Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Nmi Tehtävä Lisätiedot Sillanpää Olli Paananen Petteri I vpj Järvenpää Jukka II vpj paitsi :t 195 ja 197.

Transkriptio

1 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Aika klo 18:00-22:40 Paikka Nousiaisten kunnanvirasto, kh huone Osallistujat Nmi Tehtävä Lisätiedot Sillanpää Olli pj Paananen Petteri I vpj Järvenpää Jukka II vpj paitsi :t 195 ja 197. Sankala Jaana jäsen Anttila Satu jäsen paitsi :t 195 ja 197. Järäinen Virpi jäsen Tasanen Pasi jäsen paitsi :t 195 ja 197. Olli Maria jäsen Lakkapää Katri jäsen Rantanen Reima valtuuston pj Olli Jari valtuuston I vpj Suvinen Tapani valtuuston II vpj Rinta-Jouppi Juha kj, hj, pöytäkirjanpitäjä paitsi 199. Allekirjoitukset Käsitellyt asiat :t Pöytäkirjan tarkastus Olli Sillanpää Juha Rinta-Jouppi puheenjohtaja; pöytäkirjan- pöytäkirjanpitäjä (paitsi 199) pitäjä 199 Tämä pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Nousiaisissa / 2017 / 2017 Virpi Järäinen Jaana Sankala Pöytäkirja yleisesti nähtävillä

2 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Nousiaisten kunnanvirastossa klo Todistaa

3 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Virpi Järäinen ja Jaana Sankala. Käsitellyt asiat Asia Otsikko Sivu 194 Hankeinfo; Varsin Hyvä ry Yhtenäiskouluhanke; Henrikin koulun lakkauttaminen alkaen ja yhtenäiskoulumalliin siirtyminen 196 Yhtenäiskouluhanke; Nummen koulun lakkauttaminen alkaen ja yhtenäiskoulumalliin siirtyminen 197 Yhtenäiskouluhanke; Yhtenäiskoulun perustaminen alkaen 198 Yhtenäiskouluhanke; Yhtenäiskoulun virkajärjestelyt alkaen 199 Sivistysjohtajan virkajärjestelyt syksystä 2017 alkaen ja 19 virkanimikkeen muutos 200 Kunnanjohtajan viran haettavaksi julistaminen; hakuajan 22 jatkaminen 201 Perusturvakuntayhtymä Akselin tammi-huhtikuun talousraportti Perusturvakuntayhtymä Akselin toteuma Perusturvakuntayhtymä Akselin investointiesitykset jäsenkunnille 32 vuoden 2018 talousarvioon 204 Lausunto Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän 35 toimintasuunnitelmaan vuodelle Talouden toteutumaraportti kesäkuu Talousarvion 2018 laadintaohje Lausunto Mynämäen Roukkulin teollisuusalueen 39 asemakaavaluonnoksesta 208 Salainen Anomus kiinteistöverosta vapauttamiseksi; Aliskulman kyläyhdistys 43

4 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) 210 Kuntia edustavien jäsenten ehdottaminen verotuksen 44 oikaisulautakuntaan toimikaudelle Raimo Kytömaan eroanomus luottamustoimesta ja vapautuvan 46 luottamustoimen täyttäminen 212 Viranhaltijapäätökset ajalta Kuntien, kuntayhtymien ja yhtiöiden esityslistat, pöytäkirjat ja 49 muut tiedoksi saatettavat asiat 214 Tiedoksi saatettavat asiat 50

5 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Hankeinfo; Varsin Hyvä ry 158/ /2017 KHALL Asian valmistelija: hallintojohtaja / vt. kunnanjohtaja Juha Rinta- Jouppi Varsin Hyvä ry on aatteellinen ja yleishyödyllinen yhdistys, jonka kotipaikka on Rusko ja toiminta-alueena Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi. Yhdistys tekee alueella laaja-alaista yhteistyötä sekä osallistuu maaseudun kehittämisohjelman sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten kehittämisohjelmien toteuttamiseen. Yhdistys valittiin toistamiseen yhdeksi Suomen Leader-ryhmäksi, joka saa rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuosina Koko Suomessa toimii 54 Leader-ryhmää samoin periaattein. Leader on toimintatapa, jonka kantavana teemana on erityisesti alhaalta ylöspäin -periaate eli hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista on tavallisilla ihmisillä, jotka ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Varsin Hyvän hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet ja asettaa työryhmän, joka antaa asiantuntijalausuntoja Leader-hankkeista. Hallituksen kokoonpanossa toteutetaan kolmikantaperiaatetta: kolmasosa jäsenistä on julkisen sektorin edustajia, kolmasosa yhdistysten/yritysten edustajia ja kolmasosa maaseudun asukkaita. Tuettavien hankkeiden valintakriteerit on jaoteltu hyväksyttävyys ja erityiskriteereihin sekä hanketukien että yritystukien osalta (ks. liite). Rahoitettavan hankkeen tai yritystuen on toteutettava kaikki ao. tukityypille asetetut hyväksyttävyyskriteerit. Erityiskriteereistä vähintään kolmen (hankkeissa) tai yhden (yritystuissa) on toteuduttava. Jos hanke tai yritystuki toteuttaa vähimmäismäärää enemmän erityiskriteereitä, voi se edistää hankkeen valintaa hakuprosessissa. Kansainvälisillä hankkeilla on lisäksi omat kriteerit, joiden tulee täyttyä yleisten hyväksyttävyyskriteereiden lisäksi kaikissa kansainvälisissä hankkeissa. Valintakriteereiden lisäksi hankekohtaisesti arvioidaan mitä Varsin Hyvän kehittämisstrategian painopistealuetta ja läpileikkaavia teemoja hanke toteuttaa. Yleishyödyllisen hankkeen hakijana voi olla esimerkiksi: rekisteröity yhdistys; yhteisö, järjestö tai säätiö; oppilaitos; seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta; yrittäjäyhdistys tai -rengas; kunta tai kuntayhtymä. Yksityisoikeudelliset yhteisöt voivat olla tuensaajia, jos niiden pääasiallinen tarkoitus ei ole taloudellinen toiminta tai voiton tavoittelu. Hakemuksia voi jättää mihin aikaan vuodesta hyvänsä, kos-

6 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus ka käytössä on ns. jatkuvan haun -periaate. Ensin hakemusta arvioi Varsin Hyvän Arviointityöryhmä, ja se voi pyytää siihen täydennyksiä ja selvityksiä. Tämän jälkeen Varsin Hyvän hallitus tarkastelee hankkeen tarkoituksenmukaisuutta "Yhdessä vielä enemmän" -kehittämisstrategian ja asetettujen valintakriteerien perusteella. Hallituksen päätös perusteluineen lähetetään Varsinais-Suomen ELY-keskukseen, joka voi poiketa Varsin Hyvän hallituksen päätöksestä vain, jos hanke ei ole lakien ja asetusten mukainen. Yleishyödyllisen kehittämishankkeen ehtona on, että siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Varsin Hyvän kautta rahoitettavan yleishyödyllisen kehittämishankkeen julkinen tuki on enintään 90 % hankkeen kustannuksista. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista tulee olla vähintään ja enintään Hankkeen omarahoitusosuus voi koostua yksityisestä rahasta, vastikkeettomasta työstä eli talkoista tai näistä molemmista. Talkootyön arvo on 15 /h/hlö. Talkootyön tekijän tulee olla vähintään 15-vuotias. Yleishyödyllisen investointihankkeen ehtona on, että siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Lisäksi kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Varsin Hyvän kautta rahoitettavan yleishyödyllisen investointihankkeen julkinen tuki on enintään 75 %, kun hankkeen kokonaiskustannusarvio on alle Tätä suuremmissa hankkeissa tuki on enintään 50 %. Julkisen tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista tulee olla vähintään ja enintään Hankevalinnassa etusijalla ovat hakijat, jotka hakevat tukea Varsin Hyvältä ensimmäistä kertaa. Hankkeen omarahoitusosuus voi koostua yksityisestä rahasta, vastikkeettomasta työstä eli talkoista tai näistä molemmista. Jos investoinnin kohde ei ole hakijan hallinnassa tai omistuksessa, tarvitaan alueen omistajalta (ja tarvittaessa haltijalta) suostumus investoinnin toteuttamiseen sekä siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti, esimerkiksi kirjaamalla vuokrasopimus Maanmittauslaitoksessa. Jos tuettavaan hankkeeseen sisältyy rakentamisinvestointeja, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja pitää kohteen asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tuki on maksettu kokonaan. Koulutushankkeessa tukea voidaan myöntää koulutukseen, joka kohdistuu (enimmäistukiprosentti suluissa): Maaseudun asukkaiden osaamisen ja toimintavalmiuksien kehittämiseen ja yhteistyövalmiuksien lisäämiseen (90 %); maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville pk-yrityksille (90 %); metsätalousalalla toimiville yrityksille (90 %); muille kuin em. mainituille mikro- ja pienyrityksille (70 %) sekä rajattulle joukolle muita kuin maa- ja metsätalousyrityksiä (75 %, de minimis -tukena). Koulutuksen on oltava pääsääntöisesti ryhmille suunnattavaa moni-

7 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus muotokoulutusta. Enintään puolet koulutuksesta voidaan toteuttaa vierailuina tiloilla, kiinteistöillä, yrityksissä tai muissa vastaavissa tiloissa. Koulutuksen tulee sisältää vähintään 20 oppituntia (väh. 45 min) ja se voi vastata enintään 45 opintopistettä (tai vastaavaa opintomäärää). Koulutus voidaan antaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Koulutuksen kesto voi olla lyhyempi kuin 20 oppituntia, jos koulutustoimenpide toteutetaan osana muuta kehittämishanketta. Lisäksi koulutushankkeille on asetettu muita vaatimuksia. Yhteistyöhankkeella edistetään elinkeinojen kehittämistä alueella ja uusien innovaatiooiden syntymistä. Toimenpiteeltä edellytetään nimensä mukaisesti aitoa yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa. Myös hankkeen tulosten tulee olla kaikkien yleisesti hyödynnettävissä. Tuki myönnetään vastuulliselle toimijalle. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on kehittää ja edistää: uusia tuotteita, menetelmiä ja tekniikoita maa- ja metsätaloudessa, elintarvikesektorilla ja muissa uusiutuvaan biomassaan perustuvissa prosesseissa; uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden pilotointia; maatalouden tuotantoalakohtaisia tuottajaryhmiä; elintarvikkeiden laatuun ja luonnonmukaiseen tuotantoon perustuvaa arvoketjua, paikallisia markkinoita, lyhyitä toimitusketjuja sekä niiden markkinointia; energian säästöä ja innovatiivisia ilmastonmuutokseen sopeuttavia ja ympäristön tilaa parantavia menetelmiä ja käytäntöjä; uuden tai uutta toimintaa aloittavan klusterin perustamista ja toimintaa; hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottamista maatalouden yhteydessä; mikroyritysten työprosessien, resurssien ja tilojen yhteiskäyttöä, matkailupalveluita ja niiden markkinointitoimenpiteitä sekä pienten maaseutuyritysten toimintasuunnitelmien lyhytkestoista arviointia ja testausta. Yhteistyöhankkeita voidaan toteuttaa seuraavien tukimuotojen kautta: aktivointi, tiedonhankinta, tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittäminen, yritysryhmän kehittäminen. Toimenpiteen kautta voidaan koota yritysryhmähankkeita ja muita elinkeinojen kehittämishankkeita. Hanketyyppi ei voi sisältää mitään konkreettista hyötyä osallistuville yrityksille. Tukitaso on enintään 90 %. Vaikka hankkeen voi käynnistää jo vireilletulon vaiheessa, ei aloittamista suositella ennen ELY-keskuksen varsinaista tukipäätöstä. Hanke- eli tukipäätös saadaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Hyrrä-palvelun kautta. Tukipäätös saattaa poiketa hakemuksesta toimenpiteiden tai kustannusten osalta. Hankkeen päättyessä tehdään loppumaksatus ja loppuraportti. Hankkeen tuki maksetaan jälkikäteen hankkeen kustannusmallin mukaisesti. Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee maksupäätöksen. Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan riittävän suuri väliaikaisrahoitus. Lisäksi jo hankehakemusvaiheessa on selvitettävä kuinka hankkeen omarahoitusosuus kerätään. Omarahoitusosuus ei voi koostua julkisesta rahoituksesta, kuten kuntien tuesta vaan sen tulee olla yksityistä rahaa. Omarahoitusosuuden voi korvata myös osittain tai ko-

8 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus konaan talkootyöllä. Hankkeen kirjanpito on järjestettävä osaksi tuensaajan lainmukaista kirjanpitoa siten, että hankkeen osuus voidaan vaikeudetta tunnistaa ja erottaa muusta kirjanpidosta. Varsin Hyvä ry:n toiminnanjohtaja Pia Poikonen esittelee kunnanhallitukselle tiiviin hankeinfon ja kertoo kunnan mahdollisuuksista hakea hankerahoitusta mahdollisille kehittämiskohteilleen. Nousiaisten kunnan johtavia luottamushenkilöitä (valtuuston pj, kh pj, teknisen lautakunnan pj) ja viranhaltijoita (hj/vt. kj, tekninen johtaja, vapaa-aikapäällikkö) on kokoontunut keskustelemaan mahdollisista kehittämiskohteista. Lisätietoja Varsin Hyvä ry:n toiminnasta: Oheismateriaali: kriteereistä Ehdotus Päätös Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen Varsin Hyvä ry:n hankeinfon sekä keskustelee tarvittaessa sen jälkeen mahdollisista hankerahan avulla kehitettävistä kohteista kunnan alueella. Kunnanhallitus merkitsi hankeinfon tiedokseen. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa Rantapihan, Falkinkosken ja Pikisaaren mahdolliset kehittämistoimenpiteet. Kunnanhallitus ohjeisti teknisen lautakunnan yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa valmistelemaan em. kohteiden kehittämistarpeita sekä tuottamaan alustavia kustannusarvioita eri kehittämisvaihtoehdoista. Hankeneuvontaa on saatavissa Varsin Hyvä ry:stä. Valmisteluprosessista vastaa tekninen johtaja yhteistyössä vapaa-aikapäällikön kanssa. Alustavat suunnitelmat kustannusarvioineen tulisi saada valmiiksi kunnanhallituksen kokoukseen mennessä. Lisätietoja päätöksestä antaa: kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi, p

9 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Yhtenäiskouluhanke; Henrikin koulun lakkauttaminen alkaen ja yhtenäiskoulumalliin siirtyminen 1063/ /2016 KHALL Asian valmistelija: vs. sivistysjohtaja Kimmo Jalonen & vt. kunnanjohtaja/hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi Yhtenäiskouluhanketta on käsitelty aiemmin mm. kh Henrikin koulu on Moisiontien koulukeskuksessa toimiva noin 200 oppilaan ns. yläkoulu. Opettajia koulussa on noin 20, joista osa yhteisiä samassa koulukeskuksessa toimivan lukion kanssa. Opetuksen lainsäädäntö on lähtenyt jo pitkään ajatuksesta yhdestä yhtenäisestä perusopetuksesta, esimerkiksi jako ala- ja yläasteisiin poistui lainsäädännöstä jo viime vuosituhannella. Myös opetussuunnitelma korostaa yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhtenäiskoulut ovat yleistyvä tapa järjestää opetusta, lähialueilla yhtenäiskouluja on perustettu tai perusteilla muun muassa Mynämäellä, Vehmaalla, Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Kaarinassa, Liedossa, Aurassa, Pöytyällä, Sauvossa, Paimiossa, Loimaalla, Turussa jne. Itsenäiset 200 oppilaan yläkoulut alkavat olla harvinainen poikkeus Varsinais-Suomessa, suurempia yläkouluja sen sijaan on jäljellä enemmän. Henrikin koulu on mitoitettu noin 300 oppilaalle ja alkavana lukuvuotena oppilasmäärä on 187. Muutamina lähivuosina oppilasmäärä tulee väliaikaisesti lievästi nousemaan, mutta ei ole minkään ennusteen mukaan ylittämässä 220 oppilaan rajaa. Tilat ovat huomattavassa vajaakäytössä, jota Paijulan koulun evakko ja on jossain määrin korjannut. Tilojen vajaakäyttö on kuitenkin pysyvä ongelma. Se juontaa juurensa vuodesta 2010, jolloin Masku siirsi lemulaiset ja askaislaiset oppilaat Maskun Hemmingin kouluun. Sen jälkeen koulujen tilojen käyttö ei ole ollut kustannustehokasta. Henrikin koulun rehtorin virka on ollut määräaikaisesti täytettynä alkaen. Määräaikaisuuden yhtenä perusteena on käytetty jo vuosia jatkunutta yhtenäiskoulun selvitystyötä. Määräaikaisuus päättyy , ja sen vuoksi pysyvät ratkaisut on tehtävä jo syksyn 2017 aikana. Koulun lakkauttamiseen liittyy hallintolain 41 :n mukainen vaikutusmahdollisuuksien varaaminen. Yhtenäiskouluhankkeesta on kunnassa järjestetty yleisötilaisuus ja kuntalaisille varattiin mahdollisuus antaa mielipiteensä ko. kouluhankkeesta (asiasta tarkemmin

10 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus yhtenäiskouluhankkeen suunnittelutoimikunnan pöytäkirjoissa ja , joihin lausunnot / mielipiteet koottu). Lisäksi koulujen henkilöstöä on asianmukaisesti kuultu ko. asiassa. Viimeinen keskustelu ko. asiasta on käyty opettajatyöpäivänä. Koska yleisötilaisuudesta on kulunut jo jonkin aikaa, on paikallaan järjestää uusi yleisötilaisuus ennen valtuuston kokousta, jotta vaikutusmahdollisuuksien varaamisen vaatimus varmuudella toteutuu, ja kuntalaisilla on mahdollisuus saada ajantasaisin tieto hankkeesta. Yleisötilaisuus voidaan pitää esimerkiksi to Ehdotus Esteellisyys Päätös Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää lakkauttaa Henrikin koulun alkaen. Satu Anttila, Jukka Järvenpää ja Pasi Tasanen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta ko. asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Lisätietoja päätöksestä antaa: vt. kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi, p

11 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Yhtenäiskouluhanke; Nummen koulun lakkauttaminen alkaen ja yhtenäiskoulumalliin siirtyminen 1063/ /2016 KHALL Asian valmistelija: vs. sivistysjohtaja Kimmo Jalonen & vt. kunnanjohtaja / hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi Yhtenäiskouluhanketta on käsitelty aiemmin mm. kh Nummen koulu on kunnan keskustaajamassa toimiva esiluokasta 6. luokkaan käsittävä koulu. Koulussa on oppilaita noin 240 ja se kärsii merkittävästä tilanahtaudesta. 5. ja 6. luokkia on vain yksi, muilta osin se on kaksisarjainen koulu. Opetuksen lainsäädäntö on lähtenyt jo pitkään ajatuksesta yhdestä yhtenäisestä perusopetuksesta, esimerkiksi jako ala- ja yläasteisiin poistui lainsäädännöstä jo viime vuosituhannella. Myös opetussuunnitelma korostaa yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Paine muuttaa koko koulu kaksisarjaiseksi on suuri. Lisäksi koulussa tulisi olla tilat kolmannelle esiopetusryhmälle. Lisäksi Paijulan koulussa ei jatkossa enää ole erillistä esiopetustilaa ja esiopetuksen pienryhmä olisi tarvittaessa tarpeellista sijoittaa samaan kouluyksikköön kuin muutkin pienryhmät. Koulun laajentaminen ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto, koska koulun tontti on ahdas ja kulkutie kouluun on todettu hankalaksi ja jopa vaaralliseksi. Laajentaminen myös maksaisi, mikä lisäisi suunnitellun peruskorjauksen kustannuksia entisestään. Yhtenäiskoulun suunnittelutoimikunta päätyi yksimielisesti hyväksytyssä loppuraportissa siihen ettei kiinteistöä jatkossa käytetä perusopetukseen. Oppilasennusteiden mukaan kunnan koko oppilasmäärä kääntyy 2020-luvulla laskuun, mutta lasku koskettaa ensisijaisesti Kirkonpiirin, Valpperin ja Paijulan kouluja; keskustaajamassa sijaitsevaan kouluun oppilaita riittää jatkossakin paremmin. Nummen koulun oppilaiden siirtoa Henrikin kouluun on selvitetty monta kertaa. Yhden yksittäisen vuosiluokan siirtäminen ei ole mielekästä, koska silloin alakouluikäiset oppilaat siirtyvät osaksi yläkoulukulttuuria ja se on herättänyt perusteltuakin arvostelua. Sen vuoksi siirrettäviä oppilaita pitää olla varsin runsaasti, jotta he pystyvät muovaamaan läsnäolollaan koulua oman näköisekseen. Ajatus siitä, että kymmeniä Nummen koulun oppilaita sijoitettaisiin Nummen koulurakennuksen ulkopuolelle on käytännössä toimimaton malli. Esimerkiksi vastuukysymykset nousevat ko. asiassa esiin. Henrikin koulun kiinteistössä opiskelevista Nummen koulun oppilaista olisi juridisesti vastuussa Nummen koulun rehtori, mutta kuitenkin

12 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus käytännössä Henrikin koulun rehtori. Koulun arjen suunnittelun (työajat, -järjestykset, järjestyssäännöt jne.) näkökulmasta on siten parempi, että yhdessä kiinteistössä on vain yhden koulun oppilaita. Näin ollen em. syiden vuoksi on mielekästä siirtyä yhtenäiskoulumalliin. Koulun lakkauttamiseen liittyy hallintolain 41 :n mukainen vaikutusmahdollisuuksien varaaminen. Yhtenäiskouluhankkeesta on kunnassa järjestetty yleisötilaisuus ja kuntalaisille varattiin mahdollisuus antaa mielipiteensä ko. kouluhankkeesta (asiasta tarkemmin yhtenäiskouluhankkeen suunnittelutoimikunnan pöytäkirjoissa ja , joihin lausunnot / mielipiteet koottu). Lisäksi koulujen henkilöstöä on asianmukaisesti kuultu ko. asiassa. Viimeinen keskustelu ko. asiasta on käyty opettajatyöpäivänä. Koska yleisötilaisuudesta on kulunut jo jonkin aikaa, on paikallaan järjestää uusi yleisötilaisuus ennen valtuuston kokousta, jotta vaikutusmahdollisuuksien varaamisen vaatimus varmuudella toteutuu, ja kuntalaisilla on mahdollisuus saada ajantasaisin tieto hankkeesta. Yleisötilaisuus voidaan pitää esimerkiksi to Ehdotus: Päätös Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää lakkauttaa Nummen koulun alkaen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Lisätietoja päätöksestä antaa: vt. kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi, p

13 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Yhtenäiskouluhanke; Yhtenäiskoulun perustaminen alkaen 1063/ /2016 KHALL Asian valmistelija: hallintojohtaja / vt. kunnanjohtaja Juha Rinta- Jouppi Yhtenäiskouluhanketta on käsitelty aiemmin mm. kh Henrikin ja Nummen koulun lakkauttaminen johtaa uuden kouluyksikön perustamiseen Valtuusto on yksimielisesti linjannut, että päätös yhtenäiskoulusta tulee tehdä syksyn 2017 aikana. Uudessa koulussa on oppilaita esiopetuksesta 9. luokkaan asti. Yhtenäiskoulun eduista ja haitoista on luettavissa perusteellinen selvitys yhtenäiskoulun suunnittelutoimikunnan väli- ja loppuraporteista, jotka ovat esityslistan liitteinä. Raportissa päädyttiin suosittelemaan yhtenäiskoulun perustamista. Osa toiminnallisista hyödyistä ja kaikki taloudelliset hyödyt lähtevät ajatuksesta, että koulu toimii yhdessä kiinteistössä. Yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa kahdessa kiinteistössä. Koulutie 4:n kiinteistössä toimivat esiopetus ja 1-4 -vuosiluokat sekä Moisiontie 16:n kiinteistössä 5-9 -vuosiluokat. Ratkaisulla poistetaan Nummen koulun tilanahtaus ja Henrikin koulun tilojen vajaakäyttö. Henrikin koulun tilat on suunniteltu aineenopetuskäyttöön ja 5. ja 6. -vuosiluokan oppilaiden siirtäminen kouluun vaatii viisi luokkatilaa luokanopetukseen. Sen vuoksi eräiden luokkien käyttötarkoitusta pitää muuttaa ja väliseiniä rakentaa/purkaa/siirtää; toisaalta em. toimenpiteillä vältetään Nummen koulun lisärakentamisen tarve, mikä tulisi kunnalle monin verroin kalliimmaksi. Nummen koulun tiloihin mahtuu järjestelyjen myötä jatkossa myös kolmas esiopetusryhmä, mikä on tarpeellista, koska Paijulan koulussa ei jatkossa ole enää omaa esiopetustilaa. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevat esiopetuksen oppilaat tarvinnevat jatkossakin oman esiopetusryhmän. Lisäksi Santamalan kaava-alueen lapset pääsevät jatkossa yhtenäiskouluun alkaen eikä alueen asukkaiden keskuudessa ole enää epävarmuutta lasten koulupaikasta (Kirkonpiirin / Nummen koulu). Tavoitteena on yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin hengessä, että tulevien peruskorjausten myötä toiminta keskittyisi Moisiontie 16 kiinteistöön joko kokonaan tai vähintään 3-9 -vuosiluokkien osalta. Keskittämällä opetusta yhteen paikkaan saadaan opettajaresursseja kohdennettua tehokkaammiin, ruokahuollon keskittämi-

14 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus nen tuo konkeettisia säästöjä ja yhtenäiskoulun rehtorin työaikaa voidaan ehkä ainakin jossain määrin vapauttaa muihin mahdollisiin sivistyspuolen hallinnollisiin tehtäviin apulaisrehtorin toimiessa samassa kiinteistössä. Ratkaisulla, että toimitaan kahdessa kiinteistössä, vaikeutetaan eniten 3-6 -vuosiluokkien toimintaa, koska esimerkiksi opetussuunnitelma näkee 3-6 -vuosiluokat yhtenä kokonaisuutena. Ajatus, että kaksi eri kiinteistöä peruskorjataan yhtenäiskoulun eri yksiköiksi ei tue ajatusta yhtenäisestä perusopetuksesta. Kiinteistöjen peruskorjausaikataulu valmistuu erikseen syksyn 2017 aikana. Ensisijaisesti tulee selvittää Nummen koulun kiinteistön kunto perusteellisesti. Tämän jälkeen päätetään erikseen edetäänkö yhtenäiskoulusuunnittelutoimikunnan esittämien B- vai C-mallien mukaan (Nummen koulukiinteistöön lukio / Nummen koulukiinteistön hylkääminen osin tai kokonaan opetuskäytöstä). C-mallista on myös mahdollista kehittää vaihtoehto, jossa lukio jää paikoilleen ja Moisiontien koulukeskukseen rakennetaaan jossain vaiheessa lisätiloja alakouluikäisille. Myöskään ajatusta, että Nummen koulukiinteistöön jäisi esiopetus, 1-2-luokat sekä jotakin muuta toimintaa (esimerkiksi liikuntapalveluja, kansalaisopisto, päivähoito, yhdistystoiminta) ei voida kokonaan poissulkea. Yhtenäiskoulupäätös sulkee vaihtoehdoista pois ainoastaan mahdollisuuden peruskorjata Nummen koulun kiinteistö 1-4 -luokkalaisille tai peruskorjata ja laajentaa se luokkalaisille vuosikymmeniksi eteenpäin. On ratkaistava jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa syksyn aikana ryhdytäänkö koulukiinteistöjen remontteja suunnittelemaan yhtenäiskouluajattelun pohjalta ja poistetaanko Nummen koulun tilanahtaus sijoittamalla oppilaita Henrikin koulun vajaakäytössä oleviin tiloihin. Nummen ja Henrikin kiinteistöjen lisäksi on selvitettävä lisäksi ainakin Kirkonpiirin koulun ja Vappulan päiväkodin kunto ennen kuin lopullisia päätöksiä remonttiaikatauluista ja kohteiden lopullisista käyttötarkoituksista voidaan tehdä. Lienee kuitenkin selvää, että Moisiontie 16:ssa toimii jatkossakin iso koulukeskus, johon opetuksen maltillinen keskittäminen on perusteltua oppilasmääräennusteidenkin valossa. Hallinnon järjestämisen, remonttiaikataulun laatimisen, koulun suunnittelun ja pedagogisen kehittämisen vuoksi on yhtenäiskoulupäätös perusteltua tehdä nopealla aikataululla. Yhtenäiskoulun pedagoginen suunnittelu on tarkoitus antaa Henrikin koulun ma. rehtorin tehtäväksi erillisellä päätöksellä. Tukena ko. rehtorilla on Nummen koulun rehtori sekä hallintojohtaja, joka hoitaa oman virkansa ohella myös sivistysjohtajan tehtäviä. Suunnittelutehtävistä maksetaan erillinen korvaus Henrikin koulun rehtorille 300 e/kk ja Nummen koulun rehtorille 200 e/kk, koska uuden koulun suunnittelu ei automaattisesti kuulu lakkautettavien koulujen rehtoreille. Alustavana työnimenä projektille voisi olla Moision yhtenäiskoulu, koska Moisiontien koulukeskus sijaitsee Moision kylässä ja

15 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Moision vanhan tilan päärakennuksessa on ja 1960-luvuilla ollut koulutoimintaa. Muutettu ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää perustaa yhtenäiskoulun kunnan keskustaajamaan alkaen. Yhtenäiskoulun pedagogisen suunnittelun koordinoinnista vastaa Henrikin koulun rehtori Kimmo Jalonen apunaan tarvittaessa Nummen koulun rehtori sekä hallintojohtaja, joka hoitaa oman virkansa ohella myös sivistysjohtajan tehtäviä. Henrikin koulun rehtori Kimmo Jaloselle (300 e/kk) ja Nummen koulun rehtori Marko Koskelle (200 e/kk) maksetaan työstä maltillinen erilliskorvaus ko. asiaan liittyvästä valtuuston päätöksestä lukien ja vuoden 2018 loppuun sakka, jonka jälkeen asiaa tarkastellaan uudelleen. Kiinteistöistä laaditaan syksyn 2017 aikana teknisen johtajan johdolla erillinen korjaussuunnitelma ja tarkka aikataulu. Korjaussuunnitelman tulee tukea yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin opetuksellisia tavoitteita ja taata samalla puitteet laadukkaan lukiokoulutuksen jatkumiseen. Yhtenäiskoulun nimestä päätetään myöhemmin erikseen. Päätöksen tekee kunnanhallitus kasvatus- ja sivistyslautakunnan esityksestä. Esteellisyys Henrikin koulun rehtori Kimmo Jalonen ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi siltä osin, kun käsittelyssä oli yhtenäiskoulun pedagogisen suunnittelun koordinoinnista maksettava erilliskorvaus. Satu Anttila, Jukka Järvenpää ja Pasi Tasanen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Käsittely Päätettyään asiasta käydyn keskustelun, kunnanhallituksen puheenjohtaja totesi, että Olli Sillanpää oli tehnyt pohjaehdotuksesta poikkeavan muutosehdotuksen, jonka mukaan esittelytekstin virkkeistä "Yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa kuitenkin aluksi kahdessa kiinteistössä. Alkuvaiheessa Koulutie 4:n kiinteistössä toimivat esiopetus ja 1-4 -vuosiluokat sekä Moisiontie 16:n kiinteistössä 5-9 -vuosiluokat." poistetaan sanat "kuitenkin", "aluksi" ja "Alkuvaiheessa". Virpi Järäinen kannatti Sillanpään muutosehdotusta. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, totesi kunnanhallituksen puheenjohtaja tarpeen äänestää asiassa. Puheenjohtaja ehdotti nimenhuutoäänestystä, jonka kunnanhallitus hyväksyi äänestystavaksi. JAA merkitsi pohjaehdotuksen kannattamista ja EI Sillanpään muutosehdotuksen kannattamista.

16 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus JAA äänesti yksi kunnanhallituksen jäsen (Paananen) ja EI viisi kunnanhallituksen jäsentä (Sankala, Järäinen, Olli, Lakkapää, Sillanpää), joten kunnanhallitus hyväksyi Sillanpään muutosehdotuksen äänin 5-1. Päätettyään asiasta käydyn keskustelun, kunnanhallituksen puheenjohtaja totesi, että Petteri Paananen oli tehnyt pohjaehdotuksesta poikkeavan muutosehdotuksen, jonka mukaan kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää perustaa yhtenäiskoulun kunnan keskustaajamaan alkaen. Yhtenäiskouluun liitetään nykyiset Henrikin ja Nummen koulut sekä Paijulan koulu. Paijulan koulu liitetään yhtenäiskouluun mm. seuraavin perustein: Paijulan koulun oppilasennuste on laskeva, Paijulan koulun oppilaista lähes puolet on kuljetusoppilaita, Paijulan koulun korjaaminen valtuuston hyväksymällä :n määrärahalla ei toteudu, kunnan taloudellinen tilanne on erittäin heikko, kunnan vuosikate ei riitä kattamaan nykyiselläänkään kunnan vuosittaisia poistoja (Vain 33,3 % poistoista), Paijulan koulun oppilaat on integroitavissa uuteen yhtenäiskouluun, suurkaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, joka ohjaa asukkaita lähemmäksi kaupunkeja ja keskustoja, Nousiaisten kunnan asukasmäärä on laskeva, erityisesti pienten kyläkoulujen oppilasennusteet ovat laskevia (esim. Valpperin uusi kyläkoulu), Paijulan koulun korjaaminen vaillinaisesti ei uusien opetussuunnitelmien mukaisesti, ei ole kunnan, eikä oppilaiden edun mukaista ja lainamäärän kasvattaminen ei kannattavilla investoinneilla johtaa kunnan veroäyrin tuntuvaan korottamiseen ja asukasmäärän kiihtyvään laskuun. Yhtenäiskoulun pedagogisen suunnittelun koordinoinnista vastaa Henrikin koulun rehtori Kimmo Jalonen apunaan tarvittaessa Nummen koulun rehtori sekä hallintojohtaja, joka hoitaa oman virkansa ohella myös sivistysjohtajan tehtäviä. Henrikin koulun rehtori Kimmo Jaloselle ja Nummen koulun rehtori Marko Koskelle maksetaan työstä maltillinen erilliskorvaus. Kiinteistöistä laaditaan syksyn 2017 aikana teknisen johtajan johdolla erillinen korjaussuunnitelma ja tarkka aikataulu. Korjaussuunnitelman tulee tukea yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin opetuksellisia tavoitteita ja taata samalla puitteet laadukkaan lukiokoulutuksen jatkumiseen. Yhtenäiskoulun nimestä päätetään myöhemmin erikseen. Päätöksen tekee kunnanhallitus kasvatus- ja sivistyslautakunnan esityksestä. Paanasen muutosehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana. Päätös Ehdotus hyväksyttiin, Sillanpään tekemällä muutosehdotuksella esittelytekstiin, keskustelun jälkeen. Lisätietoja päätöksestä antaa: vt. kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi, p

17 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Yhtenäiskouluhanke; Yhtenäiskoulun virkajärjestelyt alkaen 159/ /2017 KHALL Asian valmistelija: vs. sivistysjohtaja Kimmo Jalonen & hallintojohtaja / vt. kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi Yhtenäiskouluhanketta on käsitelty aiemmin mm. kh Yhtenäiskoulun oppilasmäärä on noin 450 oppilasta ja mahdollisesti enemmänkin riippuen siitä muodostuuko esiopetusryhmiä kaksi vai kolme. Hallinnollisessa mielessä olisi periaatteessa mahdollista malli, jossa on yksi virkarehtori ja kaksi apulaisrehtoria. Apulaisrehtorit olisivat koulun opettajaviranhaltijoita, joiden opetusvelvollisuuteen on sisällytetty hallinnollisia tehtäviä. Toinen vaihtoehto olisi malli, jossa koulussa on virkarehtori ja virka-apulaisrehtori. Kustannuksiltaan mallit olisivat melko lähellä toisiaan. Koska koulu alkuvaiheessa toimii joka tapauksessa kahdessa eri osoitteessa, on jälkimmäinen malli kuitenkin toiminnallisesti parempi. Silloin toisessa yksikössä toimintaa johtaa apulaisrehtori ja toisessa rehtori. Toiminnan ollessa kahdessa koulutalossa tarvitaan myös varavastuuhenkilöt molempiin yksiköihin (vararehtori tmv). Tämä tekee ns. kahden talon mallin marginaalisesti kallimmaksi kuin keskitetty malli. Toiminnan keskittyessä mahdollisesti myöhemmin Moisiontie 16:een saadaan vähintään toinen varavastuuhenkilö kuitenkin karsittua myöhemmässä vaiheessa pois. Nummen koulussa on vakituinen rehtorinviran haltija. Nummen koulun rehtorin virka voidaan muuttaa yhtenäiskoulun apulaisrehtorin viraksi. Asiasta on keskusteltu Nummen koulun rehtorin kanssa. Henrikin koulun rehtorin virka on täytetty määräaikaisena asti. Koska se on määräaikainen, pitää kunnanhallituksen antaa siihen täyttölupa ja muuttaa se samalla yhtenäiskoulun rehtorin viraksi. Järjestelyä puoltaa se, että Moisiontien koulukeskuksessa oppilasmäärä tulee olemaan selvästi nykyistä Nummen koulukiinteistöä suurempi. Kunnanhallituksen yksimielisen linjauksen ja mukaisesti hallintojohtajan nykyisiä virkatehtäviä täydennetään, mm. kunnan pitkäkestoisista taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuen, sivistysjohtajan virkaan sisältyvillä virkatehtävillä ja tarvittaessa muilla mahdollisilla virka- ja työtehtävillä mm. kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Tämä antaa osaltaan mahdollisuuksia paitsi yhtenäiskoulun virkajärjestelyihin, niin myöskin resursseja koko sivistystoimeen.

18 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy 1. Nummen koulun rehtorin viran muuttamisen apulaisrehtorin viraksi alkaen, mikäli hallinnollinen yhtenäiskouluratkaisu on valtuuston hyväksymä ja toteutuu. 2. valtuusto hyväksyy Henrikin koulun rehtorin virkanimikkeen muuttamisen yhtenäiskoulun rehtorin viraksi, mikäli hallinnollinen yhtenäiskouluratkaisu on valtuuston hyväksymä ja toteutuu. Kunnanhallitus myöntää täyttöluvan yhtenäiskoulun rehtorin viralle alkaen. Virka laitetaan hakuun alkuvuodesta Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Lisätietoja päätöksestä antaa: vt. kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi, p

19 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Sivistysjohtajan virkajärjestelyt syksystä 2017 alkaen ja virkanimikkeen muutos 1226/ /2016 KHALL Asian valmistelija: vs. sivistysjohtaja Kimmo Jalonen Nousiaisten kunnan sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen on toimittanut Nousiaisten kuntaan irtisanoutumisilmoituksen, jossa hän irtisanoutuu Nousiaisten kunnan sivistysjohtajan virasta alkaen. Hän on virkavapaalla saakka. Kunnanhallitus on hyväksynyt irtisanoutumisen kokouksessaan Lumiaisen virkavapauden aikana vs. sivistysjohtajana on toiminut Henrikin koulun historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kimmo Jalonen alkaen saakka (virkamääräys ). Vs. sivistysjohtaja Jalosen määräaikaista sivistysjohtajan viransijaisuutta on edelleen jatkettu alkaen enintään saakka (henkilöstöpäätös ). Kunnanhallituksen yksimielisen linjauksen ja mukaisesti hallintojohtajan nykyisiä virkatehtäviä täydennetään, mm. kunnan pitkäkestoisista taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuen, sivistysjohtajan virkaan sisältyvillä virkatehtävillä ja tarvittaessa muilla mahdollisilla virka- ja työtehtävillä mm. kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Nykyinen hallintojohtaja on hoitanut virkansa puolesta mm. sivistysjohtajan tehtäviä Vahdon kunnassa vuosina sekä Ruskon kunnassa vuosina Kunnassa voimassaolevissa sivistysjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksissa todetaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja opetushallinnon tutkinto sekä kokemus sivistystoimen hallinnon tehtävistä. Nämä kaikki kelpoisuusehdot täyttyvät myös nykyisellä hallintojohtajalla. Hallintojohtajan ja sivistysjohtajan virkatehtävien yhdistämisestä on pidetty yhteinen palaveri valtuuston puheenjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä johtavien viranhaltijoiden (vt. kunnanjohtaja/hallintojohtaja, vs. sivistysjohtaja) kanssa Virkatehtäväluonnostelma on liitteenä. Lain kunnallisesta viranhaltijasta ( /304) mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä kunnan viranomainen voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Nousiaisten kunnan voimassa olevan hallintosäännön 31 :n mukaan valtuusto päättää kunnanjohtajan ja hallintojohtajan valinnasta.

20 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Hallintojohtaja on ilmaissut suostumuksensa sivistysjohtajan virkatehtävien hoitoon omien virkatehtäviensä ohella kunnanhallituksen kokouksissa ja Asiassa on konsultoitu myös Suomen Kuntaliiton johtavaa lakimiestä, jonka antaman lausunnon mukaan kyse on virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta ja sovellettavaksi tulee kunnallisen viranhaltijalain 23 ja valtuuston valitseman viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta päättää valtuusto. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan hallintojohtaja toimii hallinto- ja talousosaston osastopäällikkönä (13 ). Voimassa olevan hallintosäännön mukaan sivistysjohtaja toimii kasvatus- ja sivistyslautakunnan esittelijänä (10 ) ja sivistysosaston osastopäällikkönä (13 ). Hallintosäännön 13 :n mukaan hallintojohtaja ja sivistysjohtaja ovat oman osastonsa johtajia ja ovat toiminnassaan suoraan vastuussa kunnanjohtajalle. Osastopäällikkö vastaa toimialansa toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kunnanhallituksen, kunnanjohtajan ja lautakunnan alaisuudessa. Osastopäällikkö johtaa osastoaan, vahvistaa osastonsa henkilöstön suorien alaistensa toimenkuvaukset sekä päättää osaston sisäisestä ja tehtäväalueiden välisestä työvoiman käytöstä. Tehtäväalueen sisäisestä työvoiman käytöstä päättää tehtäväalueen vastuuhenkilö. Hallintosäännön 20 :n mukaan osastopäälliköiden yleisenä toimivaltana on päättää toimialueellaan irtaimen omaisuuden (pois lukien osakkeiden ja osuuksien) myynnistä, vuokralle antamisesta ja ottamisesta, muusta käytettäväksi luovuttamisesta sekä irtaimen omaisuuden siirtämisestä kunnanvirastolta tai yksiköltä toiselle. Lisäksi osastopäälliköt myöntävät erillisestä kirjallisesta anomuksesta tutkimusluvat sekä päättävät koulutus- ja harjoittelupaikkasopimuksista tehtäväalueellaan johtamaansa osastoon liittyvissä asioissa. Osastopäälliköt päättävät myös tehtäväalueensa työkokeilusopimuksista. Lisäksi ko. pykälässä säädetään hallintojohtajan ja sivistysjohtajan erityistoimivallasta. Hallintosäännön 27 :n mukaan valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta. Kunnanhallitus päättää virkanimikkeen muuttamisesta silloin, kun muutoksella ei ole vaikutusta kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin virka- ja työehtosopimuksen palkkausryhmittelyyn. Hallintosäännön 31 :n mukaan kunnanhallitus päättää kunnanjohtajan ja hallintojohtajan palkkauksesta, kunnanviraston johtoryhmän muiden jäsenten, kirjanpitäjän sekä lautakuntien esittelijöinä toimivien viranhaltijoiden valinnasta ja palkkauksesta.

21 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Sivistysosaston virkajärjestelyitä käsitellään laajemmin myös sivistysosaston osastopalaverissa Oheismateriaali: hallintojohtajan virkatehtävät syksystä 2017 alkaen, Nousiaisten kunnan hallintosääntö Ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. valtuusto hyväksyy kunnanhallituksen yksimielisen linjauksen mukaisesti nykyisen hallintojohtajan nykyisten virkatehtävien täydentämisen sivistysjohtajan virkaan sisältyvillä virkatehtävillä ja tarvittaessa muilla mahdollisilla virka- ja työtehtävillä. 2. valtuusto hyväksyy nykyisen hallintojohtajan virkanimikkeen muuttamisen hallinto- ja sivistysjohtajaksi. Kunnanhallitus päättää, että olemassa olevaa sivistysjohtajan virkaa ei kunnassa täytetä. Mahdollinen sivistysjohtajan viran lakkauttaminen suoritetaan myöhemmin erillisellä päätöksellä. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan virkatehtäväluonnostelman. Asian esittely, käsittely ja päätöksenteko käydään kunnanhallituksen puheenjohtajan johdolla kunnanhallituksessa ja valtuuston puheenjohtajan johdolla valtuustossa. Esteellisyys Vt. kunnanjohtaja/hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Asian esittely, käsittely ja päätöksenteko käytiin kunnanhallituksen puheenjohtajan johdolla. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta. Lisätietoja päätöksestä antaa: vt. kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi, p

22 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanjohtajan viran haettavaksi julistaminen; hakuajan jatkaminen 143/ /2017 KHALL Asian valmistelija: vt. kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä on irtisanoutunut virastaan lukien siirtyessään eläkkeelle. Kunnanhallitus on hyväksynyt irtisanoutumisilmoituksen :ssä 276. Kunnanhallitus on myöntänyt kunnanjohtaja Kylämäkilälle vuosilomaa, säästövapaata ja ns. saldovapaata siten, että viimeinen työpäivä ennen näitä on Valtuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Nousiaisten kunnanjohtajan virkaa ei toistaiseksi täytetä vakinaisesti. Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi on siirretty hoitamaan kunnanjohtajan virkaa oman virkansa ohella määräajaksi nykyisen kunnanjohtajan kokonaispalkkaa vastaavalla palkkauksella. Em. määräajasta on kunnanjohtajan viransijaisuutta oman viran ohella ja kunnanjohtajan viran määräaikaista hoitamista oman viran ohella. Hallintojohtajalle kuuluvien kunnanhallituksen sihteeri- ja pöytäkirjan täytäntöönpano yms. tehtävien siirrosta keskushallinnon muulle viranhaltijalle tullaan päättämään myöhemmin erikseen. Laissa kunnallisesta viranhaltijasta (2003/304) 40 :ssä todetaan, että viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa irtisanomisaika on vähintään kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle. Hallintosäännön 31 :n mukaan valtuusto päättää kunnanjohtajan ja hallintojohtajan valinnasta. KVTES:n mukaan viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty. Mikäli työntekijää eroaa palveluksesta irtisanomisaikaa noudattamatta, hänen on maksettava korvauksena työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä. Viranhaltijalla vastaavan sisältöistä säännöstä ei ole, mutta viranhaltijakin on velvollinen korvaamaan mahdollisesti aiheutuneen vahingon yleisten vahingonkorvausperiaatteiden mukaisesti (kyseessä lähinnä ko. ajanjaksoa koskeva jo maksettu palkka viranhoidosta). Kuntalain (410/2015) 38 :ssä säädetään kunnan johtamisesta seuraavaa: Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja ta-

23 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus loutta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. Kuntalain 41 :ssä säädetään kunnanjohtajasta seuraavasti: Kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja voidaan valita joko toistaiseksi tai määräajaksi ja hän on virkasuhteessa kuntaan. Jos kunnanjohtajan vaalissa kukaan ei ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi. Kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Jos kuntaan valitaan pormestari ja kunnanjohtajan virka on täytettynä pormestarin toimikauden alkaessa, valtuusto päättää kunnanjohtajan siirtämisestä hänelle soveltuvaan toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen. Määräaikainen kunnanjohtaja siirretään jäljellä olevaksi määräajaksi toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen. Toiseen virkaan tai työsopimussuhteeseen siirretyllä kunnanjohtajalla on oikeus saada siihen kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin kunnanjohtajan virkaan kuuluneet edut. Kuntalain 42 :ssä todetaan johtajasopimuksesta seuraavaa: Kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan työnjaosta kunnan johtamisessa ottaen huomioon, mitä hallintosäännössä määrätään. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista, joilla kunnanjohtajan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan 43 :ssä tarkoitetun menettelyn sijasta. Johtajasopimuksessa voidaan sopia kunnanjohtajalle maksettavasta erokorvauksesta, jolloin sopimuksen hyväksyy valtuusto. Kuntalain 44 :ssä todetaan pormestarimallista seuraavaa: Pormestari on kunnan luottamushenkilö, joka toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana.

24 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Pormestarin valitsee valtuusto. Pormestariksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan. Valtuusto voi päättää, että pormestarin on oltava kyseisen kunnan valtuutettu. Henkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan valtuustoon sillä perusteella, että hänet valitaan pormestariksi. Pormestari voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi ja toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uusi pormestari tai kunnanjohtaja on valittu. Pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia. Jos vaalissa kukaan ei ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi. Pormestarilla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 mukaan virkasuhteeseen voidaan 1 momentista poiketen ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi, taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen, 22 :ssä tarkoitettu virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle, 24 :ssä tarkoitettu tai muussa laissa säädetty viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste. Kunnan hallintosäännön 10 :n mukaan kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. Kasvatus- ja sivistyslautakunnan esittelijänä toimii sivistysjohtaja. Teknisen lautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Ympäristölautakunnan esittelijänä toimii rakennustarkastaja. Jos toimielimellä on useampia esittelijöitä, toimielin päättää, miten esittelyvastuu jakautuu esittelijöiden kesken. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, toimii hänen sijaisekseen määrätty esittelijänä. Hallintosäännön 14 :n mukaan kunnanjohtajan sijaisena, kunnanjohtajan ollessa poissa tai esteellinen, toimii hallintojohtaja. Jos molemmat ovat poissa tai esteellisiä, sijaisesta päättää kunnanhallitus. Hallintosäännön 127 :n mukaan toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta.

25 Nousiaisten kunta Pöytäkirja 13/ (53) Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Oheismateriaali: kunnanjohtajan viranhakuilmoitus, luettelo virkoihin vaadittavista kelpoisuuksista Muutettu ehdotus Kunnanhallitus päättää julistaa kunnanjohtajan viran haettavaksi. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että kunnanjohtajan avoinna oleva virka täytetään toistaiseksi voimassaolevana alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakuaika ko. kunnanjohtajan virkaan alkaa ja päättyy klo Hakuprosessissa voidaan tarvittaessa käyttää ulkopuolista arvioijaa. Valinnassa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lisäksi kunnanhallitus hyväksyy oheismateriaalina olevan viranhakuilmoituksen. Viranhakuilmoitus asetetaan nähtäville väliseksi ajaksi kunnan internet-sivuille, ilmoitustaululle sekä julkaistaan Vakka-Suomen Sanomissa, Kuntalehdessä (mahdollisuuksien mukaan), Turun Sanomissa ja työvoimatoimiston internetsivuilla. Kunnanhallitus nimeää haastatteluraatiin jäseniksi valtuuston puheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kunnanhallituksen puheenjohtajan, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan, sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtajan, vt. kunnanjohtajan/hallintojohtajan, teknisen johtajan ja asianhallintasihteerin. Nousiaisten kunnan nykyinen hallintojohtaja on hoitanut oman vakituisen virkansa ohella kunnanjohtajan tehtäviä määräaikaisesti. Kunnanjohtajan viran vakituisen täytön myötä ko. virkatehtävät poistuvat luonnollisesti hallintojohtajan virkatehtävistä. Kunnanhallituksen yksimielisen linjauksen mukaisesti hallintojohtajan nykyisiä virkatehtäviä tullaan täydentämään, mm. kunnan pitkäkestoisista taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuen, myöhemmin syksyllä 2017 tehtävällä erillispäätöksellä sivistysjohtajan virkaan sisältyvillä virkatehtävillä ja tarvittaessa muilla mahdollisilla virka- ja työtehtävillä mm. kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Lisätietoja päätöksestä antaa: vt. kunnanjohtaja Juha Rinta-Jouppi, p