Marja-Leena Kari, Päivi Kuukankorpi ja Marja-Liisa Maasalo. Huolen käsikirja. Paikallinen varhaisen puuttumisen toimintamalli.
|
|
- Anni Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marja-Leena Kari, Päivi Kuukankorpi ja Marja-Liisa Maasalo Huolen käsikirja Paikallinen varhaisen puuttumisen toimintamalli Keuruu
2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Huolen käsikirjan toteutus Huolen käsikirja Pieni huoli Huolen harmaa vyöhyke Suuri huoli Palaute huolen huomaajalle Huolen käsikirjan käyttö keuruulla...5 Lähteet...5 Liitteet...6
3 2 1. JOHDANTO Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt lamavuosien aikana ja sen jälkeen. Ammattilaiset kokevat, että nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla ei pystytä enää riittävästi vastaamaan lasten vaikeuksiin. Tehtävä voi tuntua ylivoimaiselta, mikäli kunnassa ei ole kartoitettu, minkälaisia ja -laajuisia lasten ja nuorten ongelmat ovat ja milloin niihin tulisi puuttua. Myös Keuruulla lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset kokivat, että lastensuojelun palvelutarpeet olivat kasvaneet eikä niihin enää pystytty vastaamaan riittävästi. (Niinilampi, 2001) Tom Arnkil ja Esa Eriksson ovat Varpu projektin tulosten pohjalta arvioineet, että sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulutoimessa kohdattavista lapsista 2/3 on ns. huolettomalla vyöhykkeellä, jossa pärjätään osaavalla henkilökohtaisella toiminnalla. Neljännes lapsista on ns. pienen huolen alueella, jossa lapsen tilanne hoituu yleensä työntekijän omilla voimavaroilla. Huolen harmaalla vyöhykkeellä on noin 8 % lapsista. Olennaista harmaalla vyöhykkeellä on suuri epäselvyys sekä perheillä että auttajilla. Harmaa vyöhyke on sitä maastoa, jossa vaitiolovelvollisuus ja ilmoitusvelvollisuus vetävät eri suuntiin ja jossa toivotaan jonkun muun hoitava asian. Harmaalla vyöhykkeellä kontrollitehtävät halutaan delegoida toisille ja keskittyä itse luottamuspohjaiseen tukeen. Suuren huolen alueella lapsista on noin 1,5 %. Nämä lapset tarvitsevat kiireellisiä toimenpiteitä, joissa työntekijä tarvitsee lisävoimavaroja ja yhteistyötä. (Arnkil Tom 2002) Lasten kanssa toimiva ammattilainen pystyy yleensä arvioimaan omalla tehtäväalueellaan olevista lapsista huolen alueilla olevat lapset. Moniammatillisessa työskentelyssä voidaan arvioida kullakin työntekijällä olevat huolen alla olevien lasten määrä ja saada käsitys puuttumista tarvitsevien lasten määrästä ja huolen laajuudesta. Realisoituneiden puuttumisen tarpeiden pohjalta ammattilaiset voivat suunnitella tarvittavat toimenpiteet. Harava-projektin osahankkeena Keuruun kaupunki käynnisti Keula hankkeen, jonka tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja -käytäntöjä niin, että voitaisiin paremmin tukea psykososiaalisia palveluja tarvitsevia lapsia, nuoria sekä heidän perheitään. Erityisesti haluttiin kehittää varhaista tunnistamista ja puuttumista lastensuojelullisissa asioissa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. 2. HUOLEN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS Keula -hankkeen moniammatillinen alaluokkaikäisten kanssa toimiva ryhmä halusi löytää toimintatavan, jolla lasten huoli huomataan ja siihen puututaan varhaisessa vaiheessa. Ryhmä kartoitti aluksi asiakastapaukset ja tilanteet, joita he olivat kokeneet erityisen vaikeiksi ja ongelmallisiksi ja miten niissä oli toimittu. Seuraavassa vaiheessa ryhmä analysoi, mitkä olivat suurimmat ongelmat niissä asiakastilanteissa, joissa huoli lapsesta oli tullut niin suureksi, että omat keinot eivät riittäneet tilanteen selvittämiseksi. Ongelmia kuvattiin mm. ajankäytön, avun- tai tiedon saannin, työnohjauksen tai resurssien puutteen, lainsäädännön rajoitusten ja yhteisten käytäntöjen näkökulmasta. Ongelmat käsiteltiin ryhmässä ja jaettiin erilaisille huolen alueille, joille ryhdyttiin rakentamaan puuttumisen malleja yhteiseksi Huolen käsikirjaksi, jonka toteutus on kuvattu Huolikaaviossa (liite 1). Mallin soveltamisessa on käytetty Kuopiossa kehitettyä kaaviota.
4 3 3. HUOLEN KÄSIKIRJA 3.1. PIENI HUOLI Kun kyse on pienestä huolesta, työntekijät eivät viivyttele, vaan ottavat asian puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa mahdollisimman pian.1 Pientä huolta aiheuttavat esimerkiksi satunnaiset poissaolot, lisääntynyt aikuisen tuen hakeminen pienissä kipuiluissa, myöhästymiset, lapsen arkuus, ajoittainen aggressiivisuus, käyttäytymisen muutokset, väsymys, vanhempien tapaamisessa syntynyt epämääräinen huoli. Kun pieni huoli syntyy, on luontevaa keskustella huolesta työtoverin kanssa.2 Yleensä koulussa yhteys otetaan erityisopettajaan tai terveydenhoitajaan. Keskustelu ja uudenlaiset kysymykset auttavat selkiyttämään ja konkretisoimaan huolen aluetta. Jos huoli on perusteltu ja se jatkuu, on keskusteltava lapsen ja vanhempien kanssa mahdollisimman pian ja tarjottava heille tarvittaessa tukea, hoitoa tai muuta apua.3 Varhaisessa vaiheessa havaittuina ja käsiteltyinä pienen huolen asioihin voidaan vaikuttaa monesti hyvin pienin keinoin. Viivyttelyllä voidaan vaarantaa lapsen terveys ja myönteinen kehitys, ja ongelmien hoitaminen vaikeutuu. Myös vanhemmat voivat jälkikäteen syytellä työntekijää, kun tämä ei ole ottanut ajoissa asioita puheeksi. Lapsen kanssa käytävissä keskusteluissa tulee lapsen luottamus säilyttää, mutta muistaa kuitenkin aikuisen vastuu silloin, kun asiaan pitää puuttua. Päiväkodin vanhempien tapaamiset, haastattelut sekä koulujen arviointipalaverit sekä kouluterveydenhuollon tarkastukset mahdollistavat luontevan keskustelun vanhempien kanssa. Kun huoli on syntynyt, ei kuitenkaan ole syytä jäädä odottamaan näitä tapaamisia, vaan lapsen ja vanhempien kanssa on keskusteltava mahdollisimman pian HUOLEN HARMAA VYÖHYKE Työntekijän omat voimavarat eivät huolen kasvaessa riitä: toimenpiteet eivät turvaa perheen, lapsen tai nuoren hyvinvointia eivätkä kontrollitoimet tuota tulosta. Ennakoinnit tilanteiden kehittymisestä synkkenevät. Epävarmuutta aiheuttaa se, ettei olla varmoja, pitäisikö lisätä määrätietoisempia toimia. Pitäisikö jo olla laajemmin yhteistyössä? Onko tilanne myös muiden mielestä huolestuttava? Ovatko muut edes tekemässä asialle mitään? Huolen harmaalle vyöhykkeelle on ominaista epäselvyys. Huoli toistuu päivittäin tai viikoittain ja luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee; lapsella on toistuvia käytöshäiriöitä, pitkiä poissaoloja, lapsen hoidossa ja huolenpidossa on ajoittain puutteita, perheessä on akuutti kriisitilanne jne. Tällaisissa tilanteissa työntekijä on ajoittain epävarma siitä, onko hän oikeassa vai huolehtiiko turhaan. Toisinaan hänellä on varmuus, että lapsi tarvitsee apua. Työtoverin kanssa käytävän keskustelun lisäksi voidaan käyttää konsultaatiota siten, että työntekijä voi keskustella esimerkiksi sosiaalityöntekijän, psykologin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan kanssa huolestaan lapsen ja perheen nimiä mainitsematta.4 Konsultaatioyhteyden ottamista helpottaa tuttuus. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämiseen tulee kuulua tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen kasvokkain. Kun perheeseen otetaan yhteyttä, huoli kannattaa ilmaista lapsen oireilun kautta.5 Huolen puheeksi ottamisessa lapsen ja vanhemman kanssa on monia rakentavia tapoja. Havaittu huoli pitää ilmaista. Työntekijällä voi olla olemassa omia hyväksi kokemia lähestymistapoja, joita kannattaa käyttää. Lapsen ja perheen kanssa keskusteltaessa on aina hyvä tuoda esiin myös positiiviset huomiot lapsesta ja perheestä.
5 4 Usein on syytä käyttää moniammatillista ryhmää, jossa on perheen lisäksi mukana perheen kanssa työskenteleviä ja tarvittaessa kutsuttuja asiantuntijoita. Moniammatillisessa ryhmässä perheen kanssa keskusteltaessa on hyvä alussa varmistaa, että tämän ryhmän läsnäollessa voidaan ottaa lasta tai perhettä koskeva huoli puheeksi. Lapsen ja vanhempien kanssa käytävässä keskustelussa on tärkeää sopia mahdollisten tukitoimien lisäksi muista jatkotoimista. Ryhmä toimii kartoitus-, arviointi-, suunnittelu-, työnjako- ja vastuutusfoorumina. Kouluikäisen lapsen osalta työtapana ovat mm. luokkapalaverit (opettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja sekä tarvittaessa psykologi ja sosiaalityöntekijä) ja oppilashuollon perhepalaverit (perhe, pääsääntöisesti oppilas, opettaja, erityisopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja). Päivähoidon moniammatillisissa tiimipalavereissa voidaan myös huolen asioita käsitellä. Sosiaalityön lastensuojelupalaverit pidetään joka toinen viikko ja lastensuojelun perhetyön palaverit viikoittain. Harmaan huolen vyöhykkeellä olevista tapaamisista moniammatillinen yhteistyö on tärkeä, koska kokonaisuutta ei hahmota kukaan yksin. Yksi ammattikunta pystyy hahmottamaan tilanteesta vain osan. Vastuu ei ole kuitenkaan yhteinen, vaan on sovittava, kuka toimii vastuuhenkilönä, jolle muut voi kertoa havaintojaan, kysyä tilanteesta jne. Moniammatillisessa työskentelyssä vastuu on sillä, joka on huomannut asian. Huolen harmaalla alueella vastuu on lastensuojelutyöntekijällä. Vastuu voidaan myös jakaa ja sopia, kuka työskentelee perheen kanssa, kuka lapsen kanssa jne. Lapsen tilannetta arvioidaan sovitusti seurantapalavereissa. Yleensä koulu tai päivähoito tapaa lapsen päivittäin ja huomaa huolen. Huomioista tulee silloin kertoa vastuuhenkilölle, joka voi kutsua koolle seurantapalaverin muulloinkin kuin mahdollisesti jo sovittuna aikana SUURI HUOLI Suuri huoli lapsesta tai nuoresta on silloin, kun huolta paljon ja se on jatkuvaa. Lapsi tai nuori on vaarassa tai jopa välittömässä vaarassa. Työntekijän omat keinot ovat lopussa. Lisävoimavaroja ja kontrollia on saatava mukaan heti tai muutos lapsen tilanteeseen on saatava heti. Akuuteissa tilanteissa on toimittava heti, joissakin tapauksissa jopa vastoin vanhempien tahtoa.7 Esimerkkeinä ovat mm. insesti- ja perheväkivaltatapaukset tai lapsen heitteille jättö. Muissakin suuren huolen tilanteissa on kiire, sillä niissä muutos on saatava suhteellisen pian aikaiseksi.. Lapsen terveys tai kehitys on tällöin vakavasti vaarantumassa kasvuolojen ja /tai oman käyttäytymisen vuoksi ja pitkittyneitä ongelmia on vaikea korjata. Suuren huolen tilanteissa sosiaalityöntekijä on mukana lähes poikkeuksetta. Ainoastaan vaikean somaattisen tai psyykkisen sairauden tilanteissa sosiaalityöntekijä ei välttämättä ole mukana. Sitä vastoin vanhempien psyykkisten sairauksien ja päihdeongelman tilanteissa sosiaalityöntekijän tulisi olla mukana. Lastensuojelulaki (liite 3) velvoittaa viranomaista tekemään lastensuojeluilmoituksen sosiaalilautakunnalle huolestuttavassa tilanteessa.8 Ilmoitus tulee tehdä joko kirjallisena tai ottamalla suoraan yhteys sosiaalityöntekijään. Ilmoitusvelvollisuus on niin vahva, että salassapitovelvollisuus väistyy. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on velvollisuus, jonka täyttämättä jättämisestä on rikoslaissa määritelty seuraamukset (liite 3). Yhdessä sosiaalitoimiston työntekijän kanssa työntekijä voi pohtia etenemiskeinoja ja eri vaihtoehtoja. Velvollisuutena ei ole täyden varmuuden ja näytön hankkiminen
6 5 ennen ilmoituksen tekemistä. Lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden tehtävä on selvittää asiaa tarkemmin ja tarjota sitten tilanteen edellyttämiä tukitoimia lapselle ja hänen perheelleen. Tukitoimia järjestettäessä tarvitaan yleensä moniammatillista yhteis-työtä PALAUTE HUOLEN HUOMAAJALLE Jotta lapsi/perhe saa parhaan mahdollisen tuen eikä putoa missään vaiheessa palvelujärjestelmän ulkopuolelle, on asian hoidosta vastuussa olevan henkilön tärkeä antaa palaute huolen huomaajalle tai hoitoon lähettäjälle. Palautteen antaminen on erityisen tärkeä silloin, kun hoito päättyy tai keskeytyy. Tarvittaessa moniammatillinen työryhmä arvioi hoidon tarpeen jatkamisen. (kts. Liite 1 Toimintaohje huolta aiheuttavissa tilanteissa tai lastensuojelun tarpeen ilmetessä). 4. HUOLEN KÄSIKIRJAN KÄYTTÖ KEURUULLA Huolen käsikirjaan on tarkoitus liittää paikallisen puuttumisen malleja erityistilanteisiin, kuten kriisityön malli ja toimintamalli epäiltäessä lapsen hyväksikäyttöä tai pahoinpitelyä (liite 4). Liitteenä on myös paikallinen lastensuojeluilmoituslomake (liite 5). Toimintamallin juurruttamiseksi mallin kehittämiseen osallistuneet psykologi ja sosiaalityöntekijä ovat kiertäneet eri kouluissa sekä opettajien koulutustilaisuuksissa, oppilashuoltoryhmissä esittelemässä mallia ja sen käyttöä. Myös muu kehittämisryhmä on osallistunut mallin juurruttamiseen. Huolen käsikirja liitteineen on kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien käytössä omissa työyhteisöissään. Huolen käsikirjaa voi soveltaa myös alle kouluikäisten sekä nuorten huoleen puuttumisen tilanteissa. LÄHTEET Niinilampi, Hanna Lastensuojelukäytäntöjen kehittäminen - kyselytutkimus Keuruun lastensuojeluun osallistuville työntekijöille. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Tutkimusprofessori Tom Arnkilin luento 40. valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä
7 6 Liite 1 T OIMINTAOHJE HUOLTA AIHEUTTAVISSA TILANTEISSA TAI LASTENSUOJELUN TARPEEN ILMETESS Ä H UOLI LAPSESTA ( S UBJEKTIIVINEN ARVI O ) Asia puheeksi lapsen/ 1 perheen kanssa Tuen tarjoaminen 2 Työtovereiden tai toisten ammattilaisten konsultoiminen Yhteydenotto lastensuojeluun k onsultaatiotarkoituksessa. 4 Lastensuojeluilmoitus LsL 40 :n perusteella akuutti tilanne 7 Perhe motivoituu yhteistyöhön Huoli häviää Puheeksiottamispäätös ( kuka kenen kanssa, miten, m i l loin ) Puheeksiottaminen ja pohdinta 3 lapsen/perheen kanssa, uen ja avun tarjoaminen MIKÄ ON LAPSEN Sosiaalityöntekijän arvio siitä, mitä eri keinoin ja moniammatillisesti voidaan tehdä t Puheeksiotto, seuranta j a E TU? Perhe motivoituu yhteistyöhön Huoli häviää Tuen ja avun lisääminen j a seurannan jatkamine n Huoli jatkuu Tieto lapselle/perheelle ilmoituksen tekemisestä perheen aktivoiminen ja kontrollit tilanteen tarvittavat k ohe n tamisee n Tilanne kohenee Huoli häviää 5 Vastuu siirtyy sosiaalityöntekijälle, joka arvioi tarvittavat toimet, mitä tehtävissä tai mitä jo tehty Yhteys perheeseen ja tarvit- taessa pikaisetkin toimet lapsen tilanteen helpottamiseksi Huoli jatkuu Tieto lapselle/perheelle ilmoituksen tekemisestä L astensuo j eluilmoitu s 7 L astensuo j eluilmoitu s 7 Sosiaalityö sekä moniammatillisen 6 yhteistyön mahdollisuus Sosiaalityön sekä moniammatillisen 6 yhteistyön mahdollisuus PALAUTE HUOLEN HUOMAAJALLE PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI
8 7 Liite 2 1 Ei lainkaan huolta 2 Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mah?ollisuu ksiin?ah?a? HUOLEN VYÖHYKKEET 3? uoli tai ihmettely käynyt toistu?asti mielessä; luottamus omiin mah?ollisuu ksiin hy?ä?? a? tuksia lisä?esu?ssi en ta??eesta? 4? uoli kas?aa; luottamus omiin mah?ollisuu ksiin heikkenee??oi?e lisä?oima?a? oista a? kont?ollantei sta nousee? 5? uoli tuntu?a; omat?oima?a?at ehtymässä??el?ästi koettu lisä?oima?a?o e? n a? kont?ollantti en ta??e? Ei huolta Pieni huoli Tom Arnkil, Esa Eriksson, Harmaa vyöhyke Stakes. 6 La?si?aa?assa?? uolta?al o? n a? a? tku?asti?? mat keinot lo??umassa? Lisä?oima? a?o a? a? kont?ollantte a? saata?a mukaan heti? Suuri 7 La?si?älitt?mästi?aa?assa?? uoli e?ittäin suu?i?? mat keinot lopussa? Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. huoli
9 8 Liite 3 KESKEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lastensuojelulaki 12 : Sosiaalilautakunnan velvollisuus toimenpiteisiin Sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä tämän luvun mukaisiin tukitoimiin viipymättä: 1. jos kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai 2. jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään Lastensuojelulaki 40 : Ilmoitusvelvollisuus Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaa-lilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Rikoslaki 15 luku 10 : Rikoksesta ilmoittamatta jättäminen Joka tietää törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön olevan hankkeilla, eikä ajoissa, kun rikos (rikoksen jatkuminen) vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa,on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
10 9 Liite 4 Mitä tehdä kun epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai pahoinpitelystä herää? (Lasten turvataitoryhmän alustava ehdotus toimintatavoista, 2003) 1. Tee muistiinpanot havainnoista Kirjaa mahdollisimman tarkasti 2. Keskustele työkaverisi, tiimisi kanssa havainnoistasi 3. Keskustele esimiehen kanssa Vastuun jakaminen ja siirto 4. Harkitse onko syytä jutella lapsen kanssa lisää, älä painosta lasta 5. Konsultoi lastensuojelua, poliisia, terveyskeskusta, kasvatus- ja perheneuvolaa tms. tahoja menettelytapojen selvittämiseksi Konsultaatio voi olla nimetön epäillyn oikeusturvan säilyttämiseksi 6. Neuvottele huoltajan kanssa Huoltajan saatava tieto mahdollisimman nopeasti lastaan koskevasta asiasta Jos toinen huoltajista on epäilty, asia otetaan puheeksi ensin toisen huoltajan kanssa, joka turvaa lapsen tilanteen Jos huoltaja on epäilty, keskusteltava poliisin kanssa, missä vaiheessa otetaan puheeksi Lastensuojelutyöntekijän voi pyytää mukaan neuvotteluun 7. Kriisiavun järjestäminen Kriisiapua lapsille, perheille ja työntekijöille Lastensuojelutyöntekijä vastaa kriisiavun järjestämisestä lapselle ja perheelle Esimies järjestää työntekijöiden kriisiavun 8. Tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tekeminen Ensisijaisesti tutkintapyynnön/rikosilmoituksen tekee huoltaja tai lastensuojelutyöntekijä, jos huoltaja ei sitä tee Rikostutkintavastuu siirtyy poliisille 9. Ohjaa huoltaja ja lapsi lääkärin vastaanotolle Jos epäillystä hyväksikäytöstä alle 7 päivää, huoltaja ohjataan heti ottamaan yhteys terveyskeskuslääkäriin (näytteenottoaika 3 vrk tapahtumasta)
11 10 Liite 5 LASTENSUOJELUILMOITUS Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulaki 8 luku 40. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe ja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Lastensuojelulaki koskee alle 18-vuotiaita. Lapsen nimi Henkilötunnus Osoite/Asuinkunta Lapsen huoltaja Lapsen hoitoon tuloaika / onko lapsi entuudestaan tuttu? Lastensuojeluilmoituksen syy / huolenaihe Onko asiasta ilmoitettu lapsen vanhemmille / huoltajalle tai onko huolenaiheesta keskusteltu vanhempien / huoltajan kanssa? Onko asian suhteen tehty jotain toimenpiteitä, onko jo esimerkiksi otettu yhteyttä johonkin yhteistyökumppaniin? Ilmoituksen tekijä / keneen voi ottaa yhteyttä Puhelin Ilmoitus lähetetään: Keuruun sosiaalitoimisto tai Multian sosiaalitoimisto PL 65 PL 6
Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa
Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On
LisätiedotMonialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia
Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen
LisätiedotLasSe LASTEN PAHOINPITELY- JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTTÖEPÄILYN TOIMINTAOHJEET. Pohjanmaan
Pohjanmaan toimintaohjeet perustuvat PsT Julia Korkmanin koulutukseen ja niitä työstivät LasSe -hankkeessa keväällä 2015: Vanhempi rikoskonstaapeli Virve Haikonen, Pohjanmaan poliisilaitos Psykologi Susanna
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotPÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA
PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos
LisätiedotKunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio
Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotKUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU
KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU PÄIHTEET MIRON (14V) ON EPÄILTY OLLEEN PÄIHTYNEENÄ KOULUSSA. MIRO ON USEIN POISSAOLEVA JA HAISKAHTAA KANNABIKSELTA MITÄ TEET? ENTÄ JOS OLET KUULLUT EPÄILYISTÄ VAIN MUIDEN
LisätiedotValomerkki toimintamalli
Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotHyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)
Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotLastensuojelu tutuksi
Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI
LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä
Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan
LisätiedotIlmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö
Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen
LisätiedotKoulu haastavuuden kesyttäjänä Marja-Liisa Autio Auroran koulu
Koulu haastavuuden kesyttäjänä 29.4.2010 Marja-Liisa Autio Auroran koulu 1 Haastavuus ja hyvän yhteistyön ennakointi Oma ammatillisuus ja aikuisuus / haastavuus Oman asenteen tunnistaminen Työhön sitoutuminen
LisätiedotMiten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?
Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotKEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic
KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10 Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,
LisätiedotValomerkki toimintamalli
Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-
LisätiedotVARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)
LisätiedotToimintaohje lapsen kanssa työskenteleville suuren huolen tai sen epäilyn tilanteissa
Toimintaohje lapsen kanssa työskenteleville suuren huolen tai sen epäilyn tilanteissa Kaija Lajunen, Noora-Maria Ahl, Marja Darth, Pirjo Lahtinen & Tuija Valkonen Jos lapsi kertoo sinulle huolta herättävistä
LisätiedotIlmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola
Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen
LisätiedotVERKOSTOFOORUMI KUOPIO
VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotUusi varhaiskasvatuslaki mikä muuttuu tietosuojan ja salassapidon osalta?
Uusi varhaiskasvatuslaki mikä muuttuu tietosuojan ja salassapidon osalta? Lakimies Sanna Haanpää Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Mikä uudessa varhaiskasvatuslaissa muuttuu salassapidon kannalta?
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotUuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October
Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006
Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1
LisätiedotMonialainen yhteistyö kouluterveydenhuollossa opiskeluhuoltolain säädöksistä toimivaan käytäntöön
Monialainen yhteistyö kouluterveydenhuollossa opiskeluhuoltolain säädöksistä toimivaan käytäntöön Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Seinäjoki 4.9.2018 Perälä M-L ym. Monialainen opiskeluhuolto ja sen
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotLASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1
LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotKoulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus
Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotKiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.
Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema
LisätiedotSuutarinkylän koulun päihdetoimintamalli
2018 Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli 2018-2019 YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTIRYHMÄ TUPAKKATUOTTEET 1. Oppilas käyttää tupakkatuotteita koulun alueella Tupakkatuotteiden käyttö ja hallussapito ovat
LisätiedotLAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)
LOMAKKEEN VASTAANOTTO: LOMAKKEEN KÄSITTELY: LAPSEN / NUOREN PERUSTIEDOT Nimi LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja) HUOLTAJIEN PERUSTIEDOT Äidin nimi Työtön Työssä
Lisätiedotkoulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle
koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla
LisätiedotKoulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotVarhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008 - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotKun huoli herää -ohje opettajalle. Tuen portaat
Kun huoli herää -ohje opettajalle Tuen portaat Tuki ykkönen Keskustele opiskelijan kanssa kahden kesken. Pyri luomaan kiireetön kohtaaminen. Kerro huolesi selkeästi opiskelijalle. Keskustelun tulee olla
LisätiedotVuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017
Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017 1. Tulosalue ja vyks Tulosalue - Lapsiperhepalvelut Vastuuyksikkö - Lapsiperheiden tuki 2. Kehittämisen kohde vuoden 2017 menestysteoksi - Hyvinvointikuntayhtymän
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotHyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)
Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotPoissaoloihin puuttuminen. Järvenpään perusopetus 2018-
Poissaoloihin puuttuminen Järvenpään perusopetus 2018-4.6.2018 Huoli herää: Poissaolojen määrä Seuranta Mikäli poissaolot jatkuvat Jatkotoimenpiteet Mikäli huoli ei vähene Alakoulu 1-5 tuntia Yläkoulu
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotMiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?
Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
LisätiedotLASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE
LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen
LisätiedotAsiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä
Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on
LisätiedotIlmoitus oikeuksista
Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA
ESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA Koulutusmateriaali Jenika Heinonen Heikki Waris -instituutti Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Asiakascase 1: 8-vuotias Nelli tulee vanhempien kanssa
LisätiedotPerheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?
Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-
LisätiedotLastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki
Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotLASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN
LASTENSUOJELULAKI JA ARJEN KOHTAAMINEN Seinäjoen lastensuojelupäivät 16.2.2017 OTK Kati Saastamoinen LAPSEN SUOJELU: OSA VIRANOMAISEN JULKISTA HALLINTOTEHTÄVÄÄ Lapsen suojelu kuuluu julkiselle vallalle
LisätiedotLastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa
Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö
LisätiedotAjatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.
Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotOPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR
OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR1 23.11.2017 LAPSI- JA PERHEPALVELUT, ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT TANJA EKLÖF, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON VASTAAVA LÄÄKÄRI ELIISA ROINE, PALVELUPÄÄLLIKKÖ
LisätiedotTurku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
Turku 12.10.2018 Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö TYKS:ssa vuodesta
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto
LisätiedotOppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa
Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli
LisätiedotSosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti
Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja
LisätiedotKATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan
KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan LAPSI SUBJEKTISTA OBJEKTIKSI MIKÄ ON RIITTÄVÄN VARHAISTA TUKEAMISTA JA ENNALTAEHKÄISYÄ? -> tuki jo ennen lapsen syntymää MIKÄ ON LAPSILÄHTÖINEN PALVELU?
LisätiedotHUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI
I S K E E H U P OLI stm.fi/kaste HU 1 rhain a v i s k e a puhe n varhain! a t t o a annatta önkin päästää k i l o u H styöh i e t h y näin 13 isivut 20 THL nett Antaa tukea varhaiseen puuttumiseen voimavaraja
LisätiedotSUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen
SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotHUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ. Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste
HUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste Herttoniemi Itäkeskus toimipiste alueena Alueellamme asuu n. 80.000
Lisätiedot