TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksytyille... 5 Koulutuksen perustehtävä määritellään yliopistolaissa... 6 TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT HAMMASLÄÄKETIETEELLISET TUTKINNOT JA OPPIARVOT.. 6 HLL-tutkinnon pysyväismääräykset Tutkinnon rakenne ja laajuus Opintojen mitoitus ja kuormittavuus Hammaslääketieteen kandidaatin arvo Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Opiskelijaksi ja vuosikurssille ilmoittautuminen Opiskelijan kurssiaseman määrittäminen Kuulustelut ja ilmoittautuminen kuulusteluun Opintosuoritusten tallennus Opintosuoritusten arvostelu Syventävien opintojen tutkielman kielentarkastus ja kypsyysnäyte Kieli- ja viestintäopinnot Valinnaisopintojen suorittaminen Opintojen hyväksilukeminen Opintosuoritusten vanheneminen Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinja Kansainvälinen opiskelijavaihto Turku Postgraduate School of Health Sciences (PGS) Postgraduate School of Oral Health Sciences (PeGaSOS) Laadunhallinta ja opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä Opintojen eteneminen ja opinto-ohjaus Hammaslääketieteen kandidaattiseura ja kurssin isäntäjärjestelmä Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteet HLL-tutkinnon rakenne Syventävien opintojen pysyväismääräykset, TAVOITTEET JA KÄSITELTÄVÄT ASIAKOKONAISUUDET HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON TUTKINTOTODISTUS Publiikki Käytännön harjoittelu ja laillistaminen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi Laillistamisen hakeminen Hammaslääketieteen jatkotutkinnot Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto Erikoishammaslääkärin tutkinto Koulutuksen laadunvarmistus ja evaluointi HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA HLL-tutkinnon rakennekaavio Ensimmäisen lukukauden keskeiset opinnot (D1) 26 Johdanto yliopisto-opiskeluun Hammaslääkärin toimintaympäristöt Opettajatuutorointi Hammaslääkäriksi kasvamisen runkosuunnitelma Solu- ja kehitysbiologia Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta Pään ja kaulan syventävä anatomia Hampaiden muoto ja toiminta Dental english Toisen lukukauden keskeiset opinnot (D2) 36 Lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede Purentafysiologian perusteet Sisäelimistön rakenne ja toiminta Svenska för tandläkarestuderande... 41

3 Kolmannen lukukauden keskeiset opinnot (D3) 42 Hermoston rakenne ja toiminta Purentaelimistön hermostollinen säätely Ihmisen kasvu ja kehitys Kasvojen rakenteet ennen syntymää Kasvojen rakenteet syntymän jälkeen Parodontologian perusteet ja ientulehduksen ehkäisy ja hoito Pään ja kaulan anatominen ruumiinavaus Johdatus säteilyfysiikkaan Tiedonhaun opetus Hammaslääketieteen suomalaistaminen ja yleistajuistaminen Lääketieteen historia Neljännen lukukauden keskeiset opinnot (D4) 54 Tautioppi Sairauksien ehkäisy ja hoito Kariesopin peruskurssi ja karieksen ehkäisy Korjaava karieshoito I Paikallispuudutus Johdatus biomateriaalitieteeseen Biostatistiikan perusteet Epidemiologian perusteet Tieteenfilosofia ja tieteellinen menetelmä Viidennen lukukauden keskeiset opinnot (D5) 66 Valmennus kliiniseen hoitoharjoitteluun Kliininen hoitoharjoittelu Hoidon eettiset ja juridiset perusteet Restoratiiviset ja proteettiset hammashoidon biomateriaalit Radiologinen tekniikka ja diagnostiikka Korjaava karieshoito II Kuiva suu, eroosio, suunhoitoaineet Parodontaalisen infektion synty, diagnostiikka ja anti-infektiivinen hoito Etiologia, toimintahäiriöiden epidemiologia ja potilaan tutkiminen Suu- ja leukakirurgian perusteet ja hampaan poisto Mikrobeilta puolustautuminen Suomen kieli hammaslääkärin työssä Kuudennen lukukauden keskeiset opinnot (D6) 80 Kariologia ja endodontia: juurihoito Suun ulkopuolella valmistettavat täytteet Yksittäiset kruunut ja pienet sillat Toimintahäiriöiden hoitokäytännöt Vaativa parodontologinen hoito Radiologisen tekniikan ja diagnostiikan syventävä osa Purentavirheiden diagnostiikka ja varhaishoito Kliininen lääketiede Korva-, nenä-, ja kurkkutautioppi Sisätaudit Anestesiologia Kliininen hoitoharjoittelu Seitsemännen lukukauden keskeiset opinnot (D7) 93 Kliininen hammashoito / Hammasprotetiikka Lasten ja nuorten hammashoito ja hammassairauksien ehkäisy Suupatologian syventävä osa ja suulääketiede Oikomishoidon periaatteet Biomateriaalien ja kudosten vuorovaikutus Operatiivinen suu- ja leukakirurgia I

4 4 Kliininen lääketiede Yleiskirurgia Kliinistä farmakologiaa hammaslääketieteen opiskelijoille Iho- ja sukupuolitaudit Lastentaudit Psykiatria Hammaslääketieteen kirjoitusklinikka Kliininen hoitoharjoittelu Kahdeksannen lukukauden keskeiset opinnot (D8) 109 Parodontologisen tietouden syventäminen Hammas- ja leukavammat Päivystyshammashoito Terveyskeskus toimintaympäristönä Kliininen hoitoharjoittelu Lääketieteellisen etiikan käytäntö ja teoria Yhdeksännen lukukauden keskeiset opinnot (D9) 117 Kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito (KDH-seminaari I) Implantologia: protetiikka ja suu- ja leukakirurgia Gerodontologia Leukanivelsairauksien diagnostiikka ja hoitoperiaatteet Kliiniset seminaarit Kliininen hoitoharjoittelu Kymmenennen lukukauden keskeiset opinnot (D10) 125 Nuori hammaslääkäri Erityiskysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä Kivunhoito hammaslääketieteessä Operatiivinen suu- ja leukakirurgia II Hammaslääketieteen kliininen genetiikka Kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito (KDH-seminaari II) Kliiniset seminaarit Kliininen hoitoharjoittelu Puheviestintä ja kokouskäytännöt Syventävien opintojen opintojaksot 136 Valinnaiset opinnot 137 Lääketieteellinen latina Lääketieteellisen etiikan ongelmanratkaisuseminaari Tiedon kriittinen arviointi Ympäristöestetiikka hammaslääketieteen sovelluksena Ravitsemusohjaus hammaslääkärin työssä/ravitsemustieteen opintopolku Suun mikrobiologia - lukupiiri Oral Medicine Methods in Oral Pathology Hammashoitopelon hallinta inhalaatiosedaation avulla Syventävien opintojen opintoprojektit lukuvuonna KANSAINVÄLISET OPINTOJAKSOT LUKUVUONNA Tiedekunnan hallinto Liite 1: Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Liite 2: Euroopan neuvoston direktiivi hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (78/687/ETY) Liite 3: Turun yliopiston opintojohtosääntö Liite 4: Turun yliopistossa edustettuina olevat koulutusalat, tutkinnot, pääaineet, koulutusohjelmat ja maisteriohjelmat

5 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN KOULUTUSOHJELMAAN HYVÄKSYTYILLE Tervetuloa opiskelemaan Turun yliopistoon. Tämä opas sisältää Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelman opetussuunnitelmat lukuvuodelle Opas sisältää myös tiedekunnan vahvistamat pysyväismääräykset tutkinnon suorittamisesta ja tietoja lääketieteellisen tiedekunnan ja hammaslääketieteen laitoksen hallinnosta. Oppaan tiedot ovat luettavissa internetissä: Opetuksen aika- ja paikkatiedot ilmoitetaan lukukausien alussa jaettavassa lukujärjestyksessä. Opetussuunnitelmia voidaan lukukauden aikana tarkentaa. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan erikseen kurssin isännän välityksellä ja ilmoitustauluilla. Ilmoittautuessaan yliopistoon opiskelija saa maksutta Turun yliopiston opiskelijan yleisoppaan Yleisopas sisältää tietoja opiskeluun liittyvistä käytännöistä ja palveluista, kuten opintotuesta, asumisesta ja terveydenhoitopalveluista. Lisätietoja opintojen käytännön järjestelyistä saa opintopäälliköltä, opinto-ohjaajalta, opetushoitajalta, opettajatuutorilta ja kurssin isännältä. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen edetessä ja hän ohjaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä. Turussa Hanna Oksala Yliopisto-opettaja Heli Vinkka-Puhakka Lehtori Taitto: Antti Tarponen 5

6 KOULUTUKSEN PERUSTEHTÄVÄ MÄÄRITELLÄÄN YLIOPISTOLAISSA Yliopistolain 4 :n 1. momentin mukaan Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa voimaan tullut laki yliopistolain muuttamisesta (715/2004) sitouttaa yliopistot tiiviimmäksi osaksi yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Turun yliopiston strategian mukaisesti Turun uusi yliopisto, joka syntyi Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyessä, on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusyliopisto, jonka toiminnan perusta on korkeatasoinen monialainen tutkimus. Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistoyhteisössä opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu pyrkimys uuden luomiseen, kriittisyyteen ja eettiseen vastuuseen. Yliopisto-opiskelija ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja vaan osallistuu aktiivisesti tiedon tuottamiseen yhdessä muiden tiedeyhteisön jäsenten kanssa. TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT HAMMASLÄÄKETIETEELLISET TUTKINNOT JA OPPIARVOT Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat hammaslääketieteen perustutkintoopiskelijat suorittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004; Liite 1) ja syksyllä 2011 opintonsa aloittavat tämän asetuksen 13 ja 14 muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (351/2011; Liite 2) mukaisesti. Koulutusta säätelevät myös koulutuksen vähimmäistasoa koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö: hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 78/687/EEC (Liite 3) ja Turun yliopiston opintojohtosääntö (Liite 4), jonka online osoite on: intra.utu.fi/yleista/saannosto/johtosaannot/opintojohtosaanto.pdf Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa hammaslääketieteen lisensi- 6 aatit itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi (ks opintooppaan kohta Käytännön palvelu ja laillistaminen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi, s. 21) Jatkotutkintoina hammaslääketieteen lisensiaatit voivat suorittaa Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon ja erikoishammas lääkärin tutkinnon. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa n. 75% ensimmäisen ja toisen lukuvuoden opinnoista on yhteisiä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoiden kanssa. Loput 25% on suun ja leukojen rakenteen, toiminnan, kehityshäiriöiden ja sairauksien perusteiden opiskelua. Kliinistä lääketieteen opetusta hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa on myös kliinisessä opiskeluvaiheessa. Kliininen hoitoharjoittelu alkaa viidennellä lukukaudella ja tapahtuu pääosin Turun sosiaali- ja terveystoimen Opetushammashoitolassa, mutta opiskelijat osallistuvat myös erikoissairaanhoitoon keskussairaalan suusairauksien klinikalla. Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta toteutetaan Turun ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä näiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Hoitoharjoittelussa opiskelija oppii kliinisten taitojen lisäksi hahmottamaan hammaslääkärin työn osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja harjaantuu terveydenhuollon moniammatilliseen yhteistyöhön. Euroopan yliopistojen kehittämistä on 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan ohjannut vuonna 1999 opetusministeritasolla allekirjoitettu Bolognan julistus. Euroopan yliopistojen on haluttu entistä enemmän kiinnittävän huomiota tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen. Hammaslääketieteessä Bologna julistuksen edellyttämät koulutusohjelmasuositukset on pääosin tehty vuoteen 2010 mennessä. Turun yliopiston koulutusohjelmassa eurooppalaisia suosituksia on huomioitu suomalaiseen koulutuskäytäntöön soveltuvilta osin. HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Yliopiston tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) ja tämän asetuksen 13 ja 14 muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (351/2011) ja Turun yliopiston opintojohtosäännön johtosaannot/opintojohtosaanto.pdf nojalla lääketieteellisen tiedekunnan johtokunta määrää hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta seuraavaa.

7 1.Tutkinnon rakenne ja laajuus Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä vuodessa, vuonna 2011 aloittavat 5, 5 vuodessa. Tutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä, vuonna 2011 aloittaville 330 opintopistettä. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat joko oppiainekohtaisia tai integroituja opintokokonaisuuksia, jotka on jaettu opintojaksoihin. Syventäviin opintoihin kuuluu opinnäytetyön ja opetussuunnitelmassa nimettyjen syventävien opintojen keskeisten opintojaksojen (SOKO) lisäksi valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset ja syventävien opintojen opinnäytteen aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. Keskeiset opinnot ajoittuvat opetussuunnitelmassa lukukausille D1 D10, vuonna 2011 aloittaville lukukausilla D1 D11 sivulla 24 rakennekaaviossa esitetyllä tavalla. Valinnaiset opinnot muodostuvat erillisistä valinnaisopintojaksoista. Opetus koostuu luennoista, ryhmätöistä, laboratoriotyöskentelystä, demonstraatioista sekä omatoimisesta opiskelusta. Tutkintoon sisältyvä kliininen hoitoharjoittelu suoritetaan terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta toteutetaan Turun ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä näiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Ryhmätöihin ja harjoitustöihin osallistuminen on pakollista ja luennoilla osallistuminen suositeltavaa. 2. Opintojen mitoitus ja kuormittavuus Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen mitoituksessa käytetään European Credit Transfer System (ECTS) -opintopistejärjestelmää. Opintokokonaisuudet ja opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan lähtökohtana keskimääräinen opiskelijan ajantarve. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelija tarvitsee keskimäärin1600 tunnin työn, mikä vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Lääketieteellisten alojen valtakunnallinen tutkintorakennetyöryhmä ohjeistaa raportissaan opetuksen kuormittavuuslaskelmien tekemistä seuraavasti: 1. yhtä luentotuntia kohden omatoimiseen opiskeluun varataan vähintään yksi tunti, jos opintojaksoon liittyy kuulustelu. 2. ongelmalähtöisessä opetuksessa PBL (= problem based learning) tai ryhmätyössä, johon opiskelija valmistautuu, yhtä kontaktiopetustuntia vastaa työmäärästä riippuen 1 4 tuntia omatoimista opiskelutuntia sivua suomenkielistä tekstiä edellyttää opiskelijalta vähintään 40 tunnin työmäärää eli vastaa 1,5 opintopistettä sivua vieraskielistä tekstiä vastaa 1,5 opintopistettä. Opintosuoritukset tallennetaan rehtorinviraston ylläpitämään opiskelijatietojärjestelmään. Kukin opiskelija on velvollinen tarkistamaan, että opiskelijatietojärjestelmässä on kaikki suoritusmerkinnät. Opiskelijalla on oikeus saada suorituksistaan maksuton opintorekisteriote. 3. Hammaslääketieteen kandidaatin arvo Opiskelijalla on oikeus käyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista keskeisistä opinnoista vähintään kahden vuoden (neljän lukukauden) opinnot. Kliinisen hoitoharjoittelun aloittaminen edellyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa. 4. Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnon opiskelu on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kymmeneen (10) lukukauteen, vuonna 2011 aloittavilla yhteentoista (11) lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on kirjain- ja numerosymbolinsa, jolla merkitään myös opiskelijan kurssiasema (D1 D11). Kurssi valitsee itselleen nimen. Lääketieteellisessä tiedekunnassa opinnot etenevät opintosuunnitelmassa esitetyssä lukukausien numerojärjestyksessä ja opiskelijoille lukukausien alussa jaettavan lukujärjestyksen mukaisesti. Lukukausien D1 D11 opetukseen opiskelijan tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu opetussuunnitelmaan. Lukukausien suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustelluista syistä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen. HOPS:n liitteenä tulee 7

8 tällöin olla opintojen etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelman opiskelija laatii yhteistyössä tiedekunnan opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaajana toimii yleensä tiedekunnan nimeämä opiskelija. Kansainvälisestä vaihdosta palaavan opiskelijan kurssiaseman määrittelyyn vaikuttaa vaihto-opiskelun opintosuunnitelma. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot aiheuttavat tarvetta opintojen suoritusjärjestyksen muutoksiin, opiskelijan tulee laatia ja hyväksyttää varadekaanilla poikkeava opintojen etenemissuunnitelma. (Ks. kohta 16.) 5. Opiskelijaksi ja vuosikurssille ilmoittautuminen Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi rehtoriviraston määräämällä tavalla. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojansa, hänen on haettava rehtorinvirastolta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. (Turun yliopiston opintojohtosääntö: utu.fi/yleista/saannosto/johtosaannot/opintojohtosaanto.pdf ja liite 4). Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi asevelvollisuuden suorittamisen, äitiys-, isyys-, tai vanhempainloman vuoksi tai muusta dekaanin erikseen hyväksymästä syystä. Lukujärjestyksen laatimista ja opetusjärjestelyjä varten hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niistä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla lukukaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausijohtajalle, opetushoitajalle, tiedekunnan kansliaan ja hammaslääketieteen laitokselle osastosihteeri Annukka Walleniukselle tai puh. (02) Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten marraskuun loppuun mennessä. Nimilistojen laatimisen jälkeen tapahtuneista opiskelutilanteen mahdollisista muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa tiedekuntaan ja hammaslääketieteen laitokselle osastosihteeri Annukka Walleniukselle tai puh. (02) ). Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opinto-ohjaajille henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja kurssiaseman määrittämiseksi. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien sijoittuminen vuosikursseille määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Vaihdon aikana toteutuneet opintosuoritukset vaikuttavat kurssille sijoittumiseen. Mikäli ylemmälle vuosikurssille siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintojaksojen väli- tai loppukuulustelujen suorittamista, on tästä maininta sen opintojakson kurssikuvauksessa, joka edellyttää suorituksia. Voidakseen osallistua hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelman viidennellä lukukaudella alkavaan kliiniseen hoitoharjoitteluun opiskelijalla on oltava hyväksytysti suoritettuna lukukausien D1 D4 opinnot sekä opintojaksojen osat. Kun nämä osiot on suoritettu opiskelija saa käyttää kandidaatin arvoa, mikä on edellytys kliinisen hoitoharjoittelun aloittamiselle. 6. Opiskelijan kurssiaseman määrittäminen Opiskelija omaksi alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut D1-lukukauden opintoja ensimmäisen kerran. Opiskelijan, joka etenee opinnoissaan tavalliseen tapaan, kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Tauolla oleva opiskelija Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasemansa muuttuu vasta kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden. Tietyn opintojakson etuajassa suorittava opiskelija Jos opiskelija henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja hyväksytyn opintojen etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkun lukukauden osion etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, ei etukäteen suoritettavat opinnot muuta hänen kurssiasemaansa vielä tässä vaiheessa. Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opinto-ohjaajan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman. 8

9 Kurssiton opiskelija Kurssittomaksi määritellään opiskelija, joka täyttää kolme ehtoa: 1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut 2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 5 vuotta 3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin vuosikurssin D1 D10 mukana Opiskelupaikan saanut, mutta opintonsa vasta myöhemmin aloittanut opiskelija ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi, jonka mukana hän tosiasiallisesti D1-lukukauden opintoja suoritti, on valmistunut. Jos kaksi ensimmäistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana, määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton. Epäselvä kurssiasema Epäselvässä tilanteessa kurssiaseman ratkaisee perusopinnoista vastaava varadekaani. 7. Kuulustelut ja ilmoittautuminen kuulusteluun Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston opintojohtosääntöä (liite 4), saannosto/johtosaannot/opintojohtosaanto.pdf Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin ja jaksoihin liittyy loppukuulustelu ja tavallisimmin välikuulusteluja. Mikäli ylemmälle lukukaudelle siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintojaksojen kuulustelujen hyväksyttyä suorittamista, on tästä maininta ao. opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa. Kuulusteluihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Muihin kuulusteluihin (uusintoihin ja kesätentteihin) on ilmoittauduttava viimeistään 4 arkipäivää ennen kuulustelutilaisuutta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson toteuttamisesta. Tarkemmat ohjeet annetaan opetuksen yhteydessä. Hammaslääketieteen laitoksen järjestämän opetuksen kuulustelut järjestetään pääsääntöisesti Arje Scheinin -luentosalissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tenttiaikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Kuulustelussa voi samanaikaisesti olla useamman kurssin opiskelijoita suorittamassa omien opintojaksojensa kuulusteluja. Uusintoihin osallistuvien opiskelijoiden tulee ilmoittautua kuulusteluun asianomaiseen oppiaineeseen viimeistään 4 arkipäivää ennen kuulustelutilaisuutta siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson toteuttamisesta. Tiedekunnan kesätentit järjestetään kesäkuussa ja elokuun alussa erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Kesätentteihin tulee ilmoittautua siihen oppiaineeseen, jonka kuulusteluun opiskelija aikoo osallistua. 8. Opintosuoritusten tallennus Hyväksytyt opintosuoritukset tallennetaan rehtoriviraston ylläpitämään opiskelijatieto-järjestelmään välittömästi kuulustelujen tulosten julkistamisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kanssa yhteisten opintojen tallentaminen tapahtuu pääsääntöisesti vastuuoppiaineen toimesta myös hammaslääketieteen opiskelijoiden osalta. Hammaslääketieteen laitoksen järjestämän opetuksen hyväksytyt suoritukset tallentaa osastosihteeri Annukka Wallenius (annukka.wallenius@utu.fi). Kopio hammaslääketieteen laitoksen järjestämän kuulustelun tuloksista tulee toimittaa opintojakson vastuuhenkilön/tai valtuutetun opettajan allekirjoittamana osastosihteeri Annukka Walleniukselle (annukka.wallenius@utu. fi tai puh. (02) ). Tuloksissa tulee mainita kyseisen opintojakson koko nimi ja OPSU koodi. 9. Opintosuoritusten arvostelu Kuulustelun tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa kuulustelupäivästä. Tulosten julkistamisen määräajasta voi laitoksen johtaja erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Tästä on ilmoitettava kuulustelutilaisuudessa tai ilmoitustaululla ennen määräajan päättymistä. Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa: hylätty/hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Arvostelussa käytetään vain kokonaislukuja. Opintokokonaisuuksien arvosanoja määrättäessä pyöristykset tehdään seuraavasti: 5 4,50 5,00 4 3,50 4,49 3 2,50 3,49 2 1,50 2,49 1 1,00 1,49 9

10 Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisumenettelystä määrää yliopiston johtosääntö koulutuksesta ja tutkimuksesta. Johtosääntö edellyttää myös, että opintosuorituksen jälkeen on pyrittävä selostamaan tehtävät ja arvosteluperusteiden soveltaminen. (Liite 4) Kuulustelun tulokset julkistetaan laitoksen/oppiaineen ilmoitustaululla. Tenttitulosten julkistamisen yhteydessä opiskelijan nimeä ei mainita vaan nimen sijasta ilmoitetaan opiskelijanumero ja kuulustelun arvosana. Lisäksi on ilmoitettava kuulusteluun osallistuneiden kokonaismäärä ja hylättyjen kokonaismäärä. Hylättyjen nimiä ei julkisteta. Tenttitulosten julkistaminen internet-verkossa on mahdollista ainoastaan siten, että opiskelijan nimeä ei mainita vaan nimen sijasta ilmoitetaan opiskelijanumero ja arvosana. Opiskelijalla on henkilötietolain mukaan oikeus kieltää tenttitulostensa ilmoittaminen tietoverkossa. 10. Syventävien opintojen tutkielman kielentarkastus ja kypsyysnäyte Tiedekunta antaa ohjeet tutkielman kirjoittamisesta ja kieliasusta, mutta ainoastaan kypsyysnäytteen kieliasu tarkistetaan. Syventävien opintojen päätteeksi kirjoitettava kypsyysnäyte on opiskelijan tiedekunnan järjestämässä kuulustelutilanteessa laatima essee. Aiheen tai vaihtoehtoiset aiheet antaa syventävien opintojen ohjaaja opiskelijakohtaisesti. Kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava tiedekunnan kansliaan viimeistään viikkoa ennen koetta. Ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä syventävien opintojen ohjaajan/ohjaajien ja kielentarkastajan syventävien opintojen kirjallisesta työstä antama todistus, työn arvioinnit ja tutkielman tiivistelmäsivu. Syventävien opintojen ohjaaja arvioi esseen asiasisällön, kielentarkastaja kirjoituksessa käytetyn kielen ja tekstikokonaisuuden. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa, että opiskelija hallitsee syventävien opintojen aihepiirin ja pystyy äidinkielellään kirjoittamaan alaansa liittyvästä aiheesta selkeän ja ymmärrettävän kirjoituksen. Kypsyysnäytteen kirjoitustilaisuudet: Syyslukukausi 2011: ilmoitetaan myöhemmin Kevätlukukausi 2012: ilmoitetaan myöhemmin Kypsyysnäytteen kirjoittamisohjeita on kielentarkastajan kotisivuilla osoitteessa arjalam 10 Hyväksytyn kypsyysnäytteen tallentaa opiskelijatietojärjestelmään osastosihteeri Annukka Walleniukselle tai puh. (02) ), jolle syventävien opintojen ohjaaja ilmoittaa kypsyysnäytteen hyväksymisen kirjallisesti. 11. Kieli- ja viestintäopinnot Katso sivu Valinnaisopintojen suorittaminen Valinnaisten opintojen suorittamisessa noudatetaan seuraavaa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä, syksyllä 2011 aloittaville 330 opintopistettä, joista 60 opintopistettä on syventäviä opintoja. Valinnaisopinnot katsotaan pääosin syventäviin opintoihin kuuluviksi. Valinnaisia opintoja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat voivat valita lääketieteellisen tiedekunnan tarjoamista valinnaisopinnoista, hammaslääketieteen laitoksen järjestämistä valinnaista opinnoista ja alla luetelluilla muilla tavoilla. Lukukausijohtajat vastaavat tiedekunnan eri laitosten tarjoamien valinnaisopintojen informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. Informaatiota keskitetään myös tiedekunnan www-sivuille, valinnaisopintojen ilmoitustaululle ja valinnaisopintoja järjestävien oppiaineiden ilmoitustauluille. Valinnaisopinnot voivat olla yksittäisiä tiedekunnan oppiaineiden tuottamia opintojaksoja tai muodostaa valinnaispolkuja, joissa opintojaksot sijoittuvat opetussuunnitelmassa eri lukukausille ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden valinnaisopintopolun. Tutkijalinja, tutkijakoulu ja tutkimustyö Tutkijalinjan suorittaminen voidaan lukea hyväksi 30 opintopisteen laajuisena valinnaisina opintoina joko hammaslääketieteen lisensiaatin tai hammaslääketieteen tohtorin tutkinnoissa. Tutkijakoulun opintojen ja tutkimustyön tekemisestä hyväksytään varadekaanin päätöksellä valinnaisiksi opinnoiksi yhteensä enintään 15 opintopistettä hammaslääketieteen peruskoulutuksessa. Tutkimustyön hyväksyminen valinnaisopinnoiksi edellyttää tutkimustyön ohjaajan lausuntoa tutkimustyön etenemisestä. Tiedekunnan ulkopuolella suoritetut opinnot Tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja tutkintoon soveltuvia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan