Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Transkriptio

1 Verkkopalvelun sisällöntuotanto 6. luento erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Luennon aiheet Hakutoiminnot Metatieto, sanastot, tesaurukset Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu Tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Informaatioarkkitehtuurin arvioiminen (lyhyesti) 2 1

2 Hakutoiminnot Kaikki käyttäjät etsivät informaatiota: selailemalla tai käyttämällä hakutoimintoja selailua voidaan tukea informaation luokittelulla, rakenteella, navigointijärjestelmällä ja visualisonnilla Hakutoiminto tarpeen silloin, kun sivuston käyttötarkoituksena on informaation etsiminen ja käyttäminen ja kun sivusto on laaja tai tulee laajenemaan sivukartta tai sisällysluettelo ei tarjoa riittävästi tukea sivuston sisältö muuttuu nopeasti (esim. uutispalstat) Hakutoiminto ei ratkaise heikosti toteutetun informaatioluokittelun ja/tai navigoinnin mukanaan tuomia ongelmia 3 Hakutoiminnot Query language Query builders Metadata Controlled vocabulary Ranking and clustering algorithms Interface design?user's Query Search Interface Search Engine Content Results User will ask, browse or search again Until they succeed or give up Hakujärjestelmän perusosiot. (Lähde: Morville 2001). 4 2

3 Haku Hakutoiminto tuo lisäarvoa käyttäjilleen yleensä silloin kun käyttäjät pystyvät muotoilemaan selkeästi asian, johon liittyvää informaatiota he ovat etsimässä Hakutoimintojen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: hakukonesovelluksen käyttökelpoisuus mahdollisuus haun kohdentamiseen tiettyyn sivuston osioon tai tiettyyn dokumentin osaan hakualue (search zone) mitä sääntöjä ja/tai työkaluja hyödynnetään hakulauseketta vastaavan dokumentin etsimisessä hakualgoritmi riittääkö perushakulomake vai tarvitaanko esim. laajennetun haun lomake hakulomake mitä informaatiota löydetyistä dokumenteista käyttäjälle esitetään hakutulosten esittäminen ja visualisointi hyötyykö käyttäjä hakulausekkeen tai tulosten tulostamis- tai tallentamismahdollisuuksista 5 Metatieto Kuvailemattoman informaation määrän huikea kasvu Internetin laajentumisen myötä esim. verkkotallenteiden hakemista tehostamaan on laadittu Dublin Core kuvailustandardi yhtenäistämään metatiedon käyttöä. Metatiedon käytön keskeisenä tarkoituksena on tiedon identifiointi ja kuvaileminen ja sen myötä tiedonsaannin tehostuminen Metatieto voidaan jaotella käyttötarkoituksen mukaan dokumentin hallintaan liittyvä metatieto (administrative) dokumentin kuvaukseen liittyvä metatieto (descriptive) dokumentin varastoimiseen liittyvä metatieto (preservation) dokumentin käyttöön liittyvä metatieto (use) dokumentin tekniseen hallintaan liittyvä metatieto (technical) (Gilliland-Swetland 2000) Metatieto eli tieto tiedosta tulisi liittää jokaiseen yksittäiseen sivuun upotettuna HTML-dokumenttiin (tai erillisenä tiedostona: RDF-kuvaus) 6 3

4 Dublin Core Sisältö Tekijätiedot Tunniste nimeke tekijä identifiointitunnus aihe muu tekijä formaatti kuvaus julkaisija aikamääre kate oikeudet kieli laji lähde suhde Dublin Core metatietostandardin ydinkentät. Lähde: Stenvall Metatieto Yleensä ongelmana on metatiedon heikko laatu: puutteellisuus ja vaihtelevuus metatiedon laadukkuutta voidaan parantaa kuvailustandardien ja kontrolloitujen sanastojen käytöllä Metatiedon sisältämän informaation tulee olla tarkoituksenmukaista esim. avainsanat harkittava tarkkaan riittävän kattavaa (tarpeellinen määrä tietoa) yleisiin sopimuksiin perustuvaa (esim. sanastot) muodoltaan yhteneväistä kaikilla sivuston sivuilla (kaikista sivuista kootaan samat tiedot) 8 4

5 Metatiedot ja kontrolloidut sanastot Kontrolloitu sanasto harkittu kokoelma sanoja, joiden avulla kuvaillaan dokumentin sisältöä Asiasanasto: harkittu kokoelma tietyn alan sanoja Luokittelujärjestelmä (classification schemes) eli taksonomia sisältää sanojen väliset hierarkkiset suhteet luokittelun tavoitteena on poissulkevuus. Tesaurukset, jotka ovat tiedon tallennukseen ja hakuun käytettävien asiasanojen hierarkkinen luettelo. ilmaistaan asiasanan väliset suhteet muihin asiasanoihin eli rinnakkaistermeihin, laajempiin ja suppeampiin termeihin sekä ohjaustermeihin. 9 Esimerkki: musiikkialan tesaurus Jazz-rock KÄYTÄ fuusiomusiikki Laajemmat termit: jazz Rinnakkaistermit: acid jazz rock Korvaa termit: jazz-rock popjazz 10 5

6 Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu Lähtökohtana käyttäjien tarpeet ja verkkopalvelun käytön tavoitteet Suunnittelussa huomioitava: käyttäjien ominaisuudet (tieto- ja taitotaso, psyko-fyysiset piirteet) verkkopalvelun käytön tavoitteet ja niihin liittyvät toimintoprosessit verkkopalvelun informaatiosisältö käyttötilanne käytettävät päätelaitteet sosio-kulttuurinen käyttöympäristö (vrt. Kauhanen-Simanainen 2003; Turkki & Sinkkonen 2004) Käyttäjiä koskevan tiedon kokoamiseen käytettävissä lukuisia eri menetelmiä: haastattelut, kyselyt, havainnoinnit, testaukset, tarinat, roolileikit, päiväkirjat, simulaatiot jne. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu: todellinen käyttäjä mukaan suunnitteluprosessiin (esim. "user-centered design", "Contextual Design ) (Holzblatt & Beyer, 1993). 12 6

7 Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu Käyttäjien tarpeet, verkkopalvelun käyttötarkoitus ja siihen liittyvät toimintoprosessit määrittelevät verkkopalvelun informaatiosisällön Pelkkä optimointi verkkokäyttöön ei riitä tarvitaan myös tarkoituksenmukaisen informaatioelementin (information object) määrittelemistä ja informaatioelementtien ryhmittelyä (jäsentäminen ja luokittelu) tavoitteiden ja käyttötarpeiden mukaisesti Informaatiosisällön luokittelujärjestelmä luo perustan koko verkkopalvelun toteuttamistyölle. Luokittelujärjestelmä toimii pohjana rakennemallille, joka tukee käyttäjää hahmottamaan kokonaisuuden ja joka määrittelee verkkopalvelun liikkumisjärjestelmän toimii pohjana myöskin verkkopalvelun nimeämiskäytännöille. Viimekädessä käyttöliittymän tehtävänä on ilmentää käyttäjälle verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuri ja sen pohjalta toteutettu liikkumisjärjestelmä (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, 2002; McGovern & Norton 2002; Kauhanen- Simanainen 2003) 13 Informaatioarkkitehtuurin suunnittelu Verkkopalvelun sisällön määrittelyn peruslähtökohtana käyttötarkoitukseen soveltuva informaatioarkkitehtuuri Informaatioarkkitehtuuria määrittelevät verkkopalvelun tietosisältö sekä asiointi- ja toimintaprosessit. konkretisoituu asiakäsikirjoituksessa --> kuvataan ja rajataan verkkopalvelun asiasisältö toimintoprosessien kuvaus rakennesuunnitelma ja liikkumisjärjestelmä rakenne ja navigointijärjestelmä, jotka tukevat käyttäjää hahmottamana kokonaisuuden nimeämiskäytäntö + sisällön sommittelu ja asettelu käyttöliittymä Suunnittelussa on huomioitava myös käytettävissä olevat resurssit (Vrt. Rosenfelt & Morville 1998, 2002; McGovern & Norton 2002; Kauhanen-Simanainen 2003) 14 7

8 Tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Monikanavajulkaiseminen ja mukauttaminen Verkkopalvelut kehittyvät yhä enemmän monikanavajulkaisemisen sekä personoitavien ja adaptoituvien verkkopalveluiden suuntaan. informaatioarkkitehtuurin suunnittelijalta vaaditaan luovuutta ja innovatiivisuutta Monikanavajulkaiseminen yhdessä lähteessä sijaitsevan rakenteistetun informaation julkaiseminen eri muodoissa erilaisille käyttäjille ja erilaisille päätelaitteille Edellyttää informaatiosisällön paloittelua, kuvaamista, jäsentämistä ja luokittelua ja rikasta lähdemateriaalia. Vasta sitten voidaan informaatioelementeistä luoda erilaisia yhdistelmiä metatasolla ja sen myötä erilaisia näkymiä informaatiosisältöön riippuen käyttäjästä, päätelaitteesta tai käyttötilanteesta. Edellyttää informaation esittämistä siten, että sitä voidaan käsitellä tietokoneen avulla. Miten informaation esitystapa ja verkkopalvelun toiminnallisuus ylipäätään mukautetaan eri käyttötarkoituksiin erilaisille käyttäjille. (Instone 2000; Huhtamäki 2005; Kauhanen-Simanainen 2003; Lie & Saarela 1999; Tervakari, Silius & Huhtamäki 2005) 16 8

9 Monikanavajulkaiseminen ja mukauttaminen Edellyttää informaation esittämistä siten, että sitä voidaan käsitellä tietokoneen avulla. Miten informaation esitystapa ja verkkopalvelun toiminnallisuus ylipäätään mukautetaan eri käyttötarkoituksiin erilaisille käyttäjille. Mukauttaminen edellyttää sekä käyttäjien että sisältöjen profiloimista sääntöjen luomista eli millä perusteella tietty sisällön ominaispiirre voidaan yhdistää tiettyyn käyttäjän ominaispiirteeseen ratkaisua siihen, miten eri mediaelementtien mukauttaminen kulloinkin toteutetaan. Kuvista on laadittava eri päätelaiteille soveltuvat versiot ja toteutettava tekstiversio, joka esitetään silloin kun kuvien käyttö on mahdotonta Sisällön mukauttaminen tai personointi käyttäjän profiilitietojen mukaan. (Tervakari, Silius & Huhtamäki 2005.) 17 Semanttinen Web - tavoitteena koneellisesti tulkittava sisältö Kielen monimerkityksellisyyden mukanaan tuomat haasteet sisällöt ihmislukijoita varten, koneellinen tulkinta vaikeaa sisältöjen siirrettävyyden ja yhdistelemisen sekä taustakäsitteisiin perustuvien hakutoimintojen paremman tarkkuuden odotetaan tulevan mahdolliseksi Keskeisenä käsitteenä ontologiat käytännössä eri alojen formaaleja käsitehierarkioita, joissa määritellään käytettävät termit ja käsitteet sekä niiden väliset suhteet mahdollistavat taustakäsitteisiin perustuvat hakutoiminnot aiempaa parempi sisältöjen siirrettävyys ja yhdisteleminen Tavoitteena koneellisesti tulkittava informaatiosisältö tietojärjestelmien paremmalle yhteentoimivuudelle (interoperability) --> älykkäämmät verkkopalvelut informaation aiempaa parempi löydettävyys (Hyvönen 2002) 18 9

10 Informaatioarkkitehtuurin arviointi Arvioimisessa voidaan hyödyntää käytettävyyden arvioinnin ja testauksen menetelmiä Hakutoimintojen arvioimisessa tulee soveltaa ko. tarkoitukseen kehitettyjä menetelmiä Arviointi voidaan kohdentaa yksittäisen verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin arvioimiseen sinänsä Arviointi voidaan toteuttaa vertailemalla esim. uuden version toimivuutta suhteessa vanhaan toteutukseen tai kilpailijan sivustoon Arvioinnin tulee olla moniulotteista iteratiivista eri menetelmiä hyödyntävää (Toub 2000) 19 Arviointi eri suunnittelu- ja tuotantovaiheissa Tarpeiden määrittely Määrittää informaatioarkkitehtuurin tarpeet käyttäjillä (kvalitatiivinen) Informaatioarkkitehtuurin vertailu kilpailevan verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuriin (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) Kartoitus Käyttäjien nimeämiskäytäntöjen ja ryhmittelyn mallintaminen (kvalitatiivinen) Suunnitteluvaiheen alkupuoli Hyväksyttää informaatioarkkitehtuuri käyttäjillä (kvalitatiivinen) Uuden informaatioarkkitehtuurin vertaaminen aiempaan (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) (Toub 2000) 20 10

11 Arviointi eri suunnittelu- ja tuotantovaiheissa Suunnitteluvaiheen viimeistely Hyväksyä määritelty informaatioarkkitehtuuri (kvalitatiivinen) Toteutusvaihe Aiemman informaatioarkkitehtuurin vertailu nykyiseen (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) Informaatioarkkitehtuurin vertailu kilpailijan vastaavaan (kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen) (Toub 2000) 21 Lähteet Design Matters. The difference between information design and information architecture [online], 2001, vol. 5, nro 2, [viitattu ]. Saatavilla pdf-muodossa: Folz, M Designing Navigable Information Spaces. Master s thesis. Cambridge (MA.): Massachusetts Institute of Technology. Gilliland-Swetland, A. Introduction to Metadata Pathways to Digital Information [online]. Los Angeles: The Getty Research Institute, 2000, [viitattu ]. Setting to Stage. Saatavissa wwwmuodossa: ometadata/2_articles/index.html Holzblatt, K. & Beyer, H. Making Customer-Centered Design Work for Teams [online] Communication of AMC, 1993 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa:

12 Lähteet Huhtamäki, J Rakenteisen tiedon hallittu julkaisuprosessi. Hypermedian diplomityö. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Digitaalisen median instituutti, Hypermedialaboratorio. Hyvönen, E. Semanttinen Web kohti seuraavan polven Internetpalveluja [online]. Tietoyhteys, 2002, vol. nro. 3 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: Instone, K. Information architecture and personalization [online]. Argus Center for Information Architecture, 2000 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Kauhanen-Simanainen, A Informaatioarkkitehtuuri. Helsinki: Edita Prima Oy. Lie, H.W. & Saarela, J. Multipurpose Web publishing using HTML, XML, and CSS. Julkaisussa Communications of the ACM [online], Vol. 42., Nro 10 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Käyttäjätunnus vaaditaan. 23 Lähteet McGovern, G. & Norton, R Content critical - Gaining Competitive Advantages Through High-Quality Web Content. London: Prentice Hall. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture. Cambridge: O Reilly & Associates Inc. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture for World Wide Web. 2nd ed. Sebastopol: O Reilly Media Inc. Tervakari, A-M., Silius, J. & Huhtamäki, J Informaatioarkkitehtuuri luo toimivan verkkopalvelun. Tietoasiantuntija, Vol. 20. Nro 2, 7. Toub, S. Evaluating Information Architecture [online]. Argus Center for Information Architecture, 2000 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Turkki,L. & Sinkkonen, I. Esteetön vai käytettävä? [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, julkaistu , [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa:

13 Esimerkkejä Haun rajaaminen aiheen mukaan: Yahoo Directory ajankohdan mukaan: Helsingin Sanomat - arkisto Hakutulosten esittäminen suosituimmuuden mukaan Google maksetun hinnan mukaan Overture: ryhmittelyä hyödyntävä Teoma Hakulomakkeita Euroopan unionin verkkopalvelun hakutoiminnot Googlen tarkennettu haku 25 Esimerkkejä Semanttinen Web: Museo Suomi prototyyppi semanttisesta yhteisportaalista uudentyyppinen käsiteperustainen hakukone päättelykone linkittää toisiinsa eri tavoin liittyvät kohteet sisällöistä muodostuva assosiaatioiden verkko 'semanttinen samoilu' 26 13

14 Viikkoharjoitustehtävä 6 Valitse jokin verkkopalvelu, jossa on monipuolinen hakutoiminto. Tarkastele hakutoiminnon toteuttamisen onnistumista käyttäjän näkökulmasta. Pohdi hakutoiminnon tarkoituksenmukaisuutta seuraavien teemojen kautta: 1. Haun kohdentaminen: Voiko käyttäjä kohdentaa hakuaan? Jos niin miten? Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen verkkopalvelun käytön kannalta? 2. Hakulomake: Riittääkö pelkkä perushakukenttä? Onko käyttäjän tarpeen rajata tai kohdentaa hakuaan? Tarvitaanko laajennetun haun lomake? 3. Hakua tehostavat työvälineet Onko käytettävissä erilaisia hakuja tehostavia työkaluja? Kerrotaanko näistä selkeästi käyttäjälle? Onko tarvittaessa saatavissa opastusta? 4. Hakutulosten esittäminen Mitä informaatiota dokumenteista kerrotaan? Miten hakutulokset ryhmitellään tai listataan? Miten esitettävien hakutulosten määrää voidaan tarvittaessa rajoittaa? 5. Miten kehittäisit hakutoimintoa? 27 14