TILIN- PÄ TILIN ÄTÖS PÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILIN- PÄ TILIN ÄTÖS PÄÄTÖS 2013 2014"

Transkriptio

1 TILIN- PÄ TILINPÄÄTÖS ÄTÖS

2 Paraisten Kaupunki TILINPÄÄTÖS 2014 Sisällysluettelo... sivu 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja henkilöstö Yleiset taloudelliset edellytykset Olennaiset tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma Taseraportti Rahoituslaskelma Kokonaistulot ja -menot Taloudellisten tunnuslukujen yhdistelmä Lainakanta Verotulojen ja valtionosuuksien yhdistelmä Konsernin toiminta ja talous Konsernituloslaskelma Konsernitase Konsernirahoituslaskelma Tilikauden tuloksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä Käyttötalousarvion toteutuminen talousarvion sitovuustasolla Käyttötalous: Yhteenveto sitovien määrärahojen toteutumisesta Investointitalousarvion toteutuminen laskelmat Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernituloslaskelma Konsernitase Konsernirahoituslaskelma Liitetiedot Konsernin liitetiedot Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä

3 Kaupunginjohtajan katsaus Paraisten Kaupunki 1. Kaupunginjohtajan katsaus Leimallista vuodelle 2014 on ollut se, että työn alla on ollut paljon monenlaista, mitä kuitenkaan ei ole saatu päätökseen. Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin valtuustot ilmoittivat kuntarakennelain säädösten mukaisesti valtiovarainministeriölle selvittävänsä yhdistymistä. Kuntien, joissa on alle asukasta, tuli kuntarakennelain mukaan selvittää yhdistymistä muiden sellaisten kuntien kanssa, jotka yhdessä muodostavat taloudellisesta, palvelullisesta, elinkeinopoliittisesta ja yhdyskuntarakenteellisesta näkökulmasta toiminnallisen alueen. Selvitystyö aloitettiin jo marraskuussa 2013 ja sen tavoitteena oli, että Kemiönsaaren ja Paraisten valtuustot voisivat käsitellä yhdistymissopimus- ja yhdistymisselvitysehdotusta viimeistään syyskuussa Kuntarakenneselvityksen valmistelujohtoryhmän ja erilaisten toimialakohtaisten työryhmien johdolla koottiin huomattava tausta-aineisto. Selvittäjänä käytettiin konsulttia, jonka väliraportti käsiteltiin Paraisten kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Kuntarakenneohjausryhmä asetettiin maaliskuussa 2014, jolloin myös kuntien yhdistymisneuvottelut aloitettiin, mutta toiminta hiipui kaavaillun sote-uudistuksen muutettua muotoaan. Kuntarakenneohjausryhmä piti viimeisen kokouksensa , jolloin se saattoi todeta, ettei se voi jatkaa työtään kuntarakennemuutosten ja sote-uudistuksen muuttuneen tilanteen vuoksi. Kuntarakenneselvityksen eteen oli tehty paljon työtä ja nyt se oli pantava jäihin. Selvitystyöstä saatuna hyötynä oli kuitenkin yhteistyön tiivistyminen Kemiönsaaren kunnan kanssa. osoittaa ,19 euron vuosikatetta, kun alun perin budjetoitu vuosikate oli euroa ja tarkistettu vuosikate tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen euroa. Tilikauden tulos on ,06 euroa ja ylijäämä ,15 euroa. Kertynyt ylijäämä vuoden 2014 jälkeen on runsaat 8 miljoonaa euroa ja kaupungin lainanotto väheni vuoden 2014 aikana runsaalla eurolla. Luvut ovat ilahduttavia. Mutta kun otetaan huomioon valtion ilmoittamat voimakkaat valtionosuuksien leikkaukset, vallitsevan laskusuhdanteen vaikutus verotuottoihin ja hidas kasvu, kaupungin organisaatiossa on jo nyt aika rakenteellisille, tehostaville toimille. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ovat asettaneet useita työryhmiä laatimaan ehdotuksia palvelutuotannon ja kaupungin kiinteistöjen käytön uudelleenjärjestämiseksi. Kun työryhmät ovat jättäneet loppuraporttinsa, niiden pohjalta ei kuitenkaan ole onnistuttu pääsemään yhteisymmärrykseen rakenteellisista toimista, jotka voisivat vähentää toiminnan kustannuksia ja lisätä tehokkuutta. Työ kuitenkin jatkuu, ja kaupunginvaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi laadittavan strategisen toimintaohjelman myötä saavutetaan toivon mukaan yksimielisyys siitä, millaisia rakenteellisia toimenpiteitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä voidaan toteuttaa. Kaupungin asukkaiden ja yrittäjien hyvien palvelujen turvaamiseksi myös jatkossa on välttämätöntä löytää entistä parempia tapoja tuottaa palveluja. Monica Avellan Kaupunginjohtajan sijainen 3

4 Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki 2. Kaupungin hallinto ja henkilökunta Hallinto-organisaatio ja virkamiesorganisaatio

5 Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki Kaupunginvaltuusto Puolue Puolue Andreas von Bergmann Rkp Puheenjohtaja Marianna Stolzmann Sdp I varapuh.joht. Nina Söderlund Vasemmisto II varapuh.joht. Ted Bergman Kokoomus III varapuh.joht. Petri Abrahamsson Kokoomus Regina Koskinen Rkp Janne Ahonen Keskusta Kurt Kronehag Rkp Leif Berglund Rkp Kyösti Kurvinen Sdp Maj Björk Rkp Maria Lindell-Luukkonen Sdp Cornelius Colliander Vihreät Tom Lindholm Sdp Kurt Ekström Rkp Kim Lindstedt Kokoomus Eskil Engström Sdp Kurt Lundqvist Rkp Sverker Engström Rkp Mikaela Luoma Sdp Jan Eriksson Sdp Tapani Niemi Vasemmisto Merja Fredriksson Rkp Kai Nurro PS Christer Friis Rkp Widar Nyberg Sdp Monica Hedström-Järvinen Rkp Tommy Nymalm Rkp Carita Henriksson Sdp Markku Orell Kokoomus Kaija Hilke Rkp Tarja Rinne Rkp Mikael Holmberg Rkp Markku Salonen Kokoomus Sanni Impilä Vihreät Helena Särkijärvi Vihreät Andreas Johansson Rkp Jarmo Takatupa PS Fabian Karlgren Rkp Calle Wikman (sitoutumaton) Rkp Kaj-Johan Karlsson Rkp Petri Visa Kokoomus Sverker Karlsson Rkp 43 jäsentä Paraisten kaupunginvaltuusto on kokoontunut kahdeksan kertaa ja merkinnyt pöytäkirjoihin 115 pykälää. Kaupunginvaltuuston kokouksissa pöytäkirjanpitäjänä on toiminut kaupunginlakimies Monica Avellan. Kaupunginhallitus Varsinaiset jäsenet Puolue Henkilökohtaiset varajäsenet Mikael Holmberg Puheenjohtaja Rkp Sverker Karlsson Widar Nyberg I varapuh.joht. Sdp Jan Eriksson Markku Orell II varapuh.joht. Kokoomus Kim Lindstedt Cornelius Colliander Vihreät Helena Särkijärvi Paola Fraboni (sitoutumaton) Rkp Barbara Heinonen Carita Henriksson Sdp Tiina Johansson Kaija Hilke Rkp Denina Björklund Hanna Järvinen Kokoomus Anna Filatoff Fabian Karlgren Rkp Christer Friis Kurt Lundqvist Rkp Leif Berglund Tarja Rinne Rkp Monica Forss Kaupunginhallitus on kokoontunut 16 kertaa ja merkinnyt pöytäkirjoihin 285 pykälää. Kaupunginhallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Folke Öhman ja pöytäkirjanpitäjänä kaupunginlakimies Monica Avellan. 5

6 Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki Kaupungin henkilöstö Paraisten kaupungilla oli 868 vakinaista, toistaiseksi palkattua työntekijää sekä 417 määräaikaisesti palkattua työntekijää (sijaisia ja muita määräaikaisia). Henkilöstörekisterissä oli siis yhteensä työntekijää, joista 976 oli täysipäiväisiä. Eri osastojen ja konsernipalvelujen vakinainen henkilöstö Konsernipalvelut (120) Sivistysosasto (385) Sosiaali- ja terveysosasto (312) Ympäristöosasto (66) Yhteensä Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset: Palkkakustannukset: Sivukulut Poissaolot töistä Paraisten kaupungin raportointiohjelma esittää työssäolon keskeytykset syyn mukaan luokiteltuina. Kaikkien työntekijöiden poissaolot rekisteröidään tietokantaan kalenteripäivinä. 6

7 Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki 3. Yleiset taloudelliset edellytykset Elpyminen vuoden 2009 voimakkaasta taantumasta keskeytyi vuonna 2012 ja taantuma voimistui hieman vielä vuoden 2013 aikana. Vuonna 2014 talouden kehitys oli edelleen heikkoa ja viime vuosi oli siten kolmas taantumavuosi Suomen taloudessa. 6 5,2 4 3,9 2,8 4,1 3,0 2,6 2 0,7 0,9 1, , ,4-1, ,3 Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (alustavasti 2013). Lähde: Tilastokeskus. Maan huonona jatkunut suhdannetilanne heijastui vuonna 2014 ensisijaisesti siihen, että yhteisöveron jako-osuudet jäivät odotettua heikommiksi. Yhteisövero reagoi nopeasti suhdannemuutoksiin, ja vaikka yhteisöveron merkitys ei suhteellisesti tarkasteltuna ole Paraisten kaupungille ratkaiseva, on sen voimakkailla heilahteluilla vaikutusta kaupungin talouteen. Heikompaa yhteisöveron kehitystä kompensoi kuitenkin se, että kunnallisen kiinteistöveron kehitys oli jonkin verran odotettua parempi. Ennustelaitosten mukaan Suomeen voidaan odottaa erittäin hidasta talouskasvua tai jopa taantuman jatkumista vuosina 2015 ja Suomessa kasvun arvioidaan laantuvan pitkällä aikavälillä maan epäedullisen demografian vuoksi. Kaupungin näkökulmasta pitkittynyt taantuma merkitsee työllisyyden ja ansiotulojen kehityksen heikkenemistä. Samaan aikaan on olemassa ilmeinen vaara, ettei yhteisövero elvy kovin nopeasti. Kaupungin verotulojen kehityksen jatkuminen hitaana on tulevina vuosina siten todennäköistä, samalla kun valtionosuudet valtionosuusuudistuksen vuoksi vähenevät dramaattisesti. Vuotta 2014 leimasivat edelleen myös hyvin alhaiset korkotasot. Suomen inflaatio oli vuoden aikana keskimäärin 1,1 %, ja ennustelaitosten mukaan sen ennustetaan olevan suunnilleen samalla tasolla vuosina 2014 ja Kaupungin ja alueen työllisyystilanne Työllisyystilanne ja sen kehitys vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten taantuma pitkällä aikavälillä vaikuttaa kuntiin. Yhtäältä työllisyystilanne ja toisaalta palkkakehitys vaikuttavat tietyllä viiveellä kunnalliseen tuloveroon. Kaupungin työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi kahden vuoden aikana ja kehityssuunta on huolestuttava. Kaupungin työttömyysaste oli vuoden alussa 6,9 % ja vuoden lopussa 8,60 %. Vuodenvaihteessa työnhakijoiden määrä oli 620. Samaan aikaan alueen työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt, ja alueen työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 13,9 % (koko maassa 13,9 %). Alueellisessa ja valtakunnallisessa vertailussa Paraisilla on hyvä työllisyystilanne. Kehitys, jossa taloudellinen aktiivisuus hiipuu ja alueelta katoaa työpaikkoja, on vaarassa vaikeuttaa kaupungin tilannetta. 7

8 Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Paraisten kaupungin työttömyysaste on vuodesta 2008 lähtien kehittynyt seuraavasti: Kuntien rahoitus riippuu osin kokonaisansiotulojen kehityksestä ja osin valtionosuuksien kehityksestä. Näiden molempien kohdalla ennusteet ovat nyt erittäin huonot Suomen ollessa pitkittyneessä taantumassa ja vuosiksi 2015 ja 2016 ennustetun kasvun jäädessä olemattomaksi. Pidentyneen taantuman seurauksena työllisyys ei parane. Samaan aikaan taantuma on luonut julkiseen talouteen suuren alijäämän (kestävyysvajeen). Paraisten kaupungin kokonaisrahoitus on heikentynyt vuonna 2015 ja tulee tulevina vuosina heikkenemään entisestään. Tämä johtuu osin yleisestä talouskehityksestä ja sitä seuraavasta kokonaisansiotulojen kehityksestä, mutta myös valtion toteuttamista toimenpiteistä. Valtionosuusuudistus ja kuntien yhteisövero-osuuden vähennys toteutetaan samaan aikaan kun maan istuva hallitus ei ole onnistunut toteuttamaan ns. normitalkoita, joiden oli määrä vähentää kuntien tehtäviä ja parantaa niiden taloutta. Nyt tehdyillä toimenpiteillä on näin ollen pelkästään negatiivinen vaikutus kaupungin rahoitukseen ja kykyyn selviytyä tehtävistään. Kun valtionosuusuudistus on kokonaisuudessaan toteutettu vuonna 2019, sen lopullinen vuotuinen vaikutus in tulee olemaan 3,6 3,8 miljoonaa euroa. Uudistus ei kuitenkaan sinällään vähennä kokonaisuutena maan valtionosuuksia, vaan se merkitsee resurssien uudelleenjakoa kuntien välillä. Nyt esitetyssä valtionosuuksien uudelleenjaossa Parainen on selvä häviäjä. Rinnakkain tämän kanssa jatkuu lisäksi yleinen valtionosuuksien vähentäminen, minkä kokonaisvaikutus on suurempi kuin valtionosuusuudistuksen. Valtionosuuksien voimakkaiden vähennysten lisäksi kaupungin talouteen vaikuttavat jatkossa uudet toimenpiteet, joihin tuleva hallitus ryhtyy julkisen talouden tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeriö on arvioinut tasapainottamistarpeeksi vähintään 6 miljardia euroa, josta 2 miljardia arvioidaan voitavan kohdentaa kuntiin. Paraisten kaupungin osalta liikutaan noin 5,5 miljoonassa eurossa. Näin suuri taakka kunnille asettaisi kovat vaatimukset sekä tuottavuuden lisäämiselle että palvelujen karsimisille samaan aikaan kun voimakkaat veronkorotukset tulisivat kunnissa ajankohtaisiksi. Kaupungin talouden kehitys TILINPÄÄTÖS 2014 M / % Tulos 0,9 M Ylijäämä (+) / alijäämä (-) 1 M Vuosikate 5,1 M Käyttömenot, netto 88,4 M Käyttötalouden käyttöaste 97,6 % Investointimenot, netto 4,7 M Investointien käyttöaste 78,7 % Lainaa asukasta kohden (2 733 ) (koko maa, tilinpäätösennuste 2014) 8

9 Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Kaupungin tulos on 0,9 miljoonaa euroa ja ylijäämä 1 miljoona euroa. Tulos, ylijäämä ja vuosikate ovat kaikki 2,8 2,9 miljoonaa euroa budjetoitua paremmat. Alkuperäistä ja muutettua talousarviota parempi tulos johtuu seuraavista seikoista: Käyttötulot kokonaisuutena ylittävät budjetoidut tulot 1,2 miljoonalla eurolla. Käyttökustannusten määrärahoista käytettiin 99,2 %, mikä on noin 1 miljoona euroa alle budjetoidun määrärahan. Rahoitus muodostui kokonaisuutena noin euroa budjetoitua paremmaksi. Vuodelta 2014 syntyvä 1 miljoonan euron ylijäämä lisää kaupungin kertynyttä ylijäämää, joka nousee 8,1 miljoonaan euroon. 5,1 miljoonan euron vuosikate kattaa nettokustannuksiltaan 4,7 miljoonan euron investoinnit. Kokonaistalous on siten tasapainossa vuonna Lainanottoa pystyttiin vuonna 2014 vähentämään eurolla, mikä merkitsi pientä parannusta kaupungin rahoitukselliseen asemaan. Lainataakka 43,3 miljoonaa euroa ja euroa asukasta kohden on nyt enää vain marginaalisesti korkeampi kuin maan keskiarvo. Lainataakan pieneneminen on tärkeä askel kohti terveempää ja parempaa rahoituksellista asemaa. Valtuuston strategisena tavoitteena on saada lainanottoa vähennettyä pitkällä aikavälillä, ja tämä tavoite on tulevina vuosina erittäin vaativa. Kaupunki onnistui vuosina 2013 ja 2014 kääntämään käyttötalouden määrärahojen käytön suunnan, ja myös budjetointi vuodelle 2015 on pidättyväistä. Sopeutus rahoitukselliseen todellisuuteen vaatii kuitenkin sitä, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla on pysyvämpi vaikutus kaupungin kustannuskuvaan. Ellei kaupunki onnistu tässä, tilanne on vuosina vaarassa heiketä nopeasti ja johtaa nopeasti heikentyvään rahoitukselliseen asemaan. Ellei kaupunki jatkossa kykene päättämään sopeutustoimista, se tulee hyvin nopeasti täyttämään useita kriisikunnan kriteereistä. Suhteellinen velkaantuneisuusaste on kriisikuntakriteeri, jonka kaupunki täyttää. Omavaraisuusaste ja velkaantuneisuusaste euroina asukasta kohden suhteessa maan keskiarvoon ovat kriisikuntakriteerejä, jotka kaupunki on nopeasti vaarassa täyttää, jos sen lainanotto lisääntyy. Kriteerit, jotka olemme nopeasti vaarassa täyttää, liittyvät kaikki suoraan tai välillisesti velkaantuneisuuteen. Kriisikunnan kriteerit Talousarvio Kriteeri Kommentti täyttyy Negatiivinen vuosikate (-) Positiiviset vuosikatteet vuodesta 2005 lukien ei 2. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin 3. Asukasta kohti laskettu lainamäärä vähintään 50 % suurempi kuin kunnissa 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,75 % 19,75 % 19,75 % Veroprosentti vastaa maan keskiarvoa vuonna 2014, kuten myös maan keskiarvoa vuonna Asukasta kohti laskettu lainamäärä 2,1 % suurempi kuin maan ennustettu keskiarvo 4. Omavaraisuusaste < 50 % 55,07 % 56,09 % 54,08 % 51,21 % 52,82 % 54,04 % Oman pääoman osuus vielä suurempi kuin kriteerissä ei ei ei 5. Suhteellinen velkaantuneisuusaste > 50 % 52,99 % 49,36 % 49,36 % 56,38 % 52,63 % 50,09 % Velkaantuneisuusaste nyt liian korkea kyllä 6. Taseessa kertynyttä alijäämää (-) Ylijäämää ei Kaupunki nosti vuonna 2013 tuloveroprosentin 19,75 %:iin. Kiinteistöveron yleinen osa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti korotettiin vuonna Taloussuunnitelman lähtökohtana on, että tuloveroprosentti nostetaan vuonna Kaupungin rahoitus Verot toteutuivat yhteenlaskettuna 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua suurempina vuonna Verotulojen kasvu vuonna 2014 oli vain noin euroa. Kunnallisen tuloveron toteuma oli suhteessa talousarvioon euroa parempi, kun taas yhteisöveron toteuma jäi euroa talousarviota heikommaksi. Kiinteistövero toteutui päivitetyn veroperusteen johdosta noin euroa budjetoitua parempana. Verotulojen kasvu on kaudella ollut hyvin matalalla tasolla aikaisempiin kausiin verrattuna, ja huomattavammat lisäykset vuosina 2010 ja 2013 selittyvät ensisijaisesti veroprosentin korotuksilla. 9

10 Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Yhteisövero on ajanjaksolla heilahdellut suhdanteiden mukaan, mikä on ollut nähtävissä erityisesti vuosina 2009, 2012 ja Tuoreimmissa veroennusteissa (helmikuulta 2015) verojen odotetaan vuonna 2015 toteutuvan noin 0,4 miljoonaa euroa alle budjetoidun tason. Tämä merkitsisi sitä, että vuonna 2015 veroista saatavat tulot olisivat vain 0,7 % suuremmat kuin vuonna Kunnallinen tulovero väheni -1,3 % eli euroa vuonna Vuoden 2015 tuoreimman ennusteen mukaan verojen kehitys jatkuisi negatiivisena vuonna 2015 ja verot vähenisivät noin eurolla. Erityisesti palkkatulojen kehitys on seisahtunut ja ne vähenivät vuonna Vuosien 2016 ja 2017 kehitystä ennustetaan siltä pohjalta, että veroprosenttia korotetaan 0,5 prosenttiyksikköä vuonna Yhteisöverosta saadut tulot vähenivät -3,5 %:lla eli eurolla vuonna Vuosina yhteisövero kasvoi hyvin nopeasti niin, että veron määrä yli kaksinkertaistui, osin vuosien korotetun osuuden ansiosta. Kuntien yhteisövero-osuus laski 5 % vuonna 2012, 10

11 Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki mikä osaltaan selittää vuoden 2012 pienemmät tulot. Pieneneminen johtuu lisäksi heikentyneistä suhdanteista, joilla on taipumusta vaikuttaa nopeasti kuntien yhteisöveron jako-osuuksiin. Yhteisövero elpyi nopeasti vuoden 2009 syväsukelluksesta, osin suotuisan talouskehityksen johdosta ja osin myös kuntien vuoden 2010 ja 2011 yhteisövero-osuuden korottamisen seurauksena. Vuosina 2013 ja 2014 yhteisövero jälleen heikkeni hieman suhdanteiden seurauksena. Yhteisövero on kaupungin rahoituksessa kaikkein suhdanneherkin elementti ja verotulojen heilahteluja on odotettavissa myös jatkossa suhdanteiden vaihdellessa. Yhteisöveroprosentti laski 24,5 %:sta 20 %:iin vuonna 2014, mutta kuntien yhteisövero-osuutta korotettiin samanaikaisesti, mikä kompensoi veroprosentin muutoksesta johtuvaa vähennystä. Kiinteistövero kasvoi lähes 1 miljoonaa euroa eli 14 % vuonna Vuoden 2014 kiinteistöveron tasokorotus on suhteutettu kiinteistöjen muuttuneisiin verotusarvoihin. Selvät tasokorotukset vuosina 2013 ja 2010 johtuivat veroprosentin korotuksesta. Valtionosuuksien toteuma oli euroa budjetoitua suurempi, eli valtionosuudet lisääntyivät euroa eli 0,5 % vuonna Vuonna 2015 valtionosuuksien arvioidaan vähenevän -1,3 % eli euroa. Valtionosuuksien pitkään jatkunut myönteinen kehitys on pysähtynyt ja edessä on erittäin heikko kehitys. Alla olevan kuvion laskelmissa on vuodesta 2015 eteenpäin lähtökohtana esitetty valtionosuusuudistusehdotus ja yksityiskohtaiset laskelmat, joissa huomioidaan vuosien siirtymäkausi. Vuonna 2019 valtionosuusuudistuksen vaikutukset olisivat täysimääräiset. Uudistus 11

12 Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki merkitsisi konkreettisesti sitä, että valtionosuuksien kehitys seisahtuu täysin niin, että valtionosuudet vielä vuonna 2019 olisivat vuoden 2013 tasoa matalammalla tasolla. Kaupunki menettää siirtymäkaudella yhteensä noin 8,1 miljoonaa euroa rahoituksesta ja vuodesta 2019 alkaen noin 4 miljoonaa euroa vuosittain (noin 20 miljoonaa euroa viidessä vuodessa). Valtionosuus- ja verorahoitus yhteensä lisääntyi vuonna 2014 vain 0,5 %. Paraisten kaupungin pitkä suotuisa kokonaisrahoituksen kehitys katkesi vuonna 2014 ja sitä odotetaan seuraavan erittäin heikko kehitys vuosina Rahoitustulot ja -menot toteutuivat 0,7 miljoonan euron nettomenona vuonna Korkokulujen toteuma on hyvin lähellä arvioitua euroa. Kokonaisrahoitus (verot, valtionosuudet, rahoitustulot ja toimintatulot) oli siten noin 1,8 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Lainakanta pieneni noin 0,7 miljoonalla eurolla 44 miljoonasta eurosta 43,3 miljoonaan euroon ollen nyt euroa asukasta kohden (keskimäärin euroa asukasta kohden koko maan tilinpäätösennusteessa). Investointien nettokustannusten käyttöaste oli 78,7 %. Käyttötalous ja investoinnit toteutuivat vuonna 2014 kaupungin kannalta rahoituksellisesti kestävällä tasolla ja kaupunki pystyi hieman parantamaan rahoituksellista asemaansa. 12

13 Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Käyttötalous 88,4 miljoonan euron toimintakate alittaa muutetun talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla ja toteutumisaste on 97,6 %. Tilivuoden aikana tehtiin talousarviomuutoksia, joiden nettovaikutus oli 0,5 miljoonaa euroa. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion eurolla ja toteutumisaste on 99,2 %. Kustannuslajeittain tarkasteltuna menot ovat toteutuneet seuraavasti: Toimintamenot Käyttöaste % Ta ylitys (+) / alitus (-), Henkilöstökulut 98, Palvelujen ostot 100, Aineet, tarvikkeet ja tavarat 96, Avustukset 106, Muut toimintamenot 97, Toimintamenot 99, Alitukset ovat peräisin henkilöstökuluista, aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muista toimintamenoista. Toimintatulot olivat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat ja toteutumisaste oli 104,8 %. Ulkoisten toimintatulojen kate prosentteina: Ulkoisten toimintatulojen kertymä on 15 miljoonaa euroa, mikä kattaa toimintamenoista 14,5 %. Kate pienenee näin ollen edelleen. Huomattava katteen pieneneminen vuonna 2012 selittyy ensisijaisesti sillä, että yhdistymisavustus jäi pois vuodesta 2012 lukien. Pienenevää katetta on syytä analysoida tarkemmin. Käyttötalous toteutui siten, että 37:stä yksiköstä 4 ylitti talousarvion: Vastuualue Ylitys Ylitys Elokuun ennuste 13 Käyttö-% Ikt ,6 Talouspalvelut ,5 Perhepalvelut ,6 Rakennusvalvonta ,1 Ylitykset yhteensä

14 Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Yksittäiset talousarvioylitykset ovat vähitellen vähentyneet ja niitä oli vain neljä vuonna Tällainen kehitys on hyvin myönteistä. Yksiköt, osastot ja kaupungin talouspalvelut ovat tehneet määrätietoisesti seurantatyötä havaitakseen ylitysriskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kiinnittääkseen sen jälkeen erityishuomion yksiköihin, joissa ylitysriski on ollut olemassa. Vastuunalaiset viranhaltijat ovat olleet hyvin perillä kaupungin talouskriisistä ja toimineet erittäin vastuullisesti. Kaupunki on vuodesta 2012 lähtien toteuttanut laajennettua raportointia ja seurantaa muun muassa siten, että osastokohtainen kuukausittainen seuranta on formalisoitu ja uusi koko kaupungin käsittävä raportti laaditaan puolivuosittain. Lisäksi vastuista ja menettelyistä säädetään erityisissä periaatteissa ylitysriskin ollessa tosiasia. Myös näillä uusilla periaatteilla on ollut oma merkityksensä seurannassa. Demografia ja lainsäädännön muutoksista seuraavat lisääntyneet vaatimukset vaikuttavat nyt yhdessä voimakkaimmin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehitykseen. Tämä on tosiasia, johon on jo pitemmän aikaa kiinnitetty huomiota myös valtion peruspalveluohjelmassa, jossa kysynnän muutokset nyt ja seuraavien 20 vuoden aikana arvioidaan suurimmiksi vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa ja resurssien siirtymää sivistyksestä sosiaali- ja terveydenhuoltoon pidetään välttämättömänä. Paraisten kaupungissa on viimeisten viiden vuoden aikana tapahtunut erittäin voimakas resurssien kohdentuminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Siitä huolimatta osastolla on vuosittain syntynyt suuria ylityksiä sekä osasto- että yksikkötasolla. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyslautakunta ylitti määrärahansa osastotasolla yli eurolla brutto ja lähes eurolla netto, mikä euromääräisesti vastaa valtaosaa kaupungissa tapahtuvista ylityksistä. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuutena ei kuitenkaan ylittänyt talousarviota ja talousarviomäärärahojen uudelleenjaon jälkeen ainoastaan perhepalvelut ylitti talousarvionsa. Ennakoidun erittäin heikon kustannuskehityksen vuoksi kaupunki tarvitsee toimenpiteitä, jotka vähentävät kustannuksia pysyvästi. Valtionosuusuudistus vähentää kaupungin rahoitusta vuodesta 2015, ja valtiovarainministeriö on ilmoittanut tarpeesta vähentää kuntien kustannuksia vielä 2 miljardilla eurolla. Nyt vaaditaan pitkäjännitteistä työtä kaupungin tuottavuuden parantamiseksi, eikä kaupunki myöskään tule välttymään merkittäviltä rakenteellisilta muutoksilta tai palvelutason madaltamiselta, jotta kaupungin talous saadaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tasapainoon. 14

15 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki 4. Olennaiset tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa HALLINTOPALVELUT Toimialapäällikkö, kaupunginlakimies Monica Avellan Keskushallinto Hallintopalveluilla on ollut työn alla toimialan sijaistamiskysymykset. Sijaisen nimeäminen ainakin osaan hallintopalvelujen henkilöstön hoitamista toiminnoista on välttämätöntä. Henkilöstön joustavan ja yhteistyösuuntautuneen asenteen ansiosta toimialalle on saatu luotua toimiva sijaisjärjestelmä. Hallintopalvelut on toiminut myös vuonna 2014 valmisteluprosessin laadun parantamiseksi sekä kaupunginhallitukseen että kaupunginvaltuustoon valmisteltavien asioiden osalta. Myös lautakuntien pöytäkirjanpitoa on kehitetty paremmaksi yhteistyössä muiden pöytäkirjanpitäjien kanssa. Hallintopalvelujen puolelta voimme todeta, että valmisteluprosessi ja pöytäkirjanpito ovat alkaneet toimia entistä paremmin, mikä helpottaa kaikkien työtä ja varmistaa paremman laadun. Yhä useampi työvaihe hoidetaan sähköisesti. Kaupunginhallituksen jäsenten toiveesta esityslistan ilmoitusasiat on nyt mahdollista linkittää ja lukea sähköisessä muodossa. Iniön ja Korppoon entisten kunnanarkistojen arkistoaineiston seulonta- ja hävittämistyö ja arkistojen kuntoonpano oli määrä tehdä arkistosihteerin johdolla vuonna Hanketta ei kuitenkaan ole saatu täysin päätökseen. Tähän on useita syitä, muun muassa se, että arkistosihteeri on ollut virkavapaalla lähtien. Ennen sitä hän huolehti vuodesta 2009 lukien tehtyjen päätösten arkistoraporttien tulostamisesta. Hallintopalvelut on vuoden aikana johtanut kuntarakennelain edellyttämän kuntien yhdistymisselvityksen tekoa. Vaikka selvitystyö keskeytyi valtion päätösten seurauksena, koko prosessi on kuitenkin johtanut parempaan yhteistyöhön Kemiönsaaren kanssa ja antanut prosessissa mukana olleille uusia kokemuksia ja ideoita. Loppuvuoden aikana hallintopalvelut vastasi uuden kaupunginjohtajan valinnan organisoinnista. LIIKENNE- JA VIESTINTÄPALVELUT Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund Liikennepäällikkö Christjan Brander jäi syksyllä eläkkeelle, minkä seurauksena organisaatiota mietittiin uusiksi ja siihen päätettiin tehdä muutoksia. Tiedotuksen, lähipalvelujen sekä liikenteen ja saariston vastuualueet siirrettiin elinkeinopalvelujen toimialalle ja IKT:n vastuualue hallintopalvelujen toimialalle. Uudelleenjärjestelyt tulivat voimaan uuden talousarviovuoden alkaessa eli alkaen. Liikenne ja saaristo Vuoden 2014 tärkeimmät tapahtumat olivat seuraavat: - turvattiin yrittäjien etuajo-oikeus maantielautoille - lautta-aikataulut; tehtiin paljon työtä riittävän vuoromäärän säilyttämiseksi esimerkiksi öisin - käytiin aktiivista vuoropuhelua ELY-keskuksen kanssa Kirjalansalmen uuden sillan suunnittelun aloittamiseksi - toimittiin kiinteän tieyhteyden saamiseksi Paraisten ja Nauvon välille Tiedotus Valtiovarainministeriön hallinnoima Asiakaspalvelu projekti käynnistyi Paraisilla helmikuussa Hankkeen tavoitteena on, että asukkaat saavat julkisen hallinnon asiakaspalvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä koko maassa. Parainen on hankkeen ainoa kaksikielinen kunta ja on edustettuna myös ministeriön hanketta suunnittelevassa työryhmässä. Paraisten asiakaspalvelupiste eli Asiointipiste avattiin syyskuun 2014 lopulla. Asiointipisteessä tarjoavat palveluitaan kaupungin lisäksi Verohallinto, maistraatti, TE-toimisto, Kela ja poliisin lupahallinto. Asiakaspalvelu projektin myötä kaupungin omaa asiakaspalvelua on kehitetty muun muassa uudelleenorganisoimalla sijaisjärjestelyjä. Asumisen kampanja toteutettiin Turun sisustus- ja rakentamismessujen yhteydessä Kampanjaan kuului mm. messukilpailu internetissä, suoramainontaa valituille kohderyhmille ja tonttija imagoilmoittelua sekä paikallisessa että kansallisessa mediassa (printti, internet, mobiili ja sosiaali- 15

16 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki nen media, Föli-bussit). Viestintäpalvelut osallistui myös seuraaville messuille ja tapahtumiin vuoden 2014 aikana: Venemessut Helsingissä , Puutarhan kevät Turussa , Kaupunki uusiksi Paraisilla ja Paraisten päivät Työ kaupungin kotisivujen kehittämiseksi jatkui vuonna 2014: kaupungin kotisivut uusittiin niin, että niistä tuli responsiiviset eli ne toimivat myös mobiililaitteilla. Sivuista tuli myös selkeämmät ja helppokäyttöisemmät. Uusien sivujen myötä myös kriisiviestinnän mahdollisuudet parantuivat huomattavasti. Tiedotuslehti Nyttin ilme uudistettiin vuoden 2014 aikana. IKT-palvelut Taloudenohjauksen kuntamallin ohjelmistot päivitettiin uudempaan versioon ja samalla sovellukset siirrettiin omasta konesalista CGI:n palveluun (SaaS). Myös ostolaskujen sähköinen kierrätys ja arkistointi, Rondo, päivitettiin uusimpaan versioon. Kaupungin lisenssiomaisuus auditoitiin Microsoftin toimesta. Tehdyn selvityksen perusteella voitiin todeta puutteita hankituissa lisenssimäärissä koskien Microsoftin sovelluksia. Puuttuvat lisenssit hankittiin. Sosiaali- ja terveystoimi liittyi kansalliseen potilastiedon arkistoon sairaanhoitopiirin asettaman aikataulun mukaisesti alkaen. Hankkeen sidosryhmät olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Medbit ja CGI. IT-tukihenkilö Jörgen Svahnströmin kaksivuotinen oppisopimus päättyi Loppuvuodesta käynnistettiin hakuprosessi IT-tukihenkilön vakituisen työsuhteen täyttämiseksi. Kaupungintalolla avattiin yhteispalvelupiste johon IT-yksikkö hankki ITC-tekniikan. Käyttöön otettiin mm. videoneuvottelulaitteisto asiakkaiden ja viranomaisten väliseen asiointiin sekä maksujärjestelmä. IT-yksikkö otti käyttöön verkkolaitteiden valvonta- ja hallintajärjestelmä HP IMC:n. Sen avulla voidaan keskitetysti valvoa ja konfiguroida kaupungin yli sataa verkon aktiivilaitetta. Palvelin- ja tallennusinfrastruktuuria uusittiin. CGI:n sovellusten palvelinalusta vaihdettiin ja tallennusjärjestelmään hankittiin lisää kapasiteettia. Koulutoimessa jatkettiin varautumista voimakkaasti kasvavan langattoman verkkoliikenteen haasteisiin rakentamalla kattavampaa tukiasemaverkkoa. TALOUSPALVELUT Toimialapäällikkö, talousjohtaja Patrik Nygrén Talouspalvelut on ohentanut organisaatiotaan niin, että ostolaskut hoidetaan nyt 1,7 henkilötyövuoden voimin, kun ne aiemmin hoidettiin 2 henkilötyövuoden voimin. Sähköisten laskujen kasvava osuus vähentää yhtä laskua kohden tarvittavaa työpanosta. Nopea ja tehokas laskujen käsittely on yksi nopean ja toimivan seurannan perusedellytyksistä. Tapahtuneen luonnollisen poistuman yhteydessä järjesteltiin uudelleen myös elinkeinopalvelujen sihteeritehtävät ja vesilaskutus niin, että kokonaisuutta hoitaa nyt yksi henkilö entisten kahden henkilön sijaan. Taloussihteeri, joka hoitaa kokonaisuutta alkaen, on 60 %:n osuudella talouspalvelujen ja 40 %:n osuudella elinkeinopalvelujen palkkalistalla. Talouspalvelut otti vuodenvaihteessa 2014 vastattavakseen myös 30 % kokopäivätoimisen hankekoordinaattorin kustannuksista kaupungin hankintojen tuki- ja koordinointitehtävään liittyen. Hankekoordinaattori on muassa tukenut osastoja aktiivisesti niiden hankinnoissa ja koordinoinut tapaamisia sisäisesti. Vuotta leimasivat sekä Raindance-taloushallintojärjestelmän että Rondo-ohjelman (ostolaskujen käsittelyohjelman) laajat päivitystyöt. Talouspalveluilta suuren työpanoksen vaatineet päivitykset onnistuivat hyvin ja hankkeet saatiin päätökseen keväällä Päivitykset ovat merkinneet erinäisiä laadullisia parannuksia. Talouspalvelut on vuosina toteuttanut laajan muutoksen kaupungin lainakannan suojausrakenteessa. Muutoksen myötä lainakannan suojaustaso on nostettu 90 %:iin, mikä on rahoitusstrategiassa säädetty enimmäismäärä. Lisäksi korkositoumus, joka kaupungilla on Turun Seudun Veden kanssa tehtyjen sopimusten myötä, on suurimmalta osin suojattu 30 vuodeksi eteenpäin. 16

17 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Talouspalvelut toteutti vuosina yhdessä CGI:n ja Itellan kanssa hankkeen suoramaksuun ja sähköiseen laskuun siirtymiseksi, koska suoraveloitus ei enää ole mahdollista. Hanke käynnistyi toukokuussa 2013 ja se saatiin päätökseen tammikuussa Talouden seuranta on kohdistunut vastuualueiden ylitysriskien varhaiseen tunnistamiseen sekä yksiköiden seuraamiseen ja kannustamiseen niin, että ylityksiltä voitaisiin välttyä. Lähtökohtana lisämääräraha-anomuksille on ollut, että ne on voitava kattaa jakamalla määrärahat uudelleen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan euron lisämääräraha-anomus valmisteltiin määrärahojen uudelleenjaon pohjalta ja osasto onnistui lopulta alittamaan alkuperäisen kokonaistalousarvionsa. ELINKEINOPALVELUT Toimialapäällikkö, elinkeinopäällikkö Tomas Eklund Elinkeinoelämä Paraisten keskustan kehittäminen jatkui Uusi kaupunki -hankkeessa, joka esitettiin myös televisiossa. Keväällä tehtiin kyselytutkimus saaristossa toimivien yrittäjien tarpeesta etuajo-oikeuteen lautoille ja syksyllä tehtiin selvitys siitä, voitaisiinko Kullasbergetin väestönsuojaa (Luolaa) käyttää pysäköintihallina. Korppoon esikuntatalon remontti valmistui ja Eetu-energianeuvontahankkeessa tehtiin laaja bioenergiaselvitys. Elinkeinopalvelut osallistui vuoden aikana kahdelle miniristeilylle yhdessä yrittäjien kanssa. Elinkeinopalveluilla oli yrittäjäyhdistyksen kanssa myös yhteinen pöytä Paraisten päivillä, joiden aikana markkinoitiin kaupungin ja yhdistyksen palveluja. Yritysneuvontahanke YPK päättyi vuosien vaihteessa. Yrittäjien perusneuvontapalvelujen tilanne on sen takia haastava, miten se hoidetaan tulevaisuudessa ja millä resursseilla? Matkailu Matkailuyksikkö tuottaa ja toteuttaa Paraisten saaristokaupungin kohdemarkkinoinnin ja matkailuneuvonnan. Markkinoinnin tavoitteena on profiloida saaristoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Olennainen osa toimintaa on saariston matkailullisten kotisivujen ylläpito. Sivuilla on laaja palvelurekisteri matkailupalveluista, tapahtumia ja yleistä tietoa saaristosta. Sosiaalisella medialla on olennainen rooli nykypäivän matkailumarkkinoinnissa. Matkailuyksiköllä on useita Facebook-sivuja, kuten #visitarchipelago #rengastie #pargas #parainen #skärgårdensskördefest #septemberfestival #nagu #nauvo #scandinavianislands, sekä Instagram-tili #visitarchipelago ja Twitter-tili #visitarchipelag. Maataloushallinto Parainen on kuulunut lähtien Paimion maaseutupalveluihin, maataloussihteerit palvelevat edelleenkin paikallisesti Paraisten ja Korppoon toimipisteissä. Hankkeet Vuoden aikana päättyivät viimeiset niistä kaupungin hankkeista, joille oli myönnetty rahoitusta rakennekaudella Uusia hankkeita suunniteltiin, mutta koska uuden rakennekauden alku oli kovasti myöhässä, vuonna 2014 ei käytännössä ollut haettavana lainkaan EU-rahoitusta ComSome-hanke syntyi sen tarpeen pohjalta, että yhä useampi kävijä hakee tietoa verkosta ja ennen kaikkea sosiaalisten medioiden ja netin kautta. Saaristoa koskevan tiedon tulee olla saavutettavissa ja nähtävissä verkossa sosiaalisten medioiden ja mobiilisovellusten kautta, ja ratkaisevaa on lisäksi se, onko sisältö houkuttelevaa ja luottamusta herättävää. Saariston matkailuelinkeino on tähän mennessä onnistunut hyvin asian alulle panemisessa, mutta kaupungin kattavaa läsnäoloa verkossa tulee edelleen kehittää. Verkkoläsnäolo ja sosiaaliset mediat kehittyvät hirmuista vauhtia markkinointitarkoituksissa. Tulevaisuudessa intresseissämme on tavaramerkkimme SKÄRGÅRDEN-SAARISTO vaaliminen. Kaikki tosielämässä käytävä keskustelu heijastuu verkkoon ja tuo lisäarvoa saaristotavaramerkillemme. Tämä on jotain, jota meidän tulee valvoa, ja se toteutuu hyvin sosiaalisten medioiden aktiivisella käytöllä. 17

18 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki PALVELUTOIMINNOT Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl Paraisten kaupungin kiinteistöjen budjetti on sopeutettu kaupungin kokonaisbudjettiin. Toiminnan kulut eivät sisällä kaikkia kustannuskertymiä eivätkä ne vastaa todellisia kustannuksia, Kustannuskertymä riittää käytön ylläpitämiseen, mutta se ei ole sillä tasolla, jolla rakennukset pysyvät kunnossa ja pystyvät toimimaan palvelutuotannon tiloina. Budjetoinnin tuloksena syntyvä kustannuskertymä kohdistuu toteutumaan suunnitellusti ja energiakustannukset ovat priorisoitu kustannusosio, jolloin peruskorjauskorjaukset toteutuvat tarpeen mukaisessa järjestyksessä. Palvelutoiminnan edellytykset heikkenevät, joka ilmenee mahdollisina toiminnan katkoksina ja ylimääräisinä kertaluonteisina kuluina. Koivuhaan ja Merituulen päiväkodit peruskorjattiin edeltävänä budjettivuonna ja nyt suoritettiin tutkimusseurantaa, jolloin varmistettiin olosuhteet rakennuksissa. Kunnossapidon osalta pyrittiin keskittymään ennalta ehkäisevään kunnossapitoon, jolloin peruskorjaustoiminnan rajoittaminen ei aiheuta lisäpuutteita rakennusmassassa. Omaehtoisen kuntotutkimustoiminnan avulla selvitettiin Vånon koulun rakenteet ja aloitettiin suunnittelu. Suunnittelu ja purkuvaiheiden aikana koulun olosuhteet hetkellisesti muuttuivat epäterveellisiksi ja käyttäjätaho päätyi ratkaisuun muuttaa toiminta muualle. Tehtiin suunnitelma Vånon, Sunnanbergin ja Skräbbölen koulutiloista yhdellä tilaratkaisulla ja sijoituspaikaksi ehdotettiin Skräbbölen koulun tonttia. Kustannusennusteeksi on määritetty suuruusluokka 3 M ilman liikuntasalia, joka voidaan rakentaa erikseen. Investointien suunnittelua kehitetään tilantarve selvityksellä pitkällä aikavälillä. Periaatteena on ensin seurata koulu- ja sosiaalirakenneuudistukset. Investointien toteutus keskittyi Koivuhaan koulun rakentamiseen ja jaksotettuun Malmkullan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hankkeet toteutuivat budjettikautena aikataulullisesti, taloudellisesti ja käyttötarpeen mukaisesti. Riskienhallinnan arviona kiinteistömassan terveellisyystason matala arvo on vakava riski kiinteistöjen huonokuntoisimman neljänneksen osalla. Ruokapalveluiden kehityssuunnitelmien toteuttamista käytännön tasolla jatkettiin. Keskuskeittiön projektijohtaminen suoritettiin ostopalveluna ja kehitys- ja oppimisprojektina, jonka avulla saavutettiin taloudellisia säästöjä suuruusluokkana sopimuskaudelle jaksotettuna. Suunnittelu toiminnan laajentamiseksi Malmkullan keittiöön toteutettiin. Palvelukeittiöiden avulla saavutettiin toimiva kokonaisuus tukemaan valmistuskeittiöitä, jolloin Karusellenin ja Koivuhaan päiväkotien toiminnat päätettiin muuttaa palvelukeittiöksi. Toiminnanohjausmenetelmä, jolloin yhdellä henkilöllä on mahdollisuudet toimia useassa toimipisteessä, on käytännön tasolla onnistunut. Saavutettiin yhdenmukainen ja tasalaatuinen toimintajärjestelmä, jolloin taloudellisuus paranee sijaisuuksien hoidon kautta. Sodexo Oy:n toiminta Paraisten keskustan alueella päättyi vuoden lopussa. Kaupunki päätti olla lunastamatta optiota sopimuksen jatkamiseksi perusteena laadun varmistaminen. Siivoushenkilöstön rekrytointi on ollut haaste. Laatuseurannan mukaisesti vuoden lopussa on ollut keskiarvona 2 rakennusta poikkeamana sopimuksen laatumäärittelyistä. Kokonaisuutena hinta-laatu-suhteen funktiona toimituskokonaisuus on ollut positiivinen. Siivoustoiminta omalla henkilöstöllä toteutettuna on taloudellisesti huomattavasti korkeammalla kustannustasolla, mutta synergiaetuja muiden toimintojen kanssa pyrittiin kehittämään. Suoritettiin kilpailutus uuden siivoustoimittajan valitsemiseksi kattavan valintaprosessin avulla. Valintaprosessintuloksena valittiin 2 erillistä toimittajaa, jolloin pienen kapasiteetin omaavat toimijat pystyvät paremmin vastaamaan tarpeeseen. Kokonaisuutena budjettivuosi 2014 käsittää palvelutoimintojen osalta kaupungin palvelutuotannon toimintaedellytysten ylläpitämistä, mutta edellytysten tason varmistamiseen tai kehittämiseen kokonaisuutena ei budjettivuoden viitekehyksellä ole ollut realistisia mahdollisuuksia. 18

19 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki SIVISTYSOSASTO Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg Päivähoito Päivähoidolla on jälleen ollut kiinteistöihin liittyviä haasteita lähinnä Paraisten kunta-alueella, mutta myös Nauvossa. Paraisilla osa toiminnasta järjestettiin kevätkaudella Tummelitiellä sijainneessa viipalepäiväkodissa (parakki). Koska viipalepäiväkodin vuokrasopimus päättyi ja suunnitelmissa oli muita kiinteistöratkaisuja, muihin päiväkoteihin sijoitettiin ylimääräisiä ryhmiä ja lapsia (noin 48 paikkaa). Tämän oli ajateltu olevan lyhytaikainen ratkaisu, mutta kiinteistöongelma ei ole vieläkään ratkennut. Yksi yksityinen päiväkoti (noin 12 paikkaa) lopetti toimintansa syksyllä, mikä lisäsi päivähoitoon kohdistuvaa painetta entisestään. Tämän lisäksi loppusyksystä kävi ilmi, että myös yhden ryhmäperhepäiväkodin tiloissa oli ongelmia. Kaupungin sisäisen hyvän yhteistyön ansiosta päivähoito sai mahdollisuuden siirtää toimintansa Malmkullan Knutenin tiloihin (12 paikkaa). Nauvossa on syntynyt keskimääräistä enemmän lapsia, minkä vuoksi myös siellä oli haasteita saada toiminta sujumaan. Toistaiseksi osa päiväkodin tiloista on käyttökiellossa, koska niistä puuttuu palouloskäynti. Tästä huolimatta päivähoidolla on ollut mielenkiintoinen ja antoisa vuosi, jonka aikana on muun muassa panostettu voimakkaasti pienryhmätoiminnan ja ulkoilmapedagogiikan kehittämiseen. Mörri- ja myttystoiminnan lisäksi useissa toimipisteissä on syksyn aikana pidetty kokonaisia ulkopäiviä, ulkopäiväkoteja ym. Monia piha-alueita on kehitetty entistä houkuttelevimmiksi ja innostavimmiksi. Muun muassa Folkhälsanin päiväkodin Fyrklövernin pihaa laajennettiin. Houtskarin päiväkoti on ostanut laatikkopyöriä, joihin mahtuu 4 6 lasta, mikä mahdollistaa laajemmalle ulottuvan toiminnan. Kalakamut ovat saaneet päätökseen jätehuoltoaiheisen reissunsa kunnan kaikissa päivähoitoyksiköissä. Sen tuloksena osassa toimipisteitä on nykyisin muun muassa komposti ja ympäristötietoisuus ylipäätään on lisääntynyt. Iniön päiväkoti teki oman elokuvan nimeltään Problemet i skogen. Folkhälsanin päiväkoti Bantis sai vuoden aikana vihreän lipun. Päivähoito on toimintavuoden aikana ottanut käyttöön sähköisen päivähoitohakemuksen, joka helpottaa sijoittamisprosessia osittain. Samalla kuitenkin nähdään, että perheet eivät enää ole keskustelleet päivähoitohenkilöstön kanssa etukäteen samassa määrin kuin aikaisemmin, mikä olisi monesti toivottavaa. Päivähoitoyksikkö teki keväällä päivähoidossa olevien lasten perheille kyselyn päivähoidon toiminnasta. Perheet vaikuttivat kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväisiltä päivähoidon toimintaan ja eri toimintamuotoihin. Ruotsinkielinen koulutus Esikoulu, perusopetus, lukiokoulutus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalaisopisto - Vuoden aikana on tehty sisäinen kouluselvitys Skräbbölen, Vånon ja Sunnanbergin kouluista pohjaksi tuleville Paraisten kunta-alueen kouluverkkoa koskeville päätöksille. Våno skola on syksystä 2014 lähtien ollut evakossa kiinteistössä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Koulu on toiminut Skräbböle skolan yhteydessä olevissa parakeissa, joissa myös Skräbböle skolalla itsellään on yksi perusopetuksen ryhmä. - Myös Kyrkbackens skolan vuosiluokkien 7 9 tulevaisuutta on selvitetty. Valtuusto päätti marraskuussa, että Nauvon yläaste säilyy nykyisellään. - Ruotsinkielinen koulutus on jatkanut osallistumistaan Opetushallituksen käynnistämään Toppkompetens-nimiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on pitkäjännitteinen työ suomenruotsalaisten koulujen laadun ja tulosten nostamiseksi. Paraisilla kouluissa on tehty panostuksia johtamistoimintoihin ja rehtoreiden ohjauksen jatkamiseen. Keskiössä ovat olleet oppilaiden lukuhalu ja luetun ymmärtäminen. Myös opettajien auskultointiin on panostettu systemaattisesti. - Koulut ovat jatkaneet panostuksiaan opetuksen tietokoneistamiseen. Kouluihin on hankittu ns. Chromebook-tietokoneita. Pedagoginen it-tukihenkilö on työskennellyt osa-aikaisena. - Ryhmäkoon pienentämiseen on myönnetty ulkoista rahoitusta myös vuonna Perusopetusryhmiä on voitu jakaa tuen ansiosta Malms skolassa. Kerhotoimintaa on pystytty kehittämään kouluissa ylimääräisen valtiontuen ansiosta. Kerhohankkeessa on mukana kahdeksan koulua. Ylimääräistä valtionavustusta on saatu myös koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja ICTohjaukseen. 19

20 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki - Pargas svenska gymnasiumissa on jatkettu valmisteluja tulevaa ylioppilastutkinnon sähköistämistä silmällä pitäen muun muassa järjestämällä opettajille täydennyskoulutusta. - Väståbolands medborgarinstitutilla on ollut hyvin aktiivinen toimintavuosi. Opisto on jatkanut panostustaan markkinointiin ja kiinnostuksen lisäämiseen sähköistä ilmoittautumista kohtaan, ennen kaikkea verkkosivujensa ja Facebookissa tapahtuvan tiedottamisen kautta. Vuoden aikana on otettu käyttöön uusi e-kurs-ohjelma. Kurssien arviointi on tapahtunut sähköisesti. Suomenkielinen koulutus Esiopetus, perusopetus, lukio koulutus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalaisopiston toiminta Suomenkielisen koulutuksen oppilasmäärä on pysynyt melko lailla ennallaan vuonna Erityisen tuen järjestäminen ja maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestäminen kasvatti oppilashuollon kustannuksia. Joulukuussa 2014 Paraisille vastaanotettiin pakolaisryhmä, jonka valmistava opetus alkaa vuoden 2015 alusta. Koivuhaan koulun tilaongelma on ratkeamassa koulun lisärakennusprojektin vuoksi. Lisärakentaminen valmistuu keväällä Toisen asteen koulutusuudistuksen vuoksi nykyiset lukio-opetuksen järjestämisluvat päättyvät vuoden 2017 alussa. Kaarinan kunnan kanssa on aloitettu selvitykset yhteistyöstä lukio-opetuksen järjestämisessä. Opetushallitus on rahoittanut oppilaiden kerhotoiminnan kehittämishanketta ja opetusryhmien pienentämishanketta. Paraistenseudun koulu on saanut valtionavustusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin. Lisäksi suomenkielinen koulutus osallistui henkilöstön kehittämiseen kohdennettuihin Aluehallintoviraston rahoittamiin Osaava-hankkeisiin Me-Missioon ja Osaava TSO:hon, jotka toteutettiin usean kunnan yhteistyönä. Varjostamista (opettaja seuraa toisen opettajan työtä luokassa) on tehty esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä Koivuhaan, Nilsbyn ja Storgårdin kouluissa. Saariston kansalaisopiston ohjelma on ollut monipuolinen, siinä on huomioitu eri ikäryhmät lapsista seniori-ikäisiin. Tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä terveyden kohentamiseen kohdennettuja kursseja on toteutettu useita. Opetushallitus on myöntänyt Saariston kansalaisopistolle opintosetelityyppistä valtionavustusta, jonka avulla voidaan jättää perimättä tai alentaa aikuisopiskelun opintomaksuja niiltä kohderyhmiltä, joiden kouluttautumista erityisesti halutaan edistää. Saariston kansalaisopisto on saanut laatu- ja kehittämistyöhön valtionavustusta. Avustuksella kehitetään nuorille kohdennettuja kursseja sekä menetelmiä, joilla nuoret tavoitetaan. Kansalaisopiston toimintaa on kehitetty myös CAF-laadunarviointityökalulla Osaava-hanke rahoituksella yhteistyössä alueen muiden työväen- ja kansalaisopistojen kanssa. Osaava-hankkeesta on saatu rahoitusta myös kansalaisopiston henkilöstön kehittämiseen. SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist Sosiaali- ja terveyshallinto Kaupungin talouden kiristyminen on vaikuttanut vahvasti sosiaali- ja terveydenhoitoon. Toimialalla on edessään suuria haasteita, jotka edellyttävät jatkuvaa kehittämistyötä, resurssien määrän huolellista suunnittelua ja oikeaa kohdentamista. Palvelumuotojen uudelleen suunnittelu on käynnistynyt jo vuoden 2013 aikana ja jatkunut vuoden 2014 ajan. Tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokset sekä järjestämislaki edellyttävät valmistelevaa työtä. Henkilöhallinto ja rekrytointiasiat ovat olleet kehittämisen keskipisteessä vuonna Koko henkilöstölle on tehty työkysely. Useita terveydenhuollon ja vanhustenhuollon ostopalveluja on kilpailutettu. Sosiaalipalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Kustannukset alkoivat nousta dramaattisesti heinäkuusta 2013 lukien. Työmarkkinatukilistalla (ns. sakkomaksulistalla) olevat 20

21 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki henkilöt ovat vaikeasti työllistettäviä henkilöitä, joilla on paljon erilaisia rajoituksia ja sairauksia, jotka vaikuttavat heidän työnsaantimahdollisuuksiinsa. Kierrätyskeskus työllistää muutamia, ja sosiaalipalveluista on myönnetty avustusta toimintaan. Osa pitkäaikaistyöttömistä on saanut paikan kuntouttavaan työtoimintaan kaupungin eri yksiköistä, etenkin viheryksiköstä ja vanhustenhuollosta, mutta kaupungin tulisi kehittää enemmän paikkoja omasta toiminnastaan. Päivätoiminta on sellainen työllistämismuoto, johon useimmat voivat osallistua. Kaupungista on etsitty sopivia tiloja, joissa päivätoiminta voitaisiin käynnistää, mutta sellaisia ei ole vielä löytynyt. Elinkeinopalvelujen alaisuudessa toteutettava Siltahanke oli käynnissä koko vuode 2014 ajan, hankkeen kohderyhmän muodostavat noin vuoden työttöminä olleet työnhakijat. Hankkeen yhteydessä monet ovat sijoittuneet työmarkkinoille, mikä on pitkällä tähtäimellä hyvä asia muun muassa toimeentulotuen kannalta. Vammaispalvelujen kustannukset lisääntyivät voimakkaasti etenkin henkilökohtaisen avun osalta. Päivittäisissä toiminnoissa apua tarvitsevien alle 65-vuotiaiden määrä on kasvanut, ja henkilökohtaiselle avulle on vaikea löytää vaihtoehtoja, koska esimerkiksi tämän ikäisille tarkoitettu päivätoiminta on vielä kehitteillä. Myös muutamien lasten avustajatuntien tarve kasvoi voimakkaasti viime vuonna. Suuntauksena on, että ne, joille nyt myönnetään henkilökohtaista apua, mieluummin hyödyntävät ostopalvelua, koska avun saanti on helpompi turvata sillä tavoin. Vaikeasti vammaisten kuljetuspalvelut ovat kasvussa aikaisempien vuosien tapaan ikärakenteesta johtuen. 50 prosenttia kaikista kuljetuspalvelua käyttävistä on yli 75-vuotiaita. Vuonna 2013 käynnistettiin kokeiluhanke omaishoidon sijaishoidosta yhteistyössä Kårkullan kuntayhtymän kanssa. Pilottiryhmässä on yhteensä viisi kehitysvammaista lasta ja muuta erityislasta. Sijaishoito toteutetaan viikonloppuleireinä (ns. Nattis) Pjukalan oppilasasuntolassa 4 6 kertaa vuodessa. Lasten vanhemmilla on tapaamisia myös sosiaaliohjaajan ja Nattiksen vastuuhenkilön kanssa ja vanhemmat muodostavat vertaistukiryhmän keskenään. Kokeilu onnistui hyvin, ja vuonna 2014 perustettiin yksi lisäryhmä. Omaishoidon sijaishoitopalveluissa otettiin 2013 käyttöön uusi vaihtoehto toimeksiantosopimuksen muodossa, sopimuksen voi tehdä muiden läheisten kanssa, jotka voivat tulla hoidettavan kotiin koko vuorokaudeksi ja saavat tehtävästä vuorokausikohtaisen palkkion. Myös tämä sijaishoitomuoto on löytänyt paikkansa vuonna 2014 ja on hyvin pidetty, sillä järjestely on joustava ja kevyt aloittaa ja lopettaa aina tarpeen mukaan. Monialainen työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää Paraisten kaupungin mahdollisuuksia ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuonna 2015, jätti selvityksensä toukokuussa Kiintiöpakolaisia päätettiin kuitenkin ottaa vastaan jo vuonna Pakolaisohjaajaa haettiin sisäisen haun kautta, ja ohjaaja palkattiin tehtäväänsä syyskuussa Asianomaisten toimialojen henkilökunnalle järjestettiin useita koulutustilaisuuksia ja yleisölle järjestettiin tiedotustilaisuus. Neljä syyrialaista perhettä (20 henkilöä) saapui , saapuneiden joukossa oli 9 aikuista ja 11 lasta. Kolmas sektori osallistui järjestelyihin intensiivisesti käytännön tasolla, minkä ansiosta kaikki onnistui hyvin. Pakolaisille lahjoitettiin paljon vaatteita, taloustarvikkeita ja huonekaluja. Kaupunki sai vuonna 2014 bonusavustuksena euroa sekä euron lisäosan. Pakolaistoimintaa varten on avattu oma kustannuspaikka. Valtion pakolaistoimintaa varten myöntämä avustus kompensoi menot täysimääräisinä vuonna Toimeentulotuki on yksi aikuissosiaalityön työvälineistä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet 15 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna, vuodenvaihteessa 2014 asiakkaana oli 408 kotitaloutta, joista 95 oli uusia asiakkaita, mikä merkitsee 116 kotitaloutta viranhaltijaa (3,5) kohden. Uusi asiakassuhde merkitsee usein suurempaa avustusta, jotta asiakkaan elämäntilanne saadaan tasapainoon, mikä vaatii aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä ja työllistämiskoordinaattorilta kattavaa työpanosta, samalla kun tarvittavien tukitoimien kustannukset kasvavat. Ongelmista on tullut monisärmäisempiä. Asiakkailla ei ole yksinomaan taloudellisia huolia, vaan heillä voi olla muun muassa päihde- ja peliriippuvuusongelmia, mielenterveysongelmia, terveysongelmia, asunto-ongelmia, työllistymisongelmia, väkivaltaista käyttäytymistä, rikostaustaa, syrjäytymistä, ihmissuhdeongelmia sekä eroon ja lasten huoltajuuteen liittyviä ongelmia, mitkä kaikki edellyttävät aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä ja työllistämiskoordinaattorilta suurta työpanosta ja lisäävät samalla tarvittavien tukitoimien kustannuksia. Toimeentulotukipäätösten määrä oli Sosiaalipalveluyksikön yksikköpäällikkö toimi perheyksikön yksikköpäällikön sijaisena tammikuusta elokuuhun. Perheyksikössä oli useita laajoja työalueita, jotka edellyttivät sitoutumista ja sitoivat työaikaresursseja. Päällikön vastuu henkilöstöstä kaksinkertaistui tänä aikana. Sijaisena toimiminen merkitsi muun muassa sitä, ettei päivätoimintakeskuksen kehittäminen ja mielenterveyskuntoutujien ja päihdeasiakkaiden avohoito edistynyt aivan suunnitelmien mukaan. 21

22 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Perhepalvelut Perheyksikön yksikköpäällikkö oli virkavapaalla pidemmän aikaa, asti. Sijaisena toimi sosiaalipalvelujen yksikköpäällikkö. Sosiaalipäivystys on organisoitu uudelleen. Takapäivystys on järjestetty niin, että takapäivystämisen on hoitanut ryhmä vapaaehtoisia sosiaalityöntekijöitä. Virve-puhelimet otettiin käyttöön Meillä on yhteensä kolme puhelinta, yksi lastensuojelussa, yksi takapäivystyksessä ja yksi sosiaalipäivystyksestä vastaavalla Merikratoksella. Lastensuojelussa yksi sosiaalityöntekijän palvelussuhde on muutettu ennalta ehkäisevään lastensuojeluun sijoitetuksi palvelussuhteeksi. Ennalta ehkäisevä lastensuojelu on aloittanut toimintansa Ulkoista rahoitusta myönnettiin Kaste-hankkeen Hyvinvoiva lapsi ja nuori kautta. Vanhustenhuolto Vanhustenhuollon henkilöstötilanne on tasoittunut vuoden aikana. Useimmat avoimiksi julistetut työsuhteet on pystytty täyttämään. Monet oppisopimuskoulutettavat saivat tutkintonsa valmiiksi ja valitsivat työnantajakseen Paraisten kaupungin; samaan aikaan kaupungin palvelukseen palasi työntekijöitä, jotka olivat irtisanoutuneet jokunen vuosi aiemmin. Tämä näkyi myös sijaisten palkkaamiseen tarkoitettujen määrärahojen käytön pienentymisenä verrattuna vuoteen Erityiskorvausten määrärahat (lakisääteiset korvaukset epämukavasta työajasta) eivät kuitenkaan olleet vielä oikealla tasolla, mistä syystä ne ylittyivät. Koska henkilöstön tarve vaihtelee vuorokauden eri aikoina, samoin kuin asiakasmäärä ja asiakkaiden hoidontarve, epämukavasta työajasta aiheutuvia kustannuksia on vaikea arvioida. Pitkällä aikavälillä kustannukset luultavasti kuitenkin asettuvat omalle tasolleen. Vanhustenhuollossa otettiin käyttöön Kuntarekry vuoden 2014 alussa ensisijaisesti sijaisten rekrytointia helpottamaan. Järjestelmää ei käytetä vielä optimaalisesti. Ulkopuoliselta yritykseltä tilattiin arviointi kotihoidon tilanteesta vuoden lopussa strategisen optimoinnin muodossa. Arviointi toteutetaan vuoden 2015 alussa. Arviointiin myönnettiin ulkoista rahoitusta Koko elämä kotona -nimisen Kaste-hankkeen kautta. Syksyn aikana laadittiin muun muassa kyselyt asiakkaille ja henkilöstölle. Henkilökunnan koulutus on myös yksi hankkeeseen sisältyvistä tärkeistä painopistealueista. Grannasin uudelleenjärjestelyä laitoshoitopaikasta tehostetun palveluasumisen yksiköksi valmisteltiin syksyllä muun muassa järjestämällä tiedotustilaisuuksia omaisille ja henkilökunnalle. Muutos tuli voimaan , minkä jälkeen vanhustenhuollossa ei enää anneta laitoshoitoa, vaan laitoshoitoa tarjotaan yksinomaan terveydenhuollon kautta lääketieteellisistä syistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta asetti :ssä 29 työryhmän selvittämään tehostetun palveluasumisen tarvetta. Lautakunta hyväksyi työryhmän raportin , 127. Terveydenhuolto Paraisten terveydenhuollossa tapahtui kaksi merkittävää muutosta vuoden 2014 aikana. Kesäkuussa aloitti akuuttiosaston yhteydessä toimiva kotisairaala. Kotisairaalan toiminta on ollut alusta asti vilkasta ja siirtoviivepäivien kertyminen saatiin katkaistua. Kotisairaalan saama palaute on ollut positiivista ja kotisairaalatoiminta päätettiin vakinaistaa joulukuun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa. Heinäkuun alussa pian kotisairaala toiminnan aloittamisen jälkeen oma ilta- ja viikonloppupäivystys lopetettiin ja palvelu siirtyi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen Turkuun. Paraisilla päädyttiin pitämään iltavastaanottoa maanantaista torstaihin klo Geriatrisen poliklinikan tilojen suunnittelu ja remontoiminen saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana. Toiminta suunniteltiin valmiiksi niin, että vastaanottotoiminta pääsee alkamaan vuoden 2015 alussa. Paraisten ja Korppoon terveysasemalle sekä Korppoon palvelutaloon hankittiin syksyllä etäyhteyslaitteet, joiden antamiin mahdollisuuksiin ja toimintaan ollaan tyytyväisiä. Suunnitelmat etätoiminnan lisäämiseksi ovat käynnissä. Valtakunnallinen potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään. Potilastiedon arkisto tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden tarkastella omia potilastietojaan tietokoneeltaan ajasta ja paikasta riippumatta. Paraisten terveyskeskus liittyi Kantaan YMPÄRISTÖOSASTO Osastopäällikkö, ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman Ympäristöosaston käyttökulujen talousseuranta ja tilinpäätös osoittavat, että tulot ylittivät budjetoidun tason eurolla ja että menot pysyivät samaan aikaan euroa budjetoitua pienempinä. Tämän myötä vuoden 2014 käyttötalousarvion toteutumisaste oli 83 % (säästöä euroa suh- 22

23 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki teessa talousarvioon). Osaston taloudelliset tavoitteet saavutettiin näin ollen reippaasti. Ympäristöosaston toiminta on pääpiirteissään jatkunut entiseen tapaan ja osasto on pystynyt tuottamaan suhteellisen hyviä palveluja. Yksi vesihuoltolaitoksen työntekijä on vuoden aikana lopettanut ja yksi on siirtynyt eläkkeelle, osaston hallinnossa osastosihteeri on vuoden aikana työskennellyt osa-aikaisena. Vesihuoltolaitoksella yhdelle vesimittarinlukijalle myönnettiin lisäksi työvapaata 1.4. alkaen ja ympäristönsuojelutoimistossa vakinaiselle ympäristönsuojelusihteerille myönnettiin opintovapaata 1.9. alkaen. Tämän seurauksena osaston työtehtäviä järjesteltiin jossain määrin uudelleen, mutta uusia työntekijöitä ei palkattu eikä päätöksiä edellä mainittujen henkilöiden korvaamisesta tehty vuonna Kaupunginjohtaja asetti viranhaltijapäätöksellä työryhmän selvittämään ympäristöosaston ja palvelutoimintojen henkilöstöresursseja, arvioimaan vaihtoehtoisia organisaatiomuotoja ja antamaan ehdotuksen mahdollisen organisaatio- ja henkilöstökysymyksiä koskevan ulkoisen selvityksen aikatauluksi. Työryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja luovutti loppuraportin kaupunginjohtajalle Työ saariston laajojen osayleiskaavojen parissa jatkui. Niitä koskenut tavoite saavutettiin osittain, kun kaksi laajaa osayleiskaavaa, Pohjois-Korppoon ja Ålön kaava, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Muita osayleiskaavoja on työstetty ja viety eteenpäin. Lautakunta myönsi vuoden aikana kaksi ympäristölupaa ja antoi paikallisen viranomaisen ominaisuudessa aluehallintovirastolle kolme ympäristölupalausuntoa. Maa-ainesten ottolupia myönnettiin kaksi, lisäksi tehtiin päätös oikeudesta poiketa aikaisemmista lupamääräyksistä, maa-ainesten ottoa koskeneesta valituksesta annettiin myös lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Ympäristölupavirastolle annettiin kaksi lausuntoa kalanviljelylaitosten ympäristölupahakemuksista. Ilmanlaadun mittaus, analysointi ja arviointi jatkuivat Paraisilla yhteistyöhankkeena paikkakunnan suurteollisuuden kanssa. Ympäristönsuojelutoimisto otti hoidettavakseen maa-aineslain valvontavastuun kaupungin rakennusvalvonnalta. Ojitus- ja roskaamisasiat, kuten myös jätehuoltoasiat ja lausunnot haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä aiheuttivat melko paljon työtä kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle. Puistojen ja yleisten viheralueiden pinta-ala kasvaa, ja tarve ja pyrkimys tietyn hoitotason ylläpitämiseen kaikilla alueilla luovat painetta yksikön henkilökunnalle ja käyttötaloudelle. Kun asukkaat samanaikaisesti asettavat yhä enemmän vaatimuksia mahdollisuuksille hyödyntää viheralueita erityisesti keskustassa, puistoyksikön on ollut pakko laskea hoitotasoa. Lisäksi muun muassa leikkipuistojen ja uimarantojen turvallisuus- ja varustustasolle asetetaan yhä tiukemmat vaatimukset, mikä johtaa kaikki tämä huomioon ottaen tilanteeseen, joka pitkällä aikavälillä ei toimi. Kaupungin vuokralaitureissa olevien venepaikkojen hyvä 95 %:n vuokrausaste yhdessä sen seikan kanssa, että kunnossapitokustannukset ovat laitureiden uusimisen myötä laskeneet, tuovat liikenneväylien yksikölle vakaan ja tervetulleen tulon. Tällä hetkellä myös oma ajoneuvokalusto on suhteellisen hyvässä kunnossa, mikä sekin näkyy alhaisina kunnossapitokustannuksina. Omissa investointi- ja korjaushankkeissa on voitu melko pitkälti käyttää kaupungin omia ajoneuvoja ja henkilöstöä. Vakaana pysynyt sähkön hinta ja katuvalojen pitäminen sammutettuna öisin klo yhdessä energiatehokkaiden led-valaisimien hankkimiseen ja niiden käyttöön siirtymiseen myönnettyjen investointimäärärahojen kanssa ovat myötävaikuttaneet siihen, että katuvalaistuksen sähkömenot eivät ole nousseet. Vuonna 2013 yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa aloitettu Saaristotien liikenneturvallisuussuunnitelma tieosuudelle Sementtitie Kaarina valmistui. Tarkoituksena on kartoittaa ongelmakohdat ja laatia parannusehdotuksia. Tämä sekä valtiollisten että kunnallisten määrärahojen puuttuessa hitaasti etenevä työ jatkuu tulevina vuosina. Jätehuollon osalta, jossa konkreettisia toimenpiteitä tekee pääasiassa Turun Seudun Jätehuolto Oy, voidaan todeta, että kiinteistökohtaisen talousjätteen keräyksen käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu saariston kunnanosissa jatkui ja että uusi keräysjärjestelmä otettiin käyttöön pääsaarilla Tämän saaristossa toteutetun uudistuksen yhteydessä uusittiin samalla myös hyötyjätteen eli paperin, pienmetallin ja lasin keräyspisteet. Alueilla, joilla jätteiden nouto ei tapahdu kiinteistökohtaisesti (vailla kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla), uusittiin aluekohtaiset polttokelpoisen jätteen keräyspisteet. Kaikki nämä uudet jätepisteet ovat syväkeräysastiatyyppisiä. Vesihuoltolaitos on toimittanut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä muutamaa jakeluhäiriötä lukuun ottamatta. Pitkähkö, yli 12 tuntia kestänyt katkos vedenjakelussa sattui lokakuuta Finbynlaaksossa Paraisten kunta-alueella vesijohdon vaurioiduttua kaupungin viemäriputken saneerauksen yhteydessä. Korppoossa vesihuoltolaitoksen jakelupulmat jatkuivat useaan otteeseen, muun muassa heinäkuussa, jolloin Rosklaxin kaivot jälleen ehtyivät, sekä joulunpyhinä Oksapellontiellä sattuneen putkiri- 23

24 Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki kon seurauksena. Vedenjakelukatkokset olivat kuitenkin lyhytaikaisia eikä lakisääteisiä korvauksia veden tilaajille tarvinnut maksaa. Korppoon Verkanin uusi siirrettävä osmoosilaitos oli koko vuoden ajan jatkuvassa käytössä Korppoon toiminta-alueen vedentuotannon turvaamiseksi. Merivedestä tuotettiin Verkanissa talousvettä syksyn aikana. Säiliöautoa on käytetty vuoden aikana muutamia kertoja Rosklaxin vesilaitoksen vesisäiliöiden täyttämiseksi. Vesihuoltolaitos teki euron poistojen jälkeen vain euron tappion vuonna 2014 ja vuoteen 2013 verrattuna toimintakate oli euroa parempi. Käyttötalouden tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä tässä haastavassa toimintatilanteessa. Rakennusvalvonnassa käsiteltiin yhteensä erilaista lupaa ja ilmoitusta vuonna 2014 (1 184 vuonna 2013). Toimitettujen katselmusten määrä oli kpl (2 718 kpl vuonna 2013). Yksikön tulot jäivät alle budjetoidun tason ja henkilöstö- ja muissa toimintamenoissa syntyneistä säästöistä huolimatta toimintakate muodostui noin euroa budjetoitua heikommaksi. Huolimatta siitä, että kahden keskeisen viranhaltijan ja toimistosihteerin työtehtävät on suuren osan aikaa vuodesta hoidettu sijaisjärjestelyin, rakennusvalvontatoimiston toiminta ja palvelut ovat toimineet. Ympäristöosaston investointimäärärahojen käyttöaste oli 93 %. Ottaen huomioon, että muuttamia määrärahasiirtoja tehtiin eräiden investointeja vaatineiden akuuttien ongelmien hoitamiseksi, varoja on käytetty järkevästi ja sen tavoitteen pohjalta, että saavutetaan myös pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Laajat vesi-, viemäri- ja hulevesiverkon saneeraustyöt ja niihin liittyvät katujen saneeraustyöt jatkuivat Tennbyn alueella. Paraisten viemäriverkon saneeraukseen myönnetyt määrärahat on käytetty, ja Tennbyssä tehdyt saneeraukset sekä muutamat kohdennetut pistesaneeraukset ovat tuottaneet tulosta. Saneeraustyötä on kuitenkin jatkettava, koska viemäriverkkoon vuotavien vesien osuus on edelleen korkea ja se on pitkällä aikavälillä saatava alle 30 %:n tasolle. Voimakkaimmin suuriin vuotomääriin vaikuttavat syyt ovat vuotavat viemärikaivot ja -putket (pintavedet kulkeutuvat viemäriverkkoon) sekä se, että pintavedet viemäriverkon vanhimmissa osissa sijaitsevilta kiinteistöiltä johdetaan suoraan viemäriverkkoon (rakennettu tarkoituksellisesti tällä tavalla 1970-luvulla), mikä varsinkin sateella ja lumien sulaessa ylikuormittaa jätevedenpuhdistamoja ja vaikeuttaa puhdistusprosessia. Osa Vepon uuden asuntoalueen kaduista päällystettiin asfaltilla. Koulumestarinkujalle Paraisten Urheilu- ja Nuorisotalon viereen rakennettiin erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Katuvalojen uusiminen led-valaisimilla jatkui Norrgårdin- ja Pjukalantiellä sekä yhteistyössä Partelin kanssa Marjastajantiellä. Snäckvikenin venelaitureiden parannustöitä jatkettiin korvaamalla peräpaalut kiinnityspuomeilla. Raakamaan ostoa koskeva tavoite ylittyi yli odotusten, koska Paraisten Muddaisista ja Korppoon kirkonkylältä saatiin hankittua yhteensä yli 30 hehtaaria raakamaata. 24

25 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki 5. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Riskit, epävarmuustekijät ja muut toiminnan kehitykseen vaikuttavat tekijät Kaupunki on muun muassa palveluntuottajan tai palveluntarjoajan, kiinteistönomistajan tai rahoitusjärjestelijän ominaisuudessa alttiina erityyppisille riskeille. Riskit voivat liittyä esimerkiksi ylläpidettävään toimintaan, omistettavaan omaisuuteen, henkilöstöön tai asukkaisiin tai muihin palveluja saaviin sidosryhmiin. Riskit vaihtelevat suuresti sekä todennäköisyytensä että vaikutustensa puolesta. Erilaisiin vahinko- ja vastuuriskeihin kaupunki on varautunut vakuutuksin. Kaupungilla on kattava vakuutusturva, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla yhteistyössä kaupungin vakuutusmeklarin Ulf Kjerinin kanssa. Kaupungilla on lakisääteisten vakuutusten (lakisääteiset tapaturmavakuutukset ja liikennevakuutukset) ohella ollut kiinteistö- ja irtaimistovakuutuksia, suurelta osin täysarvoisina, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutuksia, vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, matkavakuutus ja metsävakuutus. Vakuutusmeklari on kilpailuttanut kaikki vakuutukset ja hän seuraa jatkuvasti vakuutusturvaa ja sen kehitystä. Vakuutusmeklari takaa siten jatkuvasti ajantasaisen vakuutusturvan. Monet kaupungin riskeistä ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä ole tarkoituksenmukaista vähentää vakuutuksin. Tällaiset toimintaan liittyvät riskit kantaa tällöin kaupunki. Kaupungin rahoituspolitiikka ohjaa kaupungin varainhoitoa määrittelemällä tavoitteet, vastuut ja valtuudet, antamalla rahoitukselle suuntaviivat ja kehykset, säätelemällä riskinottoa ja selkeyttämällä rahoituksen riskinottovaltuuksia. Rahoitukseen liittyvät riskit ovat seuraavat: Rahoitusriskit Likviditeettiriski Luottoriski Markkinarisk Maksuvalmius Jälleenrahoitusriski Sijoitusten likviditeetti Myyntisaatavat Vastapuoliriski Sijoitukset Korkoriski Valuuttariski Tarveaineiden hinta 25

26 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki Useimmilta osin rahoitusstrategia vahvistaa periaatteet, joiden mukaisesti kaupunki on jo toiminut. Strategiassa esitettyjä olennaisia näkökohtia, jotka pitkällä aikavälillä vaikuttavat kaupungin rahoitusriskeihin, ovat muun muassa seuraavat: Olemassa oleva lainakanta on aina suojattava vähintään 30 %:n ja enintään 90 %:n tasoon asti. Kaupungin on lainasalkussa nyt olevien instrumenttien lisäksi pääsääntönä lainakannan suojaamiseksi hyväksyttävä ainoastaan lineaarisia, yksiselitteisiä ja konservatiivisia suojausinstrumentteja, joihin ei sisälly ennakoimattomia elementtejä. Tällaisia ovat esimerkiksi koronvaihtosopimukset, korkolattiat ja -katot, korko-optiot, optiolliset koronvaihtosopimukset (swaptiot), kynnykselliset koronvaihtosopimukset tai näiden yhdistelmät. Johdannaisten on oltava yleisluonteisia ja ne on voitava kilpailuttaa. Kaikki johdannaiset on kilpailutettava vähintään kolmessa luottolaitoksessa. Mahdolliset muussa valuutassa kuin euroissa otetut lainat on suojattava aktiivisesti niin, että suojaus eliminoi valuuttariskin. Kaupunki teki vuonna 2012 korkoriskianalyysin ja sillä on siitä lähtien ollut konsultointisopimus Operandi Oy:n kanssa. Kaupunki harjoittaa aktiivista, dynaamista suojauspolitiikkaa, ja se on vähitellen kahden vuoden aikana toteuttamillaan operaatioilla nostanut kaupungin suojausasteen noin 90 %:iin, mikä vastaa strategiassa vahvistettua enimmäisarvoa. Tällainen nosto on ollut aiheellinen deflaatiokoronvaihtosopimuksesta irtautumisen ja vallitsevan korkomarkkinatilanteen vuoksi. Kaupunki on alkuvuonna 2014 laajentanut kuntatodistusohjelmaansa useampaan pankkiin ja sillä on nyt OP-Pohjolan ja Danske Bankin lisäksi ohjelma myös Kuntarahoituksen ja Nordean kanssa. Tämä merkitsee mahdollisuutta rahoituksen optimointiin ja alhaisempiin rahoituskustannuksiin samalla kun jälleenrahoitusriski pienenee. Mitä tulee kaupungin laskutukseen, kaupunki on antanut ensimmäisten muistutusten lähettämisen Lindorffin tehtäväksi. Lindorff hoitaa siten koko prosessin ensimmäisestä muistutuksesta perintään. Tavoitteena on perinnän nopeuttaminen ja tehostaminen kokonaisuutena sekä luottotappioriskin pienentäminen. Raindance-taloushallintojärjestelmän ja Rondo-ohjelman (ostolaskujen käsittelyohjelman) päivitykset ovat onnistuneet hyvin. Tietyt operatiiviset riskit, joita ostolaskujen käsittelyyn on aikaisemmin liittynyt, ovat eliminoituneet uusien ohjelmistoversioiden myötä. Kaupunkiin kohdistuu luonnollisesti myös riskejä, jotka liittyvät suuriin yhtäkkisiin ulkoisiin tapahtumiin tai olosuhteisiin, joilla voi olla suuria paikallisia vaikutuksia. Tällaisia skenaarioita ovat esimerkiksi pitkäkestoinen sähkökatkos (talviaikaan), juomaveden saastuminen, pandemiat, terroriteot tai muut ulkoiset uhat, kouluhyökkäysuhat ja tulipalot rakennuksissa, joissa annetaan esimerkiksi kriittistä sairaanhoitoa. Kaupunki voi varautumistoimenpiteillä jossain määrin vähentää mahdollisia seurauksia sekä tietyissä tapauksissa omilla toimenpiteillään vähentää skenaarioiden toteutumisen todennäköisyyttä. Ehkäisy- ja varautumistyö tapahtuu pääsääntöisesti tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, ja työn aineellisena tuloksena kaupungille on tehty valmiussuunnitelma. Tämäntyyppisiä todennäköisyydeltään pieniä, mutta vaikutuksiltaan suuria riskejä on käsitelty kunnan valmiussuunnitelmassa. Selvitys kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet vuonna Ohjeissa säädetään sisäisen valvonnan järjestämisvastuusta sekä toiminnan tavoitteista ja tilivelvollisuudesta ja niissä annetaan yksityiskohtaisemmat ohjeet seuraavista: - Suunnittelu- ja raportointijärjestelmä - Rakennushankkeiden toteuttaminen - Sopimusten valvonta - Omaisuusrekisterin pitäminen - Tiedonhallinta ja riskienhallinta Kaupunki on näin tematisoinut ja systematisoinut sisäisen valvontansa sisäisen valvonnan ohjausasiakirjaan. 26

27 Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, järjestelmällistä ja avointa toimintaa, ja tarkastuksen kohteena oleva on tietoinen siitä, että hänen suoritteensa ovat arvioinnin kohteena. Sisäinen tarkastus toteutetaan operatiivisen johdon johdolla ja alaisuudessa. 27

28 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6. Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma Toimintatulot 6,60 % -7,40 % -1,0 % 0,60 % Toimintamenot 6,90 % 3,50 % 2,70 % -0,52 % Verotulot 3,30 % 1,10 % 8,90 % 0,46 % Valtionosuudet 3,90 % 7,30 % 2,90 % 0,53 % Toimintatulot nousivat euroa eli 0,58 % vuodesta 2013 vuoteen Toimintamenot laskivat euroa eli -0,53 %. Käyttötalouden nettomenoja kuvaava toimintakate on euroa, mikä on euroa ja - 0,86 % vähemmän kuin vuonna Verotulot kasvoivat 0,46 % ja valtionosuudet olivat 0,53 % suuremmat kuin vuonna Rahoitusmenojen ja -tulojen netto oli euroa. Vuosikate on positiivinen, 5,1 miljoonaa euroa, ja hieman pienempi kuin vuonna 2013, jolloin kaupungilla oli suuria satunnaistuloja (3,1 miljoonaa euroa) johdannaissopimuksesta irtautumisen ansiosta. Tulos poistojen jälkeen on positiivinen, euroa. Tilivuoden ylijäämä on euroa. Rahoituslaskelma Investointien kassavirta oli 4,7 miljoonaa euroa ja se oli siten alhaisemmalla tasolla kuin vuosina 2014 ja Vuosikate kattaa poistoista 122,05 % ja nettoinvestoinneista 98,33 %. Lainakanta pieneni vuoden aikana eurolla 44 miljoonasta eurosta 43,3 miljoonaan euroon. Kassavirta oli vuoden aikana 0,4 miljoonaa euroa negatiivinen, ja kaupungin kassa oli ,31 euroa

29 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vastuusitoumusten kehitys Leasingvastuut vähenivät ,00 eurolla ,41 euroon ja ne muodostuivat ajoneuvoista, ITlaitteista, koneista, kopiointikoneista ja puhelinjärjestelmästä. Kaupungin takausvastuut (euroa) olivat vuoden päättyessä seuraavat: Konsernin sisäiset takaussitoumukset (2013: ) Muut takaussitoumukset (2013: ) Takaussitoumukset yhteensä (2013: ) Kaupunki on vuoden aikana antanut kaksi uutta takaussitoumusta jo vuonna 2013 tehtyjen päätösten pohjalta. Paraisten Kaukolämpö Oy Turun Seudun Vesi Oy

30 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.1. Tuloslaskelma ja tunnusluvut Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 53 9 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilivuoden tulos Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut % 14,55 % 14,55 % Vuosikate / Poistot % 122,05 % 165,60 % Vuosikate, / asukas 328,37 440,33 Asukasmäärä

31 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.2. Tase ja tunnusluvut VASTAAVA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 8 8 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet Osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit 7 7 Osakkeet ja osuudet 7 7 Rahat ja pankkisaamiset

32 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/-alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta lainanantajilta Saadut ennakot 0 5 Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 54,04 % 52,82 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,09 % 52,63 % Laina, euro/asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä

33 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.3. Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuuden investointimenoihin Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-35 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 98,33 % 106,53 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,97 % 29,09 % Lainanhoito 2,08 0,43 Kassan riittävyys (pv) 6 7 Asukasmäärä

34 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.4. Kokonaistulot ja -menot Tulot Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot 53 9 Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitus Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset 0 0 Kokonaistulot yhteensä Menot Toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut 11 9 Satunnaiset kulut 0 0 Tulorahoituksen korjauserät pakollisten varausten muutos pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot Rahoitus Antolainasaamisten lisäykset 0 35 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä

35 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.5. Taloudellisten tunnuslukujen yhdistelmä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot /Toimintakulut % 14,55 % 14,55 % Vuosikate /Poistot % 122,05 % 165,60 % Vuosikate /asukas 328,37 440,33 Asukasmäärä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 54,04 % 52,82 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 50,09 % 52,63 % Laina euro/asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 98,33 % 106,53 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,97 % 29,09 % Lainanhoitokate 2,08 0,43 Kassan riittävyys (pv) 6 7 Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot /Toimintakulut % 35,04 % 34,13 % Vuosikate /Poistot % 121,52 % 147,72 % Vuosikate /asukas 522,63 596,24 Asukasmäärä Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 47,18 % 45,83 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 53,18 % 56,26 % Konsernilaina euro/asukas Konsernilainakanta Konsernilainasaamiset Asukasmäärä Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 100,37 % 105,06 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 69,10 % 34,22 % Lainanhoitokate 1,93 0,54 Kassan riittävyys (pv) Asukasmäärä

36 Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.6. Lainakanta Lainakanta /asukas Lainakanta

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 103 13.10.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 19.10.2015 Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Puolivuotisraportin mukaan ali-/ylijäämien nettosummat ovat vastuualueittain seuraavat:

Puolivuotisraportin mukaan ali-/ylijäämien nettosummat ovat vastuualueittain seuraavat: Sosiaali- ja terveyslautakunta 85 22.09.2016 Kaupunginhallitus 235 31.10.2016 Talousarviomuutos, sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio 2391/02.02.00/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.09.2016

Lisätiedot

Kertyneen ylijäämän arvioidaan suunnitelmavuoden 2019 jälkeen olevan 11,2 miljoonaa euroa.

Kertyneen ylijäämän arvioidaan suunnitelmavuoden 2019 jälkeen olevan 11,2 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus 250 28.11.2016 Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelma 3250/02.02.00/2016 Kaupunginhallitus 28.11.2016 250 Valmistelija Talouspäällikkö Maija Elenius, puh. 040

Lisätiedot

Liite 3 H&M Henricsonin selvitys perusopetuksen kouluverkosta

Liite 3 H&M Henricsonin selvitys perusopetuksen kouluverkosta Kaupunginhallitus 36 09.02.2015 Kaupunginhallitus 120 20.04.2015 Kaupunginvaltuusto 39 05.05.2015 Selvitys Paraisten kaupungin perusopetuksen kouluverkosta 1501/12.00.00.01/2014 Kaupunginhallitus 09.02.2015

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sisällysluettelo... sivu. 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö... 4 3. Yleinen talouden kehitys...

Sisällysluettelo... sivu. 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö... 4 3. Yleinen talouden kehitys... TILINPÄÄTÖS 2013 Paraisten Kaupunki TILINPÄÄTÖS 2013 Sisällysluettelo... sivu 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö... 4 3. Yleinen talouden kehitys... 8 4. Keskeiset tapahtumat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan katsaus TILINPÄÄTÖS 2013. Sisällysluettelo... sivu

Kaupunginjohtajan katsaus TILINPÄÄTÖS 2013. Sisällysluettelo... sivu TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginjohtajan katsaus Paraisten Kaupunki TILINPÄÄTÖS 2013 Sisällysluettelo... sivu 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö... 4 3. Yleinen talouden kehitys...

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten ja oleskeluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen vuosina

Kiintiöpakolaisten ja oleskeluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen vuosina Sosiaali- ja terveyslautakunta 15 30.01.2017 Kaupunginhallitus 61 27.03.2017 Kiintiöpakolaisten ja oleskeluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen vuosina 2017-2018 47/05.02.24/2017 Sosiaali-

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kemiönsaari Parainen-yhdistymisselvitys

Kemiönsaari Parainen-yhdistymisselvitys Ohjausryhmä 1 / 2014 10.4.2014 1 _ Kokousaika: Torstai 10. huhtikuuta 2014 klo 15.00 Kokouspaikka: Paraisten kaupungintalo, Ohjaamo Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Kutsutut: Ted Bergman Markku Orell Cornelius

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ENSIHOITOPALVELUT

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ENSIHOITOPALVELUT TALOUS 31.12.2013 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS -liikelaitos TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ENSIHOITO Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma Poikkeama Ed.vuoden talousarvio muutokset

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Sekä kohdan 13.2 Vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan:

Sekä kohdan 13.2 Vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan: Byggnämnden/Rakennuslautakunta 70 26.08.2015 Kaupunginhallitus 250 26.10.2015 Ehdotus Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen uudistamiseksi Byggnämnden/Rakennuslautakunta 26.08.2015 70 Valmistelija V.t

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila Rovaniemen kaupungin taloustilanne Valtuustoseminaari 18.3.2013 Sirkka Lankila Vuoden 2012 tilinpäätös on alijäämäinen Tilinpäätös on valmistumassa ja julkistetaan kokonaisuudessaan 27.3. Koko kaupungin

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 30.9.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen ja lisämäärärahaesitys

Tilausten toteutuminen ja lisämäärärahaesitys Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 409 18.11.2013 Asianro 15/02.02.02/2013 145 Tilausten toteutuminen 30.9.2013 ja lisämäärärahaesitys Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 409 Talousjohtaja

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot