Metsäyritysten kartellitutkinta johti sakkoesitykseen

Transkriptio

1 KILPAILU- VIRASTON UUTISLEHTI Metsäyritysten kartellitutkinta johti sakkoesitykseen Kilpailuvirasto on tehostanut viime vuosina kartellien valvontaa suuntaamalla aiempaa enemmän resursseja näiden kansantalouden kannalta vakavimpien kilpailunrajoitusten käsittelyyn. Myös kartellien tutkintatekniikoita ja selvitysmenettelyä on kehitetty. Kaikki perustellut kartelliepäilyt saatetaan seuraamusmaksuesityksinä markkinaoikeuden käsiteltäviksi. Tuorein, raakapuun hankintamarkkinoita koskeva sakkoesitys tehtiin juuri joulun alla. 3 JATKUU s. 2 Standardit ja kilpailu Standardit ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä, kun julkisuudessa on kerrottu eräiden matkapuhelinyhtiöiden Euroopan komissiolle tekemästä ns. Qualcomm-kantelusta. Kuluttajat ja tuottajat voivat saada standardeista itselleen huomattavia etuja. Standardeihin voi kuitenkin liittyä kilpailun näkökulmasta myös tiettyjä ongelmia. 3 JATKUU s. 6 KIVIn vuosi 2007 Kilpailulainsäädäntöön liittyvien muutostarpeiden kartoittaminen on yksi Kilpailuviraston lähiajan tärkeimmistä tavoitteista. Muita kilpailupolitiikan toimivuuden kannalta keskeisiä asioita ovat muun muassa julkisen sektorin aiheuttamiin kilpailunrajoituksiin puuttuminen ja palveludirektiivin käytännön toimeenpanoon liittyvät kysymykset. 3 JATKUU s. 5

2 Ω Jatkoa sivulta 1 TÄSSÄ NUMEROSSA: Metsäyrityksille esitetään jälleen kartellisakkoja Asfalttikartellin oikeuskäsittely jatkuu keväällä Kirsi Leivo palaa kartelliryhmän johtoon Kunnat mukana kartellien vastaisessa työssä Seminaari vapaiden ammattien sääntelyn taloudellisista vaikutuksista Kilpailuviraston vuosi 2007 Standardointisopimusten ajankohtaisia kilpailukysymyksiä Bulgaria ja Romania mukaan ECN-verkostoon Rautateiden tavara liikenne avautui kilpailulle Julkaisija: Kilpailuvirasto, Pitkänsillanranta 3 A, PL 332, Helsinki, (09) , Päätoimittaja: Päivi Kari, (09) paivi.kari@kilpailuvirasto.fi Toimitus: Marketta Salin, (09) marketta.salin@kilpailuvirasto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: tiedotus@kilpailuvirasto.fi Julkaisu on maksuton. Ulkoasu ja taitto: Harri Heikkilä Oy Paino: Pekan Offset 2007 ISSN METSÄYRITYKSILLE ESITETÄÄN JÄLLEEN KARTELLISAKKOJA Kilpailuvirasto teki joulukuussa markkinaoikeudelle esityksen, jonka mukaan Stora Enso Oyj:lle ja Metsäliitto Osuuskunnalle tulisi määrätä seuraamusmaksu osallistumisesta kiellettyyn hintayhteistyöhön ja tietojenvaihtoon raakapuun hankinnassa. Kiellettyä yhteistyötä tehtiin useiden vuosien ajan ja se kattoi alueellisesti koko maan. Stora Ensolle esitettävä seuraamusmaksu on 30 miljoonaa euroa ja Metsäliitolle esitettävä maksu 21 miljoonaa euroa. Kiellettyyn yhteistyöhön osallistuneelle UPM-Kymmene Oyj:lle ei esitetä seuraamusmaksua. Yhtiö ilmoitti rajoituksesta Kilpailuvirastolle ja luopui kartelliyhteistyöstä. Kyseessä on Suomessa toinen kerta, kun kartellin paljastaneelle yritykselle ei esitetä seuraamusmaksua. Raakapuumarkkinoita koskevat tutkimukset käynnistyivät toukokuussa 2004 UPM-Kymmenen Kilpailuvirastolle tekemän ilmoituksen jälkeen. Virasto teki yhteydenoton jälkeen yllätystarkastukset kartellista epäiltyihin yrityksiin. Myös Metsäliitto avusti virastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksuun esitetään 30 %:n alennusta. Seuraamusmaksusta ja siihen myönnettävästä alennuksesta päättää ensiasteena markkinaoikeus. Menettelyn lainvastaisuus oli tiedossa Kilpailuvirasto pitää metsäyhtiöiden menettelyä vakavana kilpailurikkomuksena. Kiellettyä yhteistyötä tehtiin tietoisena toiminnan lainvastaisuudesta, ja menettely jatkui vuodesta 1997 vuoteen 2004 eli yhteensä kahdeksan vuoden ajan. Yhteistyöllä pyrittiin keskinäisen kilpailun rajoittamiseen ja raakapuun hinnan hallintaan. Samoja yrityksiä on syytetty aiemminkin kilpailun rajoittamisesta raakapuumarkkinoilla. Korkein hallinto-oikeus katsoi vuonna 2001 tekemässään päätöksessä, että Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj olivat harjoittaneet vuosina Mikkelin seudulla raakapuun hankinnassa kilpailunrajoituslain vastaista hintayhteistyötä ja hankintalähteiden jakamista (KHO:n päätös , dnro 3670, 3684, 3685/2/00 taltio 3179).

3 Asfalttikartellin oikeuskäsittely jatkuu keväällä Markkinaoikeudessa on raakapuun ostoa koskevan esityksen lisäksi vireillä seitsemän muutakin yritysten väliseen kiellettyyn yhteistyöhön liittyvää tapausta. Näistä pisimmällä on vuonna 2004 tehdyn asfalttikartelliesityksen käsittely. Osapuolten paikalle kutsumia todistajia kuultiin marras-joulukuussa Noin viisi viikkoa kestäneessä suullisessa käsittelyssä kuultiin kaikkiaan lähes viittäkymmentä todistajaa. Muut oikeudessa vireillä olevat tapaukset koskevat eräitä autovaraosakaupan tukkukauppiaita, Suomen Kodinkonehuoltojen liittoa ja sen hallituksessa tiettyinä vuosina olleita jäsenyrityksiä, Keskoa ja K-ruokakauppiasyhdistystä, Suomen Arkkitehtiliittoa, eräitä enontekiöläisiä taksiautoilijoita sekä mallasohramarkkinoita. Kirsi Leivo palaa kartelliryhmän johtoon Kilpailuviraston johtaja OTK, LL.M. Kirsi Leivo palaa tammikuun lopussa viraston kartelliryhmän päälliköksi. Virkavapaalla ollut Leivo on parhaillaan viimeistelemässä kirjaa EY:n kilpailuoikeudesta. Myös emba-opinnot Teknillisessä korkeakoulussa ovat loppusuoralla. Leivon sijaisena toiminut apulaisjohtaja Rainer Lindberg siirtyy helmikuun alusta johtamaan viraston kansainvälisten asioiden ryhmää. PAULI VANHALA Kunnat mukana kartellien vastaisessa työssä Kilpailuvirasto, lääninhallitukset ja Suomen Kuntaliitto järjestivät vuoden 2006 aikana lähes 20 yhteistä keskustelutilaisuutta eri kaupunkien hankintaorganisaatioiden kanssa. Tapaamisten aiheena oli kartellien havaitseminen kaupunkien järjestämissä tarjouskilpailuissa. Keskusteluissa käytiin läpi kartellien tyypillisiä toimintatapoja, kartelleille otollisia markkinaolosuhteita ja kartellien tunnistamiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi tapaamisissa keskusteltiin siitä, miten kartellien syntymistä voitaisiin ehkäistä ennakolta. Keskustelutilaisuuksia on pidetty tähän mennessä Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Porin, Rovaniemen, Salon, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan kaupunkien hankintaorganisaatioiden kanssa. Uusia epäilyjä esiin Kierroksemme on ollut siinä mielessä tuloksellinen, että esiin on tullut jo puolisen tusinaa vakavaa kartelliepäilyä, kertoo apulaisjohtaja Rainer Lindberg Kilpailuvirastosta. Viraston tavoitteena on tehdä jatkossakin kuntasektorin kanssa yhteistyötä kartellien paljastamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Kartelleihin osallistuvat yritykset tietävät yleensä hyvin toimiensa lainvastaisuuden ja salaavat ne siksi tehokkaasti välttyäkseen kartelleista määrättäviltä seuraamuksilta. Kartellien paljastaminen on tämän vuoksi vaikeaa, muistuttaa Lindberg. Kuntien hankintaorganisaatioilla on usein hyvät edellytykset havaita kartellinomaiset piirteet markkinoilla, koska ne tuntevat hyvin markkinat ja niillä toimivat yritykset. Kartellit tulevat kalliiksi veronmaksajille Kartellien kunnille ja muulle julkiselle sektorille aiheuttamat vahingot ovat mittavia, koska ostovolyymit ovat julkisella puolella suuria. Julkinen sektori hankkii vuosittain tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teettää rakennushankkeita yhteensä yli 20 miljardin euron arvosta. Bruttokansantuotteesta julkiset hankinnat muodostavat noin 15 prosenttia. Kartellit kohdistuvat suoraan kuntien talouteen ja koituvat näin kaikkien veronmaksajien vahingoksi. Kunnat maksavat kartellien seurauksena hankkimistaan raaka-aineista, hyödykkeistä tai palveluista enemmän kuin jos hinnat muodostuisivat markkinoilla vapaasti kilpailun tuloksena. Kartellit estävät usein myös uusien yritysten ja hyödykkeiden markkinoille pääsyä. 3

4 Seminaari vapaiden ammattien sääntelyn taloudellisista vaikutuksista Kilpailuvirasto ja EU:n komission kilpailupääosasto järjestivät joulukuussa Brysselissä vapaita ammatteja koskevan seminaarin, johon osallistui laajasti eri jäsenmaiden kilpailu- ja sääntelyviranomaisia sekä vapaita ammatteja edustavia järjestöjä. Vastaavat tilaisuudet on aiemmin järjestetty myös Englannin ja Hollannin puheenjohtajuuskausilla. tai muihin ongelmiin. Tätä korosti myös Keskuskauppakamarin johtaja Pentti Mäkinen seminaarissa pitämässään alustuksessa. Muualla samoja ongelmia pyritään hoitamaan etukäteen joskus myös tarpeettoman tiukan ja tehottomuutta aiheuttavan sääntelyn avulla, totesi Mäkinen. Tutkimuksia apteekkialan sääntelystä Vapaiden ammattien sääntelyssä on jäsenmaissa tapahtunut myönteistä kehitystä, totesi komission kilpailupääosaston päällikkö Philip Lowe (vas.). Kuvassa oikealla seminaarin puheenjohtaja ylijohtaja Juhani Jokinen. Vapaita ammatteja koskevan kilpailun edistämisen juuret ovat vuodelta 2000 olevassa Lissabonin strategiassa. Komission alun perin käynnistämä hanke on osa toimenpideohjelmaa, jolla pyritään lisäämään EU:n talousalueen kilpailukykyä ja dynamiikkaa. Palvelusektorin, johon myös vapaat ammatit kuuluvat, on todettu olevan talouden kehityksen kannalta avainasemassa. Ns. vapaitten ammattien harjoittajia ovat esimerkiksi asianajajat, apteekkarit, tilintarkastajat ja arkkitehdit. Komission tavoitteena on kannustaa jäsenmaita parantamaan eri ammattialoja koskevaa sääntelyä mm. purkamalla tarpeetonta ja kilpailun toimivuutta haittaavaa sääntelyä. Sääntelyä perustellaan tyypillisesti kuluttajien edulla ja keinona varmistaa palvelun laatu. Tutkimusten mukaan sääntelyä voidaan kuitenkin käyttää - ja usein käytetäänkin - lähinnä vain oman erityisaseman ylläpitämiseksi ja hyvien taloudellisten tulosten saavuttamiseksi. Tarpeettoman sääntelyn purkamisesta hyötyvät ennen kaikkea kuluttajat. Kuluttajansuoja vs. sääntely Tehtyjen vertailujen mukaan Suomessa säädellään nykyisin vapaita ammatteja keskimäärin suhteellisen vähän. Useilla vapaita ammatteja koskevilla aloilla purettiin alojen itsesääntelyä suurelta osin Kilpailuviraston myötävaikutuksella jo 1990-luvun alkupuolella. Muita suhteellisen liberaalia sääntelyä soveltavia EU-maita ovat mm. Ruotsi, Tanska, Hollanti, Englanti ja Irlanti. Kuluttajien turvaksi on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa luotu hyvin toimiva kuluttajansuojajärjestelmä, jonka avulla voidaan jälkikäteen puuttua mahdollisiin laatu- Seminaarissa käsiteltyjä vapaita ammatteja olivat asianajotoimintaan ja kiinteistökauppaan liittyvät palvelut sekä apteekkipalvelut. Näistä kahteen ensiksi mainittuun ei Suomessa näyttäisi liittyvän erityisiä kilpailuongelmia. Lääkkeitten hinta- ja jakelujärjestelmään tarvittaisiin kuitenkin kilpailun näkökulmasta katsottuna viime vuosina toteutettujen osittaisuudistusten sijaan kokonaisuudistus. Näin voitaisiin mm. hillitä aiempaa tehokkaammin lääkemenojen kasvua. Seminaarissa esiteltiin belgialaisessa Leuvenin yliopistossa valmistunut tutkimus, jonka mukaan sääntelyn purulla ei näyttäisi ainakaan Belgiassa olevan yhteiskunnan lääkehuoltojärjestelmälle asettamien terveyspoliittisten tai muiden tavoitteiden vastaisia vaikutuksia. Em. johtopäätöstä tukee myös se, ettei Saksassa 1950-luvun lopulla toteutetulla apteekkien tarveharkinnan poistamisella ole todettu olleen vaikutusta esimerkiksi apteekkiverkoston kattavuuteen maaseudulla. Lääkkeitten jakelujärjestelmän sääntelystä saadaan lähikuukausina uutta tietoa, kun EU:n sisämarkkinaosaston vertailututkimus apteekkialan sääntelystä eri jäsenmaissa valmistuu. 4

5 Myös Euroopan parlamentti tukee hanketta Myös Euroopan parlamentti ilmoitti syyskuussa päätöslauselmassaan pitävänsä vapaita ammatteja Euroopan talouden kannalta avainasemassa ja tukevansa asiaa koskevia uudistuksia. Lauselma liittyi komission vuonna 2004 ja 2005 julkaisemiin tiedonantoihin kilpailusta ammatillisissa palveluissa. Päävastuu tarvittavista sääntelyuudistuksista on jäsenvaltioilla ja ammatinharjoittajien omilla järjestöillä. Komission tulee kuitenkin parlamentin mukaan varmistaa omilla toimillaan se, että myös vapaitten ammattien kohdalla noudatetaan perussopimusten säännöksiä kilpailun suojelemisesta ja sisämarkkinoista. Komission kilpailupääosaston päällikkö Philip Lowe korosti avaussanoissaan sitä, että vapaitten ammattien sääntelyssä on useissa jäsenmaissa tapahtunut viime vuosina huomattavaa myönteistä kehitystä. Kansallisilla kilpailuviranomaisilla on ollut asiassa merkittävä rooli. Myös OECD:n ja IMF:n suositukset ovat myötävaikuttaneet osaltaan kehitykseen. Sääntelyn taloudellisiin vaikutuksiin keskittyneen seminaarin puheenjohtajana toimi Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen. Muita esiintyjiä Suomesta olivat hänen ja jo edellä mainitun Pentti Mäkisen ohella Suomen asianajajaliiton puheenjohtaja Kari Lautjärvi ja KIVIn kilpailunedistämisryhmän johtaja Martti Virtanen. Seminaarin ohjelma ja materiaali löytyvät osoitteesta eu/comm/competition/sectors/professional_services/conferences/ /index.html. Myös tekstissä mainittu Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma on julkaistu internetissä osoitteessa do?pubref=-//ep//text+ta+p6-ta DOC+XML+V0//FI Kilpailuviraston vuosi 2007 Kilpailulainsäädäntöön liittyvien muutostarpeiden kartoittaminen on keskeisesti esillä KIVIn ja KTM:n välillä solmitussa vuotta 2007 koskevassa tulossopimuksessa. Muita sopimuksessa tärkeinä pidettyjä asioita ovat julkisen sektorin aiheuttamiin kilpailunrajoituksiin puuttuminen, yhteistyö kansainvälisen kilpailupolitiikan ja EU-lainsäädännön valmistelussa sekä palveludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset. Lainsäädännön muutostarpeita selvitetään erityisesti yrityskauppavalvonnan osalta. Tavoitteena on mm. arvioida, missä määrin kansantalouden näkökulmasta ongelmallisia keskittymiä jää liikevaihtorajojen alittumisen vuoksi Kilpailuviraston toimivallan ulkopuolelle. Tällä pyritään varmistamaan se, ettei esimerkiksi heikon tuottavuuden palvelusektorilla pääse syntymään valvonnan ulkopuolelle jäävää haitallista keskittymiskehitystä. Niinikään selvitetään, pystytäänkö nykyisen EU:n yrityskauppavalvonnan testistä poikkeavan yrityskauppatestin avulla puuttumaan riittävän tehokkaasti oligopolististen markkinoiden kilpailun kannalta ongelmalliseen keskittymiskehitykseen. Painopisteinä julkinen tuotanto ja infrastruktuurialat Kilpailupolitiikan toimivuus voi vaatia muutoksia kilpailusääntöihin. Tehokkaimmin kilpailulainsäädäntöä toteutetaan keskittymällä kaikkein vakavimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen, todetaan sopimuksessa. Tehokkaat ja toimivat markkinat ovat eduksi sekä kuluttajille että yrittäjille. Kilpailun edistämisessä painopisteinä ovat julkinen tuotanto, sääntelyn näkökulmasta staattiset toimialat sekä kilpailuedellytysten kannalta vaikeat infrastruktuuritoimialat. Keinoja edistää kilpailua ovat mm. lainsäädännön kehitykseen vaikuttaminen, aktiivinen sidosryhmätoiminta, kilpailututkimuksen edistäminen ja kilpailusäännöistä tiedottaminen. Viraston keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa keskustelujen ja neuvonnan avulla mahdollisimman tehokkaasti etukäteen yritysten ja julkisen sektorin päätöksentekoon niin, ettei kilpailua rajoittavia markkinarakenteita ja menettelyjä pääsisi ollenkaan syntymään. Monopolivalvonnassa painopisteinä ovat mm. energia- ja televiestintämarkkinat sekä rakennusmarkkinat. Tavoitteena on kilpailusääntöihin liittyvän valvonnan ohella varmistaa se, että aloja koskeva erityissääntely on mahdollisimman rajattua ja kilpailua suosivaa. Kartelli- ja jakelutievalvonnassa selvitykset suunnataan erityisesti oligopoleja vahvistaviin kilpailunrajoituksiin ja sellaisiin rajoituksiin, joilla estetään yhteismarkkinaetujen kanavoituminen Suomen markkinoille. Suurennuslasin alla ovat myös palvelusektorin heikon kilpailun toimialat sekä alat, joilla on perinteisesti ollut vahvaa sääntelyä tai alalle tulon esteitä. Kotimaan toiminnan ohella virasto osallistuu aiempaan tapaan aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön EU:n jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten ja komission muodostamassa ECN-verkostossa. Yhteistyöstä on hyötyä erityisesti kartellien ja jakeluteitä koskevien kilpailunrajoitusten valvonnassa. Kilpailuviraston ja KTM:n tulossopimus on luettavissa KIVIn kotisivuilla osoitteessa 5

6 Ω Jatkoa sivulta 1 Standardointisopimusten Standardit ovat olleet viime kuukausina näkyvästi esillä, kun julkisuudessa on kerrottu eräiden matkapuhelinyhtiöiden Euroopan komissiolle tekemästä kantelusta. Lehtitietojen mukaan teknologiayhtiö Qualcommin väitetään soveltavan määräävän markkinaaseman väärinkäyttökiellon vastaisia lisenssiehtoja ja -maksuja sellaiseen teknologiaan, jota yritys on standardoinnin aikana sitoutunut lisensoimaan reiluin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Esimerkiksi matkapuhelimien yhteensopivuuden varmistamisella on voitu mahdollistaa se, että kuluttajat voivat kommunikoida paremmin keskenään. Samalla myös tuottajat ovat hyötyneet standardista kasvavan kysynnän johdosta. Standardointiin suhtaudutaan myönteisesti monilla eri politiikan aloilla. Standardoinnin kehittäminen on myös yksi EU:n kilpailukykyneuvoston joulukuussa 2006 hyväksymistä EU:n innovaatiopolitiikan strategisista prioriteeteista. Standardien syntyminen ja edut Standardeja muodostuu usein yritysten välisen kilpailun lopputuloksena luonnostaan niin, että tietty tuotetyyppi vain omaksutaan markkinoilla standardiksi (de facto -standardit). Yritykset saattavat myös sopia keskenään uusista standardeista enemmän tai vähemmän muodollisessa menettelyssä (standardointisopimukset ja -järjestöt). Myös julkinen valta voi osallistua standardointiin esimerkiksi asettamalla lainsäädännössä suoraan tai välillisesti tuotteiden ominaisuuksia koskevia standardeja. Standardin avulla voidaan saavuttaa huomattavia etuja, jotka hyödyttävät sekä kuluttajia että tuottajia. Niiden avulla voidaan ratkaista hyvinkin erilaisia ongelmia, jotka voivat liittyä esimerkiksi tuotteiden yhteensopivuuteen, tuotteiden turvallisuuteen tai kaupan esteiden vähentämiseen. Standardeihin voi liittyä kilpailun näkökulmasta ongelmia. Standardointiin liittyvistä kilpailuongelmista Myös kilpailuoikeudessa tunnustetaan standardeihin perustuvat hyödyt, vaikka niihin voikin liittyä kilpailunäkökulmasta tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi komission horisontaalisia sopimuksia koskevissa suuntaviivoissa (komission tiedonanto, 2001/C 3/02, kohdat ) todetaan, että standardointisopimukset aiheuttavat yleensä kilpailuongelmia, jos sopimuksella pyritään sulkemaan muita yrityksiä pois markkinoilta. Suuntaviivoissa todetaan kuitenkin toisaalta, että tietyt avoimeen ja syrjimättömään osallistumiseen perustuvissa standardointimenettelyissä sovitut standardit eivät yleensä rajoita kilpailua kielletyllä tavalla. Osa tapauksista jää kuitenkin kiellettyjen ja toisaalta yleisesti sallittujen sopimusten ulkopuolelle. Näiden sopi- 6

7 ajankohtaisia kilpailukysymyksiä musryhmien tapauskohtaista arviointia varten suuntaviivoissa kerrotaan perusteista, joilla kilpailun rajoittumista ja toisaalta yksittäispoikkeuksen soveltumista näissä tapauksissa arvioidaan. Haitallisia vaikutuksia voi liittyä markkinoilta poissulkemisen lisäksi esimerkiksi tuotevariaatioiden ja innovaatioiden vähenemiseen. Standardeihin liittyvät immateriaalioikeudet Jos markkinoilla omaksutun standardin toteuttaminen loukkaa välttämättä jotakin patenttia, patentinhaltijan markkinavoima teknologiamarkkinoilla voi lisääntyä huomattavasti. Tällaisen markkinavoiman hyödyntäminen voi nostaa standardoitujen tuotteiden hintoja, rajoittaa uusien tuotteiden kehittämistä ja estää muutenkin standardoinnin hyötyjen toteutumista. Standardointijärjestöjen toimintaan liittyy usein em. ongelmien välttämiseksi sääntöjä, joiden mukaan standardin toteuttamiseksi välttämättömistä patenteista tulee ilmoittaa standardoinnin aikana ja sellaiset patentit tulee lisensoida reiluin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin standardin toteuttaville yrityksille. Yritysten itsenäisen lisensoinnin lisäksi on tietysti myös mahdollista, että standardoidun teknologian yhteistä lisensointia varten perustetaan ns. teknologiapooli. Tällaisia lisensointijärjestelyjä pidetään usein kilpailuoikeudessa hyväksyttävinä, ja niitä koskevia ohjeita sisältyy komission eri suuntaviivoihin. Esimerkiksi standardointisopimuksiin liittyviä ohjeita löytyy komission tiedonannon 2001/C 3/02 kohdista ja teknologiapooleihin liittyviä ohjeita komission tiedonannosta 2004/C 101/02, kohdat Uutta tapauskäytäntöä Ratkaisukäytännöstä voidaan mainita esimerkkinä tapaus, jossa EU:n komissio päätti tapauksen käsittelyn, kun ETSI eli European Telecommunications Standards Institute muutti immateriaalioikeussääntöjään niin, että välttämättömän patentin pimittämisen eli ns. patenttiväijytyksen riskiä pienennettiin. (Ks. komission lehdistötiedote , IP/05/1565.) Viimeaikaisista tapauksista voidaan mainita tapaus, jossa Yhdysvaltojen oikeusministeriö (DOJ) ei pitänyt ongelmallisena standardointijärjestön ehdottamaa sääntöä, jonka mukaan standardoinnin osapuolten tulee ilmoittaa rajoittavimmat lisenssiehdot ja enimmäisrojaltit tietyssä aikataulussa etukäteen. (Ks. DOJ:n Business Review Letter osoitteessa gov/atr/public/busreview/ htm.) Osapuolten omien sopimusjärjestelyjen lisäksi on mahdollista, että haitalliseen menettelyyn voidaan soveltaa EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artikloja. Nimenomaisen oikeus- tai soveltamiskäytännön puuttuessa ei ole kuitenkaan täysin selvää, miten esimerkiksi patenttiväijytyksiin tai kohtuuttomiin lisenssimaksuihin voidaan puuttua 82 artiklan perusteella. Alussa mainittu Qualcommia koskeva tapaus voi edetessään antaa kiinnostavaa uutta tietoa standardeihin liittyvien immateriaalioikeuskysymysten arvioinnista. Artikkelin kirjoittaja OTK, LLM Juha Vesala työskenteli vuonna 2006 määräaikaisena erikoistutkijana Kilpailuvirastossa. Vesala tekee parhaillaan Helsingin yliopistossa väitöskirjaa teknologian lisensoinnista ja kilpailuoikeudesta. Standardoinnin taloustieteeseen voi tutustua esimerkiksi lukemalla Peter Swannin vuonna 2000 julkaiseman kirjoituksen The Economics of Standardization, Final Report for Standards and Technical Regulations Directorate Department of Trade and Industry. Kirjoitus löytyy osoitteesta les/ fi le11312.pdf Kohtuutonta hinnoittelua koskevasta viimeaikaisesta keskustelusta voidaan mainita mm. kirjoitukset Marcus Glader ja Sune Chabert Larsen, Article 82: Excessive pricing, Competition Law Insight, sekä Damien Geradin ja Miguel Rato, Excessive pricing, Competition Law Insight, Perustietoa standardeista löytyy mm. Suomen Standardisoimisliitto SFS:n kotisivuilta osoitteesta www. sfs.fi 7

8 Rautateiden tavaraliikenne avautui kilpailulle Rautateiden kansallinen tavaraliikenne avautui Suomessa vuoden vaihteessa kilpailulle. Uudistus liittyy Euroopan unionin toisen rautatiepaketin täytäntöönpanoon. Henkilöliikenne jää edelleen VR Osakeyhtiön hoidettavaksi. Kilpailun avaaminen ei koske myöskään Suomen ja Venäjän välistä rautatieliikennettä. Bulgaria ja Romania mukaan ECN-verkostoon Bulgaria ja Romania tulivat vuoden alussa EU:n ja samalla myös kilpailuviranomaisista muodostuvan ECNverkoston jäseniksi. ECN-verkostoon kuuluu nyt Euroopan komission lisäksi yhteensä 27 jäsenmaan kilpailuviranomaisia. Yhteistyön piirissä toimii runsaat kilpailuvirkamiestä komissiosta ja eri EU-maista. EU:n kilpailusääntöjen toimeenpanouudistuksen yhteydessä toukokuussa 2004 perustetun ECN-verkoston päätavoitteena on varmistaa yhteisön kilpailusääntöjen yhdenmukainen soveltaminen. Keskeisen osan verkoston toiminnasta muodostaa vireillä olevia kilpailunrajoitustapauksia koskeva tietojenvaihto. Lisäksi verkoston yhteyteen on perustettu lähes 20 eri toimialojen erityisongelmia käsittelevää työryhmää. ECN:n tapausjärjestelmään oli syötetty vuoden 2006 loppuun mennessä noin 700 kilpailunrajoitustapausta, joista päätösvaiheeseen oli edennyt noin 200. Suomi on vienyt järjestelmään tähän mennessä 10 tapausta. Verkostoon vuoden vaihteessa liittynyt Bulgaria pyysi viime vuonna Suomen Kilpailuvirastolta teknistä apua EU-asioiden haltuunotossa. KIVI tuki vuoden mittaan myös Romanian kilpailuviranomaista samassa tarkoituksessa. Vastaavaa yhteistyötä tehtiin aikoinaan Viron kilpailunviranomaisen kanssa ennen Viron liittymistä Euroopan unionin jäseneksi. Virkamiehet vaihtoon KTM:n ja KIVIn kesken on sovittu lyhytkestoisesta virkamiesvaihdosta. Kilpailu- ja kuluttajaasioihin erikoistunut ministeriön markkinaosaston ylitarkastaja Johanna Rihto-Kekkonen siirtyy tammikuun puolivälissä väliaikaisesti Kilpailuvirastoon, ja KIVIn erikoistutkija Liisa Vuorio siirtyy vastaavaksi ajaksi ministeriöön. Muutamia viikkoja kestävän järjestelyn tavoitteena on tutustuttaa virastojen edustajia toisessa virastossa tehtävään työhön ja edistää myös tällä tavalla yhteistyötä ministeriön ja KIVIn välillä. Jätelakiuudistus edistäisi yksityisten jätepalvelujen kehittymistä Vastuu kaupan ja yksityisen palvelutoiminnan jätehuollon järjestämisestä siirtyy näillä näkymin kesäkuun 2007 alussa kunnilta jätteen tuottajille. Näiden toimintojen jätehuollosta vastaavat tämän jälkeen joko jätealan yritykset tai erillisen sopimuksen perusteella kuntien jätelaitokset. Lakimuutos avaisi merkittävän osan jätehuollosta kilpailulle ja edistäisi näin yksityisten jätepalvelujen kehittymistä. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle marraskuussa (HE 257/2006). Esitetyt muutokset koskevat jätelain pykäliä, joissa säädetään yhdyskuntajätettä tai siihen rinnastettavaa jätettä koskevasta jätteenkuljetuksesta, hyödyntämisestä ja käsittelystä. 8