JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Transkriptio

1 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Johtokunta Yhtymäkokous

2 1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2016 TOIMINNASTA KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Yhtymäkokous Johtokunta Yksilöjaosto Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Johtoryhmä Tilaajalautakunta JIK ky:n organisaatiokaavio KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden menokehitys Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS Toiminta Talous Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Asiakas Prosessit/palvelutuotanto Talous Henkilöstö ja osaaminen Hallinto Hallinto ja talous Huolto Työterveyspalvelut Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Hyvinvointipalvelujen hallinto Lääkärien vastaanotto ja ensiapu sekä lääketieteelliset tukipalvelut Mielenterveys- ja päihdetyö Suun terveydenhuolto Projektit ja tutkimushankkeet Erikoissairaanhoito Ikääntyneiden palvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Kotiin tarjottavat palvelut Asumispalvelut Perheiden palvelut Perhekeskus Sosiaalipalvelut (Kurikka) Sosiaalipalvelujen hallinto Vammais- ja kehitysvammapalvelut... 66

3 Aikuissosiaalityö Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut Ympäristöterveyspalvelut Investoinnit KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILASTO-OSA... 81

4 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2016 toiminnasta Kuntayhtymässä vallitsi vahva kehittämisvire. Oman palvelutuotannon suunnittelun ja kehittämisen rinnalle nousi voimakkaasti maakunnallisen sote-uudistuksen valmistelu. Erityisesti kevätkaudella tämä vei huomattavasti, etupäässä johtavien viranhaltijoiden työaikaa. Valmistelun myötä yhteistyö alueen muiden sote-organisaatioiden kesken tiivistyi merkittävästi, ja samalla kehittämisen suuntaviivat yhtenäistyivät koko maakunnan tasolla. Palvelujen saatavuus lakien asettamissa määräajoissa pystyttiin kokonaisuutena turvaamaan hyvin. Aikaisempien vuosien tapaan eniten oli haasteita lastensuojelulain ja vammaispalvelulain mukaisten määräaikojen noudattamisessa. Asiakkaiden osallisuus palveluiden kehittämiseen toteutui mm. lukuisilla asiakastyytyväisyyskyselyillä ja asiakasraatitoiminnalla. Asiakkaiden valinnanvapautta lisättiin vammaispalveluissa ottamalla käyttöön henkilökohtaisen avun palveluseteli. Ajasta riippumattoman asioinnin helpottamiseksi jatkettiin sähköisten sovellusten käyttöönottoa. Sähköisten asiointimahdollisuuksien valikoima laajeni mm. laboratorion, työterveyshuollon ja hammashoitoloiden ajanvaraukseen, minkä lisäksi aktivoitui myös sosiaalipalveluiden sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto. Osoituksena vaikuttavasta hoitotyöstä ja tehostuneista prosesseista olivat akuutti- ja kuntoutusyksiköiden hoitoaikojen lyhentyminen vuoteen 2015 verrattuna. Vaikka akuutti- ja kuntoutusyksiköiden sairaansijamäärää vähennettiin, osastojen kuormitus pysyi kohtuullisena. Ikäihmisten palvelurakenne keveni merkittävästi, kun kaksi pitkäaikaista laitoshoitoa tarjonnutta hoivakotia lopettivat toimintansa. Suuntana on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään, jonka jälkeen tarjotaan kodinomainen asumispalvelu lähellä muita hyvinvointipalveluja. Vielä toistaiseksi JIK ky on jäljessä valtakunnallisista suosituksista koskien kotona asuvien ja säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määriä. Kahden Kurikan sosiaalipalveluihin lukeutuvan yksikön toiminta integroitiin osaksi muiden yksiköiden toimintaa. Kustannustehokas ja laadukas palvelutuotanto edellyttää, että yksiköt ovat riittävän suuria ja toiminnalla on selkeät tavoitteet. Lyhytaikaista asumispalvelua tarvitsevien ikääntyneiden palvelut keskitettiin Ilmajoella uuteen vuorohoitoyksikköön. Yksikkö tukee osaltaan omaishoitajien jaksamista, kuten myös uutena palvelumuotona aloitetut omaishoitajien terveystarkastukset. Vuoden alussa käynnistyi koko JIK-alueen yhteinen SAS-työryhmä. Ryhmän toiminta on lisännyt asumispalvelua tarvitsevien kuntalaisten yhdenvertaisuutta sekä selkiyttänyt palveluprosesseja. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleenorganisointia valmisteltiin pitkin syksyä, minkä päätteeksi Jalasjärven mielenterveys- ja päihdeyksikön toiminta nivottiin selkeämmin osaksi terveyskeskusten vastaanottotoimintoja. Palveluiden pitkäntähtäimen kehittämistä tukivat osaltaan uudet strategiat mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä perheiden palveluista. Ostopalvelutoiminnasta siirtyi JIK ky:n omana tuotantona tapahtuvaksi toiminnaksi sosiaalipalveluita, kuten vaikeavammaisten päivätoiminta, kehitysvammaisten asumispalvelun yövalvonta sekä kuljetuspalvelut. Ostopalveluiden käyttö kuitenkin tukee kuntayhtymän tuotantoa; eniten ostopalveluja käytettiin ikääntyneiden palveluissa, noin 4 miljoonaa euroa. Kiinteistöjä koskeva merkittävin tapahtuma oli Iloniemen palvelukodin valmistuminen. Uuteen yksikköön siirtyi kolmen eri yksikön toiminta.

5 4 Uusi perheiden palveluiden vastuualue käynnistyi vuoden alussa. Vastuualueen sisällä yhdistyivät alueen perhekeskukset ja Kurikan sosiaalipalvelut. Tämä mahdollisti uudelleenorganisointeja henkilöstön työnkuvissa ja työnjaossa. Vaikka lastensuojelun asiakasmäärä kasvoi, suurin osa palveluiden piirissä olevista pystyttiin hoitamaan kevyempien, sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden turvin. Arjen sujuvuuden kannalta eniten haasteita palvelutuotannolle aiheuttivat pula tietyistä ammattiryhmistä, henkilöstön vaihtuvuus sekä sisäilmaongelmat. Kunta-alan sopimusten mukainen työaikamuutos muodollisesta jaksotyöstä yleistyöaikaan kosketti laajasti henkilöstöä. Työterveyspalveluiden toiminta työkyvyn tukemiseksi ja ammatillisen kuntoutuksen osalta tehostui työkykykoordinaattorin aloittaessa toimintansa. Panostus toivottavasti näkyy jatkossa varhaiseläkemenoperusteisen maksuosuuden kasvun taittumisena. Pilottina käynnistynyt varahenkilöstötoiminta auttoi toimintayksiköitä niiden äkillisissä sijaistarpeissa. Vuoden 2016 talousarvio valmisteltiin JIK ky:n oman toiminnan osalta 0 %:n kasvulla. Kustannustason nousu huomioiden esitys tarkoitti noin 1,4 miljoonan euron säästöjä verrattuna edellisvuoteen. Tämän vuoksi palkkamäärärahoja vähennettiin 2,8 % jo ennestään nipistetystä talousarviosta. Tavoite oli kuitenkin liian kova henkilöstömenot ylittyivät noin euroa. JIK ky:n taloudellinen tulos oli noin euroa alijäämäinen. Myönteisesti talouteen vaikutti suoritteiden runsas kertymä, 103,9 %. Eniten keskustelua loppuvuodesta herätti arvioitujen lääkärikäyntien alittuminen, minkä johdosta suoritteiden tilastointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Kurikan sosiaalipalvelut tuottivat ennätysmäärän palveluita keskimääräinen suoritetoteuma oli 114,4 %. Huomioiden JIK ky:n toimintavuodet jäsenkuntien maksuosuudet verrattuna alkuperäisiin talousarvioihin ovat oman toiminnan osalta ylittyneet noin 3,3 miljoonaa euroa eli 0,9 % yhteenlasketuista talousarvioista. Muutettuihin talousarvioihin nähden ylitys on noin 1,3 miljoonaa euroa. Taseeseen kertynyt ylijäämä on nyt noin 1,2 miljoonaa euroa. Tulosta voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon, että kahden viimeisen vuoden talousarviot on valmisteltu jäsenkuntien maksuosuuksien 0 %:n kasvulle. Kokonaisuutena arvioiden vuosi 2016 oli toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut. Kiitos koko henkilöstölle sekä luottamushenkilöjohdolle, että olette olleet mukana viemässä kuntayhtymää hallitusti eteenpäin kohti uudistuvia rakenteita ja toimintatapoja Kuntayhtymän hallinto Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden, laskettuna kokousvuoden alun asukasluvulla, täten vuonna 2016 valittiin Ilmajoelta viisi ja Kurikasta kahdeksan edustajaa. Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kolme kertaa ja käsitellyt 22 asiaa.

6 Johtokunta Johtokunnan tehtävistä määrätään perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 varsinaista jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Ilmajoelta, Kurikasta (ja Jalasjärveltä), sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi johtokuntaan on valittu (varajäsenet suluissa): Ilmajoelta Kurikasta Matti Koivuluoma (Vappu Kuivamäki) Raija Viitamäki (Jari Jokilehto) Esa Niemistö (Seppo Pirttikoski) Kirsi Kandolin (Margit Parkkamäki) Reetta Hakala (Outi Käkelä) Matti Ollila (Jukka Ala-Luopa) Osmo Metsä-Ketelä (Katja Kuusisto) Anna-Maija Koskela (Aino Liikaoja) Mervi Kujanpää-Mannila (Hannu Laulaja), asti, Hannu Laulaja (Lea Vainionpää) alkaen Johtokunnan puheenjohtajana toimii Matti Koivuluoma ja varapuheenjohtajana Matti Ollila. Johtokunnan kokouksessa esittelijänä toimi liikelaitoskuntayhtymän johtaja Hannele Ridanpää. Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 12 kertaa ja käsitellyt 168 asiaa Yksilöjaosto Johtokunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto. Yksilöjaoston tehtävänä on käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää monijäsenisen toimielimen käsittelyä. Yksilöjaosto käsittelee myös asiakasmaksupäätöksistä sekä yksilöön kohdistuvista viranhaltijapäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Yksilöjaostossa on 6 varsinaista jäsentä, 2 kustakin jäsenkunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi yksilöjaostoon on valittu (varajäsenet suluissa): Ilmajoelta Kurikasta Markku Löppönen (Vappu Kuivamäki) Esa Niemistö (Pentti Luhtala) Sirpa Kinnari (Marja-Leena Peltola) Margit Parkkamäki (Juhani Kivipelto) Aino Liikaoja (Katja Kuusisto) Hannu Laulaja (Pentti Pyymäki) Yksilöjaoston puheenjohtajana toimii Margit Parkkamäki ja varapuheenjohtajana Sirpa Kinnari. Yksilöjaoston kokouksessa esittelijänä toimi perheiden palvelujohtaja Elise Lepistö. Yksilöjaosto on kokoontunut kertomusvuoden aikana 10 kertaa ja käsitellyt 46 asiaa Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakuntaan kuuluu 6 jäsentä, 2 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

7 6 JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi (varajäsenet suluissa): Ilmajoelta Kurikasta Juhani Filppula (Tuija Alanko-Luopa) Salme Hautala (Otto Mantere) Aaro Hakola (Sirpa Alakoski) Anna-Liisa Myllymäki (Erkki Riippi) Kyllikki Anttila (Rauno Heinonen) Aulis Harju (Eija Mäntymäki) Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Aaro Hakola ja varapuheenjohtajana Kyllikki Anttila. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 12 kertaa ja käsitellyt 74 asiaa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille on valittu JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT Esko Säilä. Avustavana tarkastajana on toiminut HM Ilari Karhu ja asiantuntija Aleksi Kirsilä Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja sekä vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimi johtaja Hannele Ridanpää. JIK ky:n johtoryhmä: johtaja Hannele Ridanpää johtava ylilääkäri Elina Majapuro (vt , vak ) työterveyshuollon ylilääkäri Liisa Lempiäinen perheiden palvelujohtaja Elise Lepistö ikääntyneiden palvelujohtaja Tarja Palomäki ( ) vs. ikääntyneiden palvelujohtaja Johanna Koivuniemi ( ) hoitotyön päällikkö Johanna Heino terveysvalvonnan johtaja Virpi Ala-Risku hallintojohtaja Päivi Niemistö ( ) vs. hallintojohtaja Tarja Palomäki ( ) talousjohtaja Arto Saarela vs. tiedottaja Mari Kempas, sihteeri ( ) tiedottaja Maria Parkkonen, sihteeri ( ) Tilaajalautakunta Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Kurikan kaupungin (aik. Jalasjärven kunnan) organisaatioon. Tilaajalautakuntaan kuuluu 9 jäsentä, 3 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

8 7 Kunnallisvaalikaudeksi Jalasjärven kunnanvaltuusto / Kurikan kaupunginhallitus on valinnut tilaajalautakunnan jäsenet ja varajäsenet (varajäsenet suluissa): Ilmajoelta Kurikasta Mika Sillanpää (Tytti Luoto) Kirsti Yli-Ojanperä (Veli Haavisto) Sinikka Koivumäki (Matti Ylisaukko-oja) Marja-Leena Markus (Voitto Parkkonen) Paavo Tyrväinen 8.2. asti, Erkki Hirsimäki , Paula Antila alkaen (Kaarina Hautala) Pentti Ylinen 5.9. asti, Juhani Kivipelto alkaen (Jani Uusi- Kakkuri 5.9. asti, Erkki Riippi alkaen) Martti Selin (Susanna Viitala) Maire Hämeenniemi (Timo Järvilehto) Juha Luukko (Erkki Hirsimäki 8.2. asti, Paula Antila , Marjukka Kätevä alkaen) Toimikaudella tilaajalautakunnan puheenjohtajana toimii Martti Selin, Sinikka Koivumäki toimii I varapuheenjohtajana ja Marja-Leena Markus II varapuheenjohtajana. Tilaajalautakunnan kokouksissa esittelijänä toimii controller Johanna Kaari JIK ky:n organisaatiokaavio

9 Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä oli palvelussuhteessa 1089 henkilöä. Vakinaisia oli 774 henkilöä, joista 667 kokoaikaista ja 107 osa-aikaista (osa-aikaiset, osa-aikaeläkkeellä olevat, sivuviran hoitajat). Vakinaisista virkasuhteisia oli 122 ja työsuhteisia 652. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 315 henkilöä, joista 255 kokoaikaista ja 60 osa-aikaista. Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin Henkilöstön jakautuminen vastuualueittain ja/tai yksiköittäin Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos ed.vuotee n %-osuus henkilöstöstä Hallinto ja talous ,12 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut ,25 % Työterveyspalvelut ,65 % Suun terveydenhuolto ,41 % Ympäristöterveyspalvelut ,29 % Asumispalvelut ,47 % Kotihoito ,16 % Perhekeskus ,44 % Sosiaalipalvelut ,93 % Projektit ja tutkimushankkeet ,73 % Huolto ja varastot ,55 % Yhteensä ,00 % Yllä olevan taulukon rakenne poikkeaa hieman edellisvuosien taulukoista. Vuoden 2016 osalta taulukkoon on yhdistetty Hyvinvointipalvelujen hallinto ja Hallinto ja talous yhdeksi kokonaisuudeksi. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät henkilöstöraportista. Toimintavuoden 2016 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset: Työkykykoordinaattorin määräaikaisen tehtävän perustaminen Paikallinen järjestelyerä (Lääkärisopimus) Henkilöstöraportti vuodelta JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle Työsuojelun toimintasuunnitelma vuodelle 2016

10 Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö kaudella Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille Henkilökohtaisten avustajien palkkaharmonisointi Virkoihin ja työsuhteisiin tehtäviin vaadittavat kelpoisuudet 1.4. Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että liikelaitoskuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien tai muiden kiinteistöjen omistajien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuuvakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta. Vakuutukset kilpailutettiin uudestaan vuonna 2013 ja tarjouskilpailun perusteella vahinkovakuutusyhtiö IF Oy valittiin edelleen JIK ky:n vakuutusten hoitajaksi Sisäisen valvonnan järjestäminen Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään kuntayhtymätasolla asetettujen tavoitteiden sekä hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisesti. Liikelaitoskuntayhtymässä on yhtymäkokouksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt (päivitys) Johtokunta on päivittänyt JIK ky:n osasto- ja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset- ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät alkaen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö sekä muut kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Valitukset ja oikaisuvaatimukset: Johtokunta: - 2 oikaisuvaatimusta; 1 hyväksyttiin ja 1 jätettiin tutkimatta Yksilöjaosto: - Vuoden 2016 aikana on tehty 26 oikaisuvaatimusta, joista 23 on hylätty, 1 jätetty tutkimatta. Näistä 9 valitusta on edennyt hallinto-oikeuteen, joista vuoden aikana yhteen saatiin päätös. Hallinto-oikeus hylkäsi sen. Oikaisuvaatimuksista 6 koski toimeentulotukea, 17 vammaispalveluasiaa ja 3 ikääntyneiden palvelua. Vuoteen 2015 verraten oikaisuvaatimukset vähentyivät 20:llä. - Vuonna 2015 hallinto-oikeuteen eteni 13 valitusta, joista jäljellä oleviin kuuteen saatiin päätös vuoden 2016 aikana. Näistä hallinto-oikeus hylkäsi 2 ja hyväksyi 4.

11 10 Korkeimpaan oikeuteen eteni toinen näistä hallinto-oikeuden hylkäämistä. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa asiaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lastensuojelulain 27 a :n mukaan pyytänyt kunnilta ja kuntayhtymiltä kaksi kertaa vuodessa lastensuojelulain 26 :n 5 momentissa ja sosiaalihuoltolain 36 :n 3 momentissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen seurannan ja valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. THL on luovuttanut tiedonkeruujakson tulokset Valviralle sen valtakunnallista ohjaus- ja valvontatehtävää varten. Valvira on siirtänyt Kurikan kaupungin valvonta-asian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, koska lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä ja lastensuojelun selvityksissä on ollut viivytyksiä. Johtokunta antoi selvityksen ja aluehallintovirasto antoi asiassa päätöksen, jossa se kiinnittää vastaisen varalle JIK ky:n huomiota sosiaalihuoltolain 5 :n 1 momentin nojalla säädettyjen määräaikojen noudattamiseen. Aluehallintovirasto toteaa, että THL:n pyytämästä tiedonkeruusta koskien lastensuojelulain 26 :ssä ja sosiaalihuoltolain 36 :ssä säädettyjen määräaikojen toteutumisessa on ollut puutteita, mutta puutteet on saatu korjattua. Aluehallintovirasto korostaa, että lastensuojelulain määräajat ovat ehdottomia. Aluehallintovirasto pyysi saamiensa yhteydenottojen perusteella selvitystä JIK ky:n vammaispalvelujen päätöksenteosta ja toimintakäytännöistä. Johtokunta antoi pyydetyn selvityksen Aluehallintoviraston päätöstä asiassa ei saatu vuoden 2016 aikana. Toimivallan delegoinnit on määritelty hallintosäännössä sekä joiltakin osin johtokunnan erillispäätöksissä. Johtokunnan alaisten viranomaisten otto-oikeuden piiriin kuuluvat päätökset on annettu tiedoksi johtokunnalle mahdollisen otto-oikeuden käyttämiseksi. Kuntayhtymän esimiehet ovat tarkastaneet alaisuudessaan toimivien henkilöiden viranhaltijapäätökset KuntaToimisto-sovelluksen päätösarkistosta. Tarvetta otto-oikeuden käyttämiseen ei ole ilmennyt. Viranhaltijoiden julkiset päätökset ovat olleet nähtävillä siten, kuin niistä on ennalta ilmoitettu. Valvontaviranomaisten tarkastuksissa (AVI, paloviranomaiset) tekemiin huomioihin on reagoitu tarvittavin toimenpitein. Tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteet on pääosin tehty, ja ne ovat julkisesti luettavissa -sivustolla. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä on suoritettu lakisääteisten taustojen selvitykset (luvat, ammatinharjoittajan oikeudet ja tarvittaessa pyytää rikosrekisteriotteen) ja vaadittu salassapitositoumus. Vakituista henkilöstöä palkattaessa on huolehdittu, että virka- /työsuhteelle on olemassa asianmukainen vakanssi ja palkkamääräraha on varattu talousarvioon. Uuden henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä on hyödynnetty sähköistä raportointiohjelmaa, tehtävän vaativuuden arviointia sekä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia. Täydennyskoulutusvelvoitetta, työaikaa ja poissaoloja on seurattu sähköisiä ohjelmia hyödyntäen. Sähköinen matkahallintajärjestelmä on mahdollistanut matkakustannusten seurannan. Kehityskeskustelujen kattavuutta on seurattu esimiehille suunnatulla sähköpostitiedustelulla. Määräaikaisten työsopimusten yhdenjaksoisuutta on seurattu puolivuosittain. Palvelusuhteisiin liittyviä poikkeamia seurataan jatkuvasti, ja esimiehiä on tuettu virka- ja työehtosopimusten tulkinnoissa. Uusille esimiehille on järjestetty perehdytystä taloushallinnosta. Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin on annettu tietohallinnosta esimiesten pyynnöstä. Sosiaalihuoltolain velvoittamana ovat kotihoidon ja asumispalveluiden yksiköt laatineet omavalvontasuunnitelmia. Palo- ja pelastusturvallisuutta on parannettu laatimalla palo- ja pelastussuunnitelmia. Tiedonhallintasuunnitelmien noudattamista asiakirjojen käsittelyssä on tarkastettu ohjaavin arkistokäynnein. Potilastietojärjestelmän lokitietoja on tarkastettu sekä asiakkaiden pyynnöstä että sisäisenä valvontana.

12 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän johdon tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole tilikaudella tapahtunut olennaista virhettä. Työtehtävät on pyritty eriyttämään siten, ettei synny vaarallisia työyhdistelmiä. Kuntayhtymän menojen ja tulojen seurantaa toteutettiin osavuosikatsauksin kolmannesvuosittain johtokuntatasolla sekä kuukausittain johtajatasolla. Tilivelvolliset ovat seuranneet, että toiminta perustuu voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Käteiskassojen vastuulliset hoitajat on nimetty. Toiminnan tavoitteiden ja kustannusten muutokset on käsitelty johtokunnassa talousarviomuutoksina. Talousjohtaja ja laskentapäällikkö ovat suorittaneet kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien ja kassojen jatkuvaa tarkastusta. Kerran kuukaudessa on kirjanpidossa täsmäytetty tiliotteet taseen pankkitileihin. Käytössä on kuntayhtymässä kehitetty järjestelmä toiminnallisista mittareista, joiden avulla seurataan toteutuneita suoritteita. Kaikille projekteille on avattu kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Laskujen hyväksyjistä on päivitetty luettelo. Menotositteiden asiatarkastus, hyväksyminen ja tulojen laskuttaminen on ohjeistettu johtokunnan hyväksymässä taloudenhoidon toimintaohjeessa. Tulojen kannon eri yksiköt hoitavat itsenäisesti pääsääntöisesti laskutusohjelmilla. Taloudellista riskiä on minimoitu sijoittamalla varoja turvallisiin korkoinstrumentteihin Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevat periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä omistaa itse toiminnoissa tarvittavat laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja. Liikelaitoskuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole myöskään joutunut merkittäviin korvausvastuisiin tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen. Hankintalakia on noudatettu kynnysarvojen ylittävissä ja johtokunnan hyväksymää hankintaohjetta kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Johtokunta on hyväksynyt päivitetyn hankintaohjeen ja se on tullut voimaan Hankintoihin valituilta toimittajilta tai palveluntuottajilta on saatu tarvittavat todistukset. Ostopalveluiden laatua on seurattu ja annettu palautetta tarvittaessa. Käyttöomaisuusohjelmassa on lueteltu investointihankinnat eli poistonalainen kalusto ja laitteet. Tietohallinto ylläpitää ajantasaista laiteluetteloa JIK ky:ssä käytössä olevista ja käytöstä poistetuista tietokoneista ja oheislaitteista Sopimustoiminta Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan sähköisellä järjestelmällä. Liikelaitoskuntayhtymän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sopimusten nimenkirjoittajista on määrätty hallintosäännössä ja johtokunnan erillispäätöksissä. Sopimusten valmistelussa käytetään tarvittaessa lakiasiantuntijan palveluja. Sopimuksiin kirjataan vastuuhenkilöt. Sopimuksista tiedotetaan kaikille niille, joille se heidän tehtäviensä hoidon kannalta on tarpeen.

13 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on kuntayhtymän johdolla. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2015 Suomen talous kasvoi 0,2 % (BKT). Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien lukujen mukaan Suomen talous kasvoi 1,6 % vuonna Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvun taustalla on kotitalouksien kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys kotimaassa. Vuonna 2016 vienti kasvoi 1,0 % ja tuonti 1,6 %. Vienti kasvaa v ,4 % johtuen vientikysynnän kasvusta ja jo tiedossa olevista kuljetusvälinetoimituksista. Vuoden 2015 työttömyysaste oli 9,4 %. Vuonna 2016 työllisyys on parantunut ja työttömyysaste laski 8,8 %:iin. Työttömien määrä laskee hitaasti vuonna 2017 ja työttömyysasteen ennustetaan laskevan 8,5 %:iin. Ansiotasoindeksi nousi vuonna ,4 %, vuoden 2016 nousuksi arvioidaan 1,2 % ja vuodelle ,8 %. Investoinnit lisääntyivät vuonna 2015 keskimäärin 0,7 % ja arvioidaan kasvaneen 4,1 %:lla vuonna Julkinen kulutus kasvoi 0,4 % vuonna Vuonna 2016 julkisen kulutuksen arvioidaan nousseen 0,2 %. Julkisen kulutuksen arvioidaan laskevan -0,5 % vuonna Yksityinen kulutus kasvoi 1,5 % vuonna Vuonna 2016 yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvaneen 1,9 %. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,9 % vuonna Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2015 oli -0,2 % ja vuonna 2016 muutos oli ennakkotietojen mukaan 0,4 %. Ennuste vuoden 2017 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on noin 1,3 % Kuntatalouden menokehitys Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli noin 1,0 %. Vuonna 2016 toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 1,3 %. Vuonna 2017 toiminta-menot kasvavat Kuntaliiton arvion mukaan 0,5 %. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannustaso kohosi vuonna 2015 julkisten menojen hintaindeksillä mitattuna 0,4 % ja vuonna 2016 ennakkotietojen mukaan 0,9 % Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2015 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 2,8 %. Verotulojen kokonaiskasvu vuoden 2016 ennakkotietojen mukaan oli 1,4 %. Vuonna 2017 verotulot laskevat Kuntaliiton tämän hetkisen arvion mukaan noin -1,5 %. Vuonna 2015 kuntien valtionosuudet kasvoivat 0,4 % ja ennakkotietojen mukaan valtionosuudet kasvoivat vuonna 2016 keskimäärin 7,1 %. Vuonna 2017 valtionosuudet laskevat Kuntaliiton arvion mukaan noin -3,5 % johtuen perustoimeentulotuen siirrosta Kelalle ja kikysopimuksesta johtuvista supistuksista toimintamenoihin, mikä huomioidaan myös valtionosuuden vähentämisenä.

14 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanvaltuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä ja kuntayhtymän varsinainen toiminta alkoi Vuoden 2013 alussa Kurikan sosiaalitoimen palveluiden tuottaminen siirtyi JIK ky:n tuottamaksi toiminnaksi. Vuoden 2015 alussa myös Jalasjärven sosiaalitoimen palveluiden tuottaminen siirtyi JIK ky:n tuottamaksi toiminnaksi. Jalasjärven kunta yhdistyi Kurikan kaupunkiin alkaen. Kokonaisuutena ottaen vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin kuntayhtymän kahdeksantena toimintavuotena. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti oli kuntayhtymätasolla 103,9 %. Jäsenkunnittain suoritteet toteutuivat seuraavasti: Ilmajoki 104,6 % ja Kurikka 103,5 %. Kurikan sosiaalipalvelujen osalta suoritetoteuma oli 114,4 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilastoosassa Talous Käyttötalous: Talousarvio 2016 Toteutunut 2016 Toteuma-% Toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,7 % Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat euroa talousarviota suuremmat ja toimintakulut olivat euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on euroa talousarviota pienempi. Vertailut on tehty muutettuun talousarvioon Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta ylittyivät euroa (1,3 %). Tästä oman toiminnan osalta (tlk-tilaama) ylitys oli euroa ja erikoissairaanhoidon osalta ylitys oli euroa. Kurikan sosiaalipalvelujen osalta alitus oli euroa. Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä euroa eli 69,8 % talousarviosta Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2016 oli euroa, mikä on euroa talousarvion euron määräistä toimintakatetta pienempi. Vuosikate ja tilikauden tulos: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit.

15 14 Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli euroa, mikä on euroa talousarvion euron määräistä vuosikatetta pienempi. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot olivat euroa. Näin ollen tilikauden tulos on euroa alijäämäinen. Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus, investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa toiminnan rahavirta oli euroa ja investointien rahavirta oli euroa eli toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2016 oli euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnilta vuonna 2016 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti: JIK KY JÄSENKUNTALASKUTUS Vertailut muutettuun talousarvioon 2016 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2016 LMR TP 2016 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Ilmajoki ,6 % Kurikka ,0 % Yhteensä ,5 % Erikoissairaanhoito TA 2016 LMR TP 2016 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Ilmajoki ,0 % Kurikka ,9 % Yhteensä ,9 % Kurikan sosiaalipalvelut TA 2016 LMR TP 2016 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Kurikka ,1 % Yhteensä TA 2016 LMR TP 2016 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Ilmajoki ,3 % Kurikka ,6 % Yhteensä ,3 %

16 15 Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2016 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2016 alkup. TP 2016 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Ilmajoki ,6 % Kurikka ,5 % Yhteensä ,9 % Erikoissairaanhoito TA 2016 alkup. TP 2016 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Ilmajoki ,5 % Kurikka ,0 % Yhteensä ,8 % Kurikan sosiaalipalvelut TA 2016 alkup. TP 2016 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Kurikka ,9 % Yhteensä TA 2016 alkup. TP 2016 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Ilmajoki ,4 % Kurikka ,4 % Yhteensä ,5 % Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2016 olivat yhteensä euroa ja ylittivät vuoden 2016 muutetun talousarvion eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli ). Toteumaprosentti oli 101,3 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 103,5 %). Alkuperäiseen talousarvioon lisättiin jäsenkunnilta perittäviä myyntituottoja asumispalvelujen ostoihin euroa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin euroa ja Kurikan sosiaalipalveluihin euroa eli yhteensä euroa. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa.

17 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä(-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -7,94 0,33 Voitto, % -0,27 0,01 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+muille maksetut korkokulut+korvaus peruspääomasta)/(oma pääoma+sijoitettu korollinen vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/liikevaihto)

18 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 87,68 91,51 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 1,16 1,17 Current ratio 1,17 1,18 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

19 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Valtion toimeksiannot III Sijoitukset Muiden toimeksiantojen pääomat Osakkeet ja osuudet 6 6 E VIERAS PÄÄOMA B VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus Ostovelat Aineet ja tarvikkeet Muut velat Siirtovelat II Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 21,52 22,90 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,26 12,40 Kertynyt ylijäämä, Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

20 Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,37 Toimintakulut ,01 Korkotuotot ,80 Korvaus peruspääomasta 0,00 Muut rahoitustuotot 7 026,69 Muut rahoituskulut 4 784,06 Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot ,07 Kokonaistulot yhteensä ,86 Kokonaismenot yhteensä ,14 Kokonaistulot Kokonaismenot = , ,14 = ,28 Muut maksuvalmiuden muutokset + Rahavarojen muutos = [ ,23]-[ ,51] = [75.875,28] Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 120 :n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden alijäämä ,09 euroa liitetään taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille kuluvan vuoden kirjanpidossa.

21 20 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2016 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa Peruspalveluliikelaitoksen perustehtävä Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lukien erikoissairaanhoidon palvelut, vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut erikseen suoritettavien palvelusopimusten ja liikelaitoskuntayhtymän liiketoimintasuunnitelman mukaan. Lisäksi tehtävänä on tuottaa myös muita sosiaalihuollon palveluja jäsenkuntien tilausten mukaisesti. Liikelaitoskuntayhtymä tuottaa toimialaansa kuuluvat lähipalvelut jokaisen jäsenkunnan alueelle. Tuotannonohjauksen (tilaaminen ja tuottaminen) keskeiset elementit koostuvat toiminnan määrää kuvaavista mittareista, kustannustehokkuusmittareista, palvelujen saatavuutta ja laatua kuvaavista mittareista. Saatavuuden ja palvelutason osalta periaatteena on yhdenmukainen palvelutarjonta ja palvelujen tasalaatuisuus koko yhteistoiminnan alueella, jolloin voidaan määritellä yhtäläinen palvelulupaus prosessien yhteismitallisen määrittelyn avulla. JIK ky:n visio ja strategia Liikelaitoskuntayhtymän tulee huolehtia väestön hyvinvoinnista, sairauksien ja vammojen hoidosta, sairauksien ennalta ehkäisystä ja terveyden edistämisestä. Liikelaitoskuntayhtymä huolehtii ympäristöterveydenhuollon palveluista ja suorittaa lakien määräämää valvontaa. Palvelujen tuottamisen lähtökohtana on väestön tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Palvelut tuotetaan laadullisesti, taloudellisesti ja saatavuudessa noudatetaan hoitotakuun kansallisia kriteereitä. Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen JIK ky yhteensä Toimintatulot , ,02 Toimintamenot , ,66 Toimintakate , ,64 Poistot ja arvonalentumiset , ,12

22 Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2016 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Palvelujen saatavuus on lakien mukainen. Yhteydensaanti terveyskeskukseen välittömästi virka-aikana. Välitön yhteydensaanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmen arkipäivän kuluessa. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsy on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Kiireellisen hoidon saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kiireettömään hoitoon Toteutui. pääsee kolmen kuukauden kuluessa; suun terveydenhuollossa kuuden kuukauden kuluessa. Palvelut ovat laadukkaita. Sosiaalipalveluiden saatavuus pohjautuu valtakunnallisiin laatusuosituksiin ja lainsäädäntöön. Asiakkaan tarpeiden ja elämän tilanteen kokonaisuuden huomioiva ammattitaitoinen palvelu sekä moniammatillinen työskentely. Sosiaalipalveluiden tarpeen arviointi toteutuu lakien asettamissa määräajoissa. Sosiaalipalveluiden palvelutarpeen arviointi toteutui valtakunnallisten laatusuositusten ja lainsäädännön mukaisesti. Palveluprosessin laadun mittaaminen (asiakaspalautteet). Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehty kattavasti. Väestön osallistaminen palveluiden kehittämiseen. Käyttäjäneuvosto-ryhmät. Lapsiperheiden käyttäjäneuvosto on ollut toiminnassa, v kokouksia 5 kpl. Sosiaalipalveluiden asiakasraati käynnistyi syksyllä 2016, kokouksia 3 kpl.

23 22 Joustavat hoitopolut (nopea tarpeen mukainen hoitoon pääsy, tarkoituksenmukaiset tutkimukset, hoito ja kuntoutus). Aktiivinen yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön kanssa. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön Aksilan kanssa on toimiva yhteistyö. JIK:n henkilöstöä on toiminut useissa Aksilan koordinoimissa työryhmissä. Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen. HaiPro-potilasturvallisuusilmoitusten määrä. Ilmoituksia 1239 kpl (v kpl). Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet. Kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Tehty raportti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kurikan hyvinvointikertomus valmistui. Terveyden edistämisen ohjausryhmä koordinoinut JIK ky:n eri sektoreiden välistä yhteistyötä (v kokouksia 4 kpl), painopisteenä oli aikuisten terveysneuvonnan ja hyvinvoinnin kehittäminen. Kuntien hyvinvointityöryhmiin osallistuttu kuntien toivomalla tavalla. Terveyden edistämisen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti, v kokouksia 6 kpl. Asiakkaan valinnanvapaus. Palvelusetelit osana palvelutuotantoa. Palvelualueet, joissa palveluseteli käytössä. Ikääntyneiden asumispalveluiden ostotoiminta toteutuu palveluseteliä käyttämällä (v ) ja myös kotihoidossa (v ) saa palveluita palvelusetelillä. Käytössä myös henkilökohtaisessa avussa ja lapsiperheiden kotipalvelussa.

24 23 Asiakas saa valita terveyskeskuksen vuosittain terveydenhuoltolain mukaisesti. Siirtyvien määrä. 37 ulkokuntalaista henkilöä valitsi perusterveydenhuollon palvelunsa JIK:stä ja 34 henkilöä lähti pois JIK:in palveluiden piiristä, nettolisäys JIK:iin oli 3 henkilöä Prosessit/palvelutuotanto TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2016 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Asiakkaan ja potilaan kokonaishoito toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Oikea hoidon porrastus: Potilas oikealla hoidon tasolla kotihoidon, asumispalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Siirtoviivemaksujen määrä. Erikoissairaanhoidon erikoisalojen kuukausitilastot. Jatkohoitoon jonottavien määrä. Pääsääntöisesti ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja (3 pv v. 2016, 6 pv v. 2015). JIK ky:n omissa yksiköissä jatkohoitopaikkaa joutuu ajoittain odottamaan. Sähköisten asiointipalveluiden edistäminen (Hyvis-hanke). Käytössä olevat sähköiset asiointipalvelut. Vuoden aikana ovat sähköisten palveluiden ohjausryhmät toimineet sekä terveys- että sosiaalipalveluissa erikseen ohjaten ja suunnitellen toimintaa. Vuoden 2016 aikana on aloitettu sähköinen ajanvaraus laboratorioiden, suun terveydenhoidon ja työterveyshoidon palveluissa. Sähköisiä esitietolomakkeita ja muita sähköisiä lomakkeita käytetään mm. neuvoloissa, suun terveydenhoidossa. Asiantuntija-hoitajat tekevät hoitotyötä asiakkaiden kanssa Hyviksen turvallisen viestin avulla.

25 24 Palvelujen toiminnallisen integraation kehittäminen (Parempi Arki hanke). Hankkeen myötä tulleet kehittämistoimenpiteet. Kohderyhmänä Kurikan nuoret pitkäaikaistyöttömät. Toimintamalli tehty, asiakasprosessin kuvaus on pilotointivaiheessa. Palveluiden sisällöllinen kehittäminen. Palvelurakenteen avohoitopainotteisuutta lisätään ja laitoshoitoa vähennetään. Potilaiden keskimääräinen hoitoaika vuodeosaston akuuttiosastolla on alle 9 vuorokautta. Toteuma keskimäärin JIK ky:n akuuttikuntoutusyksiköissä oli 8,40 hoitopäivää (v ,90 hp). Kehitetään palveluympäristöjä ja henkilöstövelurakennetta kehite- Iäkkäiden hoivan palosaamistatään kohti ns. yksiportaista palvelujärjestelmää. Kuntoutusosaamista edistävät koulutukset. Palvelurakennetta on kehitetty tavoitteen mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhetyön uudelleen organisoitumisen valmistelu. Asiakaskysely tehty vuodeosastoilla. Henkilökunnan koulutuksella on tuettu palvelujen kehittämistä ja sujuvaa palvelutuotantoa. Palvelutuotannon yhtenäistäminen parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Palveluprosessien yhdenmukaistaminen ja sujuvoittaminen. JIK-alueelle yhteinen SAS-työryhmä. Yhteinen SAStyöryhmä aloitti Hoitoprosesseja arvioidaan jatkuvasti hoitopalavereissa ja vastuualueen palavereissa (esim. hyvinvointipalvelujen johtoryhmä). Hukkapaja - työskentely. Hukkapaja-työskentely on toiminnassa Ilmajoen lääkärivastaanotolla. Asiantuntijahoitajatoimintaa kehitetään ja työnjakoa täsmennetään lääkäreiden kanssa. Vastaanoton hoitohenkilöstöstä vähintään 80 %:lla on sairaan-/terveydenhoitajan pätevyys. Vakanssimuutoksilla lähestytään tavoitetta. Vuonna ,0 %:lla oli sairaan-/ terv.hoitajan pätevyys.