Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma HELSINGIN AIKUISLUKIO Hyväksytty opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa xx.xx.2014

2 Sisältö 1. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Arvoperusta Tehtävä ja tavoitteet Toimintakulttuuri Toimintakulttuurin pääpiirteet Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja työtavat Yhteistyö Opetuksen järjestäminen Opintojen rakenne (tuntijako) Opiskelijaksi otto Opetuksen toteuttaminen Perusopetuksen opintojen suorittaminen lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana Lukiokoulutuksen opintojen suorittaminen lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana Opiskelun ohjaus ja tuki Ohjauksen tehtävät ja tavoitteet Ohjauksen järjestäminen Ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako Opiskelun tuki Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opiskelijan lähtötilanteen selvittäminen Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta ja seuranta Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Kieltenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, vähintään 10 kurssia) Muut kielet Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot (vähintään 2 kurssia) Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Opinto-ohjaus Valinnaiset opinnot Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen/aineryhmän suorituksen arviointi Perusopetuksen opintojen suorittaminen lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittaminen Todistukset

3 1. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Arvoperusta Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen arvoperusta noudattaa suomalaisen koulutusjärjestelmän arvoperustaa sekä Helsingin kaupungin opetusviraston arvoja. Koulutuksen arvojen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Aikuisten koulutus edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja luo edellytyksiä avoimelle demokratialle sekä ehkäisee syrjäytymistä. Lisäksi lukiokoulutukseen valmistava koulutus harjaannuttaa aikuisia maahanmuuttajia kestävään elämäntapaan ja arjen taitoihin. Opiskelu vahvistaa taitoja toimia kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa sekä kartuttaa opiskelijan kulttuurienvälistä toimintakykyä. Koulutus kannustaa vuorovaikutukseen eri kulttuuriryhmien välillä ja kantaväestön kanssa. Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa edistetään hyviä etnisiä suhteita. Arvot toteutuvat koulutuksen järjestämisessä ja opetuksessa sekä toimintakulttuurissa. 1.2 Tehtävä ja tavoitteet Helsingin aikuislukion yleisenä tehtävänä on vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta antamalla opiskelijalle mahdollisuus laajentaa yleissivistystään. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten. Koulutus myös tukee opiskelijoiden elinikäisen oppimisen edellytyksiä sekä itsensä kehittämistä. Näin edistetään yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta sekä parannetaan maahanmuuttajien ja vieraskielisten opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa aikuisten lukiokoulutus. Opetuksen tavoitteena on myös antaa opiskelijalle valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa. 2. Toimintakulttuuri 2.1. Toimintakulttuurin pääpiirteet Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelutapojen ja arvojen kokonaisuus ja niiden mukainen tapa toimia. Yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen on lukioon valmistavan koulutuksen yhteydessä hyvin tärkeää opiskelijoiden monikulttuurisen taustan vuoksi. Helsingin aikuislukioon integroituneessa lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa painotetaan avointa vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Näin tuetaan kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvoin- 2

4 tia ja oppimista. Toimintakulttuurin pohjalle rakentuvaa opiskeluympäristöä luonnehtii myönteisyys, kannustavuus, monimuotoisuuden arvostus, oikeudenmukaisuus ja jokaisen ihmisarvon kunnioitus Oppimiskäsitys Helsingin aikuislukion toimintaa ohjaa ajatus oppivasta yhteisöstä, jossa jokainen yhteisön jäsen tulkitsee oppimaansa ja antaa sille merkityksiä omasta elämästään ja kokemuksistaan käsin. Oppiminen ymmärretään prosessiksi, jossa opiskelija rakentaa tietoa aikaisemmin opitun pohjalle aktiivisesti ja tavoitteellisesti vuorovaikutuksessa opettajan, muiden opiskelijoiden ja ympäristön kanssa. Tiedon rakentaminen on valintaa, vertailemista, jäsentämistä ja järjestämistä sekä tulkitsemista, arvioimista ja soveltamista uusissa tilanteissa. Bloomin taksonomian mukaisista tiedon omaksumisen tasoista lukioon valmistavassa opetuksessa korostuvat erityisesti tietäminen, ymmärtäminen ja soveltaminen. Oppiminen on kokonaisvaltaista siihen vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus rakentavat identiteettiä ja vahvistavat opiskelijan myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Helsingin aikuislukion keskeisenä tavoitteena on kehittää, vahvistaa ja ylläpitää opiskelijoiden oppimisvalmiuksia. Lukioon valmistavassa opetuksessa ja opiskelussa kielen merkitys on keskeinen. Lukion oppiaineiden käsitteet, niille ominaiset tavat kuvata, analysoida ja selittää asioita vaativat erityistä totuttelua ja monipuolista harjoittelua. Monilukutaito eli taito ymmärtää, tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä on lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa avaintavoite. Monilukutaitoajattelu perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jolloin teksteillä ei tarkoiteta ainoastaan kirjoitettuja tekstejä vaan myös esimerkiksi puhetta, kuvia, tilastoja ja karttoja. Monipuoliset opetusmenetelmät, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, käsiteltävien asioiden kytkeminen opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja ajankohtaisiin asioihin edesauttavat opiskelumotivaation ja myönteisen työskentelyilmapiirin ylläpitämistä. Lukioon valmistavan koulutuksen tavoitteena on oman oppimistyylinsä tunnistava, oppimaan oppimisen taitojaan harjoittanut ja niissä edistynyt opiskelija. Kielellinen kompetenssi ja tiedolliset taidot avaavat hänelle mahdollisuuden integroitua varsinaiseen lukio-opiskeluun ja selviytyä opinnoista asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää opiskelijan oman aktiivisuuden lisäksi yhteistoimintaa eri aineiden opettajilta sekä ohjaavalta henkilökunnalta Opiskeluympäristö ja työtavat Opiskeluympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista tekijöistä. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus niveltyy osaksi Helsingin aikuislukion toimintaa ja siellä vallitsevaa opiskeluympäristöä, mutta se voi myös vaikuttaa aikuislukion käytänteiden kehittämiseen. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee jokaisen opiskelijan henkistä kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen 3

5 sekä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen kehittymiseen. Vastuu oppimisympäristöstä on yhdessä koulun henkilöstöllä ja opiskelijoilla. Yhteisön hyvinvoinnista pidetään huolta avoimella, yksilöllisyyttä ja tasa-arvoisuutta kunnioittavalla vuorovaikutuksella, ajassa elävällä ohjauksella ja mahdollisilla opiskelijahuollollisilla toimenpiteillä sekä yhteistyöllä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana opiskellaan erityisesti yleisluontoisia eli geneerisiä taitoja. Näitä ovat muun muassa itsenäinen työskentely, tiimityöskentely, tieto- ja viestintätekniset taidot, tiedonhakutaidot, kriittinen lukutaito ja etenkin oppimaan oppimisen taito. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisia menetelmiä, verkko-oppimisympäristöjä ja koulun ulkopuolista yhteiskuntaa, erityisesti pääkaupunkiseudun tarjoamia mahdollisuuksia. Monipuolisuudella tavoitellaan opiskelijan oppimisstrategioiden sekä tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien kehittymistä. Geneeristen taitojen saavuttaminen edellyttää kielitietoisuutta eli pedagogisen painopisteen siirtämistä yksittäisten oppiaineiden faktasisällöistä erilaisten tekstien (esimerkiksi kirjoitetut tekstit, kuvat, tilastot, kartat, mielle- ja käsitekartat, käsite-/sanalistat) lukemisen, ymmärtämisen, tulkitsemisen ja tuottamisen harjoittelemiseen. Opetus voidaan toteuttaa kokonaan lähiopetuksena tai yhdistämällä joustavasti lähiopetusta ja itsenäistä työskentelyä ja/tai etäopetusta. Lähiopetuksessa tuetaan opiskelijoiden vertaisoppimista, kannustetaan keskinäisen tuen antamiseen ja edesautetaan opiskelijoiden yhteisöllisyyden kokemusta ottaen huomioon oma opiskeluryhmä ja koko lukio. Itsenäistä työskentelyä voidaan lisätä opiskelijan omien opiskelu- ja tekstitaitojen kehittyessä. Suomen kielen ja muiden aineryhmien kursseja voidaan järjestää osittain samanaikaisopetuksena. Näin vahvistetaan opiskelijan monilukutaitoa ja kielitaidon kehittymistä. Opiskelijaa kannustetaan itse- ja vertaisarviointiin itsenäisen työskentelyn sekä ryhmä-, pari- ja projektitöiden avulla. Tähän pyritään myös ottamalla opiskelijat aktiivisesti mukaan kurssin, kokeen tai muun näytön suunnitteluun sekä arviointiprosessiin. Opettajan toimenkuva muokkautuu entistä enemmän ohjaajan, kanssaoppijan ja valmentajan suuntaan. 2.4 Yhteistyö Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa, kuntien sosiaaliviranomaisten sekä muiden toimijoiden, esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Helsingin aikuislukio osallistuu aktiivisesti opetus- ja työvoimaviranomaisten sekä koulutuspolitiikkaan muutoin vaikuttavien tahojen järjestämiin tilaisuuksiin, koulutukseen ja muuhun toimintaan. Yhteistyötä pyritään ylläpitämään myös muiden koulujen ja koulun ulkopuolisten tahojen sekä kotien kanssa. 4

6 3. Opetuksen järjestäminen 3.1 Opintojen rakenne (tuntijako) Lukiokoulutukseen valmistava koulutus on laajuudeltaan vähintään 25 kurssia. 1 Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuntijako on seuraava: Oppiaine ja aineryhmä Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus * 10 Muut kielet 3 Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot 2 ** Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus *** 2 Opinto-ohjaus 2 Valinnaiset opinnot 6 Yhteensä 25 * Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine opetetaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. ** Matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede *** Historia ja yhteiskuntaoppi Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa perusopetuksen opintoja ja/tai lukiokoulutuksen kursseja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Nämä opinnot voivat sisältyä valinnaisiin opintoihin tai ne voidaan suorittaa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vähimmäiskurssimäärän lisäksi. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus on päätoimista, kun sen laajuus on vähintään 25 kurssia. 3.2 Opiskelijaksi otto Helsingin aikuislukio ottaa lukiokoulutuksen valmistavaan koulutukseen opiskelijaksi yli 18-vuotiaita maahanmuuttajia ja vieraskielisiä opiskelijoita. Opiskelijoilta edellytetään pysyvää oleskelulupaa Suomessa, suoritettua peruskoulun oppimäärää tai sitä vastaavaa oppimäärää. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla katsotaan olevan edellä mainittua oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Opiskelijalla täytyy olla riittävä kielitaito voidakseen opiskella lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opiskelijan tavoitteena tulee olla lukiokoulutuksessa jatkaminen. Opiskelijaksi otettavalla ei saa olla suoritettua korkeakoulututkintoa. Opiskelijat valitaan koulutukseen hakemuksen ja haastattelun perusteella. Aikaisempi opintomenestys ei vaikuta valintaan. 1 Valtioneuvoston asetus lukioasetuksen muuttamisesta 52/2014, 1 5

7 3.3 Opetuksen toteuttaminen Helsingin aikuislukiossa on käytössä jaksojärjestelmä. Lukion valmistavan opetuksen kurssitarjotin suunnitellaan siten, että opetus on toteutettavissa yhdessä lukuvuodessa. Opetus on suunniteltu yhdeksi kokonaisuudeksi eikä sitä voi suorittaa aineopintoina. 3.4 Perusopetuksen opintojen suorittaminen lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana opiskelija voi suorittaa Helsingin aikuislukiossa myös perusopetuksen opintoja. Ne voivat olla lukioon valmistavan koulutuksen valinnaisia kursseja tai varsinaisen oppimäärän lisänä olevia kursseja. Opiskelija voi myös korottaa oppiaineiden perusopetuksen päättöarvosanoja. Korotetuista oppiaineista hän saa erillisen todistuksen. 3.5 Lukiokoulutuksen opintojen suorittaminen lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana Lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen osallistuva opiskelija voi valita Helsingin aikuislukion tarjonnasta lukion pakollisia ja syventäviä kursseja. Ne voivat olla lukioon valmistavan koulutuksen valinnaisia kursseja tai varsinaisen oppimäärän lisänä olevia kursseja. Suoritetut lukiokurssit merkitään todistukseen aikuislukion opetussuunnitelman mukaisesti. 4. Opiskelun ohjaus ja tuki 4.1. Ohjauksen tehtävät ja tavoitteet Helsingin aikuislukiossa opiskelijaa ohjataan ja tuetaan lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen suorittamisessa sekä aikuislukio-opintoihin hakeutumisessa. Ohjauksen avulla opiskelija oppii suunnittelemaan opintonsa, tekemään yksilöllisiä valintoja, seuraamaan opinnoissa etenemistään ja arvioimaan omaa oppimistaan. Ohjausta antavat opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan lisäksi kaikki lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opettajat. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Opiskelijaa tuetaan opintojen kaikissa vaiheissa. Ohjauksen avulla opiskelija oppii arvioimaan aikaisempia opintojaan tai muutoin hankittua osaamistaan, suunnittelemaan opintojensa sisältöjä ja tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja omista tavoitteistaan käsin. Opiskelijaa ohjataan etsimään 6

8 tietoa lukiokoulutuksen valinnoista ja niiden vaikutuksista jatko-opintoihin. Opiskelija oppii koulutuksen aikana käyttämään tietoverkkoja koulutustiedon hakuun. Helsingin aikuislukiossa ohjaus on henkilökohtaista ohjausta ja ryhmäohjausta. 4.3 Ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako Ryhmänohjaaja vastaa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikaisesta opintojen ohjaamisesta ja seurannasta, opiskelun arkisesta sujuvuudesta. Ryhmänohjaaja tekee aktiivisesti yhteistyötä opinto-ohjaajan ja aineenopettajien kanssa. Opinto-ohjauksen kursseilla opetusta antaa pääasiassa opinto-ohjaaja, joka vastaa opiskelijan ohjauksesta kokonaisvaltaisesti opintojen aikana. Opiskelijan kanssa keskustellaan hänen opintoihinsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Ryhmämuotoisessa ohjauksessa käsitellään aikuislukio- ja jatko-opintoihin liittyviä tavoitteita, vaatimuksia ja mahdollisuuksia, jotta opiskelijat oppisivat valitsemaan heille soveltuvia oppiaine- ja oppimäärävalintoja. Aineenopettajat opettavat oman oppiaineensa käsitteitä ja tiedonkäsittelytapoja. He ohjaavat opiskelijoita myös aikuislukion työskentelytapoihin. 4.4 Opiskelun tuki Lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen tulevat opiskelijat ovat taustoiltaan ja elämäntilanteeltaan hyvin erilaisia. Sairaus, vamma tai muu toimintavajavuus on voinut heikentää opiskelun edellytyksiä. Tunnistetut ja tunnistamattomat oppimisvaikeudet hankaloittavat myös opiskelua. Osaamisessa voi olla suuriakin vaihteluja. Helsingin aikuislukiossa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea aikuisopiskelijaa saamaan riittävät kielelliset ja opiskelutekniset valmiudet aikuislukio-opintojen suorittamiseksi. Opiskelijaa autetaan löytämään keinoja opiskella mahdollisista vaikeuksista huolimatta. Tuen avulla pyritään vahvistamaan opiskelijan itsetuntoa ja opiskelijaidentiteettiä. Tavoitteena on, että opiskelija alkaa suunnitella aktiivisesti omia opintojaan. Opiskelijaa pyritään myös rohkaisemaan eteen tulevien pulmien selvittelyssä ja esille tuomisessa. Ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja aineenopettaja sekä erityisopettaja mahdollisuuksien mukaan tukevat opiskelijoita sekä itsenäisinä asiantuntijoina että yhteistyössä toistensa kanssa. 7

9 5. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 5.1 Opiskelijan lähtötilanteen selvittäminen Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen alussa opiskelija haastatellaan hänen opiskelu- ja oppimishistoriansa selvittämiseksi. Opiskelijan kielitaidon taso kartoitetaan. Esille tulleiden tietojen perusteella opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Suunnitelman tehtävänä on ohjata opiskelijan etenemistä koulutukselle virallisesti asetettuihin ja hänen itsensä asettamiin tavoitteisiin. 5.2 Opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta ja seuranta Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä opiskelijan, opettajien ja opintoohjaajan kanssa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään opiskelun tavoitteet, opinto-ohjelma, opintojen suoritustavat, suoritusjärjestys ja opintojen arviointi sekä mahdolliset tukitoimet. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan voi kuulua myös perusasteen ja lukiokoulutuksen opintoja. 6. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6.1. Kieltenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, vähintään 10 kurssia) Opetuksen tavoitteet Suomen kielen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet monilukutaitoisuuteen. Opiskelijan monilukutaitoa ei kehitetä ainoastaan suomen kielen opetuksessa vaan koko lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen ajan. Monilukutaitoisuus tarkoittaa sitä, että opiskelija oppii ymmärtämään, tuottamaan ja analysoimaan erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä. Lisäksi opiskelija oppii hyödyntämään tätä taitoa opiskelussa, päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa toimiessaan. Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa vahvistetaan perusopetuksen aikana opittuja sisältöjä ja annetaan valmiuksia lukio-opintoja varten. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä tiedonalojen kielen kehittymistä. Suomen kielen opetuksessa korostuu sekä viestinnällisyys että toiminnallisuus: opiskelija oppii toimimaan erilaisissa kielenkäyttötilanteissa ja käyttämään kieltä tilannekohtaisesti. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen alussa opiskelijan kielitaito kartoitetaan ja opetuksessa tuetaan opiskelijan kielitaitoprofiilin tasaista kehitystä. Kielitaito koostuu tulkintataidoista eli kuullun ja luetun ymmärtämisestä sekä tuottamistaidoista eli puhumisesta ja kirjoittamisesta. Näihin taitoihin liittyy sanaston ja rakenteiden hallintaa. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen päättyessä 8

10 opiskelijalla tulisi olla toimiva tai sujuva peruskielitaito (kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B1). Kielitaidon eri osa-alueiden osaamista kuvaava kielitaitoprofiili voi vaihdella opiskelijakohtaisesti. Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa varmistetaan, että opiskelija on saavuttanut perusopetuksen suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet. Suomen kielen opetuksen perusoletuksena on, että opiskelija hallitsee kehittyvän peruskielitaidon: opiskelija osaa toimia tarkoituksenmukaisesti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa, osaa tulkita kriittisesti niin puhuttuja kuin kirjoitettuja tekstejä ja käyttää kieltä monipuolisesti ja luovasti. Lisäksi opiskelija osaa jo jonkin verran arvioida ja käyttää kielellisiä valmiuksiaan opiskelun tukena, tuntee suomalaista kaunokirjallisuutta ja kulttuuria sekä ymmärtää monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin merkityksen. Lukiokoulutukseen valmistavassa opetuksessa näitä taitoja syvennetään ja varmistetaan. Opiskeluympäristö ja työtavat Suomen kielen oppimisessa käytetään monipuolisia työmenetelmiä niin, että koko oppimisympäristö tukee opiskelijan kielitaidon kehittymistä. Opiskelijaa kannustetaan käyttämään erilaisia verkossa tarjolla olevia digitaalisia oppimisympäristöjä sekä muita autenttisia ympäristöjä. Opiskelijan tiedonhaku-, käsittely- ja arviointitaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Opiskelijan kielitaidon kokonaisvaltaista kehitystä tukee se, että opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muissa oppiaineissa käytettävää materiaalia. Näistä voidaan poimia kielellisiä aineksia, joiden avulla vahvistetaan eri tekstilajien tuottamista ja ymmärtämistä. Opiskelijalle annetaan monipuolista sanallista palautetta hänen edistymisestään kielitaidon eri osaalueilla, jotta opiskelijalle muodostuu realistinen käsitys omasta kielitaidostaan. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen todistukseen merkitään opiskelijan saavuttama kielitaidon taso suomen kielen luetun ymmärtämisessä, kirjoittamisessa, kuullun ymmärtämisessä ja puhumisessa kielitaidon tason kuvausasteikon mukaisesti. Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa käytetään voimassa oleviin lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvää kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu hylätty Kurssit Kielen rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta (LVS1) tuntee kielitaitonsa vahvuudet ja kehittämiskohteet kertaa perusopetuksen oppimäärän keskeisiä sisältöjä tarpeen mukaan ja kehittää kielen rakenteiden hallintaansa vahvistaa sanaston, erilaisten lausetyyppien ja sanojen taivutuksen hallintaansa vahvistaa kirjoittamisen taitoaan. opiskelijan kielitaidon kartoitus opiskelijalle keskeisen morfologian kertaus ja vahvistaminen lauseopin vahvistaminen ja kirjoittamistaidon kehittäminen lausetyyppien, sanajärjestyksen ja rektioiden harjoittelu puhutun ja kirjoitetun kielen erot ja niiden vaikutus kielenkäyttöön 9

11 suoritettu hylätty Tekstin rakenteet funktionaalisesta näkökulmasta (LVS2) kertaa perusopetuksen oppimäärän keskeisiä sisältöjä tarpeen mukaan ja kehittää kielen rakenteiden hallintaansa vahvistaa tekstikieliopin hallintaa tutustuu tekstilajien rakennepiirteisiin. kirjoitettujen tekstien rakenteet erilaisten tekstilajien rakentuminen ja keinot niiden rakentamiseen (tekstikielioppi) metatekstit, koheesio ja sidoksisuus päälause, rinnasteinen ja alisteinen sivulause lausekeajattelu luetun ymmärtämisen tukena Eri tiedonalojen kieli (LVS3) kehittää eri tiedonalojen kielen hallintaa kehittää käsitteellisen kielen hallintaa: opiskelija ymmärtää esimerkiksi partisiippeja ja nominaalimuotoja ja oppii uutta sanastoa ymmärtää oppiaineiden tekstien erilaisia tapoja kuvata/hahmottaa ilmiöitä ja rakennepiirteitä hallitsee eri oppiaineiden tekstien käytänteitä tuntee eri oppiaineiden tyypillisiä tekstilajeja. Eri tiedonalojen tyypilliset käsitteet, määritelmät ja tekstilajit eri tiedonalojen tekstien rakennepiirteet tietotekstien käsitteet omassa puheessa tietotekstien käsitteiden ymmärtäminen ja tuottaminen: luetunymmärtämisen harjoittelua, keskeisten käsitteiden etsimistä tekstistä Tekstejä kirjoittamaan (LVS4) kirjoittaa eri tiedonalojen opiskeluun liittyviä tekstejä ymmärtää ja tulkitsee sekä suullisesti että kirjallisesti eri tiedonaloille tyypillisiä tekstejä harjoittelee yhdessä kirjoittamista. 10

12 kirjoittamisen tekniikoiden harjoittelu: esimerkiksi tekstin ideointikeinot, tekstin suunnittelu, kirjoittaminen prosessina, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, yhdessä kirjoittaminen erilaisten arkipäivän tekstien tuottaminen: esimerkiksi blogiviesti tai muu verkkoteksti, mielipide, kommentti, kritiikki, muodollinen ja ei-muodollinen sähköposti opiskeluun liittyvien tekstien tuottaminen: esimerkiksi tutkielma, koevastaus, essee, käsitemäärittely, lähteiden käyttö tai tiedon esittäminen visuaalisesti (esim. diagrammi tai taulukko) tarkka kuvailu tai yksityiskohtainen kerronta sanaston vaihtelu ja idiomaattisuus (hallitsee suomen kielelle tyypilliset ilmaukset) käsitteiden määrittely sekä sanojen johtaminen omien ja toisten tekstien oikeakielisyys ja kielenhuolto: esimerkiksi alkukirjain, välimerkit, kappalejako Kuunnellaan ja puhutaan 1 (LVS5) kehittää ilmaisutaitojaan kehittää puhutun kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja. suomen kielen kuuntelemisen ja puhumisen harjoittelua erilaisissa kielenkäyttötilanteissa ilmaisutaidon harjoituksia (pari- ja ryhmäharjoituksia), roolileikkejä, fiktiivisiä tekstejä, runoja ja riimejä puheen pitäminen vapaasta aiheesta idiomaattisen reagoinnin harjoittelua (suomen kielelle ominaisten ilmaisujen hallintaa ja niiden mukaista reagointia) ääntämisen huoltamista: lausepaino ja puheen rytmi Suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri (LVS6) tutustuu suomalaiseen nykykirjallisuuteen ja kulttuuriin tutustuu kirjallisuuden keskeisiin analyysikäsitteisiin. Suomen nykykirjallisuuden ja kulttuurin peruskäsitteitä lyhyt katsaus muutamaan tärkeään nykykirjailijaan kirjallisuuden tekstilajeja, esimerkiksi romaani, novelli, runo, näytelmä erilaisiin tekstilajeihin tutustuminen kirjallisuuden analysoinnin käsitteitä sekä erilaisia analyysikeinoja 11

13 suoritettu hylätty Maailmankirjallisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus (LVS7) tulee tietoiseksi kulttuurisesta monimuotoisuudesta vahvistaa kulttuurista identiteettiään. kulttuurinen monimuotoisuus ja moninaiset identiteetit toiseuden kokemuksen tarkastelu kirjallisuuteen liittyvä monia medioita hyödyntävä esitys luetun teoksen pohjalta omien fiktiivisten tekstien tuottaminen kulttuurinen monimuotoisuus: ihmisryhmien monenlaiset ja muuttuvat elämänmuodot, esimerkiksi nuorison ajankohtaiset alakulttuurit kuten nettiyhteisöt ja fanifiktio Kuunnellaan ja puhutaan 2 (LVS8) kehittyy yhteistyö- ja neuvottelutaidoissa kehittyy tiedottavan ja vaikuttavan puhumisen taidoissa vahvistaa analysoivan kuuntelemisen taitoaan. tiedonalojen kieli fokuksessa: keskustelu, vuorovaikutus ja argumentointi tarkan kuvailun tai yksityiskohtaisen kerronnan harjoittelu sanaston varioivuuden ja idiomaattisuuden harjoittelu (suomen kielelle tyypilliset ilmaukset) eri tiedonalojen käsitteiden määrittely puhuttuna ja kuultuna. neuvottelutaitojen kehittäminen tiedottava ja mielipidepuheenvuoro huomion kiinnittäminen siihen, mistä tekijöistä asiapuhe koostuu eli miten puhetta jaksotellaan median viestintä: puheen ymmärtäminen nopeassa keskustelussa, jossa on läsnä monta puhujaa. ääntämisen, lausepainon ja puheen rytmin huoltaminen Digitaaliset tekstitaidot (LVS9) tutustuu mediakulttuuriin osana omaa elämäänsä tuottaa erilaisia mediatekstejä erilaisin teknologisin menetelmin pohtii sosiaalisen median merkitystä oman elämänsä näkökulmasta. 12

14 vahvistetaan digitaalisia tekstitaitoja kiinnitetään huomiota sosiaalisessa mediassa käytettyyn kieleen ja analysoidaan sekä harjoitellaan sitä harjoitellaan verkkosivustojen luotettavuuden vertailua arvioidaan verkkotekstejä tuotetaan erilaisia tekstejä huomioiden kuvat, videot, linkitys ja liikkuva kuva oppija aktiivisena tiedontuottajana: oppijan osallisuus ja toimijuus suhteessa teksteihin (tuovat itse valitsemiaan tekstejä oppitunnille). Mediakulttuuri (LVS10) tutustuu mediakulttuuriin yhteiskunnallisesta näkökulmasta pohtii sosiaalisen median merkitystä yhteiskunnallisena ilmiönä sekä omassa elämässään. mediat ja niiden ilmaisukeinot uutiskriteerit aikakauslehdet vaikuttamaan pyrkivän viestinnän osatekijöiden analyysi (esim. mainosten kieli) kuvat ja kuvanlukeminen oppijoiden itsensä valitsemien verkkovideoiden analyysikeinoja Muut kielet Perusopetuksessa alkanut kieli Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on vahvistaa perusopetuksessa tai muualla saatua vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen taitoa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kielten opiskelussa 13

15 ymmärtää kielen merkityksen oman tulevaisuutensa kannalta sekä sen merkityksen Suomessa ja kansainvälisesti Tavoitetasot perusopetuksessa alkanut A-oppimäärä B1.1 perusopetuksessa alkanut B-oppimäärä A2.1 Opiskeluympäristö ja työtavat Opiskeluympäristöt ja monipuoliset työtavat tukevat aiemmin opittuun ja opiskelijoiden omiin kokemuksiin pohjautuvaa kielitaidon rakentumista. Pari- ja ryhmätyöskentely on keskeisessä asemassa. Opiskelija ohjataan kokeilemaan ja löytämään itselleen sopivia tapoja oppia. Monipuoliseen autenttiseen materiaaliin, tiedon hakuun ja kannustavaan palautteeseen kiinnitetään erityistä huomiota. perustuu jatkuvaan näyttöön ja monipuolisiin arviointimenetelmiin. a tukevat myös itse- ja vertaisarviointi sekä arviointikeskustelut. Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu - hylätty. Kurssit Kielitaito osana opiskelua ja muita elämänalueita (LVKA1) osaa ohjatusti arvioida tilannettaan, opiskelutaitojaan ja lähtökohtiaan kielen opiskelijana ottaa vastuun kielitaitonsa kehittämisestä osaa työskennellä pareittain tai ryhmässä pystyy keskustelemaan kurssin aihepiiriin liittyvistä asioista osaa tuottaa kurssin aihepiiriin liittyvän kirjallisen esityksen perusrakenteiden vahvistaminen opiskeluun ja muihin itselle tärkeisiin elämänalueisiin liittyvät suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet oman esityksen tuottaminen kurssiin liittyvästä aiheesta suoritettu hylätty Arkipäivän tilanteet (LVKA2) selviytyy erilaisista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista osaa viestiä tilanteen mukaisesti tapakulttuurien erot huomioon ottaen osaa ilmaista ja perustella mielipiteensä, kertoa, kuvailla ja antaa ohjeita kehittää vuorovaikutustaitojaan oppii antamaan ja vastaanottamaan palautetta muilta opiskelijoilta 14

16 erilaiset monimediaiset vuorovaikutus- ja asiointitilanteet, esimerkiksi ostokset, pankissa, postissa ja lääkärissä asiointi sekä liikenne-, majoitus- ja ateriapalvelujen käyttö oman tuotoksen muokkaaminen palautetta hyödyntäen Mediat (LVKA3) hallitsee perustiedot medioista osaa käyttää viestintävälineitä monipuolisesti osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelussaan osaa etsiä tietoa erilaisista kohdekielisistä lähteistä projektityö, esitys tai portfolio aiheesta, joka liittyy yhteiskuntatietouteen, kulttuurintuntemukseen tai luonnontieteisiin Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa alkava kieli Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tuntuman uuteen kieleen, sen kielialueisiin ja kulttuureihin selviytyy yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista ja osaa kertoa itsestään ja arkielämästään osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä tutuissa arkielämän tilanteissa osaa kehittää kielitaitoaan tarkoituksenmukaisilla tavoilla sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Tavoitetaso A1.1 Opiskeluympäristö ja työtavat Opiskelun lähtökohtana ovat viestinnälliset tarpeet, joiden pohjalta rakentuvat myös työtavat. Parija ryhmätyöskentely ovat keskeisessä asemassa. Opiskelijaa ohjataan kokeilemaan ja etsimään itselleen sopivia tapoja oppia. Opiskelijan omia kokemuksia ja muiden kielten taitoa käytetään hyväksi opiskelussa. Monipuoliseen autenttiseen materiaaliin, tiedon hakuun sekä kannustavaan palautteeseen kiinnitetään erityistä huomiota. perustuu jatkuvaan näyttöön sekä monipuolisiin arviointimenetelmiin. a tukevat myös itse- ja vertaisarviointi sekä arviointikeskustelut. Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettuhylätty. 15

17 Kurssit Kieleen tutustuminen (LVKB1) totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon selviytyy yksinkertaisista arkipäivän kohtaamisista osaa kertoa itsestään joitakin perusasioita ja tehdä yksinkertaisia kysymyksiä hahmottaa yksinkertaisen kirjoitetun viestin pääajatuksen osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä osaa työskennellä pareittain tai ryhmässä henkilötietojen ja itseä koskevien perustietojen antaminen tervehtiminen, hyvästely, esittelyt, keskustelun aloittaminen, kuulumiset yksinkertaisten viestien tulkitsemista ja kirjoittamista Asioiminen ja harrastukset (LVKB2) tottuu rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen ymmärtää kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin ja osaa reagoida niihin selviytyy tavallisimmissa arkipäivän palvelu- ja asioimistilanteissa osaa tehdä tiedusteluja em. tilanteisiin liittyen myös puhelimessa pystyy löytämään tietoa lyhyistä, em. tilanteisiin liittyvistä teksteistä, esimerkiksi esitteet, aikataulut, ilmoitukset, mainokset, kyltit pystyy lukemaan helppoa, jokapäiväisen elämän aiheisiin liittyvää tekstiä pääkohdat ymmärtäen erilaisten arkipäivän palveluiden käyttöä, kaupassa asiointia, liikennevälineissä käyttäytymistä harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon liittyviä vuorovaikutustilanteita helppojen tekstien lukua Elinympäristö ja sosiaaliset verkostot (LVKB3) osaa kertoa elinympäristöstään, lähipiiristään ja ystävistään sekä suullisesti että kirjallisesti kiinnittää huomiota kaksikieliseen ympäristöön Suomessa 16

18 osaa etsiä yksinkertaisiin asioihin liittyvää tietoa kohdekielisistä lähteistä keskeisen sanaston vahvistamista tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen harjoittelua omasta elinympäristöstä kertova suullinen tai kirjallinen esitys kaksikielisyyteen liittyvien havaintojen tekeminen Opiskelijan oma äidinkieli Opiskelijan oman äidinkielen kursseja tarjotaan resurssien mukaan, mikäli eri kieliin muodostuu tarpeeksi suuret opetusryhmät. Opetusta voidaan tarjota myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetuksen tavoitteet Päätavoitteena on, että opiskelija ylläpitää ja kehittää oman äidinkielensä taitoaan ja että opiskelijaa saa yleiskuvan kieliyhteisönsä kulttuuripiirteistä. Opiskelijalle tulee myös kurssien aikana tutuksi jokin oman maan kulttuuriteos. Opiskelija myös ymmärtää monikielisyyden merkityksen oman identiteetin muotoutumiseen. Opiskeluympäristö ja työtavat Opetus perustuu toiminnalliseen kielitaitokäsitykseen, jonka mukaan opiskelija käyttää äidinkieltään monipuolisesti omiin viestintätarpeisiinsa. Opiskelussa käytetään mahdollisuuksien mukaan autenttista opiskelumateriaalia. Oman äidinkielen arviointi perustuu monipuolisiin arviointimenetelmiin ja jatkuvaan näyttöön. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi kirjallisia ja suullisia kokeita sekä muita näyttötapoja. Oppimista tukevaa arviointia toteutetaan myös itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin sekä arviointi- ja kehityskeskustelujen avulla. Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu - hylätty. Kurssit Kieli ja identiteetti (LVMAI1) oppii tuntemaan oman kielialueensa kehityksen vaiheita arvostaa omaa kielellistä kulttuuriaan ja ymmärtää sen merkityksen itselleen tuntee kielialueensa keskeisiä teemoja ja teoksia ymmärtää kaksi- ja monikielisyyden merkityksen identiteetilleen ja omalle kehitykselleen luetun ja kuullun ymmärtämisen autenttisia harjoituksia oman kulttuuripiirin teokseen perehtyminen ja siitä kertominen 17

19 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (LVMAI2) tutustuu monipuolisesti kieliyhteisönsä nykykulttuuriin ja samalla kehittää oman äidinkielen kirjoittamisen taitojaan pystyy ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti tunnistaa tekstilajeja ja perehtyy oppiaineiden keskeisiin käsitteisiin omalla äidinkielellään. kieliyhteisön kulttuurisiin ilmiöihin tutustuminen kirjallisen referaatin tai analyysin laatiminen opiskelijan valitsemasta aiheesta Puheviestinnän taitojen syventäminen (LVMAI3) kehittää ilmaisuvarmuuttaan erilaisissa esiintymistilanteissa ja ryhmätyöskentelyssä pystyy arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa ja opiskelussa harjaantuu luontevaan ääntämiseen ja intonaatioon vuorovaikutustilanteiden ominaispiirteisiin tutustuminen erilaisia vuorovaikutus- ja vertaisarviointitilanteita, esimerkiksi haastattelu, väittely ja kommentointi suullisen esityksen pitäminen, vertaispalautteen antaminen ja vastaanottaminen 6.2 Matemaattiset ja luonnontieteelliset opinnot (vähintään 2 kurssia) Opetuksen tavoitteet Matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden opinnoissa syvennetään perusopetukseen sisältyviä kyseisen tiedonalan käsitteitä ja sanaston hallintaa. Tiedollisesti varmistetaan perusopetuksen ydinasioiden osaaminen. Harjoitellaan matematiikan ja luonnontieteiden opiskelutekniikkaa. Opintojen aikana arvioidaan, minkä laajuinen oppimäärä matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa on opiskelijalle tarkoituksenmukainen. Maantieteen ja biologian kurssi toteutetaan yhdessä suomi toisena kielenä -kurssien 3 ja 4 kanssa mahdollisuuksien mukaan. Opintoja eriytetään opiskelijoiden taitojen mukaan. Opiskeluympäristö ja työtavat Kielitietoiset työtavat matematiikassa liittyvät ohjeiden ja opetuspuheen avaamiseen, sanallisten tehtävien purkamiseen ja tilastollisen aineiston tulkintaan. Kemiassa ja fysiikassa ne tarkoittavat 18

20 käsitemäärittelyjen, selostusten ja muiden aineille tyypillisten tekstilajien (esim. oppikirjatekstien) harjoittelemista. Maantieteessä ja biologiassa kielitietoisia työtapoja ovat käsitemäärittelyharjoitukset, karttojen, diagrammien ja taulukoiden tulkintaharjoitukset ja omien tekstien tuottaminen ohjatusti. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso ja valmiudet. Arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä. Opiskelijat oppivat tuntemaan lukiolle tyypilliset arviointimenetelmät kuten kurssikokeet. Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu hylätty. Kurssit Matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa (LVLUMA1) vahvistaa perusopetuksessa hankkimiaan matemaattisia taitoja ja kertaa matematiikan, fysiikan ja kemian keskeisiä käsitteitä osaa valita osaamistasoaan vastaavat oppimäärät lukiossa matematiikan eri osa-alueisiin liittyvän termistön hallinta fysiikan osa-alueiden termistön, symbolien ja käsitteistön hallinta kemian, erityisesti orgaanisen kemian, termistön, symbolien ja käsitteistön hallinta luonnon tutkimisen taitoja Biologiaa ja maantiedettä (LVLUMA2) perehtyy biologian ja maantieteen keskeisiin ilmiöihin ja niitä kuvaaviin käsitteisiin tutustuu luonnon ja ympäristön erityispiirteisiin ja niiden tutkimiseen perehdytään biologian tutkimustaitoihin, kuten mikroskoopin käyttöön, laborointeihin ja maastohavainnointiin luontoon ja ekosysteemiin, elämään ja evoluutioon, ihmiseen, yhteiseen ympäristöön sekä maailman alueellisuuden jäsentämiseen liittyvää osaamista vahvistetaan etsimällä, tuottamalla, arvioimalla ja analysoimalla tietoa erilaisista medioista maantieteellisiä taitoja kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia, tilastoja ja diagrammeja 19

21 6.3. Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Opetuksen tavoitteet Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen kurssit syventävät opiskelijan tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja erityisesti pääkaupunkiseudun monikulttuurisuudesta. Monikulttuurisuuden yhteydessä kiinnitetään huomiota jokaisen kulttuurin monikerroksisuuteen eli moniaikaisuuteen (läsnä menneisyys ja nykyisyys). Opintokokonaisuuden kurssit antavat eväitä jokapäiväisestä, arkisesta elämästä selviytymiseen ja edesauttavat kotoutumisprosessin toteutumista tarjoamalla opiskelijalle työkaluja erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tunnistamiseen ja hahmottamiseen, arvioimiseen ja tutkimiseen. Yhteiskunnallisen näkökulman lisäksi opinnot valottavat Suomen historiaa ja sen yhteyksiä yleiseurooppalaisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Opiskelussa totuttaudutaan yhteiskuntaopille ja historialle ominaisiin opiskelu- ja tekstitaitoihin eli kompetensseihin. Kurssit syventävät perusopetuksen tietoja ja johdattavat opiskelijoita lukion yhteiskuntaopin ja historian kurssien tavoitteisiin ja sisältöihin. Opiskeluympäristö ja työtavat Yhteistyö LVS-kurssien 6 (Suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri), 9 (Digitaaliset tekstitaidot) ja 10 (Mediakulttuuri) kanssa on tärkeää, koska näin voidaan edesauttaa monilukutaidon kehittymistä. Tekstilähtöinen lukemisen ja kirjoittamisen samanaikainen toteuttaminen, kuva-analyysiin harjaantuminen, mediakritiikkiin totuttautuminen, tilastoanalyysiin tutustuminen, koevastausten ja itsearvioinnin harjoittelu, käsitemäärittely, omien sanastojen tekeminen, keskusteluharjoitukset ja erilaisten lähteiden pohjalta tehdyt päättelyharjoitukset ovat historiaan soveltuvia työtapoja. Taideaineiden työtavat ja opintokäynnit soveltuvat kulttuurintuntemuksen opintoihin. Arvioinnissa käytetään joustavia ja monipuolisia menetelmiä (oppimispäiväkirjat, prosessitehtävät eri aiheista, esitelmät, referaatit, esseet ja pienoistutkielmat) ja korostetaan oppimista prosessina. Lukiolle tyypillisiä kurssikokeita käytetään oppimistehtävinä. Arvioinnin tehtävä on edesauttaa opiskelijan oppimaan oppimiskykyjen kehitystä ja itseohjautuvuutta. Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu hylätty. Kurssit Historian perusteita (LVHY1) tuntee itsensä sinuksi tavalla tai toisella sanan kulttuuri kanssa ja osaa käyttää sitä arkikielessään tunnistaa Euroopan ja maailman kulttuurien kehityksen yleislinjoja ja joitakin tärkeimpiä käännekohtia huomaa muuttoliikkeiden roolin ihmiskunnan pitkässä historiassa, hahmottelee niiden syitä (taloudelliset ja poliittiset syyt, konfliktit, ympäristölliset syyt) ja tuntee mielenkiintoa sijoittaa oman tilanteensa historian ketjuun 20

22 osaa ilmaista ajatuksiaan, tuntemuksiaan, havaintojaan ja tietojaan tarkoituksenmukaisella, monimuotoiset mahdollisuudet huomioivalla tavalla historian kausia ja käännekohtia pääpiirteittäin keräily- ja pyyntikulttuurista nykypäivään muuttoliikkeet osana ihmiskunnan historiaa historian tekstien lukeminen ja kirjoittaminen: käsitteiden avaaminen ja omien sanastojen tekeminen, tekstin rakennepiirteet, kuvien, karttojen ja tilastojen ymmärtäminen ja tulkitseminen eri sisältöjen yhteydessä Suomen yhteiskunta ja kulttuurit (LVHY2) huomaa jokaisen kulttuurin monimuotoisuuden (esim. juhlaperinne) sekä kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tärkeyden ja saa näin eväitä erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen heidän kanssaan (interkulttuurinen kompetenssi) tunnistaa suomalaisen yhteiskunnan ja talousjärjestelmän yleisiä toimintatapoja, ymmärtää käytössä olevia peruskäsitteitä ja hahmottaa omaa rooliaan osana kokonaisuutta havaitsee suomalaisen yhteiskunnan verkostoitumisen eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteisöön luvuilla ja saa eväitä tarkastella asiaa osaa ilmaista ajatuksiaan, tuntemuksiaan, havaintojaan ja tietojaan tarkoituksenmukaisella, moninaiset mahdollisuudet huomioivalla tavalla Suomen monikulttuurista historiaa ja kansallisvaltion rakentamista luvuilla Suomi osana länsimaista demokratiaa ja markkinataloutta monikulttuurinen Suomi tänään yhteiskuntaan liittyvien käsitteiden avaaminen ja käsitteiden määrittelyharjoitukset kaikkiin sisältöihin liittyen Valinnainen kurssi Helsinki Suomen historian ja kulttuurin näyttämönä (LVHY3) tutustuu Suomen viimeisen kahdensadan vuoden historian ilmenemiseen Helsingissä havaitsee monikulttuurisuuden ilmenemisen pääkaupunkiseudun asukkaiden elämässä soveltaa kaupunkimaantieteellistä osaamistaan tutustumalla Suomen historian, kulttuurin ja vallankäytön kannalta merkittäviin kohteisiin/rakennuksiin mieltää Helsingin osaksi suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria/historiaa ja osaa jotenkin sijoittaa oman todellisuutensa osaksi tätä kokonaisuutta 21

23 harjaantuu ja motivoituu käyttämään suomen kieltä ajatustensa, tietojensa ja tunteidensa ilmaisuun mahdollisimman autenttisissa historiallisissa, yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa yhteyksissä Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan seuraaviin kohteisiin: Eduskuntatalo Senaatintori ympäristöineen Kansallismuseo Kaupunginmuseo Ateneum Sanomatalo (Helsingin Sanomat) Monikulttuurikeskus Caisa 6.4 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijaa lukioon valmistavan koulutuksen kaikissa vaiheissa. Ohjauksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omia valmistavan koulutuksen opintojaan ja tiedostamaan näiden valintojen merkitys tuleville lukio-opinnoille. Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tietoa lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta oppii hahmottamaan suomen koulutusjärjestelmän ja lukiokoulutuksen merkityksen osana järjestelmää muodostaa realistisen käsityksen omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan opiskella lukioopintoja motivoituu kehittämään lukiokoulutuksessa tarvittavia opiskelutaitoja oppii arvioimaan omia opintosuorituksiaan ja asettamaan itselleen tavoitteita Opiskeluympäristö ja työtavat Ohjauksessa otetaan huomioon opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet. Opiskelijoita ohjataan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja opiskelustaan. Opiskelijoita aktivoidaan tekemään yhteistyötä ja soveltamaan yhteistoiminnallisia työtapoja. Ohjaustilanteissa kannustetaan pohtimaan asioita yhteisesti ja tuomaan omia näkemyksiä ja kokemuksia yhteiseen keskusteluun. Tällä vahvistetaan opiskelijoiden keskinäistä yhteisymmärrystä. Vertaistuki ja ryhmän tuki ovat tärkeitä oppimisessa. Opiskeluympäristöjen on oltava sellaisia, että ne mahdollistavat monipuolisten opetusmenetelmien ja työtapojen käytön. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään tehokkaasti uutta teknologiaa opintojen suunnittelussa, tiedonhaussa ja koulutuksen hakupalveluissa. Erilaisten opiskeluympäristöjen avulla voidaan toiminta laajentaa oppilaitoksen fyysisten rajojen ulkopuolelle. 22

24 Opiskelijan opinnoissa etenemistä ja motivaatiota arvioidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu-hylätty. Kurssit Opinto-ohjaus 1 (LVOP1) perehtyy suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja erityisesti aikuislukiokoulutukseen oppii laatimaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sekä seuraamaan ja arvioimaan sen toteutumista oppii käyttämään monipuolisesti tietolähteitä ja hakupalveluita opintojensa suunnittelussa ja jatkokoulutuspaikkojen haussa suomalainen koulutusjärjestelmä aikuislukiokoulutukseen hakeutuminen opiskelu kurssimuotoisessa aikuislukiokoulutuksessa päämääränä jatko-opinnot opiskelijan aikaisemmat opinnot ja suomen kielen lähtötaso lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opintokokonaisuudet lukiokoulutuksen kurssien suorittamismahdollisuudet ja käytännöt henkilökohtainen opiskelusuunnitelma omien lukio-opintojen alustava suunnittelu Opinto-ohjaus 2 (LVOP2) Kurssilla opiskelija oppii arvioimaan omia oppimistapojaan. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan ja kokeilemaan myös muita oppimistapoja, joita hän voi hyödyntää opiskelussa. Opiskelija saa ohjauksen avulla välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin. Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään opinnoissaan tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluita. Opiskelija tottuu työskentelemään itsenäisesti mutta myös yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelija ymmärtää, että kumuloituvien tietojen ja taitojen oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Opiskelija ymmärtää lukiokoulutuksen vaatiman työmäärän. Henkilökohtaisessa ohjauksessa arvioidaan opiskelijan opiskelutaitojen kehittämistarpeita. Opiskelijan kanssa käydään läpi opiskeluun ja oppimiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Opiskelijaa kannustetaan laajentamaan ja syventämään opiskelumenetelmiään. oppii arvioimaan omia oppimistapojaan perehtyy lukiokoulutuksessa tarvittaviin opiskelutaitoihin ja erilaisiin oppimistapoihin rohkaistuu kokeilemaan uusia työtapoja ja oppimismenetelmiä ymmärtää oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen toimii joustavasti ja kannustavasti vuorovaikutustilanteissa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja tietää, miten siihen voi vaikuttaa 23

25 opiskelutaidot tiedonhankintataidot ja monimediaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen henkilökohtaisen opetussuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja ajantasaistaminen yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutustaidot itsearviointitaidot oma-aloitteisuus ja tuen etsiminen opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa 6.5 Valinnaiset opinnot Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä edellä määriteltyjä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen eri aineryhmien valinnaisia kursseja tai muita aikuislukion järjestämiä opintoja. Valinnaiset opinnot voivat olla aikuislukiokoulutuksen valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä tai koulukohtaisia syventäviä kursseja. Valinnaisiksi kursseiksi opiskelijoita ohjataan valitsemaan ensisijaisesti kunkin oppiaineen lukio-opetuksen ensimmäisiä kursseja. Muissa toisen asteen oppilaitoksissa tehtyjä kursseja voidaan myös hyväksilukea opiskelijan valinnaisiin opintoihin, mikäli ne vastaavat sisällöltään aikuislukion opetussuunnitelman mukaisia kursseja. Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä myös aikuislukion perusopetuksen opintoja Arvioinnin tavoitteet Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. (Lukiolaki 629/1998, 17.) Oppimisen arvioinnin tehtävä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä koulutuksen aikana että sen päättyessä. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen. Arvioinnin tulee olla oppimista tukevaa. 7.2 Kurssisuorituksen arviointi Kurssisuorituksen arvioinnissa noudatetaan Helsingin aikuislukion opetussuunnitelman periaatteita (kohta 6.2). Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu hylätty. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullinen palaute täsmentävät arviointia. Lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa suoritetut perusopetuksen 24

26 ja lukion kurssit arvioidaan aikuislukion opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli opiskelija tekee kurssin vain osittain, annetaan hänelle osallistumismerkintä. Tällainen kurssi on mahdollista täydentää suoritetuksi Helsingin aikuislukion opetussuunnitelman mukaisesti. Todetut kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin osaamisen kirjalliseen näyttöön. Opiskelijalle selvitetään kurssin arviointiperusteet kunkin kurssin alussa, ja samalla niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa, jotta he voivat opiskella tavoitteellisesti. Opiskelijan kurssiarvioinnista päättää kurssin opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. 7.3 Oppiaineen/aineryhmän suorituksen arviointi Aineryhmän tai oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja/tai valinnaisista kursseista. Samassa oppiaineessa tai aineryhmässä eri opiskelijoilla voi olla erilaiset kurssimäärät. Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen opinnoissa opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssisuorituksia aineryhmittäin enintään seuraavasti: suoritettuja kursseja joista voi olla hylättyjä 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Jos opiskelijalla on liikaa hylättyjä kurssisuorituksia, on hänelle varattava mahdollisuus hylättyjen kurssien suorittamiseen hyväksytysti. 7.4 Perusopetuksen opintojen suorittaminen lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aikana Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen valinnaisina opintoina suoritetuista hyväksytyistä aikuisten perusopetuksen opinnoista opiskelija saa todistuksen. Perusopetuksen opinnot arvioidaan aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman kriteereiden mukaan. 7.5 Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittaminen Opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kuuluvia kursseja tulee opiskella vähintään siinä laajuudessa, kuin ne on määritelty valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (ks. 3.1 Opintojen rakenne). Opiskelija on suorittanut koulutuksen oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden/aineryhmien oppimäärät hyväksytysti ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen vähimmäiskurssimäärä 25 kurssia täyttyy. 25