TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Turun yliopisto

2 Sisällysluettelo YLEISTÄ... 9 Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot... 9 LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tutkinnon laajuus ja rakenne Opintojen mitoitus Lääketieteen kandidaatin arvo Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Opiskelijan kurssiaseman määritteleminen Opiskelijaksi ja vuosikursseille ilmoittautuminen Kuulustelut Lääketieteen kandidaatin toimiminen lääkärin tehtävissä Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritusten arvostelu Syventävien opintojen kypsyysnäyte Kieliopinnot Valinnaisten opintojen suorittaminen Opintojen hyväksilukeminen Opintosuoritusten vanheneminen Tutkijalinjat Kansainvälinen opiskelu Tuutorointi ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opinto-ohjaus Lääketieteen muuntokoulutusohjelman erityissäännöksiä Tutkintotodistus ja publiikki/lääkärinvalatilaisuus HARJOITTELUOHJESÄÄNTÖ I Harjoittelun tarkoitus ja laajuus II Kliininen työharjoittelu eli amanuenssipalvelu Amanuenssipalvelun laajuus Amanuenssin työnkuva Amanuenssipaikat Amanuenssipaikkojen hakeminen Amanuenssipaikkojen jakoperusteet Amanuenssipalvelun korvaaminen III Päivystysharjoittelu IV Terveyskeskusharjoittelu V Sääntöjen muuttaminen ja voimaantulo Syventävien opintojen pysyväismääräykset Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Tavoitteet Laajuus ja sisältö Muut lääketieteen koulutusohjelman syventävät opinnot Kirjallinen opinnäyte Projektisuunnitelma ja syventävien opintojen vastuuhenkilö Syventävien opintojen kieli Kirjallisen opinnäytteen arviointi Opintojen ajankohta Oppialat ja aihepiiri Syventävien opintojen suoritusten hyväksyminen Syventävien opintojen kehittäminen ja seuranta Kypsyysnäyte Perusterveydenhuollon lisäkoulutus Turku postgraduate school of health sciences (PGS)

3 Tieteellinen jatkokoulutus Ammatillinen jatkokoulutus Kandidaattiseuran isäntäjärjestelmä LUKUKAUSIJOHTAJAT LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ Yliopiston laatupolitiikka Opiskelijat yhteistyökumppaneina Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne VALINNAISET OPINNOT LUKUVUONNA KESKEISET OPINNOT LUKUVUONNA ENSIMMÄISEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C1) 30 Lääkäriksi kasvaminen (5 op) Opintojakso 1: Johdanto yliopisto-opiskeluun ja kliiniseen lääketieteeseen (2 op) Opintojakso 2: Lääkärin työ ja taidot, juonneopetus (C1) (1 op) Opintojakso 3: Opettajatuutorointi (C1 C4) (1 op) Opintojakso 4: Opettajatuutorointi (C5 C11) (1 op) Lääkäriksi kasvamisen runkosuunnitelma Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (14 op) Opintojakso 1: Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (9 op) Solu- ja kehitysbiologia (12 op) Medical english (1 op) TOISEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C2) 38 Lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede (11 op) Sisäelimistön rakenne ja toiminta (13 op) Opintojakso 1: Verenkierto ja hengitys (4 op) Opintojakso 2: Ruoansulatus ja ravitsemus (5 op) Opintojakso 3: Endokrinologia (2 op) Opintojakso 4: Munuaiset ja nestetasapaino (1 op) Opintojakso 5: Lääkärin työ ja taidot, juonneopetus (1 op) KOLMANNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C3) 42 Hermoston rakenne ja toiminta (8 op) Ihmisen elämänkaari (8 op) Opintojakso 1: Lisääntyminen ja sikiönkehitys (3 op) Opintojakso 2: Lapsesta aikuiseksi (2 op) Opintojakso 3: Ikääntyminen ja vanhuus (2 op) Opintojakso 4: Seminaarityöskentely (1 op) Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (14 op) Opintojakso 1: Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (10 op, C1-lukukausi) Opintojakso 2: Anatominen ruumiinavaus/soveltava anatomia (4 op, C3-lukukausi) Suomen kieli lääkärin työvälineenä Opintojakso: Lääketiede ja suomen kieli (1 op) NELJÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C4) 48 Tautien syyt ja ilmenemismuodot (TSI) (10 op) Sairauksien ehkäisy ja hoito (12 op) Opintojakso 1: Terveyden edistämisen ja lääketieteellisen hoidon perusteet (4 op) Opintojakso 2: Lääkehoitojen perusteet (8 op) VIIDENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C5) 53 Kliinisen lääketieteen perusteet (10 op) Opintojakso 1: Yleinen propedeutiikka (6 op) Opintojakso 2: Vastaanottotapahtuma- ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon 3

4 tietojärjestelmät (1 op) Opintojakso 3: Psykiatria I (2 op) Opintojakso 4: Kliininen farmakologia ja reseptioppi (1 op) Laboratoriolääketiede (4 op) Mikrobeilta puolustautuminen (12 op) Skärgårdsmedicin och kultur (4 op) Yleislääketiede Kliininen opetus C5-C Päihdelääketiede KUUDENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C6) 61 Sisätaudit (21 op) Opintojakso 1: Kardiovaskulaarisairaudet (4 op) Opintojakso 2: Gastroenterologia (2 op) Opintojakso 3: Endokrinologia (3 op) Opintojakso 4: Reumatologia (3 op) Opintojakso 5: Infektiotaudit (2 op) Opintojakso 6: Nefrologia (1 op) Opintojakso 7: Hematologia (1 op) Potilasluennot osastoilla, osastotyöskentely ja opetuspoliklininikka (5 op) Sisätautien sairaalapäivystysharjoittelu (1 op) Yleislääketiede - Kliininen opetus C6-C7, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta (2 op) SEITSEMÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C7) 67 Kirurgia (13 op) Opintojakso 1: Propedeuttinen kirurgia (1 op) Opintojakso 2: Yleiskirurgia (1 op) Opintojakso 3: Gastroenterologinen kirurgia (1 op) Opintojakso 4: Urologia (2 op) Opintojakso 5: Thorax- ja verisuonikirurgia (1 op) Opintojakso 6: Plastiikkakirurgia (1 op), Porin jakso (3 op) Käytännön harjoittelu (3 op) Kirurgian sairaalapäivystysharjoittelu (2 op) Ortopedia ja traumatologia (3 op) Anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito (4 op) Diagnostinen radiologia (5 op) Säteilysuojelu (2 op) KAHDEKSANNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C8) 74 Psykiatria (11 op) Neurologia (8 op) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (7 op) Lääkärintoimen harjoittaminen ja lääkärintyöhön liittyvä sosiaaliturva (2 op) Yleislääketiede - Kliininen opetus C8 (1 op) YHDEKSÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C9/C10) 80 Naistentaudit ja synnytykset sekä perinnöllisyyslääketiede (15 op) Naistentautien sairaalapäivystysharjoittelu (1 op) Opintojakso: Naistentaudit ja synnytykset / Perinnöllisyyslääketiede Ihotaudit, keuhkotaudit ja allergologia (IKA) (10 op) Yleislääketiede - Kliininen opetus C9/C10, naistentaudit perusterveydenhuollossa KYMMENENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C9/C10) 85 Lastentautioppi (18 op) Opintojakso: Lasten- ja nuorisolääketieteen opetusohjelma Silmätautioppi (5 op) Kliininen toksikologia (1 op)

5 Yleislääketiede - Kliininen opetus C10, neuvola- ja kouluikäiset perusterveydenhuollossa Yleislääketiede - Kliininen terveyskeskusopetus C10-C YHDENNENTOISTA LUKUKAUDEN OPINNOT (C11) 93 Diagnostiikka ja hoito I (11 op) Sisätaudit Kansanterveystiede Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Iäkäs potilas (2 op) Geriatria Kliininen farmakologia: Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoto Yleislääketiede Lääkäri ja yhteiskunta (9 op) KAHDENNENTOISTA LUKUKAUDEN OPINNOT (C12) 100 Diagnostiikka ja hoito II Opintojakso: Kirurgia (7 op) Diagnostiikka ja hoito II Opintojakso: Ortopedia, fysiatria ja kuntoutus (OFK) (6 op) Diagnostiikka ja hoito II Opintojakso: Onkologia ja sädehoito (4 op) Valmistuva lääkäri (1 op) Liikunta ja ravitsemus (1 op) Lääkäri ja väestönsuojelu (1 op) Anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito Opintojakso: Elvytyskurssi SYVENTÄVIEN OPINTOJEN OPINTOJAKSOT LUKUVUONNA Lääketieteen historia (1 op) Biostatistiikan perusteet (3 op) Epidemiologian perusteet (1 op) Tieteen filosofia ja tieteellinen menetelmä (1 op) Kirjoitusklinikka (1 op) Lääketieteellinen etiikka: käytäntö ja teoria (1 op) Lääketieteellinen etiikka: ongelmanratkaisuseminaari (2 op) Syventävien opintojen opintoprojektit lukuvuonna Valinnaiset opinnot lukuvuonna Suositeltava suoritusajankohta: C1-lukukausi tai myöhempi 124 Lääketieteellinen latina (2 op) Kokouskäytännöt ja puheviestintä (1 op) MediMerc johtamiskoulutuksen kurssit, jotka soveltuvat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden valinnaisiksi kursseiksi (1-6 op) Physician-patient relationships & communication (2 op) Suositeltava suoritusajankohta: C2-lukukausi tai myöhempi 128 Tietotekniikan perusteet (2 op) Puheviestinnän perusteet (2 op) Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku: Verenkiertofysiologian ja anatomian kurssi (2 op) Ravitsemustieteen valinnaispolku (11 op) Ravintofysiologian valinnaiskurssi (2 op) Molekyylilääketieteen kurssi (6 op) Kuvantaminen lääketieteessä mikroskopiasta nanoskopiaan: Solusta molekyyliin ja rakenteesta 5

6 toimintaan (2-6 op) Terveystaloustiede (2 op) Kehitys- ja lisääntymisbiologia (3 op) Lääkärin työ perusterveydenhuollossa -valinnaispolku (10-15 op) Perinnöllisten sairauksien DNA-diagnostiikka (3 op) Suositeltava suoritusajankohta: C3-lukukausi tai myöhempi 138 Biomateriaaliopin perusteet (2 op) Yleispatologia Opintojakso 1: Patologian menetelmät tutkimuksessa ja kliinisessä työssä (1 op) Opintojakso 2: Kasvaimet (2 op) Kliininen juonne (1 op) Käyttäytymislääketiede (2 op) Ravitsemustieteen valinnaispolku: Ravinto ja terveys -valinnaiskurssi (2 op) Reproduktiobiologia (2 op) Suositeltava suoritusajankohta: C4-lukukausi tai myöhempi 142 Biostatistiikan peruskurssi (2 op) Tieteen filosofia ja tieteellinen menetelmä (1 op) Lääketieteellinen englanti (1 op) Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku: Opintojakso 1: Kardiovaskulaarifarmakologia (2 op) Opintojakso 2: Kardiovaskulaaripatologia (2 op) Ravitsemustieteen valinnaispolku: Opintojakso 1: Elintarvikkeet lääkkeenä (2 op) Opintojakso 2: Ravitsemustiede (3 op) Epidemiologian menetelmät (2 op) Kokeellinen farmakologia (2 op) Kliininen patologia (2 op) Lääketieteen historia (2 op) Neurofarmakologian kirjatentti (4 op) Ulkomaalainen terveydenhuollossa I (1 op) Basic Pharmacology for Exchange Students (9 op) Biofarmasia, farmakokinetiikka ja -genetiikka (4 op) Suositeltava suoritusajankohta: C5-lukukausi tai myöhempi 153 Toksikologia ja riskinarviointi (2 op) Kliinisen lääketutkimuksen toteuttaminen (6 op) Laboratoriolääketiede (1 op) Moniammatillinen yhteistyö potilaan hoidon suunnittelussa (2 op) Suun sairaudet (1 op) Kallon ja leukojen kasvun säätely (1 op) Infektiomeetingit (2 op) Molekyylivirologia (2 op) Addiktiot elokuvissa (1 op) Suositeltava suoritusajankohta: C6-lukukausi tai myöhempi 161 Sisätautiopin valinnaisopinnot (1-5 op) Kliiniset lääketutkimukset (2 op) Immunologian luentokurssi (2 op) Suositeltava suoritusajankohta: C7-lukukausi tai myöhempi 164 Kirurgian valinnaiset opintojaksot (1-8 op) Ortopedian ja traumatologian valinnaiset opintojaksot (1-3 op) Kuvantamismenetelmien perusteet (3 op)

7 Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon valinnaisopinnot (3-15 op) Kliininen anatomia (2 op) Ensihoidon opintojakso (5 op) Tutustuminen ambulanssin toimintaan Turussa (1 op) Operatiivisen lääketieteen valinnaispolku (17 op) Suositeltava suoritusajankohta: C8-lukukausi tai myöhempi 171 Akuutti neurologia (2 op) Psykiatrian kirjatentti (13x2 op) Addiktiopsykiatrian perusteet (2 op) Liikuntavammat (3 op) Opioidikorvaushoidon verkkokurssi (1 op) Päihdepsykiatrian perusteet (2 op) Aktivera dina kommunikationsfärdigheter i svenska! (2 op) Kliinisen lääketutkimuksen toteuttaminen (6 op) Suositeltava suoritusajankohta: C9-lukukausi tai myöhempi 178 Synnytykset (2 op) Naistentaudit (2 op) Avosektorin gynekologiaa (2 op) Iho- ja sukupuolitautiopin valinnainen opintojakso (2 op) Synnytys- ja naistentautiopin meetingit (1-3 op) Liikunta ja sairaus (5 op) Kliinisen genetiikan valinnainen opintojakso (2 op) Ulkomaalainen terveydenhuollossa II (3 op) Laatu terveydenhuollossa (3 op) Terveysliikunta (1 op) Sikiödiagnostiikan verkkokurssi (2 op) Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi (2 op) Sosiaalipediatria (2 op) Gynekologisen ultraäänitutkimuksen perusteet (2 op) Suositeltava suoritusajankohta: C10-lukukausi tai myöhempi 188 Silmätautiopin valinnainen jakso (2 op) Lasten onkologia ja hematologia (2 op) Lastenkirurgia (2 op) Varhaislapsuuden vuorovaikutus (2 op) Lapsen ravitsemus (2 op) Yleislääketiede - Kliininen opetus C10 (2 tai 3 op) Perhekeskeinen lastenpsykiatria (2 op) Lasten kardiologia (2 op) Lasten neuropsykiatria ja neuropsykologia (2 op) Operatiivisen lääketieteen valinnaispolku Kirurginen patologia (1 op) Moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollossa (3 op) Kiintymyssuhdenäkökulma lapsen terveeseen ja häiriintyneeseen kehitykseen (2 op) Suositeltava suoritusajankohta: C11-lukukausi tai myöhempi 201 Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku: Kardiologian valinnaiskurssi (2 op) PGS:N JÄRJESTÄMÄT KURSSIT Muita erillisiä valinnaisopintokokonaisuuksia Asklepios-ohjelma (Ihminen, terveys ja kulttuuri-opintokokonaisuus)

8 Opintojakso 1: Johdantokurssi (2 op) Opintojakso 2: Parantaminen ja taide (3 op) Opintojakso 3: Terveyden arvot (3 op) Opintojakso 4: Lääketiede kohtaa kulttuurin (3 op) Opintojakso 5: Lopputyö (4 op) Kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus (25 op) Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus (25 op) Liiketoimintaosaamisen opetuksesta ty:n taloustieteen laitoksen tuottamat opintojaksot Julkisen hallinnon johtaminen ja talous Lto1 Johdatus liiketoimintaosaamiseen VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSKESKUKSET TUTKIJALINJOJEN OPETUSSUUNNITELMAT ERILLISET OPINNOT JA SIVUAINEOPINNOT JATKOKOULUTUS Hallinto ja henkilökunta Liite 1: Turun yliopiston opintojohtosääntö Liite 2: Turun yliopistossa edustettuina olevat koulutusalat, tutkinnot, pääaineet, koulutusohjelmat ja maisteriohjelmat

9 YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot Lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat suorittavat lääketieteen lisensiaatin tutkinnon valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaisesti. Lääketieteen lisensiaatit laillistetaan lääkäreiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (VALVIRA). Jatkotutkintoina lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa erikoislääkärin tutkinnon ja lääketieteen tohtorin tutkinnon. LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) ja Turun yliopiston opintojohtosäännön nojalla lisensiaatin tutkinnon suorittamista koskevat seuraavat määräykset. 1. Tutkinnon laajuus ja rakenne Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. Lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat integroituina opintokokonaisuuksien sisältöihin. Syventäviin opintoihin katsotaan kuuluvaksi tutkielman ja opetussuunnitelmassa nimettyjen syventävien opintojaksojen lisäksi myös valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Lisäksi tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua siten kuin harjoitteluohjesäännössä määrätään. Oppiaineiden keskeiset opinnot sijoittuvat opetussuunnitelmaan lukukausille C1-C12 oheisessa rakennekaaviossa esitetyllä tavalla. Valinnaiset opinnot muodostuvat useammille lukukausille sijoittuvista valinnaispolun opintojaksoista taikka yksittäisistä erillisistä valinnaisopintojaksoista. Opetukseen kuuluu mm. luentoja, pienryhmäopetusta, laboratoriotyöskentelyä, työskentelyä eri klinikoilla sekä harjoittelua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot sekä syventävien opintojen tutkielman 9 aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. 2. Opintojen mitoitus Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava opiskelijan 1600 tunnin työmäärä vastaa 60 opintopistettä.yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. 3. Lääketieteen kandidaatin arvo Opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. 4. Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Opetus annetaan opiskelijoille lukukausien alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaisesti. Lukukausien (C1-C12) opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu tutkinnon opetussuunnitelmaan. Voidakseen aloittaa C6-lukukauden opinnot, opiskelijalla on oltava hyväksytysti suoritettuna neljän ensimmäisen lukukauden keskeiset opinnot sekä Kliinisen lääketieteen perusteet -opintokokonaisuus poislukien syventävien opintojen opintojaksot 30. syyskuuta mennessä. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevän kurssiasema määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot aiheuttavat tarvetta opintojen suoritusjärjestyksen muutoksiin, niin opiskelijan tulee hyväksyttää opintojen etenemissuunnitelma. Määritellyn kurssiaseman toteutuminen edellyttää, että opinnot on suoritettu vaihdon aikana opintosuunnitelman mukaisesti. Ks. kohta 16. C5-lukukaudella ei suositella kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutumista. Lukukausien suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustellusta syystä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen, jonka liitteenä on opintojen etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelma laaditaan yhteistyössä tiedekunnan opintoohjaajan kanssa. 5. Opiskelijan kurssiaseman määritteleminen Yleistä Kurssiasemalla tarkoitetaan opiskelijan opintovaihetta. Kurssiasemalla on merkitystä erityisesti

10 TLKS ry:n toimeksi annettujen amanuenssipalvelujaksojen jaossa sekä opinto-ohjauksessa. LL-tutkinto on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kahteentoista lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on oma kirjan- ja numerosymbolinsa, jolla merkitään myös kurssiasemaa (esimerkiksi C3). LL-tutkinto suoritetaan siten, että lukukaudet opiskellaan numerojärjestyksessä lukuun ottamatta C9- ja C10-lukukausia joiden keskinäinen järjestys vaihtelee yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Opiskelijan kurssiasema noudattaa tätä sisällöllistä jakoa siten, että hänen kurssiasemansa määritellään suoritettavien opintojen eikä vuodenajan mukaan. Täten esimerkiksi naistentautien ja IKA-opintokokonaisuuksien keskeisten opintojen yhdessä muodostamaa lukukautta opiskeleva on aina kurssiasemaltaan C9 riippumatta siitä onko suoritusajankohtana kevät- vai syyslukukausi. C10-lukukautta opiskeleva ei amanuenssijaossa ole etusijalla C9-lukukautta opiskelevaan nähden, vaan heitä kohdellaan amanuenssipaikkoja jakaessa saman vuosikurssin opiskelijoina. Opiskelijan omaksi, alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut C1-lukukauden opintoja ensimmäisen kerran. Kurssiasematyypit Kurssiasemia on kahdenlaisia: joko opiskelijan kurssiasema merkitään numero- ja kirjainmerkinnällä tai hän on kurssiton. Opiskelija, joka etenee opinnoissaan tavalliseen tapaan Opiskelijan kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Loma-aikoina tai opiskelijan ollessa tauolla opinnoistaan hänen kurssiasemansa on täten viimeisimmän opiskellun lukukauden mukainen. Opiskelupaikan saanut mutta opintonsa vasta vuotta myöhemmin aloittanut ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi jonka mukana hän tosiasiallisesti C1-opintoja suoritti on valmistunut. Jos kaksi ensimmistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton. Tauolla oleva opiskelija Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasemansa muuttuu vasta, kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden. Tietyn kurssin etuajassa suorittava opiskelija Jos opiskelija henkilökohtaiseen opintosuunnitelman ja hyväksytyn opintojen etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkin lukukauden osia etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, ei etukäteen suoritettava kurssi vaikuta hänen kurssiasemaansa. Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opinto-ohjaajan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman. Päätöksestä toimitetaan tieto TLKS ry:n paikanvälittäjälle. Vuosikurssin sisäisessä amanuenssijärjestyksessä siirto-opiskelijat sijoittuvat viimeisiksi ja heidän keskinäinen paremmuusjärjestyksensä määräytyy siten, että se jonka siirtymisestä Turun tiedekuntaan on kulunut pisimmän aikaa on etusijalla vähemmän aikaa Turussa opiskelleisiin. Epäselvät tapaukset Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee perusopinnoista vastaava varadekaani. Kurssiton Kurssittomaksi määritellään ainoastaan sellainen opiskelija, joka täyttää kolme ehtoa: 1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut 2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 6 vuotta 3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin C11 tai C12 alemman vuosikurssin mukana 6. Opiskelijaksi ja vuosikursseille ilmoittautuminen Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi yliopiston opiskelijapalvelujen määräämällä tavalla. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopiston opiskelijapalvelujen määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava rehtorinvirastolta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Ensimmäisen vuoden 10

11 opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi asevelvollisuuden suorittamisen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta dekaanin erikseen hyväksymästä syystä. C1-C4 -lukukausien opinnot suorittaneiden opiskelijoiden katsotaan ilmoittautuneen C5-lukukautta varten. Mikäli C1-C4 -lukukausien opinnot suorittanut opiskelija ei ole halukas aloittamaan C5-lukukauden opintoja, tulee hänen ilmoittaa peruutuksesta kirjallisesti ja viipymättä tiedekunnan kansliaan viimeistään C5-lukukauden alkamispäivämäärään mennessä. Lukujärjestysten laatimista ja opetusjärjestelyjä varten lääketieteen opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niistä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla lukukaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausijohtajalle, opetushoitajalle sekä tiedekunnan kansliaan. Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten marraskuun loppuun mennessä. Nimilistojen laatimisen jälkeen tapahtuneista opiskelutilanteen mahdollisista muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa ao. tahoille. Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opinto-ohjaajalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja kurssiaseman määrittämiseksi. 7. Kuulustelut Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston opintojohtosääntöä. Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin liittyy loppukuulustelu sekä tavallisimmin välikuulusteluja. Mikäli ylemmälle lukukaudelle siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintokokonaisuuksien väli- tai loppukuulustelujen suorittamista, on tästä maininta ao. opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa. Sisäänpääsy- ja propedeuttisten kurssien kuulustelut tulee suorittaa ennen varsinaisen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksen alkua. Laitokset ilmoittavat oppiaineiden kuulusteluajankohdat lukukauden alkaessa. Tiedekunnan kesätentit järjestetään kesäkuussa ja elokuun alussa erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Kurssitentteihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei ilmoit- 11 tauduta erikseen. Muihin kuulusteluihin on ilmoittauduttava viimeistään 4 päivää ennen kuulustelutilaisuutta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson tuottamisesta. Tarkemmat ohjeet annetaan opetuksen yhteydessä. Niissä kliinisen laitoksen oppiaineissa, joihin liittyy kliininen palvelu, edellytyksenä lopputenttiin osallistumiselle on kliinisen palvelun hyväksytty suorittaminen. Kuulustelujen tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta. Tulosten julkistamisen määräajasta voi laitoksen johtaja erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Määräajan pidentämisestä ja sen kestosta on ilmoitettava viimeistään kuulustelutilaisuudessa. Tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava hyväksyttyjen nimet ja hyväksyttyjen arvostelu. Lisäksi on ilmoitettava myös kuulusteluun osallistuneiden kokonaismäärä ja hylättyjen kokonaismäärä. Hylättyjen henkilöllisyyttä ei julkisteta. Tulokset on ilmoitettava asianomaisella ilmoitustaululla ja toimitettava opiskelijatietojärjestelmään yliopiston johtosäännön mukaisesti. 8. Lääketieteen kandidaatin toimiminen lääkärin tehtävissä Sijaisena toimimiseen vaadittavat opintosuoritukset Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta liittyen opiskelijoiden toimintaan laillistetun ammattihenkilön tehtävässä. Keskeiset seikat asetuksessa ovat: Pääsääntöisesti lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti vähintään 5 ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. Erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin sijaisena, kun hän on suorittanut vähintään 4 ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän suorittamiseen. - - Näissä tapauksissa hänen pitää olla suorittanut kyseisen erikoisalan lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat opintojaksot, joita toimessa

12 tarvitaan eli ne opintojaksot, minkä erikoisalaan kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia. Opintojaksoilla tarkoitetaan kyseisen erikoisalan oppiaineen varsinaista kliinistä kurssia tentteineen, se ei edellytä mahdollisesti esim. viimeisenä vuonna olevan suppean kertauskurssin tyyppisen jakson suorittamista. Lisäksi asetus edellyttää, että lääkärin tehtävässä toimivalle opiskelijasijaiselle tulee nimetä ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä takapäivystäjä, joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on saavuttava toimintayksikköön opiskelijan tueksi, takapäivystäjällä on vastuu opiskelijan toiminnasta 4 vuotta opiskellut voi toimia päivystävän lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ainoastaan täyslaillistetun lääkärin läsnä ollessa, tämän ohjauksessa ja valvonnassa Rekisteröinti terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin ja yksilöintitunnuksen saaminen Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lakimuutoksen (46/2009, 40 a ) edellyttämällä taval-la Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, ylläpitää ja merkitsee lääketieteen 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneet opiskelijat lukien terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Lääkärin sijaisena toimiminen vaatii yksilöintitunnuksen, jonka opiskelijat saavat Valviralta sen jälkeen kun opiskelijat on merkitty em. keskusrekisteriin. Tiedekunta ilmoittaa 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneiden opiskelijoiden tiedot suoraan Valviralle sen jälkeen kun neljän (C1-C8 lukukaudet) ja viiden (C1-C10 lukukaudet) vuoden opinnot on suoritettu ja tallennettu yliopiston opintorekisteriin. Tietojen ilmoittamisen nopeuttamiseksi opiskelijan tulee huolehtia, että vaadittavat opinnot on suoritettu ja tallennettu opintorekisteriin. Valvira lähettää opiskelijan ilmoittamaan osoitteeseen rekisteröintitodistuksen (maksuton) ja tiedon yksilöintitunnuksesta. Opiskelijan osoite on sama kuin opintorekisterissä ilmoitettu osoite, ellei opiskelija ole ilmoittanut osoitteenmuutosta tiedekun- 12 nan peruskoulutuksen opiskelijapalvelukansliaan, Joukahaisenkatu 2. Opiskelijan rekisteröinnin käsittely kestää arviolta yhteensä noin kaksi viikkoa. Miten lääketieteen opiskelija toimii lääkärin sijaisena yksilöintitunnuksen saatuaan: Kun lääketieteen opiskelija saa yksilöintitunnuksen, tulee hänen käyttää sitä heti lääkärin sijaisena toimiessaan lääkemääräyksissä sekä muissa Kelan toimeenpanemiin etuuksiin liittyvissä asiakirjoissa. Opiskelija merkitsee tällöin lääkemääräykseen oman nimensä, LK, sijaistamansa tehtävänimikkeen ja yksilöintitunnuksen. Valvira on yhdessä Kelan kanssa tiedottanut rekisteröintikäytännön ja yksilöintitunnuksen käyttöönotosta työpaikoille opiskelijoiden rekisteröinnistä Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien kautta. Asiasta on tiedotettu myös Suomen Lääkäriliitolle. Kymmenen vuoden sääntö Yllä mainitun asetuksen 3 :n 6 momentin perusteella lähtien erityisestä syystäkään lääkärin tehtävässä ei voi toimia sellainen lääketieteen opiskelija, jonka opintojen alusta on kulunut yli kymmenen vuotta. TEO:sta lokakuussa 2006 saadun tiedonannon mukaan sääntöä sovelletaan seuraavasti taukoa pitäneiden opiskelijoiden kohdalla: Jos opiskelija aloittaa opintonsa uudelleen alusta esimerkiksi vuonna 2006 ja opintorekisteristä tenttisuorituksina että hän on todella aloittanut opintonsa täysin uudelleen 2006, saa opiskelija tehdä sijaisuuksia C1-C8 -opinnot suoritettuaan 10 vuoden ajan vuoteen 2016 asti. Jos opiskelijalle lasketaan hyväksi (korvaavina) opintosuorituksia aiemmin tehdyistä vastaavista opinnoista esimerkiksi vuodelta 2000, katsotaan hänen opintojensa alkaneen tuolloin, ja kymmenen opintovuotta täyttyy siis vuonna Kymmenen vuoden täytyttyä opiskelija ei saa tehdä sijaisuuksia opiskeluaikanaan riippumatta siitä, mistä vaiheesta opintojaan hän taukonsa jälkeen jatkoi. Vaikka C1-C8 ehto täyttyisi vasta tauon jälkeen tehdyillä opinnoilla, ei sijaistamisoikeutta ole ennen valmistumista. Opintojen jatkaminen tauon jälkeen ei siis nollaa sääntöä, vaan 10 vuotta on ehdoton takaraja. - - Oli opiskelija sitten taukonsa aikana ilmoittautunut poissaolevaksi tai läsnäolevaksi, ei tauon

13 kestoaikaa voida vähentää kymmenen vuoden määräajasta. Kurssiasematodistus Työnantaja voi edellä mainituista syistä vaatia nähtäväkseen virallisen opintorekisteriotteen ja kurssiasematodistuksen. Nämä voit pyytää opinto-ohjaajilta tai Katja Kirstilä tai Raija Ahokkaalta tiedekunnan kansliasta, Joukahaisenkatu Syventävien opintojen kypsyysnäyte Syventävien opintojen kirjallisesta työstä tarkastetaan kieliasu. Kielentarkastaja on FL Arja Lampinen. Yhteystiedot: Kielikeskus, Horttokuja 2, Turun yliopisto, p , sähköposti. utu.fi. Käyntiosoite: Horttokuja 2, huone 118. Tiedekunta antaa ohjeet tutkielman kirjoittamisesta ja kieliasusta. 9. Opintosuoritusten rekisteröinti Suoritetut opinnot tallennetaan opintorekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen yhteydessä yliopiston johtosäännön mukaisesti. Opintokokonaisuuden opinnot ja valinnaiset opinnot tallennetaan opintorekisteriin vastuuoppiaineen kansliassa. Syventävät opinnot, amanuenssipalvelu ja varadekaanin päätöksellä hyväksytyt valinnaisopinnot mm. tiedekunnan ulkopuoliset valinnaisopinnot tallennetaan opintorekisteriin tiedekunnan kansliassa. 10. Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään lukien asteikkoa hylätty, hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty). Ennen suoritetut opinnot muutetaan tarvittaessa uuden asteikon mukaisiksi seuraavasti: 5 3,3- (2,625-) ET 4 2½, 2+ (2,125-) 3 2,2- (1,625-) HT 2 1½,1+ (1,125-) TT 1 1, 1- Pyöristykset uudessa asteikossa: Opintokokonaisuuksien arvosanoja määrättäessä pyöristykset tehdään seuraavasti: 5 4, ,50-4,49 3 2,50-3,49 2 1,50-2, ,49 Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty. Opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisumenettelystä määrätään yliopiston johtosäännössä, ks. sivu Syventävien opintojen kirjallinen työ on toimitettava kielentarkastukseen noin 3-4 viikkoa ennen kypsyysnäytettä. Palautus, joka on noin puolen tunnin mittainen keskustelu, sovitaan työn tuomisen yhteydessä tai sähköpostitse tai puhelimitse. Syventävien opintojen päätteeksi opiskelijan on ohjaajan antamasta aiheesta kirjoitettava kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan syventävien opintojen aihealueelta tiedekunnan kuulustelutilaisuudessa. Kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava tiedekunnan kansliassa viimeistään viikkoa ennen koetta. Ilmoittauduttaessa on esitettävä tutkielman ohjaajan työn hyväksymisestä antama todistus ja työn tiivistelmäsivu. Kypsyysnäytteen kirjoitustilaisuudet ilmoitetaan tiedekunnan www-sivuilla ( med.utu.fi) 12. Kieliopinnot Opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy keskeisinä opintoina suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot ao. kielitaidon osoittamiseksi. Lääketieteen suomen kielen opinnot toteutetaan kahdessa jaksossa siten, että 2. jakso tukee erityisesti syventävien opintojen tutkielman kirjoittamista. Ruotsin kielen opinnot toteutetaan Skärgårdsmedicin och -kultur -kurssilla. Lääketieteellisen englannin kielen taidon osoittamiseksi opiskelijoille järjestetään ensimmäisen vuoden syyslukukauden alussa koe, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat vapautuksen lääketieteellisen englannin kielen kurssista.

14 Opiskelijan äidinkielen ollessa ruotsi Skärgårdsmedicin och kultur -jaksossa ruotsinkieliset opiskelijat osallistuvat luennoille ja saaristohaastatteluihin. Suomen kielen taidon osoittamiseksi opiskelijat suorittavat Lääketieteen suomi -kurssin sekä osoittavat suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon valtion kielitutkintolautakunnan todistuksella. Tiedekunta maksaa kyseisen todistuksen. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä, hänen tulee suorittaa kypsyysnäyte myös ruotsin kielellä. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä taikka opiskelijalla on ulkomailla suoritettu pohjakoulutus dekaani päättää erikseen opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta siten kuin yliopiston johtosäännössä määrätään. Lääkärin tehtävissä hankittu työkokemus Lääkärin sijaisena erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa taikka terveyskeskuslääkärin tehtävissä avoterveydenhuollossa hankittu työkokemus voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 6 opintopisteen osalta siten, että yksi kuukausi tuottaa 6 opintopistettä. Tutkijalinja, tutkijakoulu ja tutkimustyö Tutkijalinjan 40 opintopisteen kokonaisuus voidaan lukea hyväksi 30 opintopisteen laajuisena valinnaisena opintona lääketieteen perustutkinnossa. Tutkijakoulun opintojen ja tutkimustyön tekemisestä hyväksytään varadekaanin päätöksellä valinnaisiksi opinnoiksi yhteensä enintään 15 opintopistettä lääketieteen peruskoulutuksessa. Tutkimustyön hyväksymisen osalta tulee esittää tutkimustyön ohjaajan lausunto tutkimuksen etenemisestä. 13. Valinnaisten opintojen suorittaminen Valinnaisten opintojen suorittamisessa noudatetaan seuraavaa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 360 opintopistettä. Tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja keskimäärin 30 opintopistettä siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään. Valinnaisopinnot katsotaan pääosin syventäviin opintoihin kuuluviksi. Opetussuunnitelmassa on lukukausikohtaisesti ilmoitettu toteutettavat valinnaisopinnot. Valinnaisopinnot muodostavat valinnaispolkuja, joissa opintojaksot sijoittuvat opetussuunnitelmassa eri lukukausille ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden valinnaisopintopolun aihepiiristä. Valinnaisopinnot voivat olla myös yksittäisiä tiedekunnan oppiaineiden tuottamia opintojaksoja tai muita opintoja siten kuin jäljempänä tarkemmin määrätään. Valinnaisopinnoista informoiminen Valinnaisopintoihin hakeutumisesta järjestetään informaatiotilaisuus lukukausittain. Lukukausijohtajat vastaavat informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. Valinnaisopintoinformaatiota keskitetään myös tiedekunnan www-sivuille sekä valinnaisopintojen ilmoitustaululle että ao. oppiaineiden ilmoitustauluille. Ylimääräiset amanuenssuurit Ylimääräisistä amanuenssuureista voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 12 opintopistettä siten, että nuorempi amanuenssuuri tuottaa 3 opintopistettä ja vanhempi yhden kuukauden mittainen amanuenssuuri 6 opintopistettä. 14 Tiedekunnan ulkopuolella suoritetut opinnot Tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja tutkintoon soveltuvia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi yhteensä enintään 23 opintopistettä. Näistä suositellaan haettavaksi ennakkopäätös. Opintojen korvaavuusanomuksia saa tiedekunnan internet-sivuilta ( tai tiedekunnan kansliasta. Varusmiespalvelun johtajakoulutus Vuoden 1998 jälkeen suoritetusta 12 kuukauden varusmiespalvelun johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta voidaan hyväksyä 3-6 opintopistettä tutkinnon valinnaisiin opintoihin. Hakemuksen liitteenä tulee olla palvelustodistus ja mahdollinen portfolio eli johtajakansio. Päätöksen hyväksilukemisesta tekee varadekaani. Tiedekunnan opinto-ohjaajien ja opiskelijatuutoreiden työn hyväksyminen valinnaisopinnoiksi Tiedekunnan opinto-ohjaajana toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä enintään prekliinisen opintovaiheen (C1-C4) opiskelijatuutoreille 2 opintopistettä ja kliinisen vaiheen (C5- C12) opiskelijatuutoreille 1 opintopistettä tehtyjen työtuntien perusteella siten, että 27 tuntia tuottaa 1 opintopistettä. Tiedekunnan opiskelijatuutorina ja KV-opiskelijoiden tuutorina toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä vuodesta 2005 lähtien hyväksyä enintään 2 opintopistettä tutkinnon valinnaisopintoihin edellyttäen, että opiskelijatuutori on osallistunut järjestettyyn koulutukseen ja toteuttanut vähintään 10 dokumentoitua pienryhmätapaamista ohjaamilleen uusille opiskelijoille.

15 Siirto-opiskelijat Muista lääketieteellisistä tiedekunnista siirtyneiden opiskelijoiden valinnaisopintopistemäärät ratkaistaan tapauskohtaisesti varadekaanin päätöksellä ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyen. 14. Opintojen hyväksilukeminen Jokaisella opintonsa aloittaneella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS. HOPSiin liittyen opiskelija voi hyväksilukea tutkintoon aikaisempia opintojaan joko korvaamalla saman sisältöisillä opinnoilla LL-tutkinnon keskeisiä opintoja taikka sisällyttämällä tutkintoon tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Opetussuunnitelmassa mainittujen keskeisten ja valinnaisten opintojen korvaamista tiedekunnan ulkopuolella suoritetuilla saman alan opinnoilla haetaan ao.opetuksen vastuuhenkilöiltä. Tämä koskee myös tiedekunnan hyväksymien kansainvälisten vaihtoohjelmien puitteissa suoritettuja opintoja. Keskeisten opintojen korvaavuusanomuksia ja valinnaisten opintojen sisällyttämistä koskevia hakulomakkeita saa tiedekunnan internet-sivuilta ( utu.fi/) tai tiedekunnan kansliasta. Opintojen korvaamisesta päättää ao. oppiaineen professori tai muu opetuksen vastuuhenkilö. Valinnaisten opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää varadekaani. 15. Opintosuoritusten vanheneminen Kuulustelut lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten on suoritettava 10 vuoden kuluessa tiedekuntaan ilmoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun suorittamiseen tai äitiys-, isyystai vanhempainlomaan käytettyä aikaa. Muussa tapauksessa on anottava varadekaanilta lisäaikaa tutkinnon loppuun suorittamiseksi. 16. Tutkijalinjat Menettelytapaohjeet tutkijalinjan opintojen kirjaamiseksi ja hyväksyttämiseksi lääketieteen perustutkintoon/tohtorin tutkintoon. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa tutkijalinjan kokonaisuudessaan (40 opintopistettä) ja sisällyttää kokonaisuuden tohtorin tutkinnon opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkijalinjan kokonaisuudessaan (40 op) tai osan siitä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin, hän ei voi käyttää näitä tutkijalinjan opintoja enää tohtorin tutkintoon ja päinvastoin. opintoina. Siihen saakka opinnot voisivat näkyä rekisterissä tutkijalinjan opintoina. Tutkijalinjoja on yhteensä kaksi: biolääketieteen ja kliininen tutkijalinja, joissa opiskelijoita on / tutkijalinja. Biolääketieteellisen tutkijalinjan tavoitteena on antaa erityisesti lääketieteen perustutkimusaloja palvelevaa tieteellistä metodikoulutusta ja tieteellistä yleiskoulutusta sekä tutustuttaa opiskelijat kliiniseen tutkimukseen. Kliininen tutkijalinja on tarkoitettu kliinisessä vaiheessa oleville lääketieteen opiskelijoille, jotka kuuluvat johonkin kliiniseen tutkimusryhmään. Tutkijalinjan käytyään opiskelijat voivat hakeutua tiedekunnassa toimiviin tutkijakouluihin. Tutkijalinjoille hakemisesta ilmiotetaan erikseen. 17. Kansainvälinen opiskelu Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla toisesta lukuvuodesta alkaen. Opiskelijavaihdon kesto on vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi lukuvuosi. Ulkomailla suoritetut opinnot pyritään kokonaisuudessaan hyväksilukemaan tutkintoon, jotta opiskelijan valmistuminen ei viivästyisi. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi päästä vaihtoon. Lisätietoja vaihtoon hakeutumisen perusedellytyksistä löytyy: opiskelu/kv/perusedellytykset.html. C5-kurssin aikana ei suositella vaihtoon lähtemistä. Tavallisimpia vaihto-ohjelmia vaihtoon lähtemiseksi ovat Erasmus ja Nordplus-vaihdot. Vaihtoohjelmien ulkopuolelta on myös mahdollisuus hankkia itse vaihtopaikka. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy opiskelijan yleisoppaasta sekä lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta Vaihdossa tehtävien opintosuunnitelman hyväksymisestä opiskelijan on oltava yhteydessä oppiaineen kv-yhdyshenkilöön. Jos vaihdon aikaiset opinnot aiheuttavat muutoksia opintojen etenemisjärjestykseen, opiskelijan on otettava yhteyttä opinto-ohjaajaan, jonka kanssa laaditaan henkilökohtainen opintojen etenemissuunnitelma. Lisätietoja löytyy kohdista 4 ja 16. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää osan tutkijalinjan opinnoista lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Vaihdosta palaamisen jälkeen opiskelijan on itse haettava vaihdossa tehtyjen opintojen korvaavuutta oppiaineista. Korvaavuuksien hakemiseen valinnaisopintoihin, hänen tulee viimeistään tutkintotodistusta anoessaan ilmoittaa sitovasti, sisällyttääkö hän ko. opinnot perustutkintoon valinnais- tarvitaan vaihtoyliopistosta saatu opintorekisteriote sekä ECTS-Learning agreement -lomakkeet (en- 15

16 nen vaihtoa oppiaineessa kv-yhdyshenkilöllä hyväksytetyt opintosuunnitelmalomakeet). Opintojen korvaavuuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta sekä lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta: Lisätietoja opintojen hyväksilukemisesta on kohdassa Tuutorointi ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden uuteen opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatuutorit. Opiskeluun ja lääkäriksi kasvamiseen perehdyttää ja sitä seuraa ja tukee opetushenkilökuntaan kuuluva opettajatuutori. Opettajatuutoritoiminta on lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) alaista toimintaa. Se on aloitettu syksyllä 2003, josta lähtien on ollut tavoitteena, että kaikilla uusilla lääketieteen opiskelijoilla on oma opettajatuutori koko lääketieteen opiskelun ajan. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen edetessä ja ohjaa tekemään HOPS:n. Opettajatuutorit järjestävät sekä henkilökohtaisiaettä ryhmätapaamisia. Opintojensa alussa jokainen opiskelija laatii opettajatuutorinsa ohjaamana HOPS:n ( med.utu.fi/opiskelu/hops/). HOPS:in avulla opiskelija seuraa omia opintosuorituksiaan ja tekee vuosittain suunnitelman tulevista opinnoista. HOPS:iin kuuluvan itsearviointikaavakkeen avulla hän lisäksi seuraa omaa ammatillista kasvuaan. Opettajatuutorin kanssa HOPS:in merkinnät ja suunnitelmat käydään vuosittain läpi ja opiskelija saa myös palautetta etenemisestään. Opiskelija kokoaa myös portfoliota suorituksistaan ja opintojensa etenemisestä. 19. Opinto-ohjaus Tiedekunnassa toimii useita lääketieteen opintoohjaajia. He ovat opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajat antavat henkilökohtaista opintoneuvontaa sekä vastaanottoaikoina että ajanvarauksella. He järjestävät tarvittaessa ohjaustilaisuuksia, tiedottavat opintoasioista sekä osallistuvat opiskelijavalinta-asioista tiedottamiseen ja tiedekunnan opintohallintoon. Opinto-ohjaajat koordinoivat opiskelijatuutoritoimintaa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan aina jos hänellä on tarvetta suorittaa opintoja LLopetussuunnitelmaan kirjatusta tavallisesta suoritusjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Tällöin opinto-ohjaaja laatii yhteistyössä opiskelijan kanssa opintojen etenemissuunnitelman, joka hyväksytetään tiedekunnalla. Etenemissuunnitelma toimii opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman liitteenä. Etenemissuunnitelman laatimistarpeen arvioi opinto-ohjaaja, ja aloitteen suunnitelman tekemiseksi voi tehdä opiskelija itse, opinto-ohjaaja, opettajatuutori tai kuka tahansa opetushenkilökunnan jäsen. Etenemissuunnitelma laaditaan aina seuraavissa tapauksissa: opiskelija aikoo suorittaa tietyn keskeisen opintokokonaisuuden, kurssin tai kokonaisen lukukauden opetussuunnitelmasta poikkeavassa opintovaiheessa tai useita eri keskeisten opintojen osia tavallisesta poikkeavassa järjestyksessä opiskelija saapuu siirto-opiskelijana Turun lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelija vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeen kautta opiskelijan opintojen alusta on kulunut 10 vuotta tai enemmän opiskelija pyrkii korvaamaan merkittävän osan opinnoistaan aiemmilla suorituksillaan Opinto-ohjaajat tavoittaa parhaiten sähköpostitse. Lääketieteen opinto-ohjaajien yhteinen osoite on Toimisto sijaitsee laitosrakennus Medisiinalla. Toimistolta tavoittaa opinto-ohjaajan vastaanottoaikoina, jotka julkaistaan toimiston ovessa sekä tiedekunnan www-sivuilla. Vastaanottoaikoina on käytössä myös puhelinnumero (02) Muina aikoina on käytössä sähköposti. Opintoihin liittyvissä hallinnollisissa asioista saa neuvontaa ja lisätietoa tiedekunnan opintopäälliköltä, peruskoulutuksen ja muuntokoulutuksen sihteereiltä. Tietyn opintokokonaisuuden käytännön järjestelyistä kannattaa ensisijaisesti tiedustella opiskelijan oman vuosikurssin isännältä, joka tekee yhteistyötä opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiden ja opetushoitajien kanssa ja toissijaisesti suoraan kyseisestä oppiaineesta. Jatkotutkintoihin liittyvää ohjausta antaa tiedekunnan kansliassa jatkokoulutuksen korkeakoulusihteerit ja toimistosihteerit. 20. Lääketieteen muuntokoulutusohjelman erityissäännöksiä Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan muuntokoulutusohjelman opiskelijat opiskelevat lääkäriksi yhdessä muiden lääketieteen lisensiaa- 16

17 tin tutkinnon opiskelijoiden kanssa. Kliinisen vaiheen harjoittelupaikat/ryhmät muodostetaan mm. Satakuntaan kaikille kurssin opiskelijoille, myös muuntokoulutusopiskelijoille yhdenvertaisesti. riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Muuntokoulutusohjelman opiskelijat noudattavat pääosin lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opintosuunnitelmaa lukuun ottamatta seuraavia erityissäännöksiä. Lääketieteen lisensiaatin koulutus muuntokoulutusohjelmassa järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen keskimäärin 5,5 vuodessa. Varadekaanin päätöksen mukaan muuntokoulutusohjelman opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja opetussuunnitelmasta poikkeavassa järjestyksessä. Valmistuminen 5,5 vuodessa voidaan toteuttaa suorittamalla C12- lukukauden opinnot etukäteen erityisjärjestelyin, joista tulee tehdä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) liitettävä etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelman laatimista varten opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan. Lisätietoja löytyy kohdassa 17 ja etenemissuunnitelma löytyy tiedekunnan Internet-sivuilta ( utu.fi/opiskelu/hops/). Muuntokoulutuksessa hyväksytyt lääketieteen opiskelijat voivat anoa hyväksyntää 23 opintopisteen / 15 opintoviikon syventäviin opintoihin kuuluvista valinnaisopinnoista, aikaisemman terveydenhuollon ammatillisen tutkinnon perusteella. Valinnaisten opintojen sisällyttämistä koskevia hakulomakkeita saa tiedekunnan Internet-sivuilta ja muuntokoulutuksen toimistosta, mistä saa neuvoa myös anomuksen täyttöön. Keskeisten opintojen hyväksilukemiseen löytyy oma lomake ja ohjeet kohdasta 13. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan muuntokoulutusohjelma on erillinen koulutusohjelma; opiskelija ei voi anoa opiskeluoikeuden siirtoa muuhun kotimaiseen yliopistoon. 21. Tutkintotodistus ja publiikki/ lääkärinvalatilaisuus Yliopiston johtosäännön mukaan tiedekunta antaa opiskelijalle suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen. Tutkintotodistuksesta tulee käydä ilmi mm. 1) tutkintonimike ja koulutusala 2) tutkinnon keskeinen sisältö 3) opiskelijan osoittama kielitaito Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen yhteydessä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, Diploma Supplementin, jossa annetaan 17 Publiikki/lääkärinvalatilaisuus Tiedekunta järjestää vuosittain kevätlukukauden lopussa publiikki/lääkärinvalatilaisuuden tutkinnon suorittaneille. Tilaisuudessa jaetaan tutkintotodistukset ja annetaan lääkärinvala. Tutkintotodistusten valmistelua ja kirjoittamista varten opiskelijoiden on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen publiikkitilaisuutta tiedekunnan kansliaan. Valmistumiseen liittyvistä järjestelyistä pidetään keväällä informaatiotilaisuus valmistuvan vuosikurssin opiskelijoille. HARJOITTELUOHJESÄÄNTÖ I Harjoittelun tarkoitus ja laajuus 1. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija sairaaloiden ja terveyskeskusten toimintaan terveydenhuollon eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon opinnoissa saatujen valmiuksien soveltamiseen käytännössä sekä yleislääkäritasoisten toimenpiteiden suorittamiseen. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluva harjoittelu käsittää kliinistä työharjoittelua (=amanuenssipalvelua), pakollista päivystysharjoittelua ja terveyskeskusharjoittelua. Amanuenssipalvelu tarkoittaa käytännössä neljä kuukautta työharjoittelua. Päivystysharjoittelu toteutetaan sisätautiopin, kirurgian, lastentautiopin sekä synnytys- ja naistentautiopin kurssien aikana. Harjoittelun laajuus on kokonaisuudessaan 35 opintopistettä (23 opintoviikkoa) ja se jakaantuu amanuenssipalveluun, päivystysharjoitteluun ja terveyskeskusharjoitteluun alla esitetyn kaavion mukaisesti. AMANUENSSIPALVELU 1) pakolliset amanuenssuurit sisätautioppi kirurgia 2) vapaavalintaiset amanuenssuurit PÄIVYSTYSHARJOITTELU sisätautioppi kirurgia ja traumatologia lastentautioppi synnytys- ja naistentautioppi TERVEYSKESKUSHARJOITTELU C6-C7 C10-C11 24 op 12 op 6 op 6 op 12 op 6 op 2 op 2 op 1 op 1 op 5 op 2 op 3 op

18 II Kliininen työharjoittelu eli amanuenssipalvelu Amanuenssipalvelun laajuus Amanuenssipalvelun laajuus opetussuunnitelmassa on lukuvuonna yhteensä 24 opintopistettä (16 opintoviikkoa). Amanuenssipalvelu jakaantuu pakollisiin ja vapaavalintaisiin palveluihin. Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa pakollinen kuukauden amanuenssipalvelu kirurgian ja sisätautien klinikoissa. Tämän lisäksi jokaisen tulee suorittaa vähintään kaksi muuta amanuenssipalvelua. Amanuenssipalvelu on suoritettava vähintään kuukauden (vähintään 28 vrk) pituisissa jaksoissa. Amanuenssikuukausi alkaa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) kuukauden 15. päivänä ja loppuu seuraavan kuukauden 14. päivänä. Amanuenssipalvelun voi suorittaa kurssin aikana nuoremman amanuenssin toimessa tai loma-aikana vanhemman amanuenssin toimessa. Vanhempana amanuenssina voi toimia sekä välisinä aikoina. Kurssittomat ja tauolla olevat opiskelijat voivat toimia vanhempana amanuenssina ympäri vuoden. Opiskelijan tulee toimia vähintään kaksi kuukautta vanhempana amanuenssina. Nuorempana amanuenssina voi toimia vain klinikoissa, joissa on lääkärin sairaalapäivystys. Sekä vanhemman että nuoremman amanuenssin toimessa amanuenssikuukauden laajuus on 6 opintopistettä (4 opintoviikkoa). 18 Amanuenssin työnkuva Amanuenssipalveluksi hyväksytään vain palkallisessa toimessa tai virassa suoritettu palvelu. Poikkeuksena on harjoittelu ulkomailla. Amanuenssin tulee noudattaa yksikön työntekijöitä koskevia yleisiä määräyksiä. Jokaisella klinikalla on laadittu amanuenssin toimenkuva, joka sisältää ohjeet työtehtävistä ja -ajoista. Amanuenssille nimetään klinikassa (terveyskeskuksessa) ohjaaja, joka vastaa riittävästä perehdytyksestä työtehtäviin. Ilmoittautumisesta työpaikalle noudatetaan kunkin klinikan (terveyskeskuksen) antamia ohjeita. Amanuenssin tulee työajan puitteissa osallistua lääkärikunnalle tarkoitettuun koulutukseen. Lisäksi amanuenssin viikoittaisesta työajasta kaksi tuntia varataan ko. erikoisalan omatoimiseen opiskeluun. Amanuenssin osallistuminen tutkintoon kuuluvaan opetukseen ja tentteihin tulee työjärjestelyin tehdä mahdolliseksi. Amanuenssin viikoittainen työaika on sairaalassa erikoistuvan lääkärin normaali viikkotyöaika (38,25 tuntia) ja terveyskeskuksessa eiväestövastuulääkärin normaali viikkotyöaika (37 tuntia). Mikäli työaika vaihtelee viikoittain, se tasoitetaan kuukauden jaksoissa. Päivystys sisällytetään työaikaan niillä klinikoilla (terveyskeskuksilla), joilla se järjestetään. Amanuenssin työaika muodostuu päivätyöstä ja päivystyksestä klinikan (terveyskeskuksen) määräämällä tavalla. Klinikoissa, joissa on lääkärin sairaalapäivystys, voidaan amanuenssi velvoittaa korkeintaan viiteen koko yön päivystykseen kuukaudessa. Työajan järjestelyistä ja valvonnasta vastaa kyseisen klinikan (terveyskeskuksen) ylilääkäri. Amanuenssin tulee hallita kotimaiset kielet niin, että hän pystyy kommunikoimaan potilaiden kanssa. Tästä säännöstä voidaan poiketa ylilääkärin suostumuksella. Nuoremman ja vanhemman amanuenssin palkka on kurssiasemasta riippumatta vastaavasti kulloinkin virkaehtosopimuksessa määritelty palkka. Amanuenssin tulee ottaa yhteys sairaalan tai terveyskeskuksen henkilöstötoimistoon palkanmaksua varten. Klinikat (terveyskeskukset) kirjoittavat amanuenssien työtodistukset ja lähettävät ne tiedekunnan kansliaan, josta ne ovat saatavissa. Amanuenssipaikat Lääketieteellinen tiedekunta on valtuuttanut Turun Lääketieteen kandidaattiseuran suorittamaan paikanvälityksen tämän ohjesäännön mukaisesti. Amanuenssipalvelua voidaan suorittaa amanuenssin toimessa kaikissa kotimaisissa sairaaloissa sekä terveyskeskuksissa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) käytettävissä olevista amanuenssinpaikoista päätetään erikseen TYKS:n ja tiedekunnan välisissä neuvotteluissa. Paikkalista julkaistaan Turun Lääketieteenkandidaattiseuran osoiteluettelossa, tiedekunnan internet-sivulla ja kandidaattiseuran ilmoitustauluilla. Osa amanuenssipaikoista varataan suoritettavaksi sopimussairaaloissa ja sopimusterveyskeskuksissa. Nämä yhdessä muodostavat ns. sopimuspaikat. Paikanvälittäjä toimittaa kulloinkin ajankohtaisen luettelon sopimussairaaloista, joita ovat mm. Loimaan, Lounais-Hämeen, Rauman ja Salon aluesairaala, Turun kaupunginsairaala (ei kir.), Vakka-Suomen ja Turunmaan sairaala, Satakunnan ja Kanta-Hämeen keskussairaala sekä sopimusterveyskeskuksista. Näihin sopimuspaikkoihin Turun lääketieteenkandidaattiseura välittää paikkoja ainoastaan Turun yliopistossa lääketiedettä opiskeleville. Paikanvälittäjä koordinoi paikanvälityksen TYKS:n ulkopuolisissa sopimuspaikoissa. Amanuenssipalvelun suorittamisesta näissä paikoissa sovitaan erikseen ao. sopimuspaikan kanssa, mutta paikkajako tapahtuu Turun lääketieteenkandidaattiseu-

19 ran normaalin paikanvälityksen puitteissa. Amanuenssikuukausi voi näissä sopimuspaikoissa alkaa ao. sopimuspaikan kanssa erikseen sovittavalla tavalla muunakin ajankohtana kuin kuukauden puolivälissä. Amanuenssipalvelun tekeminen on mahdollista myös muissa kuin edellä mainituissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa (ja myös näissä ilman kandidaattiseuran kautta tapahtuvaa paikanvälitystä), mutta amanuenssin palkan maksaa tällöin ao. sairaala tai terveyskeskus. Amanuenssipaikkojen hakeminen Amanuenssipalvelun voi suorittaa niillä klinikoilla, joiden opetuksen opiskelija on jo saanut tai sitä parhaillaan saa tai henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan perustuen aiemmin. Mikäli opiskelija HOPSiin perustuen hakee oikeutta suorittaa amanuenssipalvelu harjoitteluohjesäännöstä poikkeavassa järjestyksessä, tulee hänen hakea suoritusoikeutta ao. klinikan ylilääkäriltä erityisellä hakulomakkeella. Lomake on löydettävissä tiedekunnan www-sivuilta ( tai tiedekunnan kansliasta. Suoritusluvan saaminen ei anna erityistä etuoikeutta amanuenssipaikkojen jaossa. Kopio suorituslupapäätöksestä tulee toimittaa paikanvälittäjälle. Poikkeuksena tästä on fysiatrian, onkologian ja sädehoidon, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian ja laboratorion amanuenssipalvelu, jonka voi suorittaa jo C6-lukukaudesta alkaen. C6-lukukaudella amanuenssipalvelun voi suorittaa kuitenkin aikaisintaan huhtikuussa. C4-lukukaudesta alkaen voi suorittaa patologian amanuenssipalvelun Terve ja sairas ihminen -opintokokonaisuuden opintojen jälkeen. Hakuaika seuraavan kuukauden amanuenssipaikkoihin päättyy kunkin kuun 5. päivänä klo tai sen ollessa pyhäpäivä, seuraavana arkipäivänä. Tarkistetut hakupäivät ilmoitetaan kalenterivuoden alussa Turun Lääketieteenkandidaattiseuran virallisella ilmoitustaululla ja sähköpostilistalla. Hakemuslomakkeita on saatavilla (TLKS) viralliselta ilmoitustaululta, jolla on myös laatikko hakemusten palauttamista varten. Tähän hakuun voivat osallistua vain Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat. Määräpäivään mennessä hakematta jääneet paikat täytetään jälkihaussa, johon voivat osallistua tiedekunnan omien opiskelijoiden lisäksi muissa kotimaisissa yliopistoissa lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat ja vaihto-opiskelijat. Jälkihakuun osallistutaan ilmoittautumalla em. ilmoitustaululle tulevaan listaan kunkin kuun 11. päivään klo 15 mennessä. 11. päivän ollessa lauantai tai pyhäpäivä, jälkihaku päättyy edellisenä arkipäivänä välisen ajan sopimuspaikkojen amanuenssipaikat haetaan 1.4. klo mennessä. TYKS:n amanuenssipaikat ajalle haetaan toukokuun amanuenssihaussa. Jos jälkihaussa jää paikkoja vapaaksi, voidaan ne täyttää ko. klinikan ylilääkärin päätöksellä. Amanuenssipaikkoja ei välitetä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneille eikä vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneille. Mikäli hakija ei ylipääsemättömän esteen vuoksi voi ottaa amanuenssin tointa vastaan, on hakijan ilmoitettava siitä välittömästi seuran toimistoon paikanvälittäjälle. Jos amanuenssiksi määrätty jää saapumatta toimeen, keskeyttää sen ilman pätevää syytä tai laiminlyö tehtäviään, menettää hän oikeutensa hakea amanuenssuuria välittömästi seuraavien kuuden kuukauden aikana. Päteviä syitä ovat lääkärin sijaisuuden saaminen tai sairasloma. TLKS:n välittämistä amanuenssipaikoista pidetään arkistoa seuran toimistossa. Paikkajakoa koskevat oikaisupyynnöt tulee esittää jälkihaun loppumiseen mennessä. Amanuenssipaikkojen jakoperusteet Amanuenssit ottaa toimeensa ao. klinikan (terveyskeskuksen) ylilääkäri Turun Lääketieteenkandidaattiseuran (TLKS) paikanvälittäjän tekemän jakoehdotuksen perusteella. Paikat täytetään, jos toimeen oikeutettuja hakijoita on. Amanuenssintoimet täytetään kuukaudeksi kerrallaan. A. Etusija on kurssittomilla, joiden keskinäinen järjestys määräytyy siten, että useampia lukukausia kurssittomina olleet ovat edellä vähemmän aikaa kurssittomina olleita. Tämän jälkeen keskinäisen järjestyksen ratkaisee jäljellä olevien lopputenttien määrä, siten, että ne hakijat, joilla on vähemmän lopputenttejä jäljellä, ovat edellä niitä, joilla on enemmän lopputenttejä suorittamatta. B. Toissijaisesti amanuenssipaikat jaetaan sen kurssin opiskelijoille, jonka opetusta he parhaillaan saavat. Vanhemman amanuenssin toimia sekä anestesiologian ja radiologian nuoremman amanuenssien toimia jaettaessa tällaista etusijaa ei ole. Kurssin sisäisessä järjestyksessä vähemmän amanuenssina toiminut on edellä enemmän amanuenssina toiminutta. Tämän jälkeen amanuenssijärjestys määrää opiskelijakurssin sisäisen järjestyksen. Amanuenssijärjestys laaditaan kerran opintojen aikana. Amanuenssijärjestykseen kuuluvien keskinäinen asema määritellään lukukauden opintokokonaisuuksien suorituspistemäärien avulla seuraavasti: 19

20 Opintokokonaisuuden laajuutta kuvaava opintopistemäärä kerrotaan saadulla laatuarvosanalla. 1. Opintokokonaisuuden laajuutta kuvaava opintopistemäärä kerrotaan saadulla laatuarvosanalla. 2. Näin saadut opintokokonaisuuksien arvosanapisteet lasketaan yhteen. Jos pistemäärä on sama, kahdella tai useammalla, määritellään keskinäinen paremmuus arvalla. 3. Mikäli opiskelija keskeyttää opintonsa, sijoittuu hän amanuenssijärjestyksessä väliaikaisesti niiden opiskelijoiden edelle, jotka suorittavat hänen jo käymiään kursseja, mutta muiden jälkeen. Aloittaessaan jälleen kliiniset opintonsa sijoittuu hän opiskelijakurssin sisäisessä järjestyksessä amanuenssijärjestyksen mukaisesti. 4. Amanuenssijärjestys asetetaan nähtäväksi lääketieteellisen tiedekunnan ja TLKS:n ilmoitustauluille. Amanuenssijärjestyksestä säilytetään yksi kappale tiedekunnan kansliassa ja yksi TLKS:n paikanvälittäjän arkistossa. C. Jäljellä olevia paikkoja jaettaessa etusija annetaan niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat amanuenssipalvelun tutkintoonsa harjoitteluna. Kurssin sisäinen järjestys määräytyy näidenkin paikkojen kohdalla suoritettujen amanuenssuurien ja amanuenssijärjestyksen mukaan. Taukoa pitävien opiskelijoiden kurssiasema määräytyy viimeksi suoritetun kurssin perusteella. Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa olleiden kurssiasema ja amanuenssijärjestys määräytyy tapauskohtaisesti. Amanuenssipalvelun korvaaminen Pakolliset sisätautien ja kirurgian amanuenssikuukaudet voidaan korvata toimimalla näillä aloilla lääkärin sijaisena. Korvaavuutta haetaan ao. oppiaineiden esimieheltä. Vapaavalintaiset amanuenssikuukaudet voidaan korvata toimimalla: lääkärin sijaisena tai amanuenssina pohjoismaisessa sairaalassa terveyskeskuslääkärin tehtävissä avoterveydenhuollossa ulkomaisissa sairaaloissa amanuenssin tai lääkärin tehtävissä korkeintaan yhden kuukauden osalta 20 III Päivystysharjoittelu Päivystysharjoittelun laajuus on yhteensä 6 opintopistettä (4 opintoviikkoa). Se suoritetaan sisätautien, kirurgian/traumatologian, synnytys- ja naistentautien ja lastentautien klinikassa. Päivystysharjoittelu järjestetään ko. opintojaksojen aikana. Päivystysharjoittelun aikana opiskelijalla tulee olla mahdollisuus myös anestesiologiseen toimintaan. IV Terveyskeskusharjoittelu Terveyskeskusharjoittelun laajuus on 5 opintopistettä (3 opintoviikkoa) siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään. Harjoittelu toteutetaan keskeisinä opintoina C6- ja C11-lukukausilla opetusohjelman mukaisesti. Terveyskeskusharjoittelussa tutustutaan perusterveydenhuollon toimintoihin. Harjoitteluun kuuluu osallistuminen potilastyöhön tehtävään nimetyn ohjaajan valvonnassa avoterveydenhuollon eri osa-alueilla. Harjoittelu tapahtuu niissä terveyskeskuksissa, joiden kanssa yliopistolla on sopimus tai terveyskeskuksessa, jonka kanssa opiskelija itse on sopinut harjoittelusta. V Sääntöjen muuttaminen ja voimaantulo Harjoitteluohjesääntöä ja amanuenssijärjestystä koskevissa epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee tiedekunnan varadekaani. Tämä harjoitteluohjesääntö on tullut voimaan ; terveyskeskusamanuenssuurien osalta Syventävien opintojen pysyväismääräykset Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Asetuksen 12 :n 1 momentin mukaan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus. 15 :n 3 momentissa määritellään oppiaineiden syventävien opintojen sekä niihin sisältyvän opinnäytteen laajuudet. Koulutusohjelman syventävien opintojen laajuudeksi säädetään vähintään 60 opintopistettä. Syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 16 :n 2 momentin mukaan opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tavoitteet Syventävien opintojen tavoitteena on