TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO

2 Sisällysluettelo YLEISTÄ... 9 Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot... 9 Opintohallinnon palvelupisteet... 9 Lukukausijohtajat Opetushoitajat LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tutkinnon laajuus ja rakenne Opintojen mitoitus Lääketieteen kandidaatin arvo Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Opiskelijan kurssiaseman määritteleminen Opiskelijaksi ja vuosikursseille ilmoittautuminen Kuulustelut Lääketieteen kandidaatin toimiminen lääkärin tehtävissä Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritusten arvostelu Kieli- ja viestintäopinnot Valinnaisten opintojen suorittaminen Opintojen hyväksilukeminen Opintosuoritusten vanheneminen Tutkijalinjat Kansainvälinen opiskelu Tuutorointi ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja portfolio Opintojen ohjaus Lääketieteen peruskoulutuksen kliinisen opetuksen hajauttaminen Rikosrekisteriote ja päihdeohjelma Harjoitteluohjesääntö I Harjoittelun tarkoitus ja laajuus II Kliininen työharjoittelu eli amanuenssipalvelu Amanuenssipalvelun laajuus Amanuenssin työnkuva Amanuenssipaikat Amanuenssipaikkojen hakeminen Amanuenssipaikkojen jakoperusteet Amanuenssipalvelun korvaaminen III Päivystysharjoittelu IV Terveyskeskusharjoittelu V Sääntöjen muuttaminen ja voimaantulo Valmistuminen, tutkintotodistus ja publiikki/lääkärinvalatilaisuus Lääketieteen muuntokoulutusopiskelijoiden erityissäännöksiä Syventävien opintojen pysyväismääräykset Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Tavoitteet Laajuus ja sisältö Kirjallinen opinnäyte Syventävien opintojen keskeiset opintojakso (SOKO-opinnot) 10 op Valinnaiset opinnot Syventävien opintojen projektisuunnitelma ja opinnäytteen ohjaus Syventävien opintojen kieli

3 Kirjallisen opinnäytteen arviointi Opintojen ajankohta Oppialat ja aihepiiri Syventävien opintojen suoritusten hyväksyminen Syventävien opintojen kehittäminen ja seuranta Kypsyysnäyte Faculty of Medicine Postgraduate Education Unit (PGE) Tieteellinen ja ammatillinen jatkokoulutus Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK) (entinen PTL) Kandidaattiseuran isäntäjärjestelmä LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ Yliopiston laatupolitiikka Opiskelijat yhteistyökumppaneina Lääketieteen lisensiaattikoulutuksen oppimistavoitteet/kompetenssit I TIETEESEEN PERUSTUVA TIETO JA TIEDONHALLINTA II TIEDON KRIITTINEN SOVELTAMINEN III KLIINISET TAIDOT JA VUOROVAIKUTUS IV AMMATILLISUUS KESKEISET OPINNOT LUKUVUONNA ENSIMMÄISEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C1) 31 Lääkäriksi kasvaminen (5 op) Opintojakso 1: Johdanto yliopisto-opiskeluun ja kliiniseen lääketieteeseen (1 op) Opintojakso 2: Lääkärin työ ja taidot, juonneopetus (C1) (1 op) (MEDI1001) Opintojakso 3: Opettajatuutorointi (C1 C4) (1 op) (MEDI0014) Opintojakso 4: Opettajatuutorointi (C5 C11) (1 op) (MEDI0511) Opintojakso 5: Tiedonhaun opetus (C1 - C3) (1 op) Lääkäriksi kasvamisen runkosuunnitelma Solu- ja kehitysbiologia (12 op) Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (9 op) Medical english (1 op) TOISEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C2) 40 Lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede (11 op) Sisäelimistön rakenne ja toiminta (13 op) Opintojakso 1: Verenkierto ja hengitys (4 op) (MEDI1051) Opintojakso 2: Munuaiset ja nestetasapaino (1 op) (MEDI1052) Opintojakso 3: Ruoansulatus ja ravitsemus (5 op) (MEDI1054) Opintojakso 4: Endokrinologia (2 op) (MEDI1053) Opintojakso 5: Lääkärin työ ja taidot, juonneopetus (1 op) (MEDI1055) KOLMANNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C3) 44 Hermoston rakenne ja toiminta (8 op) Ihmisen kasvu ja kehitys (5 op) Anatominen ruumiinavaus/soveltava anatomia (4 op) Suomen kieli lääkärin työvälineenä Opintojakso 1: Lääketiede ja suomen kieli (1 op) Opintojakso 2: Suomen kieli ja potilasviestintä (1 op, C5-lukukaudella) NELJÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C4) 49 Tautioppi (10 op) Opintojakso 1: Yleispatologia Opintojakso 2: Elinpatologia

4 Sairauksien ehkäisy ja hoito (12 op) Opintojakso 1: Terveyden edistämisen ja lääketieteellisen hoidon perusteet (4 op) Opintojakso 2: Lääkehoitojen perusteet (8 op) VIIDENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C5) 55 Kliinisen lääketieteen perusteet (10 op) Opintojakso 1: Yleinen propedeutiikka (6 op) Opintojakso 2: Vastaanottotapahtuma- ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon tietojärjestelmät (1 op) Opintojakso 3: Psykiatria I (2 op) Opintojakso 4: Kliininen farmakologia ja reseptioppi (1 op) Laboratoriolääketiede (4 op) Mikrobeilta puolustautuminen (12 op) Suomen kieli lääkärin työvälineenä Opintojakso 1: Lääketiede ja suomen kieli (1 op, C3-lukukaudella) Opintojakso 2: Suomen kieli ja potilasviestintä (1 op) Skärgårdsmedicin och kultur (4 op) Päihdelääketiede (2 op) Yleislääketiede Kliininen opetus C5-C KUUDENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C6) 65 Sisätaudit (21 op) Opintojakso 1: Kardiovaskulaarisairaudet (4 op) Opintojakso 2: Gastroenterologia (2 op) Opintojakso 3: Endokrinologia (3 op) Opintojakso 4: Reumatologia (3 op) Opintojakso 5: Infektiotaudit (2 op) Opintojakso 6: Nefrologia (1 op) Opintojakso 7: Hematologia (1 op) Potilasluennot osastoilla, osastotyöskentely ja opetuspoliklininikka (5 op) Sisätautien sairaalapäivystysharjoittelu (1 op) Yleislääketiede - Kliininen opetus C6-C7, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta (2 op) SEITSEMÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C7) 72 Kirurgia (13 op) Opintojakso 1: Propedeuttinen kirurgia (1 op) Opintojakso 2: Yleiskirurgia (1 op) Opintojakso 3: Gastroenterologinen kirurgia (1 op) Opintojakso 4: Urologia (2 op) Opintojakso 5: Thorax- ja verisuonikirurgia (1 op) Opintojakso 6: Plastiikkakirurgia (1 op), Porin jakso (3 op) Käytännön harjoittelu (3 op) Kirurgian sairaalapäivystysharjoittelu (2 op) Ortopedia ja traumatologia (3 op) Anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito (4 op) Diagnostinen radiologia (5 op) Säteilysuojelu (2 op) KAHDEKSANNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C8) 80 Psykiatria (11 op) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (7 op) Neurologia (8 op) Lääkärintoimen harjoittaminen ja lääkärintyöhön liittyvä sosiaaliturva (2 op) Yleislääketiede - Kliininen opetus C8 (1 op)

5 YHDEKSÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C9/C10) 87 Naistentaudit ja synnytykset sekä perinnöllisyyslääketiede (15 op) Naistentautien sairaalapäivystysharjoittelu (1 op) Opintojakso: Naistentaudit ja synnytykset / Perinnöllisyyslääketiede Ihotaudit, keuhkotaudit ja allergologia (IKA) (10 op) Yleislääketiede - Kliininen opetus C9/C10, naistentaudit perusterveydenhuollossa KYMMENENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C9/C10) 93 Lastentautioppi (18 op) Opintojakso: Lasten- ja nuorisolääketieteen opetusohjelma Silmätautioppi (5 op) Kliininen toksikologia (1 op) Yleislääketiede - Kliininen opetus C10, neuvola- ja kouluikäiset perusterveydenhuollossa Yleislääketiede - Kliininen terveyskeskusopetus C10-C YHDENNENTOISTA LUKUKAUDEN OPINNOT (C11) 101 Diagnostiikka ja hoito I (11 op) Sisätaudit Kansanterveystiede Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Iäkäs potilas (2 op) Geriatria Kliininen farmakologia: Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Yleislääketiede Lääkäri ja yhteiskunta (9 op) KAHDENNENTOISTA LUKUKAUDEN OPINNOT (C12) 109 Diagnostiikka ja hoito II Opintojakso: Kirurgia (7 op) Diagnostiikka ja hoito II Opintojakso: Ortopedia, fysiatria ja kuntoutus (OFK) (6 op) Diagnostiikka ja hoito II Opintojakso: Kliininen syöpätautioppi (4 op) Valmistuva lääkäri (1 op) Liikunta ja ravitsemus (1 op) Sotilaslääketiede: kenttä- ja katastrofilääkinnän perusteet (1 op) Anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito Opintojakso: Elvytyskurssi SYVENTÄVIEN OPINTOJEN OPINTOJAKSOT LUKUVUONNA Lääketieteen historia (1 op) Epidemiologian perusteet (1 op) Tieteen filosofia ja tieteellinen menetelmä (1 op) Biostatistiikan perusteet (3 op) Lääketieteen kirjoitusklinikka (1 op) Lääketieteellinen etiikka: käytäntö ja teoria (1 op) Lääketieteellinen etiikka: ongelmanratkaisuseminaari (2 op) Syventävien opintojen opintoprojektit lukuvuonna Lastenpsykiatrian syventävät opinnot (60 op) Valinnaiset opinnot lukuvuonna Addiktiot elokuvissa (1 op) Aivot moniammatillinen opintojakso (2 op) Aktivera dina kommunikationsfärdigheter i svenska! (2 op) Akuutti neurologia (2 op)

6 Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon valinnaisopinnot (3-15 op) Asklepios Opintojakso: Kulttuuri, ruumiillisuus ja teknologia Avosektorin gynekologiaa (2 op) Biomateriaaliopin perusteet (2 op) Basic Pharmacology for Exchange Students (9 ECTS) Clinical Pharmacology for Exchange Students (4 op) Ensihoidon opintojakso (5 op) Gynekologisen ultraäänitutkimuksen perusteet (2 op) Ikääntyneet, ravitsemus ja päihteet (5 op) Infektiomeetingit (2 op) Kansainvälinen obstetriikka ja gynekologia (2 op) Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku: Kardiologian valinnaiskurssi (2 op) Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku: Opintojakso: Kardiovaskulaarifarmakologia (1 op) Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku: Opintojakso: Kardiovaskulaaripatologia (2 op) Kiintymyssuhdenäkökulma lapsen terveeseen ja häiriintyneeseen kehitykseen (2 op) Kirurgian valinnaiset opintojaksot (1-8 op) Operatiivisen lääketieteen valinnaispolku Kirurginen patologia (1 op) Kliininen anatomia (2 op) Kliininen juonne (1 op) Kliininen patologia (2 op) Kliinisen genetiikan valinnainen opintojakso (2 op) Kliinisen lääketutkimuksen toteuttaminen (5 op) Kliinisten taitojen johdantokurssi (2 op) Kokeellinen farmakologia (2 op) Kokouskäytännöt ja puheviestintä (2-3 op) Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi (2 op) Käyttäytymislääketiede (2 op) Laboratoriolääketiede (1 op) Lapsen ravitsemus (2 op) Lasten kardiologia (2 op) Lasten neuropsykiatria ja neuropsykologia (2 op) Lasten onkologia ja hematologia (2 op) Liikuntavammat (3 op) Lääketieteellinen latina (2 op) Lääkärin työ perusterveydenhuollossa -valinnaispolku (10-15 op) Medical Imaging Project Work (5 ECTS) Modernin neurofarmakologian perusteet (2 op) Molekyylilääketieteen kurssi (6 op) Molekyylivirologia / Molecular Virology (2 op) Naistentaudit (2 op) Neuropsykiatristen häiriöiden biologinen tausta ja kohdespesifinen lääkehoito (3 op) Operatiivisen lääketieteen valinnaispolku (17 op) Opioidikorvaushoidon verkkokurssi (1 op) Ortopedian ja traumatologian valinnaiset opintojaksot (1-3 op) Perhekeskeinen lastenpsykiatria (2 op) Physician-patient relationships & communication: Global issues in the medical encounter Psykiatria elokuvissa (1 op)

7 Psykiatrian kirjatentti (13x2 op) Päihdepsykiatrian perusteet (2 op) Ravitsemustieteen valinnaispolku (11 op) Ravitsemustieteen valinnaispolku: Ravinto ja terveys -valinnaiskurssi (2 op) Ravitsemustieteen valinnaispolku: Opintojakso 1: Elintarvikkeet lääkkeenä (2 op) Opintojakso 2: Ravitsemustiede (3 op) Ravintofysiologian valinnaiskurssi (2 op) Reproduktiobiologia (2 op) Sikiödiagnostiikan verkkokurssi (2 op) Silmätautiopin valinnainen jakso (2 op) Sisätautiopin valinnaisopinnot (1-5 op) Sosiaalipediatria (2 op) Synnytykset (2 op) Synnytys- ja naistentautiopin meetingit (1-3 op) Terveysliikunta (1 op) Terveystaloustiede (2+1 op) Tietotekniikan perusteet (2 op) Toksikologia ja riskinarviointi (2 op) Tutustuminen ambulanssin toimintaan Turussa (1 op) Ulkomaalainen terveydenhuollossa I (1 op) Ulkomaalainen terveydenhuollossa II (3 op) Varhaislapsuuden vuorovaikutus (2 op) Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku: Verenkiertofysiologian ja anatomian kurssi (2 op) Yleispatologia Opintojakso 1: Normaalitilasta patologiaan (1 op) Opintojakso 2: Kasvaimet (2 op) Kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus (25 op) Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus (25 op) Liiketoimintaosaamisen opetuksesta ty:n taloustieteen laitoksen tuottamat opintojaksot Julkisen hallinnon johtaminen ja talous Lto1 Johdatus liiketoimintaosaamiseen TUTKIJALINJOJEN OPETUSSUUNNITELMAT ERILLISET OPINNOT JA SIVUAINEOPINNOT Hallinto ja henkilökunta

8 8

9 YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot Lääketieteen koulutusohjelmassa opiskelevat suorittavat lääketieteen lisensiaatin tutkinnon valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaisesti. Lääketieteen lisensiaatit laillistetaan lääkäreiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa ( Jatkotutkintoina lääketieteen lisensiaatti voi suorittaa erikoislääkärin tutkinnon ja lääketieteen tohtorin tutkinnon. Peruskoulutuksen opintohallinnon asiat hoidetaan Villa Joukahaisen kansliassa. Ohessa on esitetty opintopalvelua ja -neuvontaa antavat tahot. Opintohallinnon palvelupisteet utu.fi/kartta Peruskoulutuksen opiskelijapalvelut Villa Joukahaisen kanslia, T36 Avoinna 12:00-15:00, Opintopäälliköt Anita Toivola, opiskelijavalinta, opiskelijan oikeusturva Sari Iinattiniemi, opetussuunnitelmat, kliininen tohtoriohjelma ja tutkijalinja Opintosihteerit Marjatta Keistinen, kulkukortit, pre-kliiniset opintosuoritukset, Raija Ahokas ja Katja Kirstilä, opintosuoritukset, viransijaisuuskelpoisuus, kypsyysnäyte, hyväksi lukuhakemukset, todistukset Annukka Wallenius, hammaslääketieteen koulutusohjelma Anna Väre, hoitotieteen laitos Suunnittelijat Kaija Kangasjärvi: kansainvälisyysasiat (Kauppakorkeakoulu T57) Maiju Toivonen, kliinisen opetuksen hajautusasiat (matkat ja majoitus) Erika Österholm, eportfolio Antti Tarponen, ID-kortit Jatkokoulutuksen opiskelijapalvelut Varian kanslia, T35 Koulutuspäälliköt Outi Irjala, tieteellinen jatkokoulutus Soile Salonen, ammatillinen jatkokoulutus Opinto- ja kurssisihteerit Riitta Paju, yleislääketieteen eriytyskoulutus Anne Johansson, PGE-kurssit Kristiina Nuutila, kliininen tohtoriohjelma ja kliininen tutkijalinja Nina Widberg, tohtoriohjelmat (Mikro, T31) Tohtoriohjelmien koordinaattorit Anna Haukioja, PeGaSOS (Dentalia, T32) Susanna Rosenberg, Turun molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (Mikro, T31) Heli Virtanen, hoitotieteen tohtoriohjelma (Sanitas T33) 9

10 Lukukausijohtajat C1 Kliininen opettaja Vivian Visnapuu C2 Yliopisto-opettaja Vuokko Loimaranta C3 Yliopisto-opettaja Pia Salo C4 Professori Mika Scheinin C5 Kliininen opettaja Arno Hänninen C6 Kliininen opettaja Lassi Nelimarkka C7 Professori Matti Laato C8 Kliininen opettaja Tuomo Puhakka C9 Professori Juha Mäkinen C10 Professori Erika Isolauri C11 Kliininen opettaja Hannu Järveläinen C12 Kliininen opettaja Saila Kauhanen Opetushoitajat Minna Paasioksa (C1, C2) Portti, preklinikka Hannele Nysten (C3, C4) Patologia Helena Kääpä Yleislääketiede, KTT, elämänkaari opintokokonaisuus Pipsa Allén (C5) Laboratoriolääketiede Helena Haapanen Tutkimus- ja kehittämiskeskus, VSSHP:n koordinoiva op.hoitaja Pirkko Silvola-Salomaa (C5) Mikrobiologia, virusoppi Tiia Bergman (C6, C11) Sisätaudit, geriatria, kliininen fysiologia Ritva Rautiainen (C7, C12) Kirurgia, ortopedia, traumatologia onkologia, fysiatria Hanna Aaltonen (C8) Ihotaudit, korvataudit Ritva Eklund (C8) Psykiatria, neurologia Ulla Havukainen (C9) Lastentaudit, silmätaudit Sanna Manninen (C10) Naistentaudit, genetiikka, radiologia Marju Sjösten Porin opetusterveyskeskus ja SatKs konservatiivinen alue Sari Alakulju-Kuusisto Satakunnan keskussairaala operatiivinen alue Sari Pitkänen Turun opetusterveyskeskus Outi Kylä-Kaila TYKS Vakka-Suomen sairaala Soile Putro Uudenkaupungin tk-harjoittelu Satu Hautamäki Vaasan opintokoordinaattori 10

11 LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) ja Turun yliopiston opintojohtosäännön nojalla lisensiaatin tutkinnon suorittamista koskevat seuraavat määräykset. Turun yliopiston opintojohtosääntö löytyy osoitteesta 1. Tutkinnon laajuus ja rakenne Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. Lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat integroituina opintokokonaisuuksien sisältöihin. Syventäviin opintoihin katsotaan kuuluvaksi tutkielman ja opetussuunnitelmassa nimettyjen syventävien opintojaksojen lisäksi myös valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Lisäksi tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua siten kuin harjoitteluohjesäännössä määrätään. Oppiaineiden keskeiset opinnot sijoittuvat opetussuunnitelmaan lukukausille C1-C12 oheisessa rakennekaaviossa esitetyllä tavalla. Valinnaiset opinnot muodostuvat useammille lukukausille sijoittuvista valinnaispolun opintojaksoista taikka yksittäisistä erillisistä valinnaisopintojaksoista (ks. sivu 129 alkaen). Opetukseen kuuluu mm. luentoja, pienryhmäopetusta, laboratoriotyöskentelyä, työskentelyä eri klinikoilla sekä harjoittelua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot sekä syventävien opintojen tutkielman aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. 2. Opintojen mitoitus 3. Lääketieteen kandidaatin arvo Opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. Arvonimeä saa käyttää sen jälkeen, kun amanuenssijärjestyslista on julkaistu ja omaan opintorekisteriotteeseen ilmestyy maininta arvonimestä. 4. Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Opetus annetaan opiskelijoille lukukausien alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaisesti. Lukukausien (C1-C12) opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu tutkinnon opetussuunnitelmaan. Voidakseen aloittaa C6-lukukauden opinnot, opiskelijalla on tiedekunnan pysyväismääräyksen mukaan oltava hyväksytysti suoritettuna oheisen liitetiedoston mukaiset neljän ensimmäisen lukukauden (C1-C4) keskeiset opinnot, poislukien syventävien opintojen opintojaksot, mennessä. Lisäksi Kliinisen lääketieteen perusteet -opintokokonaisuus (C5) on oltava kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettuna ennen C6-lukukaudelle siirtymistä. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevän kurssiasema määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot aiheuttavat tarvetta opintojen suoritusjärjestyksen muutoksiin, niin opiskelijan tulee hyväksyttää opintojen etenemissuunnitelma. Määritellyn kurssiaseman toteutuminen edellyttää, että opinnot on suoritettu vaihdon aikana opintosuunnitelman mukaisesti. Ks. luku 17. C5-lukukaudella ei suositella kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutumista. Lukukausien suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustellusta syystä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen, jonka liitteenä on opintojen etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelma laaditaan yhteistyössä tiedekunnan opintoneuvojan kanssa. Ks. luku 18. Opinnot mitoitetaan opintopisteinä (ECTS) eurooppalaisen korkeakoulutuksen tapaan. Hyvään oppimiseen käytettävä työaika on 40 tuntia viikossa ja 1600 tuntia lukuvuonna. Yksi opintopiste sisältää esimerkiksi 20 tuntia opetusta ja 20 tuntia itsenäistä opiskelua. 11

12 Keskeiset opinnot 303 op ja syventävien opintojen pakolliset opintojaksot* lv ja 2. opintovuodet pre-kliiniset opinnot opintovuodet kliiniset opinnot C1-C2 op C3-C4 op C5-C6 op C7-C8 op C9-C10 op C11-C12 op Lääkäriksi kasvaminen 5 Hermoston rakenne ja toiminta 8 Kliinisen lääketieteen perusteet 10 Kirurgia ja sairaalapäivystysharjoittelu 15 Naistentaudit ja synnytykset sekä perinnöllisyyslääketiede 15 Diagnostiikka ja hoito I 11 Solu- ja kehitysbiologia 12 Ihmisen kasvu ja kehitys lapsesta aikuiseksi, ikääntyminen ja vanhuus 5 Laboratoriolääketiede 4 Ortopedia ja traumatologia 3 Naistentautien sairaalapäivystys 1 Iäkäs potilas 2 Tuki- ja liikuntaelimistön Anatominen Mikrobeilta Anestesiologia, tehohoito, rakenne ja toiminta 9 ruumiinavaus/soveltava anatomia 4 puolustautuminen 12 ensihoito ja kivunhoito 4 Yleislääketiede 0 Lääkäri ja yhteiskunta 9 Medical English 1 Suomen kieli lääkärin työvälineenä 1 Suomen kieli ja potilasviestintä 1 Diagnostinen radiologia 3 Ihotaudit, keuhkosairaudet ja allegologia (IKA) 10 Päihdelääketiede 2 Lääketieteellinen biokemia Skärgårdsmedicin och ja molekyylilääketiede 11 Tautioppi 10 kultur 4 Säteilysuojelu 2 Lasten ja nuorisolääketiede 18 Yleislääketiede (MED0491) 1 Sisäelimistön rakenne ja Sisätaudit ja toiminta 13 Sairauksien ehkäisy ja hoito 12 päivystysharjoittelu 22 Psykiatria 11 Silmätautioppi 5 Diagnostiikka ja hoito II Lääketieeteen historia* 1 Yleislääketiede 2 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 7 Kliininen toksitologia 1 Kirurgia 7 Biostatistiikan perusteet* 3 Lääketieteellinen etiikka* 1 Neurologia 8 Yleislääketiede 1 Ortopedia, fysiatria ja kuntoutus 6 Epidemiologian perusteet* 1 Tieteen filosofia ja tieteellinen menetelmä* 1 Lääkäritoimen harjoittaminen ja lääkärintyöhön liittyvä sosiaaliturva 2 Yleislääketiede kliininen Kliininen terveyskeskusopetus 3 Kliininen syöpätautioppi 4 opetus 1 Lääketieteellinen etiikka* 2 Diagnostinen radiologia 2 Valmistuva lääkäri 1 Liikunta ja ravitsemus 1 Sotilaslääketiede, kenttä- ja katastrofilääkinnän perusteet 1 Lääketieteen kirjoitusklinikka* 1 YHTEENSÄ Syventävien työ ja kypsyysnäyte 60 op Valinnaiset kurssit n. 30 op Amanuenssipalvelu 24 op Lääketieteen lisensiaatin tutkinto kokonaislaajuus

13 5. Opiskelijan kurssiaseman määritteleminen Yleistä Kurssiasemalla tarkoitetaan opiskelijan opintovaihetta. Kurssiasemalla on merkitystä erityisesti TLKS ry:n toimeksi annettujen amanuenssipalvelujaksojen jaossa sekä opinto-ohjauksessa. LL-tutkinto on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kahteentoista lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on oma kirjain- ja numerosymbolinsa, jolla merkitään myös kurssiasemaa (esimerkiksi C3). LL-tutkinto suoritetaan siten, että lukukaudet opiskellaan numerojärjestyksessä lukuun ottamatta C9- ja C10-lukukausia joiden keskinäinen järjestys vaihtelee yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Opiskelijan kurssiasema noudattaa tätä sisällöllistä jakoa siten, että hänen kurssiasemansa määritellään suoritettavien opintojen eikä vuodenajan mukaan. Täten esimerkiksi naistentautien ja IKA-opintokokonaisuuksien keskeisten opintojen yhdessä muodostamaa lukukautta opiskeleva on aina kurssiasemaltaan C9 riippumatta siitä onko suoritusajankohtana kevät- vai syyslukukausi. C10- lukukautta opiskeleva ei amanuenssijaossa ole etusijalla C9-lukukautta opiskelevaan nähden, vaan heitä kohdellaan amanuenssipaikkoja jakaessa saman vuosikurssin opiskelijoina. Opiskelijan omaksi, alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut C1-lukukauden opintoja ensimmäisen kerran. Kurssiasematyypit Kurssiasemia on kahdenlaisia: joko opiskelijan kurssiasema merkitään numero- ja kirjainmerkinnällä tai hän on kurssiton. Opiskelija, joka etenee opinnoissaan tavalliseen tapaan Opiskelijan kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Loma-aikoina tai opiskelijan ollessa tauolla opinnoistaan hänen kurssiasemansa on täten viimeisimmän opiskellun lukukauden mukainen. Kurssiton Kurssittomaksi määritellään ainoastaan sellainen opiskelija, joka täyttää kolme ehtoa: 1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut 2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 6 vuotta 3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin C11 tai C12 alemman vuosikurssin mukana Opiskelupaikan saanut, mutta opintonsa vasta vuotta myöhemmin aloittanut ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi, jonka mukana hän tosiasiallisesti C1-opintoja suoritti, on valmistunut. Jos kaksi ensimmäistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton. Tauolla oleva opiskelija Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasemansa muuttuu vasta, kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden. Tietyn kurssin etuajassa suorittava opiskelija Jos opiskelija henkilökohtaiseen opintosuunnitelman ja hyväksytyn opintojen etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkin lukukauden osia etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, ei etukäteen suoritettava kurssi vaikuta hänen kurssiasemaansa. Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opintoneuvojan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman. Päätöksestä toimitetaan tieto TLKS ry:n paikanvälittäjälle. Vuosikurssin sisäisessä amanuenssijärjestyksessä siirto-opiskelijat sijoittuvat viimeisiksi ja heidän keskinäinen paremmuusjärjestyksensä määräytyy siten, että hän, kenen siirtymisestä Turkuun on kulunut pisin aika, on etusijalla vähemmän aikaa Turussa opiskelleisiin. Epäselvät tapaukset Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee perusopinnoista vastaava varadekaani. 6. Opiskelijaksi ja vuosikursseille ilmoittautuminen Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi yliopiston opiskelija- ja hakijapalvelujen määräämällä tavalla ( Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija voi saada opintosuorituksia ja saada opintotukea. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopiston opiskelijaja hakijapalvelujen määräämällä tavalla, menettää 13

14 opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava Opiskelija- ja hakijapalveluilta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden säilymisestä säädetään yliopistolain muutoksesta (556/2005). Opiskeluajan rajauksesta säädetään (558/2009) niin, että opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi asevelvollisuuden suorittamisen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi. C1-C4 -lukukausien opinnot suorittaneiden opiskelijoiden katsotaan ilmoittautuneen C5-lukukautta varten. Mikäli C1- C4 -lukukausien opinnot suorittanut opiskelija ei ole halukas aloittamaan C5-lukukauden opintoja, tulee hänen ilmoittaa peruutuksesta kirjallisesti ja viipymättä Villa Joukahaisen kansliaan viimeistään C5-lukukauden alkamispäivämäärään mennessä. Lukujärjestysten laatimista ja opetusjärjestelyjä varten lääketieteen opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niistä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla lukukaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausijohtajalle, opetushoitajalle sekä Villa Joukahaisen kansliaan. Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten marraskuun loppuun mennessä. Nimilistojen laatimisen jälkeen tapahtuneista opiskelutilanteen mahdollisista muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa ao. tahoille. Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opintoneuvojalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja kurssiaseman määrittämiseksi. 7. Kuulustelut Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston opintojohtosääntöä. Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin liittyy loppukuulustelu, näyttökokeita (OSCE tenttejä) sekä tavallisimmin välikuulusteluja. Mikäli ylemmälle lukukaudelle siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintokokonaisuuksien väli- tai loppukuulustelujen suorittamista, on tästä maininta ao. opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa. Sisäänpääsytentit ja propedeuttisten kurssien kuulustelut tulee suorittaa ennen varsinaisen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksen alkua. Laitokset ilmoittavat oppiaineiden kuulusteluajankohdat lukukauden alkaessa. Tiedekunnan kesätentit järjestetään kesäkuussa ja elokuun alussa erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Kurssitentteihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei ilmoittauduta erikseen. Muihin kuulusteluihin on ilmoittauduttava viimeistään 4 päivää ennen kuulustelutilaisuutta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson tuottamisesta. Tarkemmat ohjeet annetaan opetuksen yhteydessä. Tenteistä, jotka suoritetaan kliinisen opetuksen hajautuspaikkakunnilla pyritään järjestämään tenttimahdollisuudet, ks. luku 19. Niissä kliinisen laitoksen oppiaineissa, joihin liittyy kliininen palvelu, edellytyksenä lopputenttiin osallistumiselle on kliinisen palvelun hyväksytty suorittaminen. Kuulustelujen tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta. Tulosten julkistamisen määräajasta voi laitoksen johtaja erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Määräajan pidentämisestä ja sen kestosta on ilmoitettava viimeistään kuulustelutilaisuudessa. Tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava hyväksyttyjen nimet ja hyväksyttyjen arvostelu. Lisäksi on ilmoitettava myös kuulusteluun osallistuneiden kokonaismäärä ja hylättyjen kokonaismäärä. Hylättyjen henkilöllisyyttä ei julkisteta. Tulokset on ilmoitettava asianomaisella ilmoitustaululla ja toimitettava opiskelijatietojärjestelmään yliopiston johtosäännön mukaisesti. Opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuoritukseensa 14 vuorokauden kuluessa tiedoksisaannista. Vilppi- ja plagiointitapauksissa menetellään johtosäännön mukaisesti. Tiedekunta on hankkinut plagioinnin tunnistusjärjestelmän lukuvuonna Lääketieteen kandidaatin toimiminen lääkärin tehtävissä Viransijaisuuskelpoisuus Valtioneuvoston asetus (377/2011) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta määrää seuraavaa: Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti vähintään viiteen ensimmäiseen opin- 14

15 tovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikössä. Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta. Näissä tapauksissa hänen pitää olla suorittanut kyseisen erikoisalan lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat opintojaksot, joita toimessa tarvitaan eli ne opintojaksot, minkä erikoisalaan kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia. Opintojaksoilla tarkoitetaan kyseisen erikoisalan oppiaineen varsinaista kliinistä kurssia tentteineen, se ei edellytä mahdollisesti esim. viimeisenä vuonna olevan suppean kertauskurssin tyyppisen jakson suorittamista. Lisäksi asetus edellyttää, että lääkärin tehtävässä toimivalle opiskelijasijaiselle tulee nimetä ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä takapäivystäjä, joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on saavuttava toimintayksikköön opiskelijan tueksi, takapäivystäjällä on vastuu opiskelijan toiminnasta 4 vuotta opiskellut voi toimia päivystävän lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ainoastaan täyslaillistetun lääkärin läsnä ollessa, tämän ohjauksessa ja valvonnassa Rekisteröinti terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin ja yksilöintitunnuksen saaminen Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lakimuutoksen (46/2009, 40 a ) edellyttämällä tavalla Valvira ylläpitää ja merkitsee lääketieteen 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneet opiskelijat lukien terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Lääkärin sijaisena toimiminen vaatii yksilöintitunnuksen, jonka opiskelijat saavat Valviralta sen jälkeen kun opiskelijat on merkitty em. keskusrekisteriin. Tiedekunta ilmoittaa 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneiden opiskelijoiden tiedot suoraan Valviralle sen jälkeen kun neljän (C1-C8 lukukaudet) ja viiden (C1-C10 lukukaudet) vuoden opinnot on suoritettu ja tallennettu yliopiston opintorekisteriin. Tietojen ilmoittamisen nopeuttamiseksi opiskelijan tulee huolehtia, että vaadittavat opinnot on suoritettu ja tallennettu opintorekisteriin. Valvira lähettää opiskelijan ilmoittamaan osoitteeseen rekisteröintitodistuksen (maksuton) ja tiedon yksilöintitunnuksesta. Opiskelijan osoite on sama kuin opintorekisterissä ilmoitettu osoite, ellei opiskelija ole ilmoittanut osoitteenmuutosta Villa Joukahaisen kansliaan. Opiskelijan rekisteröinnin käsittely kestää arviolta yhteensä noin kaksi viikkoa. Miten lääketieteen opiskelija toimii lääkärin sijaisena yksilöintitunnuksen saatuaan: Kun lääketieteen opiskelija saa yksilöintitunnuksen, tulee hänen käyttää sitä heti lääkärin sijaisena toimiessaan lääkemääräyksissä sekä muissa Kelan toimeenpanemiin etuuksiin liittyvissä asiakirjoissa. Opiskelija merkitsee tällöin lääkemääräykseen oman nimensä, LK, sijaistamansa tehtävänimikkeen ja yksilöintitunnuksen. Valvira on yhdessä Kelan kanssa tiedottanut rekisteröintikäytännön ja yksilöintitunnuksen käyttöönotosta työpaikoille opiskelijoiden rekisteröinnistä Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien kautta. Asiasta on tiedotettu myös Suomen Lääkäriliitolle. Kymmenen vuoden sääntö Valtioneuvoston asetus (104/2008 3e) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta määrää, että lääketieteen opiskelijalla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun 15

16 ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen aloittamisen aloitusajankohta on sen lukukauden alku (1. elokuuta tai 1. tammikuuta), jolloin opiskelija on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevana opiskelijana lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmaan aloittaakseen kyseiset opinnot Suomessa tai vastaavaan tutkintoon johtavan koulutusohjelman ulkomailla. Kurssiasematodistus Työnantaja voi edellä mainituista syistä vaatia nähtäväkseen virallisen opintorekisteriotteen ja kurssiasematodistuksen. Todistukset annetaan Villa Joukahaisen kansliasta. Opiskelija on etukäteen täyttänyt ao. lomakkeen todistuksen kirjoittamista varten Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten 4 v. Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten 5 v Opintosuoritusten rekisteröinti Suoritetut opinnot tallennetaan opintorekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen yhteydessä yliopiston johtosäännön mukaisesti. Opintokokonaisuuden opinnot ja valinnaiset opinnot tallennetaan opintorekisteriin vastuuoppiaineen kansliassa. Syventävät opinnot, amanuenssipalvelu ja varadekaanin päätöksellä hyväksytyt valinnaisopinnot tallennetaan opintorekisteriin Villa Joukahaisessa. Kielikeskuksen ja avoimen yliopiston nk. tiedekunnan ulkopuoliset valinnaisopinnot tallennetaan ko. tahon toimesta. Omat suoritukset ovat katsottavissa nettiopsussa Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään lukien asteikkoa hylätty, hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty). Ennen suoritetut opinnot muutetaan tarvittaessa uuden asteikon mukaisiksi seuraavasti: 5 3,3- (2,625-) ET 4 2½, 2+ (2,125-) 3 2,2- (1,625-) HT 2 1½,1+ (1,125-) TT 1 1, 1- VT 0 ½-0 Hylätty Pyöristykset uudessa asteikossa: Opintokokonaisuuksien arvosanoja määrättäessä pyöristykset tehdään seuraavasti: 5 4, ,50-4,49 3 2,50-3,49 2 1,50-2, ,49 Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty. Opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua 14 vuorokauden kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisumenettelystä määrätään yliopiston opintojohtosäännössä. 11. Kieli- ja viestintäopinnot Opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy keskeisinä opintoina suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot ao. kielitaidon osoittamiseksi. Suomi Ruotsi Englanti Yht. C3 Lääketiede ja suomen kieli 1 op C5 Suomen kieli ja potilasviestintä 1 op C11 Lääketieteen kirjoitusklinikka 1 op C5 Skärgårdsmedicin och kultur 4 op C1 Lääketieteellinen englanti 1 op 8 op Lääketieteellisen englannin kielen taidon osoittamiseksi opiskelijoille järjestetään ensimmäisen vuoden syyslukukauden alussa koe, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat vapautuksen lääketieteellisen englannin kielen kurssista. Opiskelijan äidinkielen ollessa ruotsi Skärgårdsmedicin och kultur -jaksossa ruotsinkieliset opiskelijat osallistuvat luennoille, organisoivat yh- 16

17 den luennon ja tekevät siitä referaatin. Suomen kielen taidon osoittamiseksi opiskelijat suorittavat Lääketieteen suomi -kurssin sekä osoittavat suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon valtion kielitutkintolautakunnan todistuksella. Tiedekunta maksaa kyseisen todistuksen. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä, hänen tulee suorittaa kypsyysnäyte myös ruotsin kielellä. Koulusivistyskielen ollessa suomi, kypsyysnäyte annetaan suomen kielellä, ks. sivu 27. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä taikka opiskelijalla on ulkomailla suoritettu pohjakoulutus dekaani päättää erikseen opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta siten kuin yliopiston johtosäännössä määrätään. Mikäli opiskelija on saanut hammaslääkärin (HLL) tai eläinlääkärin (ELL) koulutuksen, hän voi halutessaan suorittaa suullisen ruotsinkielen tentin ilman pohjalla olevaa Skärgårdsmedicin och kultur kurssitehtävää l. eläkeläishaastattelua. Mikäli opiskelijalla on virkamiesruotsi suoritettuna edellisen tutkinnon kautta, heidän tulee läpäistä ruotsin kirjallisen ja suullisen taidon näyttökoe ja suorittaa eläkeläishaastattelu saaristossa, täten osallistua suulliseen ja kirjalliseen tenttiin, mutta muu kurssiopetus on vapaaehtoista. Avoimessa- tai kesäyliopistossa suoritettu tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaiset kieliopinnot haetaan korvattavaksi kielikeskuksessa. Korvaavuutta haetaan lomakkeella Hakemus keskeisten opintojen korvaamiseksi ja se palautetaan kielikeskukseen. 12. Valinnaisten opintojen suorittaminen Valinnaisten opintojen suorittamisessa noudatetaan seuraavaa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuudesta (360 op) keskimäärin 30 op sisältyy valinnaisia opintoja siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään. Valinnaisopinnot katsotaan pääosin syventäviin opintoihin kuuluviksi. Opetussuunnitelmassa on lukukausikohtaisesti ilmoitettu valinnaisopinnot. Ks. sivu Valinnaisopinnot ryhmitellään opetussuunnitelmien yhteydessä aihepiiriltään samansisältöisiin valinnaisopintokoreihin tai valinnaispolkuihin. Valinnaisopintoja suositellaan valittavaksi useammista kuin yhdestä korista. Valinnaisopintokoreihin sijoittuu yksittäisiä tiedekunnan oppiaineiden tuottamia opintojaksoja tai muita opintoja siten kuin jäljempänä tarkemmin määrätään. Valinnaispoluilla opintojaksot sijoittuvat opetussuunnitelmassa eri lukukausille ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden valinnaisopintopolun aihepiiristä. Valinnaisopinnoista informoiminen Valinnaisopintoihin hakeutumisesta järjestetään informaatiotilaisuus lukukausittain. Lukukausijohtajat vastaavat informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. Valinnaisopintoinformaatio esitetään sekä valinnaisopintojen ilmoitustaululle että ao. oppiaineiden ilmoitustauluille. Kaikki valinnaisopinnoiksi haettavat kurssit ja aiempi osaaminen haetaan lomakkeella. Hakemus valinnaisopintojen sisällyttämiseksi tutkintoon ja se palautetaan Villa Joukahaisen kansliaan. Ylimääräiset amanuenssuurit Ylimääräisistä amanuenssuureista voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 12 opintopistettä siten, että kurssiaikainen tuottaa 3 opintopistettä ja loma-aikanen yhden kuukauden mittainen amanuenssuuri 6 opintopistettä. Lääkärin tehtävissä hankittu työkokemus Lääkärin sijaisena erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa taikka terveyskeskuslääkärin tehtävissä perusterveydenhuollossa hankittu työkokemus voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 6 opintopisteen osalta siten, että yksi kuukausi tuottaa 6 opintopistettä. Tutkijalinja, tutkijakoulu ja tutkimustyö Tutkijalinjan 40 opintopisteen kokonaisuus voidaan lukea hyväksi 30 opintopisteen laajuisena valinnaisena opintona lääketieteen perustutkinnossa. Tutkijakoulun ja tohtoriohjelmien opintojen ja tutkimustyön tekemisestä hyväksytään varadekaanin päätöksellä valinnaisiksi opinnoiksi yhteensä enintään 15 opintopistettä lääketieteen peruskoulutuksessa. Tutkimustyön hyväksymisen osalta tulee esittää tutkimustyön ohjaajan lausunto tutkimuksen etenemisestä. 17

18 Tiedekunnan ulkopuolella suoritetut opinnot Tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja tutkintoon soveltuvia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi yhteensä enintään 23 opintopistettä. Näistä suositellaan haettavaksi ennakkopäätös. Varusmiespalvelun johtajakoulutus Varusmiespalvelun johtajakouluttajakoulutuksesta voidaan hyväksyä 6 opintopistettä tutkinnon valinnaisiin opintoihin. Hakemuksen liitteenä tulee olla yksilöity todistus suoritetusta koulutuksesta. Päätöksen hyväksilukemisesta tekee varadekaani. Tiedekunnan opintoneuvojien ja opiskelijatuutoreiden työn hyväksyminen valinnaisopinnoiksi Tiedekunnan opintoneuvojana toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä enintään 6 opintopistettä valinnaisopinnoiksi tehtyjen työtuntien perusteella siten, että 27 tuntia tuottaa 1 opintopistettä. Opiskelijatuutorina toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä enintään prekliinisen opintovaiheen (C1-C4) 2 opintopistettä ja kliinisen vaiheen (C5-C12) opiskelijatuutoreille 1 opintopistettä tehtyjen työtuntien perusteella siten, että 27 tuntia tuottaa 1 opintopistettä. Tiedekunnan opiskelijatuutorina ja KV-opiskelijoiden tuutorina toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä vuodesta 2005 lähtien hyväksyä enintään 2 opintopistettä tutkinnon valinnaisopintoihin edellyttäen, että opiskelijatuutori on osallistunut järjestettyyn koulutukseen ja toteuttanut vähintään 10 dokumentoitua pienryhmätapaamista ohjaamilleen uusille opiskelijoille. Opetuksen kehittämistyö Hyväksytyn suunnitelman perusteella tehdystä opetuksen kehittämistyöstä/projektista voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä enintään 2 opintopistettä valinnaisiin opintoihin. Siirto-opiskelijat Muista lääketieteellisistä tiedekunnista siirtyneiden opiskelijoiden valinnaisopintopistemäärät ratkaistaan tapauskohtaisesti varadekaanin päätöksellä ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyen. 13. Opintojen hyväksilukeminen Jokaisella opintonsa aloittaneella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS. HOPSiin liittyen opiskelija voi hyväksilukea tutkintoon aikaisempia opintojaan joko korvaamalla saman sisältöisillä opinnoilla LL-tutkinnon keskeisiä opintoja taikka sisällyttämällä tutkintoon tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Opetussuunnitelmassa mainittujen keskeisten ja valinnaisten opintojen korvaamista tiedekunnan ulkopuolella suoritetuilla saman alan opinnoilla haetaan ao.opetuksen vastuuhenkilöiltä. Tämä koskee myös tiedekunnan hyväksymien kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintoja. Opintojen korvaamisesta päättää ao. oppiaineen professori tai muu opetuksen vastuuhenkilö. Valinnaisten opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää varadekaani. Korvaavuutta haetaan lomakkeella Hakemus keskeisten opintojen korvaamiseksi ja se palautetaan ko. oppiaineen kansliaan. 14. Opintosuoritusten vanheneminen Kuulustelut lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten on suoritettava 10 vuoden kuluessa tiedekuntaan ilmoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun suorittamiseen tai äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaan käytettyä aikaa. Muussa tapauksessa on anottava varadekaanilta lisäaikaa tutkinnon loppuun suorittamiseksi. 15. Tutkijalinjat Menettelytapaohjeet tutkijalinjan opintojen kirjaamiseksi ja hyväksyttämiseksi lääketieteen perustutkintoon/tohtorin tutkintoon. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa tutkijalinjan kokonaisuudessaan (40 opintopistettä) ja sisällyttää kokonaisuuden tohtorin tutkinnon opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkijalinjan kokonaisuudessaan (40 op) tai osan siitä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin, hän ei voi käyttää näitä tutkijalinjan opintoja enää tohtorin tutkintoon ja päinvastoin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää osan tutkijalinjan opinnoista lääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisopintoihin, hänen tulee viimeistään tutkintotodistusta anoessaan ilmoittaa sitovasti, sisällyttääkö hän ko. opinnot perustutkintoon valinnaisopintoina. Siihen saakka opin- 18

19 not voisivat näkyä opintorekisterissä tutkijalinjan PGE-opintoina. 16. Kansainvälinen opiskelu Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla toisesta lukuvuodesta alkaen. Opiskelijavaihdon kesto on vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi lukuvuosi. Ulkomailla suoritetut opinnot pyritään kokonaisuudessaan hyväksilukemaan tutkintoon, jotta opiskelijan valmistuminen ei viivästyisi. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi päästä vaihtoon. Lisätietoja vaihtoon hakeutumisen perusedellytyksistä löytyy: fi/yksikko/kv/opiskelu-ja-harjoittelu-ulkomailla/ vaihtoon-hakeminen/sivut/perusedellytykset-javalintaperusteet.aspx. C5-kurssin aikana ei suositella vaihtoon lähtemistä. Tavallisimpia vaihto-ohjelmia vaihtoon lähtemiseksi ovat Erasmus- ja Nordplus-vaihdot. Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta on myös mahdollisuus hankkia itse vaihtopaikka. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy kansainvälisten palveluiden www-sivulta fi/fi/yksikko/kv/sivut/home.aspx tai med.utu.fi/opiskelu/kv/. Vaihdossa tehtävien opintosuunnitelman hyväksymisestä opiskelijan on oltava yhteydessä oppiaineen kv-yhdyshenkilöön. Jos vaihdon aikaiset opinnot aiheuttavat muutoksia opintojen etenemisjärjestykseen, opiskelijan on otettava yhteyttä opintoneuvojaan, jonka kanssa laaditaan henkilökohtainen opintojen etenemissuunnitelma. Vaihdosta palaamisen jälkeen opiskelijan on itse haettava vaihdossa tehtyjen opintojen korvaavuutta oppiaineista. Korvaavuuksien hakemiseen tarvitaan vaihtoyliopistosta saatu opintorekisteriote sekä ECTS-Learning agreement -lomakkeet (ennen vaihtoa oppiaineessa kv-yhdyshenkilöllä hyväksytetyt opintosuunnitelmalomakeet). Korvaavuutta haetaan lomakkeella Hakemus keskeisten opintojen korvaamiseksi ja se palautetaan ko. oppiaineen kansliaan. 17. Tuutorointi ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja portfolio Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden uuteen opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatuutorit. Opiskeluun ja lääkäriksi kasvamiseen perehdyttää ja sitä seuraa ja tukee opetushenkilökuntaan kuuluva opettajatuutori ( tutke/opiskelijalle/opettajatuutorointi/). Opettajatuutoritoiminta on lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUT- KE) alaista toimintaa ( tutke/). Se on aloitettu syksyllä 2003, josta lähtien (on ollut tavoitteena, että) kaikilla uusilla lääketieteen ja hammaslääketieeteen opiskelijoilla on oma opettajatuutori koko lääketieteen/hammaslääketieteen opiskelun ajan. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen edetessä ja ohjaa tekemään HOPS:n ( opiskelu/hops/) ja portfolion ( fi/tutke/opiskelijalle/portfolio/) opintojen alussa. Opettajatuutorit järjestävät sekä henkilökohtaisia että ryhmätapaamisia. HOPS:in avulla opiskelija seuraa omia opintosuorituksiaan ja tekee vuosittain suunnitelman tulevista opinnoista. Portfolioon kuuluvien esseiden (matkalla lääkäriksi/hammaslääkäriksi) ja itsearviointikaavakkeen avulla hän lisäksi seuraa omaa ammatillista kasvuaan. Opettajatuutorin kanssa HOPS:in merkinnät, suunnitelmat ja portfolio käydään vuosittain läpi ja opiskelija saa myös palautetta etenemisestään. 18. Opintojen ohjaus Tiedekunnassa toimii useita lääketieteen opintoneuvojia. He ovat opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. He järjestävät tarvittaessa ohjaustilaisuuksia, tiedottavat opintoasioista sekä osallistuvat opiskelijavalinta-asioista tiedottamiseen ja tiedekunnan opintohallintoon. Opintoneuvojat koordinoivat opiskelijatuutoritoimintaa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintoneuvojaan aina jos hänellä on tarvetta suorittaa opintoja LL-opetussuunnitelmaan kirjatusta tavallisesta suoritusjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Tällöin opintoneuvoja laatii yhteistyössä opiskelijan kanssa opintojen etenemissuunnitelman, joka hyväksytetään tiedekunnalla. Etenemissuunnitelma toimii opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunni- 19

20 telman liitteenä. Etenemissuunnitelman laatimistarpeen arvioi opintoneuvoja, ja aloitteen suunnitelman tekemiseksi voi tehdä opiskelija itse, opintoneuvoja, opettajatuutori tai kuka tahansa opetushenkilökunnan jäsen. Etenemissuunnitelma laaditaan aina seuraavissa tapauksissa: opiskelija aikoo suorittaa tietyn keskeisen opintokokonaisuuden, kurssin tai kokonaisen lukukauden opetussuunnitelmasta poikkeavassa opintovaiheessa tai useita eri keskeisten opintojen osia tavallisesta poikkeavassa järjestyksessä opiskelija saapuu siirto-opiskelijana Turun lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelija vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeen kautta opiskelijan opintojen alusta on kulunut 10 vuotta tai enemmän opiskelija pyrkii korvaamaan merkittävän osan opinnoistaan aiemmilla Opintoneuvojat tavoittaa parhaiten sähköpostitse Opintoihin liittyvissä hallinnollisissa asioista saa neuvontaa ja lisätietoa tiedekunnan opintopäälliköltä, opintosihteereiltä ja muulta opintohallintotiimiltä. Tietyn opintokokonaisuuden käytännön järjestelyistä kannattaa ensisijaisesti tiedustella opiskelijan oman vuosikurssin isännältä, joka tekee yhteistyötä opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiden ja opetushoitajien kanssa ja toissijaisesti suoraan kyseisestä oppiaineesta. Jatkotutkintoihin liittyvää ohjausta antaa tiedekunnan kansliassa jatkokoulutuksen koulutuspäällikkö ja PGE:n opintosihteerit. 19. Lääketieteen peruskoulutuksen kliinisen opetuksen hajauttaminen Tiedekunnassa on luotu systemaattiset käytännöt peruskoulutuksen hajauttamiselle Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueille. Hajautettua opetusta järjestetään kliinisen vaiheen opinnoissa, mutta osittain myös jo juonneopetuksena prekliinisissä opinnoissa. Suomen ensimmäinen opetusterveyskeskus valmistui Porin puuvillan kiinteistöön toukokuussa Turun Runosmäkeen valmistui opetusterveysasema toukokuussa Vaasaan valmistuu seuraava opetusterveyskeskus, joka saataneen täysimittaiseen opetuskäyttöön Hajautuspaikkakunnilla opiskelijaryhmät voidaan pitää pieninä, niissä voidaan antaa yksilöllisempää opetusta ja samalla opiskelijat tutustuvat myös sellaisiin sairauksiin ja potilasryhmiin, joiden pääasiallinen hoitopaikka on yliopistosairaalan ulkopuolella. Hajautettu koulutus tutustuttaa opiskelijan terveydenhuollon eri portaisiin sekä lisää näkemystä ja kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä. Vaasassa hajautus lisää myös opiskelijoiden valmiuksia ruotsinkielisten potilaiden kohtaamiseen. Tarkemmat tiedot oppiaineiden hajautuksesta löytyvät opinto-oppaasta kliinisen vaiheen opintokokonaisuuksien kuvailuista. Opintojaksojen alkuinfoissa kerrotaan myös tarkemmin opintojakson sisällöstä ja mahdollisesta opetuksen hajauttamisjaksosta. Kurssi-isännät laativat yhteistyössä oppiaineen opetushoitajan kanssa ryhmäjaot hajautettuun opetukseen. Hajautuspaikkakunnalla opetus järjestetään siellä toimivan opetushenkilökunnan toimesta. Tiedekunta korvaa opiskelijoiden hajautetuille paikkakunnille matkustamisen matkustusohjeiden mukaisesti. Matkustusohjeet löytyvät Medicasta Ohjeita opiskelijoille kansiosta. Kaikki opiskelijoiden matkakorvaukset käsitellään apurahoina. Tiedekunta toimittaa opiskelijoille matka-apurahan suoraan matkalippuina siten, että opiskelijat noutavat opiskelijahintaiset linja-autoliput Matkahuollosta ja junaliput tiedekunnasta Villa Joukahaisesta. Opiskelijoille ei siis makseta matkaapurahaa pankkitilille (pl. poikkeukset), vaan he saavat apurahan suoraan matkalippuina. Matkaasioissa tiedekunnassa toimii yhteyshenkilönä hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen Villa Joukahaisessa. Opiskelijoille on järjestetty maksuton majoitus hajautusjakson aikana Porissa, Vaasassa, Raumalla, Uudessakaupungissa ja Somerolla. Majoitusasioissa yhteyshenkilönä toimii hajautusyksikön opetushoitaja/yhteyshenkilö. Hajautuspaikkakunnilla lääketieteen opiskelijoilla ei ole oikeutta käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluja kuin akuuteissa tilanteissa. Hajautuspaikkakunnille on järjestetty mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus KELAn korvaamaan opiskelijahintaiseen ruokailuun. Opiskelijoille pyritään tarvittaessa järjestämään mahdollisuus osallistua tentteihin hajautuspaikkakunnalta käsin. Tällaisessa tilanteessa opiskelijan on ajoissa ilmoitettava tentin järjestämisen tarpeesta sekä oppiaineen opetushoitajalle että hajautetun opetusyksikön opetushoitajalle/ 20