TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA"

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Turun yliopisto

2 SISÄLLYSLUETTELO Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksytyille... 5 Yliopiston perustehtävä määritellään yliopistolaissa... 6 TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT HAMMASLÄÄKETIETEELLISET TUTKINNOT JA OPPIARVOT.. 6 HLL-tutkinnon pysyväismääräykset Tutkinnon rakenne ja laajuus Opintojen mitoitus ja kuormittavuus Hammaslääketieteen kandidaatin arvo Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Opiskelijaksi ja vuosikurssille ilmoittautuminen Opiskelijan kurssiaseman määrittäminen Kuulustelut ja ilmoittautuminen kuulusteluun Opintosuoritusten tallennus Opintosuoritusten arvostelu Syventävien opintojen tutkielman kielentarkastus ja kypsyysnäyte Kieli- ja viestintäopinnot Valinnaisopintojen suorittaminen Opintojen hyväksilukeminen Opintosuoritusten vanheneminen Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinja Kansainvälinen opiskelijavaihto Turku Postgraduate School of Health Sciences (PGS) Postgraduate School of Oral Health Sciences (PeGaSOS) Laadunhallinta ja opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä Opintojen eteneminen ja opinto-ohjaus Hammaslääketieteen kandidaattiseura ja kurssin isäntäjärjestelmä Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon tavoitteet Ylemmän korkeakoulututkinnon, HLL-tutkinnon rakenne Syventävien opintojen pysyväismääräykset, TAVOITTEET JA KÄSITELTÄVÄT ASIAKOKONAISUUDET HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON TUTKINTOTODISTUS Publiikki Käytännön harjoittelu ja laillistaminen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi Laillistamisen hakeminen Hammaslääketieteen jatkotutkinnot Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto Erikoishammaslääkärin tutkinto Koulutuksen laadunvarmistus ja evaluointi HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Ensimmäisen lukukauden keskeiset opinnot (D1) 23 Kasvaminen hammaslääkäriksi Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta Purentaelimistön rakenne ja toiminta Lääketieteen kemia ja laboratorioturvallisuus Solujen ja kudosten rakenne ja toiminta Dental English Toisen lukukauden keskeiset opinnot (D2) 35 Elimistön biokemiallinen toiminta Purentaelimistön rakenne ja toiminta Sisäelimistön rakenne ja toiminta Mikrobiologia ja immunologia Svenska för tandläkarestuderande Kolmannen lukukauden keskeiset opinnot (D3) 41 Hermoston rakenne ja toiminta Ihmisen elämänkaari Purentaelimistön muotoutuminen ja kasvu Terve ja sairas suu Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta Hammaslääketieteen suomen kieli Biomateriaalitiede, laitteet ja vastaanoton turvallisuus Neljännen lukukauden keskeiset opinnot (D4) 51 Terve ja sairas ihminen (TSI) Sairauksien ehkäisy ja hoito (SEH) Terve ja sairas suu Hammaslääketieteen integroidut opintojaksot Biomateriaalitiede, laitteet ja vastaanoton turvallisuus Viidennen lukukauden keskeiset opinnot (D5) 59 Kliininen hoitoharjoittelu Sosiaalihammaslääketiede Biomateriaalitiede, laitteet ja vastaanoton turvallisuus Kliininen hammashoito Hampaiston kehitys- ja oikomisoppi Mikrobiologia ja immunologia Kuudennen lukukauden keskeiset opinnot (D6) 71 Kliininen hammashoito Suu- ja leukakirurgia Kliininen lääketiede Svenska för tandläkarestuderande Hammaslääketieteen suomi, Kirjoitusklinikka Kliininen hoitoharjoittelu Seitsemännen lukukauden keskeiset opinnot (D7) 83 Kliininen hammashoito Hampaiston kehitys- ja oikomisoppi Biomateriaalitiede, laitteet ja vastaanoton turvallisuus Suu- ja leukakirurgia Kliininen lääketiede Kliininen hoitoharjoittelu Kahdeksannen lukukauden keskeiset opinnot (D8) 97 Kliininen hammashoito Suu- ja leukakirurgia Hammaslääketieteen integroidut opintojaksot Sosiaalihammaslääketiede Kliininen lääketiede Kliininen hoitoharjoittelu Yhdeksännen lukukauden keskeiset opinnot (D9) 110 Hammaslääketieteen integroidut opintojaksot Suu- ja leukakirurgia Kliininen hoitoharjoittelu Kymmenennen lukukauden keskeiset opinnot (D10) 118 Sosiaalihammaslääketiede Erityiskysymyksiä ja oppiaineiden tulevaisuuden näkymiä Kliininen hoitoharjoittelu Syventävien opintojen opintojaksot 122 Biostatistiikan ja epidemiologian perusteet Lääketieteen historia Tieteen filosofia ja tieteelliset menetelmät

3 Lääketieteellisen etiikan käytäntö ja teoria Puheviestintä ja kokouskäytännöt Syventävien opintojen opintoprojektit lukuvuonna Valinnaiset opinnot 133 Lääketieteellinen latina Lääketieteen etiikan ongelmanratkaisuseminaari Tiedon kriittinen arviointi Ympäristöestetiikkka hammaslääketieteen sovelluksena Verkkoviestintä hammaslääkärin työkaluksi Ympäristöestetiikka hammaslääketieteen sovelluksena Suun mikrobiologia - lukupiiri Sosiaalihammaslääketiede: Communication in Patient Care Oral Medicine Methods in Oral Pathology Hammashoitopelon hallinta inhalaatiosedaation avulla Tiedekunnan hallinto Laitoshallinto ja Laitosten yhteystiedot Tiedekunnan toimikunnat OPETUSHENKILÖSTÖluettelo Liite 1: Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Liite 2: Euroopan neuvoston direktiivi hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (78/687/ETY) Liite 3: Turun yliopiston johtosääntö koulutuksesta ja tutkinnoista HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN KOULUTUSOHJELMAAN HYVÄKSYTYILLE Tervetuloa opiskelemaan Turun yliopistoon. Tämä opas sisältää Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelman opetussuunnitelmat lukuvuodelle Opas sisältää myös tiedekunnan vahvistamat pysyväismääräykset tutkinnon suorittamisesta, tietoja lääketieteellisen tiedekunnan ja hammaslääketieteen laitoksen hallinnosta sekä laitos- ja oppiainekohtaisen opetushenkilöstöluettelon. Oppaan tiedot ovat luettavissa internetissä: Opetuksen aika- ja paikkatiedot ilmoitetaan lukukausien alussa jaettavassa lukujärjestyksessä. Opetussuunnitelmia voidaan lukukauden aikana tarkentaa. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan erikseen kurssin isännän välityksellä ja ilmoitustauluilla. Ilmoittautuessaan yliopistoon opiskelija saa maksutta Turun yliopiston opiskelijan yleisoppaan Yleisopas sisältää tietoja opiskeluun liittyvistä käytännöistä ja palveluista, kuten opintotuesta, asumisesta ja terveydenhoitopalveluista. Lisätietoja opintojen käytännön järjestelyistä saa topintopäälliköltä, opinto-ohjaajalta, opetushoitajalta, opettajatuutorilta ja kurssin isännältä. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen edetessä ja hän ohjaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä. Ks. Opintojen eteneminen ja opintoohjaus s. 13. Turussa Heli Vinkka-Puhakka Hammaslääketieteen peruskoulutuksen suunnittelija Taitto: Antti Tarponen 4 5

4 YLIOPISTON PERUSTEHTÄVÄ MÄÄRITELLÄÄN YLIOPISTOLAISSA Yliopistolain 4 :n 1. momentin mukaan Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa voimaan tullut laki yliopistolain muuttamisesta (715/2004) sitouttaa yliopistot tiiviimmäksi osaksi yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toimintasuunnitelmassaan Turun yliopisto määrittelee tehtäväkseen edistää ja harjoittaa vapaata kriittistä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta ja tieteellistä jatkokoulutusta. Kansainvälisenä, kansallisena ja alueellisena akateemisena yksikkönä yliopisto ylläpitää ja välittää tieteellistä sivistystä ja kulttuuriperintöä. Toiminnan perusarvoiksi Turun yliopistossa on määritelty eettisyys, luotettavuus, kriittisyys, puolueettomuus, yhteisöllisyys ja toiminnan laatu. TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT HAMMASLÄÄKETIETEELLISET TUTKINNOT JA OPPIARVOT Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat hammaslääketieteen perustutkintoopiskelijat suorittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon valtioneuvoston yliopistojen tutkinnoista antaman asetuksen (794/2004) (Liite 1) mukaisesti. Koulutusta säätelevät myös koulutuksen vähimmäistasoa koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö: hammas-lääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 78/687/EEC (Liite 2) ja Turun yliopiston koulutuksesta ja tutkinnoista annettu johtosääntö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa hammaslääketieteen lisensiaatit itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Jatkotutkintoina hammaslääketieteen lisensiaatit voivat suorittaa Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon ja erikoishammaslääkärin tutkinnon. ja leukojen rakenteen, toiminnan, kehityshäiriöiden ja sairauksien perusteiden opiskelua. Kliinistä lääketieteen opetusta hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa on myös kliinisessä opiskeluvaiheessa. Kliininen hoitoharjoittelu alkaa viidennellä lukukaudella ja tapahtuu pääosin perusterveydenhuollon yksikössä toisin sanoen terveyskeskuksessa, mutta opiskelijat osallistuvat myös erikoissairaanhoitoon keskussairaalan suusairauksien klinikalla. Hoitoharjoittelussa opiskelija oppii kliinisten taitojen lisäksi hahmottamaan hammaslääkärin työn osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja harjaantuu terveydenhuollon moniammatilliseen yhteistyöhön. Euroopan yliopistojen kehittämistä on tällä vuosikymmenellä ohjannut vuonna 1999 opetusministeritasolla allekirjoitettu Bolognan julistus. Euroopan tiedeyliopistojen halutaan entistä enemmän kiinnittävän huomiota tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen. Bologna julistuksen edellyttämät menettelytavat tulee saada käyttöön vuoteen 2010 mennessä. HLL-TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Yliopiston tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) ja Turun yliopiston koulutuksesta ja tutkinnoista annettu johtosäännön nojalla lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto määrää hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta seuraavaa. 1.Tutkinnon rakenne ja laajuus Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä vuodessa. Tutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat joko oppiainekohtaisia tai integroituja opintokokonaisuuksia, jotka on jaettu opintojaksoihin. Syventäviin opintoihin kuuluu tutkielman ja opetussuunnitelmassa nimettyjen pakollisten syventävien opintojaksojen lisäksi valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot ja syventävien opintojen tutkielman aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. Opetus koostuu luennoista, ryhmätöistä, laboratoriotyöskentelystä, demonstraatioista sekä omatoimisesta opiskelusta. Tutkintoon sisältyvä kliininen hoitoharjoittelu suoritetaan terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Ryhmätöihin ja harjoitustöihin osallistuminen on pakollista ja luennoilla osallistuminen toivottavaa. 2. Opintojen mitoitus ja kuormittavuus Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen mitoituksessa käytetään European Credit Transfer System (ECTS) -opintopistejärjestelmää. Opintokokonaisuudet ja opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan lähtökohtana keskimääräinen opiskelijan ajantarve. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelija tarvitsee keskimäärin1600 tunnin työn, mikä vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Lääketieteellisten alojen valtakunnallinen tutkintorakennetyöryhmä ohjeistaa raportissaan opetuksen kuormittavuuslaskelmien tekemistä seuraavasti: 1. yhtä luentotuntia kohden omatoimiseen opiskeluun varataan vähintään yksi tunti, jos opintojaksoon liittyy kuulustelu; 2. ongelmalähtöisessä opetuksessa PBL (= problem based learning) tai ryhmätyössä, johon opiskelija valmistautuu, yhtä kontaktiopetustuntia vastaa työmäärästä vähintään 4 tuntia omatoimista opiskelua; sivua suomenkielistä tekstiä edellyttää opiskelijalta vähintään 40 tunnin työmäärää eli vastaa 1,5 opintopistettä; sivua vieraskielistä tekstiä vastaa 1,5 opintopistettä. Opintosuoritukset tallennetaan rehtorinviraston ylläpitämään opiskelijatietojärjestelmään. Kukin opiskelija on velvollinen tarkistamaan, että opiskelijatietojärjestelmässä on kaikki suoritusmerkinnät. Opiskelijalla on oikeus saada suorituksistaan vähintään kerran lukukaudessa maksuton opintorekisteriote. 3. Hammaslääketieteen kandidaatin arvo Kliinisen hoitoharjoittelun aloittaminen edellyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa. 4. Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnon opiskelu on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kymmeneen (10) lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on kirjain- ja numerosymbolinsa, jolla merkitään myös opiskelijan kurssiasema (D1 D10). Kurssi valitsee itselleen nimen. Lääketieteellisessä tiedekunnassa opinnot etenevät opintosuunnitelmassa esitetyssä lukukausien numerojärjestyksessä ja opiskelijoille lukukausien alussa jaettavan lukujärjestyksen mukaisesti. Lukukausien D1 D10 opetukseen opiskelijan tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu opetussuunnitelmaan. Lukukausien suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustelluista syistä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen. HOPS:n liitteenä tulee tällöin olla opintojen etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelman opiskelija laatii yhteistyössä tiedekunnan opinto-ohjaajan kanssa. Kansainväliseen vaihtoon lähtevän opiskelijan kurssiasema määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot aiheuttavat tarvetta opintojen suoritusjärjestyksen muutoksiin, opiskelijan tulee laatia opintojen etenemissuunnitelma ja hyväksyttää se varadekaanilla. (Ks. kohta 16.) 5. Opiskelijaksi ja vuosikurssille ilmoittautuminen Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi rehtoriviraston määräämällä tavalla. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa tai jatkaa opintojansa, hänen on haettava rehtorinvirastolta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. (Liite 3, Turun yliopiston johtosääntö koulutuksesta ja tutkinnoista). Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi asevelvollisuuden suorittamisen, äitiys-, isyys-, tai vanhempainloman vuoksi tai muusta varadekaanin erikseen hyväksymästä syystä. Lukujärjestyksen laatimista ja opetusjärjestelyjä Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa n. 75% ensimmäisen ja toisen lukuvuoden Opiskelijalla on oikeus käyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niis- varten hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opinnoista on yhteisiä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoiden kanssa. Loput 25% on suun hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla luku- tä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan 6 7

5 kaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausijohtajalle, opetushoitajalle, tiedekunnan kansliaan ja hammaslääketieteen laitokselle osastosihteeri Annukka Walleniukselle tai puh. (02) ). Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten marraskuun loppuun mennessä. Nimilistojen laatimisen jälkeen tapahtuneista opiskelutilanteen mahdollisista muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa tiedekuntaan ja hammaslääketieteen laitokselle osastosihteeri Annukka Walleniukselle tai puh. (02) ). Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opinto-ohjaajille henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja kurssiaseman määrittämiseksi. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien sijoittuminen vuosikursseille määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Vaihdon aikana toteutuneet opintosuoritukset vaikuttavat kurssille sijoittumiseen. Mikäli ylemmälle vuosikurssille siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintojaksojen väli- tai loppukuulustelujen suorittamista, on tästä maininta sen opintojakson kuvauksessa, joka edellyttää suorituksia. Voidakseen osallistua hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelman viidennen lukukauden kliiniseen hoitoharjoitteluun opiskelijalla on oltava hyväksytysti suoritettuna lukukausien D1 D4 opinnot sekä opintojaksojen osat. Kun nämä osiot on suoritettu opiskelija saa käyttää kandidaatin arvoa, mikä on edellytys kliinisen hoitoharjoittelun aloittamiselle. 6. Opiskelijan kurssiaseman määrittäminen Opiskelija omaksi alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut D1-lukukauden opintoja ensimmäisen kerran. Opiskelijan, joka etenee opinnoissaan tavalliseen tapaan, kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Tauolla oleva opiskelija Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasesisällön, kielentarkastaja kirjoituksessa käytetyn Syventävien opintojen ohjaaja arvioi esseen asia- 8 9 mansa muuttuu vasta kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden. Tietyn opintojakson etuajassa suorittava opiskelija Jos opiskelija henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja hyväksytyn opintojen etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkun lukukauden osion etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, ei etukäteen suoritettavat opinnot muuta hänen kurssiasemaansa. Kurssiasema muuttuu vasta, jos opiskelija siirtyy kokonaan ylemmälle kurssille. Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opinto-ohjaajan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman. Kurssiton opiskelija Kurssittomaksi määritellään opiskelija, joka täyttää kolme ehtoa: 1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut 2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 5 vuotta 3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin vuosikurssin D5 D10 mukana. Opiskelupaikan saanut, mutta opintonsa vasta myöhemmin aloittanut opiskelija ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi, jonka mukana hän tosiasiallisesti D1-lukukauden opintoja suoritti, on valmistunut. Jos kaksi ensimmäistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana, määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton. Epäselvä kurssiasema Epäselvässä tilanteessa kurssiaseman ratkaisee perusopinnoista vastaava varadekaani. 7. Kuulustelut ja ilmoittautuminen kuulusteluun Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston johtosääntöä koulutuksesta ja tutkinnoista. Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin ja jaksoihin liittyy loppukuulustelu ja tavallisimmin välikuulusteluja. Mikäli ylemmälle lukukaudelle siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintojaksojen kuulustelujen hyväksyttyä suorittamista, on tästä maininta ao. opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa. Kuulusteluihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Muihin kuulusteluihin (uusintoihin ja kesätentteihin) on ilmoittauduttava viimeistään 4 arkipäivää ennen kuulustelutilaisuutta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson toteuttamisesta. Tarkemmat ohjeet annetaan opetuksen yhteydessä. Hammaslääketieteen laitoksen järjestämän opetuksen kuulustelut järjestetään pääsääntöisesti perjantaisin Arje Scheinin luentosalissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka viikko. Kuulustelussa voi samanaikaisesti olla useamman kurssin opiskelijoita suorittamassa omien opintojaksojensa kuulusteluja. Uusintoihin osallistuvien opiskelijoiden tulee ilmoittautua kuulusteluun viimeistään 4 arkipäivää ennen kuulustelutilaisuutta siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson toteuttamisesta. Tiedekunnan kesätentit järjestetään kesäkuussa ja elokuun alussa erikseen ilmoitettavina ajankohtina. 8. Opintosuoritusten tallennus Hyväksytyt opintosuoritukset tallennetaan rehtoriviraston ylläpitämään opiskelijatietojärjestelmään välittömästi kuulustelujen tulosten julkistamisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kanssa yhteisten opintojen tallentaminen tapahtuu pääsääntöisesti vastuuoppiaineen toimesta myös hammaslääketieteen opiskelijoiden osalta. Hammaslääketieteen laitoksen järjestämän opetuksen suoritukset tallentaa osastosihteeri Annukka Wallenius. Kopio hammaslääketieteen laitoksen järjestämän kuulustelun tuloksista tulee toimittaa opintojakson vastuuhenkilön/tai valtuutetun opettajan allekirjoittamana osastosihteeri Annukka Walleniukselle fi tai puh. (02) ). 9. Opintosuoritusten arvostelu Kuulustelun tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa kuulustelupäivästä. Määräajasta voi laitoksen johtaja erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Tästä on ilmoitettava kuulustelutilaisuudessa tai ilmoitustaululla ennen määräajan päättymistä. Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa: hylätty/hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Arvostelussa käytetään vain kokonaislukuja. Arvosanojen pyöristykset tehdään seuraavasti: 5 4,50 5,00 4 3,50 4,49 3 2,50 3,49 2 1,50 2,49 1 1,00 1,49 Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisumenettelystä määrää Turun yliopiston johtosääntö koulutuksesta ja tutkimuksesta. Johtosääntö edellyttää myös, että opintosuorituksen jälkeen on pyrittävä selostamaan tehtävät ja arvosteluperusteiden soveltaminen. Kuulustelun tulokset julkistetaan laitoksen/oppiaineen ilmoitustaululla. Tenttitulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava hyväksyttyjen nimet tai opiskelijanumero ja kuulustelun arvosana. Lisäksi on ilmoitettava kuulusteluun osallistuneiden kokonaismäärä ja hylättyjen kokonaismäärä. Hylättyjen nimiä ei julkisteta. Tenttitulosten julkistaminen internet-verkossa on mahdollista ainoastaan siten, että opiskelijan nimeä ei mainita vaan nimen sijasta ilmoitetaan opiskelijanumero ja arvosana. Opiskelijalla on henkilötietolain mukaan oikeus kieltää tenttitulostensa ilmoittaminen tietoverkossa. 10. Syventävien opintojen tutkielman kielentarkastus ja kypsyysnäyte Tiedekunta antaa ohjeet tutkielman kirjoittamisesta ja kieliasusta, mutta ainoastaan kypsyysnäytteen kieliasu tarkistetaan. Syventävien opintojen päätteeksi kirjoitettava kypsyysnäyte on opiskelijan tiedekunnan järjestämässä kuulustelutilanteessa laatima essee. Aiheen tai vaihtoehtoiset aiheet antaa syventävien opintojen ohjaaja opiskelijakohtaisesti. Kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava tiedekunnan kansliaan viimeistään viikkoa ennen koetta. Ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä syventävien opintojen ohjaajan/ohjaajien ja arvioijan todistus työn hyväksymisestä ja tiivistelmäsivu.

6 kielen ja tekstikokonaisuuden. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa, että opiskelija hallitsee syventävien opintojen aihepiirin ja pystyy äidinkielellään kirjoittamaan alaansa liittyvästä aiheesta selkeän ja ymmärrettävän kirjoituksen. Kypsyysnäytteen kirjoitustilaisuudet: perjantaisin klo Syyslukukausi 2009: Externum, Externum, Salus -sali, Sanitas, 3. krs, Lemminkäisenk. 1, Salus -sali. Kevätlukukausi 2010: 8.1. Salus -sali, Sanitas, 3. krs, Lemminkäisenk. 1, 2.2. Salus -sali, Salus -sali, 9.4. Externum, 7.5. Externum. Kypsyysnäytteen kirjoittamisohjeita on kielentarkastajan kotisivuilla osoitteessa arjalam Hyväksytyn kypsyysnäytteen tallentaa opiskelijatietojärjestelmään osastosihteeri Annukka Walleniukselle tai puh. (02) ), jolle syventävien opintojen ohjaaja ilmoittaa kypsyysnäytteen hyväksymisen kirjallisesti. 11. Kieli- ja viestintäopinnot Katso sivu Valinnaisopintojen suorittaminen Valinnaisten opintojen suorittamisessa noudatetaan seuraavaa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä, joista 60 opintopistettä on syventäviä opintoja. Valinnaisopinnot katsotaan pääosin syventäviin opintoihin kuuluviksi. Valinnaisia opintoja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat voivat valita lääketieteellisen tiedekunnan tarjoamista valinnaisopinnoista, hammaslääketieteen laitoksen järjestämistä valinnaista opinnoista ja alla luetelluilla muilla tavoilla. Lukukausijohtajat vastaavat tiedekunnan eri laitosten tarjoamien valinnaisopintojen informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. Informaatiota keskitetään myös tiedekunnan www-sivuille, valinnaisopintojen ilmoitustaululle ja valinnaisopintoja järjestävien oppiaineiden ilmoitustauluille. Valinnaisopinnot voivat olla yksittäisiä tiedekunnan oppiaineiden tuottamia opintojaksoja tai muodostaa valinnaispolkuja, joissa opintojaksot sijoittuvat opetussuunnitelmassa eri lukukausille ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, valinnaisopintopolun. Tutkijalinja, tutkijakoulu ja tutkimustyö Tutkijalinjan suorittaminen voidaan lukea hyväksi 30 opintopisteen laajuisena valinnaisina opintoina joko hammaslääketieteen lisensiaatin tai hammaslääketieteen tohtorin tutkinnoissa. Tutkijakoulun opintojen ja tutkimustyön tekemisestä hyväksytään varadekaanin päätöksellä valinnaisiksi opinnoiksi yhteensä enintään 15,0 opintopistettä hammaslääketieteen peruskoulutuksessa. Tutkimustyön hyväksyminen valinnaisopinnoiksi edellyttää tutkimustyön ohjaajan lausuntoa tutkimustyön etenemisestä. Tiedekunnan ulkopuolella suoritetut opinnot Tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja tutkintoon soveltuvia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi yhteensä enintään 23 opintopistettä. Näille suositellaan haettavaksi ennakkopäätös. Opintojen korvaavuusanomuksia saa tiedekunnan internet-sivuilta (http://www.med.utu.fi/) tiedekunnan kansliasta. Varusmiespalvelun johtajakoulutus Vuoden 1998 jälkeen suoritetusta 12 kuukauden varusmiespalvelun johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta voidaan hyväksyä 3,0 6,0 opintopistettä hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin. Hakemuksen liitteenä tulee olla palvelutodistus ja mahdollinen portfolio eli johtajakansio. Päätöksen hyväksi lukemisesta tekee varadekaani. Tiedekunnan opinto-ohjaajien ja opiskelijatuutoreiden työn hyväksyminen valinnaisopinnoiksi Tiedekunnan opinto-ohjaajana toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä vuodesta 2005 alkaen hyväksyä enintään 6 opintopistettä tehtyjen työtuntien perusteella siten, että 27 tuntia tuottaa yhden (1,0) opintopisteen. Tiedekunnan opiskelijatuutorina toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä vuodesta 2005 lähtien hyväksyä enintään 2 opintopistettä tutkinnon valinnaisopintoihin edellyttäen, että opiskelijatuutori on osallistunut järjestettyyn koulutukseen ja toteuttanut vähintään 10 dokumentoitua pienryhmätapaamisista ohjaamilleen uusille opiskelijoille. Siirto-opiskelijat Muista lääketieteellisistä tiedekunnista siirtyneiden opiskelijoiden valinnaisopintopistemäärät ratkaistaan tapauskohtaisesti varadekaanin päätöksellä ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan perustuen. Hammaslääkärin tehtävissä hankittu työkokemus Hammaslääkärin sijaisena terveyskeskushammaslääkärin tehtävissä hankittu työkokemus voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 6 op:n osalta. Opintopisteiden saamisen edellytyksenä on oppimispäiväkirjan tyyppinen yhteenveto toteutuneista hammaslääkärinä tehdyistä työtehtävistä. Oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta annetaan erillinen ohjeistus. 13. Opintojen hyväksilukeminen Jokaisella tutkintoasetuksen 794/2004 mukaisesti opiskelevalla opiskelijalla tulee olla henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). HOPSiin liittyen opiskelija voi hyväksilukea tutkintoon aikaisempia opintojaan joko korvaamalla samansisältöisillä opinnoilla HLL-tutkinnon keskeisiä opintoja taikka sisällyttämällä tutkintoon tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Opetussuunnitelmassa mainittujen keskeisten ja valinnaisten opintojen korvaamista tiedekunnan ulkopuolella suoritetuilla saman alan opinnoilla haetaan ao. opetuksen vastuuhenkilöltä. Tämä koskee myös tiedekunnan hyväksymien kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintoja. Keskeisten ja valinnaisten opintojen korvauslomakkeet saa tiedekunnan internet-sivuilta (http://www.med.utu.fi/) tai tiedekunnan kansliasta. Opintojen korvaamisesta päättää ao. oppiaineen professori tai muu opetuksen vastuuhenkilö. Valinnaisten opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää varadekaani. 14. Opintosuoritusten vanheneminen Kuulustelut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten on suoritettava 10 vuoden kuluessa tiedekuntaan ilmoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun suorittamiseen tai äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaan käytettyä aikaa. Muussa tapauksessa on anottava varadekaanilta lisäaikaa tutkinnon loppuun suorittamiseksi. 15. Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinja Menettelytapaohjeet tutkijalinjan opintojen kirjaamiseksi ja hyväksyttämiseksi hammaslääketieteen perustutkintoon/hammaslääketieteen tohtorin tutkintoon. Tavoitteena on, että tutkijalinjalle valittu opiskelija suorittaa tutkijalinjan kokonaisuudessaan (30 opintopistettä) ja sisällyttää kokonaisuuden tohtorin tutkinnon opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkijalinjan kokonaisuudessaan (30 opintopistettä) tai osan siitä hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin, hän ei voi käyttää näitä tutkijalinjan opintoja enää tohtorin tutkintoon tai päinvastoin. Viimeistään tutkintotodistusta anoessaan opiskelijan tulee ilmoittaa sitovasti sisällyttääkö hän tutkijalinjan opinnot perustutkintoon. Siihen saakka opinnot näkyvät tutkintorekisterissä tutkijalinjan opintoina. Mikäli opiskelijalle kertyy valinnaisopintoja enemmän kuin perustutkintoon vaaditaan, niitä voidaan hyväksyä tutkijalinjan opinnoiksi. Hyväksymisestä on jokaisen valinnaisopintojakson osalta sovittava tutkijalinjan johtajan kanssa. Tutkijalinjojen johtajat toimittavat tutkijalinjan opinnoista opintosuoritustiedot tiedekunnan kansliaan. Opinnot tallentaa opiskelijatietojärjestelmään biolääketieteen tutkijalinjan osalta toimistosihteeri Riitta Paju puh (02) ) ja kliinisen tutkijalinjan osalta toimistosihteeri Anne Johansson puh. (02) ). 16. Kansainvälinen opiskelijavaihto Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla toisesta lukuvuodesta alkaen. Opiskelijavaihdon kesto on vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi lukuvuosi. Ulkomailla suoritetut opinnot pyritään kokonaisuudessaan hyväksilukemaan tutkintoon, jotta opiskelijan valmistuminen ei viivästyisi. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi päästä vaihtoon. Lisätietoja vaihtoon hakeutumisen perusedellytyksistä löytyy: perusedellytykset.html. D5-kurssin aikana ei suositella vaihtoon lähtemistä. Tavallisimpia vaihto-ohjelmia ovat Erasmus ja Nordplus-vaihdot. Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta opiskelija voi myös hankkia itse vaihtopaikan. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy Turun yliopiston opiskelijan yleisoppaasta fi/opiskelu/oppaat/yleisopas/ sekä lääketieteellisen 10 11

7 tiedekunnan verkkosivuilta opiskelu/kv/. Vaihdossa tehtävien opintosuunnitelman hyväksymisestä opiskelijan on oltava yhteydessä tiedekunnan kv-yhdyshenkilöön. Jos vaihdon aikaiset opinnot aiheuttavat muutoksia opintojen etenemisjärjestykseen, opiskelijan on otettava yhteyttä opinto-ohjaajaan, jonka kanssa hän laatii henkilökohtaisen opintojen etenemissuunnitelman. Vaihdosta palaamisen jälkeen opiskelijan on itse haettava vaihdossa suoritettujen opintojen korvaavuutta oppiaineista. Korvaavuuksien hakemiseen tarvitaan vaihtoyliopistosta saatu opintorekisteriote sekä ECTS-Learning agreement -lomakkeet (ennen vaihtoa oppiaineessa kv-yhdyshenkilöllä hyväksytetyt opintosuunnitelmalomakeet). Lista tiedekunnan oppiaineiden ECTS -yhdyshenkilöistä yhteystietoineen on luettavissa: utu.fi/opiskelu/kv/kv-yhdyshenkilot/. Hammaslääketieteen laitoksen ECTS -yhdyshenkilö on dos. Sára Karjalainen Opintojen korvaavuuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta sekä lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta: lomakkeet/. Lisätietoja opintojen hyväksilukemisesta on kohdassa Turku Postgraduate School of Health Sciences (PGS) Tiedekuntaan perustettiin vuonna 1993 Turku Postgraduate School of Health Sciences (PGS) -niminen jatkokoulutusyksikkö. Sen toiminta-alueeseen kuuluu tieteellinen ja ammatillinen jatkokoulutus, lääketieteen tutkijalinjat, tutkijakoulut ja täydennyskoulutus. PGS:ään kuuluu myös hammaslääketieteen, lääketieteen ja hoitotieteen koulutukseen liittyvä kansainvälinen toiminta. PGS:n järjestämistä jatko- ja tutkijakoulutuksen koulutustapahtumista lähetetään lukukausittain oppiaineisiin moniste. Koulutustilaisuuksista saa tietoa myös Kiinamyllynkadun viikkokalenterista, Yliopistotiedoista, Suomen Lääkärilehdestä ja tiedekunnan www-sivuilta sekä tiedekunnan kansliasta (toimistosihteeri Anne Johansson, Kiinamyllynkatu 13, Turku, tai puh. (02) ). 18. Postgraduate School of Oral Health Sciences (PeGaSOS) Hammaslääketieteen laitoksella toimii 2001 perustettu Suun terveystieteiden tutkijakoulu (Postgraduate School of Oral Sciences PeGaSOS). Tutkijakoulu pyrkii tehostamaan suun terveystieteiden tutkijakoulutusta Turun yliopistossa. Koulun järjestämiin tilaisuuksiin voivat osallistua TtT-, FT-, HLL-, HLT-, LL-, tai LT-tutkinnon opiskelijat. Suun terveystieteiden tutkijakoulu on osa lääketieteellisen tiedekunnan jatkokoulutusorganisaatiota ja toimii PGS:n alaisuudessa. dent/opiskelu/pegasos/ 19. Laadunhallinta ja opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista; ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa; kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin; tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi. Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Lisäksi toimintayksiköiden toimintakäsikirjoissa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset. Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta. Turun yliopisto läpäisi vuonna 2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman auditoinnin. Opiskelijat yhteistyökumppaneina Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen. 20. Opintojen eteneminen ja opinto-ohjaus Opettajatuutorit ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opintojen alkuvaiheessa (ensimmäisen lukukauden ajan) uusien opiskelijoiden opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatuutorit. Opiskeluun ja hammaslääkäriksi/lääkäriksi kasvamiseen perehdyttää opetushenkilökuntaan kuuluva opettajatuutori. Opettajatuutorointi on lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) alaista toimintaa. Toiminta aloitettiin syksyllä Siitä lähtien on ollut tavoitteena, että kaikilla uusilla lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on oma opettajatuutori koko opiskelun ajan. Ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajan hammaslääketieteen opiskelijat ovat samoissa opettajatuutoriryhmissä lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Kolmannen lukuvuoden alussa, kliiniseen vaiheeseen siirryttäessä, hammaslääketieteen opiskelijat ovat omissa ryhmissään ja opettajatuutoreina toimivat hammaslääkärit. Opettajatuutori järjestää sekä ryhmä- että henkilökohtaisia tapaamisia. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö ja opastaa ryhmäänsä mm. HOPS:n (henkilökohtaisen opintosuunnitelman) laatimisessa. HOPS:n avulla opiskelija seuraa omia opintosuorituksiaan ja tekee vuosittain suunnitelman tulevista opinnoista. HOPS:iin kuuluvan itsearviointikaavakkeen avulla hän seuraa omaa ammatillista kasvuaan. HOPS:n merkinnät ja suunnitelmat käydään vuosittain läpi ja opiskelija saa palautetta etenemisestään. Opiskelijaa rohkaistaan kokoamaan portfoliota suorituksistaan ja opintojensa etenemisestä. Opinto-ohjaus Lääketieteellisessä tiedekunnassa toimii useita lääketieteen opinto-ohjaajia ja vähintään yksi hammaslääketieteen opinto-ohjaaja. He ovat opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijoiden akateemiseen vastuuseen sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä neuvontaa sekä vastaanottoaikoina, että ajanva- Opinto-ohjaajat antavat henkilökohtaista opinto- kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä Tietyn opintokokonaisuuden käytännön järjestelyistä kannattaa ensisijaisesti tiedustella opiskelirauksella. He järjestävät tarvittaessa ohjaustilaisuuksia, tiedottavat opintoasioista sekä osallistuvat osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan jan oman vuosikurssin isännältä, joka tekee yhteis- opiskelijavalinta-asioista tiedottamiseen ja tiede kunnan opintohallintoon. Opinto-ohjaajat koordinoivat opiskelija-tuutoritoimintaa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaansa aina, jos hänellä on tarvetta suorittaa opintoja HLL opetussuunnitelmaan kirjatuista suoritusjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Tällöin opinto-ohjaaja laatii yhteistyössä opiskelijan kanssa opintojen etenemissuunnitelman, jonka varadekaani hyväksyy. Etenemissuunnitelma toimii opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman liitteenä. Aloitteen etenemissuunnitelman tekemiseen voi tehdä opiskelija itse, opinto-ohjaaja, opettajatuutori tai kuka tahansa opetushenkilökunnan jäsen. Etenemissuunnitelma laaditaan seuraavissa tapauksissa: opiskelija aikoo suorittaa tietyn keskeisen opintokokonaisuuden, opintojakson tai kokonaisen lukukauden opetussuunnitelmat poikkeavassa opintovaiheessa tai useita eri keskeisten opintojen osia tavallisesta poikkeavassa järjestyksessä opiskelija saapuu siirto-opiskelijana Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelija vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeen kautta opiskelijan opintojen alusta on kulunut 10 vuotta tai enemmän opiskelija pyrkii korvaamaan merkittävän osan opinnoistaan aiemmilla suorituksilla. Opinto-ohjaajat tavoittaa parhaiten sähköpostilla. Lääketieteellisen tiedekunnan opinto-ohjaajien yhteinen osoite on ja utu.fi. Toimisto sijaitsee laitosrakennus Medisiinassa luentosali Externumin vieressä. Toimistolta opinto-ohjaajat tavoittaa vastaanottoaikoina, jotka ovat toimiston ovessa ja tiedekunnan www-sivuilla. Vastaanottoaikoina toimistoon voi myös soittaa puh. (02) Opintoihin liittyvissä hallinnollisissa asioissa saa neuvontaa ja lisätietoja tiedekunnan opintopäälliköltä Anita Toivolalta, Villa Joukahainen rakennus ja peruskoulutuksen toimistosihteereiltä Riitta Pajulta ja Raija Ahokkaalta tiedekunnan kansliasta, Villa Medicasta. Hammaslääketieteen laitoksella neuvovat opintosihteeri Annukka Wallenius tai puh. (02) ) ja suunnittelija Heli Vinkka-Puhakka tai puh. (02)

8 työtä opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiden ja opetushoitajien kanssa ja toissijaisesti suoraan kyseisestä oppiaineesta. Jatkotutkintoihin liittyvää ohjausta antaa korkeakoulusihteeri Soile Salonen (puh. (02) ) ja toimistosihteerit, joka on tavattavissa tiedekunnan kansliassa. Lisätietoa ohjauksesta löytyy Turun yliopiston opiskelijan yleisoppaasta. Hammaslääketieteenkandidaattiseura ja kurssin isäntäjärjestelmä THLKS, Turun Hammaslääketieteenkandidaattiseura r.y. on Turun lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö. Seura pyrkii edistämään jäsenistönsä koulutuksellisia ja ammatillisia oloja sekä toimii sosiaalisena yhdyssiteenä paitsi jäsentensä kesken myös suhteessa muihin kotimaisiin ja ulkomaisiin hammaslääketieteen opiskelijoihin. Jäsenistö valitsee syyskokouksessaan hallituksen, joka on seuran päättävä elin. Hallitus sekä seuralle valittavat toimihenkilöt huolehtivat monista opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyvistä toiminnoista. Seura toimittaa omaa lehteä Tuubia, jossa tiedotusasiat ja muut ajankohtaiset kirjoitukset nivoutuvat viihteellisempiin tuotoksiin. Lisäksi seura vaalii lukuisia perinteitään kuten vuosijuhlaansa Extractio-ehtoota sekä vapunaaton Liljan patsaan pesua. Suomen hammaslääketieteen opiskelijoiden liitto r.y. (SHOL) on suomalainen hammaslääketieteen opiskelijoiden keskusjärjestö, johon kaikki THLKS:n jäsenet kuuluvat ja jonka hallituksessa on edustajia kaikista Suomen hammaslääketieteen opiskelijajärjestöistä. Liitto pyrkii vaikuttamaan hammaslääketieteen opiskelijoiden koulutuksellisiin ja ammatillisiin oloihin valtakunnallisella tasolla. SHOL:lla on opiskelijaedustajat Suomen Hammaslääkäriliiton hallituksessa, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian hallituksessa ja AKAVA:n opiskelijavaltuustossa. SHOL kokoaa vuosittain Kandimuistion, joka sisältää kaikkien hammaslääketieteen opiskelijoiden yhteystiedot kursseittain ja muitakin hammaslääketieteen opiskelijoille tärkeitä tietoja. HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON TAVOITTEET Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on voimaan tulevan valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista 794/ mukaan 300 opintopistettä ja tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on viisi vuotta. Euroopan hammaslääketieteen koulutusjärjestö (ADEE, Association for Dental Education in Europe) on syyskuussa 2004 hyväksynyt asiakirjan Profile and Competences for the European Dentist. Asiakirjassa määritellään eurooppalaisen hammaslääkärin ammattikuva ja pätevyysvaatimukset seitsemänä laajana kokonaisuutena. ADEE:n tavoitteena on, että jokaiselle seitsemälle osa-alueelle kirjatut pääpätevyysvalmiudet saavutettaisiin kaikkien Euroopan maiden hammaslääkärikoulutuksen tutkintovaatimuksissa. Turun yliopiston hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman pätevyysvaatimukset on laadittu käyttäen pohjana ADEE:n asiakirjaa Profile and Competences for the European Dentist. Asiakirjan tekstiä on muokattu vastaamaan Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja hammaslääketieteen laitoksen näkemyksiä suomalaiselta hammaslääkäriltä edellytettävistä valmiuksista. I AMMATILLISUUS Pääpätevyys: Ammattimainen toiminta Valmistuessaan hammaslääkärillä tulee olla ajan tasalla olevat tiedot ja kokonaisvaltainen näkemys hammaslääkärin ammatista. Hänen tulee hallita laaja kirjo erilaisia taitoja sekä ymmärtää näiden taitojen merkitys hammaslääkärin ammattikuvassa. Hammaslääkärillä tulee olla valmius tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, kyky tehdä analyysiin perustuvia arviointeja ja ratkaista ongelmia, suunnittelu-, vuorovaikutus-, viestintä- ja esiintymistaitoja sekä kyky toimia rakentavasti moniammatillisissa työryhmissä. Pääpätevyys: Eettisten näkökohtien ja lainsäädännön tunteminen II VUOROVAIKUTUS-, VIESTINTÄ- JA SOSIAALISET TAIDOT Pääpätevyys: Vuorovaikutus ja viestintä Valmistuessaan hammaslääkärin tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky toimia hoitotilanteessa yhteisymmärryksessä potilaan, hänen perheensä ja omaistensa sekä potilaan hoidossa mukana olevien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Hänen tulee kyetä luontevasti kommunikoimaan yhteiskunnan hoito- ja koulutusorganisaatioiden kanssa, organisoimaan terveyskasvatustapahtumia ja toimimaan eettisesti työyhteisössä. III TIETEELLINEN PERUSTA, TIEDON KÄSITTELY JA KRIITTINEN AJATTELU Pääpätevyys: Biolääketieteellinen, tekninen ja kliininen minen Valmistuessaan hammaslääkärillä tulee olla hyvät tiedolliset ja vankat taidolliset valmiudet harjoittaa itsenäisesti, luotettavasti ja turvallisesti hammaslääkärin ammattia, toimia oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä omata riittävät tiedot ja ymmärrys suun- ja leukojen sairauksiin ja toimintahäiriöihin liittyvistä biolääketieteellisistä, teknisistä ja kliinisistä tieteistä ja kyky soveltaa näitä tietoja diagnoosin tekemiseen, hoidon suunnitteluun, potilaiden hoitoon ja alan kehittymisen seuraamiseen. Pääpätevyys: Tiedon hankintataito ja tiedon kriittinen soveltaminen Valmistuessaan hammaslääkärin tulee osata käyttää kirjastojen tietokantoja ja elektronisia kokoelmia sekä toimia verkkoympäristössä. Hänellä tulee olla hyvä informaationlukutaito, taito soveltaa tietoa kriittisesti, tieteellisesti ja tehokkaasti. Hänen tulee osata käyttää tieteellisiä käsitteitä ja hänellä tulee olla valmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön ja ammatilliseen jatkokoulutukseen sekä kyky ja motivaatio seurata koko urakehityksensä ajan hammaslääketieteen ja terveydenhuollon tutkimusta ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistua uuden tiedon tuottamiseen. Toimintakäytäntöjä kehittäessään hän tulee huomioida koko väestön suun terveydenhoidolliset tarpeet, alueen väestön ikärakenne, väestön muuttoliike ja alueelliset erityispiirteet ja hänellä tulee olla halu kehittää suun terveydenhuoltoa osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja yhteiskunnan kehittymistä. V KLIINISEN TIEDON KOKOAMINEN Pääpätevyys: Potilaan esitietojen ottaminen ja kirjaaminen sekä hammaslääketieteellisen hoitohistorian ja nykytilan tutkimus ja kirjaaminen Valmistuessaan hammaslääkärin tulee kyetä selvittämään ja kirjaamaan hammaslääketieteellisen hoidon kannalta olennainen kokonaiskuva potilaan lääketieteellisestä anamneesista sekä yksityiskohtainen potilaan leukojen, suun ja hampaiston hoitohistoria. Hammaslääkärillä tulee olla riittävä lääketieteellinen, biologinen, psykososiaalinen ja sosiaalinen taustatieto potilaasta ennen kuin hän kykenee arvioimaan eri ikäisten potilaiden hammaslääketieteellisen hoidon tarvetta. Hammaslääkärin tulee osata suorittaa tarkoituksenmukainen hammaslääketieteellinen tutkimus, tulkita löydökset ja järjestää tarpeelliset jatkotutkimukset. VI DIAGNOSTIIKKA JA HOIDON SUUNNITTELU Pääpätevyys: Kliininen päättely, vaihtoehtojen vertailu, päätöksenteko Valmistuessaan hammaslääkärin tulee erotusdiagnooseja, väliaikaisia ja lopullisia diagnooseja tehdessään kyetä kliiniseen päättelyyn, vaihtoehtojen vertailuun ja päätöksentekoon. Tämä edellyttää taitoa tulkita ja vertailla anamneesia, kliinisten ja radiologisten tutkimusten ja muiden diagnostisten testien tuloksia sekä kyky ottaa huomioon potilaan sosiaalinen ja kulttuurinen tausta. Hammaslääkärin tulee osata tehdä diagnoosi ja hoitosuunnitelma kaikenikäisille potilaille, potilaan tarpeet ja odotukset huomioiden, mutta hänen tulee myös tunnistaa hoito-ongelmat, joihin hänen misensa ei riitä ja hänen tulee osata lähettää potilas asianmukaiseen hoitoon. Isäntä on kurssin luottamushenkilö, jonka kurssilaiset valitsevat keskuudestaan opintojen alkuvaihees- IV TERVEYDEN EDISTÄMINEN Valmistuessaan hammaslääkärin tulee sisällöllisesti tuntea ja syvällisesti ymmärtää ja tiedostaa sa. Isäntä toimii kurssin yhdyshenkilönä opettajien ja Pääpätevyys: Suun terveyden edistäminen yksilö-, perhe-, ryhmä- ja väestötasolla VII SUUN TERVEYDEN SAAVUTTAMINEN JA kurssin sekä tiedekunnan hallinnon ja kurssin välillä. yksittäisten potilaiden ja väestön hoitoon liittyvä Isännällä on näiden tehtävien lisäksi erilaisia kurssin moraalinen ja eettinen vastuu. Hänen tulee tuntea YLLÄPITO sosiaaliseen toimintaan liittyviä tehtäviä. Isännällä Hammaslääkärin tulee ymmärtää suun terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen merkitys Pääpätevyys: Kokonaishoidon toteuttaminen, hammaslääkärin toimintaa koskeva voimassaoleva lainsäädäntö. ei ole muodollista asemaa tiedekunnassa. Toiminta perustuu keskinäiseen yhteistyöhön. Isännän lisäksi hammas- ja suusairauksien ehkäisyssä. Hänen ylläpitohoidon suunnittelu ja ohjeistus jokainen kurssi valitsee keskuudestaan muita luottamushenkilöitä, jotka hoitavat kurssin asioita. kenikäisten potilaiden suun sairauksien ehkäisy. Valmistuessaan hammaslääkärin tulee olla pä- tulee osata organisoida erilaisin toimenpitein kaitevä toteuttamaan hoito kaikenikäisille potilaille 14 15

9 kokonaisvaltaisesti vallitsevan hoitonäkemyksen mukaisesti, tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti, turvallisesti ja terveyttä ylläpitävästi. Hänen tulee suhtautua hoidossa käytettäviin materiaaleihin kriittisesti ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Hammaslääkärin tulee osata suunnitella hoidon seuranta asianmukaisesti ja osata ohjeistaa potilas ylläpitämään saavutettua hoitotulosta. YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON, HLL-TUTKINNON RAKENNE Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se koostuu asetuksen 794/2004 (Liite 1) mukaan 1. perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista; 2. kieli- ja viestintäopinnoista; 3. monitieteisistä opintokokonaisuuksista; 4. muista opinnoista; 5. asiantuntijuutta syventävästä harjoittelusta. Keskeiset opinnot ovat kaikille opiskelijoille pakollisia perus- ja aineopinnoista muodostettuja opintokokonaisuuksia ja -jaksoja. Syventävät opinnot ovat keskeisiä opintoja, joskin opiskelija voi valita oppiaineen/projektin, jossa hän suorittaa syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman. Syventävien opintojen pysyväismääräykset ovat sivuilla Monitieteiset opintokokonaisuudet tai muut opinnot voivat koostua lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineiden tai hammaslääketieteen laitoksen tarjoamista valinnaisopinnoista, joita hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa. Nämä valinnaisopinnot liitetään pääsääntöisesti osaksi syventäviä opintoja. Myös tiedekunnan ulkopuolella tai kansainvälisessä vaihdossa suoritettuja opintoja voidaan syventävien opintojen ohjaajan/ohjaajien suostumuksella ja varadekaanin päätöksellä hyväksyä valinnaisopinnoiksi ja/tai osaksi syventäviä opintoja. Kliininen hoitoharjoittelu kuuluu asetuksen 794/2004 mukaan pakollisena hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Kliininen hoitohar- Suomenkielisen opiskelijan suomen kielellä laadittu, kielentarkastajan hyväksymä kypsyysnäyte Asetuksen 16 :n 2 momentin mukaan opiskelijan joittelu alkaa viidennellä lukukaudella ja tapahtuu on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai vastaa hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnossa vaadittavaa suomen kielen koetta. pääosin perusterveydenhuollon yksikössä toisin sanoen terveyskeskuksessa, mutta opiskelijat ruotsin kielen taitoa. Opintoprojekti on opetussuunnitelmassa hyväksytty tai varadekaanin jälkeenpäin hyväksymä 60 osallistuvat myös erikoissairaanhoitoon keskussairaalan suusairauksien klinikalla. Osa viimeisen sin kielellä, hänen tulee suorittaa kypsyysnäyte Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruot- opintopisteen laajuinen (kaikille pakolliset opintojaksot ja muut syventävät opinnot mukaan lukien) opiskeluvuoden kliinisestä hoitoharjoittelusta toteutetaan opetusterveyskeskuksissa Turun ulko- mielekäs opintokokonaisuus, joka voi koostua osi- ruotsin kielellä, mikä vastaa hammaslääketieteen oista. Osiot voivat olla esimerkiksi: puolella näiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Osa kliinisistä opinnoista voidaan sisällyttää syventäviin opintoihin pysyväismääräysten mukaisesti (ks. sivut 17-20). Kliinisen hoitoharjoittelun osuus on n (valinnaisia) opintopistettä. Hoitoharjoittelussa opiskelija perehdytetään 1. terveyskeskusten ja sairaaloiden hammaslääkärien käytännön toimintaan; 2. eri henkilöryhmien tehtäviin ja toimintaan hammashuoltoa suorittavan työryhmän jäsenenä; 3. hammaslääkärin työn edellyttämien valmiuksien oppimiseen ja harjoitteluun käytännössä. Kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat perustutkinnon keskeisiin pakollisiin opintoihin. Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään valtionvirkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta, sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy keskeisinä opintoina suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot vaaditun kielitaidon osoittamiseksi. Hammaslääketieteen suomi (3 op) toteutetaan kahdessa jaksossa siten, että 1. jakso (D3 lukukaudella) tukee kliinisen hoitoharjoittelussa potilasasiakirjoissa käytettyä suomen kieltä ja 2. jakso tukee erityisesti syventävien opintojen tutkielman kirjoittamista ja voidaan suorittaa tutkielman ajankohdasta riippuen D5 D9 lukukausilla. Ruotsin kieli (3 op) toteutetaan Svenska för tandläkarestuderande opintojaksolla lukukaudella D2 ja D6 lukuvuonnan Tämän jälkeen opintojakso pidetään ainoastaan lukukaudella D2. lisensiaatin tutkinnossa vaadittavaa ruotsinkielisen opiskelijan ruotsin kielen koetta. Äidinkieleltään ruotsinkielisen opiskelijan tulee suomen kielen taidon saavuttamiseksi suorittaa Lääketieteen suomi opintojakso ja osoittaa suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito valtion kielentutkintolautakunnan todistuksella. Tiedekunta maksaa kyseisen todistuksen. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai hänellä on ulkomailla suoritettu pohjakoulutus, dekaani päättää erikseen opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta siten kuin yliopiston johtosäännössä määrätään. Vieras kieli Hammaslääketieteellisen englannin kielen taidon osoittamiseksi opiskelijoille järjestetään ensimmäisen lukuvuoden syyslukukauden (D1) alussa tasokoe, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat vapautuksen englannin kielen opintojaksosta (1 op). Kielikoe voidaan suorittaa valinnaisesti englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Kielikoe suoritetaan tiedekunnan tutkintovaatimuksissa esitetyllä tavalla niissä kielissä, joissa Turun yliopiston kielikeskuksella on mahdollisuus antaa opetusta. Yliopiston yleisestä kielenopetuksesta on tiedot opiskelijan yleisoppaassa. Opiskelija voi sisällyttää kieliopintoja myös valinnaisiin opintoihin. SYVENTÄVIEN OPINTOJEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET, TAVOITTEET JA KÄSITELTÄVÄT ASIAKOKONAISUUDET Asetuksen (794/2004) mukaan ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu syventäviä opintoja. Koulutusohjelman syventävien opintojen laajuudeksi säädetään vähintään 60 opintopistettä. Syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte (tutkielma). Syventävien opintojen tavoitteet Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittyy johonkin hammaslääkärin tehtävien kannalta keskeiseen tieteellisesti merkitykselliseen asiakokonaisuuteen. Syventävien opintojen tavoitteena on 1. antaa opiskelijalle aineopintoja syvällisempi tuntemus syventävien opintojen kohteena olevasta hammaslääketieteellisestä asiakokonaisuudesta; 2. parantaa opiskelijan etiikan, keskeisten menetelmätieteiden, johtamisen ja viestinnän taitoja sekä 3. antaa opiskelijalle valmiudet tuottaa syventävien opintojen aihealueelta tutkielma, joka osoittaa kykyä tiedon kriittiseen arvioimiseen, tutkimusmenetelmien hallintaan ja soveltamiseen sekä tieteelliseen ajatteluun ja kielenkäyttöön. Syventävien opintojen suoritustapavaihtoehdot Syventävien opintojen kokonaislaajuus on 60 opintopistettä ja kokonaisuus koostuu seuraavista osioista: 1. kaikille opiskelijoille yhteisistä pakollisista opintojaksoista, joiden kokonais- laajuus ~15 opintopistettä. 2. kirjallisesta opinnäytetyöstä (tutkielma), jonka aihepiiristä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen (ks. s. 20); laajuus on vähintään 20 opintopistettä ja enintään 40 opintopistettä. 3. muut syventävät opinnot; laajuus määräytyy kohdan 1 ja 2 mukaisesti siten, että syventäviä opintoja on yhteensä 60 opintopistettä. Syventävien opintojen kirjallinen työ voidaan toteuttaa ja liittää joko tutkimusprojektiin, opintoprojektiin tai kliiniseen projektiin. Opiskelijan itsenäinen työskentely projekteissa tulee olla ohjattua. Tutkimusprojekti on vähintään 60 opintopisteen laajuinen (kaikille pakolliset opintojaksot ja muut syventävät opinnot mukaan lukien) mielekäs kokonaisuus, joka voi myös koostua osioista. Näistä suurin osuus on opiskelijan osallistuminen tieteelliseen tutkimukseen. Opiskelija tulee tutkimustyön lisäksi perehtyä laajasti tutkimuskohteen aihepiiriin.

10 1. projektin alaan liittyviä luento-, työ- ym jaksoja; 2. kirjallisuuteen perehtymistä; 3. itsenäistä tai ryhmätyöskentelyä (seminaarit); 4. laitosten jatkokoulutukseen kuuluvia seminaarisarjoja. Kliininen projekti on 60 opintopisteen laajuinen (kaikille pakolliset opintojaksot ja muut syventävät mukaan lukien) mielekäs kokonaisuus, johon voi liittyä tietokantojen käyttöä, kliinisiä konsultaatioita, seminaareja ja laaja kirjallisuuskatsaus. Kaikille opiskelijoille pakolliset opintojaksot Syventävien opintojen kaikille pakollisten opintojaksojen laajuus on yhteensä 15 opintopistettä. Syventävien opintojen kaikille pakolliset opinnot järjestetään opetussuunnitelmaan kirjatuilla lukukausilla. Pakollisia opintojaksoja ovat: Dental English (1 op, D1-lukukaudella) Svenska för tandläkarestuderande (3 op, D2- lukukaudella) Lääketieteen historia (1 op, D3-lukukaudella) Hammaslääketieteen suomi (2 op, D3 lukukausi Tieteen filosofia ja tieteellisen menetelmät (1 op, (D4-lukukausi) Biostatistiikan perusteet ja epidemiologian perusteet (4 op, D4-lukukaudella) Lääketieteellisen etiikan opintojakso (1 op, D7- lukukaudella) Tieteellinen kirjoittaminen (1 op, D5 D9 lukukausilla) Kokouskäytännöt ja puheviestintä (1 op, D9-10 lukukausi) Kirjallinen opinnäytetyö, tutkielma Syventävien opintojen aihealueelta opiskelija laatii kirjallisen opinnäytteen, joka voi muodoltaan olla tutkielma, tieteellinen tutkimusraportti, esitutkimus tai selvitys. Mikäli kirjallinen työ on tehty ryhmätyönä, on kunkin opiskelijan osuus työstä eriteltävä työn johdanto-osassa. Tutkielman ohjaaja Tutkielman ohjaajalla tulee olla tohtorin tutkinto. Kliinistä projektia ohjaavalla tulee olla tohtorin tutkinto ja/tai erikoishammaslääkärin /erikoislääkärin pätevyys. Tutkielman ajankohta Opiskelija voi aloittaa syventävien opintojen tutkielman laatimisen ilmoittautumalla syventävien opintojen tekijäksi tutkimus-/opinto- tai ongelmallisen potilastapauksen kliinis-patologisena selvitysprojektiin missä tahansa vaiheessa opintojensa aikana edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot suoritettuna. Projektin johtaja harkitsee ajankohdan, jolloin syventävät opinnot voidaan aloittaa eli milloin opiskelija on suorittanut riittävät perusopinnot, joihin syventävät opinnot liittyvät. Syventävien opintojen suorittaminen on mahdollista myös kesäkuukausina. Tutkielman kieli Tutkielman voi kirjoittaa suomen, ruotsin tai perustelluista syistä englannin kielellä. Jos opiskelija on saanut syventävien opintojen suunnitelman hyväksymisen yhteydessä luvan kirjoittaa työnsä englannin kielellä, hänen tulee laatia työhönsä suomenkielinen tiivistelmä. Englannin kielellä kirjoitettu syventävien opintojen suunnitelma tulee hyväksyttää varadekaanilla (lomakkeita saa tiedekunnan kansliasta ja tiedekunnan www sivuilta) Ks. kohta kypsyysnäyte ja kielivaatimukset s. 20. Kirjallinen työ viimeistellään kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen lehtorin ohjauksessa. Tutkielman arviointi Tutkielman arvioi ohjaajan lisäksi toinen, vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut asiantuntijatarkastaja. Syventävien opintojen kirjallisen työn hyväksyy tarkastajien arvioiden perusteella varadekaani. Tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Ohjaajien ja asiantuntijatarkastajan ehdotuksesta voidaan syventävälle opinnäytetyölle antaa kunniamaininta erinomainen. tutkimusprosessin hallinta tutkielman ulko- ja kieliasu Muut syventävät opinnot Tutkimusprojektiin, opintoprojektiin tai kliiniseen projektiin osallistuville opiskelijoille tulee antaa projektin ja kirjallisen työn kannalta tarpeellinen metodiopetus, joka voi sisältyä tutkielman volyymiin, tai se voidaan sisällyttää muihin syventäviin opintoihin. Ohjaamisesta metodiopintoihin tai niiden antamisesta vastaa syventävien opintojen ohjaaja. Metodiopinnot voivat olla useille projekteille yhteisiä tai projektikohtaisia. Syventäviin opintoihin voidaan liittää monitieteisiä opintokokonaisuuksia, joita lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineet tai hammaslääketieteen laitos tarjoaa valinnaisopintoina. Syventäviin opintoihin voidaan liittää myös PGS:n ja PeGaSOS:n tarjoamaa jatkokoulutusta ja tutkijalinjojen opintoja ja oppiaineiden järjestämiä luento- ja esitelmätilaisuuksia. Myös tiedekunnan ulkopuolella tai kansainvälisessä vaihdossa suoritettuja opintoja voidaan syventävien opintojen ohjaajan/ohjaajien suostumuksella ja varadekaanin päätöksellä hyväksyä valinnaisopinnoiksi ja osaksi syventäviä opintoja. Syventävien opintojen seminaari Tutkielman toteuttamista tukemaan voi oppiaine järjestää seminaarisarjan, jonka tavoitteena on opastaa opiskelijaa tieteelliseen ajatteluun ja tutkimusten kriittiseen arviointiin. Seminaarin tarkoitus on käynnistää tutkielman tekeminen ja antaa valmiudet tieteelliseen, suulliseen ja kirjalliseen esitykseen hammaslääketieteen alalta. Seminaari-istunnoissa perehdytään tutkielmanteon käytännön valmiuksiin ja tieteellisen työn vaatimuksiin. Seminaarijakso käynnistyy luennoilla, joilla käydään läpi tutkielman yleiset periaatteet, oppikirjan, esim. Tutki ja kirjoita -kirjan pohjalta. Seminaarisarja jatkuu pienryhmissä, joissa opiskelija esittelee oman tutkielmansa vaiheita ja edistymistä. Jokainen opiskelija toimii pienryhmässä alustusten lisäksi myös opponenttina. Pienryhmäseminaareja on lukuvuoden aikana n Tutkielman aihepiiriin liittyvä kirjallisuus 3. Kielentarkastajan laatimat kirjoitusohjeet (www-sivuilta tai tiedekunnan kansliasta) Arviointimenetelmä tälle seminaariosiolle on hyväksytty/hylätty. Laajuus maksimi 5 op. Tutkimus- ja opintoprojektit Hammaslääketieteen laitoksen opiskeluun liittyvillä www-sivuilla esitetään etukäteen hyväksytyt syventävien opintojen tutkimus- ja opintoprojektit. Projektikuvauksessa on lyhyt kuvaus projektin tavoitteista, sisällöstä, työmuodoista, suoritustavoista, opiskelijamääristä ja projektin ohjaajan yhteystiedot. Projektikuvauksessa on maininta lukukaudesta, jolloin syventävien opintojen aloittaminen on mahdollista. Opiskelija voi ilmoittautua näihin projekteihin ottamalla yhteyttä projektin vastuuhenkilöön. Kun opiskelija on hyväksytty projektiin, tulee hänen toimittaa tästä tieto opiskeluasioista vastaavalle osastosihteerille, Annukka Walleniukselle tai puh. ( ), joka ylläpitää rekisteriä laitoksella meneillään olevista projekteista Henkilökohtaiset syventävien opintojen suunnitelmat Syventävien opintojen suorittamisen selkeyttämiseksi opiskelija valmistelee yhteistyössä opettajatuutorin ja syventävien opintojen ohjaajan/ ohjaajien kanssa oman syventävien opintojensa suunnitelman. Suunnitelmasta tulee ilmetä kaikki syventävien opintojen kokonaisuuteen sisällytettävät osiot siten, että opintojen kokonaislaajuus on 60 opintopistettä. Lomakkeita saa tiedekunnan www-sivuilta tai kansliasta. Suunnitelmaan tulee myös liittää lyhyt kuvaus tutkielman suunnitelmaksi ja ehdotus toiseksi asiantuntijatarkastajaksi. Suunnitelma on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman HOPS:iin liite. Suunnitelmaa voidaan täsmentää ja muuttaa opintojen edetessä yhteistyössä opettajatuutorin ja syventävien opintojen ohjaajan/ohjaajien kanssa. Tutkielman ulkoasusta ja muista vaatimuksista annetaan tarkemmat ohjeet www-sivulla ja tiedekun- Suunnitelman valmistuttua opiskelijan tulee toimittaa tieto syventävien opintojen aloittamisesta oppi- Kirjallisessa palautteessa kiinnitetään huomiota nan kansliasta. seuraaviin asiakokonaisuuksiin: aineen esimiehelle ja opiskeluasioista vastaavalle tutkimuksen tavoitteet ja näkökulman rajaaminen osastosihteerille Annukka Walleniukselle tai puh. (02) ). Kirjallinen työ arvostellaan asteikolla hyväksytty/ Lukuvuoden lopussa järjestetään minikongressi, hylätty. perehtyminen aiempaan tutkimukseen jossa edellisen vuoden aikana valmistuneet tutkielmat esitetään hammaslääketieteen laitoksen hen- Syventävien opintojen aihepiiri ja sijoittuminen käsitteiden määrittely aineistovalinta ja sen käyttö kilökunnalle ja opiskelijoille. oppiaineisiin tutkimusmenetelmien hallinta na käytetään Tiedekunnan kaikki oppiaineet osallistuvat syventävien opintojen suunnitteluun ja toteutukseen. tulosten esittämisen selkeys 1. Hirsijärvi, Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita. tulosten merkityksen arviointi Helsinki Opiskelijoiden sijoittaminen oppiaineisiin tapahtuu tarkastelutavan innovatiivisuus 18 19

11 siten, että mahdollisimman moni pääsee valitsemaansa projektiin. Niiden projektien kohdalla, joihin pyrkijöitä on enemmän kuin projektiin voidaan ottaa, ratkaisee valinnan projektin vastuuhenkilö tai arpominen. Tästä ilmoitetaan projektikuvauksessa. Kun syventävien opintojen kokonaisuuden opetukseen osallistuu useamman kuin yhden oppiaineen opettajia, on syventävien opintojen projektikuvauksessa tai suunnitelmassa mainittava eri oppiaineiden osuus opetuksesta. Nämä osuudet otetaan huomioon kunkin opettajan oman oppiaineen kohdalla kokonaistyöaikasuunnitelmissa sekä opintoviikkosuoritusten kirjautumisessa eri oppiaineiden kesken. Syventävien opintojen suoritusten hyväksyminen Opiskelija on suorittanut syventävien opintojen opintokokonaisuuden, kun kaikki syventävien opintojen osiot on laaditun suunnitelman mukaisesti suoritettu. Syventävien opintojen opintokokonaisuudesta ei anneta erillistä arvosanaa, mutta ohjaajien ja asiantuntijatarkastajan ehdotuksesta voidaan syventävälle opinnäytetyölle antaa kunniamaininta erinomainen. Syventävien opintojen opintojaksot ja valinnaisopinnot tallennetaan opiskelijatietojärjestelmään ao. oppiaineissa. Syventävien opintojen kirjallinen opinnäytetyö ja kypsyysnäytteen tallentaa opiskelijatietojärjestelmään Annukka Wallenius Kypsyysnäyte Syventävien opintojen päätteeksi opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte. Se on tiedekunnan järjestämässä kuulustelutilanteessa laadittava essee, jonka aiheen antaa tutkielman ohjaaja, joka myös arvioi esseen asiasisällön. Kielentarkastaja arvioi kypsyysnäyte-esseen kieliasun. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa, että opiskelija hallitsee syventävien opintojen aihepiirin ja pystyy äidinkielellään kirjoittamaan alaansa liittyvästä aiheesta selkeän ja ymmärrettävän kirjoituksen. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä, hänen tulee kirjoittaa kypsyysnäyte ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava tiedekunnan kansliassa viimeistään viikkoa ennen koetta. Ilmoittauduttaessa on esitettävä kaikkien tarkastajien, ohjaajan ja toisen asiasisällön tarkastajan tutkielman hyväksymisestä antama todistus ja työn tiivistelmäsivu. Syventävien opintojen kehittäminen ja seuranta Syventävien opintojen opintokokonaisuuden kokoamisesta, koordinoimisesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaa hammaslääketieteen tutkintojen suunnittelutoimikunta (HTST), joka pyytää oppiaineita ja/tai tutkimusprojekteja tarjoamaan syventävien opintojen projekteja vuosittain helmimaaliskuussa. Syventävien opintojen projektit hyväksytään HTST:n esityksestä opetussuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä tai erikseen tiedekuntaneuvostossa. Tämän jälkeen projektit ovat nähtävissä laitoksen www-sivuilla ja ne kirjataan myös seuraavan lukuvuoden opinto-oppaaseen. HTST järjestää hammaslääketieteen opiskelijoille vuosittain (kevätlukukaudella) syventäviin opintoihin liittyvä tiedotustilaisuuden, johon opiskelijat voivat osallistua D2-kurssista alkaen. HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON TUTKINTOTODISTUS Suoritettuaan vaaditut opintosuoritukset ja saatuaan näistä merkinnät opiskelijatietojärjestelmään, opiskelijan tulee ilmoittautua tiedekunnan kansliaan toimistosihteeri Annukka Walleniukselle, p hammaslääketieteen lisensiaatin todistuksen anomista varten. Asetuksen 794/2004 (Liite 1) säätää, että yliopiston tulee antaa ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistus, josta käy ilmi mm. tutkintonimike ja koulutusala ja opiskelijan osoittama kielitaito. Todistuksen liitteenä on opiskelijan opintorekisteriote suomeksi ja englanniksi. Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen yhteydessä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, Diploma Supplementin, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta, opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Todistuksen liiteosassa esitetään tutkinnon sisällöstä ainakin seuraavat tiedot: syventävien opintojen kirjallisen työn aihe merkintä kliinisen hoitoharjoittelun suorittamisesta merkintä tutkijalinjan opintojen suorittamisesta (mikäli opiskelija osallistuu tutkijalinjaan) merkintä missä kielessä vieraan kielen koe on suoritettu merkintä toisen kotimaisen kielen kokeen suorittamisesta (suomi/ruotsi) merkintä millä kielellä kypsyysnäyte on suoritettu merkintä opintokokonaisuuksien / oppiaineiden kokonaisuuden suorittamisesta arvosanoineen. Publiikki Lisensiaattitodistukset jaetaan publiikissa/hammaslääkärinvalatilaisuudessa, joka järjestetään pääsääntöisesti lukukausien lopussa. Käytännön harjoittelu ja laillistaminen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneen henkilön tulee suorittaa 9 kuukauden käytännön palvelu virka- tai työsuhteessa taikka erillisellä määräyksellä hammaslääkärin tehtävissä itsenäisesti hammaslääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Tästä ajasta vähintään 6 kk tulee olla käytännön palvelua terveyskeskushammaslääkärin tehtävissä. Enintään 3 kk voi toteutua erillisillä määräyksillä sairaalapalveluna keskussairaaloiden suusairauksien yksikössä tai työskentelynä hammaslääkärin yksityisvastaanotolla. Käytännön palvelun suorittamisen jälkeen Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) myöntää hänelle hakemuksesta oikeuden toimia itsenäisenä ammatin harjoittajana. Opas hammaslääkärin käytännön palvelusta peruskoulutuksen jälkeen (STM Oppaita 2004:1) sisältää tietoa käytännön palvelun lakiperustasta ja tavoitteista. Laillistamisen hakeminen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle toimitetaan alla olevan ohjeen mukainen hakemuskirje liitteineen. Osoite: Lintulahdenkatu 10, Helsinki Hakemus Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle Pyydän, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) myöntää minulle oikeuden harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä. Päiväys Allekirjoitus/nimen selvennys Kotiosoite Liitteet: virkatodistus, virallisesti oikeaksi todistettu ansioluettelo, josta ilmenee: 1. perustutkinto (ajankohta ja korkeakoulu) 2. käytännön harjoittelun suorittamisajat ja paikat HAMMASLÄÄKETIETEEN JATKOTUTKINNOT Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on mahdollista suorittaa hammaslääketieteen tohtorin tutkinto. Tieteellisen jatkokoulutuksen pysyväismääräykset julkaistaan Tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaassa, jota voi ostaa Turun yliopiston kirjakaupasta, Kerttulinkatu 1 (avoinna ). Tieteelliseen jatkokoulutukseen hammaslääketieteen opiskelija voi suuntautua jo peruskoulutuksen aikana lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinjalla (ks. s. 11). Lisätietoja tutkijalinjalle hakemisesta antaa korkeakoulusihteeri Soile Salonen, puh (02) Erikoishammaslääkärin tutkinto Erikoishammaslääkärikoulutuksesta julkaistaan erillinen opinto-opas, jota voi ostaa Turun yliopiston kirjakaupasta, Kerttulinkatu 1 (avoinna ). Opas on luettavissa lääketieteellisen tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa Valtioneuvoston asetus erikoishammaslääkärin tutkinnosta (316/2003) säätää, että Erikoishammaslääkärin tutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia hammaslääkärinä tai luvan toimia hammaslääkärin tehtävissä ja joka on lisäksi työskennellyt päätoimisesti hammaslääkärin kliinisissä tehtävissä vähintään kaksi vuotta. Hammaslääketieteessä on neljä erikoisalaa: kliininen hammashoito, hampaiston oikomishoito, terveydenhuolto sekä suu- ja leukakirurgia. Erikoistumiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kliinisessä hammashoidossa, hampaiston oikomishoidossa ja terveydenhuollossa sekä 6 vuotta suu- ja leukakirurgiassa. Suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmaan voivat hakea hammaslääketieteen tai lääketieteen peruskoulutuksen suorittaneet henkilöt. Lisätietoja erikoistumiskoulutukseen hakemisesta antaa tiedekunnan korkeakoulusihteeri Sanna Tam-

12 milaakso tai puh. (02) Koulutuksen laadunvarmistus ja evaluointi Valtioneuvoston asetuksen 794/2004 mukaan yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan taholta tuleviin koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. Opetussuunnitelman työstämisessä tavoitteena on mahdollisimman suuri läpinäkyvyys ja opetuskokonaisuuksista yhteisesti sopiminen. Opiskelijoilta kerätään opiskelijapalaute opintokokonaisuuksien ja -jaksojen toteutumisesta lukukausittain. Opiskelijakurssit valitsevat keskuudestaan jaksokriitikon, joka tekee yhteenvedon opiskelijoiden antamasta palautteesta opintojakson päätteeksi. Jaksovastaavat toimittavat yhteenvedon opintokokonaisuuden vastuuhenkilölle, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että opiskelijoiden palaute huomioidaan opintojaksoa kehitettäessä. Hammaslääketieteen perustutkinnon suunnittelutoimikunta määrää jokaiselle opintojaksolle vastuullisen opettajan, jonka tehtävänä on yhdessä muiden opettajien (vastuuryhmän) kanssa jatkuvasti kehittää opetusta. Vastuuryhmiin kuuluu myös opiskelijajäsen. Vastuuryhmät kokoontuvat lukukausijohtajan kokoon kutsumina vähintään kerran vuodessa tammi-helmikuussa suunnittelemaan seuraavan lukuvuoden opintoja. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opetussuunnitelmat hyväksyy tiedekuntaneuvosto hammaslääketieteen perustutkinnon suunnittelutoimikunnan (HTST) esityksestä. HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON OPETUSSUUNNITELMA Tutkintoon kuuluvien opetuslukukausien opetukseen opiskelijan tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu opetussuunnitelmaan, ellei tiedekunnan opetusdekaani myönnä oikeutta määräyksestä poikkeamiseen. Poikkeavaan etenemisjärjestykseen haetaan lupaa tiedekunnan www sivulla olevalla kaavakkeella. Tutkinto rakentuu seuraavasti: Perus- ja aineopinnot Syventävät opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Kliininen hoitoharjoittelu Yhteensä opintopisteet * *Syventäviin opintoihin voi sisältyä 10 op kliinistä hoitoharjoittelua, jolloin kliinistä hoitoharjoittelua tulee yhteensä 53 op. Lukukausien D1 D4 opinnoista suurin osa on yhteisiä lääketieteen opiskelijoiden kanssa ja tuotetaan pääsääntöisesti lääketieteellisen tiedekunnan laitosten tuottamana. Opintojaksokuvauksissa on tällöin sekä lääketieteen että hammaslääketieteen kuvatunnukset. Niiden opintokokonaisuuksien kuvauksissa, jotka tuotetaan pääsääntöisesti hammaslääketieteen vlaitoksen toimesta, on ainoastaan hammaslääketieteen laitoksen kuvatunnus. Opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen kuvaukset lukukausien (D1 D10) opinnoista löytyvät osoitteesta: Hammaslääketieteen oppiaineiden ydinainesanalyysit lukukaudelle löytyvät osoitteesta ENSIMMÄISEN LUKUKAUDEN KESKEISET OPINNOT (D1) Syyslukukausi 2009 Opintokokonaisuudet ja opintojaksot Kasvaminen hammaslääkäriksi Johdatus yliopisto-opiskeluun Tiedonhaun opetus * Hammaslääkärin toimintaympäristöt * Opettajatuutorointi ** Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta Purentaelimistön rakenne ja toiminta Pään ja kaulan syventävä anatomia Hampaiden muoto ja toiminta Purentafysiologian perusteet (D2) Lääketieteen kemia ja laboratorioturvallisuus Solujen ja kudosten rakenne ja toiminta Dental English Laajuus (op) Keskeisiä opintoja yhteensä 29 (+1op) op * Jatkuu lukukaudella D2 ** Opettajatuutoroinnin 1 op lukukausilta D1 D4 kirjataan D4:lla

13 Kasvaminen hammaslääkäriksi (DENT0010) Opintojakso 1: Johdanto yliopisto-opiskeluun (1 op) Opintojakso 2: Tiedonhaun opetus (1 op) Opintojakso 3: Hammaslääkärin toimintaympäristöt (1 op) Opintojakso 4: Opettajatuutorointi (toteutetaan D1 D4 aikana, 1 op) Kasvaminen hammaslääkäriksi (DENT0010) Opintojakso 1: Johdanto yliopisto-opiskeluun (1 op) Opintojakso 2: Tiedonhaun opetus (1 op) Opintojakso 3: Hammaslääkärin toimintaympäristöt (1 op) Opintojakso 4: Opettajatuutorointi (toteutetaan D1 D4 aikana, 1 op) OPSU: DENT0011 Taso: Keskeinen D1-lukukausi Laajuus: 1 op Lehtori Heli Vinkka-Puhakka, Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat. Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija: Turun yliopistoon ja lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelu- ja tiedeyhteisönä opiskelutekniikkaan ja yliopisto-opetuksen työmuotoihin terveydenhuollon organisaatioon Suomessa kollegiaalisuuteen ja eettisiin periaatteisiin terveydenhuollossa opiskelijaterveydenhuoltoon, liikuntamahdollisuuksiin, opiskelija järjestöjen toimintaan ja kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Hammaslääketieteen koulutusohjelman ja Turun yliopiston ja korkeakoululaitoksen esittely. Koulutuksen laatu. Opiskelutekniikat, opetusmenetelmät, opintososiaaliset kysymykset. Ammattikuva, lääkärintyön etiikan yleispiirteet, terveydenhuollon eettiset periaatteet, vaitiolovelvollisuus, kollegiaalisuus. Terveydenhuollon organisaatio, lainsäädäntö ja ammattiryhmät. Luentoja 20 tuntia. Pienryhmätapaamisia (opettajatuutorointi) 2 tuntia. orientoitua tiedeyhteisössä ja saa hyvät valmiudet opiskeluun tuntee alustavasti hammaslääketieteen opintojen etenemisen ja saa alustavan käsityksen hammaslääkärin ammattikuvasta alustavasti koulutuksen laadunvarmistuksen menetelmät ja tavoitteet. OPSU: DENT0012 (D1) DENT0014 (D2) Taso: Keskeinen D1-lukukausi Laajuus: 1 op Informaatikko Helena Tähtinen, Lääketieteellinen tiedekuntakirjasto Tutustuminen kirjastotietokantoihin, elektronisiin lehtikokoelmiin ja koti- ja ulkomaisten viitetietokantojen käyttöön. Tiedonhaun opetuksessa opiskelija tutustutetaan Turun yliopiston kirjaston tarjoamiin tiedonhakumahdollisuuksiin ja opetellaan käyttämään tietokantoja ja kirjaston elektronisia kokoelmia. Opetus tapahtuu Moodle verkko-opetusympäristössä (http://moodle.utu. fi). Tiedonhaun opetuksessa hyödynnetään samanaikaisesti meneillään olevien opintojaksojen aihepiiriä. Luentoja 2 tuntia. Moodle verkko-opetusympäristössä tapahtuva tiedonhaun harjoitustyö. Omatoiminen opiskelu. Opiskelija saavuttaa hyvän informaatiolukutaidon. Hyväksytysti suoritettu verkkopohjainen harjoitustyö. Opintojakso järjestetään vuosittain syyslukukaudella. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksyminen. Oheislukemistona aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja palaute-esseen laatiminen. Ensimmäisen lukuvuoden syyslukukausi. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksyminen

14 Kasvaminen hammaslääkäriksi (DENT0010) Opintojakso 1: Johdanto yliopisto-opiskeluun (1 op) Opintojakso 2: Tiedonhaun opetus (1 op) Opintojakso 3: Hammaslääkärin toimintaympäristöt (1 op) Opintojakso 4: Opettajatuutorointi (toteutetaan D1 D4 aikana, 1 op) Kasvaminen hammaslääkäriksi (DENT0010) Opintojakso 1: Johdanto yliopisto-opiskeluun (1 op) Opintojakso 2: Tiedonhaun opetus (1 op) Opintojakso 3: Hammaslääkärin toimintaympäristöt (1 op) Opintojakso 4: Opettajatuutorointi (toteutetaan D1 D4 aikana, 1 op) OPSU: DENT0013 Taso: Keskeinen D1-lukukausi Laajuus: 1 op OPSU: DENT0015 Taso: Keskeinen D1-D4 -lukukausi Laajuus: 1 op Professori, Sosiaalihammaslääketiede, Hammaslääketieteen laitos Dosentti Heli Vinkka-Puhakka, Hammaslääketieteen laitos Tutustuttaa opiskelija työtehtäviin ja toimintaympäristöihin, joissa hammaslääkärin koulutuksen omaavat henkilöt toimivat. Hammaslääkärin työn havainnoiminen ottaen huomioon sekä potilaan että hammaslääkärin ja hoitajan näkökulmat. Vuorovaikutuksen perussääntöjen oppiminen. Tutustuminen hammaslääkärin työympäristöihin ja toimenkuvaan motivoi opiskelijaa teoriaopintoihin. Hammaslääketieteen eri oppiaineita esittelevä luentosarja. Vastaanottovierailuja valmistellaan luento-opetuksella, jossa perehdytään terveydenhuollon etiikkaan ja aseptiikkaan. Tutustumiskäyntejä toteutetaan 2 3 opiskelijan ryhmissä lukukausilla D1 ja D2. Tutustumiskäynnin kesto on 2 3 tuntia. Jokaisella vastaanotolla on vastuuhenkilö, joka organisoi vierailun kulun. Opiskelijoille annetaan kirjallista valmistelevaa materiaalia ennen käyntiä. Luentoja 12 tuntia, palautekeskustelu 2 tuntia, essee vastaanottokäynneistä. D2:n aikana toteutetaan käynti AMK:lle. Jakson hyväksytysti suorittanut opiskelija salassapitosäädösten periaatteet saa alustavan käsityksen hammaslääkärin ammattikuvasta hahmottaa vuorovaikutustaitojen merkityksen hammaslääkärin työssä. Opiskelijan oma hammaslääkäriksi kasvaminen alkaa. Järjestettyyn ohjelmaan osallistuminen ja annettujen tehtävien suorittaminen, mukaan lukien palaute-essee. Luennot ja vastaanottokäynnit ensimmäisen lukuvuoden syyslukukaudella ja AMK-käynti kevätlulukaudella. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksyminen. Opettajatuutorointi liittyy keskeisesti hammaslääkäriksi kasvamisen opintopolkuun. Opintojakson tavoitteena on tukea opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä edistää vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien sekä terveydenhuollon moniammatillisen henkilökunnan välillä edistää opiskelijan ammatti-identiteetin hahmottumista ja asiantuntijuuteen kasvamista sekä auttaa urasuunnittelussa antaa palautetta opintojen etenemisestä. Opintokokonaisuuteen kuuluu ryhmä- ja henkilökohtaisia tapaamisia nimetyn opettajatuutorin kanssa. Tapaamisissa käydään läpi opiskeluun ja oppimiseen liittyviä asioita ja keskustellaan hammaslääkärin toimenkuvan eri näkökulmista sekä hammaslääkäripotilassuhteesta. Opiskelija kokoaa johdantokurssista ja vierailuista hammaslääkärin toimintaympäristöihin ja opiskelijan itsearvioinneista tekemänsä materiaalin portfolioksi. Opiskelijat ohjataan täyttämään ja päivittämään henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa (HOPS), joka liitetään portfolioon. Jaksoon sisältyy myös pienryhmäopetusta lääketieteen etiikasta. Pienryhmä- ja henkilökohtaisia tapaamisia 8 tuntia, luentoja 5 tuntia. Portfoliotyöskentely: kirjalliset itsearvioinnit, palaute-esseet, opintosuunnitelmien (HOPS) tekeminen ja ylläpito. Lukukausien D1 D4 ajan pienryhmissä on sekä lääketieteen että hammaslääketieteen opiskelijoita. Kliinisillä lukukausilla D5:stä alkaen pienryhmissä on vain hammaslääketieteen opiskelijoita. tavoitteellisen opiskelun ja opintojen suunnittelun ja sitoutuu opiskeluun ja ottaa vastuuta opiskelun etenemisestä oppii itsearviointia ja oppisisältöjen reflektointia hahmottamaan hammaslääkärin ammattikuvaa sen koko laajuudessaan saa alustavan käsityksen terveydenhuollon eettisen keskustelun luonteesta ja siihen osallistumisesta Oheislukemistona aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Aktiivinen osallistuminen tapaamisiin ja palaute-esseiden laatiminen. Oppimisen itsearviointi. HOPS:n laatiminen ja lukuvuosittainen päivitys. Portfolio arvioidaan opettajatuutorin toimesta toisen opiskeluvuoden keväällä. Lukukaudesta D5 alkaen tuutoriryhmät eriytyvät lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden ryhmiksi. Opettajatuutorointi järjestetään lukukausittain erillisen ohjelman mukaisesti. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksyminen

15 Lukukausi C1-D1 C2-D2 C3-D3 Hammaslääkäriksi kasvamisen runkosuunnitelma Hammaslääkäriksi kasvaminen-opintopolku Johdanto hammaslääkäriksi kasvamiseen Etiikan ryhmätapaamiset Juonneopetus Juonneopetus Ammattina lääkäri- luentoiltapäivä Elämänkaari-opintokokonaisuus Anatominen ruumiinavaus Sisältö Johdanto yliopisto-opiskeluun Hammaslääkärin työ ja taidot Hammaslääkärin toimenkuva Hammaslääkärin työ ja taidot Vieraan ihmisen kohtaaminen Normaali ihmisen kehitys Kuoleman kohtaaminen Opettajatuutoritoiminta (aiheet) 1. Ryhmätapaaminen Opiskelu ja oppiminen Johdantokurssin palaute Essee: minkälainen lääkäri minusta tulee 2.Ryhmätapaaminen HOPS/portfolio-työn aloitus Itsearviointi: minä oppijana Ryhmätapaaminen Tehtävä: vaitiolovelvollisuus Lääkäri-potilas-suhde, kollegiaalisuus HOPS-tapaaminen HOPS/portfolio Ryhmätapaaminen Kuoleman kohtaaminen C4-D4 TYKS:n kierto HOPS-tapaaminen HOPS/portfolio D5 C6 D7 D8 D9 D10 Kliinisen lääketieteen perusteet Lääketieteellisen etiikan käytäntö ja teoria Ammattina lääkäri- luentoiltapäivä Lääketieteellisen etiikan ongelmanratkaisu Potilaan kohtaaminen vuorovaikutus Sairauden kohtaaminen Nuoren hammaslääkärin toimenkuva Nuoren hammaslääkärin toimenkuva Yhteydenotto Ryhmätapaaminen Potilaan kohtaaminen Itsearvio: sairauden kohtaaminen HOPS-tapaaminen HOPS/portfolio: oma hyvinvointi ja jaksaminen Yhteydenotto HOPS-tapaaminen HOPS/portfolio Ryhmätapaaminen HOPS-tapaaminen Itsearviointi: omat vuorovaikutustaidot,vastuu potilaasta Ryhmätapaaminen: Nuori lääkäri työelämässä Työssä jaksaminen OPSU: DENT0023, DENT0021 Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (DENT0020) Opintojakso 1: Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (7 op) Opintojakso 2: Pään ja kaulan anatominen ruumiinavaus (2 op, D3-lukukausi) Taso: Keskeinen D1-lukukausi Laajuus: 7 op Professori Juha Peltonen, Anatomia, Biolääketieteen laitos. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat. Perehdytään tuki- ja liikuntaelimistön sekä ääreishermoston makroskooppiseen anatomiaan ja liikuntafysiologiaan painottaen kliinisesti tärkeitä rakenteita sekä rakenteiden tutkimiseen käytettäviä menetelmiä. Makroskooppinen (systemaattinen) anatomia: 1) Yläraajojen luut, lihakset, nivelet, verisuonet ja hermot 2) selkäranka, niska, kaula sekä niihin liittyvät lihakset, verisuonet ja hermot 3) kallon luut ja lihakset 4) rinta- ja vatsaontelon seinämät 5) ääreishermoston pääosat ja yleinen toiminnallinen rakenne 6) hermoston vaurioiden diagnosoinnin anatomiset perusteet. Luennot, hammaslääketieteen opiskelijoille 30 tuntia, harjoitustyöt hammaslääketiteen opiskelijoille 16 tuntia (DENT0024) ja omatoiminen opiskelu. Opintojaksolle on kirjoitettu omatoimista opiskelua tukeva englanti-latinalainen sanasto. Keskeisimmät aiheet sisältyvät opintojaksoa varten laadittuun harjoitustyömonisteeseen. Opintojakson hyväksytysti suorittanut hammaslääketieteen opiskelija hammaslääkärin työn kannalta perustiedot tuki- ja liikuntaelimistön rakenteesta ja toiminnasta hammaslääkärin työn ergonomiaan liittyen riittävästi selän ja rintarangan sekä yläraajojen rakenteesta ja toiminnasta. Oppikirjat ja englanti-latina sanasto. Osa 1 kattaa luiden, lihasten ja nivelten systemaattisen anatomian, liikuntafysiologian sekä niihin liittyvät luennot, harjoitustyöt ja ao. kohdat oppikirjoista Moore K.L ja Dalley A.F.: Clinically oriented Anatomy, 2006 Sobotta: Atlas of Human Anatomy, 14th ed, Osa 2 toteutus sisältää ääreishermoston perusrakenteen ja toiminnan ja perustuu luentoihin, harjoitustöihin ja kliinisten ongelmien käsittelyyn. Opintojakson 1. osa päättyy välikuulusteluun, joka arvostellaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Loppukuulusteluun, kattaa osan 1 ja osan 2. Väli- ja loppukuulustelut sisältävät väittämä- ja/tai tuottamistehtäviä. Opintokokonaisuuden opintojakso Pään ja kaulan anatominen ruumiinavaus (DENT0022) (toteutetaan D3-lukukaudella). Opintokokonaisuuden loppuarvosanaan molemmat opintojaksot vaikuttavat opintopisteiden suhteessa. Opintojakso 1 järjestetään ensimmäisen lukuvuoden syyslukukaudella. Opintojakso 2 järjestetään D3-lukukaudella. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksyminen

16 Purentaelimistön rakenne ja toiminta (DENT0030) Opintojakso 1: Pään ja kaulan syventävä anatomia (3 op) Opintojakso 2: Hampaiden muoto ja toiminta (3 op) Opintojakso 3: Purentafysiologian perusteet (1 op/d2:lla) Purentaelimistön rakenne ja toiminta (DENT0030) Opintojakso 1: Pään ja kaulan syventävä anatomia (3 op) Opintojakso 2: Hampaiden muoto ja toiminta (3 op) Opintojakso 3: Purentafysiologian perusteet (1 op) OPSU: DENT0031 Taso: Keskeinen D1-lukukausi Laajuus: 3 op OPSU: DENT0032 Taso: Keskeinen D1-lukukausi Laajuus: 3 op Professori Juha Peltonen, Anatomia, Biolääketieteen laitos Jakson tavoitteena on: luoda opiskelijalle käsitys leukojen rakenteellisesta ja toiminnallisesta yhteydestä kalloon ja kaularankaan perehdyttää opiskelija leukanivelen, puremalihasten, hyoidilihasten ja niskan lihasten yhteistoimintaan alaleuan liikkeiden aikana perehdyttää opiskelija kasvojen verisuonituksen, hermotuksen ja suun pehmytkudoksen rakenteiden makroskooppiseen anatomiaan. Opintojakso luo pohjaa potilaan hammaslääketieteelliselle tutkimukselle, purennan toiminnallisten häiriöiden, kasvojen rakenteiden kasvun, ymmärtämiselle. t Hammasmorfologia: Dosentti Merja Laine, Kliininen hammashoito/kariesoppi, Hammaslääketieteen laitos. Herättää opiskelijassa mielenkiintoa hammaslääkärin työhön Sitouttaa opiskelija hammaslääketieteen opintoihin Luoda perusta kliinisille hammaslääketieteen opinnoille Käynnistää psykomotorinen käden taitojen oppimisprosessi Purentafysiologian opinnot syventävät D1:n Pään ja kaulan syventävä anatomia -jaksolla opittujen purentaelimistön fysiologisten toimintojen ymmärtämistä. Opiskelija perehdytetään näkemään purenta leukanivelen, puremalihasten ja hammaskontaktien muodostama kokonaisuus. Kallon luut ja hampaisto. Pään luisten rakenteiden kuvantaminen. Purema- ja hyoidilihakset. Miimiset lihakset. Kaularangan ja niskan lihakset ja faskiat. Pään veri- ja imusuonitus. Sylkirauhaset, pehmeä suulaki, nielu, kieli ja muut suun pehmytkudokset. Leukanivelen rakenne ja toiminta. Puremalihasten palpointi ja leuan liikelaajuuksien mittaaminen potilaan kliinisessä tutkimuksessa. Luentoja 20 tuntia, joista 4 tuntia purentafysiologian luentoja; harjoitustöitä 6 x 2 tuntia, joista 4 tuntia purentafysiologian harjoitustöitä. Harjoitustyöt ovat pakollista opetusta. Kaksi kuudesta harjoitustyöstä toteutetaan hammaslääkärin vastaanottoympäristössä. Harjoitustyön ohjaaja tarkastaa opiskelijan läsnäolon jokaisen harjoitustyön aikana (DENT0033). hahmottaa kallon luiset rakenteet kolmiulotteisesti ja tunnistaa keskeisiä rakenteita kallosta otetusta röntgenkuvasta. puremalihasten ja hyoidilihasten sekä tärkeimpien miimisten lihasten kiinnittymiskohdat ja toimintaperiaatteet tuntee leukanivelen rakenteen ja toimintaperiaatteet kasvojen verisuonituksen ja hermotuksen sekä suun pehmytkudosrakenteiden makroskooppisen anatomian. Luennot, harjoitustyömateriaali sekä asianomaiset kohdat oppikirjasta Moore K.L. ja Dalley A.F.: Clinically oriented Anatomy, Lippincott Williams & Wilkins, 5th ed., Kirjallinen kuulustelu opintojakson päätyttyä. Ensimmäisen lukuvuoden syyslukukausi. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksyminen. Hampaiden muodon evoluutio ja vaihtelut eri populaatioissa Terminologia ja hampaiden muoto-opilliset tunnusmerkit omiin kipsimalleihin tutustumalla Hampaiden muodon suhde purennan toimintaan Hammaskontaktit eri purenta-asemissa Hampaiden morfologian merkitys hammashoidon eri osa-alueilla Hampaan muotoilu muovailuvahasta Hampaan kruunuosan muotoilu veistovahasta. Luentoja 5 tuntia Yhteistoiminnallinen oppiminen (koti- ja asiantuntijaryhmät) (20 tuntia) Harjoitustyöt (sis. kliiniset sovellukset) (30 tuntia) (DENT0034) Arvioiminen ja misen testaaminen (10 tuntia) Omatoimista opiskelua hampaan muodon ja toiminnan suhteen hampaiden keskinäisten suhteiden ja järjestyksen merkityksen hampaan muodon ja koon merkityksen hammashoidon eri osa-alueilla maito- ja pysyvien hampaiden erot tunnistaa ihmisen pysyvät hampaat nimetä hampaiden morfologiaan liittyvät käsitteet ja termit muotoilla vahasta mallin jokaisen hammasryhmän hampaasta. rekisteröidä hammaskontaktit Oppikirja: Brand R.W. ja Isselhard D.E.: Anatomy of Orofacial Structures, 7. painos C.V. Mosby Co, Saint Louis 2003 Luennot Hammasmorfologia: Kirjallinen kuulustelu, itse- ja vertaisarviointi, työnäyte, hampaiden tunnistamiskoe painoarvolla. Ensimmäisen lukuvuoden syyslukukausi, jatkuu kevätlukukaudella. D1 lukukauden opintojakson DENT0031 hyväksytty suorittaminen

17 Lääketieteellinen kemia ja laboratorioturvallisuus Solujen ja kudosten rakenne ja toiminta (DENT0050) OPSU: DENT0040 Taso: Keskeinen, C1/D1-lukukausi Laajuus: 2 op Lehtori Arto Liljeblad ja professori Liisa Kanerva, Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito, Biolääketieteen laitos OPSU: MEDI0032, MEDI0033 Taso: Keskeinen D1-lukukausi Laajuus: 10 op Professori Pirkko Härkönen, Solubiologia ja anatomia, Biolääketieteen laitos. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat Hammaslääketieteen/lääketieteen ja terveyden biotieteiden opiskelijat. Opintokokonaisuuden tavoitteet Opintokokonaisuuden sisältö Lääketieteellinen kemia-kurssin tavoitteena on oppia kemian perusteet, joiden ymmärtäminen on tärkeää solun kemiallisen rakenteen ja biomolekyylien toiminnan sekä edelleen lääketieteen eri perustekijöiden kannalta. Kurssi voidaan suorittaa myös hyväksytyllä tasotentillä heti syyslukukauden alussa. Laboratorioturvallisuuskurssin tavoitteena on oppia kemikaalien ja laboratoriolaitteiden turvallisen käytön perusteet, tutustua kansainvälisiin (EU) säädöksiin ja määräyksiin sekä perehtyä laboratoriotyöskentelyn perusteisiin. Johdatus lääketieteellisesti merkittävien molekyylien rakenteeseen: kemiallinen sidos, molekyylien väliset vuorovaikutukset ja elektronegatiivisuus. Termodynamiikka, massavaikutuksen laki ja kemiallinen reaktiivisuus. Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja toiminnalliset ryhmät. Typpi- ja fosforiyhdisteiden kemia sekä lipidit ja hiilihydraatit. Kemiallisen kinetiikan alkeet: esteri- ja amidisidoksen hydrolyysi sekä additio-, eliminaatio- ja substituutioreaktiot. Käsitteet nukleofiili ja elektrofiili. Reaktionopeuden käsite sovellettuna 0. ja 1. kertaluvun reaktioihin. Isomeria ja molekyylien avaruusrakenne sekä sen merkitys suhteessa biomolekyylien kolmiulotteiseen rakenteeseen. Lainsäädäntö laboratorio- ja työturvallisuudessa, laboratoriokemikaalien käyttö, säilytys ja hävittäminen sekä biologinen turvallisuus. Laboratorion perustyömenetelmät (punnitus, pipetointitekniikat, liuosten valmistus ja laimentaminen) ja analytiikka (ph-mittari, spektrofotometri ja elektroforeesilaitteisto). Lääketieteellinen kemia: luennot 20 tuntia. Laboratorioturvallisuus: luennot 10 tuntia ja harjoitustyöt (4 x 2 tuntia) (MEDI1010). Kemian lääketieteellisten sovellusten ymmärtäminen. Turvallisen työskentelyn sekä tarkkuuden ja täsmällisyyden merkityksen ymmärtäminen laboratoriotyöskentelyssä. Kurssimonisteet. Lääketieteellisessä kemiassa on kuulustelu luentojen ja kurssimonisteen pohjalta, laboratorioturvallisuusosiossa hyväksytyt työselostukset ja pöytätentti. Ensimmäisen lukuvuoden syyslukukausi. Tasotentti on pakollinen kaikille; vain riittävän laajuiset kemian opinnot vapauttavat tentistä. Tasotentin hyväksytty suoritus tai luento-osion lääketieteellinen kemian hyväksytty suoritus on edellytys opintokokonaisuuteen Elimistön biokemiallinen toiminta ja säätely C2/D2-lukukaudella. Opintokokonaisuuden tavoitteet Opintokokonaisuuden sisältö Opintokokonaisuuden aikana opiskellaan solujen normaalin rakenteen ja toiminnan pääperiaatteet, peruskudosten rakennetta ja toimintaa, keskeisten biologisten molekyylien rakennetta ja kemiaa, molekyylibiologian perusteet, sekä perimää ja perinnöllisiä sairauksia koskevat peruskäsitteet. Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan solu- ja kudosopin, molekyylibiologian ja genetiikan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja perehdytään solun evoluutioon, solujen erilaistumiseen ja toimintaan sekä niitä sääteleviin mekanismeihin. Solujen ja organismien evoluutio, solujen ja kudosten tutkimusmenetelmät, solun rakenne, soluväliaine ja solunulkoinen neste. Epiteeli- ja rauhaskudos, sidekudos, rusto ja luu. Veri ja verta muodostava kudos, imukudos ja immunologinen puolustusjärjestelmä. Lihaskudos, hermokudos, solun organellien rakenne ja toiminta, solujen energinen tuotanto, solusisäinen kalvoliikenne. Mitoosi, solusyklin säätely, solujen viestintä, kantasolut, solujen erilaistuminen. Meioosi, hedelmöitys. alkion varhaiskehitys, syöpäsolu, solun vanheneminen ja solukuolema. Nukleotidit ja nukleiinihapot, molekyylibiologian tutkimusmenetelmät ja laitteet, nukleiinihappojen puhdistaminen sekä karakterisaatio, nukleiini-happojen aineenvaihdunta. Geneettinen koodi, geenien toiminta, geenien evoluutio, geeniekspression tutkiminen ja yhdistelmä-dna menetelmät. Ihmisen karyotyyppi ja kromosomitutkimuksen menetelmät, geenikartoituksen menetelmät ja geeni-kytkentä, geenivirheet ja niiden osoittaminen. Perustietoa periytymistavoista ja perinnöllisistä sairauksista. Perustietoa kromosomipoikkeavuuksista. Genetiikka ja etiikka (lääkärinä toimimisen taito. Luennot 70 tuntia, ryhmätyöt 44 tuntia (DENT0052) ja oppikirjat. Opintokokonaisuuden hyväksytysti suorittanut opiskelija normaalin solun rakenteen ja toiminnan perusteet ja hänellä on käsitys genetiikan perusteista ja soluvaurion mekanismeista. Oppikirjat: Alberts B., Johnson A., Lewis J., Raff M., Roberts K., Walter P.: Molecular Biology of the Cell, 5. painos, 2008 Stevens A. ja Lowe J.: Human histology (uusin painos) tai Burkitt H.G.: Wheater s Functional Histology. A Text and Colour Atlas (uusin painos) soveltuvin osin Aula, P. et al. (toim.): Perinnöllisyys-lääketiede, Duodecim, kolmas, uudistettu painos, 2006 Karttunen T., Soini Y. ja Vuopala K.: Tautioppi (2005 tai uudempi painos) Opintokokonaisuudesta järjestetään kaksi kirjallista kuulustelua, jotka molemmat vaikuttavat 50 %:n painoarvolla loppuarvosanaan, joka on tutkintotodistuksen liitteessä. Opintokokonaisuuden lopuksi tehdään palautekysely, jonka tuloksia hyödynnetään koulutuksen kehittämistyössä. Ensimmäisen lukuvuoden syyslukukausi. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksyminen

18 Opintojakso: Dental english (DENS1001) TOISEN LUKUKAUDEN KESKEISET OPINNOT (D2) Kevätlukukausi 2010 Opintokokonaisuudet ja opintojaksot Laajuus (op) OPSU: KIEN1412 Taso: Keskeinen D1-lukukausi* Laajuus: 1 op Lehtori Mike Nelson, Englannin kieli, Kielikeskus To provide students with an understanding of dental text in both structure and terminology. To make students aware of strategies they can use when reading medical/dental texts that make reading easier and the texts easier to understand. The course consists of both dental terminology and reading skills exercises. The most important dental terms: tooth surfaces, internal and external structure of teeth, their numbering systems, skull and jaw terminology, bones, muscles. Teaching is carried out in a lecture format (6x 2h), but does involve both pair and group work. Each lesson includes a short test on terminology that must be passed. By the end of the course students should be better equipped to deal with their dental textbooks. Students should have a good working knowledge of basic dental terminology that is most commonly used in their textbooks. An Exemption test at the beginning of the course. Short terminology tests in each lesson. A final test at the end of the course. A score of 85% is required to pass the test. Autumn term for the first year dental students. Elimistön biokemiallinen toiminta Purentaelimistön rakenne ja toiminta Purentafysiologian perusteet Sisäelimistön rakenne ja toiminta Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino (ensiapu) Ruoansulatuselimistö ja umpirauhasten rakenne ja toiminta Mikrobiologia ja immunologia Oral Microbiology and Immunology (engl.) Svenska för tandläkarestuderande Keskeisiä opintoja yhteensä 29 op * Opintojaksoon ei tarvitse osallistua, jos läpäisee D1 lukukauden alussa järjestettävän tasotentin 34 35

19 Elimistön biokemiallinen toiminta (DENT0070) Purentaelimistön rakenne ja toiminta (DENT0030) Opintojakso 1: Pään ja kaulan syventävä anatomia (3 op, D1) Opintojakso 2: Hampaiden muoto ja toiminta (4 op, D1) Opintojakso 3: Purentafysiologian perusteet (1 op) OPSU: MEDI0052, MEDI0053 Opintokokonaisuuden tavoitteet Opintokokonaisuuden sisältö Taso: Keskeinen C1/D2-lukukausi Laajuus: 11 op Lääketieteellisen biokemian professori, Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka, Biolääketieteen laitos. Opintokokonaisuuden aikana perehdytetään opiskelija biokemiallisten yhdisteiden rakenteisiin ja niiden analytiikassa käytettäviin perusmenetelmiin, aineenvaihdunnan yleisiin ominaisuuksiin, ihmisen elimistön biokemialliseen rakenteeseen, toimintaan ja sen säätelyyn molekylaarisella tasolla, sekä näissä esiintyviin perinnöllisiin ja hankittuihin poikkeavuuksiin. Opiskelijalle luodaan kuva elintoiminnoista dynaamisena tasapainotilana ja annetaan valmius sairauksien ymmärtämiseen aineenvaihdunnan häiriönä. Hiilihydraatit, lipidit, aminohapot, proteiinit ja nukleotidit. Biokemiallisista tutkimusmenetelmistä ja -laitteista, makromolekyylien puhdistaminen sekä molekyylien fysikokemiallinen karakterisaatio. Vitamiinit ja koentsyymit, entsyymikatalyysin luonne, aineenvaihdunnallista entsymologiaa, ravitsemuksen periaatteet, hivenaineet, biologinen oksidaatio, bioenergetiikka, lipidien, hiilihydraattien ja aminohappojen biosynteesi ja oksidatiivinen aineenvaihdunta, oksidatiivinen stressi. Kompleksisten lipidien aineenvaihdunta, hemoglobiini, porfyriinit ja punasolujen aineenvaihdunta, plasman proteiinit ja veren hyytyminen. Raudan ja mineraalien aineenvaihdunta ja niihin vaikuttavat hormonit, glykoproteiinien synteesi sekä solukalvot ja signaalivälityksen biokemia. Säikeiset proteiinit, side-, tuki- ja lihaskudosten rakenne ja aineenvaihdunta. Nukleiinihappojen aineenvaihdunta, proteiinisynteesi ja geneettinen koodi, geenien ja proteiinien evoluutio. Glukoositasapainon ja ruumiinpainon säätely. Ruskea rasvakudos. Metabolinen oireyhtymä. Insuliiniresistenssi. Luennot 108 tuntia. HLL opiskelijoille harjoitustöitä 4 kpl (3/6 LL-töistä + 1 oma) ja niihin valmistavat luennot ovat pakollista opetusta. Työt jakaantuvat yksilö-, työpari- ja ryhmäsuorituksiin sekä demonstraatioihin (DENT0074). Tavoitteena on, että opiskelijat hallitsevat kurssin aikana opiskellut asiat siten, että ne antavat tarvittavat biokemialliset perustiedot taidot joita tarvitaan myöhemmissä opinnoissa ja ammatissa työskentelyssä ja oppivat ajattelemaan elimistön toimintoja ja niiden häiriöitä dynaamisena kokonaisuutena. Luennot, harjoitustyömoniste sekä oppikirja: Champe, Harvey & Ferrier: Lippincott s Illustrated Reviews: Biochemistry, Lippincott Williams & Wilkins, 4th ed., 2008 tai jokin muu kansainvälistä tasoa oleva oppikirja, joka sisältää vastaavat tiedot. Välitentit A ja B sekä lopputentti. Välikuulustelut otetaan loppuarvosanaa laskettaessa huomioon yhteensä 50% painotuksella. Paras välikuulusteluissa saavutettu pistemäärä otetaan huomioon. OPSU: DENT0093 Taso: Keskeinen D2-lukukausi Laajuus: 1 op Professori Pentti Kemppainen, Kliininen hammashoito/purentafysiologia, Hammaslääketieteen laitos. Käynnistää psykomotorinen käden taitojen oppimisprosessi Purentafysiologian opinnot syventävät D1:n Pään ja kaulan syventävä anatomia -jaksolla opittujen purentaelimistön fysiologisten toimintojen ymmärtämistä. Opiskelija perehdytetään näkemään purenta leukanivelen, puremalihasten ja hammaskontaktien muodostama kokonaisuus. Jaksolla perehdytään puremalihasten fysiologiaan ja hammaskontakteihin purennan ortofunktiossa. Puremalihasten lihastyypit ja lihasten toiminta. Purentavoimat. Alaleuan ja leukanivelen liikkeet. Opinnot luovat pohjan purennan patofunktion diagnostiikalle ja hoidolle. Luennot (6 tuntia), pienryhmätyöt (3 tuntia), harjoitustyöt (10 tuntia). Omatoimista opiskelua. puremalihasten fysiologian ja pureskelutoiminnan yhteydet purentavoimien muodostumisen puremalihasten, hammaskontaktien ja leukanivelen tasapainon merkityksen koko purentaelimistön toiminnalle Oppikirja: Brand R.W. ja Isselhard D.E.: Anatomy of Orofacial Structures, 7. painos C.V. Mosby Co, Saint Louis 2003 Luennot. Suositeltavaa lukemista: Närhi M, Johansson G: Purentaelimen fysiologia, Turun Hammaslääkäriseura, viimeisin painos. JP Okeson: Management of Temporomandibular Disorders and Occlusion, 5.painos. Mosby 2003 Kirjallinen kuulustelu. Opintokokonaisuuden loppuarvosanaan jaksot vaikuttavat opintopisteiden painoarvolla. Opintojakso vaikuttaa myös purentafysiologian arvosanaan. Ensimmäisen lukuvuoden kevätlukukausi. D1 lukukauden opintojakson DENT0031 hyväksytty suorittaminen. Ensimmäisen lukuvuoden kevätlukukausi. Edellytyksenä on riittävien kemian tietojen hallitseminen. Tämä voidaan osoittaa kemian tasotentin läpäisyllä tai vastaavilla muualla suoritetuilla opinnoilla

20 Sisäelimistön rakenne ja toiminta (DENT0080) Opintojakso 1: Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino (MEDI0043; 6 op) Opintojakso 2: Ruoansulatuselinten ja umpirauhasten rakenne ja toiminta (MEDI0045; 6 op) Mikrobiologia ja immunologia (DENT0250) Opintojakso 1: Oral Microbiology and Immunology (2 op) Opintojakso 2: Mikrobeilta puolustautuminen (3 op/ D5) OPSU: MEDI0043, MEDI0045 Opettajat Taso: Keskeinen D2-lukukausi Laajuus: 12 op Professori Pekka Kääpä, Sydäntutkimuskeskus Opintojakso 1: Professori Pekka Kääpä, Sydäntutkimuskeskus/TUTKE. Opintojakso 2: Professori Jorma Toppari, Fysiologia, Biolääketieteen laitos. Hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat. Opintokokonaisuudessa opiskelija perehtyy ihmiselämän kannalta keskeisiin elintoimintoihin ja niiden ylläpitämiseen sekä aineenvaihduntaan ja sen säätelyyn. Opintojakso 1: Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino (PBL) Antaa opiskelijalle anatomian, fysiologian ja lääketieteellisen fysiikan tietämyksen valossa integroitu käsitys kyseisten elinten rakenteesta ja toiminnasta. Perehdyttää opiskelijat pelastus- ja ensiapupalveluun sekä toimintaan onnettomuustilanteissa ja sairauskohtauksissa. Opintojakso 2: Ruoansulatuselinten ja umpirauhasten rakenne ja toiminta Antaa opiskelijalle käsitys ruoansulatuselinten ja umpirauhasten rakenteesta ja toiminnasta. OPSU: DENT0253 Responsible teacher Taso: Keskeinen D2-lukukausi ECTS: 2 op Senior Lecturer Eva Ahlfors, Oral biology, Institute of Dentistry, University of Turku. Students studying for the Licenciate of Odontology degree Aims of the module are to give to the students an understanding of the microbial and immunological situation of the oral cavity and surrounding tissues. The course will describe normal conditions of the microflora and oral fluid and the purpose of these defence strategies. Viral, bacterial and fungal infections will be discussed. The basis of infections in the fields of cariology, periodontology and endodontology will be introduced. Defence mechanisms in the basic immunological system and unspecific inflammation will be elucidated. Special interest will be put on antimicrobial components of saliva, caries vaccines, B cells and secretory immunoglobulins. Furthermore, T cell reactions, both allergic and irritant as well as general diseases affecting the T cell defence of the oral mucosa. The course wants to emphasize the oral cavity as part of the whole body. The mouth as a microbial habitat having oral normal flora. The colonisation of microbes and the forming of dental plaque biofilm. Typical bacterial-, viral- and fungal infections in the mouth. Effects of systemic diseases on oral microbiota and the oral cavity as an origin of infection. Oral defence mechanisms including saliva, mucosal immunology with immunoglobulins and B cells. T cell reactions of the mucosal membranes and pathogenesis of allergic- and irritant reactions. General diseases in oral mucosa inflammations. The course will be given in English. Lectures:12 hours and 1 hour exam feedback, seminars: 8 hours, laboratory exercises: 5 hours (DENT0254). After the module the students know the role of normal micorflora and saliva in oral health basis of oral infections in cariology, periodontology and endodontology special features of oral microflora and infections in oral area chronic and acute bacterial, viral and fungal infections in the oral cavity influence of systemic diseases in oral microbiota and inflammation of oralmucosa the connection between antimicrobial components of saliva and caries the possibilities of vaccines in oral infections and immunoglobulins in the oral cavity most commonly taken microbial samples in dental practise the basis of T cell activation and the mechanisms of allergic and irritant reactions oral defence mechanisms and the basics in mucosal immunology Oral Microbiology and Immunology, eds. J. Lamont ym. Washington, D.C : ASM Press 2006 Recommended literature: Marsh & Martin: Oral Microbiology; 4. ed. (1999 or more recent ed.); Playfair & Bancroft: Infection and Immunity, 2. ed. (2004 or more recent) Written exam. Second term of the first year. Opintokokonaisuuden tavoitteet Opintojakso 1 Luentoja 52 tuntia. Harjoitustöitä 16 tuntia. Omatoimista opiskelua. Luennot ja demonstraatiot, jotka tehdään pienryhmissä toimintarasteina, joilla opiskelijat tekevät itse ensiapuun liittyviä tehtäviä. Opintojakso 2 Luentoja 50 tuntia. Harjoitustöitä 17 tuntia. Omatoimista opiskelua. 1. Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino Opintokokonaisuuden hyväksytysti suorittanut opiskelija: Ymmärtää ylä- ja alahengitysteiden rakenteet ja toimintaperiaatteet sekä toiminnan säätelymekanismit, ymmärtää kaasujen diffuusion ja siirtymisen kudoksiin, ymmärtää sydämen ja verisuonten rakenteet ja toimintaperiaatteet ja toiminnan säätelymekanismit, tuntee sydämen ja keuhkojen tutkimusmenetelmät, ymmärtää rintaontelon ja välikarsinan rakenteet ja niihin liittyvien elintoimintojen erityispiirteet, ymmärtää munuaisten rakenteen ja toiminnan, nestetasapainon ylläpidon ja happoemästasapainon, ymmärtää verenpaineen säätelyyn osallistuvat mekanismit ja verenpaineen tutkimisen. Kykenee toimimaan rauhallisesti ja päämäärätietoisesti sekä yksin että yhdessä, kun joutuu hätätilanteeseen sairaalan ulkopuolella. Osaa tehdä hätäilmoituksen ja ymmärtää, minkälaisen toiminnan se laukaisee. 2. Ruoansulatuselinten ja umpirauhasten rakenne ja toiminta Opintokokonaisuuden hyväksytysti suorittanut opiskelija: Ymmärtää ruoansulatuselinten rakenteet ja toimintaperiaatteet sekä toiminnan säätelymekanismit, tuntee ravintofysiologian perusteet, tuntee perusaineenvaihdunnan ja lämmönsäätelyn fysiologian, tuntee vatsaontelon kuvantamiseen käytettävät menetelmät, ymmärtää hormonien yleiset vaikutusmekanismit, tuntee aivolisäkkeen ja sen hormonit ja ymmärtää hypotalamus-aivolisäkeakselin toiminnan, tuntee lisämunuaisen ja sen hormonit, tuntee haiman endokrinologian, tuntee kilpirauhasen ja sen hormonit, ymmärtää kalsiumaineenvaihdunnan endokriinisen säätelyn. Suositeltavaa kirjallisuutta: William F. Ganong (ed.): Review of Medical Physiology, Lange Medical Books, New York, uusin painos.moore K.L ja Dalley A.F.: Clinically oriented Anatomy, Lippincott Williams & Wilkins, 5th ed., Stevens A ja Lowe J: Human Histology, uusin painos, tai Burkitt H.G.: Wheater s Functional Histology, A Text and Colour Atlas, uusin painos Aro A, Mutanen M ja Uusitupa M: Ravitsemustiede, Duodecim, Students Aims of the module Content of the module Teaching methods Learning outcomes in knowledge, skills, attitudes Teaching material Evaluation methods Timing Prerequisite studies for attendance Opintojakso 1. Loppukuulustelu, Opintojakso 2. Loppukuulustelu. Kuulustelut vaikuttavat opintokokonaisuuden loppuarvosanaan opintopisteiden mukaisesti. Ensimmäisen lukuvuoden kevätlukukausi

TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS 2010 2011 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Turun yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksytyille...

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS 2011 2012 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA 2 SISÄLLYSLUETTELO Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan hyväksytyille... 5 Koulutuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA TURUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS 2012 2013 HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Sisällysluettelo HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN KOULUTUSOHJELMAAN HYVÄKSYTYILLE...7 KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO

TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 009 010 LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Turun yliopisto Sisällysluettelo YLEISTÄ... 9 Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot... 9

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO

TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2010 2011 LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Turun yliopisto Sisällysluettelo YLEISTÄ... 9 Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot...

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO

TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2011 2012 LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Sisällysluettelo YLEISTÄ... 9 Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot... 9 LÄÄKETIETEEN

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia 1 Siirtymäsäännökset Uusi tutkintoasetus (794/2004) tulee voimaan 1.8.2005. Tätä ennen oikeustieteelliseen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet ja opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat valita,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 Hyväksytty Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnassa

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset 1 29.12.2010 tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJA SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN (pääaine

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2015 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin

Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan maantiedettä Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! Syytä valmistautua ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti opinto-ohjelmaan.

Lisätiedot

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) Tutkintoasetuksessa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille

Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille Tiistai 12.6.2012 klo 15-17 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Erityispedagogiikan koulutus Yleistä opinnoista

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1 OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Kandidaatintutkinto ja kandidaatintyö Ohjeet 2015 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto ja sen yleiset tavoitteet... 1 2. Kandidaatin tutkintoon liittyvä kandidaatin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Taideyliopisto Koulutussääntö

Taideyliopisto Koulutussääntö Taideyliopisto Koulutussääntö Käsittely: 1. Julkinen keskustelutilaisuus 11.4.2013 2. TeaK:n tutkimusneuvosto 16.4.2013 3. SibA:n akateeminen neuvosto 23.4.2014 4. TeaK:n opetusneuvosto 23.4.2013 5. Taideyliopiston

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun SYVENTÄVÄN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN PERIAATTEET Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen laitos, Itä Suomen yliopiston terveystieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen yksikkö,

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Opintoasiain päällikön päätös 1 (5) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun periaatteet ja apurahat perustutkintoopiskelijoiden ulkomaan opintoihin Vaihto-opiskelu Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT 1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 1 (7) HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 5, 13 ja 32 muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT

Lisätiedot

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Orientoiva info I uusille opiskelijoille Maanantaina 26.8.2013 klo 12.00-15.30 Porthania I 26.8.2013 1 Ohjelma klo 12.15 Klo 12.30 klo 12.45 Dekaanin tervetulotoivotus Dekaani Patrik Scheinin Laitosjohtajat

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot