1. vihityt 2. vihityt 3. vihityt 4. vihityt 5. vihityt 6. vihityt. 1. kuolleet 2. kuolleet 3. kuolleet 4. kuolleet 5. kuolleet 6. kuolleet.

Transkriptio

1 Esa Kuukka SUKUTUTKIMUKSEN SUORITTAUINEN LEMILLA JOSSA KIRKONKIJAT OVAT TUIIOUTUNEET Lemin kunta sijaitsee Kymen lddnissii parikymmentii kilometrid Lappeenrannasta Luoteeseen. Lemildinen Aatu Karhu kirjoitti tiimdn suosisadan alussa Leurin historiikista mm seuraavaa: ttlemi muodostui omaksi kappeliksi uvun alkupuolel- 1a kun muutamat kyldt erotettiin Taipalsaaresta. 0rna kappalainen asetettiin tdnne Ensimrndinen kirkko oaloi juuri valniiksi tultuaan, toinen kesti 100 vuotta ja nykyinen rakennettiin Korjattiin L874, kellorapuli rakennettiin Vuonna 1807 Lemi eroitettiin Taipalsaaresta ja muodostui onaksi kirkkokunnaksi. Lemin pintaa1a on 208,1 neliijkilometrlii ja sen asukasluku o1i vuoden 1910 viimeisend pdiveind Mantaalimddrd 2136, talonsavuja 410, torpansavuja 69 ja rnuita savuja 22O. Ruokakuntia 653, joista maanviljelystd paidelinkeinonaan harjoittavia 506. (Vuonna 1901)tt. Sukututkimuksen kannalta tdrkedt rippikirjat, lastenkirjat ja historiaklrjat tuhoutuivat kokonaan pappilan palossa kevdd Tuhoutuneer kirkonkirjat olivat seuraavat: Ilistoriakirjat 1. vihityt 2. vihityt 3. vihityt 4. vihityt 5. vihityt 6. vihityt 1. kuolleet 2. kuolleet 3. kuolleet 4. kuolleet 5. kuolleet 6. kuolleet Pddkirjat 1. rippikirja 2. rippikirja 3. rippikirja 4. rippikirja 5. rippikirja 6. rippikirja 7. rippikirja 8. rippikirja 9. rippikirja 10. rippikirja 1 1. rippikirja 1 2. rippikirja 13. rippikirja 14. rippikirja t t I B-r I I834-r )? , 7 syntyneet 1747-I780 syntyneet syntyneet syntyneet syntyneet syntyneet svntvneet lastenkirja 2. lastenkirja 3. lastenkirja 4. lastenkirja 5. lastenkirja 6. lastenkirja 7. lastenkirja 8. lastenkirja r i909 45

2 Tulipalossa ei kuitenkaan tuhoutunur koko kirkon arkisto. 15. rippikirja ja 9. lastenkirja sdilyivdt sekd suuri joukko muita asiakirjoja, siteita, nippuja ja kansioita. Seuraavassa sukututkijan kannalta tdrkeimmdt sdilyneet konseptiki.rjat ym. Konseptikirjat rnuuttokirjoja virkatodi stukset vi rkatodi stukset virkatodi stukset virkatod i stukset virkatodistukset kuolleet kuulutetut rippilapset rippilapset rippilapset rokotetut sukutauluja yn s Lenin kirkonarkistot eiviit onneksi o1e ainoat l5hteet, joita sukututkija voi hyddyntdd. Muita ldhteitd ovat henkikirjat, maakirjat, perukirjat ja maanmittaushallituksen arkistot uvun tdrkei mnra't asiakirjat 1. Henkikir jat ITOO Henkirahaluettelo Vihittyjen leinaveroluettelot Varsinaiset tuomiokiriat 5. Perukirjat Henkikirjat LTOO-L7 82, Ldiinintileistd ldytyvdt henkiklrjat ovat uvun tbrkein liihde. Isoviha ja pikkuviha vuosisadan alussa jdttivdt jdlkeensd suuret aukot henkikirjasarjoihin. Puuttuvat vuodet ovat I703-L7O4, 1.707, ITO9-I710, 1713-L721, 1729, L74O_ 1742 ja Vield pahempaa t'tuhoat' sai aikaan keisarinna Katariina ff:n hallintouudistus. Sen johdosta henkikirjat puuttuvat veiselta ajalta kokonaan. Lemi kuului Vanhan Suomen alueeseen, joka joutui Veneijdn alaisuuteen jo vuonna Verotusjdrjestehnd ei kuitenkaan muuttunut miksikdiin, joten 76 dyrin henklrahaa maksoivat edelleen kaikki vuotiaac. Vuonna 1743 on tehty revisiomaakirja, jossa on arvioitu taloittain pikkuvihan aiheuttamat tuhot. Vuonna 1754 on tehry tavanomaisen henkikirjan lisdksi luette- 1o koko viiestijstd (E527O6,10084). Tosin 46 vainot, tyttaret ja Pojat on mainittu vain lukumdiirdisesti, ei nimelte. Henkikirjojen sukulaisuussuhteica kuvaavat merkinndt pdiimieheen ndhden ovat vaihtelevia ja pelkdstddn niiden avu1la tehdyt piidtelmdt sukulaisuussuhteista saattavat johtaa harhaan. Tietysti, jos muita ldhteitd ei ole kdytettiivissd, on tiihdn tyydytteve. Yleisimndt ristiriitaisuudet ovat merkinnbissii trisiin vel jen poikatt ja?tvelitt ja ttpoi- Ka. Kdytdnndn tutkimuksessa henkikirjat on kziytdvd ldpi vuosi vuodelta ja tutki-- muksen kohteena olevasta talosta on kirjattava kaikki mahdollinen yliis alkuperdisessd muodossa. Henkirahaluettelo MMA:n Vanhan Suomen arkistossa sdilytysnumerolla Ba 1 on henkirahaluettelo keisarinna Katariinan ajalta. Tiimii luettelo on nineltadn Lappeen pitdj6n henkirahaluettelo v. 1800, mutta itseasiassa kyseessd on Lappeen komissariaatin e1i kihlakunnan henkirahaluettelo vuodelta Luettelo on vendjdn kielinen ja sisdltdd y1i miespuolista henkilcid Valkealan, Siikki jiirven ' Luumden, Talpalsaaren ' Savitalpaleen ' Mdntyharjun, Lappeen ja Joutsenon seurakunnista. Taipalsaareen kuuluvan Lernin kappeliseurakunnan osalta olen kddntdnyt luettelon suomeksi ja se sisiiltiid 1063 miespuolista lerniltiistii. Luettelo on miespuolisista siksi, ette Vanhassa Suonessa henkiveroa eli podushniemaksua kannettiin sylivauvasta ldhtien vain miespuolisista. Luettelossa on nimen lisdksi mytjs henkildiden iat ' ioten se poikkeaa sikiili edukseen tavanomaisista henkikirjoista. Vuonna 1796 lemildisten miesten ikii-iakautuma o1i seuraava : 0-15 v. 397" v. 587" 60- v. 377" Edellisestd volsi olettaa, ettd henkikirjakaudella (ennen 1782) olisi henkirahaa maksaneita o1lut noin 58% miespuolisesta vdestiistd. Todellisuudessa luku on o11ut pienempi, si1ld kdytiinncissd henkikirjoihin tultiin noin 20 vuotiaina ja sielte lahdettiln jo ennen 60 vuotta. Mielenkiintoinen lisd henkirahaluettelossa on maininnat rekrytoinneista. Vuoslna I lemildist6 nuorua joutui sotavdkeen.

3 Vihittyjen leimavglsluettelot Liiijnlntileihin sisiiltyy myiis muita mielenkiintoisia asiakirjasarjoja kuin henkikirjat ja maakirjat. Yksi niistii on vihittyjen luettelot ede115 mainitulta ajanjaksolta, eslm. vuoden 1750 vihit-yt (1T1555, 10039). Varsinaiset tuomiokir jat Lappeen tuomj okunnasta, johon myds Lemi kuului, lciytyy varsinaiset tuomiokirjat vuosilta , , veillkzirdjien tuomiokirjat , katselrnuspdytrikirjat ja perukirjat 1740-i uvu11a oikeudessa selvitettiin paljon naapureiden viillsiii rajariitoja, kalastusriitoja, myllyrnaksurlitoja ja viljelykseen liittyvid rlitoja. 0lkeusjutuilla saadaan llsdvdrid tutkimuksiin, mutta varsinalsten tuorniokirjojen pciytaikirjoista lciytyy myds sukulaisuussuhteita ilmaisevia rnerkintiiid. Perukirjat Lemildisiii perukirjoja on sdilynyt kiitettiivdsti uvun perukirjoja liiytyy seke tuomiokunnan arkistosta (ES2855) etta Lernin seurakunnan arkistosta (UK879). Niissri on osittain samoja perukirjoja, mutta kurnpikin sarja tdydentiid hyvln toisiaan, Sen 1lseiksi, etta perukirjoissa on lueteltu vainajan jdlkeen jiidnyt omaisuus hyvinkin pikkutarkasti, on niissd lueteltu sukulaisuutta ja henkilcitietoja selvittdvid asioita mm seuraavasti: 1. Vainajan etunimi, patronyyni, niml ja ky1d. suku- 2. Kuolinalka (yleensei maininnalla"kuoli viine vuonnatt) 3. Lesken nimi, patronyymi. 4. Lasten nimet (ensin pojat) 5. Alaikdisten lasten iet. 6. Nalmisissa olevien tytterlen puolisot Viimeksi mainitlu asia on hyvin mielenkllntoinen ja tiirked tieto. Tdmdn seikan avu1la pystytddn tdydentdmddn henkikir jo jen ttrned hustrutr-mainintaa mukavasti. Ylensiikin ilrnan nditd oeruklrjoja ei uvun naispuolisten sukulaislinjojen tutkimlnen olisi mahdollista iuurlkaan Perukirjoitusta seurasi perinncinjako, joka kuitattiin komeilla puumerkeilld luku uvun asiakirjoja onkin sitten jo paljon runsaammin kuin uvun asiakirjoja. Seuraavassa sukututkinuksel kannalta terkelmmat ldhteet: 1. Pitdjdnkokousten pciytdkirjat 1781 lzihtien. 2. Rokotettujen luettelot Rippilasten luettelot 1808 ldhtlen. 4. Vanhoja sukutauluja KuulutelLujen konsepliklrjal Haudattujen konseplikirja 1853-i Virkatodistusten konseptikirjat B. Vuosien piiiikirjat Rokotettujen luettelot ja Alkuperiiiset luettelot ovat MMA: ssa, arklstotunnus I He:1. Mikrofilrnatut (UKBBO) luettelot ovat vuosilta ja Lernillii isorokkorokotus aloitettiin vuonna 1813 lukkari Gabriel Laur6n'n toimiessa ensirnmdisend rokottajana. Vuosina hdn rokotti samanaikaisesti talollisen pojan ja raatelin Antti Kdrmeniemen kanssa. Vuodesta IB2l AnLti Kdrmeniemi (isdni isdnisdn isdnlsdn setd) jatkoikin yksiniiiin lemildisten lasten rokottamista vuoteen 1849 saakka. Sen jdlkeen tehteve siirtyi savitaipalelaiselle Johan Wilhelrn Da- 1ini1le. Vuosllta 1813*1824 on kirjattu kaikkiaan 956 rokotusta. Rokotetusta henkilcistd on mainittu etunini ja ikri, isdn siiiity (ta1o11inen, torppari, tilaton) ja etunimi, patronyymi ja sukunimi. Lisiiksl on rnainittu rokotuspaiviimdziriit ja muita rokotukseen liittyvid merkin- 16ja. Rokotetun ike on yleensd nainittu 1/2 vuoden tai I/4 vuoden tarkkuudella. Vuosina ike nerkittiin jopa kuukauden tarkkuudella. Rokotuspdivtimiiiiraistd vdhentdmdlld rokotetun ikd saadaan helposti rokotetun syntymavuosi. Aikaisernmin mainitusta 956 rokotetusta o1i 778 syntynyt vuosina Vdestciluetteloista taas tiedetriiin, ette Lernilld syntyi niiinzi vuosina 999 1asta. Rokotettujen lasten osuus syntyneistd on 782. Mielestdni lukua voidaan pitiid hyv:ine ottaen huomioon alle rokotusikiiisten (I/2-I v.) suuri kuoileisuus tuohon aikaan. Vuosien luettelot puuttuvat kokonaan. Vuosien i ja luetteloissa rokotetulsta kerrotaan ainoastaan etunimi, isein etunimi, patronyyml, sukunimi ja kylei. Vuonna i850 on poikkeuksellisesti rnainittu rokotetun ikii kuukauden tarkkuudella.ja rokotuspiilviimiiiirii. 41

4 Vuosien luetteloihin en ole tutustunut. Rokotettujen luettelolsta on rokotettujen isiit siis helposti yksilciitdvissd ja niinpii eriiiinlaisten perhetaulujen (isd ja lapset syntyrndvuosineen) kokoaminen koko aineistosta olisi vaivan arvoilen tehtdvd. Kdslttiiaikseni jiil jenniikset luetteloista ldhetettiin seurakunnasta eteenpiiin joko Keisarilliselle Suomen Talousseura]le tai oiirilh'hkhrille ia ne siten saattaisivat lijytyei jostakin muualtakin kuin kirkon omista arkistoista. Rippilasten luettelot l8o8-191o. Luettelot ovat MMA:ssa, arkistotunnulset I D:1-4. Mikrofilmattuna (UK878) on kaksi ensimmdistd sidett6. vuodet IB47 ja 1B4B Rippikoulut kestivdt noln kaksi viikkoa ja niitd pidettlin kerran kevddllii/alkukesdl1ei ja kerran syksy11d. Eri aikojen luetteloista ldytyy mm seuraavia tietoia: l_uutj- L6LZ ]-822 kylei etuni-ml patronyymi sukunimi ikii vuosi-na arvo syntymeiaika kirkonkirjan sivu L rb Lisiiksi luetteloissa on mainintoja mm lukutaidosta ja ripillepiiiisyistii sekd tieto monettako kertaa nuori on ri-ppikoulussa. LueL telot ovat selkeitii ja niissd olevia syntymdaikatietoja piddn luotettavina. Ristirlitoja muihin tietoldhtelsiin on o11ut hyvin viihiin. Luettefoista kannattaa siis etsld henkilciitd, jotka ovat syntyneet 1790 tai sen jdlkeen jdlkeen syntynelsta lciytyy jopa tarkka syntymdalka. Ndrnd luettelot lkdiinkuin ttkorvaavattt hdvinneet syntyne i den luettel ot. Tutklttaesa jotakin mridrdttyd sukua ttperhetaulujentt on tekerninen tarkoituksenmukaista, joten luettelot on kdyteve ldp i vuosi vuode-ita. Vuosina 1812-i823 syntyneitd rippikoulun kdvijditd o1i Lemillei seuraavasi-i. syntymi{vuosi rippilapsia syntyneitei E 78L L " r822 t t OU BB oz on OI o/ irrteensa

5 Vertaamalla rokotettujen pikkulasten lukumdiirdd (778) rippilasten lukumeidrddn (694) saadaan 1-14 vuotiaiden kuolleisuusluvuksi 84 henkiliid, joka vastaa noi-n 97" syntyneistii. Lisdksi- rlppilasten lukumddrd syntyneislin verrattuna kertoo sen, ette noin 7/L luvun lernildise1le pyslytddn selvj.ttdnddn tarkka syntymdaika. Vanhoja sukutauluja f MMA:ssa olevat Lemin seurakunnan arkistoon kuuluvat vanhat sukutaufut vuosi-lta pitdvdt sisdlleidn 317 sukutau- 1ua. Sukutaulut ovat mycis mikrofilmatut ja ne lciytyvdt f11mi1te UK880. Sukutauluissa on vdhintiiiin kaksi sukupolvea, joissakin jopa kuusi seitsemdn sukupolvea. Vanhimmat kantaisiit ovat syntyneet uvun 1opu11a. Parhaimmissa tauluissa henkildistd nimitietojen lisdksi mainittu syntymeja kuolinaika pdivdmdtiriin tarkkuudella. Aviovairnon kotitaloa ei o1e kerrottu, rnutta naimis j-ssa olevien tyttiirien vihkimisvuosi ja sulhasen nini ja kotitalo on onneksi useimrniten kerrottu. Valitettavasti monissa tauluissa tyttdlasten kohdalla on kuitenkin vain maininta, ette pois naitu. Lasten paikkakunnalta poismuutot on mainittu, usein mybs muuttovuosi. Lemin uvun kirkkoherrat ovat niimii sukutaulut tehneet eri keyttijtarkoituksia varten. Useirnrniten isojaon jdlkeistii tai sen yhteydessd tehtyd tilojen halkonistoimituksia varten. Piti saada se1vil1e, ettd tilanosat joutuivat laillisesti oikeille peri111- si1le. Sukutaulut poikkeavat laadullisesti paljon toisi-staan ja jotkut ovat selvdsti suurpiirteisid ja siten epdluotettavia. Virkatodistusten konseptikirjat l84l Konseptlkirjoja on kaikkiaan viisi, joi,ta sdilyteteen MMA:ssa sdilytysnumeroi11a Db:l-Db:5. Kolme enslmmbistii on myds kuvattu ja ne liiytyviit fi1m1ltii uk880. Piddn niiitd kirjoja tdrkeimpdnd uvun ldhteend. Ne sisdltdvdt useita satoja virkatodistuksia ja sukuselvityksiii. Niistd selvisd tavanomaisten henkilcitietojen lisdksi annetun todistuksen tarkoitus, esim. matka Viipuriin, tciihin meno Saimaan kanaval- 1e, sairaalamatka Helsinkiin, voinrnyyntimatka Tarnpereelle. Muut kuin kirkon arkiston ldhteet: Maanmittaushallituksen arkistot uvun verollepanokarttoja ei Lemin pitdjdstd ole tehty. fsojakokin suoritettiin vasta uvu111a. Niistii ei valitettavasti o1e sdilynyt kuin kartat ja tilaselitelmdt. Asiakirjat ovat Pietarissa, joiden kuvaamiseen MMH on saanut nyt luvan Vendjdn viranomaisllta. Nilstii tulee ldytymdiin lisdtietoja myijs sukututkijoille. LemiS koskevia asi-akirjoja siiilytetddn sekd Helsingissii Maanmittaushallituksen arkistossa ettd Kouvolan KTT:ssd (Kartasto- ja tietopalvelutoimisto). lappeen tuomiokunnan arkistot Lappeen tuomiokunnan ilmoitusasloiden pdytiikirjat ja tuomiokirjat sisdltiiviit paljon virkatodistuksia. Helsinkiliiinen Jukka lfikkola on tehnyt ison tycin kasatessaan luettelon niiistd virkatodistuksista. Hdn on kdynyt ldpi kaikki ilmoltusasioiden pciytziklrjat vuosilta sekd tuorniokirjat vuosilta I9T9. Luettelo slsdltdd 1389 sukuselvitystd tai papintodistusta, jotka koskevat 131 lemildistd sukua! Luettelo tulee ilmestymiidn Suomen sukututkimusseuran julkaisuna, Varsj-nkin vuosina tehdyt virkatodistukset ovat tdssd luettelossa tdrkeitii, koska sen ajan virkatodistuksia ei lijydy edes konseptiklrjoista. Henkikirjat l8l8- Vuodesta 1818 liihtien alettiin jdlleen pitdd henkikirjoja. Puoliso ei vieliikiidn saanut nimeddn kirjolhin, idn kylldkin. Henkikirjat ovat melko luotettavia ensimrniiisen 30 vuoden ajalta. Lisdksi kannattaa kiiydii liipi ainakin seuraavat lehteet ja arkistot ym. 1. Suomen Passiviraston passit, VA 2. Turun siirtolaisinstituutti 3. Sanomalehdet 4. PiirilSzikiirit, sairaalat 5. Suonalaisen kirj:allisuuden seuran kan sanrunou sarki st o t+9

6 ltita piteisi tehds? 1. Luetteloida uvun henkirahaa maksaneet kylittdin ja taloittain' samalla isdntdluettelot 2. Isdntiiluettelot uvu1ta. 3. Tallentaa perukirjoissa olevat henkildt sukuohjelrnalla. 4. Julkalsta puurnerkeistii julkaisu. 5. Tallentaa rokotettuien luettelot, erilaiset listaukset. 7. Tallentaa kuulutetul , haudatut ja sisiidn muuttaneet Karjala tietokantasddtidn ohje1ma11a. B. Tallentaa vanhat sukutaulut sukuohjelmalla. 9. Keyda liipi naapuriseurakuntien historiakirjat ja muuttaneet. l0.tulevaisuudessa tallentaa rippikirja ja lastenkirja , hakemistot. - taitaa o11a mahdollista aikasintaan 50 vuoden kuluttua. ll.rekonstruoida tuhoutuneita pddkirjoja ja historiakirjoja. l2.lopputuloksena julkaista kalken kattava uvu11a ja luvufla eldneiden lemlldisten sukukiria. Uita on tehty? Jotakin on jo Lemin sukututkimuksen hyvdksi tehtykin. Mahdollisten yksittdisten tutkimusten lisdksi on tehty ja julkaistu ainakin seuraavat sukututkimukset: Kari Ahonen Lemin Ahoset Jorma Kartano 1982 Talka-suku Jukka Mikkola 1992 Mlkkola Talonpolkaissuku Lemiltd Esa Kuukka 1991 Lemin Huttuset uvun alkuun Edellisten lisdksi on rehty ainakin seuraavaa: 1. Jukka Mikkolan laatima virkatodistusluettelo Lappeen tuomiokunnan arkistosta. 2. Olen tallentanut haudattujen konseptikirjaa vuosifta , talfennustyci jatkuu ede11een, tosin tuskallisen hitaasti en tallentanut sukuohjelmalla vanhoista sukutauluista y1i puolet (168/3I7). Aineistoa on kertynyt noin uvun ja uvun 1emi16ist5. 4. Kddnncikseni "Henkirahaluettelo 1796 Lemin kappeliseurakunnan osalta?r. t ll 5. Ragnar Eklund: "Hautakirjoituksia Lemin vanhalla hautausmaalla 1935" (Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 22 (1938), s. 2O8-277). 50