MITTTARIA-ASIAKTJOJEN TULKINTA JA K A YT T6 S U K UTUTK I MU K S E S S A. Terhi Nallinmaa-Luoto

Transkriptio

1 -I Terhi Nallinmaa-Luoto MITTTARIA-ASIAKTJOJEN TULKINTA JA K A YT T6 S U K UTUTK I MU K S E S S A Valtlonarkistossa sdilytetiiiin Militarlakokoelmaa, johon kuuluu Ruotsin va11an aikaisten suomalaisten joukko-osastojen asiakirjoja. Militaria I kdsittiid luvulta periiisin olevat asiakirjat, Mllitaria If ruotujakoisten rykrnenttien asiakirjat uvun alusta vuoteen 1809 ja Militaria III vdrvdttyjen rykmenttien asiakirat 1700-luvu1ta vuoteen Sukututkijoille tiirkeimpid ndistli asiakirjoista ovat rykmenttien ru11at, joihin on luetteloitu sekd pddllystci, a1i.pdd11ystd, ettd miehistii. Militariakokoelman lisdksi suomalaisten joukkoosastojen rullia on Ruotsln sota-arkistossa ja ainakin Turun maakunta-arkistossa lzisninkonttorin asiakirjojen joukossa. ( 1 ) Pddkatselmusrullien (General Muster Ru1la) lisdksi rykmenteissd ja komppanloissa laadittiin mm. rekrytointirullia (Rekryterings Ru11a), katsastus- ja pddstdrullia (Besiktning- och Kassations Mdnster Rul1or) ym. Sekd Valtionarkiston Militarla-kokoelman ette Ruotsin sota-arkiston ja Turun maakunta-arkiston ru1lat on ainakin suurimrnaksi osaksi mikrofilmattu. Valtlonarkiston Militaria-kokoelman mikrofilmien signumit lciytyveit rykrnentin ja vuoden tarkkuude11a julkaisuista trluettelo yleisarkistojen mikrofilrnj-en kdyttcikopioistar

2 ja "Ruotsin arkistojen mikrofilmien luettelot II". Rullia on eri joukkoosastoista sriilynyt hyvin vaihtelevasti. Vuosina laadituista ru11ista, jotka tehtiin ison vlhan aikana Ruotsissa olleista suornalaislsta rykmenteistd, on Valtionarkistossa ns. Klemetin kopiokokoelmassa nykykdsialalla kirjoltetut jdljennijkset sekd nlistd tehdyt rnikrofilmi t. Suomen mulssa maakunnissa paitsi Pohjanmaalla toteutettiin uvu11a ns. vakinalnen sotamiehenpito ruotujakolaitoksen muodossa; Pohjanmaan osalta temd uudistus saatiln aikaan vasta v Suurin osa talonpoikaistaloista jerjestettiin 3-4 taloa kiisirrziviksi ruoduiksl, ja kukln ruotu asetti jalkavdkeen sotamiehen. Ratsuvdki taas hankittiin uvu1ta lshtien nirnedmdlld t:: etyt talot pysyviksi rustholleiksl, joista kukin palkkasi armeijaan ratsumiehen ja hankki td11e varusteet, Sekii ruotusotamiehet ette ratsumiehet asuivat rauhan aikana sotilastorpassa ruodun tai rusthollin rnaal1a. Suuren Pohjan sodan jdlkeen ratsuvdkirykmentit muutet* tiin rakuunarykrnenteiksi, ja rykrnenttlen niniin ja tdydennysaluelsiin tehtiin varsinkin Itd-Suomessa ereitd muutoksia, jotka piiiiasiassa johtuivat Uuudenkaupungin rauhassa 7721 tapahtuneista alueluovutuksista. (2) Suornen ruotujakolaitokseen kuului suuren Pohjan sodan peatyttye kolme rakuunaryknenttia ja seltsemein jalkaviikirykmenttiii. Kussakin niistei o11 esikunta ja 8 komppanlaa. Rykmenttien alrrecl ia nimef vaslasivat liiiine iii ja maakuntla ja kornppanioiden jalkavdessd pitdjiei ja rakuunarykmenteisse kihlakuntia, mutta kun kaikki pitdjiit eivdt voineet asettaa palvelukseen yhtd monta miestd, kuului moni in komppanioihin rniehlii naapuripitdjistiikin. Rykmentin kolme ensimmiiistd komppaniaa olivat esikuntakomppaniolta, nimlttiiin henkikomppania, jonka pddllikkcinii tolmi rykmentin komentaja, seka everstiluutnantin ja majurin kornppaniat. Niirndkin kornppaniat asetettiin jostakin tietysta pitejeste tai kihlakunnasta. Hattujen sodan jeikeiset alueluovutukset v aiheuttivat Itd-Suornen joukko-osastoihin t-aas uusia muutoksia. Ahvenanmaa ja Etele-Suomen rannikkbpitejat asettivat ruotusotamlesten sijasta laivamieskomppanian ja Kruunupyyn ja Pedersdren pitejat laivakirvesmiehid. Myds kaupungit asettivat laivamiehis ennen ukua. Paltamon ja Sotkamon pite.iet asettivat yhdessii Kajaanin maakomppanian, joka v laajennettiin Kajaanin jddk:iripataljoonaksi. Paltarno ja Sotkamo olivat kuitenkin ruodutettuina v , jolloin ndiden pir?ijien sotamiehet on luetteloit-u Poh'ianrnaan rvkmentin rul1issa. (3) uvu11a yritettlin ensimmdisen kerran saada armeijalle aikaan varamiehistcj, ja moniin joukko-osastoihin saatilnkin jokin mdiird vararniehid, Lopullisesti varamieslaitos luotiin vasta v , josta ldhtlen kaksi jalkavdkiruotua ja kaksi rusthollia asettivat yhdessd armeijaan varamiehen. Tiedot varamiehistd sisiiltyvdt useirnrniten rekrytointirulliin. Rakuunarykmentit taas lakkautettlin v ja liitetrlin jalkaviikirykmentteihin kevyiden jalkavdkipataljoonien - vuodesta 1805 ldhtien ratsutilapataljoonlen-nirnelki.(4) Vuodesta 179I lzihtien niiden pddllystt) ja rniehistb klrjattiin jalkavdklrykmenttien rulliin. Sukututkijan, joka on klrkonklrjoista huomannut esi-isdnsii o11een ruotusotamies (soldat), rakuuna (dragon), laivamies (batsrnan) tai varamies (vargeringskar1, reservkarl), on syytd etsiii pitiijdnhistoriasta tai maakuntahistoriasta, missd rykrnentissd ja komppanioissa esl-isdn kotipitajein miehet palvelivat. Koska useimmat rykmentit o1i nimetty liiiinin tai maakunnan mukaan, voi etsityn rniehen periaatteessa ldyta:i rnyds selaama11a leipi asianornaisesta maakunnasta kootun rykmentin rullan. Vilmeksimainittua menetel mee on syytii keiyttdii myds si11oin, kun esi-isd on kuulunut johonkin vdrvdttyyn rykrnenttiin. Useimmat vdrvdtyt joukko-osastot oli sijoitettu johonkin llnnoitukseen, mutta v. I775 perustettu Savon j?i ikiirirykmentti o1i verve L Ly aluepohjalta ja jakaanlui pitzijien mukaan nimitettyihin komppanioihin, joten sanassa savolaispitdjdssd saattoi uvun 1opu11a asua seke vervettyyn jalkavdkirykmenttiin kuuluvia jddkiireitd (jagare) ettd ruotujakoiseen jalkavdklrykmenttlln kuuluvla sotamlehie. Tampereen seudun ratsumiehet kuuluivat uvun lopulta vuoteen 172I asti Turun ja Porin kiiinin ratsuvdklrykmenttiin, jonka nirni 172I muutettiin Henkirakuunarykrnentiksi. Tyrviiiin rakuunat palvelivat everstiluutnantin kornppanlassa, kalkkien muiden Y1d-Satakunnan pitdjien rakuunat YlZi-Satakunnan komppanlassa. Jalkavdkl puolestaan kuului valtaosaltaan Porin rykmentin eri komp-

3 panioihin seuraavasti: Henkikomppania: Mouhijdrvi, Karkku ja osa Hdmeenkyri5ii Everstiluutnantin komppania: Tyrvdd, Hulttinen ja Punkalaidun Majurin komppania: Kangasala, Kuhmalahti, suurin osa Messukyliib Erdjdrveii ja 0rlvettd seka osa Ruoveden komppania: Suur-Ruovesl, Teisko, Kuorevesi, osa Orivettii ja osa Ldngelmdkeri Vesilahden komppania: Lempddld, Vesilahtl, Plrkkala ja 6 rniestd Messukyldstd Kyrdn komppania: Suur-fkaalinen, Yltjjzirvi, Viljakkala ja osa Hdmeenkyrcid Henkirakuunarykrnentin ja Porin rykmenti-n rekrytointialueen raja Uudenmaan ja Hiimeen rakuunarykmentin ja Hdmeen lddnin jalkavdkirykmentin rajaa vastaan kulki vuoteen I775 asti Turun ja Porin sekd Uudenmaan ja Hhmeen ldiinin rajaa pitkin, joka halkoi ns. Liingelrndveden seudun pitejia; niiden Hdmeen ldeinin puo1e11a asuneet miehet pa1ve1 ivat kyseisissd hdmailaiisrykmenteissd. Lddninrajan siirryttye lsnnemmdksi rykmenttien aluerajat jdiveit kuitenkln entiselleen. Tiedot erl pitdjien sotamiesruoduista on ju1- kaistu asianomaisissa pitdjeinhistorloissa, jotka ovat Ruotsin aikaa koskevilta osiltaan ilmestyneet muista pa itsi Tyrviiiin, Karkun ja Mouhi jdrven pitiijistd. Sekd Hdmeen ettii Satakunnan rykmenttien vanhinmat sdilyneet pddkatselmusru11at ovat vuodelta Porin jvrykmentin viimeinen ps6katselmusrulla on vuodelta 1804 ja Hiimeen jv-rykmentin vuodelta Porin rykmentistd on lisdksi siiilynyt vuonna 1808 laadittu katsastusrulla Suornen sotaan liihteneistd miehistii. Satakuntalaisten jalkavdkimuodostelmien vaiheita ja osanottoa eri sotiin uvu1ta vuoteen 1809 on selostettu Ernil Li.ndhin teoksessa Kongliga Bjdrneborgs regemente (Helsingfors 1928), suomennettu nime115 Kuninkaallinen Porin rykmentti. Rakuunoille ja ruotusotamiehille sekii heiddn varamiehilleen annettiin arneijassa ruotsinkielinen sotilasniml. Jalkavdessii name nimet periytyiviit yleensii samassa ruodussa palvelevalta miehel-tb toisel1e, eiv6t siis iseiltd pojalle kuten varsinaiset sukunimet. Ruotusotaniehilld o1i omat sotilasnimensd ja varamiehilld onansa. Kun varamies siirtyi ruotusotanieheksi, hdnen sotilasnlnensd rnuuttui vastaavasti. Silloin tiil16in vaihdettiln jonkin ruodun sotamiehen nimi syystd tal toisesta uudeksi.(5) Maidrdyksiei siite, mitii tietoja miehistcjstd tuli kirjoittaa rul1iin, annettiin pdzikatselmusohjeissa.(6) Kdytdnndksi vakiintui vehitellen seuraavien tletojen merkitseminen : numero rykmentissii (Regements Nummer) 2. numero kornppaniassa(compagnie Nummer) 3. rusthollin tai ruodun nimi (Rotans/ RusthSllets Namn) 4. ratsumiehen tai sotamiehen nimi, faatu ja syntymdpaikka seke viime katselmuksen jslkeen tapahtuneet muutokset (Manskapets Namn, fcjdelse ort och Sedan Sidsta General Munstring med dem skedde fijriindringar) miehen ika (Alder) palvelusvuodet (Tienste 3r) onko rnies nafunisissa (Gift el1er 0gift ) 8. ratsuvdki- ja rakuunaryknenteissa hevosen ikd, vdri ja tuntonerkit 9. viirne katselmuksessa tehdyt huomautukset (Sidsta General Munstrings Annotationer ) 10.tesse katselmuksessa tehdyt merkinndt (Nervarande General Munstrings Annotationer ) Viirviittyjen rykmenttien rulliin merkittlin myds miehen uskonto (Religion) seka oliko mies vervdtty kruunun vai komppanianpddllikctn laskuun (anveirfde Kronas Rdkning/Cornp. Chefs Rdkning), oliko hiin ottanut pestin ja kuinka moneksi vuodeksi (om han iir Capitulant, och ti1l hur msnga Ar), pestausajasta pavellut vuodet (aftjente Capitulations 5r) ja mitd kdsitycitd (handtvdrk) mies mahdollisestl osasi. Rykmentin upseerit. ja aliupseerit sekd esikunnan ja komppaniolden sotilasvirkarniehet lueteltiin siind jdrjestyksessd kuin he nauttivat menosddnndn mukaista palkkaa. Rykmenttien upseerinvirat ja sotilasarvot olivat uvu1-1a eversti, everstiluutnantti, majuri, kapteeni (ratsuvdessd vuoteen I72I asti ratsumestari), rykmentinmajoltusmestarl (Regernents Qvarterndstare), luutnantti ja vdnrikkl (rakuunarykmenteissii kornetti) ja aliupseerivirat ja -arvot vddpeli (ratsuvdessb vuoteen 172I astl majoitusmestari), kersantti, lippurnies (fiirare), majoittaja (furir) ja varusmestari (rustmiistare); kun virkoihin o1i tungosta, o1i tavallista, ettd joku.joutui palvelemaan sotilasarvoaan alemmalla vakanssilla. Myds heiddn kohdallaan malnittiin viime katselmuksen jdlkeen tapahtuneet muutokset. Usein rulliin nerkittiin myds upseerien, 6

4 aliupseerien, korpraalien ja rumpal.ien palkkaukseen osoi.tetut tilat ja verot sekd ruotutalojen ja rusthollien nimet ja veroluvut. Muut kuin pddkatselmusrullat ovat rakenteeltaan suunnilleen sanantapaisia, joskus hiukan yksinkertaisernpia. Vuodesta 1775 lahtien pddkatselmusrulliin lisdttiin vielii yksi sarake: miehen pituus joko kortteleina tai jalkoina ja tuumina. Vaadittu vdhimmiii,spituus o1i aluksl 11 korttelia ja 3 tuumaa e1i n. 170 cm, mutta kun Suornesta o1i vaikea lijytdii riittevesti ndin pitkiii miehiii, se alennettiin v Uudenmaan ja Hdrneen ldiinin maaherran Anders de Brucen neuvosta 11 kortteliin 1 tuumaan eli n. 165 cm:iin. (7) Sukututkija tunnistaa armeijassa palvelleen esi-isdnsd kirkonkirjoista liiytyneen sotilasnimen ja ruodun tai rusthollin rlimen perusteella; jalkaviikiruodun nimend o11 ylennsd ky15n tai talon nimi. Upseerit ja aliupseerlt kdyttiviit armeijssakin perittyjzi sukunimidhn. Toi-sinaan itdsuomalaisissa rippikirjoissa on rnerkitty mies sotamieheksi, mutta kaytetty hdnestii sotilasnimen sijasta hdnen omaa suonenkielistd sukunirneiidn. Tdrnd tietysti vaikeuttaa tunnistarnista, jonka on tdllciin nojauduttava 1dh j-nnti ruodun nimeen ja rniehen etunimeen. Asiaa auttaa, mikdli rlppikirjaan on merkitty miehen numero komppaniassa, kuten jotkut papit menetteliviit. Jos rlppikirjassa on miehen syntymiivuosi, sitii kannattaa verrata rullassa olevaan tietoon miehen izistd, mutta on huomattava, etta srmeijan rullien iketiedoissa on usein muutaman vuoden virheits. Upseereista ja aliupseereista ei yleensd o1e ilmoitettu sen paremmin ikdii kuin syntymdpaikkaakaan. Rullissa on miesten syntymdpaikat ilnoitettu hyvln vaihtelevasti; toisinaan on mainittu vain syntymdliiiini ' toisinaan pitiijii tai kappelikin. Viimeksimainitut tiedot eivdt nekiiiin aina ole oikeita pddtellen siitd, ettei miestii, josta rullassa on kerrottu sekd ika erre syntymiipitiijzi, velttemette liiydy kyseisen pitiijiin syntyneiden luettelosta. Mikeli hdnen nimensd kuitenkin lijytyy siitii, pddstiidn esipolvitutkimuksessa taas ainakin yksi sukupolvi taaksepiiin. Silta ajalta, jolloin rnles esiintyy kirkonkirjoissa sotamiehe- D5, kannattaa k?iydii liipi kaikki ko. rykmentlstd ja kornppaniasta liiytyviit ru11at, si115 jossakin niistii voi o11a tietoja, joita ei toisissa ole; esim. syntymiipaikkoja ei merkitty joka katselmuksessa yhtd tarkasti. Jos mies on kuollut palveluksessa olessaan eikd haudattujen luetteloa hdnen kuolinvuodeltaan o1e sdilynyt, ldytyy kuolinaika todenniikciisesti armeijan rul1asta. Mikali mies on kuollut sodassa, hiinen nimeddn ei sitd paitsi o1e seurakunnan haudattujen luettelossa, koska rintamalla kuolleita ei 17C0- luvun oloissa yleensd voitu iruljettaa kotiin, vaan heiddt haudattiln kentiille tal joskus ldhimrndn seurakunnan hautausmaahan. Suomen sodassa kuolleista on ti.edossa useln vain kuolinvuosl ja joskus -pdivd rippikirjan sarakkeessa, si11e tamen sodan pddtyttyd ruotujakoinen armeija hajoitettiin, eikd sen katselrnuksia eniiii pidetty. Rullien huomautussarakkeisiin sisltyy vaihteleva meare tietoja miesten palvelusurasta. Tyypillisiei mainintoja ovat ttpresenstt (ltisnii), ttapproberastt (hyvziksytdiin), "undern81ig" (alamittainen), "ddd pa fidllenrt (kuo1lut tuntureilla, viittaa Armfeltin armeijan kohtalokkaaseen Norjan-sotaretkeen 1718), ttcommenderat ti11 Pomnerntt (kornennettu Pommeriin), ttsiuk i ldgretrr (sairaana leirisse),?rdeltaglt i finska krigetfr (osa1- listunut Kustaan ttblesserad sotaan), vid Parkumdki affair" (haavoittunue Parkuinmden taistelussa), "f6tt medaille fdr tapperhetrt (saanut urhoollisuusmita- 1in ), "ganmal och styf, fdr afsked" (vanha ja kankea, saa eron) ja r?anmiilas ti11 underh6llrr (ilmoitetaan eldkkeensaajaksi). I Ilenkirakuunarykmentin Turun naakuntaarkistossa olevat pddkatselmusrullat on filmattu seuraaville mikrofilmeille: 1728 MA 6l-62, 1768 MA ja 1779 t4a t74-i75. 2 Jari Niemelii: Tuntematon ruotusotilas. Historiallisia Tutkimuksia 157, Hdmeenlinna 1990 s. 31 ja 34; Valtionarkisto, Militaria II:n luettelo 3 Kaarlo Wirilander: Suomen upseeristo uvu11a, Helslnki 1950 s ; Rainer Fagerlund: De finska indelta och vdrvade styrkorna (1696-)1721-1g10. Paikallisyhteisii ja sotalaitos, Jyviiskylei 1983 s. 4I-43; Aimo Halila: Pohjois-Pohjanmaan historia V, 0u1u 1954 s Niemelei 1990 s Pirjo Mikkonen: Mite ruotusotamiesrul- 1at kertovat ninisttjntutki-ja11e. Suornen Sukututkinusseuran Vuosikirja 42, Jyvdskylii 1987 s. 72 ja

5 -) ed. sivulta 6. Gahm Persson: Kong1. Stadgar, Fdrordningar, Bref och Resolutioner angeende Swea Rikes Landt-Milice tl1 Hdst och Fot, uppe Kongl. Maj:ts Allern8digaste Befallning ti1 Dess och Riksens Krigs- Kollegius, hopsamlade af Sigfrid L. 8 Gahn Persson I-IV. Stockholm I s. I-2, ja ; II s. 358; III s. 82; IV s , ja Hans Hirn: Anders de Bruce Historiallisia Tutkimuksia XLVI, He1- singfors 1957 s