Johdanto. Yleiskuvaus Saksasta ja Stuttgartista

Transkriptio

1 Vaihtoraportti Erasmus+ Universität Stuttgart, Wintersemester 2015/ Sommersemester 2016 Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma matias. Purtanen (at) aalto. fi (kiinnostuneet saavat ottaa yhteyttä) Johdanto Tämä vaihtoraportti kertoo ajastani Stuttgartin kaupungissa Saksassa. Lähdin Stuttgarttiin syksyllä Tarkoitukseni oli viettää Saksassa vain yksi lukukausi, mutta päädyin jatkamaan vaihtoa vielä yhdellä lukukaudella, joten kokonaisuudessaan olin Saksassa noin vuoden. Opiskelukielenäni oli saksa, mutta minulla oli myös muutama kurssi englanniksi. Yleiskuvaus Saksasta ja Stuttgartista Stuttgart sijaitsee Etelä-Saksassa, Baden-Württembergin osavaltiossa. Se on osavaltion suurin kaupunki ja sen pääkaupunki. Stuttgartin lähellä muita suuria kaupunkeja ovat München(itään päin) ja Frankfurt am Main (pohjoiseen). Stuttgartin läpi virtaa Neckar-joki, ja Stuttgart sijaitsee pääosin korkeiden kukkuloiden ympäröimässä laaksossa. Väkiluvultaan Stuttgart on suurin piirtein samankokoinen kuin Helsinki, mutta kylillä kävellessä huomaa, että asumistiheys on paljon suurempi, sillä kaduilla näkee paljon enemmän väkeä. Stuttgartin metropolialueella asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Stuttgartin alueella on paljon yrityksiä ja teollisuutta, kuten Mercedes-Benz, Porsche ja Bosch. Stuttgartin alue kuuluukin Münchenin kanssa Saksan vauraimpiin alueisiin, ja sen huomaa. Kaupunki on hyvin rauhallinen ja siisti, ja liikenteessä näkee pilvin pimein Porscheja ja hienoja Mersuja. Elämä kaupungissa on todella vilkasta, ja monet käyvät arkenakin baarissa tai ravintolassa illallisella. Yksi asia, mikä myös pisti silmään, oli ulkomaalaisten määrä Stuttgartissa. Eräs kreikkalainen parturi sanoikin minulle, että koko Eurooppa on Saksassa. Saksan ja Stuttgartin kulttuuri on aika samanlainen kuin Suomessa, mutta selviä eroja löytyy. Ihmiset ovat todella ystävällisiä, hieman avoimempia ja puheliaampia kuin suomalaiset, ja etenkin vanhemmat ihmiset saattavat helposti alkaa puhua vieraiden kanssa. Toisaalta saksalaiset ovat hyvin hierarkkisia, esimerkiksi professoreita ja vanhempia ihmisiä on teititeltävä. Korkeassa virassa olevat saksalaiset saattavat käyttäytyä sinua kohtaan ylimielisesti vain koska he voivat. Saksalaisilla on paljon sääntöjä, ja he eivät jousta niistä ollenkaan. Saksassa sääntöjä noudatetaan, vaikka niissä ei olisi mitään järkeä. Saksalaiset eivät kiertele ja kaartele, vaan sanovat asiat suoraan. Saksalainen ei myöskään pohjoismaiseen tyyliin diskuteeraa, vaan käskee sinua kysymättä mielipidettäsi. Virallisissa asioissa saksalaiset eivät luota keneenkään, ja he tarvitsevat aina mustaa valkoisella ja allekirjoituksen. Tämä kaikki kuulostaa kovin negatiiviselta, kuitenkin tulin todella hyvin toimeen saksalaisten kanssa. Saksalainen byrokratia ja talous on kokonaan oma lukunsa. Saksassa mitään virallisia asioita ei voi hoitaa internetissä, vaan on aina mentävä jonkin täytetyn lomakkeen kanssa johonkin toimistoon. Saksalaiset ovat järjestäneet mitättömimmänkin pikkuasian hoitamista varten jollekin viran.

2 Byrokratia toimii hyvin mutta se on todella hidasta ja joustamatonta. Jouduin Saksassa ensimmäistä kertaa moneen vuoteen lähettämään kirjeen, kun halusin irtisanoa soluhuoneeni. Verrattuna Suomeen Stuttgartissa on tosi lämmin ilmasto, ja ensiksi huomasin, miten paljon kosteampi ilma siellä on. Kesällä lämpötilat voivat helposti nousta 35 asteen paremmalle puolelle, ja talvella maksimipakkanen on noin viisi astetta. Kesällä sateen tai ukkosmyrskyn tullessa kuitenkin lämpötila voi laskea noin kymmeneen asteeseen. Vaikka lämpötilat eivät laske kovin alhaalle, on talvella silti aika kylmä, sillä jo +1 astetta tuntuu todella kylmältä ilmankosteuden vuoksi. Tammihelmikuussa Stuttgartissa oli noin kahden viikon ajan lunta maassa, joka suli sitten aika nopeaa. Ennen vaihtoa olin opiskellut Saksaa yläasteella kaksi vuotta sekä yliopistossa noin kaksi vuotta, joten luonnollinen vaihtoehto oli lähteä vaihtoon johonkin saksankieliseen maahan. Puntaroidessani vaihtoehtojani päädyin kahteen yliopistoon: Stuttgartin yliopisto ja Münchenin teknillinen yliopisto. Kummassakin oli tarjolla paljon polttomoottoritekniikan kursseja, josta olin kiinnostunut. Päädyin valitsemaan Stuttgartin, sillä siellä oli mielenkiintoisempi kurssitarjonta. Schlossplatz, iso puisto Stuttgartin keskustassa.

3 Järjestelyt Suomessa ja Saksassa Ennen vaihtoa, keväällä täytyi täyttää vaihtohakemus. Sitä varten minun piti käydä kielitesteissä (saksa ja englanti) sekä skannata yliopistolla dokumentteja. Hakemus oli helppo täyttää netissä, mutta tarvittavia dokumentteja oli aika paljon. Kv-toimistossa neuvottiin hyvin, mikäli oli hakemukseen liittyen kysymyksiä. Pohjoismaisilta hakijoilta Stuttgartiin riitti kielikeskuksen kielitodistukset, mitään virallista ja maksullista todistusta en tarvinnut. Sairausvakuutusta en myöskään tarvinnut, ilmainen eurooppalainen sairaanhoitokortti riitti, jonka sai tilattua Kelalta. Hommasin kuitenkin koko vaihdon ajan kestävän matkavakuutuksen. Vaihtoa varten saa Erasmusapurahan ja tietenkin opintotuki tulee sinnekin. Rahoitin vaihtovuoteni myös kesätyösäästöilläni ja opintolainalla. Vaihdon jatkaminen marraskuun vaiheessa oli yksinkertaista. Päätöksen tehtyäni laitoin saman tien Kv-toimistoon sähköpostia, josta minua sitten neuvottiin. Minun piti kysyä suostumus Aallolta sekä Stuttgartin yliopistolta, ja täyttää uusi vaihtohakemus. Hakemus ja puoltojen kysyminen oli enemmänkin vain muodollisuus, ja se oli äkkiä ja helposti tehty. Asuntoa voi hakea Stuttgartin yliopistosta Studentenwerk-nimiseltä säätiöltä (hieman kuin HOAS tai AYY). Kesätöiden takia minulla jäi asunnon haku täysin unholaan, josta syystä laitoin asuntohakemuksen liian myöhään(elokuussa). En tietenkään saanut yliopistolta asuntoa, joten piti ruveta etsimään yksityisiltä markkinoilta. Siinä vaiheessa asunnon saaminen oli todella vaikeaa, mutta tuurilla sain sitten soluhuoneen Stuttgartin viereisestä pikkukaupungista Ostfildernistä, paria päivää ennen lähtöä. Asunto oli todella huonolla sijainnilla, sillä yliopistolle oli kellonajasta riippuen minuutin matka. Asunnon saaminen Stuttgartista on todella vaikeaa, varsinkin Suomesta käsin, joten asunnon etsiminen ja haku kannattaa aloittaa hyvissä ajoin(noin kolme kuukautta aikaisemmin). Asuntoa etsiessä kannattaa ihan soitella Saksaan tai tehdä Skype-puheluita, sillä jotkut vuokraajat vastailevat huonosti sähköposteihin. Jos aikoo pysyä vuoden Stuttgartissa, saa todennäköisesti Studentenwerkiltä kämpän. Yliopistolta tarjottiin ennen Saksaan saapumista Buddy-palvelua, jossa joku paikallinen opiskelija hakee sinut lentokentältä ja vie majoitukseen. Käytännön asiat Saksassa Saksaan saapuessa minut haettiin lentokentältä (olin ilmoittautunut Buddy-palveluun) ja vietiin kämpälleni, joka säästi paljon aikaa ja hermoja, joten se kannatti. Ensimmäisenä päivänä yliopistolla meidän piti mennä paikalliseen Kv-toimistoon, jossa meille jaettiin tervetuliaispaketit. Niissä oli selkeät ohjeet, mitä pitäisi tehdä ennen opintojen alkua, sekä informaatiota erilaisista tapahtumista ja aktiviteeteistä. Alun asioiden hoitamiseen meni oma aikansa, lähinnä piti juosta eri yliopiston toimistoissa. Jos asuu Studentenwerkin asunnossa, pitää avata saksalainen väliaikainen pankkitili. Se kannattaa avata, vaikkei tarvitsisikaan, sillä se helpottaa eloa Saksassa. Saksaan muuttaessa pitää käydä myös ilmoittautumassa kaupunkiin asukkaaksi (Anmeldung) Bürgerbürossa. Vaihingenin kampukselta, jossa itse opiskelin, löytyy pitkälti samat asiat mitä Otaniemestäkin. Stuttgartin yliopistolla on toinen kampus Vaihingenin lisäksi keskustassa. Kampuksella on yksi iso Mensa(opiskelijaruokala), josta saa lounaan noin 3-4 eurolla. Ruoka on hieman kalliimpaa ja kehnompaa kuin Otaniemen ruokaloissa, mutta kyllä se vatsan täyttää. Ruokalasta voi ostaa pitsaa,

4 grilliruokaa ja eri aterioita. Vedestä, leivästä ja salaatista täytyy maksaa ylimääräistä. Yliopistolta löytyy myös tietokonehuone, kirjasto ja opiskelutiloja. Tulostusta varten kampuksella on tulostustoimisto, Kopierlädle. Toisin kuin Aallossa, tulostaminen Vaihingenissa on maksullista. Terveydenhuolto Saksassa on hieman erilaista kuin Suomessa. Saksassa ei mennä sairaalaan tai terveyskeskukseen jonottamaan, vaan etsitään itseä lähellä oleva Hausarzt (kotilääkäri) esimerkiksi internetistä ja varataan hänen toimistoon aika soittamalla. Hausarzt-toimistot ovat pieniä lääkärintoimistoja, jossa on yleensä muutama lääkäri töissä, joille voi varata aikoja. Kiireisiä tapauksia varten sairaaloissa on kuitenkin Notaufnahme(hätävastaanotto) johon voi mennä jonottamaan. Notaufnahmeen ei voi kuitenkaan mennä kuin kerran, jonka jälkeen on mentävä taas Hausarztille tai toiseen sairaalaan. Lääkärikäynnin jälkeen näytetään eurooppalaista sairaanhoitokorttia, jonka jälkeen pääsee kotiin. Hintataso Saksassa on hieman alempi kuin Suomessa. Supermarketissa yleisimmät tuotteet ovat halvempia kuin Suomessa, mutta hieman erikoisemmat tuotteet, kuten lohi, on kallista. Olut ja alkoholi yleensäkin ovat Saksassa paljon halvempaa kuin Suomessa. Saksalainen normaaliolut on suunnilleen samanvahvuista kuin suomalainen nelosolut, ja ison pullon saa kaupasta noin 50snt-1 hintaan. Viiniä ja vahvoja juomia saa tietenkin supermarketista. Vaihingenin kampukselta löytyy monia olutautomaatteja, josta saa olutta noin euron hintaan pullo. Myös ravintolassa ja kapakassa käynti on Saksassa paljon halvempaa, jonka takia tulikin käytyä paljon useammin ravintoloissa kuin Suomessa. Julkinen liikenne toimii Stuttgartissa hyvin, ja liikenneverkko on laaja. Julkinen liikenne on toteutettu S-bahnilla (nopeasti kulkeva metro/lähijuna) ja U-bahnilla (hitaammin kulkeva metro/raitiovaunu). Bussilinjat täydentävät metrolinjoja. Kaupungin melkein joka kolkkaan pääsee nopeasti julkisella liikenteellä, ja metrot kulkevat yleensä täsmällisesti. Silloin kun pystyy, kannattaa mennä S-bahnilla, sillä se menee nopeaa ja tiheillä väleillä. Silloin tällöin S-bahn saattaa myöhästyä tai lopettaa liikennöinnin kokonaan, josta monesti tiedotetaan todella huonosti. Yliopiston opiskelijat voivat ostaa Studiticketin, opiskelijoiden julkisen liikenteen lipun, jolla pääsee kulkemaan rajoittamattomasti Stuttgartin verkossa. Lippu maksaa noin 200 per lukukausi. Autoliikenne Stuttgartissa on hektistä, etenkin aamulla ja iltapäivällä arkisin on turha yrittää päässä mihinkään ajoissa. Viikonloppuisin sekä julkinen että autoliikenne on rauhallista. Stuttgartissa asuminen on hieman halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla, kuitenkin opiskelija joutuu lähes yksinomaan asumaan soluasunnossa. Yksityisiltä markkinoilta voi saada soluhuoneen noin kuukausivuokralla. Studentenwerkin soluhuoneiden vuokra on vielä halvempi, noin /kk. Vaihingenin kampuksen opiskelija-asunnot ovat suurimmilta osin aika rähjäisiä ja vanhoja, muualla asunnot ovat siistimpiä. Vuokra on yleensä listattu joko Kaltmietenä (pohjavuokra, ilman sähkö/lämpölaskua) tai Warmmietenä (vuokra, johon sisältyy lämpö, vesi ym. lisäkulut). Huoneen tai asunnon löytäminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, ja kämppiä kannattaa ruveta etsimään kuukautta tai kahta aikaisemmin. Asuin ensimmäisen lukuvuoden soluasunnossa Ostfildernissä, jonka jälkeen löysin soluhuoneen Untertürkheimista. Viimeinen asunto oli paljon paremmalla sijainnilla, sillä Vaihingeniin oli S-bahnilla matkaa n. 20 minuuttia. Irtisanoessa asuntoa kannattaa

5 olla tarkkana, sillä joissakin vuokra-asunnoissa irtisanomisaika on jopa 3 kuukautta, josta en ollut Suomessa ikinä kuullutkaan. Opinnot Ennen opintojen alkua Saksassa minulla oli noin kuukauden pituinen saksan intensiivikurssi. Kurssi maksoi 250, ja siihen piti ilmoittautua etukäteen. Suolaisesta hinnasta huolimatta se kannatti, sillä siellä tapasi jo muita vaihtareita ja sai ennen opintojen alkua kavereita. Saksankurssi terästi myös hieman ruostunutta saksaa. Intensiivikurssi pehmensi laskua Saksaan, joten siihen osallistuminen on ehdottomasti kannattavaa. Vaihingenin kampus. Toisin kuin Aallossa, Stuttgartin yliopistossa monilla kursseilla(riippuen ohjelmasta) pakollista on vain tentissä käyminen. Tämän takia on itse huolehdittava työkuorman jakamisesta tasaisesti. Laskuharjoitukset ovat yleensä sellaisia, missä professori tai assistentti laskee tehtäviä taululle, ja ne sitten kopioidaan omaan vihkoon. Kursseille ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan ilmestytään vain luennoille. Yliopiston nettipalvelussa voi valita itselleen kurssit, jotka haluaa lukujärjestykseen. Se, että luentomateriaalit tai laskuharjoitusten ratkaisut olisivat netissä, ei ole itsestäänselvyys. Joillakin kursseilla luentomateriaalit jaetaan luennon alussa, joillakin kursseilla ne pitää taas ostaa

6 Kopierlädlestä n hintaan. Tämä riippuu täysin, minkä instituutin kurssilla ollaan. Yliopisto on siis jaettu erilaisiin instituutteihin, joiden kurssi- ja tenttikäytännöt vaihtelevat suuresti. Kurssien tentit ovat paljon vaikeampia, mihin olen Suomessa tottunut. Tentit ovat yleensä n. 1-2 tuntia pitkiä, ja niissä on tehtäviä puolet enemmän kuin suomalaisissa tenteissä. Kurssimateriaali pitää siis olla päntättynä hyvin ja selkärangassa, jotta tentin pääsee edes läpi. Tenteissä ei todellakaan ole aikaa jäädä miettimään jotain tiettyä tehtävää, vaan kannattaa heti siirtyä seuraavaan, jos ei heti keksi ratkaisua yhteen. Se, että kurssien materiaali piti vielä kääntää, teki työmäärästä paljon suuremman, mihin Suomessa olen tottunut. Uutena asiana minulle tuli, että joidenkin kurssien tentit ovat suullisia tenttejä. Suulliset tentit ovat aina helpompi vaihtoehto verrattuna kirjallisiin, ja ne voi aina tehdä englanniksi. Monella kurssilla Erasmus-opiskelija voi vaihtaa kirjallisen tentin suulliseen. Tämäkin riippuu tosin kurssin järjestävästä instituutista, esimerkiksi ajoneuvotekniikan instituutti (IVK) yliopistossa ei anna edes vaihto-opiskelijoiden tehdä tenttejä suullisesti tai englanniksi. Muuta mielenkiintoista Saksasta ja Stuttgartista Vapaa-ajalla Stuttgartista löytyy paljon tekemistä. Kaupungissa on paljon ravintoloita, baareja ja pubeja. Yliopisto tarjoaa paljon harrastusmahdollisuuksia, ja paikallinen vaihtarijärjestö järjestää paljon tapahtumia. Autoista kiinnostuneille löytyy Mercedes Benz- ja Porsche-museo. Kaupungista löytyy myös monia muita museoita, erikoismaininnan saa Schweinemuseum(Sikamuseo). Stuttgartin vieressä on kaunis pikkukaupunki Esslingen am Neckar, jossa on kiva käydä vaikka vain kävelyllä. Stuttgartista löytyy myös Saksan ensimmäinen tv-torni. Itse kävin vapaa-ajalla lähinnä tapaamassa ystäviä, matkustamassa ja kävin Stuttgartin keskustassa punttisalilla. Kävin kaverini kanssa myös monesti kävelyillä Stuttgartin eri kaupunginosissa, jota kautta tulikin koluttua melkein koko kaupunki läpi. Loistava paikka käydä kävelyllä on myös viinikukkulat, joita Stuttgartissa on riittämiin. Viinin ystäville Stuttgartista löytyy paljon paikallisia viinejä sekä viiniaiheisia tapahtumia. Maininnan arvoisia ovat Weinwanderung-tapahtumat, jossa kävellään reittiä pitkin viinikukkuloilla ja maistellaan paikallisten viljelijöiden viinejä. Stuttgartissa järjestetään kaksi kertaa vuodessa Oktoberfestin tapainen olutjuhla, Cannstatter Wasen. Ne järjestetään keväällä ja syksyllä ja yleensä opiskelijajärjestöt järjestävät niihin opiskelijoiden iltoja, jolloin juomat ovat halvempia.

7 Esslingen am Neckar. Stuttgart on hyvällä paikalla matkustelua varten. Kaupungista on suhteellisen lyhyt matka kaikkialle Keski-Eurooppaan. Lyhyet etäisyydet pääsee halvalla eri halpabussiyhtiöillä (Flixbus, Eurolines). Stuttgartin lentokentällä liikennöi halpalentoyhtiö Easyjet, jolla pääsee todella halvalla esim. Milanoon. Stuttgartista on hyvät yhteydet myös junalla, joskin se on suhteellisen kallista verrattuna bussiin. Vaihtoni aikana ostin vanhemmilleni auton, jota sain käyttää ollessani Saksassa. Etenkin viikonloppuisin autolla on helppo tehdä vaikkapa päiväretkiä. Saksassa on kattava Autobahn-verkko ja moottoritietä pitkin pääseekin sujuvasti kaikkialle. Autobahn-liikenteeseen totutteluun menee oma aikansa, sillä siellä ajetaan todella lujaa ja liikenne yleensäkin on hektisempää kuin Suomessa. Otin vaihtoni aikana Stuttgartin sijainnista kaiken irti, ja matkustelin paljon ympäri Saksaa sekä muualla Keski-Euroopassa. Vaihtovuotenani rahaa meni aika paljon, joskin suurin osa siitä meni matkusteluun. Itse eläminen Stuttgartissa on halvempaa kuin Suomessa, joten jos et matkustele paljon, pitäisi vaihdossa pärjätä pienemmälläkin budjetilla. Jos haluaa matkustella, kannattaa käydä töissä tai kerätä säästöjä. Jos vaihdon aikana budjetti alkaa mennä pakkasen puolelle, voi käydä ilmoittautumassa Dienstleistungtoimistoon, joka on suomenkielellä vuokrafirma. Vaihdon loppupuolella rahatilanne alkoi näyttää tyhjää, joten kävin satunnaisesti töissä vuokrafirman kautta. Niitä on eri puolella Stuttgarttia ja sellaiseen voi helposti tehdä nollatuntisopimuksen. Itse firmassa pitää ilmoittautua täyttämällä lomake, sekä pitää hankkia saksalainen Kela-kortti. Työ niissä on yleensä esim. varastotyötä. Mitä opin? Vaihto-opiskelu oli korvaamaton kokemus, ja opin mielestäni paljon uusia taitoja, ja paljon muista ihmisistä ja kulttuureista. Ennen vaihtoa maailmani rajoittui lähinnä kotikaupunkini ja Otaniemen välille, enkä ollut aikaisemmin juurikaan matkustellut. Vaihdossa käyminen avarsi maailmankuvaani, ja tajusin, että on muunlaisiakin ihmisiä ja paikkoja, kuin Suomi ja suomalaiset. Opin paljon muiden maiden kulttuureista vain tapaamalla ihmisiä muista maista. Opin myös paljon sellaisia taitoja, joita

8 on vaikea selittää. Opin olemaan hieman rohkeampi ja ennakkoluulottomampi. Luulen myös, että opin paljon sellaista, jota ei Suomessa olisi oppinut, sillä kotimaassa on tottunut tekemään vain tiettyjä asioita tietyllä lailla. Vaihdossa käyminen sytytti minussa kipinän matkustamiseen, ja nyt haluankin käydä vähintään kaikissa niissä maissa, joista vaihtariystäväni ovat kotoisin. Joten etenkin sellaiselle ihmiselle, joka ei ole aikaisemmin maailmaa paljon nähnyt, vaihto-opiskelulla on paljon annettavaa. Saksan kieleni oli aika ruosteessa kun saavuin Saksaan. Sanat olivat mielessäni mutta ne eivät oikein tulleet ulos. Jo kahden viikon jälkeen kieli oli parantunut huomattavasti. Vaihdon lopussa osasin jo hoitaa melkein kaikki asiat saksaksi ja ymmärsin sitä paremmin kaikissa tilanteissa. Jotta saksa paranisi, yritin käyttää sitä kaikissa mahdollisissa tilanteissa, sekä puhuin kämppisteni kanssa kotona saksaa. Joten kannattaa aktiivisesti harjoituttaa kieltä, sillä tavoin oppii parhaiten. Saksan rinnalla luonnollisesti myös englannin kielen taitoni parani huomattavasti. Kannattaako lähteä? Jos mielessä on pienikin mielenkiinto lähteä vaihtoon, tee se. Vaihto-opiskelun kaltaista mahdollisuutta ei elämässä tule montaa kertaa, ja yliopisto-opintojen aikana ei ole vielä sidottuna yhteen paikkaan. Vuosikin on pieni aika, ja se meni minun mielestäni todella nopeaa. Vaihtoon lähteminen on niin helppoa kuin nettihakemuksen täyttäminen, joten jos vähänkin kiinnostaa ja budjetti on kunnossa, ei ole syytä olla lähtemättä. Ja jos on opiskellut jotain vierasta kieltä, niin ehdottomasti kannattaa lähteä maahan jossa sitä voi harjoittaa. On todella mahtavaa tavata ihmisiä muista maista ja vaihtaa ajatuksia englanniksi, mutta muun maalaisten ihmisten kanssa puhuminen heidän omalla kielellään on vielä mahtavampi kokemus ja se opettaa ja antaa paljon enemmän heistä ja heidän kulttuuristaan. Osaamalla paikallista kieltä integroidut myös paljon paremmin isäntämaahan. Minulla olisi kerrottavaa ja tarinoita vaihdosta vaikka kolmenkymmenen sivun verran, ja jouduin hieman tiivistämään tätä raporttia, sekä jättämään joitain asioita pois. Kerrottavaa tulee olemaan sinullakin jos päätät lähteä. Joten yhtä kaikki, sinne kannattaa lähteä.