Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma. Turun normaalikoulun lukio

Transkriptio

1 Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma Turun normaalikoulun lukio

2 1. Koulutuksen yleiset tavoitteet Koulutuksen tehtävänä on parantaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä lukiokoulutukseen ja menestyä lukio-opinnoissaan. Koulutus parantaa opiskelijan suomen kielen taitoja, joita lukio-opiskelussa tarvitaan parantaa opiskelijan kykyä ymmärtää erilaisia tekstejä kehittää opiskelijan opiskelutaitoja ohjaa opiskelijaa hankkimaan ja soveltamaan tietoa kehittää opiskelijan tieto- ja viestintäteknisiä taitoja antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista auttaa opiskelijaa ymmärtämään suomalaista koulutusjärjestelmää auttaa opiskelijaa asettamaan omaa opiskelua koskevia realistisia tavoitteita 2. Opintojen rakenne Lukiokoulutukseen valmistava koulutus muodostuu seuraavista opinnoista: suomen kieli muut kielet matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus opinto-ohjaus ja opiskelutaidot valinnaiset opinnot Koulutuksen laajuus on vähintään 25 kurssia. Kurssin laajuus on 38 tuntia. Aineryhmät Pakollisten kurssien määrä suomen kieli 10 ruotsi 0-2 englanti 2-3 matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot 2 yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus 2 opinto-ohjaus 2

3 valinnaiset opinnot 6 Yhteensä 25 Koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa perusopetuksen opintoja tai lukiokoulutuksen kursseja. Nämä opinnot voivat sisältyä valinnaisiin opintoihin tai ne voidaan suorittaa koulutuksen vähimmäiskurssimäärän lisäksi. 3. Opiskeluympäristö ja työtavat Koulutukseen osallistuva opiskelija harjaantuu lukion työtapoihin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy kehittämään opiskeluaan ja oppimaan oppimisen taitojaan sekä luo suunnitelmia opiskelulleen kurssimuotoisessa lukiossa. Vuoden aikana opiskelija oppii miten opiskella, miten työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä, miten käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa, miten hakea tietoa, ja miten lukea tekstiä kriittisesti. Opiskelijaa kannustetaan arvioimaan sekä omaa että toisten työskentelyä. Opetuksessa käytetään monipuolisia opiskeluympäristöjä ja opetusmenetelmiä. Koulutuksessa tärkeä osa on erilaisten tekstien lukemisen, ymmärtämisen, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot. Työtavoilla yritetään lisätä opiskelijassa halu oppia ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Opetus voi olla läsnäolo-opetusta, itsenäistä työskentelyä ja verkko-opetusta. Suomen kielen ja muiden aineiden kursseja järjestään osittain samanaikaisopetuksena, mikä myös kehittää opiskelijan kielitaitoa. Opiskelijoita kannustetaan tukemaan toisiaan ja he oppivat toinen toisiltaan. Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa olevat opiskelijat osallistuvat lukion yhteisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja pääsevät näin sisälle lukion toimintakulttuuriin. Heitä autetaan ymmärtämään ja tuntemaan, että he kuuluvat opiskelijoiden ja koko lukion yhteisöön. 4. Opiskelun ohjaus ja tuki Kaikki opettajat, opinto-ohjaajat ja opiskeluhuoltohenkilöstö ohjaavat ja tukevat opiskelijaa ympäristössä, jossa omien henkilökohtaisten opiskelutavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Opiskelijan omien tavoitteiden saavuttamista seurataan koko vuoden ajan ja

4 mahdollisiin ongelmiin puututaan jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on, että koulutuksesta valmistunut opiskelija osaa suunnitella jatko-opintojaan ja tulevaisuuttaan. 4.1 Opiskelun ohjaus Opiskelija saa ohjausta henkilökohtaisesti ja ryhmässä. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa koko vuoden ajan. Aineenopettajat ohjaavat opiskelijaa omassa aineessaan. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan kanssa keskustellaan hänen opintoihinsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Ryhmämuotoisessa ohjauksessa käydään opiskelijoiden kanssa läpi mm. lukio-opintoihin liittyvät vaatimukset ja mahdollisuudet. 4.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Koulutuksen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Ensin selvitetään opiskelijan kielitaidon taso ja oppimishistoria, joiden perusteella opiskelun tavoitteet asetetaan. Tavoitteiden lisäksi HOPSiin kirjataan opinto-ohjelma, opintojen suoritustavat sekä mahdolliset tukitoimet. 4.3 Opiskeluhuolto Turun normaalikoulussa lukion opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, erityisopettaja, kuraattori ja psykologi. Tarvittaessa opiskeluhuoltoryhmän kokouksiin voi osallistua ryhmänohjaaja tai aineenopettaja. Opiskeluhuoltoon kuuluu opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilas- ja opiskeluhuollon tavoitteena on myös edistää koko kouluyhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia. 4.4 Kodin ja koulun yhteistyö Koulu tekee tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa koko vuoden ajan. Wilma on tärkein yhteydenpitoväline. Syksyn aikana järjestetään huoltajien illan, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita ja jossa huoltajat voivat tavata koulun henkilökuntaa. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat käyvät kehityskeskustelut ryhmänsä opiskelijan kanssa lukuvuoden alussa ja tarvittaessa pitkin lukuvuotta.

5 Kurssisuorituksen arviointi Opiskelija saa palautetta kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja opiskelun etenemisestä. Arvioinnin tarkoitus on motivoida oppilasta parempiin suorituksiin. on monipuolista, esimerkiksi kirjallisia ja suullisia kokeita, esseitä, portfolioita, esitelmiä, harjoitustöitä, tutkielmia, kuunteluita, itsearviointia, vertaisarviointia, ryhmäkokeita, ja tuntityöskentelyn jatkuvaa havainnointia. Kurssit arvioidaan niiden päätyttyä asteikolla suoritettu hylätty. Opettaja voi täydentää arviointia kirjoitetulla tai suullisella palautteella. Jos opiskelija suorittaa koulutuksen aikana perusopetuksen tai lukion kursseja, ne arvioidaan näiden omien opetussuunnitelmien mukaan. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön, jos hänellä on todettu kielellinen vaikeus tai muu osaamisen osoittamista vaikeuttava syy. Nämä syyt voidaan ottaa huomioon myös arvioinnissa. 5.2 Todistus (liite)

6 6. Opetuksen sisällöt 6.1 Suomen kieli ja kirjallisuus Kielen rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta (LVS1) tuntee kielitaitonsa vahvuudet ja kehittämiskohteet kertaa perusopetuksen suomen kielen oppimäärän keskeisiä sisältöjä ja kehittää kielen rakenteen hallintaansa (verbit) vahvistaa sanojen taivuttamisen taitoaan ja laajentaa sanavarastoaan harjoittelee hallitsemaan teksteissä tarvittavia lauserakenteita harjoittelee tekstilajien rakennepiirteitä opiskelijan kielitaidon kartoitus verbityypit syntaksin vahvistaminen ja kirjoittamistaidon kehittyminen lausetyyppien, sanajärjestyksen ja rektioiden harjoittelu puhutun kielen ja kirjoitetun kielen morfologiset ja syntaktiset erot sekä niiden vaikutus kielenkäyttöön Tekstin rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta (LVS2) kertaa perusopetuksen suomen kielen oppimäärän keskeisiä sisältöjä ja kehittää kielen rakenteen hallintaansa (nominit) vahvistaa ydinvirketekniikan ja tekstin jaksotuksen hallintaa harjoittelee tekstilajien rakennepiirteisiin kirjoitetun kielen rakenteet tekstitasolla erilajisten tekstien rakentuminen ja keinot niiden rakentamiseen koheesion ja sidosteisuuden harjoittelu (päälause, rinnasteinen ja alisteinen sivulause) lausekeajattelu luetun ymmärtämisen tukena

7 Eri tiedonalojen kieli (LVS3) kehittää eri tiedonalojen kielen ja käsitteiden hallintaa ymmärtää ja tulkitsee suullisesti ja kirjallisesti oppiaineiden tekstien erilaisia tapoja kuvata/hahmottaa ilmiöitä kirjoittaa eri tiedonalojen opiskeluun liittyviä tekstejä hallitsee eri oppiaineiden tekstikäytänteitä tuntee eri oppiaineiden tyypillisiä tekstilajeja harjoittelee kielen rakenteiden hallintaa eri tiedonalojen tyypilliset käsitteet, määritelmät ja tekstilajit ja -tyypit (essee, koevastaus) eri tiedonalojen tekstien rakennepiirteet opiskeluun liittyvien tekstien tuottaminen, esimerkiksi tutkielma, koevastaus, essee, käsitemäärittely tietotekstien käsitteistön ymmärtäminen ja aktiivinen tuottaminen kielen rakenteiden hallitseminen Tekstejä kirjoittamaan (LVS4) kirjoittaa eri tiedonalojen opiskeluun liittyviä tekstejä ja arkitekstejä ymmärtää ja tulkitsee suullisesti ja kirjallisesti eri tiedonaloille tyypillisiä tekstejä harjoittelee yhdessä kirjoittamista harjoittelee kielen rakenteiden hallintaa erilaisten arkitekstien tuottaminen, esimerkiksi blogiviesti tai muu verkkoteksti, mielipide, kommentti, kritiikki, formaali ja ei-formaali sähköposti lähteiden käyttö tai tiedon esittäminen visuaalisesti (esim. diagrammi ja taulukko) tarkka kuvailu ja yksityiskohtainen kerronta sanaston varioivuus ja idiomaattisuus käsitteiden määrittely sekä systemaattinen sanojen johtaminen yhdessä kirjoittaminen omien ja toisten tekstien huoltaminen ja oikeakielisyys, esimerkiksi alkukirjain, välimerkit, kappalejako

8 Kuunnellaan ja puhutaan 1 (LVS5) kehittää ilmaisutaitojaan kehittää puhutun kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoaan harjoittelee kielen rakenteiden hallintaa suomen kielen kuuntelemisen ja puhumisen harjoittelu ilmaisutaidon harjoituksia (pari- ja ryhmäharjoituksia), roolileikkejä, fiktiivisiä tekstejä, runoja ja riimejä puheen pitäminen vapaasta aiheesta huomion kiinnittymistä puhekielen tilanteiseen variaatioon puhe- ja kirjakielen erot kiinnitetään huomiota ääntämiseen, lausepainoon ja puheen rytmiin kielen rakenteiden hallitseminen Kuunnellaan ja puhutaan 2 (LVS8) kehittyy yhteistyö- ja neuvottelutaidoissa kehittyy tiedottavan ja vaikuttavan puhumisen taidoissa vahvistaa analysoivan kuuntelemisen taitoaan harjoittelee kielen ja tekstilajien rakenteiden hallintaa tiedonalojen kieli fokuksessa: keskustelu, vuorovaikutus ja argumentointi harjoitellaan tarkkaa kuvailua ja yksityiskohtaista kerrontaa: sanaston varioivuus ja idiomaattisuus Harjoitellaan eri tiedonalojen käsitteiden määrittelyä kirjoitettuna, kuultuna ja puhuttuna neuvottelutaitojen kehittäminen tiedottava ja mielipidepuheenvuoro huomion kiinnittäminen siihen, mistä tekijöistä asiapuhe koostuu eli miten puhetta jaksotellaan median viestintä: puheen ymmärtäminen nopeassa keskustelussa, jossa on läsnä monta puhujaa kiinnitetään huomiota ääntämiseen, lausepainoon ja puheen rytmiin kielen rakenteiden hallitseminen

9 Suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri (LVS6) tutustuu suomalaiseen nykykirjallisuuteen ja kulttuuriin tutustuu kirjallisuuden keskeisiin analyysikäsitteisiin harjoittelee kirjoittamaan kirjallisuudesta ja kulttuurista harjoittelee kielen rakenteiden hallintaa Suomen nykykirjallisuuden ja kulttuurin peruskäsitteitä lyhyt katsaus muutamaan tärkeään nykykirjailijaan kirjallisuuden tekstilajit, esimerkiksi romaani, novelli, runo, näytelmä erilaisiin tekstilajeihin tutustuminen lukemalla ja tuottamalla kirjallisuuden analysoinnin käsitteitä sekä erilaisia analyysikeinoja kielen rakenteiden hallitseminen Maailmankirjallisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus (LVS7) tulee tietoiseksi kulttuurisesta monimuotoisuudesta vahvistaa kulttuurista identiteettiään harjoittelee kirjoittamaan yhteiskunnasta, kirjallisuudesta ja kulttuurista harjoittelee kielen rakenteiden hallintaa kulttuurinen monimuotoisuus ja moninaiset identiteetit toiseuden kokemus kirjallisuuteen liittyvä monimediainen esitys luetun teoksen pohjalta omien fiktiivisten ja asiatekstien tekstien tuottaminen kulttuurinen monimuotoisuus: ihmisryhmien monenlaiset ja muuttuvat elämänmuodot, esimerkiksi nuorison ajankohtaiset alakulttuurit: erilaiset nettiyhteisöt ja fanifiktio kielen rakenteiden hallitseminen

10 Digitaaliset tekstitaidot (LVS9) tutustuu mediakulttuuriin osana omaa elämäänsä tuottaa erilaisia mediatekstejä erilaisin teknologisin välinein pohtii sosiaalisen median merkitystä oman elämänsä näkökulmasta harjoittelee kielen rakenteiden ja tekstilajien hallintaa vahvistetaan digitaalisia tekstitaitoja kiinnitetään huomiota sosiaalisessa mediassa käytettyyn kieleen analysoinnin ja harjoittelun keinoin digitaaliset tekstitaidot eri tiedonalojen näkökulmista harjoitellaan verkkosivustojen luotettavuuden vertailua tuotetaan erilaisia digitaalisia tekstejä huomioiden kuvat, videot, linkitys ja liikkuva kuva käytetään digitaalisia lähteitä omien tekstien aineistona kielen rakenteiden ja tekstilajien hallitseminen Mediakulttuuri (LVS10) tutustuu mediakulttuuriin yhteiskunnallisesta näkökulmasta pohtii sosiaalisen median merkitystä yhteiskunnallisena ilmiönä harjoittelee kielen rakenteiden ja tekstilajien hallintaa mediat ja niiden ilmaisukeinot lehtitekstilajit: uutinen, kolumni, artikkeli, reportaasi mainonta ja sen vaikuttamisen keinot uutiskriteerit aikakauslehdet vaikuttamaan pyrkivän viestinnän osatekijöiden analyysi (esim. mainosten kieli) kuvat ja kuvanlukeminen oppijoiden itsensä valitsemien verkkovideoiden analyysikeinoja kielen rakenteiden ja tekstilajien hallitseminen

11 6.2 Englanti Kielitaito osana opiskelua ja muita elämänalueita (LVKA1) tekee yhdessä opettajan kanssa kurssin alussa arvion omista lähtökohdistaan ja erityisesti omista opiskelutaidoistaan, osaa hakea tietoa englanninkielisistä lähteistä ja suomentaa ne ottaa vastuun oman kielitaitonsa kehittämisestä (luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, puhuminen, kuuntelutaidot, kielioppi ja sanasto); oppii ymmärtämään, mikä opiskelutyyli sopii hänelle parhaiten pystyy keskustelemaan kurssin aihepiirin liittyvistä teemoista sekä tuottamaan niistä kirjallisen esityksen sekä ymmärtää suhteellisen vaativaa puhetta ja tekstiä. perusrakenteiden vahvistaminen sekä puheen ja kirjoittamisen käytänteiden harjoittelua lukion 1. kurssia mukaillen ja soveltaen, voimakas fokus oppimaan oppimisessa, paritöissä ja itsenäisessä työskentelyssä opiskeluun ja muihin itselle tärkeisiin elämänalueisiin liittyvä kirjallinen ja suullinen harjoittelu oman esityksen tuottaminen nettipohjaisten materiaalien pohjalta ja muokkaaminen myös vertaispalautetta hyödyntäen Arkipäivän tilanteet (LVKA2) selviytyy erilaisista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista draaman keinoin osaa tuottaa suullisesti kertomuksen, kuvauksen, ohjeen ja perustellun mielipiteen puhuu ja kirjoittaa rohkeasti virheitä pelkäämättä tilanteen mukaisesti kehittää suullisia ja kirjallisia vuorovaikutustaitoja paritöissä ja ryhmässä

12 osaa arvioida itseään, omaa osaamistaan ja vertaisiaan realistisesti. vuorovaikutus- ja asiointiharjoitukset erilaisissa viestintätilanteissa, esim. ostoksilla, pankissa, postissa, lääkärissä sekä liikenne-, majoitus- ja ateriapalveluita käytettäessä sekä pystyy kirjoittamaan ja puhumaan harrastustoiminnasta erilaisia suullisia harjoituksia yksin ja ryhmässä, omien nauhoitteiden tekeminen ja englannin kielen integroiminen muihin oppiaineisiin oman tuotoksen muokkaaminen ja parantaminen palautetta hyödyntäen 6.3 Ruotsi Kielitaito osana opiskelua ja muita elämänalueita (LVKB1) tekee yhdessä opettajan kanssa kurssin alussa arvion omista lähtökohdistaan ja erityisesti omista opiskelutaidoistaan ottaa vastuun oman kielitaitonsa kehittämisestä pystyy keskustelemaan kurssin aihepiirin liittyvistä teemoista sekä tuottamaan niistä kirjallisen esityksen. hallitsee perustiedot medioista ja osaa käyttää viestintävälineitä monipuolisesti osaa etsiä tietoa erilaisista lähteistä osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelussaan. perusrakenteiden vahvistaminen sekä puheen ja kirjoittamisen käytänteiden harjoittelua opiskeluun ja muihin itselle tärkeisiin elämänalueisiin liittyvä kirjallinen ja suullinen harjoittelu oman esityksen tuottaminen ja muokkaaminen myös vertaispalautetta hyödyntäen

13 Arkipäivän tilanteet (LVKB2) selviytyy erilaisista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista osaa tuottaa suullisesti kertomuksen, kuvauksen, ohjeen ja perustellun mielipiteen puhuu ja kirjoittaa tilanteen mukaisesti kehittää vuorovaikutustaitoja osaa arvioida vertaisiaan. vuorovaikutus- ja asiointiharjoitukset erilaisissa kasvokkaisissa ja monimediaisissa viestintätilanteissa, esim. ostoksilla, pankissa, postissa, lääkärissä sekä liikenne-, majoitusja ateriapalveluita käytettäessä erilaisia suullisia harjoituksia yksin ja ryhmässä oman tuotoksen muokkaaminen palautetta hyödyntäen suppea tutkielma tai projekti tai portfolio aiheesta, joka liittyy yhteiskuntatietouteen tai kulttuurintuntemukseen tai luonnontieteisiin

14 6.4 Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot Matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa (LVLUMA1) vahvistaa perusopetuksessa hankittuja matemaattisia taitojaan kertaa oppiaineiden keskeisiä käsitteitä ja oppii selittämään fysiikan ja kemian perusilmiöitä osaa valita osaamistasoaan vastaavat oppimäärät lukiossa luvut ja laskutoimitukset, algebra, funktiot, geometria, todennäköisyys ja tilastot liike ja voima, värähdys- ja aaltoliike, lämpö, sähkö, luonnon rakenteet ilma ja vesi, raaka-aineet ja tuotanto, elollinen luonto ja yhteiskunta lopulliset sisällöt valitaan oppilaiden tason mukaan ja kurssilla kerrataan ja syvennetään erityisesti oppilaiden vaikeaksi kokemia osa-alueita luonnon tutkimisen taidot Biologiaa ja maantiedettä (LVLUMA2) perehtyy oppiaineiden keskeisiin ilmiöihin ja niitä kuvaaviin käsitteisiin tutustuu luonnon ja ympäristön erityispiirteisiin biologian tutkimustaidot, luonto ja ekosysteemi, elämä ja evoluutio, ihminen, yhteinen ympäristö maantieteelliset taidot, maailman, Euroopan ja Suomen jäsentäminen, yhteinen ympäristö luonnon tutkimisen taidot

15 Tutkimuskurssi (LVLUMA3, LVLUMA 4) Oppilas saa tästä kaksi kurssi, toisen itsenäisesti tehdystä osuudesta. oppii arvioimaan omia oppimistapojaan saa kuvan omasta osaamisestaan luonnontieteissä oppii projektityöskentelyn tavan oppii laatimaan tutkimussuunnitelman ja raportin oppii tekemään lähdeviittauksia ja monilukutaito kehittyy kurssin alussa kartoitetaan opiskelijan omat vahvuudet ja kehittämistarpeet oppimiseen liittyen ilmiö-oppiminen. Opiskelija perehtyy valitsemaansa luonnontieteen alaan kuuluvaan ilmiöön, perehtymisen tapa voi olla yksilöllistä oppimista tukeva. kurssin aikana opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa etenemisestään asiatekstien lukeminen, käsitekartan laatiminen, taulukoiden ja diagrammien tulkintaa ja laadintaa (esim. excel-ohjelma) pienimuotoinen tutkimus valitun ilmiön puitteissa ja tästä tutkimussuunnitelman ja raportin kirjoittaminen kurssityönä tuotos liittyen valittuun ilmiöön (video, dokumentti, esitys, kirjallinen tuotos tms. sopiva formaatti) opetuskeskustelut, vertaisoppiminen kirjoitettuja tekstejä voidaan käsitellä myös suomen kielen kursseilla (S3 ja S4) suoritettu - hylätty

16 6.5 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Historian perusteita (LVHY1) tuntee kulttuurin peruskäsitteitä tuntee Euroopan ja maailman kulttuurien tärkeimpiä käännekohtia ja osaa suhteuttaa nykyajan ilmiöitä historialliseen kehitykseen tuntee erilaisia syitä, jotka ovat johtaneet muuttoliikkeisiin taloudelliset ja poliittiset syyt, konfliktit, ympäristölliset syyt tuntee historialle ja kulttuurihistorialle ominaisia tekstilajeja. kulttuurihistorian kausia ja käännekohtia pääpiirteittäin keräily- ja pyyntikulttuurista jälkiteolliseen aikaan ja yksilöllistymiseen muuttoliikkeet osana ihmiskunnan historiaa historian tekstien lukeminen ja kirjoittaminen: käsitteiden avaaminen ja omien sanastojen tekeminen, tekstin rakennepiirteet, kuvien, karttojen ja tilastojen ymmärtäminen ja tulkitseminen eri sisältöjen yhteydessä Aihealue Tavoite Integraatio Historian tiedon luonne ja historian lähteet Ymmärtää, miten historiatieto muodostuu lähteiden tulkintana, moniperspektiivisyyden tiedostaminen. Suomen kieli: lyhyiden aikalaistekstien lukeminen ja muuhun lähdemateriaaliin tutustuminen. Keskusteluun osallistuminen. Tietotekniikka: kurssiympäristöön tutustuminen ja käytön harjoittelu Esihistoria ja pyyntikultuurit Ensimmäisten korkeakulttuurien synty Teksteistä päätellen tiedon tuottaminen erilaisista ihmislajin syntyyn liittyvistä teorioista Miten sivilisaatiot syntyivät? Suomen kieli: pääasioiden päättelyä erilaisista helpoiksi luonnehdittavista lähteistä, koulukirjatekstit, verkkotekstit. Ryhmässä työskentely ja

17 Ensimmäiset korkeakulttuurit Erotuksena lukion ykköskurssiin näkökulma on kulttuurien saavutukset huomioiva: taide ja tiede mukana Antiikki Kreikka Rooma Keskiaika Euroopassa Islamin maailma Muut kulttuurialueet Löytöretket ja maailmankuvan muuttuminen: globalisaation alku ja kulttuurien vuorovaikutus Teollistumisesta jälkiteolliseen maailmaan Teollistumisesta jälkiteolliseen yhteiskuntaan Siirtolaisuuden historia Siirtolaisuus ennen ja nyt Maailmanhistorian suuret käännekohdat ja luvuilla Antiikin ajan merkityksen ymmärtäminen osana Euroopan ja maailman historian kehitystä Painotus suurissa linjauksissa. Monta näkökulmaa ajanjaksoon, jota usein tulkitaan pääosin Euroopan näkökulmasta. Miten nykyaikainen kuluttamiseen perustuva yhteiskunta on syntynyt teollisen vallankumouksen jälkeen? Länsimainen kulutusyhteiskunta ja edelleen teollistuvat alueet Siirtolaisuuden ja muuttoliikkeiden historia ja nykyisyys Miten 1800-luku muutti maailmaa: suuret aatteet Demokratioiden ja totalitarismin kamppailu Toinen maailmansota Maailma vuoden 1945 jälkeen Maailmantilanne nyt yhteinen tiedon tuottaminen. Suomen kieli: asioista sopiminen ryhmässä. Suomen kieli: asioiden esittäminen ryhmälle selkeästi ja ydinasioita painottaen Käsitteellinen ymmärtäminen: yhteiskunta Suomen kieli: käsitteistö politiikan, talouden ja kulttuurin alalta Tietotekniikka: käsitteiden kirjoittaminen auki, ymmärrettävän tekstin tuottaminen omasanaisesti Päätelmien tekeminen historian erilaisista lähteistä; kirjallisista ja kuvallisista. Tietotekniikka: kriittisen tiedonhaun harjoittelua. Suomen kieli: tekstin tuottaminen, kirjoittamisen harjoittelua. Suomen kieli: kokonaisen esseevastauksen kirjoittaminen Ks. edellinen Päättelytaitojen vahvistaminen erityisesti tilastomateriaalista Päättelyharjoituksia historian erilaisista lähdemateriaaleista. Suomen kieli: uutisten ja muun ajankohtaisen informaation sisältämän käsitteistön ymmärrettäväksi tekeminen

18 Minun historiani Laajempi kirjallinen esitys oman kulttuurin historiasta tai henkilöhistoriasta, oppilaan oman valinnan ja kiinnostuksen mukaan. Voi olla myös koko kurssin ajan jatkuva kirjoitusprosessi. Oman sanaston tekeminen on osa kurssisisältöä alusta loppuun. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri (LVHY2) ymmärtää kulttuurien monimuotoisuutta sekä kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja saa sen myötä interkulttuurista kompetenssia tuntee suomalaista yhteiskunta- ja talousjärjestelmää koskevia peruskäsitteitä, joiden avulla hän voi käsitellä ja arvioida yhteiskunnallista tietoa ja toimia aktiivisena kansalaisena tuntee Suomen kieli- ja kulttuuriryhmiä ja niiden historiaa oppii tuntemaan kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisten järjestöjen toiminnan perusteet osaa lukea ja tulkita yhteiskuntaopille ominaisia tiedon esittämistapoja ja tuottaa itse yhteiskuntaopille ominaisia tekstejä. Ymmärtää päivittäistä uutisvirtaa ja osaa arvioida eri lähteistä saadun tiedon luotettavuutta. Kehittää kykyä ilmaista itseään kirjallisesti yhteiskunnallisissa asioissa. Tietoteknisten taitojen kehittäminen haettaessa ja käsitellessä yhteiskunnallista tietoa. valta ja vaikuttaminen: valta ja erilaiset vallankäytön muodot, suomalainen demokratia ja poliittinen järjestelmä ja aktiivinen kansalaisuus kansalaisen taloustaito oikeusvaltio: perusoikeudet, vallan kolmijako (-oppi) ja kansalaisuus Suomen kulttuurihistoria ja kansallisvaltion rakentaminen 1800-luvulla suomalaisia perinteitä ja tapakulttuuria sekä niiden muotoutuminen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa Suomi osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa moninainen Suomi: vähemmistöt Suomessa

19 yhteiskuntaan liittyvien käsitteiden avaaminen ja käsitteiden määrittelyharjoitukset kaikkiin sisältöihin liittyen ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittely Integraatio suomen kielen opiskelun kanssa. Kurssilla yhtymäkohtia Digitaaliset tekstitaidot (LVS9) ja Mediakulttuuri (LVS10) kanssa. Kurssi voidaan toteuttaa hajautetusti useamman jakson aikana. Kurssi opetus on monimuoto-opetusta ja osa opetuksesta voi olla verkko-opetusta. Historian ymmärtäminen (LVHY3) tuntee historialle ja kulttuurihistorialle ominaisia tekstilajeja Sisällöt: erilaisten historian tekstien lukeminen: keskitymme historiallisiin romaaneihin erilaisten tekstien kirjoittaminen: käsitteiden avaaminen ja omien sanastojen tekeminen tekstin rakennepiirteet, kuvien, karttojen ja tilastojen ymmärtäminen ja tulkitseminen : suoritettu - hylätty Aihealue: Maailmanhistorian suuret käännekohdat 1900-luvuilla 1800-luvun suuret aatteet (kertaus) mitä olivat 1800-luvun aatteet ja miten ne vaikuttivat 1900-luvun ajatteluun asiatekstin lukeminen, ymmärtäminen ja keskustelu työtapana Ensimmäinen maailmansota (oppikirjana Erich Maria Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta) ensimmäisen maailmansodan tapahtumat miten sotatapahtumat vaikuttivat esim. edistysuskon hiipumiseen romaanitekstin ymmärtäminen ja keskustelu romaanin sisällöstä, pitkän vastauksen rakenne ja kirjoittaminen Demokratioiden ja totalitarismin kamppailu - mitä olivat ja 30-luvun aatteet miten ne vaikuttivat ko. aikakauteen - totalitaaristen aatteiden vaikutus yhteiskuntaan

20 ja ihmisten käyttäytymiseen erilaisten tekstien (propaganda) ymmärtäminen ja keskustelu tekstien sisällöistä, päätelmien tekeminen erilaisista kuvista Toinen maailmansota (oppikirjana John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa) toisen maailmansodan tapahtumat miten toinen maailmansota vaikutti siviilien kohteluun esim. natsi-saksassa romaanitekstin ymmärtäminen, elokuvan kerronnan tulkintaa ja keskustelua sisällöistä, pitkän vastauksen rakenne ja kirjoittaminen, päätelmien tekeminen kuvista Päättelyharjoituksia historian erilaisista lähdemateriaaleista.

21 6.6 Opinto-ohjaus : oppilas saa tietoa lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta ja siihen sisältyvistä valintamahdollisuuksista oppilas oppii tuntemaan suomalaisen lukion erityispiirteet ja opiskelukulttuurin oppilas muodostaa realistisen käsityksen lukioon pääsymahdollisuuksista ja lukioopiskelusta oppilas kehittää lukiokoulutuksessa tarvittavia opiskelutaitoja oppilas oppii arvioimaan omia opintosuorituksiaan. Opinto-ohjaus 1 (LVOP1) perehtyy suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja erityisesti lukiokoulutukseen oppii laatimaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sekä seuraamaan ja arvioimaan sen toteutumista oppii käyttämään monipuolisesti tietolähteitä ja hakupalveluita opintojensa suunnittelussa ja jatkokoulutuspaikkojen haussa. suomalainen koulutusjärjestelmä lukiokoulutukseen hakeutuminen opiskelu kurssimuotoisessa lukiokoulutuksessa opiskelijan aikaisemmat opinnot ja suomen kielen lähtötaso lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opintokokonaisuudet perusopetuksen arvosanojen korottamistarpeet ja suorittamismahdollisuudet lukiokoulutuksen kurssien suorittamismahdollisuudet henkilökohtainen opiskelusuunnitelma omien lukio-opintojen alustava suunnittelu

22 Opinto-ohjaus 2 (LVOP2) oppii arvioimaan omia oppimistapojaan perehtyy lukiokoulutuksessa tarvittaviin opiskelutaitoihin ja erilaisiin oppimistapoihin rohkaistuu kokeilemaan uusia työtapoja ja oppimismenetelmiä ymmärtää oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen toimii joustavasti ja kannustavasti vuorovaikutustilanteissa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja tietää miten siihen voi vaikuttaa. opiskelutaidot tiedonhankintataidot ja monimediaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja ajantasaistaminen yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutustaidot itsearviointitaidot oma-aloitteisuus ja tuen etsiminen opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa suoritettu - hylätty 6.7 Valinnaiset opinnot Opiskelija voi suorittaa valinnaisina opintoina perusopetuksen tai lukiokoulutuksen kursseja.