TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

2 Sisällysluettelo HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN KOULUTUSOHJELMAAN HYVÄKSYTYILLE...7 KOULUTUKSEN PERUSTEHTÄVÄ MÄÄRITELLÄÄN YLIOPISTOLAISSA...8 HAMMASLÄÄKETIETEELLISET TUTKINNOT JA OPPIARVOT TURUN YLIOPISTOSSA JA SITÄ SÄÄTELEVÄT ASETUKSET...8 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tutkinnon rakenne ja laajuus Opintojen mitoitus ja kuormittavuus Hammaslääketieteen kandidaatin arvo Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Opiskelijaksi ja vuosikurssille ilmoittautuminen Opiskelijan kurssiaseman määrittäminen Kuulustelut ja ilmoittautuminen kuulusteluun Opintosuoritusten tallennus Opintosuoritusten arvostelu Syventävien opintojen tutkielman kielentarkastus ja kypsyysnäyte Kieli- ja viestintäopinnot Valinnaisopintojen suorittaminen Opintojen hyväksilukeminen Opintosuoritusten vanheneminen Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinja Kansainvälinen opiskelijavaihto Turku Faculty of Medicine Postgraduate Education Unit (PGE) Suun terveystieteiden tohtoriohjelma Doctoral Program of Oral Health Sciences (PeGa- SOS) Laadunhallinta ja opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä Opintojen eteneminen ja opintoneuvonta...16 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON TAVOITTEET...18 I AMMATILLISUUS...18 Valmistuessaan hammaslääkärin tulee:...18 II VUOROVAIKUTUS-, VIESTINTÄ- JA SOSIAALISET TAIDOT...19 III TIETEELLINEN PERUSTA, TIEDON KÄSITTELY JA KRIITTINEN AJATTELU...19 IV TERVEYDEN EDISTÄMINEN...19 V KLIINISEN TIEDON KOKOAMINEN...19 VI DIAGNOSTIIKKA JA HOIDON SUUNNITTELU...20 VII SUUN TERVEYDEN SAAVUTTAMINEN JA YLLÄPITO...20 HLL-TUTKINNON RAKENNE...20 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET/ HLL-KOULUTUS...22 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004)...22 Syventävien opintojen tavoitteet...22 Syventävien opintojen osiot...22 Kaikille opiskelijoille pakolliset opintojaksot (SOKO)...22 Kirjallinen opinnäytetyö...22 Syventävien opintojen suoritustapavaihtoehdot...23 Valinnaiset opinnot...23 Syventävien opintojen projektisuunnitelma ja opinnäytteen ohjaaja...23 Opinnäytetyön kieli...24 Kirjallisen opinnäytteen arviointi...24 Opintojen ajankohta...24 Oppialat ja aihepiiri...24 Syventävien opintojen seminaari...24 Syventävien opintojen suoritusten hyväksyminen...25 Syventävien opintojen kehittäminen ja seuranta...25 Kypsyysnäyte

3 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON TUTKINTOTODISTUS...25 Publiikki...26 Laillistaminen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi...26 Laillistamisen hakeminen...26 HAMMASLÄÄKETIETEEN JATKOTUTKINNOT...26 Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto...26 Koulutuksen laadunvarmistus ja evaluointi...27 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA...28 TIEDEKUNNAN HALLINTO...28 Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne Ensimmäisen lukukauden keskeiset opinnot (D1) 31 Kasvaminen hammaslääkäriksi (DENT0010)...32 Opintojakso 1: Johdanto yliopisto-opiskeluun ja hammaslääkärin...32 toimintaympäristöt (2 op)...32 Kasvaminen hammaslääkäriksi (DENT0010)...33 Opintojakso 2: Opettajatuutorointi (toteutetaan D1 D10 aikana, 1 op)...33 Hammaslääkäriksi kasvamisen runkosuunnitelma Kasvaminen hammaslääkäriksi (DENT0010)...35 Opintojakso 3: Tiedonhaun opetus (toteutetaan D1-D3 aikana, 1 op)...35 Solu- ja kehitysbiologia (DENT0600)...36 Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (DENT0020)...37 Opintojakso: Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (7 op)...37 Purentaelimistön rakenne ja toiminta I (DENT0030)...38 Opintojakso 1: Pään ja kaulan syventävä anatomia (3 op)...38 Purentaelimistön rakenne ja toiminta I (DENT0030)...39 Opintojakso 2: Hampaiden muoto ja toiminta (3 op)...39 Dental english (DENS1001)...40 Toisen lukukauden keskeiset opinnot (D2) 41 Lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede (DENT0075)...42 Purentaelimistön rakenne ja toiminta I (DENT0030)...43 Opintojakso 3: Purentafysiologian perusteet (1 op)...43 Sisäelimistön rakenne ja toiminta (DENT0080)...44 Svenska för tandläkarestuderande (DENS1001)...46 Kolmannen lukukauden keskeiset opinnot (D3) 47 Mikrobeilta puolustautuminen (DENT0250)...48 Hermoston rakenne ja toiminta (DENT0110)...49 Opintojakso 1: Hermoston rakenne ja toiminta (8 op)...49 Hermoston rakenne ja toiminta (DENT0110)...50 Opintojakso 2: Purentaelimistön hermostollinen säätely (2 op)...50 Ihmisen kasvu ja kehitys (DENT0120)...51 Purentaelimistön muotoutuminen ja kasvu (DENT0130)...52 Opintojakso 1: Kasvojen rakenteet ennen syntymää (2 op)...52 Purentaelimistön muotoutuminen ja kasvu (DENT0130)...53 Opintojakso 2: Kasvojen rakenteet syntymän jälkeen (2 op)...53 Terve ja sairas suu (DENT0150)...54 Opintojakso 1: Parodontologian perusteet ja ientulehduksen ehkäisy ja hoito (3 op)...54 Anatominen ruumiinavaus / soveltava anatomia DENT0029 (2 op)...55 Materiaalit, laitteet ja vastaanoton turvallisuus (DENT0170)...56 Opintojakso: Johdatus säteilyfysiikkaan...56 Suomen kieli /syventävät opinnot...57 Opintojakso 1: Hammaslääketieteen suomalaistaminen ja yleistajuistaminen (1 op)...57 Lääketieteen historia (DENS1003)

4 Neljännen lukukauden keskeiset opinnot (D4) 59 Tautioppi (DENT0145)...60 Sairauksien ehkäisy ja hoito (DENT0160)...62 Terve ja sairas suu (DENT0150)...65 Opintojakso 2: Kariesopin peruskurssi ja karieksen ehkäisy (2 op)...65 Terve ja sairas suu (DENT0150)...66 Opintojakso 3: Korjaava karieshoito I (2 op)...66 Hammaslääketieteen integroidut opintojaksot (DENT4012)...67 Opintojakso: Paikallispuudutus (1 op)...67 Materiaalit, laitteet ja vastaanoton turvallisuus (DENT0170)...68 Opintojakso: Johdatus biomateriaalitieteeseen...68 Biostatistiikan perusteet (MEDS3003)...69 Epidemiologian perusteet (MEDS3006)...70 Tieteenfilosofia ja tieteellinen menetelmä (DENS1003)...71 Viidennen lukukauden keskeiset opinnot (D5) 72 Kliininen hoitoharjoittelu (DENT0190)...73 Opintojakso 1: Valmennus kliiniseen hoitoharjoitteluun (DENT0191; 2 op)...73 Kliininen hoitoharjoittelu (DENT0190)...75 Opintojakso 2: Kliininen hoitoharjoittelu...75 Sosiaalihammaslääketiede (DENT0200)...77 Opintojakso: Hoidon eettiset ja juridiset perusteet...77 Materiaalit, laitteet ja vastaanoton turvallisuus (DENT0170)...78 Opintojakso: Restoratiiviset ja proteettiset hammashoidon biomateriaalit...78 Kliininen hammashoito / Hammaslääketieteellinen radiologia (DENT4009)...79 Opintojakso: Radiologinen tekniikka ja diagnostiikka...79 Kliininen hammashoito / Kariesoppi (DENT4004)...80 Opintojakso: Korjaava karieshoito II...80 Kliininen hammashoito / Kariesoppi (DENT4004)...81 Opintojakso: Kuiva suu, eroosio, suunhoitoaineet...81 Kliininen hammashoito / Parodontologia (DENT4005)...82 Opintojakso: Parodontaalisen infektion synty, diagnostiikka ja anti-infektiivinen hoito...82 Kliininen hammashoito / Purentafysiologia (DENT4007)...83 Opintojakso: Etiologia, toimintahäiriöiden epidemiologia ja potilaan tutkiminen...83 Suu ja leukakirurgia (DENT0260)...84 Opintojakso: Suu- ja leukakirurgian perusteet ja hampaan poisto...84 Mikrobeilta puolustautuminen (DENT0250)...85 Suomen kieli (DENS1001)...86 Opintojakso 2: Suomen kieli hammaslääkärin työssä (KISU4304; 1 op) (D5)...86 Kuudennen lukukauden keskeiset opinnot (D6) 87 Kliininen hammashoito / Hammasprotetiikka (DENT4006)...89 Opintojakso: Epäsuorat täytteet...89 Opintojakso: Yksittäiset kruunut ja pienet sillat...90 Opintojakso: Vaativa parodontologinen hoito...93 Kliininen hammashoito / Hammaslääketieteellinen radiologia (DENT4009)...94 Opintojakso: Radiologisen tekniikan ja diagnostiikan syventävä osa...94 Hampaiston kehitys- ja oikomisoppi (DENT4002)...95 Opintojakso: Purentavirheiden diagnostiikka ja varhaishoito...95 Kliininen lääketiede (DENT0280)...96 Opintojakso: Korva-, nenä-, ja kurkkutautioppi...96 Kliininen lääketiede (DENT0280)...97 Opintojakso: Sisätaudit...97 Kliininen lääketiede (DENT0280)...98 Opintojakso: Anestesiologia...98 Opintojakso 2: Kliininen hoitoharjoittelu (D5-D10)

5 Seitsemännen lukukauden keskeiset opinnot (D7) 101 Kliininen hammashoito / Hammasprotetiikka (DENT4006) Opintojakso 1: Irrotettavat osaproteesit (DENT0331, 3op) Opintojakso 2: Hampaattoman suun hoito (DENT0339, 1op) Kliininen hammashoito / Lasten suun ja hampaiden hoito (DENT4008) Opintojakso 1: Lasten ja nuorten hammashoito ja hammassairauksien ehkäisy Kliininen hammashoito / Suupatologia (DENT4010) Opintojakso: Suupatologian syventävä osa ja suulääketiede Hampaiston kehitys- ja oikomisoppi Opintojakso: Oikomishoidon periaatteet Opintojakso: Biomateriaalien ja kudosten vuorovaikutus Suu- ja leukakirurgia (DENT0260) Opintojakso: Operatiivinen suu- ja leukakirurgia I Kliininen lääketiede (DENT0280) Opintojakso: Yleiskirurgia Kliininen lääketiede (DENT0280) Opintojakso: Kliinistä farmakologiaa hammaslääketieteen opiskelijoille Opintojakso: Iho- ja sukupuolitaudit Kliininen lääketiede (DENT0280) Opintojakso: Psykiatria Suomen kieli (DENS1001) Opintojakso 3: Hammaslääketieteen kirjoitusklinikka (KISU4305; 1 op) Opintojakso 2: Kliininen hoitoharjoittelu (D5-D10) Kahdeksannen lukukauden keskeiset opinnot (D8) 117 Kliininen hammashoito / Parodontologia (DENT4005) Opintojakso: Parodontologisen tietouden syventäminen Suu- ja leukakirurgia (DENT0260) Opintojakso: Hammas- ja leukavammat Hammaslääketieteen integroidut opintojaksot (DENT4012) Opintojakso: Päivystyshammashoito Sosiaalihammaslääketiede (DENT0200) Opintojakso: Terveyskeskus toimintaympäristönä Kliininen hoitoharjoittelu (DENT0190) Opintojakso 2: Kliininen hoitoharjoittelu D5-D10) Lääketieteellisen etiikan käytäntö ja teoria (DENS1003) Yhdeksännen lukukauden keskeiset opinnot (D9) 125 Kliininen hammashoito (DENT4010) Opintojakso 1: Kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito (KDH-seminaari I) (D9) Hammaslääketieteen integroidut opintojaksot (DENT4012) Opintojakso: Implantologia: protetiikka ja suu- ja leukakirurgia Hammaslääketieteen integroidut opintojaksot (DENT4012) Opintojakso: Gerodontologia Kliininen hammashoito/purentafysiologia (DENT4007) Opintojakso: Leukanivelsairauksien diagnostiikka ja hoitoperiaatteet (DENT0336; 1 op).129 Kliininen hoitoharjoittelu (DENT0190) Opintojakso 3: Kliiniset seminaarit (D9 ja D10) Kliininen hoitoharjoittelu (DENT0190) Opintojakso 2: Kliininen hoitoharjoittelu (D5-D10) Yhdeksännen lukukauden keskeiset opinnot (D10) 133 Sosiaalihammaslääketiede (DENT0200) Opintojakso: Nuori hammaslääkäri Hammaslääketieteen integroidut opintojaksot (dent4012) Opintojakso: Erityiskysymyksiä ja tulevaisuuden näkymiä

6 Suu ja leukakirurgia (DENT0260) Opintojakso: Kivunhoito hammaslääketieteessä Suu- ja leukakirurgia (DENT0260) Opintojakso: Operatiivinen suu- ja leukakirurgia II Kliininen hammashoito / Lasten suun ja hampaiden hoito (DENT4008) Opintojakso 2: Hammaslääketieteen kliininen genetiikka Kliininen hammashoito (DENT4010) Opintojakso 2: Kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito (KDH-seminaari II) (D10) Kliininen hoitoharjoittelu (DENT0190) Opintojakso 3: Kliiniset seminaarit (D9 ja D10) Kliininen hoitoharjoittelu (DENT0190) Opintojakso 2: Kliininen hoitoharjoittelu (D5-D10) Puheviestintä ja kokouskäytännöt (DENS1003) Syventävien opintojen opintojaksot lukuvuonna Valinnaiset opinnot 146 Lääketieteellinen latina Lääketieteellisen etiikan ongelmanratkaisuseminaari Sosiaalihammaslääketiede Opintojakso: Tiedon kriittinen arviointi Biomateriaalitiede Opintojakso: Ympäristöestetiikka hammaslääketieteen sovelluksena Kliininen hammashoito/lasten ja nuorten ravitsemusohjaus Opintojakso: Ravitsemusohjaus hammaslääkärin työssä/ravitsemustieteen opintopolku.151 Suun mikrobiologia - lukupiiri Kliininen hammashoito/suupatologia Opintojakso: Oral Medicine Kliininen hammashoito/suupatologia Opintojakso: Methods in Oral Pathology Kliininen hammashoito/lasten suun ja hampaiden hoito Opintojakso: Hammashoitopelon hallinta inhalaatiosedaation avulla Muut valinnaisopinnot Työkokemus hammaslääkärinä Suu- ja leukakirurgia Opintojakso: Kipu hammaslääketieteessä -kirjatentti Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta, syventävä osa Aivot- moniammatillinen opintojakso Infektiomeetingit Syventävien opintojen opintoprojektit lukuvuonna Suu- ja leukakirurgia: Kivunhoidon opintoprojekti Suu- ja leukakirurgia: Suu- ja leukakirurgian opintoprojekti Hammasprotetiikan opintoprojekti Suuntautumisvaihtoehto: Hammasprotetiikka Biomateriaalitieteen opintoprojekti Suuntautumisvaihtoehto: Biomateriaalitiede Hampaiston kehitys- ja oikomisopin ja suu- ja leukakirurgian opintoprojekti Kansainväliset opintojaksot lukuvuonna International Studies Module 1: Learning options for incoming ERASMUS exchange students International Studies Module 2: International learning options for Finnish dental students

7 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN KOULUTUSOHJELMAAN HYVÄKSYTYILLE Tervetuloa opiskelemaan Turun yliopistoon. Tämä opas sisältää Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelman opetussuunnitelmat lukuvuodelle Opas sisältää myös tiedekunnan vahvistamat pysyväismääräykset tutkinnon suorittamisesta ja tietoja lääketieteellisen tiedekunnan ja hammaslääketieteen laitoksen hallinnosta. Oppaan tiedot ovat luettavissa internetissä: Opetuksen aika- ja paikkatiedot ilmoitetaan lukukausien alussa jaettavassa lukujärjestyksessä. Opetussuunnitelmia voidaan lukukauden aikana tarkentaa. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan erikseen kurssin isännän välityksellä ja sähköpostitse. Lukuvuoden yleisopas jaetaan uusille opiskelijoille tuutorien välityksellä. Yleisopas on myös luettavissa: Opiskelijan yleisoppaaseen on koottu Turun yliopistoa ja opiskelua koskevan yleistiedon lisäksi opiskelijan hyvinvointia ja opiskelua edistävät palvelut. Yleisopas on tehty ensisijaisesti opiskelijan tarpeisiin, mutta se toimii myös henkilökunnan apuna monessa opiskelua koskevassa asiassa. Lisätietoja opintojen käytännön järjestelyistä saa opintopäälliköltä, opintoneuvojalta, opetushoitajalta, opettajatuutorilta ja kurssin isännältä. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen edetessä ja hän ohjaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä. Turussa Anni Luoto Opetuskoordinaattori 7

8 KOULUTUKSEN PERUSTEHTÄVÄ MÄÄRITELLÄÄN YLIOPISTOLAISSA Yliopistolain 4 :n 1. momentin mukaan Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa voimaan tullut laki yliopistolain muuttamisesta (715/2004) sitouttaa yliopistot tiiviimmäksi osaksi yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Turun yliopiston strategian mukaisesti Turun uusi yliopisto, joka syntyi Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyessä, on kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimusyliopisto, jonka toiminnan perusta on korkeatasoinen monialainen tutkimus. Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistoyhteisössä opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu pyrkimys uuden luomiseen, kriittisyyteen ja eettiseen vastuuseen. Yliopisto-opiskelija ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja vaan osallistuu aktiivisesti tiedon tuottamiseen yhdessä muiden tiedeyhteisön jäsenten kanssa. HAMMASLÄÄKETIETEELLISET TUTKINNOT JA OPPIARVOT TURUN YLIOPISTOSSA JA SITÄ SÄÄTELEVÄT ASETUKSET Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat hammaslääketieteen perustutkinto-opiskelijat suorittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004; laki/alkup/2004/ ) sekä syksyllä 2011 ja sen jälkeen opintonsa aloittavat tämän asetuksen 13 ja 14 muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (351/2011; fi/fi/laki/alkup/2011/ ) mukaisesti. Koulutusta säätelevät myös koulutuksen vähimmäistasoa koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö: hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi (78/687/ETY; LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31978 L0687:FI:HTML) ja Turun yliopiston opintojohtosääntö ( henkilokunnalle/johtosaannot/documents/ opintojohtosaanto.pdf). Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia ( koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/arkisto/ sora/). SORA -lakia tullaan soveltamaan tiedekunnassa dekaanin päätöksellä siten, että vuonna 2012 ja sen jälkeen aloittavien opiskelijoiden tulee esittää rikosrekisteriotteensa kliinisessä vaiheessa opintopäällikkö Sari Iinattiniemelle. Päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua, tekee yliopiston hallitus. Lisätietoa ja ohjeet maksuttoman rikosrekisteriotteen tilaamista varten: oikeusrekisterikeskus/18232.htm Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden päihdeohjelma on otettu käyttöön syyslukukaudella 2010, ensimmäisenä tiedekorkeakouluna Suomessa. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista. Ohjelman tavoitteena on helpottaa puuttumista opiskelijan mahdolliseen päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta. Lisäksi päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihdekäyttökulttuuriin. Päihdeohjelma sisältää ohjeistoa päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin opiskelijan ja opetushenkilökunnan kannalta. Ohjelma jakautuu kolmen teeman käsittelyyn: ennaltaehkäisevä toiminta, päihdeongelman tunnistaminen ja päihdeongelmaan puuttuminen. Se sisältää myös luonnoksen hoitoonohjaussopimuksesta ja päihdeongelmaiselle opiskelijalle tarjolla olevan hoitopolun, jossa keskeisinä toimijoina ovat opettajatuutorit, opetushoitajat, sekä päihdeyhdyshenkilö. Päihdetyöryhmä koordinoi päihdeohjelman toteutumista. 8

9 Ohjelma on luettavissa osoitteessa: ohjeita_opiskeluun/opiskelijoiden_ paihdeohjelma_ pdf Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa hammaslääketieteen lisensiaatit itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi (ks opinto-oppaan kohta Laillistaminen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi, sivu 26) Jatkotutkintoina hammaslääketieteen lisensiaatit voivat suorittaa Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon ja erikoishammaslääkärin tutkinnon. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa n. 75% ensimmäisen ja toisen lukuvuoden opinnoista on yhteisiä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoiden kanssa. Loput 25% on suun ja leukojen rakenteen, toiminnan, kehityshäiriöiden ja sairauksien perusteiden opiskelua. Kliinistä lääketieteen opetusta hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa on myös kliinisessä opiskeluvaiheessa. Kliininen hoitoharjoittelu alkaa viidennellä lukukaudella ja tapahtuu pääosin Turun sosiaali- ja terveystoimen Opetushammashoitolassa, mutta opiskelijat osallistuvat myös erikoissairaanhoitoon keskussairaalan suusairauksien klinikalla. Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta toteutetaan Turun ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä näiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Hoitoharjoittelussa opiskelija oppii kliinisten taitojen lisäksi hahmottamaan hammaslääkärin työn osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja harjaantuu terveydenhuollon moniammatilliseen yhteistyöhön. Euroopan yliopistojen kehittämistä on 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan ohjannut vuonna 1999 opetusministeritasolla allekirjoitettu Bolognan julistus. Euroopan yliopistojen on haluttu entistä enemmän kiinnittävän huomiota tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen. Hammaslääketieteessä Bologna julistuksen edellyttämät koulutusohjelmasuositukset on pääosin tehty vuoteen 2010 mennessä. Turun yliopiston koulutusohjelmassa eurooppalaisia suosituksia on huomioitu suomalaiseen koulutuskäytäntöön soveltuvilta osin. HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Yliopiston tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) ja tämän asetuksen 13 ja 14 muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (351/2011) ja Turun yliopiston opintojohtosäännön fi/fi/hakemisto/henkilokunnalle/johtosaannot/ Documents/opintojohtosaanto.pdf nojalla lääketieteellisen tiedekunnan johtokunta määrää hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta seuraavaa. 1.Tutkinnon rakenne ja laajuus Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä vuodessa, vuonna 2011 ja sen jälkeen aloittavat 5,5 vuodessa. Tutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä, vuonna 2011 ja sen jälkeen aloittaville 330 opintopistettä. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perusja aineopinnot ovat joko oppiainekohtaisia tai integroituja opintokokonaisuuksia, jotka on jaettu opintojaksoihin. Syventäviin opintoihin kuuluu opinnäytetyön ja opetussuunnitelmassa nimettyjen syventävien opintojen keskeisten opintojaksojen (SOKO) lisäksi valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset ja syventävien opintojen opinnäytteen aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. Keskeiset opinnot ajoittuvat opetussuunnitelmassa lukukausille D1 D10, vuonna 2011 ja sen jälkeen aloittaville lukukausille D1 D11 sivulla 29 rakennekaaviossa esitetyllä tavalla. Valinnaiset opinnot muodostuvat erillisistä valinnaisopintojaksoista. Opetus koostuu luennoista, ryhmätöistä, laboratoriotyöskentelystä, demonstraatioista sekä omatoimisesta opiskelusta. Tutkintoon sisältyvä kliininen hoitoharjoittelu suoritetaan 9

10 terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta toteutetaan Turun ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä näiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Ryhmätöihin ja harjoitustöihin osallistuminen on pakollista ja luennoilla osallistuminen suositeltavaa. Tiedekunnan ohje opetuksesta poissaolojen käytännöiksi ja korvaamismenettelyiksi: opiskeluun/poissaolot_opetuksesta.html 2. Opintojen mitoitus ja kuormittavuus Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen mitoituksessa käytetään European Credit Transfer System (ECTS) -opintopistejärjestelmää. Opintokokonaisuudet ja opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan lähtökohtana keskimääräinen opiskelijan ajantarve. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelija tarvitsee keskimäärin 1600 tunnin työn, mikä vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Lääketieteellisten alojen valtakunnallinen tutkintorakennetyöryhmä ohjeistaa raportissaan opetuksen kuormittavuuslaskelmien tekemistä seuraavasti: 1. yhtä luentotuntia kohden omatoimiseen opiskeluun varataan vähintään yksi tunti, jos opintojaksoon liittyy kuulustelu. 2. ongelmalähtöisessä opetuksessa PBL (= problem based learning) tai ryhmätyössä, johon opiskelija valmistautuu, yhtä kontaktiopetustuntia vastaa työmäärästä riippuen 1 4 tuntia omatoimista opiskelutuntia sivua suomenkielistä tekstiä edellyttää opiskelijalta vähintään 40 tunnin työmäärää eli vastaa 1,5 opintopistettä sivua vieraskielistä tekstiä vastaa 1,5 opintopistettä. Opintosuoritukset tallennetaan opiskelijapalveluiden ylläpitämään opiskelijatietojärjestelmään. Kukin opiskelija on velvollinen tarkistamaan, että opiskelijatietojärjestelmässä on kaikki suoritusmerkinnät. Opiskelijalla on oikeus saada suorituksistaan maksuton opintorekisteriote. 3. Hammaslääketieteen kandidaatin arvo Opiskelijalla on oikeus käyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista keskeisistä opinnoista vähintään kahden vuoden (neljän lukukauden) opinnot. Kliinisen hoitoharjoittelun aloittaminen edellyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa. 4. Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnon opiskelu on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kymmeneen (10) lukukauteen, vuonna 2011 ja sen jälkeen aloittavilla yhteentoista (11) lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on kirjain- ja numerosymbolinsa, jolla merkitään myös opiskelijan kurssiasema (D1 D11). Kurssi valitsee itselleen nimen. Lääketieteellisessä tiedekunnassa opinnot etenevät opintosuunnitelmassa esitetyssä lukukausien numerojärjestyksessä ja opiskelijoille lukukausien alussa jaettavan lukujärjestyksen mukaisesti. Lukukausien D1 D11 opetukseen opiskelijan tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu opetussuunnitelmaan. Lukukausien suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustelluista syistä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen. HOPS:n liitteenä tulee tällöin olla opintojen etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelman opiskelija laatii yhteistyössä tiedekunnan opinto-neuvojan kanssa. Opinto-neuvojana toimii yleensä tiedekunnan nimeämä opiskelija. Kansainvälisestä vaihdosta palaavan opiskelijan kurssiaseman määrittelyyn vaikuttaa vaihto-opiskelun opintosuunnitelma. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot aiheuttavat tarvetta opintojen suoritusjärjestyksen muutoksiin, opiskelijan tulee laatia ja hyväksyttää varadekaanilla poikkeava opintojen etenemissuunnitelma. (Ks. kohta 16.) 10

11 5. Opiskelijaksi ja vuosikurssille ilmoittautuminen Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi opiskelijapalveluiden määräämällä tavalla. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojansa, hänen on haettava opiskelijapalveluista kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. (Turun yliopiston opintojohtosääntö: fi/fi/hakemisto/henkilokunnalle/johtosaannot/ Documents/opintojohtosaanto.pdf). Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi asevelvollisuuden suorittamisen, äitiys-, isyys-, tai vanhempainloman vuoksi tai muusta dekaanin erikseen hyväksymästä syystä. Lukujärjestyksen laatimista ja opetusjärjestelyjä varten hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niistä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla lukukaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausijohtajalle, opetushoitajalle, tiedekunnan kansliaan ja hammaslääketieteen laitokselle osastosihteeri Annukka Walleniukselle utu.fi tai puh. (02) Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava maaliskuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten lokakuun loppuun mennessä. Nimilistojen laatimisen jälkeen tapahtuneista opiskelutilanteen mahdollisista muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa tiedekuntaan ja hammaslääketieteen laitokselle osastosihteeri Annukka Walleniukselle fi tai puh. (02) ). Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opintoneuvojille henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja kurssiaseman määrittämiseksi. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien sijoittuminen vuosikursseille määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Vaihdon aikana toteutuneet opintosuoritukset vaikuttavat kurssille sijoittumiseen. Mikäli ylemmälle vuosikurssille siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintojaksojen väli- tai loppukuulustelujen suorittamista, on tästä maininta sen opintojakson kurssikuvauksessa, joka edellyttää suorituksia. Voidakseen osallistua hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelman viidennellä lukukaudella alkavaan kliiniseen hoitoharjoitteluun opiskelijalla on oltava hyväksytysti suoritettuna lukukausien D1 D4 opinnot sekä opintojaksojen osat. Kun nämä osiot on suoritettu opiskelija saa käyttää kandidaatin arvoa, mikä on edellytys kliinisen hoitoharjoittelun aloittamiselle. 6. Opiskelijan kurssiaseman määrittäminen Opiskelijan omaksi alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut D1-lukukauden opintoja ensimmäisen kerran. Opiskelijan, joka etenee opinnoissaan tavalliseen tapaan, kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Tauolla oleva opiskelija Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasemansa muuttuu vasta kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden. Tietyn opintojakson etuajassa suorittava opiskelija Jos opiskelija henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja hyväksytyn opintojen etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkun lukukauden osion etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, ei etukäteen suoritettavat opinnot muuta hänen kurssiasemaansa vielä tässä vaiheessa. Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opintoneuvojan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman. 11

12 Kurssiton opiskelija Kurssittomaksi määritellään opiskelija, joka täyttää kolme ehtoa: 1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut 2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 5 vuotta 3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin vuosikurssin D1 D10 mukana Opiskelupaikan saanut, mutta opintonsa vasta myöhemmin aloittanut opiskelija ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi, jonka mukana hän tosiasiallisesti D1-lukukauden opintoja suoritti, on valmistunut. Jos kaksi ensimmäistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana, määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton. Epäselvä kurssiasema Epäselvässä tilanteessa kurssiaseman ratkaisee perusopinnoista vastaava varadekaani. 7. Kuulustelut ja ilmoittautuminen kuulusteluun Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston opintojohtosääntöä fi/hakemisto/henkilokunnalle/johtosaannot/ Documents/opintojohtosaanto.pdf Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin ja -jaksoihin liittyy loppukuulustelu ja tavallisimmin välikuulusteluja. Mikäli ylemmälle lukukaudelle siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintojaksojen kuulustelujen hyväksyttyä suorittamista, on tästä maininta ao. opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa. Kuulusteluihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Muihin kuulusteluihin (uusintoihin ja kesätentteihin) on ilmoittauduttava viimeistään 4 arkipäivää ennen kuulustelutilaisuutta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson toteuttamisesta. Tarkemmat ohjeet annetaan opetuksen yhteydessä. Hammaslääketieteen laitoksen järjestämän opetuksen kuulustelut järjestetään pääsääntöisesti Arje Scheinin -luentosalissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tenttiaikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Kuulustelussa voi samanaikaisesti olla useamman kurssin opiskelijoita suorittamassa omien opintojaksojensa kuulusteluja. Uusintoihin osallistuvien opiskelijoiden tulee ilmoittautua kuulusteluun asianomaiseen oppiaineeseen viimeistään 4 arkipäivää ennen kuulustelutilaisuutta siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson toteuttamisesta. Tiedekunnan kesätentit järjestetään kesäkuussa ja elokuun alussa erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Kesätentteihin tulee ilmoittautua siihen oppiaineeseen, jonka kuulusteluun opiskelija aikoo osallistua. 8. Opintosuoritusten tallennus Hyväksytyt opintosuoritukset tallennetaan opiskelijapalveluiden ylläpitämään opiskelijatieto-järjestelmään välittömästi kuulustelujen tulosten julkistamisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kanssa yhteisten opintojen tallentaminen tapahtuu pääsääntöisesti vastuuoppiaineen toimesta myös hammaslääketieteen opiskelijoiden osalta. Hammaslääketieteen laitoksen järjestämän opetuksen hyväksytyt suoritukset tallentaa osastosihteeri Annukka Wallenius (annukka.wallenius@utu.fi). Kopio hammaslääketieteen laitoksen järjestämän kuulustelun tuloksista tulee toimittaa opintojakson vastuuhenkilön/tai valtuutetun opettajan allekirjoittamana osastosihteeri Annukka Walleniukselle (annukka.wallenius@utu.fi tai puh. (02) ). Tuloksissa tulee mainita kyseisen opintojakson koko nimi ja OPSU koodi. 9. Opintosuoritusten arvostelu Kuulustelun tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa kuulustelupäivästä. Tulosten julkistamisen määräajasta voi laitoksen johtaja erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Tästä on ilmoitettava kuulustelutilaisuudessa tai ilmoitustaululla ennen määräajan päättymistä. 12

13 Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa: hylätty/hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Arvostelussa käytetään vain kokonaislukuja. Opintokokonaisuuksien arvosanoja määrättäessä pyöristykset tehdään seuraavasti: 5 4,50 5,00 4 3,50 4,49 3 2,50 3,49 2 1,50 2,49 1 1,00 1,49 Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisumenettelystä määrää yliopiston johtosääntö koulutuksesta ja tutkimuksesta. Johtosääntö edellyttää myös, että opintosuorituksen jälkeen on pyrittävä selostamaan tehtävät ja arvosteluperusteiden soveltaminen. Kuulustelun tulokset julkistetaan laitoksen/oppiaineen ilmoitustaululla. Tenttitulosten julkistamisen yhteydessä opiskelijan nimeä ei mainita vaan nimen sijasta ilmoitetaan opiskelijanumero ja kuulustelun arvosana. Lisäksi on ilmoitettava kuulusteluun osallistuneiden kokonaismäärä ja hylättyjen kokonaismäärä. Hylättyjen nimiä ei julkisteta. Tenttitulosten julkistaminen verkossa on mahdollista ainoastaan siten, että opiskelijan nimeä ei mainita vaan nimen sijasta ilmoitetaan opiskelijanumero ja arvosana. Opiskelijalla on henkilötietolain mukaan oikeus kieltää tenttitulostensa ilmoittaminen tietoverkossa. 10. Syventävien opintojen tutkielman kielentarkastus ja kypsyysnäyte Tiedekunta antaa ohjeet tutkielman kirjoittamisesta ja kieliasusta, mutta ainoastaan kypsyysnäytteen kieliasu tarkistetaan. Syventävien opintojen päätteeksi kirjoitettava kypsyysnäyte on opiskelijan tiedekunnan järjestämässä kuulustelutilanteessa laatima essee. Aiheen tai vaihtoehtoiset aiheet antaa syventävien opintojen ohjaaja opiskelijakohtaisesti. Kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava tiedekunnan kansliaan viimeistään viikkoa ennen koetta. Ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä syventävien opintojen ohjaajan/ohjaajien ja kielentarkastajan syventävien opintojen kirjallisesta työstä antama todistus, työn arvioinnit ja tutkielman tiivistelmäsivu. Syventävien opintojen ohjaaja arvioi esseen asiasisällön, kielentarkastaja kirjoituksessa käytetyn kielen ja tekstikokonaisuuden. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa, että opiskelija hallitsee syventävien opintojen aihepiirin ja pystyy äidinkielellään kirjoittamaan alaansa liittyvästä aiheesta selkeän ja ymmärrettävän kirjoituksen. Kypsyysnäytteen kirjoitustilaisuudet: Syyslukukausi 2012: ilmoitetaan myöhemmin Kevätlukukausi 2013: ilmoitetaan myöhemmin Kypsyysnäytteen kirjoittamisohjeita: kypsyysnayte1.pdf Hyväksytyn kypsyysnäytteen tallentaa opiskelijatietojärjestelmään osastosihteeri Annukka Walleniukselle (annukka.wallenius@utu.fi tai puh. (02) ), jolle syventävien opintojen ohjaaja ilmoittaa kypsyysnäytteen hyväksymisen kirjallisesti. 11. Kieli- ja viestintäopinnot Katso kohta HLL -tutkinnon rakenne: kieli- ja viestintäopinnot (sivu 21). 12. Valinnaisopintojen suorittaminen Katso kohta Syventävien opintojen pysyväismääräykset / HLL-koulutus: valinnaiset opinnot (sivu 23). Tutkijalinja, tohtoriohjelma ja tutkimustyö Tutkijalinjan suorittaminen voidaan lukea hyväksi 40 opintopisteen laajuisena valinnaisina opintoina joko hammaslääketieteen lisensiaatin tai hammaslääketieteen tohtorin tutkinnoissa. Tohtoriohjelman opintojen ja tutkimustyön tekemisestä hyväksytään varadekaanin päätöksellä valinnaisiksi opinnoiksi yhteensä enintään 15 opintopistettä hammaslääketieteen peruskou- 13

14 lutuksessa. Tutkimustyön hyväksyminen valinnaisopinnoiksi edellyttää tutkimustyön ohjaajan lausuntoa tutkimustyön etenemisestä. Tiedekunnan ulkopuolella suoritetut opinnot Tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja tutkintoon soveltuvia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi yhteensä enintään 23 opintopistettä. Näille suositellaan haettavaksi ennakkopäätös. Opintojen korvaavuusanomuksia saa tiedekunnan internet-sivuilta ( med.utu.fi/) tai tiedekunnan kansliasta. Varusmiespalvelun johtajakoulutus Vuoden 1998 jälkeen suoritetusta 12 kuukauden varusmiespalvelun johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta voidaan hyväksyä 3,0 6,0 opintopistettä hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin. Hakemuksen liitteenä tulee olla palvelutodistus ja mahdollinen portfolio eli johtajakansio. Päätöksen hyväksi lukemisesta tekee varadekaani. Tiedekunnan opintoneuvojien ja opiskelijatuutoreiden työn hyväksyminen valinnaisopinnoiksi. Tiedekunnan opintoneuvojana toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä enintään 6 opintopistettä tehtyjen työtuntien perusteella siten, että 27 tuntia tuottaa yhden 1 opintopisteen. Tiedekunnan opiskelijatuutorina toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä enintään 2 opintopistettä prekliinisen vaiheen opiskelijatuutorille ja 1 opintopiste kliinisen vaiheen opiskelijatuutorille tutkinnon valinnaisopintoihin edellyttäen, että opiskelijatuutori on osallistunut järjestettyyn koulutukseen ja toteuttanut vähintään 10 dokumentoitua pienryhmätapaamisista ohjaamilleen uusille opiskelijoille. Siirto-opiskelijat Muista lääketieteellisistä tiedekunnista siirtyneiden opiskelijoiden valinnaisopintopistemäärät ratkaistaan tapauskohtaisesti varadekaanin päätöksellä ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan perustuen. 13. Opintojen hyväksilukeminen Jokaisella tutkintoasetuksen 794/2004 mukaisesti opiskelevalla opiskelijalla tulee olla henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). HOPSiin liittyen opiskelija voi hyväksilukea tutkintoon aikaisempia opintojaan joko korvaamalla samansisältöisillä opinnoilla HLL-tutkinnon keskeisiä opintoja taikka sisällyttämällä tutkintoon tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Opetussuunnitelmassa mainittujen keskeisten ja valinnaisten opintojen korvaamista tiedekunnan ulkopuolella suoritetuilla saman alan opinnoilla haetaan ao. opetuksen vastuuhenkilöltä. Tämä koskee myös tiedekunnan hyväksymien kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintoja. Keskeisten ja valinnaisten opintojen korvauslomakkeita saa tiedekunnan internet-sivuilta ( tai tiedekunnan kansliasta. Keskeisten opintojen korvaamisesta päättää ao. oppiaineen professori tai muu opetuksen vastuuhenkilö. Valinnaisten opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää varadekaani. 14. Opintosuoritusten vanheneminen Kuulustelut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten on suoritettava 10 vuoden kuluessa tiedekuntaan ilmoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun suorittamiseen tai äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaan käytettyä aikaa. Muussa tapauksessa on anottava varadekaanilta lisäaikaa tutkinnon loppuun suorittamiseksi. 15. Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinja Menettelytapaohjeet tutkijalinjan opintojen kirjaamiseksi ja hyväksyttämiseksi hammaslääketieteen perustutkintoon/hammaslääketieteen tohtorin tutkintoon Tavoitteena on, että tutkijalinjalle valittu opiskelija suorittaa tutkijalinjan kokonaisuudessaan (40 opintopistettä) ja sisällyttää kokonaisuuden tohtorin tutkinnon opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkijalinjan kokonaisuudessaan (40 opintopistettä) tai osan siitä hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin, hän ei voi käyttää näitä tutkijalinjan opintoja enää tohtorin tutkintoon tai päinvastoin. Viimeistään tutkintotodistusta anoessaan opiskelijan tulee ilmoittaa sitovasti sisällyttääkö hän tutkijalinjan opinnot perustutkintoon. Siihen 14

15 saakka opinnot näkyvät tutkintorekisterissä tutkijalinjan opintoina. Mikäli opiskelijalle kertyy valinnaisopintoja enemmän kuin perustutkintoon vaaditaan, niitä voidaan hyväksyä tutkijalinjan opinnoiksi. Hyväksymisestä on jokaisen valinnaisopintojakson osalta sovittava tutkijalinjan johtajan kanssa. Tutkijalinjojen johtajat toimittavat tutkijalinjan opinnoista opintosuoritustiedot tiedekunnan kansliaan. Kurssisihteeri Anne Johansson puh. (02) ). Lisätietoa tutkijalinjasta: tutkijalinjat/ 16. Kansainvälinen opiskelijavaihto Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla toisesta lukuvuodesta alkaen. Opiskelijavaihdon kesto on vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi lukuvuosi. Ulkomailla suoritetut opinnot pyritään kokonaisuudessaan hyväksilukemaan tutkintoon, jotta opiskelijan valmistuminen ei viivästyisi. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi päästä vaihtoon. Lisätietoja vaihtoon hakeutumisen perusedellytyksistä löytyy: opiskelu/kv/perusedellytykset.html. D5-kurssin aikana ei suositella vaihtoon lähtemistä. Tavallisimpia vaihto-ohjelmia vaihtoon lähtemiseksi ovat Erasmus- ja Nordplus-vaihdot. Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta opiskelija voi myös itse hankkia vaihtopaikan. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy Turun yliopiston opiskelijan yleisoppaasta yleisopas/ sekä lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta kv/. kanssa hän laatii henkilökohtainen opintojen etenemissuunnitelman. Vaihdosta palaamisen jälkeen opiskelijan on itse haettava vaihdossa suoritettujen opintojen korvaavuutta oppiaineista. Korvaavuuksien hakemiseen tarvitaan vaihtoyliopistosta saatu opintorekisteriote sekä ECTS-Learning agreement -lomakkeet (ennen vaihtoa oppiaineessa kv-yhdyshenkilöllä hyväksytetyt opintosuunnitelmalomakkeet). Lista tiedekunnan oppiaineiden ECTS -yhdyshenkilöistä yhteystietoineen on luettavissa: kv/kv-yhdyshenkilot. Hammaslääketieteen laitoksen ECTS -yhdyshenkilöitä ovat vuodesta 2011 alkaen lehtori Kristiina Heikinheimo ja Arzu Tervergil- Mutluay Opintojen korvaavuuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta sekä lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta: opiskelu/peruskoulutus/lomakkeet/ Lisätietoja opintojen hyväksilukemisesta on kohdassa Turku Faculty of Medicine Postgraduate Education Unit (PGE) PGE on tiedekuntahallintoon kuuluva yksikkö, jonka toiminnan alaa on sekä tieteellinen ja ammatillinen jatkokoulutus että täydennyskoulutus. PGE kuuluu myös hammaslääketieteen, lääketieteen ja hoitotieteen koulutukseen liittyvä kansainvälinen toiminta. PGE:n järjestämistä jatko- ja tutkijakoulutuksen kurssit: kurssit.html Koulutustilaisuuksista saa tietoa myös Kiinamyllynkadun viikkokalenterista, Yliopistotiedoista, Suomen Lääkärilehdestä ja tiedekunnan www-sivuilta sekä tiedekunnan kansliasta (kurssisihteeri Anne Johansson, Kiinamyllynkatu 13, Turku, tai puh. (02) ). Vaihdossa tehtävien opintosuunnitelman hyväksymisestä opiskelijan on oltava yhteydessä tiedekunnan kv-yhdyshenkilöön. Jos vaihdon aikaiset opinnot aiheuttavat muutoksia opintojen etenemisjärjestykseen, opiskelijan on otettava yhteyttä opinto-neuvojaan, jonka 15

16 18. Suun terveystieteiden tohtoriohjelma Doctoral Program of Oral Health Sciences (PeGaSOS) Suun terveystieteiden tohtoriohjelma pyrkii tehostamaan suun terveystieteiden tutkijakoulutusta Turun yliopistossa. Koulun järjestämiin tilaisuuksiin voivat osallistua TtT-, FT-, HLL-, HLT-, LL-, tai LT-tutkinnon opiskelijat. Suun terveystieteiden tutkijakoulu on osa lääketieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusorganisaatiota ja toimii PGE:n alaisuudessa. utu.fi/dent/tutkimus/pegasos/ 19. Laadunhallinta ja opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista; ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa; kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin; tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi. Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Lisäksi toimintayksiköiden toimintakäsikirjoissa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset. Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta. Turun yliopisto läpäisi vuonna 2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman auditoinnin. Opiskelijat yhteistyökumppaneina Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. Opiskelijoiden akateemiseen vastuuseen sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen. 20. Opintojen eteneminen ja opintoneuvonta Opettajatuutorit ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opintojen alkuvaiheessa (ensimmäisen lukukauden ajan) uusien opiskelijoiden opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatuutorit. Opiskeluun ja hammaslääkäriksi/lääkäriksi kasvamiseen perehdyttää opetushenkilökuntaan kuuluva opettajatuutori. Opettajatuutorointi on lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) alaista toimintaa ja kaikilla uusilla lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on oma opettajatuutori koko opiskelun ajan. Ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajan hammaslääketieteen opiskelijat ovat aiemmin olleet samoissa opettajatuutoriryhmissä lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Syksyllä 2012 tehdään kokeilu, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat jaetaan erillisiksi HLL- ja LLtuutoriryhmiksi. Kolmannen lukuvuoden alussa, kliiniseen vaiheeseen siirryttäessä, hammaslääketieteen opiskelijat ovat omissa ryhmissään ja opettajatuutoreina toimivat hammaslääkärit. Opettajatuutori järjestää sekä ryhmä- että henkilökohtaisia tapaamisia. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö ja opastaa ryhmäänsä mm. HOPS:n (henkilökohtaisen opintosuunnitelman) laatimisessa. HOPS:n avulla opiskelija seuraa omia opintosuorituksiaan ja tekee vuosittain suunnitelman tulevista opinnoista. HOPS:iin kuuluvan itsearviointikaavakkeen avulla hän seuraa omaa ammatillista kasvuaan. HOPS:n merkinnät ja suunnitelmat käydään vuosittain läpi ja opiskelija saa palautetta etenemisestään. Opiskelijaa rohkaistaan kokoamaan portfoliota suorituksistaan ja opintojensa etenemisestä. 16

17 Opintoneuvojat Lääketieteellisessä tiedekunnassa toimii useita lääketieteen opintoneuvojia. He ovat opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opintoneuvojat antavat henkilökohtaista opintoneuvontaa sekä vastaanottoaikoina, että ajanvarauksella. He järjestävät tarvittaessa ohjaustilaisuuksia, tiedottavat opintoasioista sekä osallistuvat opiskelijavalinta-asioista tiedottamiseen ja tiedekunnan opintohallintoon. Opintoneuvojat koordinoivat opiskelija-tuutoritoimintaa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintoneuvojaan aina, jos hänellä on tarvetta suorittaa opintoja HLL opetussuunnitelmaan kirjatuista suoritusjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Tällöin opintoneuvoja laatii yhteistyössä opiskelijan kanssa opintojen etenemissuunnitelman, jonka varadekaani hyväksyy. Etenemissuunnitelma toimii opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman liitteenä. Aloitteen etenemissuunnitelman tekemiseen voi tehdä opiskelija itse, opintoneuvoja, opettajatuutori tai kuka tahansa opetushenkilökunnan jäsen. Etenemissuunnitelma laaditaan seuraavissa tapauksissa: opiskelija aikoo suorittaa tietyn keskeisen opintokokonaisuuden, opintojakson tai kokonaisen lukukauden opetussuunnitelmat poikkeavassa opintovaiheessa tai useita eri keskeisten opintojen osia tavallisesta poikkeavassa järjestyksessä opiskelija saapuu siirto-opiskelijana Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelija vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeen kautta opiskelijan opintojen alusta on kulunut 10 vuotta tai enemmän opiskelija pyrkii korvaamaan merkittävän osan opinnoistaan aiemmilla suorituksilla Opintoneuvojat tavoittaa parhaiten sähköpostilla. Lääketieteellisen tiedekunnan opintoneuvojien yhteinen osoite on ja hammaslääketieteen opintoneuvojalla vielä erikseen Toimisto sijaitsee laitosrakennus Medisiinassa luentosali Externumin vieressä. Toimistolta opintoneuvojat tavoittaa vastaanottoaikoina, jotka ovat toimiston ovessa ja tiedekunnan nettisivuilla. Vastaanottoaikoina toimistoon voi myös soittaa puh. (02) Opintoihin liittyvissä hallinnollisissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja tiedekunnan opintopäälliköltä Sari Iinattiniemeltä ja Anita Toivolalta ja peruskoulutuksen opintosihteereiltä Katja Kirstilältä ja Raija Ahokkaalta tiedekunnan kansliasta. Hammaslääketieteen laitoksella neuvovat osastosihteeri Annukka Wallenius tai puh. (02) ) ja peruskoulutuksen koordinaattori Anna Haukioja Tietyn opintokokonaisuuden käytännön järjestelyistä kannattaa ensisijaisesti tiedustella opiskelijan oman vuosikurssin isännältä, joka tekee yhteistyötä opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiden ja opetushoitajien kanssa ja toissijaisesti suoraan kyseisestä oppiaineesta. Jatkotutkintoihin liittyvää ohjausta antaa koulutuspäällikkö Soile Salonen (puh. (02) ) ja toimistosihteerit, joka on tavattavissa tiedekunnan kansliassa. Lisätietoa ohjauksesta löytyy Turun yliopiston opiskelijan yleisoppaasta. Hammaslääketieteenkandidaattiseura ja kurssin isäntäjärjestelmä THLKS, Turun Hammaslääketieteenkandidaattiseura r.y. on Turun lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö. Seura pyrkii edistämään jäsenistönsä koulutuksellisia ja ammatillisia oloja sekä toimii sosiaalisena yhdyssiteenä paitsi jäsentensä kesken myös suhteessa muihin kotimaisiin ja ulkomaisiin hammaslääketieteen opiskelijoihin sekä Suomen Hammaslääketieteen Opiskelijain Liittoon. Jäsenistö valitsee syyskokouksessaan kymmenhenkisen hallituksen, joka on seuran päättävä elin. Hallitus sekä seuralle valittavat kymmenen toimihenkilöä huolehtivat monista opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyvistä toiminnoista. Seuran toimesta on vuonna 2011 perustettu koulutus- ja opintoasiaintoimikunta KOAT, jota johtaa opintoasiainvastaava. Seura toimittaa kahdesti vuodessa omaa lehteä Tuubia, jossa tiedotusasiat ja muut ajankohtaiset kirjoitukset nivoutuvat viihteellisempiin tuotoksiin. Lisäksi seura vaalii lukuisia perinteitään kuten vuosijuhlaansa Extractio-ehtoota sekä vapunaaton Liljan patsaan pesua. Vapaa-ajan toimintana seura järjestää opiskelijajuhlien lisäksi niin 17

18 kulttuuri- kuin liikuntatapahtumiakin. Seuran kotisivut löytyvät osoitteesta Suomen hammaslääketieteen opiskelijoiden liitto r.y. (SHOL) on suomalainen hammaslääketieteen opiskelijoiden keskusjärjestö, johon kaikki THLKS:n jäsenet kuuluvat ja jonka hallituksessa on edustajia kaikista Suomen hammaslääketieteen opiskelijajärjestöistä. Liitto pyrkii vaikuttamaan hammaslääketieteen opiskelijoiden koulutuksellisiin ja ammatillisiin oloihin valtakunnallisella tasolla. SHOL:lla on opiskelijaedustajat Suomen Hammaslääkäriliiton hallituksessa, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian hallituksessa ja AKAVA:n opiskelijavaltuustossa. SHOL kokoaa vuosittain Kandimuistion, joka sisältää kaikkien hammaslääketieteen opiskelijoiden yhteystiedot kursseittain ja muitakin hammaslääketieteen opiskelijoille tärkeitä tietoja. Isäntä on kurssin luottamushenkilö, jonka kurssilaiset valitsevat keskuudestaan opintojen alkuvaiheessa. Isäntä toimii kurssin yhdyshenkilönä opettajien ja kurssin sekä tiedekunnan hallinnon ja kurssin välillä. Isännällä on näiden tehtävien lisäksi erilaisia kurssin sosiaaliseen toimintaan liittyviä tehtäviä. Isännällä ei ole muodollista asemaa tiedekunnassa. Toiminta perustuu keskinäiseen yhteistyöhön. Isännän lisäksi jokainen kurssi valitsee keskuudestaan muita luottamushenkilöitä, jotka hoitavat kurssin asioita. HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON TAVOITTEET Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on voimaan tulevan valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista 794/ mukaan 300 opintopistettä ja tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on viisi vuotta ja sen jälkeen opintonsa aloittavien osalta valtioneuvoston asetuksen (351/2011) mukaan tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä ja tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on 5,5 vuotta. Euroopan hammaslääketieteen koulutusjärjestö (ADEE, Association for Dental Education in Europe) on syyskuussa 2004 hyväksynyt asiakirjan Profile and Competences for the European Dentist. Asiakirja päivitettiin vuonna 2009 ja nimi muutettiin Profile and Competences for the Graduationg European Dentist. Tällä täsmennettiin sitä, että asiakirja määrittelee juuri valmistuneen eurooppalaisen hammaslääkärin ammattikuvan ja pätevyysvaatimukset. Pätevyydet on koottu seitsemäksi laajaksi osa-alueeksi (domain). ADEE:n tavoitteena on, että jokaiselle seitsemälle osa-alueelle kirjatut pääpätevyysvalmiudet saavutettaisiin kaikkien Euroopan maiden hammaslääkärikoulutuksen tutkintovaatimuksissa. Turun yliopiston hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman pätevyysvaatimukset on laadittu käyttäen pohjana ADEE:n asiakirjaa Profile and Competences for the Graduating European Dentist. Asiakirjan tekstiä on muokattu vastaamaan Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja hammaslääketieteen laitoksen näkemyksiä suomalaiselta hammaslääkäriltä edellytettävistä valmiuksista. I AMMATILLISUUS Pääpätevyys: Ammattimainen toiminta Valmistuessaan hammaslääkärin tulee: hallita ajan tasalla olevat tiedot ja kokonaisvaltainen näkemys hammaslääkärin ammatista. hallita laaja kirjo erilaisia taitoja sekä ymmärtää näiden taitojen merkitys hammaslääkärin ammattikuvassa. kyetä tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, olla kyky tehdä analyysiin perustuvia arviointeja ja ratkaista ongelmia, suunnittelu-, vuorovaikutus-, viestintä- ja esiintymistaitoja olla kyky toimia rakentavasti moniammatillisissa työryhmissä. Pääpätevyys: Eettisten näkökohtien ja lainsäädännön tunteminen Valmistuessaan hammaslääkärin tulee: sisällöllisesti tuntea ja syvällisesti ymmärtää sekä tiedostaa yksittäisten potilaiden ja väestön hoitoon liittyvä moraalinen ja eettinen vastuu. tuntea hammaslääkärin toimintaa koskeva voimassaoleva lainsäädäntö. 18

19 II VUOROVAIKUTUS-, VIESTINTÄ- JA SOSIAALISET TAIDOT Pääpätevyys: Vuorovaikutus ja viestintä Valmistuessaan hammaslääkärillä tulee olla: hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky toimia hoitotilanteessa yhteisymmärryksessä potilaan, hänen perheensä / omaistensa sekä potilaan hoidossa mukana olevien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. kyky luontevasti kommunikoida yhteiskunnan hoito- ja koulutusorganisaatioiden kanssa sekä kyetä organisoimaan terveyskasvatustapahtumia ja toimimaan eettisesti työyhteisössä. III TIETEELLINEN PERUSTA, TIEDON KÄSITTELY JA KRIITTINEN AJATTELU Pääpätevyys: Biolääketieteellinen, tekninen ja kliininen osaaminen Valmistuessaan hammaslääkärillä tulee olla: hyvät tiedolliset ja vankat taidolliset valmiudet harjoittaa itsenäisesti, luotettavasti ja turvallisesti hammaslääkärin ammattia. oman alansa asiantuntijan ja kehittäjän taidot riittävät tiedot ja ymmärrys suun- ja leukojen sairauksiin ja toimintahäiriöihin liittyvistä biolääketieteellisistä, teknisistä sekä kliinisistä tieteistä. kyky soveltaa näitä tietoja diagnoosin tekemiseen, hoidon suunnitteluun, potilaiden hoitoon ja alan kehittymisen seuraamiseen. Pääpätevyys: Tiedon hankintataito ja tiedon kriittinen soveltaminen Valmistuessaan hammaslääkärin tulee olla: valmius käyttää kirjastojen tietokantoja ja elektronisia kokoelmia sekä toimia verkkoympäristössä. hyvä informaationlukutaito, taito soveltaa tietoa kriittisesti, tieteellisesti ja tehokkaasti. taito käyttää tieteellisiä käsitteitä ja hänellä tulee olla valmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön ja ammatilliseen jatkokoulutukseen kyky ja motivaatio seurata koko urakehityksensä ajan hammaslääketieteen ja terveydenhuollon tutkimusta ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistua uuden tiedon tuottamiseen. IV TERVEYDEN EDISTÄMINEN Pääpätevyys: Suun terveyden edistäminen yksilö-, perhe-, ryhmä- ja väestötasolla Hammaslääkärin tulee: ymmärtää suun terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen merkitys hammas- ja suusairauksien ehkäisyssä. osata organisoida erilaisin toimenpitein kaikenikäisten potilaiden suun sairauksien ehkäisy. huomioida toimintakäytäntöjä kehittäessään koko väestön suun terveydenhoidolliset tarpeet, alueen väestön ikärakenne, väestön muuttoliike ja alueelliset erityispiirteet. haluta kehittää suun terveydenhuoltoa osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja yhteiskunnan kehittymistä. V KLIINISEN TIEDON KOKOAMINEN Pääpätevyys: Potilaan esitietojen ottaminen ja kirjaaminen sekä hammaslääketieteellisen hoitohistorian ja nykytilan tutkimus ja kirjaaminen Valmistuessaan hammaslääkärin tulee: kyetä selvittämään ja kirjaamaan hammaslääketieteellisen hoidon kannalta olennainen kokonaiskuva potilaan lääketieteellisestä anamneesista sekä yksityiskohtainen potilaan leukojen, suun ja hampaiston hoitohistoria. hallita riittävä lääketieteellinen, biologinen, psykososiaalinen ja sosiaalinen taustatieto potilaasta ennen kuin hän kykenee arvioimaan eri-ikäisten potilaiden hammaslääketieteellisen hoidon tarvetta. osata suorittaa tarkoituksenmukainen hammaslääketieteellinen tutkimus, tulkita löydökset ja järjestää tarpeelliset jatkotutkimukset. 19

20 VI DIAGNOSTIIKKA JA HOIDON SUUNNITTELU Pääpätevyys: Kliininen päättely, vaihtoehtojen vertailu, päätöksenteko Valmistuessaan hammaslääkärin tulee kyetä: kliiniseen päättelyyn, vaihtoehtojen vertailuun ja päätöksentekoon tehdessään erotusdiagnooseja, väliaikaisia ja lopullisia diagnooseja. tulkitsemaan ja vertailemaan anamneesia, kliinisten ja radiologisten tutkimusten ja muiden diagnostisten testien tuloksia sekä kyky ottaa huomioon potilaan sosiaalinen ja kulttuurinen tausta. tekemään diagnoosi ja hoitosuunnitelma kaikenikäisille potilaille, potilaan tarpeet ja odotukset huomioiden tunnistamaan hoito-ongelmat, joihin hänen osaamisensa ei riitä ja hänen tulee osata lähettää potilas asianmukaiseen hoitoon. VII SUUN TERVEYDEN SAAVUTTAMINEN JA YLLÄPITO Pääpätevyys: Kokonaishoidon toteuttaminen, ylläpitohoidon suunnittelu ja ohjeistus Valmistuessaan hammaslääkärin tulee: olla pätevä toteuttamaan hoito kaikenikäisille potilaille kokonaisvaltaisesti vallitsevan hoitonäkemyksen mukaisesti, tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti, turvallisesti ja terveyttä ylläpitävästi. suhtautua hoidossa käytettäviin materiaaleihin kriittisesti ja ympäristönäkökohdat huomioiden. osata suunnitella hoidon seuranta asianmukaisesti ja osata ohjeistaa potilas ylläpitämään saavutettua hoitotulosta. HLL-TUTKINNON RAKENNE Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se koostuu asetuksen 794/2004 mukaan 1. perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista; 2. kieli- ja viestintäopinnoista; 3. monitieteisistä opintokokonaisuuksista; 4. muista opinnoista; 5. asiantuntijuutta syventävästä harjoittelusta. Keskeiset opinnot ovat kaikille opiskelijoille pakollisia perus- ja aineopinnoista muodostettuja opintokokonaisuuksia ja -jaksoja. Syventävät opinnot ovat keskeisiä opintoja, joskin opiskelija voi valita oppiaineen/projektin, jossa hän suorittaa syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman. Kts. syventävien opintojen pysyväismääräykset (sivu 22). Monitieteiset opintokokonaisuudet tai muut opinnot voivat koostua lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineiden tai hammaslääketieteen laitoksen tarjoamista valinnaisopinnoista, joita hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa. Nämä valinnaisopinnot liitetään pääsääntöisesti osaksi syventäviä opintoja. Myös tiedekunnan ulkopuolella tai kansainvälisessä vaihdossa suoritettuja opintoja voidaan syventävien opintojen ohjaajan/ohjaajien suostumuksella ja varadekaanin päätöksellä hyväksyä valinnaisopinnoiksi ja/tai osaksi syventäviä opintoja. Kliininen hoitoharjoittelu kuuluu asetuksen 794/2004 mukaan pakollisena hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Kliininen hoitoharjoittelu alkaa viidennellä lukukaudella ja tapahtuu pääosin Turun sosiaali- ja terveystoimen Opetushammashoitolassa, mutta opiskelijat osallistuvat myös erikoissairaanhoitoon keskussairaalan suusairauksien klinikalla. Osa kliinisistä opinnoista voidaan sisällyttää syventäviin opintoihin pysyväismääräysten mukaisesti. Kliinisen hoitoharjoittelun osuus on n (valinnaisia) opintopistettä. Hoitoharjoittelussa opiskelija perehdytetään 1. terveyskeskusten ja sairaaloiden hammaslääkärien käytännön toimintaan; 2. eri henkilöryhmien tehtäviin ja toimintaan hammashuoltoa suorittavan työryhmän jäsenenä; sekä 3. hammaslääkärin työn edellyttämien valmiuksien oppimiseen ja harjoitteluun käytännössä. Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta voidaan suorittaa hajautettuna kliinisenä hoitoharjoitteluna opiskelupaikkakunnan ulkopuolisessa 20