 2009 alusta perustettu sijaishuoltotoimisto. Lapsille ja nuorille pyritään löytämään heidän tarpeitaan vastaava sijaisperhe. Jatkossa sijaisperheiden koulutukseen ja rekrytointiin on edelleen syytä kiinnittää paljon huomiota. Jälkihuollossa olevien nuorten tilanne Joensuussa on paranemaan päin, koska Nuorisoasuntoliitto on rakentanut ja edelleen rakentaa nuorille asuntoja, joista osa on ns.tukiasuntoja. Edelleen kehitettävää riittää tarpeellisten tukipalvelujen kehittämisessä. Ennalta ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Valtaosa tarvittavasta lastensuojelusta tulisi toteuttaa varhaisen tuen tai ennakoivan tuen palveluilla. Joensuussa ennaltaehkäisevän lastensuojelun tarpeessa olevat lapset, nuoret ja perheet eivät saa tällä hetkellä riittävästi apua silloin kun ongelmat olisivat vielä hoidettavissa kevyemmillä toimenpiteillä tai yleensäkin hoidettavissa ilman korjaavia palveluja. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun tarvetta Joensuussa on kaikilla ikäluokilla, mutta näkyvimmät puutteet tällä hetkellä ovat nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä koulun oppilashuollossa. Näitä puutteita korjataan lapsi- ja perhekohtaisella sosiaalityöllä tilanteissa joissa lastensuojelun sijaishuollon järjestäminen on liian usein ainoa vaihtoehto. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun sektorilla kaivattaisiin ehdottomasti lisää resursointia. Vaikka hyviä käytäntöjä eri toimialojen välillä on viime vuosina syntynyt, niin tästäkin huolimatta monet joensuulaiset lapsiperheet jäävät ongelmiensa kanssa yksin. Vaikuttaa siltä, että nykyinen yhteiskunnallinen kehitys kiihtyvällä vauhdilla jakaa kansalaisia menestyjiin ja syrjäytyjiin. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve kasvaa varmasti, mikäli ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ei tulla panostamaan. Lastensuojelun tarvetta on ennen kaikkea varhaisen auttamisen sektoreilla. Mikäli tarve näkyy vasta korjaavan työn puolella on se osin järjestelmän itsensä aiheuttamaa tarvetta.

9 6. Opiskeluhuollon tavoitteet, toteutus, tarve ja resurssit 9 Tavoitteet: 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä. 2) edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää kouluyhteisön sekä oppilasryhmien hyvinvointia. Tietoa kerätään (kouluterveyskyselyt, laajennetut terveystarkastukset) ja hyödynnetään oppilaitoksen yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ovat mm. PRO - koulu, KiVa -koulu, yhteisöllisten toimintatapojen kehittäminen, oppilaiden osallisuuden edistäminen, yhteistyö kotien kanssa jne. Opiskeluhuollon toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain yksiköiden lukuvuosisuunnitelmien arviointiosassa. Opiskeluhuollon tarve korostuu alueilla, joissa asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajataustaisia, vain perusasteen koulutuksen suorittaneita tai työttömiä vanhempia lapsineen. Uuden lain myötä Joensuun kaupunki vastaa omien koulujen lisäksi Normaalikoulun ja Itä-Suomen koulun lukioiden ja Pohjoiskarjalan koulutuskuntayhtymän opiskeluhuollon järjestämisestä. Kyseiset tahot otetaan huomioon tuen suunnittelussa ja resurssoinnissa. Tällä hetkellä esi- ja perusopetuksen koulupsykologi- ja kuraattoriresurssit ovat alimitoitetut. Oppilasmäärä/ työntekijä on n. 1500, mikä on yli kaksinkertainen THL:n suosituksiin verrattuna. Lukioiden käytettävissä on puolikkaan psykologin työpanos, mikä on ollut liian pieni tarpeeseen nähden. Tavoitteena on, että esi- ja perusasteella on jatkossa 9 kuraattoria (715 opp./ kuraattori) ja 5 psykologia (1160 opp./ psykologi). II asteelle tavoitteena on saada 3 psykologia (1550 opisk./ psykologi) ja 5,8 kuraattoria (800 opisk./ kuraattori). Toisen asteen luvut sisältävät myös PKKY: n opiskelijat. Vakinaisia koulunkäynninohjaajia on perusopetuksessa tällä hetkellä 118 eli 2 ohjaajaa/ 100 opp. Osa-aikaista erityisopetusta on lv. 10t/ 100 oppilasta ja kokoaikaista erityisopetusta 21t/ 100 oppilasta. Tukiopetusta on alakouluissa annettu keskimäärin 1,50h/ oppilas ja yläkouluissa 0,24h/ oppilas.

10 7. RAJATON TULEVAISUUS: Joensuun kaupungin strategia Lapset ja nuoret strategiassa. 10 Visio Ihmisen kokoinen ja yrityksen ystävä elinvoimainen karjalainen kaupunki vailla rajoja. Osaaminen Osaajat, erityisesti nuoret osaajat ovat tärkeä kaupunkien elinvoiman ja dynaamisuuden lähde sekä hyvä indikaattori menestyvälle kaupungille. Kaupunki tukee käytettävissä olevilla keinoillaan osaajien kouluttamista ja edesauttaa edunvalvonnan keinoin tutkimuslaitosten, Itä-Suomen yliopiston, Joensuun Tiedepuiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaa. Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Yritysystävällisyys ja työllisyys Lisää työpaikkoja tarvitaan erityisesti nuorille, jotta voidaan vähentää nuorisotyöttömyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Kaupunki edistää työllisyyttä käytössä olevilla keinoilla ja tukee nuorisotakuun toteuttamista. Palvelujen taso ja suuntaaminen Palveluja suunnataan vaikuttavuuden arvioinnin perusteella ennaltaehkäisevään terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, lasten ja nuorten kasvun tukemiseen sekä ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kotona asumiseen. Valtuustokaudella käynnistettäville ennaltaehkäiseville toimenpiteille laaditaan kriteeristö talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Strategiaa toteutetaan strategian toteuttamisohjelmilla ja talousarviolla. Palveluohjelmissa ja kaupunkirakenneohjelmassa asetetaan päämääristä johdetut tavoitteet, aikataulut ja mittarit. Strategian toteuttamisohjelmat hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Strategian toteuttamisohjelmista lapsia ja nuoria koskettaa erityisesti lasten ja nuorten palvelujen ohjelma. Strategian toteutumista arvioimiseen käytettävistä mittareista erityisesti seuraavat liittyvät lasten ja nuorten hyvinvointiin: väestön muutos nettomuutto työpaikkamäärän muutos työllisyysaste työttömyysaste nuorten alle 25 v. työttömyys väestön hyvinvointi /sähköinen hyvinvointikertomus tapahtumien määrä yhdistystoiminnan avustukset hankkeiden eteneminen Strategian ajantasaisuutta tarkastellaan valtuustokauden puolivälissä vuonna 2015.

11 8. JOENSUULAISEN LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU Palvelujen nykytilan kuvaus 11 Sivuilla x kuvataan joensuulaisten lasten, nuorten ja perheiden käytössä olevan palvelujärjestelmän nykytilaa Hyvinvoinnin polun avulla. Sivuilla x on yhteenveto alueen palveluista. Lopuksi sivulla xx esitetään lapsiperheasioiden parissa kokoontuvat moniammatilliset työryhmät. LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU Hyvinvoinnin polku on rakennettu sijoittamalla Joensuun lapsiperhepalvelut kolmeen eri tukimuotoon YLEISET PALVELUT * Koostuu niistä palveluista, jotka koskevat kaikkia joensuulaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. * Näitä palveluja ovat mm. äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, päivähoito, opetus ja vapaa-aika-toiminta. * Seurakunnat, ja järjestöt tarjoavat perustuen palveluina mm. kerhotoimintaa, vertaisryhmätoimintaa sekä retki- ja leiritoimintaa vuotiaita vuotiaita 7311 Alle 18 vuotiaita yhteensä Alle 29-vuotiaita yhteensä Lastenneuvola Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus, lukio Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Nuorisopalvelut Musiikkiopisto 86,8 milj. ERITYISET PALVELUT Erityisiin palveluihin luetaan sellaiset palvelut, joiden avulla voidaan tukea lasta, nuorta ja hänen perhettään silloin kun yleiset palvelut eivät ole riittäviä. Erityiset palvelut liittyvät kasvaneeseen huoleen lapsen tai nuoren terveydestä, kasvusta, kehityksestä tai oppimisesta. Huolen voi ilmaista lapsi tai nuori itse, hänen perheensä tai yleisissä palveluissa työskentelevät. Erityisten palveluiden käyttö voi olla tilapäistä ja lyhytkestoista. Esim. ylimääräiset käynnit neuvolassa ovat erityisiä palveluita. Samoin tukiopetus voi olla luonteeltaan erityistä palvelua. Se voi olla myös lisäresurssien tarjoamista perheen arkeen (kodinhoito-palvelut) tai kasvatusvastuun uudenlaista jakoa lapsen/nuoren vanhempien kanssa (lastensuojelu). Erityisten palveluiden avulla lapsi, nuori tai hänen perheensä voi palata käyttämään yleisiä palveluja. Erityisten palveluiden alueella työskentelee useita ammattiryhmiä ja erikoistuneita ammattihenkilöitä yhteistyössä yleisten palveluiden henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksen perhetyö Perusopetuksen pienryhmät Psykologit ja kuraattorit Kasvatus- ja perheneuvola Lastensuojelun perhetyö ja kotipalvelu Lyhytaikainen sijaishuolto Lasten tutkimus ja kuntoutustyöryhmä 19,4 milj. RASKAAN TUEN PALVELUT Raskaan tuen palvelut liittyvät lapsen tai nuoren terveyteen ja hyvinvointiin liittyvään erityiseen huoleen tai uhkaan (erikoissairaanhoito) tai siihen, ettei lapsen tai nuoren lähtökohta huomioiden kyetä muilla tuen muodoilla tukemaan terveyttä, kasvua, kehitystä tai oppimista (sairaalahoito, laitoshoito). Raskaan tuen palveluiden kesto vaihtelee tilapäisestä tuesta pysyviin ratkaisuihin. Lastenpsykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla hoidettiin vuonna 2013 avohoidossa 569 ja laitoshoidossa 41 lasta tai nuorta. Lastensuojelun sijaishuollossa oli vuonna 2013 * Pitkäaikaisessa laitos- ja perhekotisijoituksessa 140 asiakasta, lyhytaikainen laitossijoituksessa 72 asiakasta ja perhehoidossa 93 asiakasta. Pitkäaikainen sijaishuolto 9,3 milj. Erikoissairaanhoito 11,2 milj.

12 9. JOENSUULAISEN LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN POLKU yhteenveto palveluista 12 YLEISET PALVELUT ERITYISET PALVELUT RASKAAN TUEN PALVELUT Peruskouluikäiset Nuoren aikuisen Kaikille ikäluokille palvelut suunnatut palvelut Alle kouluikäi set Perheasiain neuvottelukeskus Avoterveydenhuollon palvelut Kirjasto, Liikuntapalvelut Museot Orkesteri Konservatorio, kansalaisopisto Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suunterveydenhuolto Opiskeluhuolto Tukiopetus Perusopetus: yläkoulut Perusopetus: alakoulut Aamu- ja iltapäivätoiminta Nuorisotyö, K9 Esiopetus 3. Sektorin palvelut: Perheentalo, Rantakylän yhteisötalo, perhetyötä tekevät järjestöt Kunnallinen ja yksityinen päivähoito Avoin varhaiskasvatus Harkinnanvarainen kotihoidontuen kuntalisä Neuvolapalvelut Lastenvalvojan palvelut Perustoimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki Muut sosiaalityön palvelut Sairaanhoito Terveyspalveluiden kuntoutuspalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelu Vammaispalvelut Pkssk:n Honkalampikeskuksen sosiaalipalvelut kehitysvammaisille Joensuun Kodit, Opiskelija-asunnot Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suunterveydenhuolto Opiskeluhuolto Korkeakoulutus, amk 2. Asteen opetus (lukio, ammattiopistot) Urheiluseurat ja perhe- ja nuorisotyötä tekevät järjestöt Lyhytaikainen sijaishuolto Nuorisoasunnot Ohjaamo ja avoin ammattiopisto Opiskeluhuollon palvelut Avoin ammattiopisto KASPER tutkimus-, neuvonta- ja konsultaatiopalvelut Nuorisoasema Opiskeluhuollon palvelut Nuorten työpaja Etsivä nuorisotyö Nuorisoasema Koulunkäyntivalmiuksien arviointi Avustajapalvelut Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus pienryhmässä Ehkäisevä päihdetyö Erityisnuorisotyö Esiopetuksen erityisopetus Kaspertiimi Erityispäivähoito Päivähoidon perheohjaajat Lasten kuntoutusryhmä Kaspertiimi Kasvatus- ja perheneuvolan terapiapalvelut Varhennettu esiopetus Lastensuojelun palvelut Turvakoti Sosiaalipäivystys Lastensuojelun perhetyö Sijaishuollon palvelut: pitkäaikainen Erikoissairaanhoito(Pkssk,Kys): Nuorisopsykiatrian pkl ja -osasto. Erikoissairaanhoito(Pkssk,Kys): Lasten pkl ja osastot, Lastenneurologian pkl ja -osasto, Lasten psykiatrian, pkl ja - osasto, Lasten kuntoutustyöryhmä Kotiopetus Sairaalaopetus Honkalampikeskuksen koulu Erikoissairaanhoito(Pkssk,Kys): Vauvaperheyksikkö. LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

13 10. LAPSIPERHEPALVELUIHIN LIITTYVÄT KAUPUNGIN TOIMIJAT 13 T i l a a j a Asukkaat Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä =kaupungin johtoryhmä Tuottajan neuvottelukunta T u o t t a j a Varhaiskasvatus -ja koulutuskeskus Lapsiperhe- Palveluiden koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveys keskus Tekninen keskus Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä Vapaa- aika- Keskus Monialainen työryhmä nuorille suunnattujen palveluiden kehittämiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä

14 11. PÄÄTÖKSENTEKO JA PROSESSI 14 Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valtuustotason asiakirja. Asiakirja hyväksytään lasten ja nuorten palveluohjelman liitteenä. Hyväksyessään suunnitelman valtuusto edellyttää kunkin toimialan vastaavan omaa toimialaansa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Samoin seurannasta ja raportoimisesta tässä suunnitelmassa annettujen ohjeiden mukaan. KAUPUNGIN TOIMIJOIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO Valtuusto Päättää suunnitelmasta ja sen tarkistuksista. Valtuusto ohjeistaa talousarviolla ja toimintasuunnitelmalla kaupungin eri toimielimiä suunnitelman toteuttamisesta. Valtuusto käsittelee vuosittaiset raportit sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen suunnitelman toteuttamisesta. Kaupunginhallitus Nimittää suunnitelman toteuttamista edistävän ja toteutumista seuraavan monialaisen yhteistyöryhmän. Raportoi suunnitelman toteutumisesta valtuustolle vuosittain. Tuottajan neuvottelukunta Tuottajan neuvottelukunta on tuottajalautakuntien sekä liiketoiminnan johtokunnan toimintaa koordinoiva ja ohjaava lautakunta. Tuottajan neuvottelukunnan tehtävänä on johtaa asiakaslähtöisen ja kustannustehokkaan palveluntuotannon ja prosessien kehittämistä yli toimialojen, vastata merkittävien tuotannon palveluprosessien ja kehittämishankkeiden ohjaamisesta ja seuraamisesta, ja seurata ja tukea tuotantorakennemuutosten toteutusta. Neuvottelukunnan nimittää kaupunginvaltuusto. Tarkastuslautakunta Seuraa ja arvioi valtuuston hyväksymän suunnitelman tavoitteiden toteutumista ja raportoi valtuustolle. Tarkastuslautakunta ei ole kuitenkaan linjaorganisaatiotoimielin eikä siten vastuussa suunnitelman operatiivisesta toteuttamisesta. Lautakunnat oman toimialansa mukaan Osallistuvat suunnitelman laadintaan ja muuhun yhteistyöhön. Vastaavat omaa toimialaansa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden ja palvelujen toteuttamisesta. Seuraavat ja arvioivat oman toimialan osalta sekä raportoivat lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmälle.

15 15 Kunnan eri toimialojen johtajat ja toimintayksiköt Toteuttavat suunnitelmaa työssään ja edistävät eri tavoin yhteistyötä eri toimijoiden, kuntalaisten ja asiakkaiden kanssa. Tuottavat tietoa oman toimialan ja toimintayksikön toiminnasta. Seuraavat ja arvioivat oman toiminnan onnistumista ja raportoivat sovituin aikavälein. Tekevät ehdotukset parantamistoimiksi ja kehittävät toimintaansa. Lasten suojelusta vastaava toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastaa suunnitelmaprosessista. Osallistuu suunnitelman laadintaan ja muuhunkin yhteistyöhön. Vastaa oman toimialaansa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden ja palvelujen toteuttamisesta. Seuraa ja arvioi oman toimialan osalta sekä raportoi lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmälle. Vastaa lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmän toiminnasta ja sen esitysten valmistelemisesta kaupunginhallitukselle. Oppilas- ja opiskelijahuollosta vastaava toimielin: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Arvioi opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Vastaa ohjausryhmän toiminnasta sekä opiskeluhuoltosuunnitelmien laatimisesta yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kaupungin johtoryhmä (terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä) Päätehtävänä on hyvinvointitiedon seuranta ja tavoitteiden asettaminen hyvinvointitiedon pohjalta. Kokoonpano kaupunginjohtaja pj, terveyssuunnittelija siht.,terveyden edistämisen professori, Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus, Joensuun työ- ja elinkeinotoimisto, kaupungin toimialajohtajat, maakuntaliitto, sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon Ely, Itä- Suomen aluehallintovirasto, PoKali, Yliopisto, AMK, Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Kokoontuu 1-2 kertaa/vuosi. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Päätehtävinä on laatia hyvinvointikertomus neljän vuoden välein, laatia hyvinvointitilinpito vuosittain, laatia toimintasuunnitelma hyvinvointikertomuksen pohjalta ja hyvinvointiohjelmien toteuttaminen. Kokoontuu 2-4 kertaa/vuosi. Kokoonpano liikuntajohtaja pj, terveyssuunnittelija siht., eri hallinnonalojen edustajia, kolmas sektori, pelastustoimi, poliisi jne. Ydinryhmä+käsiteltävän aiheen asiantuntijat. Lapsiperhepalvelujen koordinaatioryhmä Kaupunginhallituksen perustama (KH ). Edustus on sosiaali- ja terveyspalveluista, varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluista sekä vapaa-aikapalveluista. Virkamiehistä koostuva koordinaatioryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Edistää suunnitelman toteuttamista ja yhteistyötä eri toimialojen ja toimijatahojen sekä kuntalaisten ja asiakkaiden kesken. - seuraa ja kokoaa arviot eri toimialojen kanssa toteutuneiden työkokousten ja raporttien perusteella suunnitelman toteuttamisesta, lasten hyvinvoinnin kehittymisestä ja palvelujärjestelmän ja yhteistyön toimivuudesta. - raportoi vuosittain kunnanhallitukselle ja tekee tarvittavat parantamisehdotukset kokoamansa yhteenvetoraportin perusteella.

16 16 Monialainen työryhmä nuorille suunnattujen palveluiden kehittämiseksi - perustuu nuorisolakiin 7a. Työryhmä kokoaa tietoa kasvuoloista, edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta, suunnittelee ja tehostaa yhteisiä toimintatapoja sekä edistää tiedonvaihdon sujuvuutta. - edustajia nuoriso-, opetus-, ja sosiaali-, terveystoimesta sekä aluehallinnon edustajat työ- ja elinkeinosektorilta sekä poliisiviranomaisista. Monialaiset paikalliset lastensuojelun ja erityistyöntekijöiden työryhmät Perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, lastenneuvolan terveydenhoitajat, kouluterveydenhoitajat ja sosiaalityöntekijät. Joensuun seudun moniammatillinen asiantuntijaryhmä (LSL 14 ) Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijöitä lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Asiantuntijaryhmä palvelee Joensuun, Polvijärven, Outokummun, Liperin, Kontiolahden ja Ilomantsin sosiaalityöntekijöitä. Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmän nimeää varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta. Laajennetut oppilashuoltoryhmät alueittain Esim. rehtorit, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, nuoriso-ohjaaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa rehtori/ päiväkodinjohtaja. Lisäksi ryhmässä on opettajaedustus, opintoohjaaja, psykologi/ kuraattori/ terveydenhoitaja sekä tarvittaessa muita tahoja (oppilaiden tai huoltajien edustus, poliisi jne.) Yksilökohtainen monialainen asiantuntijaryhmä Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka usein on kuraattori. Ryhmän avulla pyritään ehkäisemään lastensuojeluilmoituksia ja tukemaan lasta ja perhettä aiempaa varhaisemmin.

17 12.OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN 17 Kuntalain 27 mukaan Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lasten ja nuorten osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvää lainsäädäntöä löytyy perustuslaista, yhdenvertaisuuslaista, perusopetuslaista, lukiolaista, laista ammatillisesta koulutuksesta sekä lastensuojelulaissa. Nuorisolain 8 edellyttää, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kaupungissa on kehitetty toimintatapoja saada lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden toiveita ja tavoitteita näkyväksi. Lasten, lapsiperheiden ja nuorten kuulemisessa ja osallistamisessa on käytetty monenlaisia menetelmiä: Joensuussa on tehty järjestelmällisesti töitä oppilaskunta- ja nuorisovaltuustotoiminnan kehittämiseksi. Eri kouluasteilla (ala- ja yläkoulu, lukio) kannustetaan oppilaita oppilaskunta- ja opiskelijakuntatoimintaan ja ohjaajina toimivat asiasta innostuneet opettajat. Nuorisovaltuusto on mukana myös kaupungin lautakuntatyöskentelyssä. Lautakuntiin nimetyt edustajat ovat saaneet sekä puhe- että läsnäolo-oikeuden lautakuntansa kokouksiin. Lisäksi nuorisovaltuusto kutsuu kuukausittain koolle yläkoulujen ja 2.-asteen oppilas- ja opiskelijakuntien edustajat yhteistapaamisiin. Nuorisopalvelut kuulevat palveluidensa käyttäjiä säännöllisesti sekä laajemmin nuoria vuosittain valituilla menetelmillä. Vanhempainyhdistyksien ja toimikuntien kanssa tehty yhteistyö päiväkodeissa ja kouluissa. Kouluissa järjestetään vanhempainillat. Tehdään koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastukset (asetus 338/2011). Tehdään asiakaskyselyjä. 13.SEURANTA JA ARVIOINTI Joensuun lapsiperhepalvelujen koordinaatioryhmä koordinoi suunnitelman toimeenpanoa sekä vastaa suunnitelman toteutumisen seurannasta ja arvioimisesta. Ryhmä edistää eri toimialojen ja toimijatahojen yhteistyötä sekä seuraa ja arvioi yhteistyön toimivuutta. Lapsiperhepalvelujen koordinaatioryhmä vastaa kokonaisarvioinnista ja prosessista ja raportoi tuloksista vuosittain tilaajalle ja kaupunginhallitukselle. Arviointi tehdään syksyisin. Arviointi pohjautuu sähköiseen hyvinvointikertomukseen sekä arvioihin kehittämishankkeiden edistymisestä suunnitelman näkökulmasta.