KOULUTUSTARJONNAN ALUEELLISET TAVOITTEET ETELÄ-SAVOSSA VUODELLE 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSTARJONNAN ALUEELLISET TAVOITTEET ETELÄ-SAVOSSA VUODELLE 2012"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Dnro 22/2007 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Viite: Opetusministeriön kirje Dnro 5/500/2007 KOULUTUSTARJONNAN ALUEELLISET TAVOITTEET ETELÄ-SAVOSSA VUODELLE Tausta Opetusministeriö on kirjeellään pyytänyt maakuntien liittoja tekemään mennessä ministeriölle ehdotukset nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen aloittajatavoitteista vuodelle Ehdotukset pyydetään esittämään koulutusaloittain ja koulutusasteittain sekä esittämään tavoitteenasetteluihin liittyvät mahdolliset maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset prioriteetit. Lisäksi ministeriö pyytää maakunnan liittoja esittämään näkemyksensä aikuiskoulutuksen tarpeesta ja lukiokoulutuksen mitoittamisesta. Ministeriö edellyttää, että esityksissä huomioidaan mm. valtakunnalliseen ennustemalliin yhteensopivat ennakoidut työvoima- ja koulutustarpeet, vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koon muutos vuosina sekä ministeriön vuosille tarkoitetussa kehittämissuunnitelmassa esitetyt koulutuspoliittiset ja koulutustarjonnan tavoitteet. Ministeriö pitää välttämättömänä maakunnan liittojen yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, aluehallintoviranomaisten sekä elinkeino- ja työelämäjärjestöjen kanssa ja korostaa myös maakuntaliittojen keskinäisen yhteistyön merkitystä. 2. Valmisteluprosessi Etelä-Savossa Etelä-Savon maakuntaliitto nimesi kesäkuussa 2006 Koulutustarjonta projektin alueryhmän valmistelemaan maakunnallista mitoitustyötä. Alueryhmään nimettiin maakuntaliiton lisäksi edustus Mikkelin ammattikorkeakoulusta, Joensuun yliopiston Savonlinnan kampukselta, Itä-Savon koulutuksen kuntayhtymästä, Kirkkopalveluista, Mikkelin kaupungilta, Juvan lukiosta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:sta, Insinööriliitosta, Etelä-Savon TE-keskuksesta, Itä-Suomen lääninhallituksesta, Etelä-Savon kauppakamarista. Myöhemmin alueryhmä kutsui asinatuntijajäsenikseen edustajat Mikkelin yliopistokeskuksesta, Diakonia-ammattikorkeakoulusta sekä Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Alueryhmän asioita valmistelemaan nimettiin maakuntaliiton johdolla toimiva sihteeristö, jossa ovat maakuntaliiton lisäksi edustettuina TE-keskus ja lääninhallitus. Alueryhmä on kokoontunut mitoitusprosessin aikana seitsemän kertaa ja sihteeristö 12 kertaa. Koulutustarpeen mitoitusprosessi on tehty Opetushallituksen tuella Mitenna mallin mukaisesti. Monivaiheisessa ennakointiprosessissa on laadittu maakunnan toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet sekä huomioitu työvoimatarve ja mm. eläköitymisestä johtuvat poistumat. Opetushallitus toimitti maakunnalle näillä perusteilla laaditut työvoimatarpeeseen ja nuorisoikäluokan kokoon perustuvat laskelmat koulutustarpeista. Mitoituksesta järjestettiin maakunnallinen keskustelutilaisuus toukokuussa Maakuntaliiton ja TE-keskuksen edustajat kävivät maakunnan oppilaitosten kanssa mitoituskeskustelut Opetushallitukselta saadun koulutustarvelaskelman pohjalta. Opetusministeriön

2 mitoituskirjeestä ( ) sekä oppilaitoskeskustelujen perusteella laadituista luvuista pyydettiin lausunnot koulutuksen järjestäjiltä, lääninhallitukselta, TE-keskukselta, elinkeinoelämältä sekä järjestöiltä. Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Etelä-Karjalan liitto kävivät elokuussa 2007 keskustelun ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen mitoituksesta Itä-Suomen korkeakoulualueella. 3. Nuorisoikäluokan kehitys ja työvoimatarve vuotiaiden keskimääräinen ikäluokkakoko oli vuonna 2006 Etelä-Savossa keskimäärin 1890 henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan luku pienenee 1751 henkilöön vuoteen 2012 ja 1467 henkilöön vuoteen Maakunta on sovittanut koulutustarvelaskelmansa nuorisoikäluokan koon muutokseen sekä työvoimatarpeeseen. Lisäksi lukuihin ja painoaloihin vaikuttaa mm. oppilaitosten välinen työnjako erityisesti ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnassa Etelä-Savossa ja lähimaakunnissa. Nuorisoikäluokan koon muutos sekä ikääntyvän työväestön eläköityminen asettavat haasteita osaavan työvoiman saatavuudelle Etelä-Savossa. Vuoteen 2020 saakka työpaikkoja avautuu vuosittain noin Työvoimatarve on suurta erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, palvelutyössä sekä teollisuudessa. Koulutusaloittain tarkasteltuna suurin työvoimatarve on tekniikan ja liikenteen alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Osa työvoimatarpeesta on mm. näillä aloilla korvattava aikuiskoulutuksella. Etelä-Savo tarvitsee vetovoimaisen, laadukkaan ja toimivan koulutustarjonnan pystyäkseen kilpailemaan osaavasta työvoimasta sekä selviytymään työelämän rakennemuutoksista ja ikärakenteen muutoksista. Tämä edellyttää nuorisoasteen koulutuksen tasapainoista tarjontaa ja myös entistä enemmän uusia ratkaisuja ja panostusta aikuiskoulutukseen. Etelä-Savon väestön koulutustaso on hitaasti kohonnut, mutta on edelleen maan heikoimpia. Koulutustarjonnan kehittäminen alueella edellyttää vahvaa yhteistä tahtoa ja kehittämisresursseja. Etelä-Savo on käyttänyt laskelmansa pohjana Opetushallituksen maakunnan ammattirakenteeseen sekä nuorisoikäluokan kokoon perustuvaa laskelmaa huhtikuulta ja tarkistuslaskelmaa kesäkuulta Koska Opetushallituksen laskelma sisälsi paljon aloituspaikkatarpeita, joita maakunnan koulutustarjonta ei voi täyttää, maakunta on sovittanut laskelmaa alueen koulutusrakenteita paremmin vastaavaksi.

3 4. Esitys koulutustarjonnan määrällisistä tavoitteista Etelä-Savon nuorisoikäluokan koulutuksen aloittajatavoitteet vuodelle 2012 koulutusaloittain ja - asteittain on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Etelä-Savon nuorisoikäluokan koulutuksen aloittajatavoitteet vuodelle 2012 koulutusaloittain ja -asteittain. Koulutusala / Koulutusaste Aloittan. viimeinen vuosi* Oph Perusura 2012** Oph Tav.ura 2012** Opisk. Nettovirta 2004*** Opisk. Nettovirta 2005*** Etelä-Savo esitys 1 Humanistinen ja kasvatusala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kulttuuriala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnontieteiden ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä * = (Tilastokeskus) opiskelijamäärät: ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutus 2004, ammattikorkeakoulu vuosi 2006 ja yliopisto vuosi ** = Kooste perus- ja tavoiteurista Opetushallituksen Mitenna 2006/Koulutustarjonta 2012 tarkistuslaskelmasta *** = Uusien opiskelijoiden nettovirta Etelä-Savossa (Tilastokeskus/Opetushallitus 2007).

4 4.1. Koulutusasteiden painotukset Etelä-Savon laskelma on koulutusaloittain ja koulutusasteittain tarkasteltuna maakunnan tavoitteiden mukainen. Maakunnan esityksessä ammatillisen toisen asteen koulutuksen nuorten aloittajapaikat kasvavat 3,3 prosenttiyksikköä nykyisestä. Monipuolinen koulutustarjonta omassa maakunnassa erityisesti ammatillisella toisella asteella tulee turvata, jotta maakunnan osaavan työvoiman saanti voidaan varmistaa ja peruskoulunsa päättävillä eteläsavolaisilla nuorilla on mahdollisuus opiskella pääsääntöisesti kotiseudullaan. Peruskoulun päättävistä nuorista v yhteishaussa hieman yli puolet hakeutui ammatilliselle toiselle asteelle lukiokoulutuksen sijaan. Maakunnan edellä taulukossa 1. esittämät aloittajatarvelaskelmat eivät huomioi lukiokoulutusta. Nuorten peruskoulun jälkeisten opintojen, osaamistason kohottamisen ja erityisesti Etelä-Savon työelämän osaamistarpeiden sekä työvoimatarpeen näkökulmista lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta tulee jatkossa tarkastella ja ohjata yhtenä kokonaisuutena. Tämä merkitsee nykyisen kaksijakoisen toisen asteen avaamista uudenlaiseksi lukio- ja ammatillisen koulutuksen erilaisten opinto-ohjelmien järjestelmäksi, joka samalla vahvistaa molempien koulutusmuotojen ydintehtävää ja parantaa koulutuksen vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että tämän uudenlaisen toisen asteen opintoohjelmakokonaisuuden suoritettuaan noin 60 % ikäluokasta siirtyisi välittömästi työelämään osan heistä siirtyessä myöhemmin jatko-opintoihin ja 40 % suoraan jatko-opintoihin. Koulutuksellisen tasa-arvon ja maakunnan kehittymisen näkökulmasta katsottuna koulutuksen alueellinen tasapaino edellyttää mahdollisuuksia korkea-asteen koulutukseen. Etelä-Savon väestön koulutustaso on valtakunnallista tasoa alhaisempi, joten korkea-asteen koulutuksen saatavuus on pidettävä riittävällä tasolla ja riittävän monipuolisena. Mikkelin ammattikorkeakoulu monialaisena ja Diakonia-ammattikorkeakoulu sosiaali- ja terveysalan sekä kirkollisen alan koulutuksen valtakunnallista erityistehtävää hoitavana ammattikorkeakouluna muodostavat yliopistottoman maakunnan korkeakoulutuksen tarjonnan kivijalan. Maakunnan esityksessä ammattikorkeakoulutuksen nuorten aloituspaikat muodostavat kolmanneksen kaikista nuorten aloituspaikoista. Erityisesti yliopistokoulutuksessa maakunnan koulutustarve on yliopistolaitoksen alueellisen rakenteen vuoksi suurempaa kuin maakunnassa annettava koulutus. Maakunnassa nykyisin toimivista yliopistoyksiköistä Joensuun yliopiston Savonlinnassa toimivan käännöstieteen yksikön toiminnot ovat siirtymässä lähivuosina maakunnan ulkopuolelle Joensuuhun, jolloin yliopistojen koulutustarjonta nuorisoasteella kaventuu entisestään. Maakunnan esityksessä on huomioitu käännöstieteen yksikön tilanne. Samalla kaupallisen koulutuksen määrää Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikössä esitetään lisättäväksi. Muutosten seurauksena nuorison yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja on vain 9,5 % kaikista nuorten aloituspaikoista. Nuorisoikäluokkien koulutustarjonnan kehittämisen lisäksi on entistä vakavammin panostettava aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen myös yliopistokoulutuksessa. Maakunnan osaamistarpeisiin vastaavat EU-rahoitteiset maisteriohjelmat (mm. nuorisokasvatus, vapaa-aika ja nuorisotyö) tuleekin vakiinnuttaa osaksi yliopistojen normaalia maakunnassa järjestämää koulutusta. Aikuiskoulutuksessa Mikkelin yliopistokeskuksen roolia tulee vahvistaa myös monialaisen maisterikoulutuksen ja tohtorivalmennusohjelman kautta. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen aikuiskoulutusroolia on syytä vahvistaa käsityötieteessä. Nuoriso- ja aikuiskoulutusta tulee jatkossa tarkastella kokonaisuutena entistä joustavammin, jotta alueiden kilpailukyky voidaan turvata. Aikuiskoulutukselle on myös osoitettava sen tarvitsemat resurssit. Työvoiman riittävyyttä voidaan tukea myös maahanmuuttajien ammatillista koulutusta tehostamalla keskittyen erityisesti työvoiman riittävyyden kannalta strategisesti tärkeille aloille. Seuraavassa tarkastellaan maakunnan esitystä koulutusaloittain, perustellaan esitystä tarkemmin sekä esitetään arvioita eri alojen aikuiskoulutustarpeesta.

5 4.2. Koulutusaloittaiset painotukset Humanistinen ja kasvatusala Etelä-Savo esittää koulutusalan ammatilliselle toiselle asteelle 76 aloituspaikkaa. Ammatillisessa koulutuksessa opetus- ja kasvatustyön (opintoala 106) aloittajatarpeeksi on mitoitettu vain yksi aloittaja. Maakunta esittää opintoalalle edelleen 20 aloituspaikkaa. Opintoalan koulutusta Etelä- Savossa järjestää Sisälähetysseuran oppilaitos. Syynä Opetushallituksen alhaiseen lukuun ovat todennäköisesti myös tilastointiperusteet: nykyisten sosiaalialan kelpoisuusehtojen mukaan lastenohjaajat voivat hakeutua myös kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen kasvatus- ja opetustyötä avustaviin tehtäviin. Tilastokeskus luokittelee lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorittaneet lastenohjaajat tilastokoodeissaan sosiaalialan työntekijöihin. Opetushallituksen käyttämissä tilastotiedoissa nämä työvoimatiedot vaikuttavat vain sosiaalialan koulutusennusteisiin. Opetushallituksen käyttämät työvoimaennusteet tehdään vain perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneista. Vanhan lastenohjaajakoulutuksen - joka ei ollut kouluasteen tutkinto eikä perustutkinto - suorittaneita lastenohjaajia ei näin ollen ole mukana työvoimaennusteissa. Sisälähetysseuran oppilaitos on toimittanut Opetushallitukseen kesän alussa lastenohjaajatutkinnon suorittaneiden ikärakennetiedot, jossa ko. asia on korjattu. Opetushallituksesta on ilmoitettu, että ko. laskelmat tarkistetaan ja että tavoitteena on päästä takaisin viime vuosien aloituspaikkamäärien tasolle. Toiseksi ko. koulutuksen aloituspaikkaluvun määrittelyssä on otettava huomioon koulutuksen valtakunnallisuus: Kevään 2007 tietojen mukaan Sisälähetysseuran oppilaitoksen humanistisen ja kasvatusalan opiskelijoista oli 48 % tullut Etelä-Savon ulkopuolelta. Tästä johtuen on oletettavaa, että vain pieni osa jää Etelä-Savoon tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopistokoulutuksessa Joensuun yliopiston käännöstieteen yksikön siirtyminen maakunnan ulkopuolelle vähentää maakunnan yliopistokoulutuksen tarjontaa kokonaisuudessaan. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen nuorisokoulutuksen tulee säilyä nykylaajuudessaan. Lisäksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella on opetus- ja kasvatustyön koulutuksessa tarvetta käsityötieteen aikuiskoulutuspaikkoihin. Kulttuuriala Mikkelin ammattikorkeakoulussa annetaan ainoana ammattikorkeakouluna Itä-Suomessa kulttuurija tapahtumatuotannon koulutusta, jonka aloituspaikkamäärää on tällä korkeakoulujen työnjakoperusteella syytä kasvattaa 25 aloituspaikasta 50:een. Muilta osin kulttuurialan koulutuksen kokonaisaloituspaikkamäärää on maakunnan esityksessä tarkistettu alaspäin. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelissä antaman kauppatieteellisen yliopisto-opetuksen aloituspaikkoja on maakunnan esityksessä kasvatettu 120:een. Tästä osan tulee olla maisterikoulutusta. Kauppatieteellistä yliopistotasoista koulutusta on kehitettävä vahvistamalla olemassa olevia yksiköitä maakunnassa. Koulutuksen painotus on alueen elinkeinoelämän kannalta keskeisillä alueilla: kansainvälisyydessä, yrittäjyydessä ja pk-yritystoiminnan kehittämisessä. HSE:n englannin kielellä toteutettava yliopistotasoinen koulutus on erittäin kansainvälistä ja koulutus on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti hyvin vetovoimaista (577 hakijaa 80 aloituspaikkaan v. 2007). Hakijoista 30 % oli ulkomaalaisia, ja venäläisten määrä on kasvussa. Koulutuksesta valmistumisprosentit ovat erinomaiset (96 %). Mm. vierailevat professorit ovat alansa kansainvälistä kärkeä. Kauppatieteellinen tutkimus on vahvistunut uusien professuurien myötä Mikkelissä (yrittäjyys, myynti, yrittäjyyskasvatus). Maakunnan sisäistä yhteistyötä liiketalouden alan korkeakoulutuksessa tulee lisätä korkea osaamistaso ja vetovoimaisuus säilyttäen. Etelä-Savossa ongelmana on kaupallisen alan ammatillisen toisen asteen koulutuksen saaneiden työttömyys. Myös monet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat koulutustasoaan vaatimattomammissa työtehtävissä. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen liiketalouden erityisammattilaisia (merkonomit, tradenomit) tulee tämän

6 vuoksi kouluttaa nykyistä vähemmän. Oppilaitosten resurssia tulisi suunnata uudella tavalla niin, että liiketoiminnan, liiketalouden ja yrittäjyyden osaaminen varmistettaisiin läpäisyperiaatteella kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Tyypillisten yrittäjäammattien markkinoinnissa ja koulutukseen ohjauksessa on jo korostettava tätä erityispiirrettä ja koulutuksessa yrittäjäosaamisella on oltava erityisen painotettu rooli (esim. parturi-kampaaja, hieroja, artesaani, kulttuuriala yleisesti). Myös myyntityössä substanssiosaamisen merkitys korostuu jatkossa pelkän liiketalouden sijaan. Luonnontieteiden ala Maakunnan koulutuksen aloituspaikkoja esitetään vähennettäväksi luonnontieteiden alalla tietojenkäsittelyssä. Tietojenkäsittelytaidot on kuitenkin sisällytettävä opetussuunnitelmiin kaikilla aloilla. Alan koulutusta ei tule kuitenkaan lakkauttaa täysin, koska myös substanssiosaajille on tarvetta. Mikkelin ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn koulutus säilytetään ammattikorkeakoulujen välisen työnjaon vuoksi: monet ympäröivien alueiden ammattikorkeakoulut ovat lakkauttaneet alan koulutuksen. Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillisessa koulutuksessa maakunta esittää koulutusalalle noin 50 aloituspaikan kasvua ja ammattikorkeakoulutuksessa vajaan 80 paikan vähennystä. Kone-, metalli- ja energiatekniikan ammatillisessa koulutuksessa Opetushallituksen koulutustarvelaskelmassa kasvua esitettiin jopa 200 %, mikä on maakunnan näkemyksen mukaan suhdanneherkällä alalla kovin paljon. Maakunta esittää vajaan 40 aloituspaikan kasvua (64 aloittaneesta 100 paikkaan). Lähialueiden ammattikorkeakoulujen välisen työnjaon vuoksi kone-, metalli- ja energiatekniikan koulutus on päätetty lopettaa Etelä-Savossa. Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka (opintoalana prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka) on maakunnan osaamispainoala, joten koulutuksen ja osaamisen tarve alueella on merkittävä, joten kasvua esitetään sekä ammatilliselle toiselle asteelle että ammattikorkeakoulutukseen. Sähkö- ja talotekniikassa Mikkelin ammattikorkeakoulu on Kaakkois-Suomen ainoa kouluttaja. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan ammatillisessa koulutuksessa alueella on suuri tarve, jota nuorisoikäluokan koulutuskysyntä ei yksin riitä täyttämään. Alueen sijainti vahvistaa maakunnan strategista roolia kuljetusalalla ja uudet kuljettajia koskevat säännökset lisäävät koulutustarvetta entisestään. Aikuiskoulutusta tarvitaan alalla ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa. Ammattikorkeakoulussa ajoneuvo- ja kuljetustekniikan koulutus on ammattikorkeakoulujen työnjakosyistä päätetty lopettaa. Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalouden ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset työnjakokysymykset sekä Etelä-Savon oppilaitosten suuret investointitarpeet tilojen modernisoimiseksi nykymaatilatalouden tiloja vastaaviksi johtavat aloituspaikkaesityksen pitämiseen Opetushallituksen laskelmaan pienempänä. Valtakunnallisen laskentaprosessin toimialakehitystä arvioitaessa Etelä-Savon maatalouden ala on arvioitu kohtuuttoman suureksi osin suuren eläkepoistuman vuoksi. Tästäkään syystä maatalouden koulutusta ei maakunnan näkemyksen mukaan voida mitoittaa Opetushallituksen laskelman lukujen tasolle. Kalatalouden alalla maakunnassa on maamme ainut sisävesikalastuksen opetusta antava oppilaitos, jonka rooli on valtakunnallisesti tärkeä. Metsätalouden ammatillisessa koulutuksessa bioenergia on valtakunnallinen painoala, jolla perustellaan aloituspaikkojen säilyminen nykytasolla. Luonto- ja ympäristöalalla luontoyrittäjä- ja eräopaskoulutus on tärkeää alueen matkailuosaamisen kannalta.

7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Alan osaajista on maakunnassa suuri tarve väestön ikääntymisen vuoksi. Lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkoja on esityksessä lisätty. Erityisesti vanhustyöhön suuntautuneiden lähihoitajien saamiseksi maakuntaan tarvitaan myös aikuiskoulutusta. Diakonia-ammattikorkeakoulu hoitaa sosiaali- ja terveysalan lisäksi kirkollisen alan koulutuksen valtakunnallista erityistehtävää. Rekrytointi- ja työhönsijoittumisalue DIAK Idän (Pieksämäki) opiskelijoilla on Itä-Suomi laajasti. Sosionomi-nuorisonohjaajakoulutusta DIAK:lla on vain Pieksämäellä ja Kauniaisissa, joten Pieksämäelle erityisesti siihen hakeudutaan valtakunnallisesti. Diakonissakoulutuksen rekrytointialue DIAK:n Lahden yksikön lakkauttamisen jälkeen on myös laajentunut. On epäiltävissä, että työvoimatarvetta koskevassa Opetushallituksen laskelmassa ei ole selvitetty kirkollisen alan työntekijätarvetta. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista noin 40 % saa kirkollisen pätevyyden ja oppilaitoksesta valmistuvista sosionomeista (amk) merkittävä osa on kaksoispätevyydellä olevia nuorisonohjaajia. Kirkollisten ammattien osalta on lisäksi todettava, että kirkkoa koskevat asetukset määräävät jokaiseen seurakuntaan diakonian viran, ja eläköityminen on vahvaa myös kirkon puolella, joten vakaa työvoiman kysyntä on olemassa kirkon tehtävissä myös tulevina vuosina. Liikunta-alan osaajien tarve kasvaa lähivuosina, joten Tanhuvaaran urheiluopiston aloituspaikkamäärää on syytä kasvattaa 30:een maakunnan kakkosasumisen ja matkailun painotusten vuoksi. Vanhenevan väestön toimintakyvyn ylläpito, oppilaitoksen maakuntaa suurempi rekrytointialue sekä mm. urheiluseuratoiminnan ammattimaistuminen myös lisäävät tätä tarvetta. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Alan aloituspaikkaesityksessä on lievää kasvua, joka vastaa alan tarvetta. Majoitus- ja ravitsemisalalla maakunnassa annetaan ammatillisella toisella asteella myös valtakunnallista erityisopetusta ja ohjausta mm. juuri lisäpaikkoja saaneessa Bovallius-ammattiopistossa. Myös kotitalous- ja kuluttajapalveluissa annetaan valtakunnallista erityisopetusta, josta valmistuneet sijoittuvat tuettuun työhön tai esim. tulevaisuudessa kasvaviin sosiaalisiin yrityksiin. Puhdistuspalveluissa on ammatillisessa koulutuksessa merkittävä aikuiskoulutustarve. 5. Lopuksi On syytä korostaa, että maakuntien, Opetushallituksen ja ministeriöiden yhdessä tekemä laaja ennakointityö on ollut suuri ponnistus, joka on maakunnan näkemyksen mukaan onnistunut hyvin. Opetushallituksen ja ministeriöiden tuki ovat edesauttaneet onnistuneen prosessin läpivientiä. Myös maakunnan sisäinen työskentely toimijoiden kesken on tuottanut hedelmää ja lujittanut yhteistyösuhteita sekä yhteisen näkemyksen syntymistä. Jatkossa alueellisen ennakoinnin toimijoiden rooleja on kuitenkin syytä selkeyttää ja vakiinnuttaa nykyinen maakuntien koordinoiman ennakoinnin malli. Ennakointikierrosten tiheys on syytä määritellä riittävän ajoissa ja määriteltävä työlle sen tarvitsemat resurssit. Etelä-Savo soisi laajan maakunnallisen ennakointityön näkyvän myös tulevassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa maakunnittaisina aloituspaikkalukuina.

8 Etelä-Savon maakuntahallitus käsittelee tätä lausuntoa kokouksessaan Maakuntahallituksen mahdolliset tarkennukset Etelä-Savon maakuntaliiton lausuntoon toimitetaan Opetusministeriölle viikon 35 aikana. Mikkelissä Hannu Vesa Maakuntajohtaja Eero Aarnio Kehittämisjohtaja

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista

Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista LAUSUNTO 20.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausuntonsa opetus-

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011)

Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011) 1 (5) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Esitys Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto neuvotteleva virkamies Ville Heinonen PL 29 23 Valtioneuvosto Viite: Alueellisessa ennakoinnissa

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi 2016

Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi 2016 64/12.00.01.03/2011 20.6.2011 Pohjois-Savon liitto PL 247 70101 KUOPIO Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 Valtioneuvosto Pohjois-Savon liiton esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina 2013-2016 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Johtaja Mika Tammilehto 13.11.2012 Ammatillisen koulutuksen menosäästöt

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE Pekka Kauppinen 29.2.2008 2 Sisällysluettelo...2 1. JOHDANTO..3

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta Arkkitehtuuri ja rakentaminen

Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta Arkkitehtuuri ja rakentaminen Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta 2017-2025 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 2 Tausta ja rajaus Kooltaan keskimääräistä suuremmat ikäluokat tulevat eläköitymään vuoteen 2025 mennessä Työvoiman

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009 Vastaanottaja: Opetushallitus HAKEMUS Hakaniemenranta 6 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN 0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009 Hakijana toimivan koulutuksen järjestäjän/ylläpitäjän tiedot Koulutuksen järjestäjän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 Kuten Kymenlaakson Liitto on jo aiemmin tuonut julki, OKM:n käyttämä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntien liittojen esitys alueellisesta koulutustarjonnasta

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntien liittojen esitys alueellisesta koulutustarjonnasta 1 Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntien liittojen esitys alueellisesta koulutustarjonnasta 31.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää kirjeellään 10.5.2011 maakuntien liittoja laatimaan esityksen

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot