Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi"

Transkriptio

1 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 6. luento erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio 1

2 Teemat: Informaatioarkkitehtuuri Miksi tarvitaan informaatioarkkitehtuuria? Mistä informaatioarkkitehtuuri muodostuu? Informaatioarkkitehtuurin arvioiminen Arviointi informaation jäsentämisen näkökulmasta informaation järjestäminen ja luokittelu nimeämiskäytännöt Arviointi asiointi- ja toimintoprosessien näkökulmasta prosessien kokonaisvaltainen tarkastelu Hypermedialaboratorio 2

3 Miksi tarvitaan informaatioarkkitehtuuria? Informaation määrä lisääntyy; samalla lisääntyy myös entropia (hajaannus) informaatioarkkitehtuurin avulla järjestystä voidaan luoda aina uudelleen. Yleensä verkkosivuilla sisältö on lähinnä varastoitu ja lukija etsii varastosta haluamansa dokumentin. Lukijoilla ei useinkaan ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä sisältöä he ovat etsimässä, vaan siitä mistä aiheesta he ovat etsimässä sisältöä. Useimmat verkkopalvelut on suunniteltu ja toteutettu niille vähemmistöä edustaville käyttäjille, jotka tietävät todella tarkkaan millaista sisältöä he ovat etsimässä. (McGovern & Norton 2002) Hypermedialaboratorio 3

4 Tarvitaan siis informaation jäsentämistä Informaatioarkkitehtuurilla asetetaan asioita tärkeysjärjestykseen, nostetaan näkyville ja häivytetään näkyvistä. Ihminen hahmottaa maailmaa luonnostaan luokittelemalla asioita, rakentamalla hierarkioita, omaksumalla ja muodostamalla käsitejärjestelmiä. Asioilla on erilainen tärkeysjärjestys riippuen mm. arvomaailmasta, kulttuurista, yksilöllisistä arvostuksista, iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, työstä, tilanteesta ja tavoitteista. Osa jäsennyksestä on yhtenevää toisten saman kulttuurin edustajien tai ammattialan edustajien kanssa, osa voi olla yksilöllistä jäsennystä. (Kauhanen-Simanainen 2003) Hypermedialaboratorio 4

5 Mitä informaatioarkkitehtuuri on? Informaatioarkkitehtuuri on informaatiosisältöjen rakenteellinen kokonaisuus, joka jäsentää sisällöt, niiden elementit ja keskinäiset suhteet sekä näiden haku- ja muut käyttömahdollisuudet. Informaatioarkkitehtuurin tehtävänä on myös nivoa sisällöt ja tekniikka toimivaksi kokonaisuudeksi. Informaatioarkkitehtuuri on toimiessaan näkymätön, mutta toisaalta se konkretisoituu käyttöliittymien antamina näkyminä toimintoihin ja sisältöihin. (Kauhanen-Simanainen 2003) Hypermedialaboratorio 5

6 Mitä informaatioarkkitehtuuri on? Onnistunut informaatioarkkitehtuuri auttaa käyttäjää ymmärtämään mitä osaa tietosisällöstä hän kulloinkin katselee, missä suhteessa tämä osio on muihin tietoihin, mitä kautta hän pääsee muihin tietoihin käsiksi ja milloin hän on matkalla oikeaan suuntaan. (Foltz 1998) Hyvä informaatioarkkitehtuuri johtaa esteettiseen kokonaisuuteen, jossa on helppo liikkua ja jossa löytää nopeasti etsimänsä. Hyvä informaatioarkkitehtuuri tukee myös tiedon omaksuttavuutta. (Rosenfelt & Morville 1998.) Informaatioarkkitehtuurin monimutkaisuus riippuu järjestettävän sisällön määrästä (McGovern & Norton 2002). Yksinkertaisimmillaan informaatioarkkitehtuuri on se tapa, jolla tekstit, kuvat, värit, kartat, hakemistot, otsikot ja nimet sekä niiden linkit luodaan kokonaisuudeksi (Kauhanen-Simanainen 2003). Hypermedialaboratorio 6

7 Informaatioarkkitehtuuria hyödynnetään, silloin kun ryhmitellään ja nimetään tietokokonaisuudet järjestetään tietorakenne järkevästi luodaan kestävä perusrakenne sisällöille sekä verkkosivustolle luodaan navigointijärjestelmä luodaan tuloksekkaita hakujärjestelmiä ohjataan sivuston/verkkopalvelun kehittämisprosessia varaudutaan tulevaisuuteen. (vrt. Kauhanen-Simanainen 2003) Hypermedialaboratorio 7

8 Peruskomponentit Informaatioarkkitehtuurin ja sen peruskomponenttien nimitykset vaihtelevat eri tieteenaloilla. Osa määrittelyistä painottuu kuvaamaan rakennetta suunnittelun näkökulmasta osa puolestaan esitystapaa käyttäjän näkökulmasta. (Desingn Matters 2001) Peruskomponenteista löytyy kuitenkin kahdenlaisia piirteitä: käyttäjät ovat niihin suoraan vuorovaikutuksessa tai niiden olemassa olosta käyttäjä ei edes ole tietoinen. (Rosenfelt & Morville 2002) Hypermedialaboratorio 8

9 Peruskomponentit McGovern ja Norton (2002) määrittelevät peruskomponenteiksi luokittelun ja metadatan (classification and metadata) haun (search) sisällön asettelun ja suunnittelun (content layout and design) navigoinnin (navigation) Rosenfelt & Morville (2002) jakavat informaatioarkkitehtuurin peruskomponentit informaation järjestämiseen (organizations systems) nimeämiskäytäntöön (labeling systems) navigointijärjestelmään (navigation systems) sekä hakujärjestelmään (searching systems) Hypermedialaboratorio 9

10 Informaatioarkkitehtuurin arvioiminen Arvioimisessa voidaan hyödyntää käytettävyyden arvioimisessa ja testauksessa käytettäviä menetelmiä, joiden valinta riippuu arvioitavasta verkkopalvelusta, käytettävissä olevista resursseista ja asiantuntijoista. Arviointi voidaan kohdistaa yksittäisen verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin arvioimiseen sinällään vertailemalla verkkopalvelun uuden version toimivuutta vanhaan sivustoon vertailemalla kilpailijan verkkopalvelun toteutukseen erityisesti suunnitteluvaiheessa käytettävä arvioinnin tapa on laatia kaksi eri tyyppistä informaatioarkkitehtuurin ratkaisua ja vertailla niiden toimivuutta (esim. leveä ja matala hierarkia vs. kapea ja syvä hierarkia). (Toub 2000.) Hyvä soveltaa sekä laadullisia ja määrällisiä arviointimenetelmiä Hypermedialaboratorio 10

11 Informaatioarkkitehtuurin arvioiminen Informaatioarkkitehtuurin arviointi voidaan tehdä kahdesta eri näkökulmasta: Informaatiosisällön jäsentämisen ja nimeämisen näkökulmasta: painottuu viestinnällisissä verkkopalveluissa Asiointi- ja toimintoprosessien näkökulmasta: painottuu operatiivisissa verkkopalveluissa. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä arvioitaessa minkä tyyppistä verkkopalvelua tahansa. Verkkopalvelun informaatiosisältö tulee joka tapauksessa jäsentää ja nimetä käyttötarkoitusta tukevalla tavalla. Toisekseen verkkopalvelussa liikkuminen ja navigointi voidaan ymmärtää prosesseina. Hypermedialaboratorio 11

12 Arviointi informaation jäsentämisen näkökulmasta Informaation jäsentäminen on haasteellista pohjautuu viimekädessä kieleen, joka on monimerkityksellistä ja luokittelultaan epätäsmällistä Informaation jäsentämisen tavoitteena on järjestää informaatioelementit sellaiseksi rakenteeksi, että se tukee käyttäjän tapaa jäsentää sisältöä tai toimintoprosesseja Informaatiojärjestelmiä ovat täsmälliset järjestelmät (esim. aakkos- tai aikajärjestys, maantieteellinen luokittelu) monimerkitykselliset järjestelmät (ambiguous organization schemes) (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, McGovern & Norton 2002) Hypermedialaboratorio 12

13 Arviointi informaation jäsentämisen näkökulmasta Monimerkitykselliset järjestelmät vaativat tarkkaa määrittelyä vaativat informaation luokittelua ja yhdistämistä tarkoituksenmukaisella tavalla onnistuessaan tukevat assosiatiivista oppimista ja tukevat käyttäjää muodostamaan uudenlaisia konstruktioita informaatiosta informaatio voidaan luokitella mm. teemojen, prosessien ja toimintojen, kohderyhmän tai metaforan mukaisesti hybridimalli ei ole suositeltava Sisältö voi olla ensiluokkaista, mutta luokittelu väärä tuloksena käyttökelvoton sivusto Luokittelun merkitys korostuu verkkosivuston rakenteessa liittyen sitä kautta navigointiin (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, McGovern & Norton 2002) Hypermedialaboratorio 13

14 Arviointi informaation jäsentämisen näkökulmasta Verkkopalvelussa käytettyjä tyypillisimpiä rakennemalleja ovat esim. Hierarkkinen rakenne: Informaation jako ylä- ja alakäsitteisiin sekä äiti-lapsi suhteet liittyvät ihmiselle luontaiseen tapaan jäsentää informaatiota. Hierarkkinen jäsennys soveltuu hyvin tietoon, joka voidaan luokitella ja jolla on luonnostaan olemassa riippuvuus ja seuraussuhteet. Hyperteksti: Yksittäisiä informaatioelementtejä tai niiden joukkoja yhdistetään toisiinsa hyperlinkein. Hyperteksti soveltuu sisällöltään ristiin linkittyvän materiaalin rakentamiseen. Joustava rakenne, mutta helposti monimutkainen ja käyttäjää hämmentävä (vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä). Hyperlinkkien muodostamat suhteet ovat luonteeltaan usein subjektiivisia. (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, McGovern & Norton 2002) Hypermedialaboratorio 14

15 Arviointi informaation jäsentämisen näkökulmasta Arvioitaessa informaatiosisällön järjestämisen toimivuutta tulee ensinnäkin pohtia missä määrin valittu informaatiojärjestelmä (organization schemes) soveltuu verkkopalvelun käyttötarkoitukseen sekä missä määrin järjestelmä vastaa käyttäjille tuttua tapaa jäsentää informaatiosisältö. Monimerkitykselliseen järjestelmään perustuvan luokittelun, sekä sen pohjalta toteutetun rakenteen toimivuuden arvioiminen: on hyvä käyttää todellisia käyttäjiä voidaan käyttää perinteisiä käytettävyyden arviointimenetelmiä Ongelma: kun arvioinnissa hyödynnetään todellista verkkopalvelua, käyttäjien huomio kiinnittyy helposti informaation luokittelun arvioinnin kannalta toissijaisiin käyttöliittymän elementteihin. Hypermedialaboratorio 15

16 Arviointi informaation jäsentämisen näkökulmasta Käyttökelpoinen tapa luokittelun ja rakenteen arvioimiseen on paperiprotojen tai korttien sekä skenaarioiden hyödyntäminen arvioinnin apuna. (Esim. Maurer 2003.) Kortteja voidaan käyttää mm. Arvioitaessa informaatiosisältöjen luokittelua ja järjestämistä. Jokaiselle kortille kirjoitetaan yksi asiakokonaisuus (mikä esitetään esim. yhdellä verkkosivulla). Käyttäjiä pyydetään järjestämään ja luokittelemaan kortit parhaaksi katsomallaan tavalla. Käyttäjien laatimia luokituksia verrataan olemassa olevan verkkopalvelun informaatiosisällön luokitteluun. Selvitettäessä miten käyttäjät yhdistelevät eri tason asioita ja kuinka paljon mahdollisesti esiintyy hajontaa. Hypermedialaboratorio 16

17 Navigointiin liittyvä nimeäminen Nimilappujen (labels) keskeisin tarkoitus on ilmentää käyttäjälle miten sivuston informaatio on jäsennetty ja miten sivustossa liikutaan. Puutteellisesti ja epäammattimaisesti toteutettu nimeämiskäytäntö saattaa heikentää käyttäjän luottamusta sivustoa kohtaan. Nimeämiskäytännöt (labeling systems) navigointijärjestelmään liittyvät (etusivu, yhteystiedot, haku, opastus jne.) metatietoihin liittyvät (avainsanat yms.) voidaan käyttää navigointijärjestelmänä esim. hakemistossa tekstissä oleva sana, nimi yms. linkkinä (soveltuu toisinaan huonosti navigointijärjestelmäksi) linkit eräänlaisina otsikkoina kuvaa linkin takaa löytyvää informaatiota Hypermedialaboratorio 17

18 Nimeämiskäytäntöjen arviointi Arvioinnin lähtökohta: kohderyhmään kuuluvan lukijan tai käyttäjän tulee ymmärtää mistä kulloinkin on kysymys. Nimilappujen tulee pohjata informaation jäsennyksen - jos informaatio on jäsennetty teemoittain, tulee nimeämisessäkin tukeutua teemoihin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: terminologian yhdenmukaisuuteen samalla tasolla olevien navigointilinkkien nimet edustavat suurin piirtein tärkeysasteeltaan samantasoisia informaatioelementtejä suurin piirtein informaatiorakenteessa samantasoisia informaatioelementtejä nimeämisen johdonmukaisuuteen (aktiivimuoto vs. passiivi; verbi vs. nomini; synonyymit; yleissana vs. erikoissanasto) Arvioinnissa voidaan hyödyntää vastaavankaltaisia menetelmiä kuin arvioitaessa informaatiosisältöjen järjestämistä ja luokittelua. Hypermedialaboratorio 18

19 1.Ajankohtaista 2.Opiskelu 3. Tutkimus 4. Yksiköt 5. Yrityspalvelu 6. Tietoa TTY:stä 7. Kirjasto 1/10 1/10 8/10 1.Palvelut opiskelijoille 2. Uusi opiskelija 3. Lukuvuoden aikataulu 4. Opinto-oppaat 5. Jatko-opiskelu 6. Täydennyskoulutus 7. Avoin yliopisto 8. Vaihtoon ulkomaille 9. Vierailuopiskelu 10.Opiskelusta työelämään 11. TTY:n alumnit ry 12. Hakuinfo 1. Haku avoimeen yliopistoon 2. Tilaa opas! 3. Avoimen yliopiston lukujärjestys 4. Väylät tutkintoopiskelijaksi 5. Vierailevat opiskelijat 6. Yhteystiedot 7. Avoimet yliopistot Kuvitteellinen esimerkki miten käyttäjä yhdistelevät eri tason asioita. Skenaario tehtävänä oli hakea TTY:n avoimen yliopiston kevätlukukaudella 2007 järjestettävälle Hyvän opintomenestyksen väylälle Hypermedialaboratorio 19

20 Sisällöllinen arviointi On tärkeää selvittää, millaisia tarpeita käyttäjillä on. Lisäksi pitää erottaa käyttäjän ensisijaiset ja toissijaiset tarpeet. Arvioinnissa pitää kiinnittää huomiota siihen, missä määrin verkkopalvelun sisältö vastaa palvelun käyttötarkoitusta sekä käyttäjien ensisijaisia ja toissijaisia tarpeita. Tavoitteena on selvittää, mitkä informaatiosisällön ainekset ovat välttämättömiä ja tarpeellisia sekä mitkä ainekset ovat joskus hyödyllisiä ja mitkä taas turhia. Hypermedialaboratorio 20

21 Esimerkki Kanslia p. (00) Telekopio (00) Potilaana päivystyspoliklinikalla Sairaalan erikoissairaanhoidon (sisätaudit) päivystyspoliklinikalle tullaan potilaaksi lääkärin lähetteellä. Hätätilanteessa päivystyspoliklinikalle voi hakeutua ilman lähetettä. Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan etusijalla, jolloin muut potilaat voivat joutua odottamaan. Hoitoa ja tutkimuksia annetaan 16 vuotta täyttäneille kuntalaisille. (entä lapset, ulkopaikkakuntalaiset?) Tutkimusten tekeminen, kokeiden ottaminen, tulosten valmistuminen ja jatkohoidon järjestely vievät oman aikansa. Potilasta hoitava henkilöstö kertoo mielellään kaikista hoitoon liittyvistä asioista ja pitää myös potilaan omaiset tilanteen edistymisen suhteen ajan tasalla. Vierailuajat: Lyhyt vierailu potilashuoneissa sallitaan omaisille ja läheisille Terveyskeskuksen traumapäivystys Terveyskeskuksen äkillisten sairauksien vastaanotot päivisin omalla terveysasemalla ja iltaisin vain päivystysasioissa A ja B sairaaloiden yhteydessä toimivissa päivystyspisteissä. Pientraumojen hoito on keskitetty sairaalan A ja sairaalan B päivystyspoliklinikoilla toimivaan terveyskeskuksen traumapäivystykseen joka toimii ympäri vuorokauden. Hypermedialaboratorio 21

22 Ydinaineanalyysi Ydinainesanalyysin menetelmä avulla voidaan suunnitella verkkopalvelun sisällön informaatioarkkitehtuuria kerroksittain. tavoitteena on auttaa luokittelemaan aiheeseen liittyvät tiedot niiden tärkeyden mukaan Informaation kategoriat ovat: Aina välttämätön aines (must know). Tällä tarkoitetaan esimerkiksi verkkopalvelun sisällöllistä informaatiota ja välineitä, joita tarvitaan palvelun toteutumiseksi. Näiden tietojen avulla voidaan ymmärtää ja/tai käyttää palvelua. Tämä aines on verkkopalvelun ydinasioita. Usein tarpeellinen aines (should know) tarkoittaa tietoutta, joka lisää esimerkiksi yksityiskohtia ja selventää harvinaisempia palveluprosessin osia. Joskus hyödyllisen aines (nice to know) tarkoittaa esimerkiksi erityisinformaatiota, joka syventää jonkin toimintaprosessin hallintaa. Hypermedialaboratorio 22

23 Sisällönanalyysi Grönfors 1982, Kyngäs & Vanhanen 1999, Tuomi & Sarajärvi 2004 Sisällönanalyysi on tieteellinen metodi, joka pyrkii päätelmiin erityisesti verbaalisesta, symbolisesta tai kommunikatiivisesta datasta. Tavoitteena on analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Soveltuu menetelmänä myös verkkopalveluiden sisältämän aineiston syvälliseen arviointiin tai muokattavan sisällön jäsentämiseen. täysin strukturoimattoman aineiston analysointiin valmiiden aineistojen analysointiin jopa sellaisia, joita alunperin ei ole tarkoitettu verkkopalvelua varten. Hypermedialaboratorio 23

24 Sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysin tavoitteena aineiston järjestäminen tiiviiseen ja selkeään muotoon sekä aineiston kuvaileminen ja toisinaan myös kvantifioiminen (sisällön erittely) Analyysin tarkoituksena on informaatioarvon lisääminen ts. hajanaisestakin aineistosta pyritään luomaan mielekäs, selkeä ja yhtenäinen informaatiokokonaisuus. Aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan, jossa aineisto aluksi hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan uudella tavalla loogiseksi kokonaisuudeksi. Tuloksena syntyy sisältöä kuvaavia kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli. Hypermedialaboratorio 24

25 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineistolähtöiseen eli induktiivisen sisällönanalyysiin vaiheet 1. Aineiston redusointi eli pelkistäminen esim. tiivistämällä tai pilkkomalla osiin 2. Aineiston klusteroinnissa eli ryhmittelyssä koodattu alkuperäisaineisto käydään tarkasti läpi ja etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä. samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi sekä nimetään luokan sisältöä kuvaavalla nimikkeellä. 3. Aineiston abstrahoinnissa erotetaan verkkopalvelun kannalta oleellinen tieto, jonka perusteella muodostetaan käsitteistö, joka vaikuttaa nimeämiskäytäntöön. abstrahointia jatketaan yhdistelemällä luokituksia niin kauan kuin se aineiston näkökulmasta on mahdollista. Tuomi & Sarajärvi 2004 Hypermedialaboratorio 25

26 Arviointi asiointi- ja toimintoprosessien näkökulmasta Asiointi- ja toimintoprosessien arvioimisessa käyttökelpoisia menetelmiä ovat erilaiset läpikäynnit: skenaariopohjaiset läpikäynnit, moniarvoiset läpikäynnit, kognitiiviset läpikäynnit jne. Arvioitaessa informaatioarkkitehtuurin toimivuutta asiointi- ja toimintoprosesseja tarkastellaan kokonaisuutena - mitä kaikkia tapahtumia ja vaiheita käyttäjä kohtaa ennen kuin hän on saavuttanut tavoitteensa. Hypermedialaboratorio 26

27 Arviointi asiointi- ja toimintoprosessien näkökulmasta Välittyykö verkkopalvelun pääasiallinen käyttötarkoitus selkeästi käyttäjälle? Verkkopalvelulla voi olla erilaisia käyttötarkoituksia, jolloin prosessejakin voi olla useita. Miten verkkopalvelun käyttöliittymä tukee käyttäjiä hahmottamaan verkkopalvelun keskeiset toimintaprosessit? Ovatko verkkopalvelussa käytettävät käsitteet ja termit käyttäjälle tuttua kieltä? Miten prosessin eri vaiheissa voidaan tukea käyttäjää tavoitteen saavuttamisessa (virtual quality)? Esimerkiksi: Millaisia toimintoja ja informaatiosisältöjä käyttäjät tarvitsevat päätöksenteon tueksi? Onko informaatio riittävää ja oikeata? Ovatko toiminnot oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia käyttötarkoituksen kannalta? (vrt. Hobbs 2005; Sousa & Voss, 2004; Wiio 2004, ): Hypermedialaboratorio 27

28 Esimerkki prosessin tukemisesta Sivun nimi Etusivu Päivystys Aikuisten päivystys Alueellinen päivystys Informaatio Päivystykseen voi mennä mm. murtuman ollessa kyseessä. Aikuisille ja lapsille on omat päivystyksensä. Ilta ja viikonloppupäivystys järjestetty alueellisesti. Aikuiseksi lasketaan 16 vuotta täyttäneet. Päivystys joko sairaalassa A tai sairaalassa B. Öisin päivystyspoliklinikalla sairaalassa A tai B. Puuttuva tieto Milloin lapsi on aikuinen? 18 vuotta? Miten kunnassa X? Milloin alkaa yö? Milloin pitää mennä sairaalaan A ja milloin taas sairaalaan B? Sairaalan päivystys A Sairaalan A terveyskeskus päivystys Lääkärin lähetteellä ja hätätilanteessa hoitoa 16 vuotta täyttäneille kuntalaisille Öisin klo 22-8 sairaalan A.N tai B:n päivystyspoliklinikalle. Klo ko. sairaaloiden terveyskeskuspäivystykseen. Minne sitten, jos ei ole lähetettä eikä hätätilannetta? Entä jos ei ole paikkakuntalainen? Tietyiltä asuinalueilta osoitetaan sairaalaan A ja tietyiltä taas sairaalaan B. Käyttäjä tulee tietää kuuluuko hänen asuinalueensa esim. keskiseen alueeseen. Minne eipaikkakuntalaiset? Hypermedialaboratorio 28

29 Arviointi asiointi- ja toimintoprosessien näkökulmasta Asiointi- ja toimintoprosessien laadun pysyvyys riippumatta palvelun välityskanavasta (vaihtoehtoiset asiointikanavat). (Integration Quality). Onko tarjolla vaihtoehtoisia asiointikanavia? Esim. voiko käyttäjä jättää tilauksen verkon lisäksi myös puhelimitse? Tiedotetaanko käyttäjille vaihtoehtoisista kanavista riittävän selkeästi? Vaihtoehtoiset asiointikanavien läpinäkyvyys: Onko palvelu sisällöltään, asiointi- ja toimintoprosesseiltaan olennaisesti erilainen riippuen siitä, mitä välityskanavaa (asiointikanavaa) käytetään? Entä tuodaanko asia selkeästi käyttäjän tietoon? Onko käyttäjän (asiakkaan) saama informaatiosisältö johdonmukaista ja yhtäpitävää sekä ristiriidatonta riippumatta välityskanavasta? Ovatko asiointi- ja toimintoprosessien laadukkuudeltaan yhteneväisiä riippumatta palvelun välityskanavasta? Esim. asiakaspalvelijan asiantuntevuus ja palvelualttius, odotusajat jne. (vrt. Hobbs 2005; Sousa & Voss, 2004; Wiio 2004, ): Hypermedialaboratorio 29

30 Arviointi asiointi- ja toimintoprosessien näkökulmasta Verkkopalvelua täydentävät fyysisen tason palveluiden esim. asiakaspalvelun ja jakelun toimivuus (physical quality). Esimerkiksi Miten helposti käyttäjä saa yhteyden asiakaspalveluun (contact)? Asiakaspalvelun palveluhalukkuus (responsiveness) Onko asiakaspalvelun tuottama palvelua aito, täydentävä lisäpalvelu (compensation)? Kuinka nopeasti ja luotettavasti esim. tilattu tuote toimitetaan käyttäjälle (logistics fulfilment)? (vrt. Hobbs 2005; Sousa & Voss, 2004; Wiio 2004, ): Hypermedialaboratorio 30

31 Arviointi asiointi- ja toimintoprosessien näkökulmasta Sousan & Vossin (2004) mukaan tulee kiinnittää huomiota siihen, miten palvelun tuottajan taholta on huomioitu erilaiset poikkeustilanteet. Keskeisiä haasteita ovat: Tekninen toimimattomuus (technology failures): Verkkopalvelu ei ole saatavissa tai toimii puutteellisesti teknisen vian vuoksi. Miten asia on huomioitu asiakaspalvelun resursointiin liittyvissä kysymyksissä? Entä miten asiasta tiedotetaan (esim. jälkikäteen) asiakkaille? Asiointiprosessiin liittyvät ongelmat (process failures): Voivat esiintyä missä tahansa vaiheessa prosessia. Ongelmallisinta on se, että käyttäjän näkökulmasta asiointiprosessi näyttäisi toimivan oikein. Ongelma paljastuu viiveellä esim. tilattu tuote ei koskaan tule. Millaisia ratkaisuja palvelun tuottajan taholta on mietitty ongelman ratkaisemiseksi? Asiakkaiden virheisiin liittyvät ongelmat (customer-driven failures): Kaikkein haastavimpia ongelmia ovat ne, jotka johtuvat asiakkaiden tekemistä virheistä. Ainoaksi keinoksi jää verkkopalvelun käytettävyyden ja saavutettavuuden kehittäminen ja asiointiprosessien kehittäminen tukemaan entistä paremmin käyttäjiä tavoitteen saavuttamisessa. Hypermedialaboratorio 31

32 Arviointi asiointi- ja toimintoprosessien näkökulmasta Laaja-alaisessa arvioinnissa kiinnitetään huomiota prosessien toimivuuteen myös sidosryhmien näkökulmasta. Palvelun tuottajalla saattaa olla monenlaista muutakin liiketoimintaa tai markkinointia, jota voidaan edistää verkkopalvelun peruskäytön yhteydessä. Ts. voidaanko käyttötilanteessa myydä jotakin, tarjota lisäpalveluja, saada hyödyllistä tietoja käyttäjistä tai neuvoa ja opastaa käyttäjiä ongelmallisessa kohdissa. Harvoin kiinnitetään huomiota käyttäjän sidosryhmien tarpeiden analysointiin. Esimerkiksi käyttäjä tilaa teatteriliput joukolle ystäviään verkkopalvelun välityksellä. Käyttäjälle voidaan tarjota mahdollisuutta lähettää tieto ystävilleen s- postitse siitä, mihin näytökseen ja mille paikoille liput on varattu. Kenties käyttäjä voisi samassa yhteydessä varata teatterikahvit valmiiksi ystävilleen? Hypermedialaboratorio 32

33 Lähteet Design Matters. The difference between information design and information architecture [online], 2001, vol. 5, nro 2, [viitattu ]. Saatavilla pdfmuodossa: <URL: >. Folz, M Designing Navigable Information Spaces. Master s thesis. Cambridge (MA.): Massachusetts Institute of Technology. Grönfors M Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY. Hobbs, J. An introduction to user journeys [online]. Boxes and Arrows, 2005, luotu [viitattu ]. Saatavissa www -muodossa: <URL: p > Kauhanen-Simanainen, A Informaatioarkkitehtuuri. Helsinki: Edita Prima Oy. Kyngäs & Vanhanen Sisällönanalyysi. Hoitotiede 1999: 11(1), s Maurer, D. Card-Based Classification Evaluation [online]. Boxes and Arrows, 2003, luotu [viitattu ]. Saatavissa www -muodossa: <URL: > Hypermedialaboratorio 33

34 McGovern, G. & Norton, R Content critical - Gaining Competitive Advantages Through High-Quality Web Content. London: Prentice Hall. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture. Cambridge: O Reilly & Associates Inc. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture for World Wide Web. 2nd ed. Sebastopol: O Reilly Media Inc. Sousa, R. & Voss, C. A Service quality in multi-channel services employing virtual channels. London: London Business School. Operations and Technology Management Working Paper Series OTM Toub, S. Evaluating Information Architecture [online]. Argus Center for Information Architecture, 2000 [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Wiio, A Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelu. Helsinki: Edita publishing Oy, IT Press. Hypermedialaboratorio 34

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 5. luento 27.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

5. Arvioinnin kohteena informaatioarkkitehtuuri ja toimintaprosessit

5. Arvioinnin kohteena informaatioarkkitehtuuri ja toimintaprosessit 5. Arvioinnin kohteena informaatioarkkitehtuuri ja toimintaprosessit Informaatioarkkitehtuuri lyhyt johdatus Informaatioähky Verkossa julkaistavien sisältöjen määrä on viime vuosien aikana lisääntynyt

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 5. luento 16.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1

Lisätiedot

6. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 1

6. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 1 6. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 1 Miksi informaatioarkkitehtuuria tarvitaan? Informaatioarkkitehtuuria tarvitaan, sillä verkkopalvelujen sisältöjen määrä on viime vuosien

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 6. luento 23.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 5.11.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 8.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1. luento 27.8.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin 1 of 5 9.3.2010 14:16 ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: SQL -kyselyt - Juha Kiukas, Arvioija: Jouni Lappalainen, Arviointipäivämäärä: 9.3.2010 Omat vastaukset Arvioinnin yhteenveto

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

7. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 2

7. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 2 7. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 2 Hakutoiminnot (search systems) Käyttäjä etsivät informaatiota ensinnäkin selailemalla. Toimintoa voidaan tukea informaation luokittelulla

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 6. luento 22.1.2008 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Hakutoiminnot Metatieto, sanastot, tesaurukset Informaatioarkkitehtuurin

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä:

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä: Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä: 3.9 Informaation esitystapa p. Jäsennetty esitystapa 4.4 p. [1 Looginen järjestys 4.0 p. [1 Tiiviis muoto 4.8 p. [1 Sivuston

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 2/8: Informaation luotettavuus

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Fiction searching from an enriched library web service

Fiction searching from an enriched library web service Fiction searching from an enriched library web service Anna Mikkonen, Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto Memornetin syysseminaari 10. 11.10.2013/Tampere Esityksen sisältö Väitöstutkimuksen tausta ja

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Hannu Paunonen Metso Automation Oy

Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Hannu Paunonen Metso Automation Oy Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta 22.3.2006 Hannu Paunonen Metso Automation Oy Hannu.Paunonen@metso.com Sisältö Taustaa Käytettävyys ohjausjärjestelmissä Käytettävyysmenetelmät

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely 1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 3.3.2008 Teemat Protokolla-analyysi Sisällönanalyysi (luokittelu ja analysointi) (content analysis, myös:

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on

Lisätiedot

TiiaKonttinen.fi Kaikki oikeudet pidätetään 2017 Tätä opasta ei saa jakaa, luovuttaa, myydä, kopioida tai julkaista ilman tekijän lupaa.

TiiaKonttinen.fi Kaikki oikeudet pidätetään 2017 Tätä opasta ei saa jakaa, luovuttaa, myydä, kopioida tai julkaista ilman tekijän lupaa. 5 PARASTA BLOGGAAJAN MUISTILISTAA #BLOGGAAJA #BLOGGAAMINEN #BLOGIAMMATTILAINEN TiiaKonttinen.fi Kaikki oikeudet pidätetään 2017 Tätä opasta ei saa jakaa, luovuttaa, myydä, kopioida tai julkaista ilman

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 2. luento 6.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Sähköpostin arkistointi

Sähköpostin arkistointi Suomen XII liikearkistopäivät 1 12.-13.9.2007 Tampere Sähköpostin arkistointi www.industrialitc.fi 2 Esityksen sisältö Sähköpostiarkistointi osana informaation hallintaa ja ECM-kokonaisuutta Lainsäädäntö

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 8. luento 24.10.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta. Pekka Linna,

KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta. Pekka Linna, KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta Pekka Linna, 10.11.2014 Sisältö 1. Strategia 2. Toimintatavat sidosryhmäviestinnässä 3. Kanavat 4. Yhteistyön tukeminen ja yhteisötuottaminen 5. Välineet

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen ja sähköiset palvelut. Sami Niskanen, Jari Uotila & Matti Koskivirta

Tiedolla johtaminen ja sähköiset palvelut. Sami Niskanen, Jari Uotila & Matti Koskivirta Tiedolla johtaminen ja sähköiset palvelut Sami Niskanen, Jari Uotila & Matti Koskivirta Digitalisaation tavoitteet Lähde: Valtiovarainministeriö 9.2.2017 2 Toimintaympäristön muutos Merkitys NYT Vähän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Markus Ossi SEO Technician Klikkicom 2011-05-26 2 Henkilökuva Markus Ossi 32 vuotias ekonomi Tehnyt hakukoneoptimointia vuodesta 1998 Hakukoneoptimointiteknikk o Klikkicomissa

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Pikaohje Suomi.fin käyttöön

Pikaohje Suomi.fin käyttöön Pikaohje Suomi.fin käyttöön Suomi.fi-toimitus Valtiokonttori Syyskuu 2014 Suomi.fin etusivu Oikotiet käytetyimpään sisältöön: 5 suosituinta asiointipalvelua ja lomaketta. Linkki palvelukarttaan, josta

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi

Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi V-S Teknologiateollisuus ry vaalikokous 10.11.2008 Thomas Westerholm Åbo Akademi PBI Research Institute Teknologisen kehityksen taustalla Copyright

Lisätiedot

Osallistamisprosessien parantaminen hyödyntäminen suunnittelutyössä. 23. maaliskuuta Turku. Heidi Lusenius, VILI

Osallistamisprosessien parantaminen hyödyntäminen suunnittelutyössä. 23. maaliskuuta Turku. Heidi Lusenius, VILI Osallistamisprosessien parantaminen hyödyntäminen suunnittelutyössä 23. maaliskuuta 2017 Turku Heidi Lusenius, VILI Osallistamisen tasot ja tavoitteet Mikä on osallistamisen tavoite? Jakaa tietoa, saada

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot