KOULUTUSTARJONNAN ALUEELLISET TAVOITTEET ETELÄ-SAVOSSA VUODELLE 2012

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Dnro 22/2007 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Viite: Opetusministeriön kirje Dnro 5/500/2007 KOULUTUSTARJONNAN ALUEELLISET TAVOITTEET ETELÄ-SAVOSSA VUODELLE Tausta Opetusministeriö on kirjeellään pyytänyt maakuntien liittoja tekemään mennessä ministeriölle ehdotukset nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen aloittajatavoitteista vuodelle Ehdotukset pyydetään esittämään koulutusaloittain ja koulutusasteittain sekä esittämään tavoitteenasetteluihin liittyvät mahdolliset maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset prioriteetit. Lisäksi ministeriö pyytää maakunnan liittoja esittämään näkemyksensä aikuiskoulutuksen tarpeesta ja lukiokoulutuksen mitoittamisesta. Ministeriö edellyttää, että esityksissä huomioidaan mm. valtakunnalliseen ennustemalliin yhteensopivat ennakoidut työvoima- ja koulutustarpeet, vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koon muutos vuosina sekä ministeriön vuosille tarkoitetussa kehittämissuunnitelmassa esitetyt koulutuspoliittiset ja koulutustarjonnan tavoitteet. Ministeriö pitää välttämättömänä maakunnan liittojen yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, aluehallintoviranomaisten sekä elinkeino- ja työelämäjärjestöjen kanssa ja korostaa myös maakuntaliittojen keskinäisen yhteistyön merkitystä. 2. Valmisteluprosessi Etelä-Savossa Etelä-Savon maakuntaliitto nimesi kesäkuussa 2006 Koulutustarjonta projektin alueryhmän valmistelemaan maakunnallista mitoitustyötä. Alueryhmään nimettiin maakuntaliiton lisäksi edustus Mikkelin ammattikorkeakoulusta, Joensuun yliopiston Savonlinnan kampukselta, Itä-Savon koulutuksen kuntayhtymästä, Kirkkopalveluista, Mikkelin kaupungilta, Juvan lukiosta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:sta, Insinööriliitosta, Etelä-Savon TE-keskuksesta, Itä-Suomen lääninhallituksesta, Etelä-Savon kauppakamarista. Myöhemmin alueryhmä kutsui asinatuntijajäsenikseen edustajat Mikkelin yliopistokeskuksesta, Diakonia-ammattikorkeakoulusta sekä Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Alueryhmän asioita valmistelemaan nimettiin maakuntaliiton johdolla toimiva sihteeristö, jossa ovat maakuntaliiton lisäksi edustettuina TE-keskus ja lääninhallitus. Alueryhmä on kokoontunut mitoitusprosessin aikana seitsemän kertaa ja sihteeristö 12 kertaa. Koulutustarpeen mitoitusprosessi on tehty Opetushallituksen tuella Mitenna mallin mukaisesti. Monivaiheisessa ennakointiprosessissa on laadittu maakunnan toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet sekä huomioitu työvoimatarve ja mm. eläköitymisestä johtuvat poistumat. Opetushallitus toimitti maakunnalle näillä perusteilla laaditut työvoimatarpeeseen ja nuorisoikäluokan kokoon perustuvat laskelmat koulutustarpeista. Mitoituksesta järjestettiin maakunnallinen keskustelutilaisuus toukokuussa Maakuntaliiton ja TE-keskuksen edustajat kävivät maakunnan oppilaitosten kanssa mitoituskeskustelut Opetushallitukselta saadun koulutustarvelaskelman pohjalta. Opetusministeriön

2 mitoituskirjeestä ( ) sekä oppilaitoskeskustelujen perusteella laadituista luvuista pyydettiin lausunnot koulutuksen järjestäjiltä, lääninhallitukselta, TE-keskukselta, elinkeinoelämältä sekä järjestöiltä. Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Etelä-Karjalan liitto kävivät elokuussa 2007 keskustelun ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen mitoituksesta Itä-Suomen korkeakoulualueella. 3. Nuorisoikäluokan kehitys ja työvoimatarve vuotiaiden keskimääräinen ikäluokkakoko oli vuonna 2006 Etelä-Savossa keskimäärin 1890 henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan luku pienenee 1751 henkilöön vuoteen 2012 ja 1467 henkilöön vuoteen Maakunta on sovittanut koulutustarvelaskelmansa nuorisoikäluokan koon muutokseen sekä työvoimatarpeeseen. Lisäksi lukuihin ja painoaloihin vaikuttaa mm. oppilaitosten välinen työnjako erityisesti ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnassa Etelä-Savossa ja lähimaakunnissa. Nuorisoikäluokan koon muutos sekä ikääntyvän työväestön eläköityminen asettavat haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle Etelä-Savossa. Vuoteen 2020 saakka työpaikkoja avautuu vuosittain noin Työvoimatarve on suurta erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, palvelutyössä sekä teollisuudessa. Koulutusaloittain tarkasteltuna suurin työvoimatarve on tekniikan ja liikenteen alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Osa työvoimatarpeesta on mm. näillä aloilla korvattava aikuiskoulutuksella. Etelä-Savo tarvitsee vetovoimaisen, laadukkaan ja toimivan koulutustarjonnan pystyäkseen kilpailemaan osaavasta työvoimasta sekä selviytymään työelämän rakennemuutoksista ja ikärakenteen muutoksista. Tämä edellyttää nuorisoasteen koulutuksen tasapainoista tarjontaa ja myös entistä enemmän uusia ratkaisuja ja panostusta aikuiskoulutukseen. Etelä-Savon väestön koulutustaso on hitaasti kohonnut, mutta on edelleen maan heikoimpia. Koulutustarjonnan kehittäminen alueella edellyttää vahvaa yhteistä tahtoa ja kehittämisresursseja. Etelä-Savo on käyttänyt laskelmansa pohjana Opetushallituksen maakunnan ammattirakenteeseen sekä nuorisoikäluokan kokoon perustuvaa laskelmaa huhtikuulta ja tarkistuslaskelmaa kesäkuulta Koska Opetushallituksen laskelma sisälsi paljon aloituspaikkatarpeita, joita maakunnan koulutustarjonta ei voi täyttää, maakunta on sovittanut laskelmaa alueen koulutusrakenteita paremmin vastaavaksi.

3 4. Esitys koulutustarjonnan määrällisistä tavoitteista Etelä-Savon nuorisoikäluokan koulutuksen aloittajatavoitteet vuodelle 2012 koulutusaloittain ja - asteittain on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Etelä-Savon nuorisoikäluokan koulutuksen aloittajatavoitteet vuodelle 2012 koulutusaloittain ja -asteittain. Koulutusala / Koulutusaste Aloittan. viimeinen vuosi* Oph Perusura 2012** Oph Tav.ura 2012** Opisk. Nettovirta 2004*** Opisk. Nettovirta 2005*** Etelä-Savo esitys 1 Humanistinen ja kasvatusala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kulttuuriala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnontieteiden ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä * = (Tilastokeskus) opiskelijamäärät: ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutus 2004, ammattikorkeakoulu vuosi 2006 ja yliopisto vuosi ** = Kooste perus- ja tavoiteurista Opetushallituksen Mitenna 2006/Koulutustarjonta 2012 tarkistuslaskelmasta *** = Uusien opiskelijoiden nettovirta Etelä-Savossa (Tilastokeskus/Opetushallitus 2007).

4 4.1. Koulutusasteiden painotukset Etelä-Savon laskelma on koulutusaloittain ja koulutusasteittain tarkasteltuna maakunnan tavoitteiden mukainen. Maakunnan esityksessä ammatillisen toisen asteen koulutuksen nuorten aloittajapaikat kasvavat 3,3 prosenttiyksikköä nykyisestä. Monipuolinen koulutustarjonta omassa maakunnassa erityisesti ammatillisella toisella asteella tulee turvata, jotta maakunnan osaavan työvoiman saanti voidaan varmistaa ja peruskoulunsa päättävillä eteläsavolaisilla nuorilla on mahdollisuus opiskella pääsääntöisesti kotiseudullaan. Peruskoulun päättävistä nuorista v yhteishaussa hieman yli puolet hakeutui ammatilliselle toiselle asteelle lukiokoulutuksen sijaan. Maakunnan edellä taulukossa 1. esittämät aloittajatarvelaskelmat eivät huomioi lukiokoulutusta. Nuorten peruskoulun jälkeisten opintojen, osaamistason kohottamisen ja erityisesti Etelä-Savon työelämän osaamistarpeiden sekä työvoimatarpeen näkökulmista lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta tulee jatkossa tarkastella ja ohjata yhtenä kokonaisuutena. Tämä merkitsee nykyisen kaksijakoisen toisen asteen avaamista uudenlaiseksi lukio- ja ammatillisen koulutuksen erilaisten opinto-ohjelmien järjestelmäksi, joka samalla vahvistaa molempien koulutusmuotojen ydintehtävää ja parantaa koulutuksen vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että tämän uudenlaisen toisen asteen opintoohjelmakokonaisuuden suoritettuaan noin 60 % ikäluokasta siirtyisi välittömästi työelämään osan heistä siirtyessä myöhemmin jatko-opintoihin ja 40 % suoraan jatko-opintoihin. Koulutuksellisen tasa-arvon ja maakunnan kehittymisen näkökulmasta katsottuna koulutuksen alueellinen tasapaino edellyttää mahdollisuuksia korkea-asteen koulutukseen. Etelä-Savon väestön koulutustaso on valtakunnallista tasoa alhaisempi, joten korkea-asteen koulutuksen saatavuus on pidettävä riittävällä tasolla ja riittävän monipuolisena. Mikkelin ammattikorkeakoulu monialaisena ja Diakonia-ammattikorkeakoulu sosiaali- ja terveysalan sekä kirkollisen alan koulutuksen valtakunnallista erityistehtävää hoitavana ammattikorkeakouluna muodostavat yliopistottoman maakunnan korkeakoulutuksen tarjonnan kivijalan. Maakunnan esityksessä ammattikorkeakoulutuksen nuorten aloituspaikat muodostavat kolmanneksen kaikista nuorten aloituspaikoista. Erityisesti yliopistokoulutuksessa maakunnan koulutustarve on yliopistolaitoksen alueellisen rakenteen vuoksi suurempaa kuin maakunnassa annettava koulutus. Maakunnassa nykyisin toimivista yliopistoyksiköistä Joensuun yliopiston Savonlinnassa toimivan käännöstieteen yksikön toiminnot ovat siirtymässä lähivuosina maakunnan ulkopuolelle Joensuuhun, jolloin yliopistojen koulutustarjonta nuorisoasteella kaventuu entisestään. Maakunnan esityksessä on huomioitu käännöstieteen yksikön tilanne. Samalla kaupallisen koulutuksen määrää Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikössä esitetään lisättäväksi. Muutosten seurauksena nuorison yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja on vain 9,5 % kaikista nuorten aloituspaikoista. Nuorisoikäluokkien koulutustarjonnan kehittämisen lisäksi on entistä vakavammin panostettava aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen myös yliopistokoulutuksessa. Maakunnan osaamistarpeisiin vastaavat EU-rahoitteiset maisteriohjelmat (mm. nuorisokasvatus, vapaa-aika ja nuorisotyö) tuleekin vakiinnuttaa osaksi yliopistojen normaalia maakunnassa järjestämää koulutusta. Aikuiskoulutuksessa Mikkelin yliopistokeskuksen roolia tulee vahvistaa myös monialaisen maisterikoulutuksen ja tohtorivalmennusohjelman kautta. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen aikuiskoulutusroolia on syytä vahvistaa käsityötieteessä. Nuoriso- ja aikuiskoulutusta tulee jatkossa tarkastella kokonaisuutena entistä joustavammin, jotta alueiden kilpailukyky voidaan turvata. Aikuiskoulutukselle on myös osoitettava sen tarvitsemat resurssit. Työvoiman riittävyyttä voidaan tukea myös maahanmuuttajien ammatillista koulutusta tehostamalla keskittyen erityisesti työvoiman riittävyyden kannalta strategisesti tärkeille aloille. Seuraavassa tarkastellaan maakunnan esitystä koulutusaloittain, perustellaan esitystä tarkemmin sekä esitetään arvioita eri alojen aikuiskoulutustarpeesta.

5 4.2. Koulutusaloittaiset painotukset Humanistinen ja kasvatusala Etelä-Savo esittää koulutusalan ammatilliselle toiselle asteelle 76 aloituspaikkaa. Ammatillisessa koulutuksessa opetus- ja kasvatustyön (opintoala 106) aloittajatarpeeksi on mitoitettu vain yksi aloittaja. Maakunta esittää opintoalalle edelleen 20 aloituspaikkaa. Opintoalan koulutusta Etelä- Savossa järjestää Sisälähetysseuran oppilaitos. Syynä Opetushallituksen alhaiseen lukuun ovat todennäköisesti myös tilastointiperusteet: nykyisten sosiaalialan kelpoisuusehtojen mukaan lastenohjaajat voivat hakeutua myös kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen kasvatus- ja opetustyötä avustaviin tehtäviin. Tilastokeskus luokittelee lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittaneet lastenohjaajat tilastokoodeissaan sosiaalialan työntekijöihin. Opetushallituksen käyttämissä tilastotiedoissa nämä työvoimatiedot vaikuttavat vain sosiaalialan koulutusennusteisiin. Opetushallituksen käyttämät työvoimaennusteet tehdään vain perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneista. Vanhan lastenohjaajakoulutuksen - joka ei ollut kouluasteen tutkinto eikä perustutkinto - suorittaneita lastenohjaajia ei näin ollen ole mukana työvoimaennusteissa. Sisälähetysseuran oppilaitos on toimittanut Opetushallitukseen kesän alussa lastenohjaajatutkinnon suorittaneiden ikärakennetiedot, jossa ko. asia on korjattu. Opetushallituksesta on ilmoitettu, että ko. laskelmat tarkistetaan ja että tavoitteena on päästä takaisin viime vuosien aloituspaikkamäärien tasolle. Toiseksi ko. koulutuksen aloituspaikkaluvun määrittelyssä on otettava huomioon koulutuksen valtakunnallisuus: Kevään 2007 tietojen mukaan Sisälähetysseuran oppilaitoksen humanistisen ja kasvatusalan opiskelijoista oli 48 % tullut Etelä-Savon ulkopuolelta. Tästä johtuen on oletettavaa, että vain pieni osa jää Etelä-Savoon tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopistokoulutuksessa Joensuun yliopiston käännöstieteen yksikön siirtyminen maakunnan ulkopuolelle vähentää maakunnan yliopistokoulutuksen tarjontaa kokonaisuudessaan. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen nuorisokoulutuksen tulee säilyä nykylaajuudessaan. Lisäksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella on opetus- ja kasvatustyön koulutuksessa tarvetta käsityötieteen aikuiskoulutuspaikkoihin. Kulttuuriala Mikkelin ammattikorkeakoulussa annetaan ainoana ammattikorkeakouluna Itä-Suomessa kulttuurija tapahtumatuotannon koulutusta, jonka aloituspaikkamäärää on tällä korkeakoulujen työnjakoperusteella syytä kasvattaa 25 aloituspaikasta 50:een. Muilta osin kulttuurialan koulutuksen kokonaisaloituspaikkamäärää on maakunnan esityksessä tarkistettu alaspäin. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelissä antaman kauppatieteellisen yliopisto-opetuksen aloituspaikkoja on maakunnan esityksessä kasvatettu 120:een. Tästä osan tulee olla maisterikoulutusta. Kauppatieteellistä yliopistotasoista koulutusta on kehitettävä vahvistamalla olemassa olevia yksiköitä maakunnassa. Koulutuksen painotus on alueen elinkeinoelämän kannalta keskeisillä alueilla: kansainvälisyydessä, yrittäjyydessä ja pk-yritystoiminnan kehittämisessä. HSE:n englannin kielellä toteutettava yliopistotasoinen koulutus on erittäin kansainvälistä ja koulutus on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti hyvin vetovoimaista (577 hakijaa 80 aloituspaikkaan v. 2007). Hakijoista 30 % oli ulkomaalaisia, ja venäläisten määrä on kasvussa. Koulutuksesta valmistumisprosentit ovat erinomaiset (96 %). Mm. vierailevat professorit ovat alansa kansainvälistä kärkeä. Kauppatieteellinen tutkimus on vahvistunut uusien professuurien myötä Mikkelissä (yrittäjyys, myynti, yrittäjyyskasvatus). Maakunnan sisäistä yhteistyötä liiketalouden alan korkeakoulutuksessa tulee lisätä korkea osaamistaso ja vetovoimaisuus säilyttäen. Etelä-Savossa ongelmana on kaupallisen alan ammatillisen toisen asteen koulutuksen saaneiden työttömyys. Myös monet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat koulutustasoaan vaatimattomammissa työtehtävissä. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen liiketalouden erityisammattilaisia (merkonomit, tradenomit) tulee tämän

6 vuoksi kouluttaa nykyistä vähemmän. Oppilaitosten resurssia tulisi suunnata uudella tavalla niin, että liiketoiminnan, liiketalouden ja yrittäjyyden osaaminen varmistettaisiin läpäisyperiaatteella kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Tyypillisten yrittäjäammattien markkinoinnissa ja koulutukseen ohjauksessa on jo korostettava tätä erityispiirrettä ja koulutuksessa yrittäjäosaamisella on oltava erityisen painotettu rooli (esim. parturi-kampaaja, hieroja, artesaani, kulttuuriala yleisesti). Myös myyntityössä substanssiosaamisen merkitys korostuu jatkossa pelkän liiketalouden sijaan. Luonnontieteiden ala Maakunnan koulutuksen aloituspaikkoja esitetään vähennettäväksi luonnontieteiden alalla tietojenkäsittelyssä. Tietojenkäsittelytaidot on kuitenkin sisällytettävä opetussuunnitelmiin kaikilla aloilla. Alan koulutusta ei tule kuitenkaan lakkauttaa täysin, koska myös substanssiosaajille on tarvetta. Mikkelin ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn koulutus säilytetään ammattikorkeakoulujen välisen työnjaon vuoksi: monet ympäröivien alueiden ammattikorkeakoulut ovat lakkauttaneet alan koulutuksen. Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillisessa koulutuksessa maakunta esittää koulutusalalle noin 50 aloituspaikan kasvua ja ammattikorkeakoulutuksessa vajaan 80 paikan vähennystä. Kone-, metalli- ja energiatekniikan ammatillisessa koulutuksessa Opetushallituksen koulutustarvelaskelmassa kasvua esitettiin jopa 200 %, mikä on maakunnan näkemyksen mukaan suhdanneherkällä alalla kovin paljon. Maakunta esittää vajaan 40 aloituspaikan kasvua (64 aloittaneesta 100 paikkaan). Lähialueiden ammattikorkeakoulujen välisen työnjaon vuoksi kone-, metalli- ja energiatekniikan koulutus on päätetty lopettaa Etelä-Savossa. Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka (opintoalana prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka) on maakunnan osaamispainoala, joten koulutuksen ja osaamisen tarve alueella on merkittävä, joten kasvua esitetään sekä ammatilliselle toiselle asteelle että ammattikorkeakoulutukseen. Sähkö- ja talotekniikassa Mikkelin ammattikorkeakoulu on Kaakkois-Suomen ainoa kouluttaja. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan ammatillisessa koulutuksessa alueella on suuri tarve, jota nuorisoikäluokan koulutuskysyntä ei yksin riitä täyttämään. Alueen sijainti vahvistaa maakunnan strategista roolia kuljetusalalla ja uudet kuljettajia koskevat säännökset lisäävät koulutustarvetta entisestään. Aikuiskoulutusta tarvitaan alalla ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Ammattikorkeakoulussa ajoneuvo- ja kuljetustekniikan koulutus on ammattikorkeakoulujen työnjakosyistä päätetty lopettaa. Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalouden ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset työnjakokysymykset sekä Etelä-Savon oppilaitosten suuret investointitarpeet tilojen modernisoimiseksi nykymaatilatalouden tiloja vastaaviksi johtavat aloituspaikkaesityksen pitämiseen Opetushallituksen laskelmaan pienempänä. Valtakunnallisen laskentaprosessin toimialakehitystä arvioitaessa Etelä-Savon maatalouden ala on arvioitu kohtuuttoman suureksi osin suuren eläkepoistuman vuoksi. Tästäkään syystä maatalouden koulutusta ei maakunnan näkemyksen mukaan voida mitoittaa Opetushallituksen laskelman lukujen tasolle. Kalatalouden alalla maakunnassa on maamme ainut sisävesikalastuksen opetusta antava oppilaitos, jonka rooli on valtakunnallisesti tärkeä. Metsätalouden ammatillisessa koulutuksessa bioenergia on valtakunnallinen painoala, jolla perustellaan aloituspaikkojen säilyminen nykytasolla. Luonto- ja ympäristöalalla luontoyrittäjä- ja eräopaskoulutus on tärkeää alueen matkailuosaamisen kannalta.

7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Alan osaajista on maakunnassa suuri tarve väestön ikääntymisen vuoksi. Lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkoja on esityksessä lisätty. Erityisesti vanhustyöhön suuntautuneiden lähihoitajien saamiseksi maakuntaan tarvitaan myös aikuiskoulutusta. Diakonia-ammattikorkeakoulu hoitaa sosiaali- ja terveysalan lisäksi kirkollisen alan koulutuksen valtakunnallista erityistehtävää. Rekrytointi- ja työhönsijoittumisalue DIAK Idän (Pieksämäki) opiskelijoilla on Itä-Suomi laajasti. Sosionomi-nuorisonohjaajakoulutusta DIAK:lla on vain Pieksämäellä ja Kauniaisissa, joten Pieksämäelle erityisesti siihen hakeudutaan valtakunnallisesti. Diakonissakoulutuksen rekrytointialue DIAK:n Lahden yksikön lakkauttamisen jälkeen on myös laajentunut. On epäiltävissä, että työvoimatarvetta koskevassa Opetushallituksen laskelmassa ei ole selvitetty kirkollisen alan työntekijätarvetta. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista noin 40 % saa kirkollisen pätevyyden ja oppilaitoksesta valmistuvista sosionomeista (amk) merkittävä osa on kaksoispätevyydellä olevia nuorisonohjaajia. Kirkollisten ammattien osalta on lisäksi todettava, että kirkkoa koskevat asetukset määräävät jokaiseen seurakuntaan diakonian viran, ja eläköityminen on vahvaa myös kirkon puolella, joten vakaa työvoiman kysyntä on olemassa kirkon tehtävissä myös tulevina vuosina. Liikunta-alan osaajien tarve kasvaa lähivuosina, joten Tanhuvaaran urheiluopiston aloituspaikkamäärää on syytä kasvattaa 30:een maakunnan kakkosasumisen ja matkailun painotusten vuoksi. Vanhenevan väestön toimintakyvyn ylläpito, oppilaitoksen maakuntaa suurempi rekrytointialue sekä mm. urheiluseuratoiminnan ammattimaistuminen myös lisäävät tätä tarvetta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Alan aloituspaikkaesityksessä on lievää kasvua, joka vastaa alan tarvetta. Majoitus- ja ravitsemisalalla maakunnassa annetaan ammatillisella toisella asteella myös valtakunnallista erityisopetusta ja ohjausta mm. juuri lisäpaikkoja saaneessa Bovallius-ammattiopistossa. Myös kotitalous- ja kuluttajapalveluissa annetaan valtakunnallista erityisopetusta, josta valmistuneet sijoittuvat tuettuun työhön tai esim. tulevaisuudessa kasvaviin sosiaalisiin yrityksiin. Puhdistuspalveluissa on ammatillisessa koulutuksessa merkittävä aikuiskoulutustarve. 5. Lopuksi On syytä korostaa, että maakuntien, Opetushallituksen ja ministeriöiden yhdessä tekemä laaja ennakointityö on ollut suuri ponnistus, joka on maakunnan näkemyksen mukaan onnistunut hyvin. Opetushallituksen ja ministeriöiden tuki ovat edesauttaneet onnistuneen prosessin läpivientiä. Myös maakunnan sisäinen työskentely toimijoiden kesken on tuottanut hedelmää ja lujittanut yhteistyösuhteita sekä yhteisen näkemyksen syntymistä. Jatkossa alueellisen ennakoinnin toimijoiden rooleja on kuitenkin syytä selkeyttää ja vakiinnuttaa nykyinen maakuntien koordinoiman ennakoinnin malli. Ennakointikierrosten tiheys on syytä määritellä riittävän ajoissa ja määriteltävä työlle sen tarvitsemat resurssit. Etelä-Savo soisi laajan maakunnallisen ennakointityön näkyvän myös tulevassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa maakunnittaisina aloituspaikkalukuina.

8 Etelä-Savon maakuntahallitus käsittelee tätä lausuntoa kokouksessaan Maakuntahallituksen mahdolliset tarkennukset Etelä-Savon maakuntaliiton lausuntoon toimitetaan Opetusministeriölle viikon 35 aikana. Mikkelissä Hannu Vesa Maakuntajohtaja Eero Aarnio Kehittämisjohtaja